Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 140/2009
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Yliopistojen palvelukeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi

SiVM 11/2009

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Yliopistojen palvelukeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi. Yhtiöittäminen liittyy yliopistouudistukseen. Valtioneuvosto oikeutettaisiin luovuttamaan Yliopistojen palvelukeskuksen hallinnassa oleva omaisuus ja toiminta perustettavalle osakeyhtiölle, jonka toimialana olisivat talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluiden ja muiden tukipalveluiden tuottaminen sekä tukipalveluihin liittyvä muu liiketoiminta. Yliopistojen palvelukeskuksen henkilöstö siirtyisi osakeyhtiön palvelukseen. Samalla kumottaisiin Yliopistojen palvelukeskuksesta annettu asetus.

Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.


YLEISPERUSTELUT

1 Johdanto

Yliopistojen palvelukeskus eli Certia on opetusministeriön alainen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tuottava tilivirasto. Se on perustettu Yliopistojen palvelukeskuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (29/2008), joka tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2008. Palvelukeskuksen varsinainen toiminta käynnistyi syksyllä 2008.

Palvelukeskusmallin perustana on valtion tuottavuusohjelmaan liittyvä palvelukeskushanke, joka on Yliopistojen palvelukeskuksen osalta suunniteltu vastaamaan yliopistosektorin toimintaympäristöä ja palvelutarvetta.

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE asetettiin lokakuussa 2005. Laaditun esiselvityksen perusteella tehtiin hallinnonalan palvelukeskusratkaisut ja päätettiin perustaa Yliopistojen palvelukeskus. Samalla päätettiin, että opetusministeriön hallinnonalan muut tilivirastot kuin yliopistot siirtyvät valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi.

Yliopistojen oikeudellinen muoto muuttuu julkisoikeudellisiksi laitoksiksi tai yksityisoikeudellisiksi säätiöiksi vuoden 2010 alusta. Yliopistouudistus asettaa muutosvaatimuksia myös Yliopistojen palvelukeskuksen toiminnalle ja oikeudelliselle asemalle. Opetusministeriö asetti marraskuussa 2007 Yliopistojen palvelukeskuksen kehittämisryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella Yliopistojen palvelukeskuksen oikeudellisen muodon kehittämistä, oikeudellisen aseman muutoksessa tarvittavia toimenpiteitä ja uusimuotoisen toiminnan liiketoimintastrategiaa sekä uusia palvelukonsepteja. Kehittämisryhmä suositti loppuraportissaan Yliopistojen palvelukeskuksen muuttamista osakeyhtiöksi.

Yliopistojen palvelukeskuksen asiakkuus perustuu vapaaehtoisuuteen. Palvelukeskuksen asiakkuuteen ovat tähän mennessä sitoutuneet Joensuun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kuopion yliopisto, Lapin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi.

Pääkaupunkiseudulla palvelukeskustoimintaa on pilotoinut palvelukeskus PAVE, joka toimii Teknillisen korkeakoulun yhteydessä. PAVE:n asiakkaita ovat Helsingin kauppakorkeakoulu, Svenska Handelshögskola, Taideteollinen korkeakoulu, Teatterikorkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu, Sibelius-Akatemia ja Kuvataide-akatemia. PAVE-yhteistyössä olevien yliopistojen lisäksi Helsingin yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto eivät ole tällä hetkellä sitoutuneet Yliopistojen palvelukeskuksen asiakkaaksi.

2 Nykytila

2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö

Yliopistojen palvelukeskuksen tehtävät on määritelty Yliopistojen palvelukeskuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Asetuksen mukaan palvelukeskus on opetusministeriön alainen virasto, jonka tehtävänä on tuottaa opetusministeriön päättämässä laajuudessa henkilöstö- ja taloushallinnon tukipalveluja ja muita tukipalveluja yliopistoille ja valtion virastoille, siten kuin niistä on yliopiston tai valtion viraston ja Yliopistojen palvelukeskuksen välisissä palvelusopimuksissa sovittu. Asetuksen mukaan palvelukeskus tuottaa palveluja suomen ja ruotsin kielellä.

