Siirry esitykseen
HE 116/2010
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 8 ja 11 luvun muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia.
Esityksen mukaan ne yrittäjät ja tieteellistä tutkimusta tekevät tai taiteellista toimintaa harjoittavat apurahansaajat, joilla on työkyvyttömyyden alkaessa voimassa samanaikaisesti sekä maatalousyrittäjän eläkelaissa että yrittäjän eläkelaissa tarkoitettua eläketurvaa koskeva vakuutus, saisivat samanaikaisesti sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan päivärahaa yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaisen vakuutuksen perusteella.
Lisäksi esitykseen sisältyy eräitä lähinnä teknisluonteisia muutosehdotuksia, jotka johtuvat muuttuneesta lainsäädännöstä.
Esitys liittyy valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
Sairausvakuutuslain (1224/2004) 8 luvun 7 §:ään sisältyvän pääsäännön mukaan sairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden ajalta lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää.
Yrittäjän eläkelain (1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) nojalla vakuutetuille yrittäjille maksetaan sairausvakuutuslaissa tarkoitetun omavastuuajan korvauksena päivärahaa neljännestä sairauspäivästä lähtien enintään sairausvakuutuslaissa tarkoitetun omavastuuajan loppuun saakka. Maatalousyrittäjien oikeutta omavastuuajan päivärahaan koskee oma lakinsa, laki sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille (118/1991; Mela-päiväraha). Suomessa asuvan apurahasaajan, joka työskentelee Suomesta myönnetyn apurahan turvin, on vakuutettava itsensä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa vanhuuden, työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta siten kuin maatalousyrittäjän eläkelaissa säädetään. Yrittäjiä, joilla on voimassa yrittäjän eläkelaissa tarkoitettua eläketurvaa koskeva vakuutus, koskee sairausvakuutuslain 8 luvun 10 §:ään sisältyvä säännös, jonka mukaan omavastuuajan päivärahaa ei kuitenkaan sairausvakuutuslain mukaan korvata, jos vakuutetulla on oikeus sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain mukaiseen päivärahaan. Säännöstä perusteltiin sairausvakuutuslaissa tarkoitetun omavastuuajan korvaamista koskevia säännöksiä yrittäjien osalta luotaessa sillä, että vakuutetun toimeentulo olisi näissä tilanteissa turvattu.
Sairausvakuutuslain 11 luvun 6 §:n 1 momentin johdantokappaleen mukaan vakuutetulle maksettava sairaus- ja vanhempainpäiväraha tai erityishoitoraha on vähintään 86 prosenttia hänelle maksetun etuuden määrästä, jos vakuutettu on sairaus- tai vanhempainpäiväraha- tai erityishoitorahaoikeuden alkamista edeltävien neljän kuukauden aikana saanut työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta. Tällöin ei työttömyysetuuden ja koulutustuen määrää laskettaessa oteta huomioon momentin 1—5 kohdassa mainittuja etuuksia.
Sairausvakuutuslain 11 luvun 6 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan sairauspäivärahan määrään vaikuttavan työttömyysetuuden määrää laskettaessa ei oteta huomioon työttömyysturvalain 6 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan määräytyvää korotettua ansio-osaa, työttömyysturvalain 6 luvun 2 §:n 3 momentin mukaista työllistymisohjelmalisää eikä lisäpäiviltä työttömyysturvalain 6 luvun 10 §:n mukaan maksettavaa ansiopäivärahan korotettua määrää siltä osin kuin ne ylittävät mainitun lain 6 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvän ansio-osan.
Mainitun 6 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan työttömyysetuuden määrää laskettaessa ei oteta huomioon työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan määräytyvää peruspäivärahan korotusosaa eikä työllistymisohjelmalisää.
Julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin ja työttömyysturvalakiin 1 päivänä tammikuuta 2010 alkaen tehtyjen muutosten (1198 ja 1199/2009) vuoksi sairausvakuutuslain 11 luvun 6 §:n 1 momenttia tulee tarkistaa.
