Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 118/2010
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kunnallisen eläkelain, valtion eläkelain ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 13 ja 14 §:n muuttamisesta

StVM 21/2010

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnallista eläkelakia, valtion eläkelakia ja Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen henkilöstöä koskevien eläkeasioiden käsittely siirrettäisiin Kunnallisen eläkelaitoksen hoidettavaksi. Muutosten tavoitteena on aikaansaada kustannussäästöjä muun muassa työeläkejärjestelmän vaatimien tietojärjestelmien kehittämisessä ja ylläpidossa.

Eduskunta on hyväksynyt lain sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta. Tästä johtuvat muutokset ehdotetaan tehtäviksi kunnalliseen eläkelakiin ja valtion eläkelakiin.

Euroopan unionin lainsäädännöstä johtuvat muutokset kunnalliseen eläkelakiin ja valtion eläkelakiin ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Laki Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.


YLEISPERUSTELUT

1 Nykytila

1.1 Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläkejärjestelmät

Kansaneläkelaitoksen (jäljempänä Kela) toimisuhde-eläkkeistä säädetään Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 13 §:ssä (1342/2007). Sen mukaan Kelan pääjohtajan, johtajien ja muiden toimihenkilöiden oikeus Kelan varoista kustannettavaan eläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen määräytyy siten kuin valtion eläkelaissa (1295/2006) ja valtion eläkelain voimaanpanolaissa (1296/2006) säädetään. Laki koskee Kelan palveluksessa olevaa henkilöstöä.

Kelan toimisuhde-eläkkeiden piiriin kuuluvissa palvelussuhteissa on noin 6 000 henkilöä. Kelan vastuulla on lisäksi vapaakirjaksi kutsuttu osa noin 22 200 sellaisen henkilön työeläketurvasta, jotka eivät vielä ole eläkkeellä mutta jotka joskus urallaan ovat olleet palvelussuhteessa Kelaan. Kela hoitaa itse toimisuhde-eläkkeensä ja sitä maksetaan noin 5 800 henkilölle.

Kunnallisen eläkelaitoksen (jäljempänä Keva) tehtävänä on hoitaa paitsi kunnallisen henkilöstön eläketurva, vuoden 2011 alusta myös valtion henkilöstön eläketurva. Kunnan ja valtion eläketurvan piirissä työskentelee yhteensä noin 700 000 henkilöä ja eläkkeitä maksetaan yli 600 000 henkilölle.

Tällä hetkellä Valtiokonttorilla ja Kelalla on omat asianhallinta-, eläkkeenlaskenta- ja eläkkeenmaksatusjärjestelmänsä. Valtiokonttori, Kela ja Keva osallistuvat Eläketurvakeskuksen toimintaan ja vastaavat osaltaan sen kustannusten kattamisesta. Kela ei ole muiden suurimpien työeläkelaitosten tapaan osakkaana työeläkejärjestelmän ansaintarekisteripalveluja tuottavassa Arek Oy:ssä.

Kelan toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut sekä valtuutettujen valitsemat tilintarkastajat. Valtuutettujen tehtävänä on vahvistaa Kelan tilinpäätös ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja tarpeen mukaan tarkastuttaa määräämillään valtuutetuilla tai tilintarkastajilla Kelan taloutta ja toimintaa. Tilintarkastajien tehtävänä on tarkastaa antaako tilinpäätös oikeat ja riittävät tiedot Kelan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

1.2 Nykytilan arviointi Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläkejärjestelmän osalta

Työeläkejärjestelmän vaatimat tietojärjestelmät vaativat yhä enemmän rahaa. Järjestelmiä on jatkuvasti ylläpidettävä, niitä on kehitettävä ja uudistettava noin 5—10 vuoden sykleissä, jotta niillä olisi mahdollista hoitaa nykyinen ja lähitulevaisuuden työeläketurva. Tämän takia eläkelaitosten tietojärjestelmien ylläpito- ja kehityskustannukset ovat suuria ja aiheuttavat jatkuvia henkilöstön koulutustarpeita.

Työeläkeasioiden käsittely ja asiakaspalvelu edellyttävät työeläkelaitoksilta sähköisiä asiakirjahallintajärjestelmiä ja kattavasti tuotettuja verkkopalveluja. Niiden kehittämiseen ja tarjontaan työeläkelaitosten on investoitava vuosittain useita miljoonia euroja. Kevassa tällaiset palvelut on jo pitkälti toteutettu ja sähköinen asianhallintajärjestelmä on jo olemassa.

Valtion henkilöitä koskevien eläkeasioiden käsittely siirretään Valtiokonttorista Kevaan vuoden 2011 alusta voimaan tulevilla laeilla.

Kelan eläkejärjestelmä on pieni eläkejärjestelmä ja sen ylläpitäminen tulee Kelassa kalliiksi suhteessa järjestelmän piiriin kuuluvien työntekijöiden määrään. Kelan nykyisen yhteistyökumppanin Kirkkohallituksen kanssa yhteistyö päättyy vuoden 2011 lopussa, jonka jälkeen evankelis-luterilaisen kirkon eläketurvan toimeenpano hoidetaan Kevan tietojärjestelmillä. Siksi myös Kelan toimihenkilöiden eläkejärjestelmän toimeenpanoa ei ole enää tarkoituksenmukaista hoitaa erillään.

1.3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet 29 päivänä huhtikuuta 2004 asetuksen (EY) N:o 883/2004 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta, jäljempänä perusasetus, ja 16 päivänä syyskuuta 2009 asetuksen (EY) N:o 987/2009 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä, jäljempänä täytäntöönpanoasetus. Uuden lainsäädännön tarkoitus on yksinkertaistaa ja selkeyttää jäsenvaltiosta toiseen liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaa koskevat nykyiset yhteisön säännökset.

Asetuksen ja siihen liittyvän täytäntöönpanoasetuksen vuoksi on kansallista lainsäädäntöä täsmennettävä ja ajantasaistettava. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksessä 34/2010 vp. ehdotetut kyseiset muutokset yksityisen työeläkejärjestelmän lakien osalta.

2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

2.1 Tavoitteet

Esityksen tavoitteena on yhdistää valtion eläkejärjestelmän vastaavan hankkeen yhteydessä Kelan ja kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin kuuluvia henkilöitä koskevien asioiden käsittely samaan paikkaan. Koska nämä eläkejärjestelmät ovat etuuksien osalta lähes identtiset, voidaan samoja tietojärjestelmiä käyttää Kevassa näiden kaikkien eläkejärjestelmien hoitoon. Tällä säästettäisiin julkisissa eläkejärjestelmissä huomattavia summia, kun samanlaisia tietojärjestelmiä ei tarvitse kehittää eri laitoksissa erikseen. Samoin säästetään tietojärjestelmien ylläpitokustannuksissa.

