Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 281/2009
Hallituksen esitys Eduskunnalle Turks- ja Caicossaarten kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Turks- ja Caicossaarten kanssa joulukuussa 2009 veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen.

Sopimus rakentuu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimille malliverosopimukselle ja verotietojenvaihtoa koskevalle mallisopimukselle ja sisältää määräyksiä verotietojen vaihtamisesta.

Sopimus liittyy OECD:n hankkeeseen, jolla on tarkoitus taistella haitallista verokilpailua vastaan.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimuksen kanssa.


YLEISPERUSTELUT

1 Nykytila

Suomen ja Turks- ja Caicossaarten välillä ei ole voimassa kaksinkertaisen tuloverotuksen välttämistä tai verotustietojen vaihtamista koskevia sopimuksia.

Suomi on muiden EU:n jäsenvaltioiden tavoin tehnyt Turks- ja Caicossaarten kanssa Euroopan unionin neuvoston säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta 3 päivänä kesäkuuta 2003 antaman direktiivin (direktiivi 2003/48/EY, säästödirektiivi) perusteella säästötulojen verottamista koskevan sopimuksen (SopS 65 ja 81/2005). Sen perusteella Turks- ja Caicossaaret tilittää Suomelle 75 prosenttia näistä koroista kannetuista lähdeveroista. Sopimusta sovelletaan vain luonnollisten henkilöiden korkotuloihin. Tiedonantovelvollisuus koskee vain Turks- ja Caicossaaria. Sopimus ei sisällä yleistä velvollisuutta antaa tietoja Turks- ja Caicossaarilta Suomeen maksettujen tulojen saajista.

2 Kansallinen ja kansainvälinen kehitys

Taloudellisen yhteistyön- ja kehityksen järjestö OECD käynnisti 1990-luvulla hankkeen haitallisen verokilpailun hillitsemiseksi. Sen tuloksena laadittiin tietojen vaihtamista veroasioissa koskeva mallisopimus ja listattiin noin 50 aluetta, joilla katsottiin olevan haitallista, salassapitoon perustuvaa ulkomaisia sijoituksia koskevaa verolainsäädäntöä. Useat OECD-maat käyvät tällä hetkellä neuvotteluja näiden alueiden kanssa verotietojen vaihtamista koskevien sopimusten tekemiseksi. Neuvottelut ovat keskittyneet 33 alueeseen, jotka ovat antaneet OECD:lle sitoumuksen lainsäädäntönsä läpinäkyvyyden ja tietojen vaihdon parantamisesta veroasioissa. Tiedonvaihtosopimusten tavoitteena on mahdollistaa jäsenmaiden veroviranomaisten tietojensaanti jäsenmaissa verovelvollisten henkilöiden sijoituksista ja tuloista näillä alueilla.

3 Asian valmistelu

Pohjoismaat päättivät kesäkuussa 2006 aloittaa neuvottelut tiedonvaihtosopimuksesta seuraavien alueiden kanssa: Alankomaiden Antillit, Aruba, Bermuda, Brittiläiset Neitsytsaaret, Caymansaaret, Gibraltar, Guernsey, Jersey ja Mansaari. Suomen Mansaaren kanssa tekemät sopimukset (SopS 74/2008) ovat jo voimassa ja sovellettavina. Guernseyn kanssa tehdyt sopimukset (SopS 21/2009 ja 84/2009) ovat tulleet voimaan 5 päivänä huhtikuuta 2009 ja joulukuuta, Jerseyn kanssa tehdyt sopimukset (SopS 78/2009) 2 päivänä elokuuta 2009 ja Bermudan kanssa tehdyt sopimukset (SopS 87/2009) 31 päivänä joulukuuta 2009. Brittiläisten Neitsytsaarien, Caymansaarten, Alankomaiden Antillien ja Aruban kanssa tehdyt sopimukset on jo käsitelty Eduskunnassa (HE 127—128/2009 ja 199—200/2009). Lisäksi eräiden lähinnä Karibian alueen ja Tyynenmeren saarivaltioiden kanssa käydään eräiden OECD:n jäsenvaltioiden johdolla neuvotteluja, joiden tuloksilla voi olla merkitystä myös Pohjoismaille.

