Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 204/2009
Hallituksen esitys Eduskunnalle Sveitsin kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Sveitsin kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan muuttamisesta syyskuussa 2009 tehdyn pöytäkirjan.

Pöytäkirjalla muutetaan sopimuksen tietojenvaihtoa koskevia määräyksiä.

Pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään pöytäkirjan voimaantulolle asetetut edellytykset.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus pöytäkirjan eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti pöytäkirjan kanssa.


YLEISPERUSTELUT

1 Nykytila

Suomen ja Sveitsin välillä on voimassa Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1991 tehty sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi (SopS 90/1993). Sopimusta on muutettu Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2006 tehdyllä pöytäkirjalla (SopS 92/2006).

Sopimusta sovellettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuodelta 1994 toimitetussa verotuksessa, osingon osalta kuitenkin vuodelta 1990 toimitetussa verotuksessa ja muutospöytäkirjaa vuodelta 2007 toimitetussa verotuksessa, osingon osalta kuitenkin vuodelta 2006 toimitetussa verotuksessa.

Lisäksi Suomen ja Sveitsin välillä sovelletaan Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton 26 päivänä lokakuuta 2004 tekemää säästöjen tuottamien korkotulojen verottamiseen liittyvää sopimusta (Virallinen lehti nro L 385, 29/12/2004 s. 0030—0049) säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetussa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY (Säästödirektiivi) säädettyjä toimenpiteitä vastaavista toimenpiteistä. Sopimuksen 15 artiklan mukaan tytäryhtiön emoyhtiölle maksamat osingot ovat eräin verotuksellista asuinpaikkaa, omistusaikaa ja petosten torjuntaa koskevien rajoituksin verovapaita lähdevaltiossa, jos emoyhtiön omistus on vähintään 25 prosenttia tytäryhtiön pääomasta.

Lisäksi Sveitsin on sopimuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaan aloitettava EU:n jokaisen jäsenvaltion kanssa neuvottelut tietojenvaihdosta, joka liittyy veropetokselliseen tai sitä vastaavaan menettelyyn.

2 Asian valmistelu

Pöytäkirjaa koskevat neuvottelut käytiin Bernissä heinäkuussa 2009, jolloin neuvottelujen päätteeksi parafoitiin englanninkielinen pöytäkirjaluonnos. Pöytäkirja allekirjoitettiin Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2009.

3 Esityksen taloudelliset vaikutukset

Pöytäkirjalla muutetaan suorien osingon verotusta siten, että minimiomistusosuutta suorien osinkojen verovapaudelle alennetaan. Lähdeverosta vapautettujen osingonsaajien määrä kasvaa jonkin verran, jolloin verotulot vähenevät molemmissa sopimusvaltioissa. Pöytäkirjan määräysten soveltaminen tarkoittaa Suomessa sitä, että valtio, kunnat ja evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnat luopuvat vähäisestä osasta verotulojaan, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältetään. Pöytäkirjan taloudellisia vaikutuksia ei kuitenkaan voida pitää merkittävinä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Pöytäkirjan sisältö

I artikla. Tällä artiklalla päivitetään Suomen verojen luettelo.

II artikla. Artiklalla muutetaan sopimuksen 10 artiklan (Osinko) 2 kappaletta siten, että minimiomistusosuus suorien osinkojen verovapaudelle alennetaan 20 prosentista 10 prosenttiin pääomasta.

III artikla. Tällä artiklalla muutetaan sopimuksen 26 artikla (Tietojen vaihtaminen) muuttamalla 1 ja 2 kappaleen teksti ja lisäämällä artiklaan uusi 3—5 kappale.

Uusi 1 kappale vastaa sisällöltään nykyistä 1 kappaletta.

Salassapitoa koskeva 2 kappale ei merkittävästi muuta nykyisiä määräyksiä ja vastaa OECD:n malliverosopimuksen 26 artiklan 2 kappaletta, kuitenkin sillä lisäyksellä, että sopimusvaltion saamia tietoja voidaan käyttää muihinkin kuin kappaleessa mainittuihin verotuksellisiin tarkoituksiin, jos niitä voidaan käyttää näihin muihin tarkoituksiin kummankin valtion lainsäädännön mukaan ja tiedot luovuttaneen valtion toimivaltainen viran-omainen antaa luvan tällaiseen käyttöön. Uusi 3 kappale, jossa määrätään perusteet, jotka oikeuttavat sopimusvaltion kieltäytymään tietojen antamisesta, vastaa täysin OECD:n malliverosopimuksen 26 artiklan 3 kappaletta.