Valmisteltaessa valtion eläkeasioiden hoidon siirtoa Kevaan, oli yhtenä vaihtoehtona, että Valtiokonttori olisi kilpailuttanut sen hankintana. Asia katsottiin kuitenkin parhaaksi järjestää kahden julkisen eläkejärjestelmän uudelleenorganisointina, sillä näin voitiin varmistaa, että sekä valtion että kunnallinen eläkejärjestelmä hyötyvät. Hallituksen esityksessä 4/2010 vp. todettiin, että valtion eläketurvan toimeenpanoon liittyvien tehtävien siirtäminen Kevan hoidettavaksi ei ole julkisista hankinnoista annetun lain mukainen hankinta, sillä kysymys on kahden julkisen eläkejärjestelmän uudelleenorganisoinnista. Samat perustelut pätevät Kelan eläkeasioiden hoidon siirrossa Kevaan.

Esityksen tarkoituksena on myös täsmentää kansallista sosiaaliturvalainsäädäntöä siltä osin kuin se Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten soveltamisen kannalta on tarpeellista.

2.2 Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan Kelan eläkejärjestelmän toimeenpano siirrettäviksi Kevan hoidettaviksi.

Kelan järjestelmän rahoitukseen ja eläkerahastointiin ei ehdoteta muutoksia, vaan toiminnat jatkuisivat nykyiseen tapaan erillisinä. Kelan kolme etuusrahastoa maksavat Kelan eläkevastuurahastolle kannatusmaksua kuten nykyisinkin siten, että 41 prosentin rahastointitavoite säilyy ja eläkemenot voidaan rahoittaa. Aktuaaritoimeen liitttyvät asiat on tarkoitus hoitaa Kelassa. Kela ja Keva selvittävät myös näiden toimintojen hoitamismahdollisuuksia Kevassa.

Kun Keva tulisi tekemään Kelan henkilöstön eläkepäätöksiä, käyttäisi se eläkkeiden maksamiseen Kelan varoja ja hoitaisi sen tehtävää eläkkeiden maksamisessa. Keva on julkinen viranomainen ja siten hyvän hallinnon ja taloudenhoidon periaatteiden mukaisesti lähtökohtana tulee olla, että näiden tehtävien hoitaminen ja Kelan talouteen ja taloudenhoitoon vaikuttavat toimenpiteet ovat kattavasti ulkoisen ja sisäisen valvonnan menettelyiden piirissä riippumatta siitä, miten tehtävän hoito on kulloinkin organisoitu. Siksi Kevan on osana omaa sisäistä valvontaansa varmistettava, että Kelan eläkejärjestelmän tehtävät hoidetaan lainmukaisella ja asiallisella tavalla.

Kun Keva hoitaa valtion eläketurvan toimeenpanoa, se on valtiontalouden tarkastusviraston ja eduskunnan tarkastusvaliokunnan valvonnan alainen. Kevaa valvoo lisäksi valtiovarainministeriö.

Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi Euroopan unionin asetusten edellyttämät muutokset kunnalliseen eläkelakiin ja valtion eläkelakiin. Muutokset olisivat vastaavat, jotka on jo tehty yksityisen alan työeläkelakeihin. Kansallisessa lainsäädännössä nimetään perusasetuksessa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset ja laitokset, asuinpaikan ja oleskelupaikan laitokset, toimivaltaisiksi nimetyt laitokset ja elimet ja yhteyselimet sekä säädetään eri laitosten tehtävistä ja niiden välisestä toimivallan jaosta etuus- ja tehtäväkohtaisesti kuten aiemman täytäntöönpanoasetuksen 574/72 liitteissä on säädetty. Laissa säädettäisiin laitosten velvollisuuksista sovellettavan lainsäädännön määrittämisessä ja tehtävistä antaa todistuksia ja muita esitettäviä asiakirjoja. Esitettävät asiakirjat ovat sisällöltään ja ulkoasultaan samanlaisia kaikissa jäsenmaissa.

3 Esityksen vaikutukset

3.1 Taloudelliset vaikutukset

Esitys ei vaikuta Kelan henkilöstön eläke-etuihin eikä eläkemenoon. Vaikutukset kohdistuvat pelkästään Kelan työeläketurvan toimeenpanoon ja hallintoon kustannuksia alentavasti.

Kelan eläkejärjestelmän vuotuiset hallintokustannukset ovat vuosina 2005—2009 olleet keskimäärin noin 1,9 miljoonaa euroa. Kunnallisen eläkejärjestelmän vuotuiset hallintokustannukset ovat noin 55 miljoonaa euroa.

Kevan arvion mukaan Kelan toimisuhde-eläkkeiden hoitamisesta aiheutuisi nykyisillä noin 500 alkavan eläkkeen sekä noin 5 800 maksettavan eläkkeen volyymeillä ja suunnitellulla työnjaolla noin 1,1 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Siirtymävaiheen kustannusten arvioidaan olevan yhteensä noin 275 000 euroa.

Kela siirtäisi Kevalle kuukausittain tarvittavat varat eläkemenon maksuun. Kela maksaisi eläkeasioiden hoitamisesta Kevalle omakustannusarvoon perustuvana korvauksena eläkepäätös- ja maksatusvolyymia vastaavan osuuden toiminnan kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista, pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden poistoista sekä kokonaan vain Kelan tarpeita palvelevien toimintojen kustannukset ja investoinnit.

3.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Kevan yleisen toiminnan valvonta kuuluu valtiovarainministeriölle. Valvonta on järjestetty samojen perusteiden mukaisesti kuin valtion kunnallishallintoon yleisestikin kohdistama valvonta. Valvonta on oikeudelliselta luonteeltaan laillisuusvalvontaa ja osittain tarkoituksenmukaisuusvalvontaa, jossa arvioidaan myös eläkelaitoksen toimivuutta. Tällöin kiinnitetään huomiota erityisesti laitoksen kykyyn huolehtia lailla säädetyn eläketurvan toteuttamisesta. Tarkasteltavina alueina ovat erityisesti eläketurvan toteuttaminen, eläketurva, rahoitustilanne ja eläkemaksu. Kevan rahoitustoiminnan suunnittelua ja sijoitustoimintaa valvoo Finanssivalvonta.

Kun Kelan toimisuhde-eläkkeiden toimeenpano siirrettäisiin Kevan hoidettavaksi, sen eläkeratkaisutoiminnan ja asiakaspalvelun volyymit kasvaisivat. Maksettavien eläkkeiden määrä myös nousee. Keva hoitaisi tehtävien siirron jälkeen noin 700 000 vakuutetun ja noin 606 000 eläkkeensaajan eläkepalvelut. Vuoden 2012 alusta lukien otetaan käyttöön uusi eläkekäsittelyjärjestelmä, jota käytetään koko julkisen sektorin eläkeasioissa.

Kevan ylintä päätösvaltaa käyttää valtuuskunta ja sen hallintoa hoitaa valtuuskunnan nimeämä hallitus. Kevan hallintoon ja valvontaan ei esitetä muutoksia. Kevan olisi kuitenkin jatkossa osana omaa sisäistä valvontaansa varmistettava, että Kelan eläkejärjestelmän tehtävät hoidetaan lainmukaisella ja asiallisella tavalla.