Yliopistojen palvelukeskus tuottaa asiakkailleen talous- ja henkilöstöhallinnon volyymipalveluja asiakaskohtaisen palvelusopimuksen mukaisesti. Asiakasyliopistot vastaavat niitä koskevasta talous- ja henkilöstöasioiden strategisesta suunnittelusta ja päätöksenteosta. Taloushallinnon palveluihin sisältyy muun muassa kirjanpito, tilinpäätöksen valmistelu, osto- ja matkalaskujen käsittely, maksatus, laskutus, myyntireskontran hoito sekä käyttöomaisuuskirjanpito. Henkilöstöhallinnon palveluihin sisältyy muun muassa palvelussuhde- ja palkkatietojen syöttö ja ylläpito, viranomaistilitykset, vuosilomatietojen syöttö, nimikirjan ylläpito sekä palkkojen ja palkkioiden laskenta.

Palvelukeskus huolehtii mainittuihin palveluihin liittyvästä järjestelmähallinnosta. Lisäksi palvelukeskus tuottaa kysynnän mukaan erilaisia talous- ja henkilöstöhallinnon lisäarvopalveluja, kuten esimerkiksi koulutuspalveluja sekä perintään liittyviä palveluja. Palveluja kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa.

Opetusministeriö asetti helmikuussa 2008 Yliopistojen palvelukeskuksen taloushallintojärjestelmän käyttöönottoprojektin, jonka tavoitteena on ottaa palvelukeskuksen ja sen asiakasyliopistojen käyttöön uusi SAP-järjestelmä 1 päivästä tammikuuta 2010 lukien. Lähtökohtana on, että talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäinvestoinnilla rakennetaan yliopistoille uudenlaista hallinnon infrastruktuuria. Kun toiminnan eri osa-alueet yhdistetään yhteen järjestelmään, saadaan nopeammin ja laadukkaammin informaatiota verrattuna hajautettuihin järjestelmiin. SAP-järjestelmä mahdollistaa johtamisen modernit työkalut, jotka ovat laadukkaan yliopistotoiminnan ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta välttämättömiä.

Yliopistojen palvelukeskuksella päätoimipaikka on Vaasassa ja toimipaikka Joensuussa. Lisäksi palvelukeskuksella on toimipiste Helsingissä. Palvelukeskuksen toimitilat ovat vuokrattuja. Viraston merkittävin omaisuus koostuu SAP-tietojärjestelmästä. Lisäksi viraston omaisuuteen kuuluu ATK-ohjelmia ja -laitteita sekä kalusteita.

Palvelukeskuksen tukena toimii neuvottelukunta, joka käsittelee toiminnan kehittämissuuntia ja toimintalinjoja sekä tekee niitä koskevia aloitteita. Neuvottelukunnan asettaa opetusministeriö ministeriön, asiakasyliopistojen ja mahdollisten muiden sidosryhmien sekä palvelukeskuksen edustajista.

Yliopistojen palvelukeskuksesta annetun asetuksen 11 §:n mukaan palvelukeskuksen suoritteista peritään omakustannushinta. Asetuksen voimaantulosäännöksen perusteella opetusministeriö voi päättää suoritteiden maksuttomuudesta palvelukeskuksen toimiessa valtion talousarviossa myönnettävin määrärahoin. Opetusministeriö on tehnyt vuosien 2008—2009 osalta päätöksen siitä, ettei palvelukeskuksen suoritteista peritä maksuja. Palvelut muuttuvat maksullisiksi 1 päivä tammikuuta 2010 lukien. Vuonna 2009 palvelukeskuksen toimintamenot katetaan valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetulla 8 miljoonan euron määrärahalla. Yliopistojen palvelukeskuksessa työskenteli 1 päivänä kesäkuuta 2009 yhteensä 94 henkilöä.

2.2 Nykytilan arviointi

Yliopistojen palvelukeskus on perustettu tukemaan ja tehostamaan uudistuvien yliopistojen toimintaa. Tavoitteena on ollut muun muassa, että yliopistot voivat siirtää operatiivisia talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviään palvelukeskukseen ja keskittää omat voimavaransa näiltä osin esimerkiksi suunnittelu- ja seurantatehtäviin. Lisäksi tavoitteena on ollut parantaa kyseisten tukipalveluiden kustannustehokkuutta kokoamalla palveluita yhteen sekä yhtenäistämällä ja virtaviivaistamalla prosesseja ja toimintatapoja. Yliopistouudistus lisää entisestään näiden tavoitteiden tärkeyttä. Yliopistouudistus korostaa myös yliopistojen johtamisen tueksi tarvittavan ajantasaisen ja monipuolisen johdon laskentatoimen tärkeyttä. Yliopistojen ei myöskään olisi taloudellisesti mielekästä hankkia ja ylläpitää kukin erikseen arvokkaita talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä.