Muu yritystoiminta kuin varsinainen maatalousyrittäjätyö lisääntyy maatiloilla jatkuvasti. Lähes puolella maatiloista on jo maatalousyrittäjätoiminnan lisäksi muuta yritystoimintaa. Yrittäminen alkaa tavallisesti pienimuotoisena toimintana, jolloin se sisältyy maatalousyrittäjän eläkelain mukaiseen vakuutukseen. Kun muu kuin varsinainen maatalousyrittäjätoiminta kasvaa, se siirtyy yleensä yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutetun yritystoiminnan piiriin. Usein on myös niin, että yrittäjän eläkelain perusteella määritelty työtulo on maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti määriteltyä työtuloa suurempi.
Käytännössä on tullut esiin hyvin epäoikeudenmukaiseksi koettuja tapauksia, joissa yrittäjä on menettänyt huomattavankin yrittäjän eläkelain mukaisen työtulon perusteella määräytyvän päivärahan, koska hänellä on ollut maatalousyrittäjän eläkelain mukainen vakuutus, jonka perusteella hän on ollut oikeutettu Mela-päivärahaan. Epäkohta ehdotetaan korjattavaksi siten, että ne yrittäjät, joilla on samanaikaisesti sekä maatalousyrittäjän että yrittäjän eläkelain mukainen vakuutus, tulevat oikeutetuiksi saamaan samanaikaisesti omavastuuajan päivärahaa sairausvakuutuslain ja sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain mukaisesti. Tämä ehdotetaan toteutettavaksi kumoamalla sairausvakuutuslain 8 luvun 10 §:n 5 momentti.
Julkisesta työvoimapalvelusta annetusta laista on kumottu työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta maksettavaa koulutustukea koskevat säännökset. Tästä johtuen sairausvakuutuslain 11 luvun 6 §:n 1 momentin johdantokappaleesta ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana viittaus koulutustukeen. Koulutustukea koskenut 1 momentin 2 kohta on kumottu lailla 1201/2009.
Työllistymisohjelmalisän sijaan on tullut muutosturvan ansio-osa ja lisäpäiviltä maksettavasta ansiopäivärahan korotetusta määrästä on luovuttu. Peruspäivärahan työllistymisohjelmalisän sijaan on tullut muutosturvalisä. Näistä työttömyysturvalakiin tehdyistä muutoksista johtuen mainitun 6 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohtaan tulee tehdä tarvittavat muutokset.
Täysimääräinen työmarkkinatuki oli aikaisemmin työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan suuruinen ilman korotusosaa. Työmarkkinatukeen on sittemmin tullut korotusosa. Koska nykyisin on epäselvää, otetaanko sairauspäivärahan määrään vaikuttavan edeltävän etuuden määrässä huomioon työmarkkinatuen korotusosa, ehdotetaan, että 6 §:n 1 momentin 5 kohtaa selvennetään lisäämällä siihen huomiotta jäävänä osana työmarkkinatuen korotusosa.
Sairausvakuutuslain 11 luvun 4 §:ssä säädetään muun muassa päivärahan määräytymisestä vakuutetun esittämien kuuden kuukauden työtulojen perusteella. Pykälän 1 momentissa viitataan saman luvun 1 §:n 2 momenttiin, kun kysymys on verotuksessa todettujen työtulojen tarkistamisesta palkkakertoimella. Palkkakertoimella tarkistamisesta säädetään nykyisin 11 luvun 1 §:n 3 momentissa. Tämä lakitekninen korjaus ehdotetaan lisäksi tehtäväksi sairausvakuutuslain 11 luvun 4 §:n 1 momenttiin.
Yrittäjien työeläkelainsäädäntö on uusittu 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen säätämällä yrittäjän ja maatalousyrittäjän eläkelait. Samalla lakien nimissä on tapahtunut muutos. Sairausvakuutuslain 8 luvun 10 §:ään ja 11 luvun 4 §:ään viittaussäännöksiin ehdotetaan tehtäviksi muuttuneista lainnimistä johtuvat muutokset.
Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain toimeenpanosta aiheutuvan menon kustantaa valtio. Sairausvakuutuksen rahoitusta koskevien sairausvakuutuslain 18 luvun säännösten mukaan palkansaajat, yrittäjät ja työnantajat rahoittavat muut päivärahakustannukset kuin vähimmäismääräiset päivärahaetuudet. Viimeksi mainitut rahoittaa valtio. Yrittäjien omavastuuajan korvaamisessa on kysymys kohdennetusta järjestelmästä, mistä johtuen yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutetut yrittäjät rahoittavat itse järjestelmästä aiheutuvat kustannukset erityisellä päivärahamaksulla. Sairausvakuutuslain 18 luvun 13 §:n 2 momentin mukaan kulut, jotka aiheutuvat omavastuuajalta maksettavasta sairauspäivärahasta, rahoitetaan yrittäjän eläkelaissa tarkoitetun työtulon perusteella perittävän maksun tuotoilla (yrittäjän lisärahoitusosuus). Yrittäjän lisärahoitusosuutta peritään siten päivärahamaksun lisäksi vakuutetulta, jolla on voimassa yrittäjän eläkelaissa tarkoitettu vakuutus.
Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutetuista yrittäjistä on samanaikaisesti maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vakuutettuja noin neljäsosa. Päivärahaa maksettaisiin omavastuuajalta arviolta 1300 saajalle ja uudistus lisäisi noin 0,5 miljoonaa euroa yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien sairauspäivärahamenoja. Menojen lisäys ehdotetaan rahoitettavaksi korottamalla yrittäjän eläkelain mukaan vakuutetuilta yrittäjiltä perittävää sairausvakuutuslain 18 luvun 13 §:n 2 momentin mukaista lisärahoitusosuusmaksua.
Sairausvakuutuslain 18 luvun 21 §:n 2 momentin mukaan yrittäjän lisärahoitusosuus on lain voimaan tullessa 0,25 prosenttia voimassa olevan yrittäjän eläkelaissa tarkoitetun vakuutuksen mukaisesta työtulosta. Luvun 24 §:n 2 momentin mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, yrittäjän lisärahoitusosuutta tarkistetaan siten, että yrittäjän lisärahoitusosuudella voidaan kattaa se osa 11 §:ssä tarkoitetusta työtulovakuutuksen kulusta, joka muodostuu 8 luvun 10 §:ssä tarkoitetusta päivärahamenosta.
Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan päivärahan vuosittainen maksuosuus on vuonna 2010 0,12 prosenttia. Maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen YEL-yrittäjien oikeus yrittäjän eläkelain mukaiseen päivärahaan lisäisi vuosittaista vakuutusmaksua arviolta 0,02 prosenttiyksikköä.
Vakuutusperiaate ei maaseutuyrittäjillä toteudu. Kaikki yrittäjän eläkelain mukaan vakuutetut yrittäjät maksavat korotettua päivärahamaksua, jolla katetaan sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta maksettavan päivärahan aiheuttamat menot. Ehdotus parantaisi yrittäjien sosiaaliturvaa ja olisi oikeudenmukainen niitä yrittäjien eläkelain mukaan vakuutettuja yrittäjiä kohtaan, jotka maksavat korotettua sairauspäivärahamaksua.
Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa. Esityksestä on kuultu Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliittoa ja Suomen Yrittäjiä. Niillä ei ollut huomauttamista esityksen johdosta.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 22 päivänä syyskuuta 2008 työryhmän valmistelemaan ehdotuksia yrittäjien sosiaaliturvan kehittämiseksi. Työryhmän toimeksianto liittyi pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan, jonka mukaan hallituskaudella jatketaan edelleen yrittäjien sosiaaliturvan kehittämistä ja puutteiden korjaamista. Työryhmän tuli arvioida yrittäjien sosiaaliturvajärjestelmän puutteet ja tehdä ehdotuksia niiden korjaamiseksi. Erityisesti työryhmän tuli arvioida kehittämistarpeita liittyen yrittäjän eläkelain soveltamisalaan, yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaan, yksityisten elinkeinonharjoittajien muista poikkeavaan kohteluun verotuksessa, yrittäjän sairausajan turvaan sekä yrittäjäperheen lastenhoitoon liittyviin ongelmiin. Esitys perustuu työryhmän tekemiin ehdotuksiin.
Esitys liittyy valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Hallitus antaa erikseen Eduskunnalle esityksen MYEL- ja YEL-yrittäjämääritelmän muuttamisesta 1 päivästä tammikuuta 2011 lukien siten, että johtavassa asemassa työskentelevää osakasta pidettäisiin yrittäjänä, jos hän omistaa joko yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia yrityksen osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Esityksellä on vaikutusta päivärahamenoon ja päivärahamaksuihin sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta.