Kevan valvontaa ei ehdoteta muutettavaksi. Kun Keva hoitaisi Kelan eläketurvan toimeenpanoa, kyseessä ei enää olisi Kelan hallinnon hoitaminen. Toiminta ei olisi Kelan valtuutettujen välittömässä valvonnassa, sillä kyse on Kelan ulkopuolelta toteutettavasta henkilöstön eläketurvan toimeenpanosta. Kela voisi seurata henkilöstöään koskevan eläketurvan toimeenpanoa ja sen kustannuksia perustettavassa yhteistyöneuvottelukunnassa. Valtiovarainministeriö vahvistaisi Kevan saamien maksujen suuruudet ja ennen Kelan maksujen vahvistamista valtiovarainministeriö pyytäisi lausunnon Kelalta.

3.3 Henkilöstövaikutukset

Kelan toimisuhde-eläkkeitä hoitaneista henkilöistä osa siirtyy muihin tehtäviin Kelassa ja 1—2 henkilöä jää hoitamaan asiakaspalvelua ja siirtymäajan tehtäviä. Palvelussuhteen ehtojen kokonaisuus ja palkkaus eivät heikkenisi.

4 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä. Valmisteluun ovat osallistuneet Keva ja Kela. Lisäksi Valtiokonttori ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat olleet mukana asian valmistelussa. Henkilöstön kanssa on käyty yhteistoimintaneuvottelut, joissa on käsitelty siirtoon liittyviä asioita. Esitykseen on myös pyydetty ja saatu lausunnot sosiaali- ja terveysministeriöltä, Kevalta, Valtiokonttorilta, Kelalta, Suomen Pankilta, Eläketurvakeskukselta ja Työeläkevakuuttajat TELA:lta. Lisäksi Finanssialan Keskusliitto toimitti lausunnon, jonka mukaan asia olisi tullut kilpailuttaa.

Valmistelussa oli mukana myös Suomen Pankin henkilöstön eläkejärjestelmä. Suomen Pankki päätti sen jälkeen, kun esitys oli lähtenyt lausunnolle, että se ei voi olla esityksessä mukana. Tämän asian Suomen Pankki totesi antamassaan lausunnossa.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotusten perustelut

1.1 Laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta

1 §. Lain tarkoitus ja eläkelaitoksen tehtävät. Pykälän 3 momenttiin lisätään maininta siitä, että Kevan tehtävistä Kelan eläketurvan toimeenpanossa säädetään asianomaisissa laeissa. Kyseisissä laeissa säädetään, että eläkeasioiden käsittelyssä ja muutoksenhaussa noudatetaan, mitä kunnallisessa eläkelaissa säädetään. Täten kunnallisen eläkelain säännöksiä muun muassa muutoksenhausta, tietosuojasta ja eläkkeiden maksamisesta noudatetaan myös Kansaneläkelaitoksen henkilöstöön eläketurvan toimeenpanossa.

4 §. Yleiset määritelmät. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 16 kohta, jossa määriteltäisiin 1 päivästä toukokuuta 2010 lähtien pääasiallisesti sovellettava yhteisön sosiaaliturvaa koskeva säädös: sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004. Asetuksesta käytettäisiin työntekijän eläkelakia (395/2006) vastaavasti termiä EU:n sosiaaliturvan perusasetus. Asetusta vastaava aiempi asetus (ETY) N:o 1408/71 on nykyisin määritelty 40 §:ssä ja siitä käytetään termiä EY:n sosiaaliturva-asetus. Lisäksi kohdassa ehdotetaan määriteltäväksi asetuksen 883/2004 täytäntöönpanosta annettu asetus (EY) N:o 987/2009. Asetuksesta ehdotetaan käytettäväksi termiä EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetus työntekijän eläkelakia vastaavasti.

Lisäksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 17 kohta, jossa määriteltäisiin, mitkä maat käsitettäisiin jäljempänä laissa EU- ja ETA-maiksi. EU- ja ETA-maat käsittäisivät maat, joissa sovelletaan EU:n sosiaaliturvan perusasetusta sekä nykyisin voimassa olevaa asetusta 1408/71. Viittaus viimeksi mainittuun on tarpeellinen edelleen, sillä EU:n sosiaaliturvan perusasetusta ei sovelleta Norjassa, Islannissa, Liechtensteinissa eikä Sveitsissä vielä 1 päivänä toukokuuta 2010.

40 §. Karttumisprosentit. Pykälän 5 momentista ehdotetaan poistettavaksi EY:n sosiaaliturva-asetusta koskeva määritelmä, koska jatkossa pääasiallisesti sovellettava EU:n sosiaaliturvan perusasetus ehdotetaan määriteltäväksi lain 4 §:ssä. Lisäksi momentin sanamuotoa ehdotetaan tarkistettavaksi niin, että siinä käytettäisiin 4 §:ään ehdotetussa 17 kohdassa määriteltyä termiä EU- ja ETA-maat.

43 §. Osa-aikaeläkkeen määrä. Pykälän 4 momentin sanamuotoa ehdotetaan tarkistettavaksi korvaamalla EY:n sosiaaliturva-asetusta soveltava maa 4 §:ään ehdotetussa 17 kohdassa määritellyllä termillä EU- ja ETA-maa.

76 §. Eläkkeestä vähennettävät ensisijaiset etuudet. Pykälän 6 momenttia ehdotetaan muutettavaksi korvaamalla EY:n sosiaaliturva-asetusta soveltava valtio 4 §:ään ehdotetussa 17 kohdassa määritellyllä termillä EU- ja ETA-maa.

128 a §. Eläkkeen maksamisjärjestys. Pykälän 11 ja 13 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä viitattaisiin 4 §:ssä määritellyn EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksen asianomaisiin säännöksiin. Lisäksi pykälän 11 ja 13 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että niistä poistettaisiin viittaus Sveitsiin. Sveitsi sisältyisi lain 4 §:n 17 kohdan määritelmään.

137 §. Valvonta. Pykälän 3 momentissa säädetään, että valtiovarainministeriö asettaa tilintarkastajan Kevaan. Säännöstä perusteltiin hallituksen esityksessä 4/2010 vp. sillä, että valtion on voitava varmistua Kevan ilmoittamien summien oikeellisuudesta, kun Keva ehdottaa valtiovarainministeriölle eläketurvan hoitamisen korvauksena maksettavan summan ja valtion eläkemenon. Tarkoituksena on, että valtiovarainministeriön tilintarkastaja tarkastaisi kunnallisen eläkelaitoksen kirjanpitoa vain siltä osin, että kunnallisen eläkelaitoksen valtiovarainministeriölle antamien tietojen oikeellisuudesta voitaisiin varmistua. Valtiovarainministeriön asettaman ja Kevan oman tilintarkastajan tulisi sikäli kuin mahdollista välttää samojen tositteiden tarkistamista. Jotta myös Kela voisi varmistua Kevan ilmoittamien summien oikeellisuudesta, ehdotetaan, että valtiovarainministeriön tilintarkastaja tarkastaisi myös Kelan tietojen oikeellisuuden. Koska Kevaan ei ole tarkoituksenmukaista asettaa jo olemassa olevien tilintarkastajien lisäksi enempää tilintarkastajia, ehdotetaan että valtiovarainministeriön tilintarkastaja tarkastaisi tilit myös Kelan osalta. Kela maksaisi osan tästä tilintarkastuksesta.

