Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 16/2010
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain muuttamisesta

HaVM 10/2010

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Ulkomaanedustuksen korvauksista annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi korvausjärjestelmän kehittämiseksi tarpeellisia muutoksia ja säädösteknisiä tarkistuksia. Uudistuksella pyritään myös keventämään järjestelmän hallinnointia. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset lapsen päivähoidon korvauksesta ja korkean turvallisuusriskin asemapaikkoja koskevista erityisjärjestelyistä. Ulkomaanedustuksen korvauslautakunta ehdotetaan lakkautettavaksi.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.


PERUSTELUT

1 Nykytila

Laki ulkomaanedustuksen korvauksista (596/2006) tuli voimaan 1.10.2006 lukien. Lain hyväksymisen yhteydessä annetussa lausumassa eduskunta edellytti hallituksen tarkkaan seuraavan ja arvioivan ulkomaanedustuksen korvausjärjestelmän toimivuutta sekä ryhtyvän seurannan ja arvioinnin perusteella, tarvittaessa nopeastikin, tarpeellisiin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin.

Vuonna 2006 toteutetun uudistuksen jälkeen ulkoasiainministeriö on kerännyt kokemuksia korvausjärjestelmän toimivuudesta ja selvittänyt muutostarpeita. Ulkomaanedustuksen korvausjärjestelmä on pääpiirteissään toimiva eikä siihen ole tarvetta tehdä laajoja rakenteellisia muutoksia lähivuosina. Järjestelmässä on kuitenkin todettu joitakin muutostarpeita, joiden laajuus vaihtelee yksittäisistä säädösteknisistä yksityiskohdista hieman laajempiin korvauslajikohtaisiin kokonaisuuksiin.

Nykyisen lain säätämisen yhteydessä säädösrakennetta uudistettiin perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti siten, että korvausten perusteista säädetään laissa ja korvausmääristä säädetään asetuksenantovaltuuksien nojalla ulkoasiainministeriön asetuksella. Järjestelmän ylläpitäminen ja korvaustasojen päivittäminen eivät siis yleensä edellytä lainmuutoksia. Nykyinen lakiin perustuva korvausjärjestelmä voidaan siihen tässä esityksessä ehdotettujen tarkistusten avulla todennäköisesti pitää hyvin toimivana pitkälle tulevaisuuteen.

2 Ehdotetut muutokset

2 §. Määritelmät. Laissa toistuu usein käsite "virkamies", jolla tarkoitetaan edustustoon lähetettyä ulkoasiainhallinnon virkamiestä. Vaikka tämä rajaus ilmenee asiayhteydestä, pykälään ehdotetaan lisättäväksi virkamies -käsitteen määritelmä, koska se tässä laissa käytettynä poikkeaa käsitteen yleisestä merkityksestä.

Lasta koskevaa määritelmää ehdotetaan yksinkertaistettavaksi siten, että poistetaan 18 vuotta täyttäneiden alle 20 vuotiaiden osalta edellytys päätoimisesta opiskelusta lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Käytännössä lähes kaikki mukana seuraavat 18-19-vuotiaat lapset ovat päätoimisia opiskelijoita. Etuuksien päättymisajankohdan määrittely opintojen päättymisvaiheessa on kuitenkin hankalaa ja voi aiheuttaa kohtuuttomia seurauksia. Kun mainitulla edellytyksellä on vähäinen merkitys järjestelmän kokonaisuudessa, katsotaan tarkoituksenmukaiseksi poistaa se laista.

Lisäksi puolison lasta koskevista määritelmistä ehdotetaan poistettavaksi edellytys, että puolison huollettavana ollut lapsi asuu tai on asunut samassa taloudessa virkamiehen kanssa. Kun lapsikorotusta 4 §:n mukaan maksettaisiin vain mukana seuraavalle lapselle, mainitulla määritelmällä ei käytännössä ole merkitystä järjestelmän kokonaisuudessa ja on tarkoituksenmukaista poistaa se laista.

Mukana seuraavan perheenjäsenen määritelmää ehdotetaan täsmennettäväksi sanamuodoltaan muuttamatta sen varsinaista sisältöä. Perheenjäsenen mukana seuraamiseen perustuviin etuuksiin ei synny oikeutta, jos asuminen asemapaikalla kestää alle kuuden kuukauden ajan. Tämä edellytys sisältyy mukana seuraamiseen määritelmää koskevaan säännökseen, jotta sitä ei tarvitse erikseen toistaa korvauksia koskevissa säännöksissä.

4 §. Paikalliskorotus. Paikalliskorotuksen määritelmää ehdotetaan hieman täsmennettäväksi, jotta se vastaa sanamuodoltaan tarkemmin lain 1 §:ssä olevaa soveltamisalaa ja korvausten verottomuutta koskevassa tuloverolain 76 §:ssä olevaa määritelmää.