Nykyiset neljä valtion palvelukeskusta eli sisäasiainhallinnon palvelukeskus, oikeushallinnon palvelukeskus, puolustushallinnon palvelukeskus ja valtiokonttorin palvelukeskus yhdistyvät 1 päivänä tammikuuta 2010 yhdeksi Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseksi. Valtion palvelukeskusmallin lähtökohtana on, että Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus toimii valtion sidosyksikkönä tarjoten palveluitaan vain valtiolle, jolloin valtion virastot ja laitokset voivat hankkia kyseiset palvelut siltä ilman julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) mukaista kilpailutusta.

Yliopistojen palvelukeskuksen kohdalla on lähtökohtaisesti ollut tarkoitus noudattaa valtion palvelukeskusmallin mukaista periaatetta siten, että se olisi yliopistojen sidosyksikkö, jolloin yliopistot voisivat hankkia siltä palveluita ilman julkisista hankinnoista annetun lain mukaista kilpailutusta. Tällä hetkellä yliopistot ovat voineet toimia tämän mukaisesti.

Tilanne kuitenkin muuttuu kun yliopistot irtaantuvat valtiosta ja muuttuvat suunnitelmien mukaisesti yksityisoikeudelliseksi säätiöksi ja julkisoikeudellisiksi laitoksiksi. Jotta Yliopistojen palvelukeskuksella olisi sidosyksikköasema suhteessa yliopistoihin, tulee yliopistojen olla palvelukeskuksen omistajia. Koska valtion virasto ei voi olla ulkopuolisten omistama, tulisi Yliopistojen palvelukeskuksen oikeudellinen muoto muuttaa osakeyhtiöksi, jotta asiakasyliopistot voisivat tulla palvelukeskuksen omistajiksi.

Valtioneuvosto on linjannut vuoden 2009—2012 kehyspäätöksessään, että Yliopistojen palvelukeskuksen hallinnollinen muoto uudistetaan yliopistouudistuksen yhteydessä.

3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

3.1 Tavoitteet

Esityksen tavoitteena on yhtiöittämisen kautta järjestää Yliopistojen palvelukeskuksen oikeudellinen muoto ja omistus siten, että palvelukeskus olisi sen asiakkaina olevien yliopistojen sidosyksikkö, jolloin ne voisivat hankkia siltä palveluja ilman julkisista hankinnoista annetun lain mukaista kilpailutusta.

Lisäksi esityksen tavoitteena on luoda uusia mahdollisuuksia Yliopistojen palvelukeskuksen investointien rahoittamiselle sekä liiketoiminnan ja palveluiden kehittymiselle yhtiöittämällä viraston toiminta ja mahdollistamalla sen omistuspohjan laajentaminen. Perustettavan yhtiön omistuksen laajentaminen on tarkoitus tehdä siten, että omistajiksi tulevat yliopistot sijoittavat yhtiöön pääomaa. Edelleen tavoitteena on turvata palveluiden laatu ja kustannustehokkuus.

Yhtiöitettävä palvelukeskus tarjoaa mahdollisuuden järjestää talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut siten, että yliopistojen resursseja vapautetaan strategisiin talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviin sekä yliopistojen ydintoimintoihin opetukseen ja tutkimukseen. Osakeyhtiömuotoisen palvelukeskuksen toiminnan alkuvaiheessa asiakkaina olisi ainoastaan yliopistoja. Toiminnan vakiinnuttua asiakkaaksi voidaan mahdollisesti tavoitella ammattikorkeakouluja, tutkimusorganisaatioita sekä yliopistojen toimintaa tukevia säätiöitä ja rahastoja. Mahdolliset uudet asiakkaat tulisivat lähtökohtaisesti yhtiön osakkaiksi siten, että valtio myisi näille omistamiaan osakkeita. Valtio jäisi kokonaan pois yhtiöstä vuoden 2012 loppuun mennessä.