137 b §. Valtion ja Kansaneläkelaitoksen eläkemenojen maksu ja kunnallisen eläkelaitoksen kustannusten korvaus. Pykälässä säädetään siitä, kuinka valtio maksaa eläkemenonsa maksamiseen tarvittavan summan Kevalle ja kuinka Kevan saama kustannusten korvaus maksetaan. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että samoja periaatteita noudatettaisiin Kelan eläketurvan hoidossa. Kela maksaisi Kevalle omakustannushintaisen korvauksen tehtävän hoidosta. Valtiovarainministeriö vahvistaisi siirrettävien rahasummien suuruudet ja ajankohdat. Tarkoituksena on, että se pyytäisi ennen vahvistamista asiasta lausunnon Kelalta. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin yksityiskohdista.

141 a §. Yhteistyöneuvottelukunta. Pykälän mukaan Kevan yhteydessä on yhteistyöneuvottelukunta, jonka tehtävänä on seurata valtion eläkejärjestelmän ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkejärjestelmän mukaisen eläketurvan toimeenpanoa Kevassa sekä edistää tiedonkulkua neuvottelukunnassa edustettujen tahojen välillä. Neuvottelukunta käsittelee eläketurvan toimeenpanon kehittämissuuntia ja toimintalinjoja ja se voi tehdä esityksiä tulevista tavoitteista ja toiminnan kehittämisestä. Ehdotetaan, että neuvottelukunnan kokoonpanoon tehdään Kelaa koskevat lisäykset.

144 §. Eläkelaitoksen oikeus saada tietoja. Pykälässä ehdotetaan muutettavaksi 1 momentin 1 kohtaa siten, että siinä viitattaisiin EY:n sosiaaliturva-asetuksen ja sen täytäntöönpanoasetuksen sijasta EU:n sosiaaliturvan perusasetukseen ja EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetukseen.

148 §. Eläkelaitoksen oikeus antaa tietoja. Pykälässä ehdotetaan muutettavaksi 1 momentin 1 kohtaa korvaamalla termi EY:n sosiaaliturva-asetus termillä EU:n sosiaaliturvan perusasetus.

149 §. Tekninen käyttöyhteys. Pykälässä ehdotetaan muutettavaksi 1 momentin 2 kohtaa korvaamalla termi EY:n sosiaaliturva-asetus termillä EU:n sosiaaliturvan perusasetus.

155 §. Muutoksen hakeminen EU-päätösten yhteenvetoon. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Uusien asetusten tullessa sovellettaviksi syntyy tilanne, jossa osa henkilöistä kuuluu edelleen EY:n sosiaaliturva-asetuksen soveltamisalaan ja osa tulee uuden EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen soveltamisalan piiriin. Jos henkilöön sovelletaan edelleen EY:n sosiaaliturva-asetusta 1408/71, häneen sovelletaan ehdotetun voimaantulosäännöksen mukaan edelleen myös nyt voimassa olevia muutoksenhakua koskevia säännöksiä. Näiden henkilöiden osalta muutoksenhakua koskeva menettely ei ehdotetun lain mukaan muutu.

Uusien asetusten mukaan muutoksenhaussa noudatetaan kansallisia säännöksiä. Näin ollen säännöstä muutoksen hakemisesta EU-päätösten yhteenvedon vastaanottamisen jälkeen ei enää tarvita. Yhteenveto on tarkoitettu informoimaan eläkkeenhakijaa siitä, että eläkkeiden hakumenettely kyseisissä jäsenvaltioissa on päättynyt. Jos hakija yhteenvedon saadessaan katsoo, että eri jäsenmaiden laitosten tekemillä päätöksillä on asetusten soveltamisen johdosta kielteisiä yhteisvaikutuksia hänen oikeuksiinsa, hänellä on EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksen 48 artiklan mukaan oikeus vaatia kyseeseen tulevia laitoksia tarkistamaan antamansa päätökset. Tällaisesta tilanteesta voi olla kyse esimerkiksi hakijan havaitessa, ettei asianomainen työeläkelaitos ole lukenut hänen hyväkseen kaikkia hänen täyttämiään vakuutuskausia. Tällöin henkilö voi pyytää eläkelaitosta tutkimaan asian uudelleen. Jos eläkelaitoksen antama päätös ei ole vielä lainvoimainen, sovelletaan kunnallisen eläkelain 159 §:n säännöksiä päätöksen oikaisusta. Jos päätös on lainvoimainen, eläkelaitos tutkii asian 162 §:n mukaisesti lainvoimaisen päätöksen oikaisuna uuden selvityksen perusteella. EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetus ei näin ollen luo uutta muutoksenhakumahdollisuutta, vaan ainoastaan mahdollisuuden kansallisten oikaisumenettelyjen käyttöön yhteisön oikeuden soveltamisen seurauksena.

1.2 Laki valtion eläkelain muuttamisesta

2 §. Yleiset määritelmät. Pykälän 1 momentin 10 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä määriteltäisiin 1 päivästä toukokuuta 2010 lähtien pääasiallisesti sovellettava yhteisön sosiaaliturvaa koskeva säädös: sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004. Asetuksesta käytettäisiin työntekijän eläkelakia (395/2006) vastaavasti termiä EU:n sosiaaliturvan perusasetus. Kyseistä asetusta vastaava aiempi asetus (ETY) N:o 1408/71 on nykyisin määritelty nyt muutettavassa kohdassa ja siitä käytetään termiä EY:n sosiaaliturva-asetus. Lisäksi 10 kohdassa ehdotetaan määriteltäväksi asetuksen 883/2004 täytäntöönpanosta annettu asetus (EY) N:o 987/2009. Asetuksesta ehdotetaan käytettäväksi termiä EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetus työntekijän eläkelakia vastaavasti.

Lisäksi pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 11 kohta, jossa määriteltäisiin, mitkä maat käsitettäisiin jäljempänä laissa EU- ja ETA-maiksi. EU- ja ETA-maat käsittäisivät maat, joissa sovelletaan EU:n sosiaaliturvan perusasetusta sekä nykyisin voimassa olevaa asetusta 1408/71. Viittaus viimeksi mainittuun on tarpeellinen edelleen, sillä EU:n sosiaaliturvan perusasetusta ei sovelleta Norjassa, Islannissa, Liechtensteinissa eikä Sveitsissä vielä 1 päivänä toukokuuta 2010.

4 §. Lain soveltamisalan rajoitukset. Pykälän 1 momentin 4 kohdan sanamuotoa ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että siinä mainittaisiin EU:n sosiaaliturvan perusasetus nykyisen EY:n sosiaaliturva-asetuksen sijasta. Samalla säännökseen sisältyvä viittaus EY:n sosiaaliturva-asetuksen virkamiestä koskevaan artiklan kohtaan ehdotetaan tarkistettavaksi viittaukseksi EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen virkamiestä koskevaan artiklan kohtaan.

126 §. Eläkkeen maksamisjärjestys. Pykälän 1 momentin 11 ja 13 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä viitattaisiin 2 §:ssä määritellyn EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksen asianomaisiin säännöksiin. Lisäksi pykälän 11 ja 13 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että niistä poistettaisiin viittaus Sveitsiin. Sveitsi sisältyisi lain 2 §:n 1 momentin 11 kohdan määritelmään.