Paikalliskorotus ehdotetaan maksettavaksi heti toimikauden alusta. Nykyinen sääntely ei ole johdonmukainen, koska paikalliskorotusta maksetaan vasta tosiasiallisesta asemapaikalle saapumisesta lukien siirryttäessä Suomesta edustustoon, mutta siirryttäessä edustustosta toiseen virkautumispäivällä ei ole merkitystä. Myöskään poissaolo asemapaikalta esimerkiksi vuosiloman johdosta toimikauden kestäessä tai lopuksi ei vaikuta korvaukseen. Ottaen huomioon paikalliskorotuksen luonteen laskennallisia kustannuksia kattavana korvauksena ja asian vähäisen taloudellisen merkityksen on tarkoituksenmukaista maksaa korvaus koko toimikauden ajalta. Tämä myös keventäisi hallintoa.

Paikalliskorotukseen liittyvän puolisokorotuksen osalta ehdotetaan siirrettäväksi puolison ansiotuloja koskeva säännös lain 15 §:stä 4 §:ään, johon se asiayhteyden kannalta sopii paremmin. Samalla ehdotetaan muutettavaksi ansiotulojen vaikutusta koskevaa sääntelyä siten, että tulojen vaikutuksesta puolisokorotukseen annettaisiin yksityiskohtaiset säännökset asetuksessa. Tämä olisi johdonmukaista, kun paikalliskorotuksen ja siihen sisältyvän puolisokorotuksen euromäärät on jo nykyisin säädetty ulkoasiainministeriön asetuksessa. Lakiin sisältyisi puolisokorotuksen perustetta koskeva säännös, jonka mukaan korvausta voidaan alentaa tai jättää se myöntämättä puolison ansiotulojen perusteella.

Asetustason sääntelyssä olisi tarkoitus muuttaa säännöstä puolison tulojen vaikutuksesta siten, että säädöstekninen kytkentä työttömyysturvan peruspäivärahaan poistetaan. Asiallisesti näillä kahdella asialla ei ole yhteyttä toisiinsa, joten on tarkoituksenmukaisempaa määritellä tulojen vaikutus euromääräisesti. Tulorajaa on tarkoitus korottaa ja samalla jyrkentää tulojen alentavaa vaikutusta puolisokorotukseen.

Puolison väliaikaisten poissaolojen seuranta on hallinnollisesti raskas menettely eikä ole ylipäätään tarkoituksenmukaista määritellä laissa tiettyä väliaikaisen poissaolon enimmäismäärää. Siksi puolisokorotusta koskevasta sääntelystä ehdotetaan poistettavaksi nykyisen lain 4 §:n 5 momentissa oleva säännös puolison väliaikaisesta poissaolosta. Tämä ei merkitse muutosta siihen, että puolisokorotuksen maksamisen perusteena on mukana seuraaminen eli se, että puoliso asuu asemapaikalla samassa taloudessa virkamiehen kanssa.

Paikalliskorotukseen liittyvää lapsikorotusta maksetaan nykyisen säännöksen mukaan riippumatta lapsen asuinpaikasta. Tämä on epäjohdonmukaista paikallis- ja puolisokorotuksen perusteiden ja lain soveltamisalaa koskevien lähtökohtien kannalta. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että lapsikorotusta maksetaan vain mukana seuraavan lapsen perusteella. Samalla voidaan keventää lapsikorotuksen hallinnointia luopumalla opintorahan vähentämisestä lapsikorotuksesta, koska tällä ei ole järjestelmän kokonaisuudessa merkittävää vaikutusta.

Puolison ja lapsen asumista koskevissa tulkinnoissa voidaan tukeutua kotikuntalakiin. Laki edellyttää muuttoilmoituksen tekemistä asuinpaikkaa muutettaessa. Asuinpaikan vaihdoksista on mahdollista saada selvitystä muuttoilmoituksista ja väestötietojärjestelmästä. Toisaalta puolison tulojen vaikutus korvaukseen vähentää merkittävästi järjestelmän väärinkäytösmahdollisuuksia.

6 §. Varustautumiskorvaus. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että se mahdollistaa asetustasolla korvauksen kohdentamisen nykyistä täsmällisemmin toimikauden pituuden ja edellisestä korvauksesta kuluneen ajan perusteella. Nykyisessä säännöksessä varustautumiskorvauksen maksamisen edellytyksenä on vähintään yhden vuoden toimikausi. Porras nollasta täyteen korvaukseen yhden vuoden kohdalla on liian jyrkkä. Korvauksen suuruutta olisi perusteltua porrastaa toimikauden pituuden perusteella.

