Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 48/2010
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain muuttamisesta

LiVM 7/2010

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelakia. Jalkakäytävän ja pientareen määritelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että jalkakäytävä tulisi erottaa ajoradasta aina rakenteellisesti. Pysäyttämis- ja pysäköintikieltoa koskevaan säännökseen ehdotetaan lisättäväksi pysäyttämis- ja pysäköintikielto viittä metriä ennen pyörätien jatketta. Pihakadulla ajamista ja pysäköintiä koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että pihakaduksi voitaisiin merkitä myös katu, jolla läpiajo on sallittu.

Lisäksi ehdotetaan lisättäväksi tienpidossa tai vastaavassa käytettävän ajoneuvon käyttöä koskeviin poikkeussäännöksiin oikeus poiketa kävelykadun ja tunnelin liikennesäännöistä.

Liikenteen ohjaajia koskevassa säännöksessä ehdotetaan muutettavaksi toimivaltainen viranomainen.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan kesällä 2010.


YLEISPERUSTELUT

1 Johdanto

Liikenne- ja viestintäministeriössä on koottu yhteen tiedossa olevia muutostarpeita liikenteen ohjausta koskeviin säännöksiin. Ensimmäisessä vaiheessa esitetään kevyen liikenteen ohjaukseen ja liikenteen rauhoittamiseen liittyvät muutosehdotukset. Tavoitteena on jalankulun ja pyöräilyn edistäminen ja näiden kulkumuotojen turvallisuuden parantaminen. Valtaosa ehdotuksista kohdistuu tieliikenneasetuksen ja liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen liikennemerkkejä ja tiemerkintöjä koskeviin säännöksiin. Tieliikennelakiin esitetään muutoksia eräisiin jalkakäytävää, pysäyttämis- ja pysäköintikieltoa sekä pihakadulla ajamista koskeviin säännöksiin.

2 Nykytila

2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö

Jalkakäytävä

Tieliikennelain (267/1981) 2 §:n 7 kohdan määritelmän mukaan jalkakäytävällä tarkoitetaan jalankulkijoille tarkoitettua tietä tai sen osaa. Säännös ei ota kantaa jalkakäytävän rakenteeseen, mutta ajoradan reunakiven takana oleva korotettu päällystetty tien osa on tulkittu jalkakäytäväksi vaikka liikennemerkkiä ei käytetä.

Tieliikennelain 2 §:n 3 kohdan pientareen määritelmän mukaan liikennemerkillä voidaan osoittaa jalkakäytävä tai pyörätie joka on erotettu ajoradasta reunaviivalla. Käytännössä jalkakäytävä ja pyörätie erotetaan ajoradasta aina rakenteellisesti, mikä selkeyden ja liikenneturvallisuuden kannalta on paras ratkaisu. Rakenteellinen erottelu ajoradasta onkin edellytyksenä muissa liikennemerkillä osoitettua jalkakäytävää tai pyörätietä koskevissa säännöksissä. Tieliikenneasetuksen (182/1982) 18 §:n mukaan jalkakäytävää tai pyörätietä osoittavalla liikennemerkillä 421, 422, 423—425 osoitetaan vain ajoradasta rakenteellisesti erotettu tai erillinen jalkakäytävä tai pyörätie. Samoin tieliikennelain 2 §:n pyörätien määrittelevän 13 kohdan mukaan pyörätie on liikennemerkillä osoitettu ajoradasta rakenteellisesti erotettu tai erillinen tien osa taikka erillinen tie.

Pysäyttämis- ja pysäköintikielto

Tieliikennelain 27 §:n mukaan pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty jalkakäytävällä, suojatiellä ja pyörätiellä sekä viiden metrin matkalla ennen suojatietä tai risteävää pyörätietä. Säännöksellä pyritään turvaamaan jalankulkijan ja pyöräilijän ajoradan ylitys siten, että pysäköidyt autot eivät rajoittaisi näkemiä ylityspaikalla. Pyörätien jatkeen tiemerkintää on käytetty myös muualla kuin pyörätien kohdalla olevissa ajoradan ylityspaikoissa. Näissä tilanteissa tieliikennelain 27 §:n pysäyttämis- ja pysäköintikielto ei ole voimassa, ellei pyörätien jatkeen tiemerkintä ole suojatien yhteydessä.