3.2 Keskeiset ehdotukset

Ehdotetaan, että Yliopistojen palvelukeskuksesta muodostetaan osakeyhtiö. Valtio merkitsisi perustettavan osakeyhtiön koko osakekannan. Osakeyhtiön omistuspohjaa olisi tarkoitus laajentaa heti yhtiöittämisen jälkeen siten, että asiakasyliopistot tulisivat valtion lisäksi yhtiön osakkaiksi. Omistuspohjan laajentamista koskeva valtuus sisältyy hallituksen esitykseen vuoden 2010 talousarvioksi.

Osakeyhtiön toimialana olisi talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelujen ja muiden tukipalveluiden tuottaminen sekä tukipalveluihin liittyvä muu liiketoiminta. Osakeyhtiö jatkaisi Yliopistojen palvelukeskuksen liiketoimintaa ja se aloittaisi toimintansa 1 päivänä toukokuuta 2010, jolloin Yliopistojen palvelukeskus lopettaisi toimintansa valtion virastona.

4 Esityksen vaikutukset

4.1 Taloudelliset vaikutukset

Osakeyhtiön perustaminen

Yhtiön perustamistoimien valmistelu on käynnissä. Lain vahvistamisen jälkeen on tarkoitus perustaa osakeyhtiö pienellä osakepääomalla yhtiön perustamisessa vaadittavien valmistelevien toimien vuoksi, jolloin osakeyhtiön toiminta voisi käynnistyä välittömästi lain tultua voimaan.

Yliopistojen palvelukeskus valtion virastona lakkaisi 1 päivästä toukokuuta 2010. Sen omaisuus, velat ja toiminta sekä näihin liittyvät sopimukset ja sitoumukset siirrettäisiin osakeyhtiölle heti, kun perustamistoimenpiteet on saatu päätökseen. Omaisuuden luovutus tapahtuisi apporttina.

Pääomarakenne on tarkoitus muodostaa sellaiseksi, että se olisi tarkoituksenmukaisessa ja kohtuullisessa suhteessa toiminnan laajuuteen ja laatuun. Välittömästi yhtiöittämisen jälkeen yhtiön omistuspohjaa olisi tarkoitus laajentaa siten, että mahdollisimman monet Yliopistojen palvelukeskuksen asiakkuuteen sitoutuneet yliopistot tulisivat perustettavan yhtiön osakkaiksi. Apporttiomaisuuden lisäksi valtio sijoittaisi valtion vuoden 2010 talousarvioesityksen momentilla 29.01.88 osoitetun 4,0 miljoonan euron määrärahan puitteissa uutta pääomaa yhtiöön. Tarkoitus on, että osakkaiksi tulevat yliopistot sijoittavat yhtiöön yhtä suuren summan omaa pääomaa kuin valtio sanotulta talousarvion momentilta. Yliopistoille asetetun pääomitustavoitteen täyttyessä osakkaiksi tulevat yliopistot saisivat yhteensä 80 prosenttia yhtiön osakekannasta. Omistusjärjestely olisi tarkoitus toteuttaa siten, että osa apportista ja valtion yhtiöön sijoittamasta uudesta pääomasta merkittäisiin osakepääoman sijasta osakeyhtiölaissa (624/2006) tarkoitettuun sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Omistusrakenne ja sen toteuttamiseen liittyvät menettelyt tarkentuvat valtion ja yliopistojen välillä käytävissä neuvotteluissa.

Omaisuus

Yhtiön aloittava tase ilman pääomitettua eläkekustannusta olisi arviolta noin 22 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuutta olisi arviolta 10,5 miljoonaa euroa. Merkittävin siirrettävä erä on SAP-tietojärjestelmä. Vaihtuvia vastaavia yhtiöön siirtyisi arviolta noin 2,6 miljoona euroa ja ne koostuisivat myynti- ja siirtosaamisista. Aloittavan taseen määrä ja rakenne tarkentuu valmistelun edetessä ja apporttiomaisuuden arvostamisen yhteydessä. Apporttiomaisuuden lopullinen arvostus perustuu ennen yhtiöittämistä laadittavaan tilinpäätökseen. Riippumattomalta tilintarkastajalta pyydetään luovutettavasta omaisuudesta apporttilausunto. Myös perustettavan yhtiön omavaraisuusaste määräytyy ennen yhtiöittämistä laadittavan tilinpäätöksen perusteella.