Tämän johdosta ehdotetaan säädettäväksi, että korvauksen edellytyksenä on vähintään 11 kuukauden toimikausi ja että toimikauden pituus on yksi korvauksen suuruuteen vaikuttavista tekijöistä, joiden perusteella korvaussummat määritellään asetuksessa.

7 §. Muuttokorvaus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännös siitä, että edustustosta toimikauden päättyessä virkavapaalle jäävä voi hakea muuttokorvauksen viivästettynä virkavapauden päättymisen aikaan tapahtuvaa muuttoa varten. Normaalisti muuttokorvaus suoritetaan toimikauden päättyessä muutosta virkamiehen seuraavaan asuinpaikkaan. Nykyisessä säännöksessä oleva edellytys muuttamisesta kolmen kuukauden kuluessa toimikauden päättymisestä ehdotetaan poistettavaksi, koska tällaiselle säännökselle ei edellä esitettyjen muutosten jälkeen ole tarvetta.

Säännöksessä täsmennetään myös, että mukana seuraavaa perheenjäsentä koskeva osuus muuttokorvauksesta voidaan myöntää erikseen. Käytännössä tämä koskee tilanteita, joissa perheenjäsen muuttaa asemapaikalle virkamiestä myöhemmin tai muuttaa pois asemapaikalta ennen virkamiehen muuttoa.

Lisäksi pykälään ehdotetaan korvausperusteiden ja määritelmien sanamuotoja täsmentäviä säädösteknisiä muutoksia.

9 §. Koulutuskorvaus. Nykyisen säännöksen mukaan virkamiehellä on oikeus saada korvaus esiopetuskustannuksista, jos opetusta saava lapsi on täyttänyt viisi vuotta ja kysymys on ensimmäiselle varsinaista koululuokkaa välittömästi edeltävälle luokalle annettavasta sellaisesta opetuksesta, jonka saaminen on lapsen koulunkäynnin kannalta perusteltua.

Tätä määritelmää ehdotetaan selkiytettäväksi. Oikeus koulutuskorvaukseen alkaisi lukuvuoden alusta sinä kalenterivuonna, jonka aikana lapsi täyttää viisi vuotta. Käytännössä tämä johtaisi yleensä samaan lopputulokseen kuin nykyinen säännös. Yksinkertaisempi ja selkeämpi määritelmä on tarpeen myös siksi, että koulutuskorvauksen alkamisajankohdan perusteella on tarkoitus rajata myös ehdotetun uuden päivähoitokorvauksen päättymisajankohta (ks. jäljempänä 9 a §.).

9 a §. Päivähoitokorvaus. Korvausjärjestelmään ehdotetaan lisättäväksi uutena korvauslajina korvaus mukana seuraavan lapsen päivähoidosta aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista, joita nykyiset korvaukset eivät kata. Korvauksen edellytyksenä olisi hoidon järjestäminen ulkoasiainministeriön hyväksymässä hoitopaikassa. Ulkoasiainministeriön asetuksella määriteltäisiin korvauksen enimmäismäärä ja omavastuuosuus. Oikeus päivähoitokorvaukseen alkaisi lapsen täytettyä kolme vuotta ja päättyisi, kun oikeus koulutuskorvaukseen alkaa.

Päivähoitokorvausta koskevassa uudessa säännöksessä keskeisenä lähtökohtana on varhaiskasvatus. Suomessa pidetään tärkeänä, että päivähoitoikäisillä lapsilla on mahdollisuus ryhmämuotoiseen ammattimaisesti järjestettyyn varhaiskasvatukseen. Päivähoidon tukeminen on perusteltua myös työnantajapolitiikan sekä puolisoiden työelämässä pysymisen näkökulmista.

Päivähoitoikäisille lapsille ei kuitenkaan voida työnantajan taholta taata tai järjestää päivähoitopaikkaa asemapaikalla. Ehdotetun säännöksen perusteella voitaisiin korvata päivähoitokuluja, jos vanhemmat löytävät suomalaisiin päivähoitopaikkoihin verrattavaa hoitoa tarjoavan päivähoitopaikan.

Korvaus rajattaisiin laissa 3-5 vuotiaisiin lapsiin niin, että sen päättyminen niveltyy koulutuskorvaukseen. Ikärajauksen peruste on yhtäältä taloudellinen ja toisaalta varhaiskasvatuksen kannalta tämä ikäryhmä on keskeisin. Korvauksen alkamisajankohtaa olisi mahdollista tulevaisuudessa laajentaa ulkoasiainministeriön asetuksella lakiin ehdotetun valtuussäännöksen nojalla.