Pihakatu

Tieliikennelain 2 §:n 6 kohdan määritelmän mukaan pihakatu on jalankulku- ja ajoneuvoliikenteelle yhteisesti tarkoitettu, liikennemerkein sellaiseksi osoitettu tie. Pihakadulla liikennemäärät ovat yleensä vähäisiä eikä kadulla sallita läpiajoliikennettä. Jalankulkija saa kulkea pihakadun kaikilla osilla. Tieliikennelain 33 §:n mukaan pihakadulla saa kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa kadun varrella olevalle kiinteistölle tai pysäköintiä varten. Muiden ajoneuvojen kuin polkupyörän, mopon ja vammaisen pysäköintiluvalla varustetun ajoneuvon pysäköinti on sallittu vain merkitylle pysäköintipaikalle. Merkityn pysäköintipaikan ulkopuolelle pysäköinti ei saa kohtuuttomasti haitata pihakadulla liikkumista. Ajonopeus pihakadulla on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 kilometriä tunnissa. Pihakadulla ajoneuvon kuljettajan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku.

Pihakatumerkkiä käytetään lähinnä asuinalueilla. Merkkiä ei voida käyttää keskusta-alueiden kaikille tienkäyttäjäryhmille yhteisesti tarkoitetuille kaduilla ja alueilla, jos kadulle on tarve sallia läpiajoliikennettä. Tällaista katua ei voida merkitä myöskään kävelykaduksi, jolla moottorikäyttöisten ajoneuvoille ajo on vielä rajoitetumpaa. Tieliikennelain 33 a §:n mukaan kävelykadulla saa kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa vain kadun varrella olevalle kiinteistölle.

2.2 Kansainvälinen kehitys ja ulkomaiden lainsäädäntö

Johdanto

Tässä esityksessä käsiteltäviä liikennesääntöjä ja liikenteen ohjausta koskevaa Euroopan yhteisön lainsäädäntöä ei ole. Sen sijaan niille on omat kansainväliset sopimukset, jotka Suomi on ratifioinut.

Jalkakäytävä

Wienissä vuonna 1968 tehdyssä tieliikennettä koskevassa yleissopimuksessa (SopS 30/1986) jalkakäytävää ei ole määritelty. Wienissä vuonna 1968 tehdyn liikennemerkkejä ja –opasteita koskevan yleissopimuksen (SopS 31/1986) liitteessä määritellään jalkakäytävän osoittava liikennemerkki D,5 ”Pakollinen jalankulkutie”. Tarkempia säännöksiä liikennemerkillä osoitetun jalkakäytävän erottamisesta ajoradasta ei ole. Korotettu ja liikennemerkillä osoitettu jalkakäytävä on määritelty erikseen esimerkiksi Norjan, Tanskan ja Hollannin säännöksissä, mutta ainoastaan Norjan säännöksissä on maininta liikennemerkillä osoitettavan jalkakäytävän rakenteellisesta erottamisesta ajoradasta. Käytännössä jalkakäytävä erotaan muissakin maissa ajoradasta aina jonkinlaisella rakenteella.

Pysäyttämis- ja pysäköintikielto

Wienin tieliikennesopimusta täydentävän eurooppalaisen sopimuksen (SopS 32/1986) mukaan ajoneuvon pysäyttäminen tai pysäköinti on ajoradalla kielletty viiden metrin matkalla ennen suojatietä ja risteävää pyörätietä. Risteävällä pyörätiellä tarkoitetaan sopimuksessa pyörätien jatkeen tiemerkintää. Ajoneuvon pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty viiden tai 10 metrin matkalla ennen pyörätien jatkeen tiemerkintää useissa Euroopan maissa, kuten Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Hollannissa.

Pihakatu

Wienin tieliikennesopimusta täydentävässä eurooppalaisessa sopimuksessa on määritelty pihakatua koskevat liikennesäännöt. Suomen liikennesäännöistä poiketen eurooppalaisessa sopimuksessa ei oteta kantaa moottorikäyttöisen ajoneuvon läpiajoon pihakadulla. Myöskään Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Saksan säännöksissä ei ole mainintaa läpiajosta.

2.3 Nykytilan arviointi

Jalkakäytävä

Tieliikennelain jalkakäytävän määritelmässä ei oteta kantaa jalkakäytävän rakenteeseen. Ajoradan reunakiven takana oleva korotettu päällystetty tien osa on tulkittu jalkakäytäväksi vaikka liikennemerkkiä ei käytetä. Jalkakäytävän määritelmään lisättävä maininta sen rakenteellisesta erottamisesta ajoradasta selkeyttäisi määritelmää.