150 §. Oikeus saada tietoja asian ratkaisemiseksi ja lakisääteisten tehtävien toimeenpanemiseksi. Pykälässä ehdotetaan muutettavaksi 1 momenttia siten, että siinä viitattaisiin EY:n sosiaaliturva-asetuksen ja sen täytäntöönpanoasetuksen sijasta EU:n sosiaaliturvan perusasetukseen ja EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetukseen.

158 §. Tietojen antaminen viranomaisille ja luottotietotoimintaa harjoittavalle rekisterinpitäjälle. Pykälässä ehdotetaan muutettavaksi 1 momentin 1 kohtaa korvaamalla termi EY:n sosiaaliturva-asetus termillä EU:n sosiaaliturvan perusasetus.

161 §. Tietojen antaminen teknisen käyttöyhteyden avulla. Pykälässä ehdotetaan muutettavaksi 1 momentin 2 kohtaa korvaamalla termi EY:n sosiaaliturva-asetus termillä EU:n sosiaaliturvan perusasetus.

1.3 Laki kansaneläkelaitoksesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta

13 §. Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurva. Kelan henkilöstön eläketurva määräytyisi kuten nykyäänkin samoin kuin valtion henkilöstön eläketurva. Täten eläketurvan sisältö ei muuttuisi. Kela hoitaa tällä hetkellä eläketurvaa yhteistyössä kirkkohallituksen kanssa. Keva ja kirkkohallitus ovat sopineet, että Keva hoitaa kirkon eläkejärjestelmän toimeenpanon. Täten ehdotetaan, että myös Kelan henkilöstön eläketurvan hoito siirretään Kevalle. Jotta asioiden käsittelyssä Kevassa ei tarvitsisi noudattaa useampia eläkelakeja, ehdotetaan, että eläkeasioiden käsittelyssä ja muutoksenhaussa noudatetaan kunnallista eläkelakia.

Kevalle siirtyisi siten Kelan henkilöstön eläketurvan toimeenpanoon liittyvä toimivalta eli julkisen vallan käyttö. Keva huolehtisi kaikista henkilöstön eläkkeisiin liittyvistä toimeenpanotehtävistä. Näitä tehtäviä ovat muun muassa henkilöasiakkaiden ennakkopalvelut, eläkehakemusten käsittely ja eläkepäätösten antaminen sekä eläkkeiden maksaminen. Kela hoitaisi työnantajatehtävät sekä aktuaari- ja tilastotoimeen liittyvät tehtävät Kevalta saatujen tietojen perusteella. Myös työhyvinvointiin liittyvät tehtävät hoidettaisiin Kelassa.

Kela vastaisi edelleen eläketurvan rahastoinnista, rahoituksesta ja hoidon kustannuksista. Kela maksaisi Kevalle eläketurvan hoidosta omakustannushintaisen korvauksen, josta säädettäisiin tarkemmin kunnallisen eläkelain 137 b §:ssä.

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 5 §:n 1 kohdan mukaan Kelan valtuutettujen tehtävänä on valvoa Kelan hallintoa ja toimintaa ottaen muun ohella huomioon laitoksen palvelujen laatu ja saatavuus. Kelan ulkopuolella toteutettavaa laitoksen toimihenkilöiden eläketurvan toimeenpanoa ei voida pitää sellaisena toimintana, joka kuuluisi Kelan valtuutettujen valvontavelvollisuuden piiriin. Valtiovarainministeriö vahvistaisi Kelan Kevalle maksamien hoitokulujen ja eläkemenojen suuruudet siten kuin säädettäisiin kunnallisen eläkelain 137 b §:ssä. Tätä ennen valtiovarainministeriö pyytäisi Kelalta asiasta lausunnon. Kyseisten summien oikeellisuuden tarkastaisi valtiovarainministeriön Kevaan asettama tilintarkastaja. Kela voisi seurata sen henkilöstöä koskevan eläketurvan toimeenpanoa ja sen kustannuksia perustettavassa yhteistyöneuvottelukunnassa.

14 §. Työntekijän eläkemaksu. Ehdotetaan muutettavaksi 4 momentin muutoksenhakusäännös yhdenmukaisesti 13 §:n muutoksen kanssa.

2 Voimaantulo

EU-säännöksiä koskevat lait kunnallisen eläkelain ja valtion eläkelain muuttamisesta ehdotetaan tulemaan voimaan ensi tilassa. Voimaantulosäännöksessä ehdotetaan otettavaksi huomioon EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen 87 artiklan sisältämät siirtymäsäännökset. Kyseisessä artiklassa säädetään muun muassa siitä, että henkilöön sovelletaan asetusta 1408/71 kunnes henkilö hakee perusasetuksen soveltamista, jos henkilön tilanne pysyy muuttumattomana. Tällöin kuitenkin asetusta 1408/71 voidaan soveltaa enintään kymmenen vuotta perusasetuksen soveltamisen alkamisesta. Lisäksi 87 artiklassa todetaan, että perusasetuksen perusteella ei kerry oikeuksia sen soveltamisen alkamispäivää edeltävältä ajalta.

Lisäksi voimaantulosäännöksessä ehdotetaan otettavaksi huomioon EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen 90 artikla. Artiklan mukaan asetusta 1408/71 sovelletaan edelleen muun muassa kolmansien maiden kansalaisiin. Tätä asetusta sovelletaan niin kauan kuin kolmansien maiden kansalaisiin sovellettavia säännöksiä (neuvoston asetus (EY) N:o 859/2003 asetuksen (ETY) N:o 1408/71 ja asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan kolmansien maiden kansalaisia, joita kyseiset säännökset eivät jo koske yksinomaan heidän kansalaisuutensa vuoksi) ei kumota tai muuteta vastaamaan asetuksen 883/2004 säännöksiä.

Voimaantulosäännöksessä säädetään lisäksi, että tilanteissa, joissa henkilöön edellä mainitun mukaisesti sovellettaisiin asetusta 1408/71, sovelletaan nyt säädettäväksi ehdotettujen säännösten sijaan nykyisin voimassa olevia säännöksiä.

Laki Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Kunnallisen eläkelain Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan toimeenpanoa koskevia säännöksiä ehdotetaan sovellettaviksi edellä mainituista ajankohdista.

Kunnallisen eläkelain voimaantulosäännöksen 3 momentissa säädettäisiin valtion eläkeasioiden siirtoa vastaavasti siitä, että lain 137 b §:n 2 momentissa säädetyn korvauksen lisäksi Kansaneläkelaitos suorittaisi kunnalliselle eläkelaitokselle vuonna 2012 korvauksen ennen tämän lain voimaantuloa syntyneistä kustannuksista, jotka sille tehtäväsiirrosta aiheutuvat. Lisäksi Kansaneläkelaitos suorittaisi korvauksen eräiden kunnallisen eläkelaitoksen aiemmin hankkimien ja maksamien tietojärjestelmien tulemisesta myös Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan toimeenpanon käyttöön. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin asiasta tarkemmin.