Korvauksen suuruus suhteutettaisiin suomalaisen päivähoitojärjestelmän kustannuksiin ja omavastuuseen. Enimmäismäärä on tarkoitus mitoittaa suomalaisen päivähoitopaikan keskimääräisen kustannuksen mukaisesti ja perheen omavastuu korkeimman maksuluokan mukaisesti. Korvaus hallinnoitaisiin koulutuskorvauksen tapaan.

Korvaus suunnattaisiin ensisijaisesti ryhmämuotoiseen, ammattimaisesti järjestettyyn varhaiskasvatukseen, jossa viitteenä on suomalainen päiväkoti. Korvausta ei myönnettäisi lapsen hoitoon kotona.

10 §. Matkakorvaukset. Matkakorvausten perusteita ja pykälän sanamuotoa on tarpeen selkiyttää. Erityisesti kotilomamatkojen perusteet ovat nykyisin tarpeettoman monimutkaiset ja osittain epäjohdonmukaiset.

Virkamiehille myönnettävien kotiloma- ja tapaamismatkojen osalta ehdotetaan, että laissa säädettäisiin virkamiehellä olevan oikeus vähintään yhteen matkaan vuodessa. Nykyisin kotilomamatka on Euroopan alueelta joka toinen vuosi ja muualta joka vuosi. Tapaamismatkoja myönnetään nykyisin kaksi vuodessa.

Kotilomamatkan edellytyksistä poistettaisiin rajoitukset suhteessa siirtoajankohtaan ja vuosiloman pitämiseen. Virkavapaalle jäävän muuttomatkaa olisi mahdollista siirtää, kuten edellä 7 §:ssä on esitetty muuttokorvauksen osalta.

Kotiloma- ja tapaamismatkojen määrästä voitaisiin säätää tarkemmin ulkoasiainministeriön asetuksella, kuitenkin huomioon ottaen laissa määritelty vähimmäisoikeus. Tämä olisi johdonmukaista vuoden 2006 uudistuksessa luodun säädösrakenteen kannalta: korvausten perusteet ovat laissa, mutta yksityiskohdissaan korvausmääristä säädetään asetuksella.

15 §. Perheenjäseniin kohdistuvien korvausten toissijaisuus. Pykälästä ehdotetaan siirrettäväksi ansiotulojen vaikutusta puolisokorotukseen koskeva säännös, kuten edellä 4 §:ssä on esitetty. Tämän johdosta myös pykälän otsikko ehdotetaan muutettavaksi paremmin sen jäljelle jäävää sisältöä vastaavaksi. Myös säännöksen sanamuotoon ehdotetaan täsmennystä.

17 §. Korvaukset virkamiehen virkavapauden aikana. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan virkavapauden aikana maksettavien korvausten edellytyksenä olisi asuminen asemapaikalla.

Tämä tarkennus perustuu lain 1 §:ssä määriteltyyn soveltamisalaan. Korvausjärjestelmässä on kysymys mainitun säännöksen mukaisesti ulkomaanedustukseen määrätyn virkamiehen ulkomailla suorittamasta työstä ja paikallisista olosuhteista johtuvien erityisten menojen kattamiseksi maksettavista korvauksista.

21 §. Korvaukset korkean turvallisuusriskin asemapaikoissa.Lain 21 §:ssä säädetään määräaikaisessa virkasuhteessa maksettavista korvauksista. Säännöksen nykyinen sisältö ehdotetaan poistettavaksi ja sen tilalle ehdotetaan korkean turvallisuusriskin asemapaikkoja koskevaa säännöstä.

Nykyisessä säännöksessä on käytännössä kysymys eri hallinnonaloilta määräajaksi rekrytoiduista erityisasiantuntijoista ja vastaavista edustustoissa asiantuntijatehtävissä toimivista henkilöistä, jotka tulevat ulkoasiainhallinnon palvelukseen vain yhden ulkomaankomennuksen ajaksi. Säännös määräaikaisen virkamiehen oikeudesta korvauksiin ei ole tarpeellinen, koska lakia sovellettaisiin määräaikaisiin virkamiehiin ilman tätä säännöstäkin.

Säännöksen varsinainen sisältö on varustautumiskorvauksen maksaminen 50 prosenttia alennettuna. On kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa määritellä asianomaisissa tehtävissä toimivien virkamiesten varustautumiskorvaukset samoissa lain ja asetuksen säännöksissä kuin muidenkin virkamiesten korvaukset.

Poistettavan säännöksen tilalle ehdotetaan lisättäväksi kokonaan uusi säännös, joka koskee korkean turvallisuusriskin asemapaikkoja. Eräiden asemapaikkojen turvallisuustilanteen heikentyminen viime vuosina on luonut tarpeen poikkeusjärjestelyille. Tällaisissa kohteissa virkamiehen perheen ei ole tarkoituksenmukaista seurata mukana. Toisaalta virkamiehen on työsuojelullisista syistä tarpeellista poistua alueelta säännöllisin väliajoin lepoa ja virkistäytymistä varten.