Liikennemerkillä osoitettua jalkakäytävää koskevat tieliikennelain ja tieliikenneasetuksen säännökset poikkeavat toisistaan. Käytännössä jalkakäytävä erotetaan aina ajoradasta rakenteellisesti, mikä on liikenneturvallisuuden kannalta tärkeää, mutta tieliikennelain säännös mahdollistaa jalkakäytävän erottamisen ajoradasta reunaviivalla. Samoin pyörätietä koskevat tieliikennelain säännökset poikkeavat osin toisistaan. Säännösten sisältö tulisi yhtenäistää.

Pysäyttämis- ja pysäköintikielto

Pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty viiden metrin matkalla ennen suojatietä tai risteävää pyörätietä. Pyörätien jatkeen tiemerkintää käytetään myös muualla kuin pyörätien kohdalla olevissa ajoradan ylityspaikoissa, jolloin pysäyttämis- ja pysäköintikielto ei ole voimassa, ellei pyörätien jatkeen tiemerkintä ole suojatien yhteydessä. Käytännössä pyörätien jatke merkitään useimmiten suojatien yhteyteen, mutta se on mahdollista merkitä myös ilman suojatietä. Säännöstä olisi tarve muuttaa siten, että kaikissa pyöräilijöille tarkoitetuissa tiemerkinnällä osoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa olisi voimassa sama pysäyttämistä ja pysäköintiä koskeva sääntö.

Pihakatu

Pihakatu on jalankululle ja ajoneuvoliikenteelle yhteisesti tarkoitettu katu. Pihakadulla jalankulkija saa kulkea kadun kaikilla osilla ja ajoneuvojan kuljettajan on sovitettava ajonopeutensa jalankulkijan mukaan. Tieliikennelain mukaan pihadulla saa kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa vain kadun varrella olevalle kiinteistölle tai pysäköintiä varten, eli läpiajo pihakadulla on kielletty. Merkkiä ei voida käyttää taajamien keskusta-alueiden kaikille tienkäyttäjäryhmille yhteisesti tarkoitetuille kaduilla ja alueilla, jos kadulle halutaan sallia läpiajoliikennettä. Tällaista katua ei voida merkitä myöskään kävelykaduksi, jolla moottorikäyttöisten ajoneuvoille ajo on vielä rajoitetumpaa. Läpiajorajoituksen poistaminen pihakadun liikennesäännöistä mahdollistaisi pihakatumerkin käytön kaduilla, joilla on tarve sallia enemmän ajoneuvoliikennettä kävelykatuun verrattuna.

3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Esityksen tarkoituksena on selkeyttää ja yhdenmukaistaa eräitä jalankulkuun ja pyöräilyyn liittyviä liikenteen ohjausta koskevia säännöksiä ja laajentaa pihakatuliikennemerkin käyttötilanteita.

Tieliikennelain jalkakäytävän määritelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että jalkakäytävän tulisi olla aina rakenteellisesti erotettu ajoradasta. Vastaavasti tieliikennelain pientareen määritelmää muutettaisiin siten, että säännöksestä poistetaan maininta reunaviivalla ajoradasta erotetusta liikennemerkillä osoitetusta jalkakäytävästä ja pyörätiestä. Ehdotettujen muutoksen jälkeen jalkakäytävän ja pyörätien määritelmät olisivat yhdenmukaiset kaikilla säädöstasoilla.

Tieliikennelain pysäköintisäännöstä muutettaisiin siten, että pysäyttäminen ja pysäköinti olisi kielletty viiden metrin matkalla ennen pyörätien jatkeen tiemerkintää riippumatta siitä, onko pyörätien jatkeen tiemerkintä pyörätien tai muu pyöräilijöiden käyttämän väylän yhteydessä.

Tieliikennelain pihakatua koskevaa säännöstä muutettaisiin poistamalla rajaus, jonka mukaan pihadulla saa kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa vain kadun varrella olevalle kiinteistölle tai pysäköintiä varten. Ehdotettu muutos laajentaisi pihakatumerkin käyttömahdollisuutta kaikille tienkäyttäjäryhmille yhteisesti tarkoitetuilla kaduilla, mikä helpottaisi hyvän katumiljöön rakentamista.