3 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Erilaisiin päätöksiin ja toimenpiteisiin henkilöitä koskevien eläkeasioiden käsittelyssä sisältyy julkisen vallan käyttöä. Julkisen vallan käsitteelle ei löydy laista tarkkaa määritelmää. Hallituksen esityksessä laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta HE 30/1998 vp. todetaan muun muassa seuraavaa: ”Julkisen vallan käsitettä ei ehdoteta laissa määriteltäväksi. Käsitteelle ei olekaan annettavissa yleistä määritelmää. Sen keskeiseen sisältöön on katsottu kuuluvan puuttuminen hallintopäätöksellä tai tosiasiallisella toimella yksityisen oikeusasemaan. Julkisen vallan käyttönä pidetään myös etuuksien myöntämistä tai tutkintotodistuksen antamista.”

Kunnallisen eläkelain 1 §:ssä säädetään kunnallisen eläkelaitoksen tehtävästä ja asemasta. Sen mukaan kunnallisesta eläketurvasta huolehtii julkisoikeudellinen Keva-niminen kunnallinen eläkelaitos. Kunnallisen eläkelain säätämisen yhteydessä perustuslakivaliokunta otti lausunnossaan kantaa eläkelaitoksen asemaan julkisten hallintotehtävien hoitajana. Valiokunnan kannanoton mukaan: ”Perustuslain 124 §:n tarkoituksena on rajoittaa julkisten hallintotehtävien osoittamista varsinaisen viranomaiskoneiston ulkopuolelle ( HE 1/1998 vp, s. 178/I). Varsinaiseen viranomaiskoneistoon perustuslain merkityksessä luetaan valiokunnan käsityksen mukaan valtion ja itsehallintoyhdyskuntien normaaliin organisaatioon kuuluvat viranomaiset sekä sellaiset itsenäiset laitokset kuin Suomen Pankki ja Kansaneläkelaitos, myös kunnallisen työmarkkinalaitoksen (aiempi sopimusvaltuuskunta) ja kunnallisen eläkelaitoksen tapaiset, lähtökohtaisesti kaikkien kuntien yhteiset erityistoimielimet. Valiokunta näin ollen päätyy siihen, että kunnalliseen eläkelaitokseen kohdistuvat suoraan perustuslain 21 §:n johdosta vaatimukset käsittelyn asianmukaisuudesta ja viivytyksettömyydestä sekä hyvän hallinnon takeiden turvaamisesta lailla.”

Hallintolain 2 §:n 2 momentin mukaan lakia sovelletaan valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa ja itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa (viranomainen). Lain perustelujen mukaan itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset ovat oikeushenkilöitä, joiden järjestysmuodosta, toimielimistä ja tehtävistä säädetään niitä koskevissa säädöksissä. Ne suorittavat niin sanotun välillisen julkisen hallinnon tehtäviä. Itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia ovat Suomen Pankki, Kansaneläkelaitos, Työterveyslaitos, Kuntien eläkevakuutus, Kuntien takauskeskus sekä Kunnallinen työmarkkinalaitos.

Keva on jo nyt kunnallisen henkilöstön eläkeasioita hoitava eläkelaitos ja vuoden 2011 alusta lukien se hoitaa myös valtion henkilöstön eläkeasiat. Koska eduskunta on jo hyväksynyt lait, joilla valtion eläketurvan hoito siirretään Kevalle, on Kelan eläketurvan hoito mahdollista siirtää samalla tavoin Kevalle.

Kela on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka on erillään valtioneuvoston ja ministeriöiden alaiseen viranomaiskoneistoon kuuluvista ohjaus- ja valvontasuhteista. Eduskunta valitsee perustuslain 36 §:n 1 momentin perusteella valtuutetut valvomaan Kelan hallintoa ja toimintaa sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Valtuutettujen valvontaan kuuluvista tehtävistä säädetään Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 5 §:ssä. Yleistoimivalta Kelan johtamisessa ja kehittämisessä kuuluu Kelan hallitukselle.

Kelan ulkopuolella toteutettavaa laitosten henkilöstön eläketurvan toimeenpanoa ei voida pitää sellaisena toimintana, joka kuuluisi eduskunnan asettamien valtuutettujen valvontavelvollisuuden piiriin. Kela voisi seurata henkilöstöään koskevan eläketurvan toimeenpanoa ja sen kustannuksia perustettavassa yhteistyöneuvottelukunnassa. Lisäksi valtiovarainministeriön Kevaan asettama tilintarkastaja tarkastaisi Kelan eläkkeiden maksamista ja Kevan saamien kustannusten korvausta koskevien tietojen oikeellisuuden. Kelan valtuutettujen Kelaan kohdistama valvonta ei muuttuisi nykyisestä.

Hallituksen käsityksen mukaan lait voidaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan kunnallisen eläkelain (549/2003) 155 §, sellaisena kuin se on laissa 469/2010,

muutetaan 1 §:n 3 momentti, 4 §:n 15 kohta, 40 §:n 5 momentti, 43 §:n 4 momentti, 76 §:n 6 momentti, 128 a §:n 11 ja 13 kohta, 137 §:n 3 momentti, 137 b ja 141 a §, 144 §:n 1 momentin 1 kohta, 148 §:n 1 momentin 1 kohta ja 149 §:n 1 momentin 2 kohta,

sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 3 momentti, 4 §:n 15 kohta, 137 §:n 3 momentti, 137 b ja 141 a § laissa 469/2010 sekä 40 §:n 5 momentti, 43 §:n 4 momentti, 76 §:n 6 momentti, 128 a §:n 11 ja 13 kohta, 144 §:n 1 momentin 1 kohta, 148 §:n 1 momentin 1 kohta ja 149 §:n 1 momentin 2 kohta laissa 1293/2006, sekä

lisätään 4 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1188/2003, 713/2004, 1293/2006 ja 469/2010, uusi 16 ja 17 kohta seuraavasti:


1 §
Lain tarkoitus ja eläkelaitoksen tehtävät

Kunnallisen eläkelaitoksen tehtävistä valtion eläketurvan toimeenpanossa säädetään valtion eläkelaissa (1295/2006) ja Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden eläketurvan toimeenpanossa Kansaneläkelaitoksesta annetussa laissa (731/2001).



4 §
Yleiset määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:


15) valtiotyönantajalla valtion eläkelaissa tarkoitettuja valtion virastoja ja laitoksia, valtion liikelaitoksia sekä yhteisöjä ja laitoksia, joiden henkilöstö kuuluu valtion eläkelain mukaisen eläketurvan piiriin;

16) EU:n sosiaaliturvan perusasetuksella sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 883/2004 ja EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksella sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 987/2009;

17) EU- ja ETA-maalla maata, jossa sovelletaan EU:n sosiaaliturvan perusasetusta tai sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1408/71.


40 §
Karttumisprosentit

Jos työntekijä 53 vuotta täytettyään työskentelee muussa EU- tai ETA-maassa kuin Suomessa, laskennalliseen eläkkeeseen, jota määrättäessä työeläkelakien alainen ja EU- ja ETA-maassa työskentelyaika luetaan tämän lain mukaiseksi työskentelyajaksi (teoreettinen eläke), lisätään 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun karttumisprosentin ja 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun karttumisprosentin erotuksen perusteella laskettu erillinen lisä. Erillinen lisä lasketaan Suomessa ansaittujen työansioiden perusteella.