Ehdotetun uuden säännöksen mukaan korkean turvallisuusriskin asemapaikassa virkamiehellä ei olisi oikeutta lasta tai perheenjäsentä koskeviin korvauksiin sen mukaan kuin ulkoasiainministeriön asetuksella tarkemmin säädetään. Sen sijaan virkamiehellä olisi tällöin erityisolosuhteista johtuvien tarpeiden perusteella oikeus kotilomamatkakorvaukseen vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Ulkoasiainministeriön asetuksella määriteltaisiin korkean turvallisuusriskin asemapaikat. Säännöstä sovellettaisiin virkamieheen, jonka toimikauden alkaessa asemapaikka on määritelty korkean turvallisuusriskin kohteeksi.

26 §. Ulkomaanedustuksen korvauslautakunta. Ulkomaanedustuksen korvauslautakunta ehdotetaan lakkautettavaksi ja sitä koskeva 26 § kumottavaksi. Lautakunta on aikanaan asetettu yhteistyöelimenä edistämään korvausjärjestelmän ja siitä aiheutuvien kustannusten hallinnointia. Korvausjärjestelmä on vuonna 2006 tehtyjen perustuslaista johtuvien uudistusten jälkeen selkeästi lakiin ja asetukseen perustuva järjestelmä. Muutokset etuuksiin ovat siten aina säädösmuutoksia. Kaikki järjestelmän rakenteelliset ja muut merkittävät muutokset edellyttävät hallituksen esityksestä tehtävää lainmuutosta.

Tämän johdosta lautakunnalla ei enää nykyisin ole sellaista merkitystä ja tarvetta, joihin sen olemassaolo perustuu. Lautakunta on kankea ja raskas tapa huolehtia ulkoasiainministeriön yhteistyöstä valtiovarainministeriön ja muiden sidosryhmien kanssa korvausjärjestelmää koskevissa asioissa.

27 §. Takaisinperintä. Nykyisen säännöksen mukaan aiheettomasti maksettu korvaus voidaan periä takaisin valtion virkamieslain mukaisesti. Takaisinperintää koskevaa säännöstä on tarpeen täsmentää, koska joihinkin korvauksiin liittyy edellytyksiä, joiden täyttyminen ilmenee lopullisesti vasta tietyn ajan kuluttua korvauksen maksamisen jälkeen.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan korvausta ei peritä takaisin, jos toimikautta tai asumista koskevan edellytyksen täyttymättä jääminen johtuu virkamiehen tai perheenjäsenen sairaudesta, virkamiehestä riippumattomasta syystä toteutetusta siirrosta toiseen toimipaikkaan, taikka muusta vastaavasta ulkoasiainministeriön hyväksymästä syystä. Muissa tapauksissa maksettu korvaus voitaisiin periä takaisin, jos korvauksen saamisen edellytys ei täyty.

3 Esityksen vaikutukset

3.1 Taloudelliset vaikutukset

Ulkomaanedustuksen korvauksia maksettiin vuonna 2008 noin 38 miljoonaa euroa. Lakiin ehdotetuilla muutoksilla olisi vain marginaalisia vaikutuksia järjestelmän kokonaiskustannuksiin.

Ehdotettu kotilomamatkojen korvaaminen joka vuosi myös Euroopasta aiheuttaisi arviolta 80000 euron lisäkustannukset vuodessa. Päivähoitokorvauksesta aiheutuisi noin 100000—200000 euron vuotuiset kustannukset. Muilta osin vaikutukset olisivat vähäiset.

3.2 Henkilöstövaikutukset

Esityksen lähtökohtana on hyvän henkilöstöpolitiikan edistäminen. Pyrkimyksenä on myös säännösten selkiyttäminen tulkintaongelmien välttämiseksi. Lisäksi uudistuksella kevennettäisiin järjestelmän hallintoa, mikä olisi sekä työnantajan että henkilöstön etu.

4 Asian valmistelu

Ulkoasiainministeriö asetti 31.3.2009 hankkeen ulkomaanedustuksen korvausjärjestelmän muutosten valmistelemiseksi. Hallituksen esitys valmisteltiin virkatyönä ministeriön henkilöstöyksikössä. Valmistelun tueksi asetettiin työryhmä, jossa oli mukana henkilöstöjärjestöjen edustus.

Esitysluonnoksesta pyydettiin lausunnot valtiovarainministeriöltä, puolustusministeriöltä ja ulkoasiainhallinnossa toimivilta henkilöstöjärjestöiltä. Lisäksi esitysluonnosta käsiteltiin ulkomaanedustuksen korvauslautakunnassa.