Tieliikennelain 48 §:n 3 momentissa on luettelo säännöksistä, joiden estämättä saa tienpidossa tai vastaavassa käytettävää ajoneuvoa kuljettaa olosuhteiden edellyttämällä tavalla tarpeellista varovaisuutta noudattaen. Luetteloon lisättäisiin kävelykadulla ja tunnelissa ajamista koskevat liikennesäännöt, jotka sisällöltään vastaavat muita luettelon säännöksiä.

Tieliikennelain 49 §:n 3 momentin 4 kohdan mukaan Liikennevirasto tai poliisi määrää henkilön ohjaamaan liikennettä erikoiskuljetuksessa. Pykälän 3 momentin 4 kohdassa viittaus Liikennevirastoon ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi Liikenteen turvallisuusvirastoon. Erikoiskuljetuksen liikenteen ohjaukseen liittyvässä tehtävässä on tarkoituksenmukaista, että toimivaltainen viranomainen olisi Liikenneviraston sijasta Liikenteen turvallisuusvirasto.

4 Esityksen vaikutukset

Jalkakäytävän määritelmää koskevalla esityksellä saataisiin lainsäädäntö ja käytäntö keskenään nykyistä yhdenmukaisemmaksi. Esityksellä ei olisi vaikutusta käytännön suunnitteluratkaisuihin eikä taloudellisia vaikutuksia.

Pysäyttämis- ja pysäköintikieltoa koskevalla esityksellä selkeytettäisiin tiemerkinnällä osoitettujen pyöräilijöille tarkoitettujen ajoradan ylityspaikkojen pysäyttämistä ja pysäköintiä koskevaa säännöstä. Sama sääntö olisi voimassa pyörätien jatkeeksi merkityssä tienkohdassa riippumatta merkinnän sijainnista. Yksiselitteinen sääntö olisi helpommin ymmärrettävissä ja todennäköisesti vähentäisi vaaratilanteista, kun pysäköidyt autot eivät rajoittaisi näkemiä ylityspaikalla. Esityksellä ei olisi vaikutusta käytännön suunnitteluratkaisuihin eikä taloudellisia vaikutuksia.

Pihakadun liikennesääntöjä koskeva esitys antaisi kunnille mahdollisuuden käyttää pihakatumerkkiä kaikille tienkäyttäjäryhmille yhteisesti tarkoitetuilla kaduilla, mikä rauhoittaisi liikennettä ja helpottaisi hyvän ja viihtyisän katumiljöön rakentamista. Nykyisillä asuinalueiden pihakaduilla esitys saattaisi lisätä liikennettä niillä pihakaduilla joilla läpiajoa ole estetty rakenteellisesti. Tällaisia pihakatuja on kuitenkin vähän, valtaosa pihakaduista on joko umpikatuja tai läpiajo on muuten estetty rakenteilla. Esityksellä ei olisi merkityksellisiä taloudellisia vaikutuksia.

5 Asian valmistelu

Kevyen liikenteen ohjausta ja liikenteen rauhoittamista koskevat säädösmuutosehdotukset sisältänyt taustamuistio valmisteltiin liikenne- ja viestintäministeriön johdolla yhdessä Tiehallinnon, Suomen Kuntaliiton ja Helsingin kaupungin edustajien kanssa. Taustamuistiosta pyydettiin lausuntoa sisäasiainministeriöltä, Tiehallinnolta, Suomen Kuntaliitto ry:ltä, Liikennevakuutuskeskukselta, Liikenneturvalta, Autoliitto ry:ltä. Suomen Liikenneliitto – SuLi ry:ltä, Pyöräilykuntien verkosto ry:ltä ja seuraavista kaupungeista: Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä, Järvenpää, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lohja, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa ja Varkaus, sekä seuraavilta suunnittelutoimistoilta: FCG Finnish Consulting Group Oy, Ramboll Finland Oy, Sito-yhtiöt, Oy Talentek Ab ja WSP Finland Oy. Lisäksi eräät pyöräily-yhdistykset ja yksityiset kansalaiset lähettivät asiasta lausuntonsa. Lähes kaikki lausunnonantajat kannattivat tieliikennelakiin ehdotettuja muutoksia.

Erikoiskuljetuksen liikenteen ohjaajia koskeva ehdotus valmisteltiin liikenne- ja viestintäministeriössä yhdessä hallinnonalan virastojen kanssa.