43 §
Osa-aikaeläkkeen määrä

Osa-aikaeläkkeen enimmäismäärä on 75 prosenttia työntekijälle osa-aikaeläkkeen alkamisajankohtaan mennessä karttuneista ja 76 §:n mukaisesti vähennetyistä työeläkkeistä sekä valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) mukaan karttuneesta eläkkeestä. Tällaiseen eläkkeeseen rinnastetaan EU- tai ETA-maassa tai Suomen kanssa sosiaaliturvasopimuksen tehneessä maassa karttunut vastaava etuus. Jollei tällaisesta etuudesta saada tietoa, enimmäismäärää laskettaessa huomioon otettavana eläkkeenä voidaan käyttää sellaista teoreettista eläkettä, joka työntekijälle olisi karttunut, jos hänen vieraassa valtiossa työskentelyyn perustuva vakuutusaikansa olisi ollut tämän lain alaista palvelusta. Osa-aikaeläkkeestä ei kuitenkaan vähennetä 76 §:ssä tarkoitettua päivärahaa tai ansionmenetyskorvausta, jos se on myönnetty osa-aikaeläkkeen aikana tehdyn työn perusteella. Jos työntekijällä on oikeus saada osa-aikaeläkettä myös muun työeläkelain perusteella ja tässä tarkoitettu rajaus vähentää osa-aikaeläkettä, tehdään vähennys näiden lakien kesken niiden mukaan vakiintuneessa ansiotulossa huomioon otettujen työansioiden suhteessa.


76 §
Eläkkeestä vähennettävät ensisijaiset etuudet

Ensisijaisena etuutena pidetään myös 1 momentissa tarkoitettua etuutta vastaavaa muusta valtiosta maksettavaa etuutta. Jos työntekijän eläkettä määrättäessä otetaan huomioon tuleva aika kahden tai useamman EU- tai ETA-maan taikka sellaisen maan eläkelainsäädännön mukaan, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus, tulevan ajan päällekkäisyys estetään siten, että tulevaa aikaa myönnetään tämän lain mukaan siinä suhteessa kuin työntekijän työeläkelakien mukainen vakuutusaika on kaikkien tulevan ajan myöntävien maiden vakuutusaikaan.


128 a §
Eläkkeen maksamisjärjestys

Jos eläke on maksettava muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen tämän tai muun lain perusteella ja kahdella tai useammalla viranomaisella, kunnalla, laitoksella tai toimielimellä taikka muulla taholla on oikeus siihen, eläke maksetaan seuraavassa järjestyksessä:


11) EU- tai ETA-maan laitokselle eläkkeen aiheeton maksu EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksen 72 artiklan 2 kohdan mukaan;


13) EU- tai ETA-maan laitokselle muun etuuden kuin eläkkeen aiheeton maksu EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksen 72 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaan;



137 §
Valvonta

Valtiovarainministeriö asettaa vuosittain tilintarkastajan, jonka tehtävänä on tarkastaa kunnallisen eläkelaitoksen kirjanpidosta ja muusta aineistosta, että kunnallisen eläkelaitoksen esittämät 137 b §:ssä tarkoitetut laskelmat valtion ja Kansaneläkelaitoksen eläkkeiden maksamiseen tarvittavasta summasta ja kunnallisen eläkelaitoksen kustannusten korvauksesta antavat oikeat ja riittävät tiedot. Tilintarkastajan on oltava joko Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT) tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastaja (JHTT). Tilintarkastukseen sovelletaan tilintarkastuslakia (459/2007).


137 b §
Valtion ja Kansaneläkelaitoksen eläkemenojen maksu ja kunnallisen eläkelaitoksen kustannusten korvaus

Valtio ja Kansaneläkelaitos maksavat kunnalliselle eläkelaitokselle ennakkoon eläke-etuuksien maksamiseen tarvittavan määrän. Toteutuneiden kustannusten määrän ylittäessä tai alittaessa arvioidun määrän erotus otetaan jälkikäteen huomioon korjauseränä.


Valtiokonttori maksaa työnantajan eläkemaksusta kunnalliselle eläkelaitokselle korvauksen valtion eläkelain 143 §:ssä säädettyjen tehtävien hoitamisesta. Myös Kansaneläkelaitos maksaa henkilöstönsä eläketurvan hoitamisesta kunnalliselle eläkelaitokselle korvauksen. Valtiovarainministeriö vahvistaa Valtiokonttorin ja Kansaneläkelaitoksen kunnalliselle eläkelaitokselle ennakkomaksuna maksettavan korvauksen euromääräisen suuruuden. Kunnallinen eläkelaitos esittää valtiovarainministeriölle laskelman korvauksen suuruudesta. Korvauksen määrä lasketaan valtion maksuperustelain (150/1992) 6 §:ssä tarkoitettua omakustannusarvoa vastaavasti. Korvaus maksetaan tasasuurina erinä kuukausittain kyseisen vuoden kustannusten määrää koskevan etukäteen tehtävän arvion perusteella. Toteutuneiden kustannusten määrän ylittäessä tai alittaessa arvioidun määrän erotus otetaan jälkikäteen huomioon korjauseränä.


Valtiovarainministeriö ja Kansaneläkelaitos arvioivat viiden vuoden välein eläkkeiden hoidon kustannustehokkuudelle ja laatutasolle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tätä tarkoitusta varten kunnallisen eläkelaitoksen on toimitettava mainituille tahoille riittävät tiedot.


Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin valtion ja Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläkkeiden maksamiseen tarvittavien varojen siirrosta ja kustannusten korvaamisesta kunnalliselle eläkelaitokselle.


141 a §
Yhteistyöneuvottelukunta

Kunnallisen eläkelaitoksen yhteydessä on yhteistyöneuvottelukunta, jonka tehtävänä on seurata valtion, Kansaneläkelaitoksen ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkejärjestelmien mukaisen eläketurvan toimeenpanoa kunnallisessa eläkelaitoksessa sekä edistää tiedonkulkua neuvottelukunnassa edustettujen tahojen välillä. Neuvottelukunta käsittelee eläketurvan toimeenpanon kehittämissuuntia ja toimintalinjoja ja se voi tehdä esityksiä tulevista tavoitteista ja toiminnan kehittämisestä.


Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja ja enintään yhdeksän muuta jäsentä. Valtiovarainministeriö määrää jäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä kaksi edustaa valtiovarainministeriötä, kaksi kunnallista eläkelaitosta, kaksi Valtiokonttoria, kaksi valtion eläkelain piiriin kuuluvia työnantajia ja yksi Kansaneläkelaitosta ja yksi kirkon keskusrahastoa. Valtiovarainministeriö määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi.