Myös OECD-jäsenmaiden Belgian, Luxemburgin ja Sveitsin kanssa tehtyjä tuloverosopimuksia (SopS 66/1978, 18/1983 ja 90/1993) on muutettu pöytäkirjoilla tiedonvaihdon parantamiseksi. Muutospöytäkirjat on jo käsitelty Eduskunnassa (HE 198, 160 ja 204/2009).

Pohjoismaiden neuvottelut on kytketty Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjaukseen. Pohjoismaiden valtiovarainhallintojen edustajista koostuva ohjausryhmä koordinoi neuvotteluja, ja päivittäistä työtä johtaa projektinjohtaja. Neuvotteluvaltuuskunta koostuu projektinvetäjästä ja korkeintaan kahdesta eri Pohjoismaasta olevasta jäsenestä. Lopulliset sopimukset tehdään valtiosääntöoikeudellisista syistä kahdenvälisesti.

OECD-maat hyväksyivät yhteisessä julkilausumassaan sen, että alueille voidaan tarjota etuja vastineeksi tiedonvaihtosopimuksista. Pohjoismaiden tarjoamat edut ovat lähinnä liittyneet rajoitettujen kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevien sopimusten tekemiseen.

Sopimusta koskevat neuvottelut käytiin sähköpostitse vuonna 2009. Englanninkielinen sopimus allekirjoitettiin Pariisissa 14 päivänä joulukuuta 2009.

4 Esityksen taloudelliset vaikutukset

Sopimuksessa ei ole määräyksiä siitä, miten verottamisoikeus sopimuspuolten välillä jaetaan. Tästä syystä sopimuksella ei ole välitöntä vaikutusta verotuottoihin.

5 Esityksen valmistelu

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Sopimuksen sisältö

Sopimus perustuu OECD:n laatiman malliverosopimuksen 26 artiklaan ja verotietojen vaihtamista koskevaan mallisopimukseen.

1 artikla. Artikla velvoittaa sopimuspuolet antamaan toisilleen virka-apua tietoja vaihtamalla. Velvollisuus koskee tietoja, jotka ovat ennalta arvioiden olennaisia 2 artiklassa tarkoitettuja sopimuksen piiriin kuuluvia veroja koskevien kansallisten lakien hallinnoinnissa tai toimeenpanossa. Näihin kuuluvat muun muassa tiedot, jotka ovat olennaisia verojen määrittämisessä, määräämisessä ja kantamisessa, verosaamisten perimisessä ja täytäntöönpanossa tai veroasioiden tutkinnassa tai syytteeseenpanossa.

Pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lakien tai hallintokäytännön henkilöille takaamat oikeudet ja suojatoimet pysyvät sovellettavina, jos ne eivät asiattomasti estä tai viivytä tehokasta tiedonvaihtoa.

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 1 artiklaa.

2 artikla. Artiklan mukaan pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ei ole velvollinen antamaan tietoja, jotka eivät ole sen viranomaisilla tai sen alueellisen toimivallan piiriin kuuluvien henkilöiden hallussa tai heidän kontrollinsa alaisia.

Artikla vastaa verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 2 artiklaa.

3 artikla. Tässä artiklassa määritellään ja luetellaan sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat verot, jotka Suomen osalta ovat samat kuin Suomen verosopimuksissa luetellut tuloverot täydennettynä arvonlisäverolla ja ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverolla. Sopimusta sovelletaan myös niihin samanlaisiin tai pääasiallisesti samanlaisiin veroihin, jotka määrätään sopimuksen allekirjoittamisajankohdan jälkeen tällä hetkellä suoritettavien verojen ohella tai asemesta.

Artikla vastaa tietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 3 artiklaa.

4 artikla. Artiklassa määritellään eräät sopimuksessa useimmiten käytetyt sanonnat. Lisäksi artiklassa on sopimuksessa määrittelemättömien sanontojen tulkintaa koskeva määräys (3 kappale).

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 4 artiklaa.

5 artikla. Artikla koskee pyynnöstä tapahtuvaa tiedonvaihtoa. Tiedonvaihto ei edellytä, että tutkittavana oleva menettely olisi rikos pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jos se olisi tapahtunut sen alueella (1 kappale). Pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen on käytettävä kaikki relevantit tiedonhankintakeinot, jos sen hallussa olevat tiedot eivät riitä pyynnön täyttämiseen (2 kappale), vaikka tämä sopimuspuoli ei ehkä tarvitse tietoja omiin verotuksellisiin tarkoituksiinsa. Tiedot on annettava siinä muodossa kuin niitä on pyydetty (3 kappale), jos pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädäntö sen mahdollistaa. Sopimuspuolten on varmistettava, että niillä on valta hankkia ja antaa tietoja, jotka ovat rahoituslaitosten tai edustuksen perusteella toimivien henkilöiden hallussa tai jotka koskevat erilaisten oikeudellisten yksiköiden omistusta (4 kappale). Suomessa verotusmenettelylain (1995/1558) 3 luvun säännökset antavat tällaisen toimivallan.

Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden tai julkisten kollektiivisten sijoitusrahastojen ja järjestelmien omistustiedot on hankittava ja annettava vain, jos ne voidaan hankkia ilman suhteettoman suuria vaikeuksia.

Tietopyynnön pitää sisältää 5 kappaleessa luetellut asiat. Niihin kuuluu muun muassa selvitys siitä, että jos pyydetyt tiedot kuuluisivat tietoja pyytävän sopimuspuolen toimivallan piiriin, se pystyisi hankkimaan tiedot lakiensa mukaan tai tavanomaisen hallintomenettelynsä puitteissa, ja että se on käyttänyt kaikki alueellaan käytettävissä olevat keinot tietojen hankkimiseksi, pois lukien ne, jotka aiheuttaisivat suhteettoman suuria vaikeuksia.

Tietopyyntöön on vastattava 60 tai 90 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta (6 kappale).

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 5 artiklaa.

6 artikla. Artiklan mukaan toinen sopimuspuoli voi tehdä verotarkastuksia toisen sopimuspuolen alueella tämän sopimuspuolen kansallisten lakien sallimassa laajuudessa. Tarkastus voi tarkoittaa luonnollisten henkilöiden haastattelua, asiakirjojen tutkimista kyseisten henkilöiden suostumuksin tai tietoja pyytävän sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen edustajien läsnäoloa verotarkastuksessa.

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 6 artiklaa.

7 artikla. Artiklassa luetellaan perusteet, joilla pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi kieltäytyä antamasta virka-apua. Velvollisuutta tietojen antamiseen ei ole, jos pyyntöä ei ole tehty sopimuksen mukaisesti tai tietojen paljastaminen olisi vastoin pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen yleistä etua tai tietoja pyytävä toimivaltainen viranomainen ei voisi omalla alueellaan saada kyseisiä tietoja oman lainsäädäntönsä tai tavanomaisen hallintomenettelynsä perusteella (1 ja 4 kappale). Velvollisuutta ei myöskään ole, jos tietoja koskee oikeudellisen neuvonantajan ja hänen asiakkaansa välisen yhteydenpidon luottamuksellisuuden periaate (legal privilege) tai liikesalaisuus taikka teollinen, kaupallinen tai ammatillinen salaisuus tai elinkeinotoiminnassa käytettyä menettelytapaa koskeva salaisuus (2 ja 3 kappale). Tietoja, jotka ovat sopimuksen 5 artiklan 4 kappaleessa olevaa tyyppiä, ei käsitellä tällaisena salaisuutena tai menettelytapana pelkästään sillä perusteella, että ne täyttävät 4 kappaleessa olevat kriteerit (2 kappale). Verosaamisen kiistäminen ei oikeuta hylkäämään tietopyyntöä (5 kappale). Tietopyyntö saadaan hylätä, jos tietoja pyydetään sellaisen verosäännöksen tai siihen liittyvän velvoituksen hallinnoimiseksi tai toimeenpanemiseksi, joka syrjii pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kansalaista verrattuna tietoja pyytävän sopimuspuolen kansalaiseen samoissa olosuhteissa (6 kappale).

Artikla vastaa pääosin malliverosopimuksen 26 artiklan ja verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 8 artiklan määräyksiä.

8 artikla. Artikla sisältää salassapitomääräykset. Ne vastaavat pääosin malliverosopimuksen ja verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen määräyksiä.

9 artikla. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli vastaa tavanomaisista tietojenvaihdon kuluista ja tietoja pyytävä sopimuspuoli epätavanomaisista kuluista, joita molempia on artiklassa täsmennetty. Sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten on neuvoteltava kuluista tietyissä yksittäistapauksissa.

Artikla vastaa tietojenvaihdon kustannusten jakamisessa noudatettuja yleisiä kansainvälisiä periaatteita.