Osakeyhtiön verokohtelu

Yritysjärjestelyjä koskevien verosäännösten puitteissa yritystoimintaa voidaan uudelleen organisoida tietyin edellytyksin ilman, että siitä aiheutuu veroseuraamuksia tuloverotuksessa, arvonlisäverotuksessa tai varainsiirtoverotuksessa.

Tuloverotuksen osalta Yliopistojen palvelukeskuksen yhtiöittäminen vastaa järjestelynä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 52 d §:ssä tarkoitettua liiketoimintasiirtoa. Siirto voidaan toteuttaa lainkohdassa mainituin edellytyksin ja jatkuvuusperiaatetta noudattaen ilman veroseuraamuksia. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu n:o 59/1999 koskee valtion liikelaitoksen liiketoimintakokonaisuuden apporttisiirtoa. Siirtoon voidaan soveltaa liiketoimintasiirtoa koskevia säännöksiä, kun siirtyvään liiketoimintaan kohdistuvat varat ja velat siirretään vastaanottavalle osakeyhtiölle siirtohetken mukaisista verotuksessa poistamatta olevista arvoista, kun vastikkeeksi saadaan osakeyhtiön uusia osakkeita ja kun siirrettävän toiminnan palveluksessa olleet työntekijät siirtyvät liiketoimintasiirron yhteydessä vastaanottavaan yhtiöön niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain liiketoimintasiirtoa koskevia periaatteita voidaan soveltaa myös Yliopistojen palvelukeskuksen yhtiöittämiseen.

Arvonlisäverolain (1501/1993) 19 a §:n mukaan arvonlisäverotuksessa ei pidetä myyntinä liikkeen tai sen osan luovutuksen yhteydessä tapahtuvaa tavaroiden ja palvelujen luovuttamista liiketoiminnan jatkajalle, joka ryhtyy käyttämään luovutettuja tavaroita ja palveluja vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen.

Perustettava yhtiö olisi muiden osakeyhtiöiden tapaan tuloverovelvollinen lähtökohtaisesti elinkeinotulon verottamisesta annetun lain perusteella ja arvonlisäverovelvollinen.

Vaikutukset valtion talouteen

Vuodelle 2009 Yliopistojen palvelukeskuksen toimintaan on osoitettu valtion talousarvion momentilla 29.50.04 rahoitusta 8 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 vastaava summa oli 5 miljoonaa euroa. Lisäksi vuonna 2008 osoitettiin valtion toisessa lisätalousarviossa 10 miljoonaa euroa palvelukeskuksen investointeihin. Vuonna 2009 Yliopistojen palvelukeskus toimii budjettirahoitteisena ja vuonna 2010 se toimii yhtiöittämiseen saakka nettobudjetoituna maksullista palvelutoimintaa harjoittavana virastona. Valtiovarainministeriö on osoittanut vuosille 2007—2009 yhteensä 6 miljoonan euron käyttöoikeuden talousarvion momentilta 28.80.27.1 (tuottavuuden edistäminen) opetusministeriölle talous- ja henkilöstöhallinnon kehittämishankkeeseen. Vuoden 2010 talousarvioesityksessä on varattu 4,0 miljoonaa euroa perustettavan osakeyhtiön osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman sekä yhtiöittämiseen ja omistajajärjestelyihin liittyvien menojen maksamiseen.

Sen jälkeen kun määrärahatarve on Valtiokonttorille annettuun toimeksiantoon perustuen selvitetty, ehdotetaan valtion myöhemmässä talousarvioesityksessä määrärahaa käytettäväksi Yliopistojen palvelukeskuksen toimintaa jatkavan yhtiön palvelukseen siirtyvien henkilöiden lisäeläketurvan järjestämisestä aiheutuvien menojen kattamiseen kertasuorituksena.

Osakeyhtiönä toimittaessa osakeyhtiö on tuloverovelvollinen eli maksaa verotettavasta tuloksestaan tuloverokannan mukaisen veron, minkä jälkeen yhtiölle syntyvä voitto voidaan lähtökohtaisesti jakaa osinkoina omistajille. Toiminnan alkuvaiheessa yhtiö ei tavoittelisi voittoa, vaan pyrkisi kattamaan kustannuksensa.