144 §
Eläkelaitoksen oikeus saada tietoja

Kunnallisella eläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä saada:

1) lakisääteistä vakuutusta toimeenpanevalta vakuutus- ja eläkelaitokselta, viranomaiselta ja muulta taholta, johon viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) sovelletaan, sekä yksityiseltä työnantajalta tiedot, jotka ovat välttämättömiä eläketurvan järjestämistä ja käsiteltävänä olevan eläkeasian ratkaisemista varten tai jotka muuten ovat välttämättömiä tässä laissa, EU:n sosiaaliturvan perusasetuksessa tai EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksessa säädettyjen taikka sosiaaliturvasopimuksessa määrättyjen tehtävien toimeenpanossa;


— — — — — — — — — — — — — —


148 §
Eläkelaitoksen oikeus antaa tietoja

Kunnallisella eläkelaitoksella on oikeus sen lisäksi, mitä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä antaa tämän lain ja valtion eläkelain toimeenpanoon perustuvia tietoja:

1) asianomaiselle viranomaiselle ja toimielimelle ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen mukaisten tehtävien toimeenpanossa;



149 §
Tekninen käyttöyhteys

Kunnallisella eläkelaitoksella on sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 29 §:n 3 momentissa säädetään, oikeus avata tekninen käyttöyhteys:


2) EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen mukaisten tehtävien toimeenpanosta huolehtivalle viranomaiselle sellaisiin tietoihin, joita sillä on 148 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan oikeus saada;




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain 1 §:n 3 momentti, 137 §:n 3 momentti, 137 b ja 141 a § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

Edellä 137 b §:n 2 momentissa säädetyn korvauksen lisäksi Kansaneläkelaitos suorittaa kunnalliselle eläkelaitokselle vuonna 2012 korvauksen ennen tämän lain voimaantuloa syntyneistä sellaisista kustannuksista, jotka kunnalliselle eläkelaitokselle aiheutuvat tällä lailla säädetystä Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan toimeenpanotehtävien siirtämisestä. Korvaus lasketaan omakustannusarvoa vastaavasti siten kuin 137 b §:n 2 momentissa säädetään. Lisäksi Kansaneläkelaitos suorittaa korvauksen sellaisista sen henkilöstön eläketurvan toimeenpanoon käytettävistä aiemmin hankituista tietojärjestelmistä, joiden hankintameno ei enää miltään osin sisälly 137 b §:n 2 momentissa tarkoitettuun omakustannusarvolaskelmaan. Korvausten suuruuden perusteet ja maksuajankohdat säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Tilanteissa, joissa henkilöön sovellettaisiin EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen 87 ja 90 artiklan mukaan sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1408/71, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



2.

Laki valtion eläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan valtion eläkelain (1295/2006) 2 §:n 1 momentin 9 kohdan suomenkielinen sanamuoto ja 10 kohta, 4 §:n 1 momentin 4 kohta, 126 §:n 1 momentin 11 ja 13 kohta, 150 §:n 1 momentti, 158 §:n 1 momentin 1 kohta ja 161 §:n 1 momentin 2 kohta,

sellaisina kuin niistä ovat 150 §:n 1 momentti, 158 §:n 1 momentin 1 kohta ja 161 §:n 1 momentin 2 kohta laissa 468/2010, sekä

lisätään 2 §:ään uusi 11 kohta seuraavasti:


2 §
Yleiset määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:


9) tulevalla ajallasen vuoden alun, jona työkyvyttömyys alkaa ja työntekijän 63 vuoden iän tai tätä alemman eläke- tai eroamisiän täyttämiskuukauden viimeisen päivän välistä aikaa;

10) EU:n sosiaaliturvan perusasetuksella sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 883/2004 ja EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksella sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 987/2009;

11) EU- ja ETA-maalla maata, jossa sovelletaan EU:n sosiaaliturvan perusasetusta tai sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1408/71.


4 §
Lain soveltamisalan rajoitukset

Palveluksesta karttuu eläkettä tämän lain mukaisesti. Tämä laki ei kuitenkaan koske:


4) EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen II osaston 11 artiklan 3 kohdan b-alakohdan mukaista virkamiestä eikä sellaisena pidettävää tämän lain mukaiseen palvelukseen Euroopan unionin, Euroopan talousalueen tai Sveitsin alueelle otetun muun kuin Suomen, Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen valtion taikka Sveitsin kansalaisen tai Euroopan unionin alueella laillisesti asuvan kolmannen maan kansalaisen palvelusta;



126 §
Eläkkeen maksamisjärjestys

Jos eläke on maksettava muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen tämän tai muun lain perusteella, ja kahdella tai useammalla viranomaisella, kunnalla, laitoksella tai toimielimellä taikka muulla taholla on oikeus siihen, eläke maksetaan seuraavassa järjestyksessä:


11) EU- tai ETA-maan laitokselle eläkkeen aiheeton maksu EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksen 72 artiklan 2 kohdan mukaan;


13) EU- tai ETA-maan laitokselle muun etuuden kuin eläkkeen aiheeton maksu EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksen 72 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaan;



150 §
Oikeus saada tietoja asian ratkaisemiseksi ja lakisääteisten tehtävien toimeenpanemiseksi

Valtiokonttorilla, kunnallisella eläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada työnantajalta, lakisääteistä vakuutusta toimeenpanevalta vakuutus- ja eläkelaitokselta, viranomaiselta ja muulta taholta, johon julkisuuslakia sovelletaan, tiedot, jotka ovat välttämättömiä käsiteltävänä olevan eläke- tai etuusasian ratkaisemista varten tai jotka muuten ovat välttämättömiä tässä laissa, EU:n sosiaaliturvan perusasetuksessa tai EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksessa taikka sosiaaliturvasopimuksessa säädettyjen tehtävien toimeenpanossa.



158 §
Tietojen antaminen viranomaisille ja luottotietotoimintaa harjoittavalle rekisterinpitäjälle

Valtiokonttorilla ja kunnallisella eläkelaitoksella on oikeus sen lisäksi, mitä julkisuuslaissa säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa tämän lain toimeenpanoon perustuvia tietoja seuraavasti:

1) asianomaiselle viranomaiselle ja toimielimelle ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen mukaisten tehtävien toimeenpanossa;



161 §
Tietojen antaminen teknisen käyttöyhteyden avulla

Valtiokonttorilla on oikeus avata tekninen käyttöyhteys sen lisäksi, mitä tietojen antamisesta teknisellä käyttöyhteydellä säädetään julkisuuslain 29 §:n 3 momentissa:


2) EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen mukaisten tehtävien toimeenpanosta huolehtivalle viranomaiselle sellaisiin tietoihin, jotka sillä on 158 §:n 1 kohdan mukaan oikeus saada;




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tilanteissa, joissa henkilöön sovellettaisiin EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen 87 ja 90 artiklan mukaan sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1408/71, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



3.

Laki Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 13 ja 14 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 13 § ja 14 §:n 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1342/2007, seuraavasti:


13 §
Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurva

Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurva määräytyy samoin kuin valtion eläkelaissa (1295/2006) ja valtion eläkelain voimaanpanosta annetussa laissa (1296/2006) säädetään valtion henkilöstöstä. Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan toimeenpanosta huolehtii kunnallinen eläkelaitos. Eläkeasioiden käsittelyssä ja muutoksenhaussa noudatetaan, mitä kunnallisessa eläkelaissa (549/2003) säädetään. Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan hoito ja rahoitus kustannetaan Kansaneläkelaitoksen varoista.


14 §
Työntekijän eläkemaksu

Työntekijän eläkemaksua koskevan muutoksenhaun osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä muutoksenhausta eläkepäätökseen kunnallisessa eläkelaissa säädetään.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 2010

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Hallinto- ja kuntaministeri
Tapani Tölli

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.