10 artikla. Artikla sisältää kiellon vahingoittavia tai rajoittavia toimenpiteitä vastaan. Sopimuspuolten tarkoituksena on olla soveltamatta ja ottamatta käyttöön niitä niin kauan kuin sopimus on voimassa ja sovellettavana. Jos sopimuspuolella kuitenkin on syy uskoa, että toinen sopimuspuoli on ottanut käyttöön haitallisiin verokäytäntöihin perustuvia jommassakummassa sopimuspuolessa asuvien tai jommankumman sopimuspuolen kansalaisten kannalta vahingoittavia tai rajoittavia toimenpiteitä, kummankin sopimuspuolen pitää välittömästi aloittaa menettely asian ratkaisemiseksi (1 kappale). Tällainen toimenpide tarkoittaa toimenpidettä, jota toinen sopimuspuoli soveltaa toisessa sopimuspuolessa asuviin tai toisen sopimuspuolen kansalaisiin sen vuoksi, että toinen sopimuspuoli ei myötävaikuta tehokkaaseen tietojenvaihtoon tai koska sen lakien, säännöksien tai hallinnollisten käytäntöjen soveltamisesta puuttuu avoimuutta, tai sillä perusteella, että mitään veroja ei kanneta tai kannetaan vain nimellisiä veroja ja lisäksi yksi edellä olevista kriteereistä (2 kappale). Nämä toimenpiteet käsittävät esimerkiksi vähennyksen, hyvityksen tai vapautuksen epäämisen, veron, taksan tai maksun määräämisen ja erityiset ilmoittamisvaatimukset. Ne käsittävät kaikki toimenpiteet, jotka välittömästi tai välillisesti liittyvät verotusasioihin, ei kuitenkaan yleisesti sovellettavia toimenpiteitä, joita jompikumpi sopimuspuoli soveltaa muun muassa OECD:n jäseniä vastaan yleisesti (3 kappale).

Tälle artiklalle ei ole vastinetta OECD:n mallisopimuksissa, mutta sen taustana on OECD:n vuonna 1998 julkaisema raportti Harmful Tax Competition, An Emerging Global Issue (Haitallinen verokilpailu: esille nouseva globaali kysymys, Helsinki 2007).

11 artikla. Artikla koskee keskinäistä sopimusmenettelyä, jota käytetään ratkaistaessa sopimuspuolten välisiä tulkinta- tai soveltamiskysymyksiä.

Artikla vastaa tietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 13 artiklaa.

12 artikla. Voimaantulomääräykset sisältyvät tähän artiklaan.

13 artikla. Päättymismääräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi. Salassapitoa koskevan 8 artiklan määräykset jäävät erillisen määräyksen mukaan sovellettaviksi sopimuksen päätyttyäkin.

2 Lakiehdotuksen perustelut

Perustuslain 95 §:n 1 momentti edellyttää, että kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan valtionsisäisesti voimaan erityisellä voimaansaattamislailla.

Esitys sisältää ehdotuksen laiksi Turks- ja Caicossaarten kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

1 §. Lakiehdotuksen 1 §:llä saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

2 §. Tarkempia säännöksiä lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §. Voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti sopimuksen kanssa.

3 Voimaantulo

Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset. Sopimusta sovelletaan verorikosasioissa voimaantuloajankohdasta alkaen ja muissa asioissa voimaantuloajankohtaa lähinnä seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verokausilta, ja jos verokautta ei ole, kaikkiin veroihin, jotka määrätään voimaantuloajankohtaa lähinnä seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen.

4 Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja säätämisjärjestys

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä.

Sopimuksen 5—11 artikla sisältää määräyksiä, jotka joko suoraan tai välillisesti liittyvät verotukseen ja jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Sopimuksen määräykset edellyttävät näiltä osin eduskunnan hyväksymistä.

Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset eivät ole sellaisia, että ne edellyttäisivät perustuslain 94 §:n 2 momentissa tarkoitettua säätämisjärjestystä. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan siten hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Pariisissa 14 päivänä joulukuuta 2009 Suomen tasavallan hallituksen ja Turks- ja Caicossaarten hallituksen välillä veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotukset

Laki Turks- ja Caicossaarten kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:


1 §

Pariisissa 14 päivänä joulukuuta 2009 Suomen tasavallan hallituksen ja Turks- ja Caicossaarten hallituksen välillä veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.


2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.


3 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.




Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 2010

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Valtiovarainministeri
Jyrki Katainen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.