Uusi 4 kappale asettaa tietopyynnön vastaanottaneelle sopimusvaltiolle velvollisuuden käyttää tiedonhankintakeinojaan pyydettyjen tietojen hankkimiseksi, vaikka valtio ei itse tarvitse kyseisiä tietoja omiin verotuksellisiin tarkoituksiinsa. Velvollisuuden osalta sovelletaan 3 kappaleessa olevia rajoituksia eli niitä perusteita, jotka oikeuttavat kieltäytymään tietojen antamisesta, mutta perusteiden ei voida milloinkaan katsoa sallivan sitä, että sopimusvaltio kieltäytyy antamasta tietoja vain sen vuoksi, että tiedot eivät sen osalta koske kansallista etua. Kappale vastaa täysin OECD:n malliverosopimuksen 26 artiklan 4 kappaletta.

Uuden 5 kappaleen mukaan kieltäytymisperusteita koskevan 3 kappaleen määräysten ei voida katsoa sallivan sitä, että sopimusvaltio kieltäytyy antamasta tietoja vain sen vuoksi, että tiedot ovat pankin, muun rahoituslaitoksen, välittäjän tai edustajan tai uskotun miehen hallussa tai ne koskevat omistusosuuksia henkilössä. Kappale vastaa OECD:n malliverosopimuksen 26 artiklan 5 kappaletta. Kappaleen viimeinen virke varmistaa sen, että sopimusvaltion veroviranomaisella on 3 kappaleesta tai sen sisäisessä verolainsäädännössä olevista vastakkaisista säännöksistä riippumatta valta toimeenpanna tämän kappaleen piiriin kuuluvien tietojen ilmaiseminen.

IV artikla. Tällä artiklalla sopimuksen pöytäkirjaan lisätään Sveitsin aloitteesta uusi 2 kappale, jolla täsmennetään, että ilmaisu eläke tarkoittaa sopimuksen 18 ja 19 artiklassa toistuvien suoritusten lisäksi myös kerralla tapahtuvia suorituksia.

Sopimuksen pöytäkirjan 2 kappale numeroidaan uudelleen 3 kappaleeksi.

Sopimuksen pöytäkirjan nykyinen 3 kappale poistetaan ja korvataan uudella 4 kappaleella, jossa täsmennetään sopimuksen 26 artiklassa mukaisessa tietojen vaihtamisessa sovellettavia määräyksiä. Määräysten mukaisesti tietoja pyytävän sopimusvaltion on ensin käytettävä kaikki omat tavanomaiset tietolähteensä. Tietoja ei voida pyytää pelkkään todisteiden keräämiseen (tietojen kalastelu). Artikla 26 ei velvoita sopimusvaltioita vaihtamaan tietoja automaattisesti tai spontaanisti. Pyynnön vastaanottanut sopimusvaltio voi soveltaa verovelvollisen oikeusturvaan liittyviä säännöksiä ennen tietojen siirtämistä. Tämä ei kuitenkaan saa estää tai asiattomasti viivyttää tietojenvaihtoa.

V artikla. Pöytäkirjan voimaantuloa koskevat määräykset sisältyvät tähän artiklaan.

2 Lakiehdotuksen perustelut

Perustuslain 95 §:n 1 momentissa edellytetään, että kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan valtionsisäisesti voimaan erityisellä voimaansaattamislailla.

Esitys sisältää ehdotuksen laiksi Sveitsin kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

1 §. Lakiehdotuksen 1 §:llä saatetaan voimaan pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

2 §. Tarkempia säännöksiä täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §. Voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti pöytäkirjan kanssa.

3 Voimaantulo

Pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltiot ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään pöytäkirjan voimaantulolle asetetut edellytykset. Pöytäkirjaa sovelletaan kummassakin sopimusvaltiossa voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta.

4 Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja säätämisjärjestys

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä.

Pöytäkirjan I artikla sisältää joko suoraan tai välillisesti verotukseen liittyviä määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Pöytäkirjan määräykset edellyttävät tältä osin eduskunnan hyväksymistä.

Pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset eivät ole sellaisia, jotka edellyttäisivät perustuslain 94 §:n 2 momentissa tarkoitettua säätämisjärjestystä. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan siten hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2009 Suomen tasavallan ja Sveitsin valaliiton välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan.

Koska pöytäkirja sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotukset

Laki Sveitsin kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2009 Suomen tasavallan ja Sveitsin valaliiton välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen (SopS 90/1993) ja pöytäkirjan (SopS 92/2006) muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §

Tämä lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.


Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2009

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Valtiovarainministeri
Jyrki Katainen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.