5 Voimaantulo

Ehdotetut muutokset ulkomaanedustuksen korvauksista annettuun lakiin on tarkoitettu saatettavaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan ulkomaanedustuksen korvauksista 29 päivänä kesäkuuta 2006 annetun lain (596/2006) 26 §,

muutetaan 2, 4, 6 ja 7 §, 9 §:n 1 momentti, 10, 15, 17, 21 ja 27 §, sellaisina kuin niistä ovat 6, 7 ja 10 § osaksi laissa 853/2006 ja 21 § laissa 642/2007, sekä

lisätään lakiin uusi 9 a § seuraavasti:


2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) virkamiehellä ulkoasiainhallinnon virkamiestä, jonka virkapaikkana on edustusto;

2) puolisolla virkamiehen aviopuolisoa tai virkamiehen kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävää avopuolisoa, jos avopuolisot ovat todistettavasti asuneet yhdessä vähintään kaksi vuotta tai heillä on tai on ollut yhteinen lapsi;

3) lapsella:

a) virkamiehen alle 20-vuotiasta lasta, jonka huoltaja virkamies on tai oli ennen kuin lapsi täytti 18 vuotta ja joka ei ansaitse elatustaan omalla työllään;

b) puolison alle 20-vuotiasta lasta, jonka huoltaja puoliso on tai oli ennen kuin lapsi täytti 18 vuotta ja joka ei ansaitse elatustaan omalla työllään;

c) samassa taloudessa virkamiehen kanssa asuvaa virkamiehen tai puolison 20 vuotta täyttänyttä lasta, jonka huoltaja virkamies tai puoliso oli ennen kuin lapsi täytti 18 vuotta ja joka sairauden, vian tai vamman vuoksi ei kykene elättämään itseään omalla työllään;

4) perheenjäsenellä puolisoa tai lasta;

5) mukana seuraavalla perheenjäsenellä puolisoa tai lasta, jokaasuu asemapaikalla samassa taloudessa virkamiehen kanssa; mukana seuraamiseksi ei kuitenkaan katsota alle kuuden kuukauden pituista asumista;

6) kotiapulaisella kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annetussa laissa (951/1977) tarkoitettua työntekijää, joka on työsopimussuhteessa virkamieheen ja joka välittömästi ennen palvelussuhteen alkamista asui Suomessa;

7) asemapaikalla edustuston sijaintipaikkaa; ja

8) asemamaalla edustuston sijaintivaltiota.


4 §
Paikalliskorotus

Virkamiehellä on oikeus saada korvaus ulkomaanedustuksen asemapaikalla suoritetusta työstä ja paikallisista olosuhteista johtuvien erityisten menojen kattamiseksi (paikalliskorotus). Paikalliskorotuksen suuruus määräytyy siten, että virkamiehen virkanimikkeen tai tehtävän vaatimusten sekä virkamiehen perheellisyyden perusteella määritelty paikalliskorotuksen perusarvo kerrotaan asemapaikan hintatasoon perustuvalla kalleuskertoimella ja valuuttakertoimella. Paikalliskorotus maksetaan virkamiehen toimikauden ajalta, jollei 16—18 tai 20 §:stä muuta johdu.


Virkamiehellä on oikeus saada paikalliskorotukseen korotus hänen mukanaan seuraavan puolison perusteella (puolisokorotus). Puolisokorotusta voidaan alentaa tai jättää se myöntämättä puolison ansiotulojen perusteella siten kuin ulkoasiainministeriön asetuksella säädetään.


Lisäksi virkamiehellä on oikeus saada paikalliskorotukseen korotus mukana seuraavan lapsen perusteella (lapsikorotus).


Paikalliskorotuksen, puolisokorotuksen ja lapsikorotuksen tarkemmasta määräytymisestä ja suuruudesta säädetään ulkoasiainministeriön asetuksella. Valuuttakerroin määräytyy ulkoasiainministeriön vahvistaman tilikurssin mukaan.


6 §
Varustautumiskorvaus

Virkamiehellä on oikeus saada korvaus ulkomaanedustukseen siirtymisestä johtuvia välttämättömiä hankintoja varten (varustautumiskorvaus), jos virkamies siirron yhteydessä muuttaa asemapaikalle, hänen toimikautensa asemapaikalla kestää vähintään yksitoista kuukautta ja edellisestä korvaukseen oikeuttaneesta siirrosta on kulunut vähintään kolme vuotta.


Varustautumiskorvauksen suuruus määräytyy virkamiehen virkanimikkeen tai tehtävän vaatimusten, toimikauden pituuden sekä virkamiehen perheellisyyden ja sen mukaan, kuinka pitkä aika edellisestä korvaukseen oikeuttaneesta siirrosta on kulunut.