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 21 päivänä joulukuuta 2004 annetun sairausvakuutuslain (1224/2004) 8 luvun 10 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1113/2005, ja
muutetaan 8 luvun 10 §:n 1 ja 2 momentin suomenkielinen sanamuoto, 11 luvun 4 §:n 1 momentti ja 2 momentin suomenkielinen sanamuoto sekä 6 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 4 ja 5 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 8 luvun 10 §:n 1 ja 2 momentin suomenkielinen sanamuoto mainitussa laissa 1113/2005 sekä 11 luvun 6 §:n 1 momentin johdantokappale laissa 1201/2009 sekä 4 ja 5 kohta laissa 461/2005, seuraavasti:
8 luku
Sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha
10 §Yrittäjän oikeus sairauspäivärahaan omavastuuajalta
Sen estämättä, mitä 7 §:n 1 momentissa säädetään, vakuutetulle, jolla on työkyvyttömyyden alkaessa voimassa yrittäjän eläkelaissa tarkoitettua eläketurvaa koskeva vakuutus, maksetaan omavastuuajan korvauksena sairauspäivärahaa työkyvyttömyyden ajalta lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja kolmea sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää 7 §:n 1 momentin mukaisen omavastuuajan päättymiseen asti.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu sairauspäiväraha määräytyy yrittäjän eläkelain mukaisen työtulon perusteella siten kuin 11 luvun 3 tai 4 §:ssä säädetään. Jos sairauspäiväraha määräytyy 11 luvun 4 §:n 1 momentin perusteella, vakuutetun luotettavasti selvittämää yrittäjän eläkelain mukaista työtuloa verrataan vakuutetun verotuksessa todettuun yrittäjän eläkelain mukaiseen työtuloon.
11 luku
Päivärahaetuuksien määrä
4 §Vakuutetun esittämä työtulo ja vanhempainpäivärahan suuruus edeltävän vanhempainpäivärahan perusteena olleiden työtulojen perusteella
Kansaneläkelaitoksen on hakemuksesta arvioitava, mitä on pidettävä vakuutetun työtuloina hänen työkyvyttömyytensä tai vanhempainpäivärahaoikeutensa taikka erityishoitorahaoikeuden alkamista välittömästi edeltäneiden kuuden kuukauden aikana. Päivärahaetuus määräytyy vakuutetun luotettavasti selvittämien kuuden kuukauden työtulojen perusteella edellyttäen, että työtulot ovat jatkuvasti olleet kahdella kerrottuna vähintään 20 prosenttia suuremmat kuin 3 §:ssä tarkoitetut, verotuksessa todetut työtulot, jotka on tarkistettu 1 §:n 3 momentin mukaisesti. Edellä mainitut työtulot otetaan huomioon vain ajalta, jona henkilö on ollut tämän lain mukaisesti Suomessa vakuutettuna.
Yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain nojalla vakuutetun tulee vastaavasti esittää 1 momentissa tarkoitettuna kuuden kuukauden tulona luotettava selvitys mainittujen eläkelakien mukaan vahvistetuista työtuloista sekä muusta kuin omasta yritystoiminnasta saadusta työtulosta.
6 §
Sairaus- ja vanhempainpäiväraha ja erityishoitoraha edeltävän etuuden perusteella
Jos vakuutettu on sairaus- tai vanhempainpäivärahaoikeuden tai erityishoitorahaoikeuden alkamista edeltävien neljän kuukauden aikana saanut työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta, hänelle maksettava sairaus- ja vanhempainpäiväraha tai erityishoitoraha on vähintään 86 prosenttia hänelle maksetun etuuden määrästä. Tällöin ei työttömyysetuuden määrää laskettaessa oteta huomioon:
4) työttömyysturvalain 6 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan määräytyvää korotettua ansio-osaa eikä työttömyysturvalain 6 luvun 2 §:n 3 momentin mukaista muutosturvan ansio-osaa siltä osin kuin niiden määrät ylittävät mainitun lain 6 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvän ansio-osan.
5) työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan määräytyvää peruspäivärahan korotusosaa ja muutosturvalisää eikä työttömyysturvalain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan määräytyvää työmarkkinatuen korotusosaa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2010
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Sosiaali- ja terveysministeri
Juha Rehula