Lopullinen esitys on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotuksen perustelut

2 §. Määritelmiä. Pykälän 3 kohdasta pientareen määritelmästä poistettaisiin maininta liikennemerkillä osoitetusta jalkakäytävästä ja pyörätiestä. Pykälän 7 kohdan jalkakäytävän määritelmään lisättäisiin vaatimus jalkakäytävän rakenteellisesta erottamisesta ajoradasta. Jalkakäytävä olisi jalankulkijoille tarkoitettu ajoradasta rakenteellisesti erotettu tai erillinen tienosa taikka erillinen tie.

27 §. Pysäyttämistä ja pysäköimistä koskevat kiellot. Pykälän 2 momentin 1 kohdassa määritelty pysäyttämis- ja pysäköintikielto säädettäisiin koskemaan myös pyörätien jatketta ja viiden metrin matkaa ennen jatketta.

33 §. Pihakadulla ajaminen. Pykälästä poistettaisiin sen ensimmäisen lause, jonka mukaan pihakadulla saa kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa vain kadun varrella olevalle kiinteistölle tai pysäköintiä varten. Pykälän sisältö jäsenneltäisiin uudestaan.

48 §. Poikkeussäännökset. Pykälän 3 momentissa on lueteltu säännökset, joista tienpidossa tai vastaavassa käytettävän ajoneuvon kuljettaja saa poiketa tarpeellista varovaisuutta noudattaen. Kuljettaja voi poiketa esimerkiksi pihakatua koskevista liikennesäännöistä, muttei kävelykatua tai tunnelia koskevista liikennesäännöistä. Pykälän 3 momentin luetteloon lisättäisiin liikennettä kävelykadulla ja tunnelissa koskevat säännökset 33 a § ja 33 b §. Ruotsinkieliseen lainkohtaan tehtäisiin kielellinen tarkistus.

49 §. Liikenteen ohjaajat. Pykälän 3 momentin 4 kohdassa oleva viittaus Liikennevirastoon muutettaisiin viittaukseksi Liikenteen turvallisuusvirastoon. Ehdotetun muutoksen jälkeen Liikenteen turvallisuusvirastolle kuuluisivat kaikki erikoiskuljetusten liikenteen ohjaajien koulutukseen ja oikeuksien myöntämiseen liittyvät tehtävät.

2 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan kesällä 2010.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotukset

Laki tieliikennelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/1981) 2 §:n 3 ja 7 kohta, 27 §:n 2 momentin 1 kohta, 33 §, 48 §:n 3 momentti ja 49 §:n 3 momentin 4 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 33 § osaksi laissa 117/1992 ja 49 §:n 3 momentin 4 kohta laissa 1291/2009, seuraavasti:


2 §
Määritelmiä

Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:


3) pientareella ajoradasta reunaviivalla erotettua tien pituussuuntaista osaa;


7) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa tai erillistä tietä;



27 §
Pysäyttämistä ja pysäköimistä koskevat kiellot

Pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty:

1) jalkakäytävällä, suojatiellä, pyörätiellä ja pyörätien jatkeella sekä viiden metrin matkalla ennen suojatietä, risteävää pyörätietä tai pyörätien jatketta;



33 §
Pihakadulla ajaminen ja pysäköinti

Ajonopeus pihakadulla on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 km/h.


Pihakadulla ajoneuvon kuljettajan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku.


Pysäköinti pihakadulla on sallittu merkityllä pysäköintipaikalla. Polkupyörän, mopon ja vammaisen pysäköintiluvalla varustetun ajoneuvon saa kuitenkin pysäköidä merkityn pysäköintipaikan ulkopuolelle, jos se ei kohtuuttomasti haittaa pihakadulla liikkumista.


48 §
Poikkeussäännökset

Tienpidossa tai vastaavassa tiellä tai sen vieressä tehtävässä työssä käytettävää ajoneuvoa saa 8—12, 33, 33 a ja 33 b §:n säännösten estämättä kuljettaa olosuhteiden edellyttämällä tavalla tarpeellista varovaisuutta noudattaen.



49 §
Liikenteen ohjaajat

Liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi liikenteen ohjaajina toimivat myös henkilöt, jotka:


4) Liikenteen turvallisuusvirasto tai poliisi määrää ohjaamaan liikennettä erikoiskuljetuksessa;




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .



Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 2010

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Liikenneministeri
Anu Vehviläinen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.