Tarkemmat säännökset varustautumiskorvauksen määräytymisestä ja suuruudesta annetaan ulkoasiainministeriön asetuksella.


7 §
Muuttokorvaus

Toimikauden alkamisen ja päättymisen yhteydessä virkamiehellä on oikeus saada korvaus asemapaikalle ja asemapaikalta pois siirtymisen johdosta tapahtuvasta virkamiehen ja mukana seuraavien perheenjäsenten asuinpaikan muuttamisesta aiheutuvista kustannuksista (muuttokorvaus). Mukana seuraavaan perheenjäseneen kohdistuva osuus muuttokorvauksesta voidaan hakemuksesta myöntää erikseen. Jos virkamies toimikauden päättyessä jää virkavapaalle ja asuu edelleen asemapaikalla, muuttokorvaus voidaan myöntää virkavapauden päättyessä.


Korvauksen perusteena ovat arvioidut henkilökohtaisen matkatavaran ja muutossa kuljetettavan irtaimiston pakkaamis-, kuljetus-, purkamis-, välivarastointi- ja vakuutuskustannukset. Korvauksen suuruus määräytyy muuttoreitin, laskennallisten muuttokuutioiden ja mahdollisten erillisten kuluerien perusteella. Laskennalliset muuttokuutiot määritellään virkamiehen virkanimikkeen tai tehtävän vaatimusten sekä virkamiehen mukana seuraavien perheenjäsenten perusteella. Lisäksi muuttokuutioiden määrään voivat vaikuttaa toimikauden pituus ja asunnon mahdollinen kalustus. Tarkemmat säännökset laskennallisista muuttokuutioista ja muuttokorvauksen suuruudesta annetaan ulkoasiainministeriön asetuksella.


Jos asemapaikalle muutetaan muualta kuin Helsingistä tai virkamiehen edellisestä asemapaikasta taikka asemapaikalta muutetaan muualle kuin Helsinkiin tai toiseen asemapaikkaan, muuttokorvaus maksetaan lähinnä vastaavan muuttoreitin mukaisesti, kuitenkin enintään Helsingin ja asemapaikan välisestä muutosta suoritettavan muuttokorvauksen suuruisena.


9 §
Koulutuskorvaus

Virkamiehellä on oikeus saada korvaus hänen mukanaan seuraavan lapsen esi-, perus-, lukio- ja ammatillisesta perusopetuksesta aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista, jos virkamiehen toimikausi kestää vähintään yhden vuoden (koulutuskorvaus). Oikeus koulutuskorvaukseen alkaa lukuvuoden alusta sinä kalenterivuonna, jonka aikana lapsi täyttää viisi vuotta ja päättyy sen lukukauden lopussa, jonka aikana lapsi täyttää 20 vuotta.



9 a §
Päivähoitokorvaus

Virkamiehellä on oikeus saada korvaus hänen mukanaan seuraavan lapsen päivähoidosta aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista (päivähoitokorvaus). Korvauksen edellytyksenä on hoidon järjestäminen ulkoasiainministeriön hyväksymässä hoitopaikassa. Ulkoasiainministeriön asetuksella voidaan säätää korvaukselle enimmäismäärä ja omavastuuosuus.


Oikeus päivähoitokorvaukseen alkaa seuraavan kalenterikuukauden alusta lapsen täytettyä kolme vuotta ja päättyy, kun oikeus koulutuskorvaukseen alkaa. Korvauksen alkamisajankohdan aikaistamisesta voidaan säätää ulkoasiainministeriön asetuksella.


10 §
Matkakorvaukset

Edellä 7 §:ssä tarkoitetun muuton yhteydessä virkamiehellä on oikeus saada korvaus oman ja mukana seuraavien perheenjäsenten muuttomatkan kustannuksista (muuttomatkakorvaus). Korvaus maksetaan muuttoreitin mukaisesti. Jos virkamies toimikauden päättyessä jää virkavapaalle ulkoasiainhallinnon palveluksesta ja asuu edelleen asemapaikalla, muuttomatkakorvaus voidaan virkamiehen hakemuksesta myöntää virkavapauden päättymisen yhteydessä. Muualta kuin Suomesta tai asemapaikalta sekä muualle kuin Suomeen tai asemapaikalle muutettaessa muuttomatkakorvaus maksetaan enintään sen suuruisena, mitä asemapaikan ja Suomen välisestä muuttomatkasta olisi maksettu.


Virkamiehellä on oikeus saada korvaus omasta ja mukana seuraavien perheenjäsenten edestakaisesta matkasta asemapaikalta Suomeen aiheutuneista kohtuullisista kustannuksista (kotilomamatkakorvaus) vähintään kerran kutakin täyttä vuoden ajanjaksoa kohden toimikauden alkamisesta lukien.


Virkamiehellä on oikeus saada korvaus asemapaikan ulkopuolella asuvien perheenjäsenten edestakaisesta tapaamismatkasta perheenjäsenen pysyvältä asuinpaikalta virkamiehen asemapaikalle tai Helsinkiin taikka virkamiehen tai puolison matkasta asemapaikalta perheenjäsenen pysyvälle asuinpaikalle (tapaamismatkakorvaus) vähintään kerran kutakin täyttä vuoden ajanjaksoa kohden toimikauden alkamisesta lukien.


Virkamiehellä on oikeus saada korvaus lähisukulaisen kuolemantapauksen johdosta tehdystä omasta ja mukana seuraavien perheenjäsenten edestakaisesta matkasta aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista (hautajaismatkakorvaus). Lähisukulaisella tarkoitetaan perheenjäsentä, virkamiehen tai hänen puolisonsa vanhempaa taikka virkamiehen tai hänen puolisonsa huollettavana ollutta muuta kuin 2 §:n perusteella perheenjäseneksi katsottavaa lasta. Oikeus matkakorvaukseen virkamiehen kuolemantapauksen johdosta on mukana seuranneilla perheenjäsenillä. Korvauksen saajalla on oikeus korvaukseen saman kuolemantapauksen johdosta enintään yhdestä edestakaisesta matkasta.


Virkamiehellä on oikeus saada korvaus myös kotiapulaisen muuttomatkasta ja kotilomamatkasta. Muuttomatkakorvauksen edellytyksenä on, että kotiapulaisen palvelussuhde kestää vähintään yhdeksän kuukautta. Matkakorvausta voidaan maksaa kalenterivuoden aikana enintään yhdestä kotiapulaisesta. Muutoin kotiapulaisen matkakorvauksiin sovelletaan, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään.


Ulkoasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1—5 momentissa tarkoitettujen matkojen määristä, korvattavien kustannusten määräytymisperusteista ja korvausten suuruudesta.


15 §
Perheenjäseniin kohdistuvien korvausten toissijaisuus

Virkamiehellä on oikeus saada tässä laissa säädetyt perheenjäsenen perusteella maksettavat korvaukset vain siltä osin kuin puolisolla ei ole oikeutta vastaavien etuuksien saamiseen muulta työnantajalta.


17 §
Korvaukset virkamiehen virkavapauden aikana

Virkamiehellä on virkavapauden aikana oikeus tässä laissa säädettyihin korvauksiin vastaavilla perusteilla ja vastaavassa suhteessa kuin valtion virkaehtosopimuksessa on sovittu virkamiehelle virkavapauden aikana maksettavasta palkkauksesta. Virkamiehellä on kuitenkin oikeus saada asuntokorvaus ja koulutuskorvaus täysimääräisinä.


Virkamiehellä on oikeus tässä laissa säädettyihin korvauksiin myös siltä ajalta, jonka hän valtion virkaehtosopimuksessa sovitun äitiysvapaan palkallisena aikana on palkattomalla isyysvapaalla.


Edellä tässä pykälässä säädettyjen korvausten maksamisen edellytyksenä on, että virkamies asuu virkavapauden aikana asemapaikalla.


21 §
Korvaukset korkean turvallisuusriskin asemapaikoissa

Korkean turvallisuusriskin asemapaikat määritellään ulkoasiainministeriön asetuksella. Korkean turvallisuusriskin asemapaikkaan määrätyllä virkamiehellä ei ole oikeutta lasta tai perheenjäsentä koskeviin korvauksiin sen mukaan kuin ulkoasiainministeriön asetuksella tarkemmin säädetään. Sen sijaan virkamiehellä on tällöin erityisolosuhteista johtuvista syistä oikeus kotilomamatkakorvaukseen vähintään kaksi kertaa kutakin täyttä vuoden ajanjaksoa kohden toimikauden alkamisesta lukien.


27 §
Takaisinperintä

Maksettu korvaus voidaan periä takaisin, jos korvauksen saamisen edellytys ei täyty. Korvausta ei kuitenkaan peritä takaisin, jos toimikautta tai asumista koskevan edellytyksen täyttymättä jääminen johtuu virkamiehen tai perheenjäsenen sairaudesta, virkamiehestä riippumattomasta syystä toteutetusta siirrosta toiseen toimipaikkaan taikka muusta vastaavasta ulkoasiainministeriön hyväksymästä syystä. Muutoin tässä laissa tarkoitettujen korvausten takaisinperintään sovelletaan, mitä valtion virkamieslain (750/1994) 60 ja 61 §:ssä säädetään.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2010

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ulkoasiainministeri
Alexander Stubb

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.