Yhtiöittämisen yhteydessä tehtävien järjestelyjen seurauksena Yliopistojen palvelukeskuksen asiakkaina olevat yliopistot tulisivat omistajiksi yhtiöön. Järjestelyt on tarkoitus tehdä edellä kuvatulla tavalla siten, että kyseiset yliopistot sijoittavat omaa pääomaa yhtiöön.

Vaikutukset liiketoimintaan

Tehtyjen laskelmien mukaan perustettavalla yhtiöllä on edellytykset kattaa tuloillaan toiminnasta aiheutuvat kulut. Muuttuminen osakeyhtiöksi tuo eräitä lisäkustannuksia, mutta ne määräytyvät samoin perustein kuin muiden osakeyhtiöiden. Tällaisia kustannuksia syntyy lähinnä valtion verotuksesta, työttömyys-, tapaturma- ja vahinkovakuutusmaksuista ja henkilöstösivukuluista. Toisaalta muun muassa eläkekustannukset alenevat, koska ne pitkällä aikavälillä määräytyvät samoin perustein kuin yksityisellä sektorilla. Yhtiöittäminen aiheuttaa yhtiölle lisäeläkevastuun, jonka määrän selvittämisestä Yliopistojen palvelukeskus antaa toimeksiannon Valtiokonttorille. Yhtiöittämisissä noudatetun käytännön mukaisesti valtio korvaisi täysimääräisesti lisäeläkevastuun kustannuksen yhtiölle.

4.2 Kilpailupoliittiset vaikutukset

Osakeyhtiöllä ei olisi lakiin perustuvia erityisoikeuksia eikä -velvoitteita. Osakeyhtiöllä olisi toimintavapauksien lisääntyessä nykyistä joustavammat ja monipuolisemmat mahdollisuudet kehittää toimintaansa.

Valtion toimintoja koskevan tiukemman julkisuussääntelyn poistumisen vuoksi yhtiön asema olisi samankaltainen kuin muiden osakeyhtiöiden asema. Verotuksellisesti osakeyhtiö tulisi samaan asemaan muiden osakeyhtiöiden kanssa eli olisi tuloverolain (1535/1992) 1 §:n 3 momentin sekä 3 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla tuloverovelvollinen.

Toimintansa alkuvaiheessa yhtiö tarjoaisi palveluitaan samoille yliopistoille, jotka tulevat osakkaiksi perustettavaan yhtiöön. Yhtiö toimisi siten osakkaina olevien yliopistojen sidosyksikkönä, jolloin näiden ei tarvitsi noudattaa julkisista hankinnoista annetun lain mukaista hankintamenettelyä ostaessaan tukipalveluita palvelukeskuksesta. Yhtiön kannalta tämä merkitsisi, että asiakaskunta on vakaa, ja että palvelujen kehittämisessä voidaan keskittyä yliopistojen tarpeisiin. Perustettavasta yhtiöstä itsestään tulisi lähtökohtaisesti julkisista hankinnoista annetun lain 6 §:ssä tarkoitettu hankintayksikkö.

Myöhemmin osakeyhtiö voisi omistajien niin päättäessä tarjota palveluitaan vähäistä suuremmassa määrin myös muille asiakkaille kuin osakkailleen. Tällöin asiakkaiksi voisi tulla muiden yliopistojen lisäksi mahdollisesti esimerkiksi yliopistoja tukevia säätiöitä ja rahastoja, ammattikorkeakouluja tai erilaisia tutkimusorganisaatioita. Toiminnan merkittävä laajentaminen voi johtaa siihen, ettei perustettava yhtiö enää olisi omistajiensa sidosyksikkö. Valtio ei olisi enää tuolloin osakkaana yhtiössä, sillä valtio luopuisi omistuksestaan vuoden 2012 loppuun mennessä.

4.3 Vaikutukset palveluiden käyttäjille

Yliopistojen palvelukeskuksen palveluiden käyttäjinä on ainoastaan asiakkuuteen sitoutuneita yliopistoja. Yliopistot solmivat asiakassuhteensa palvelukeskukseen vapaaehtoisesti ja asiakkuus perustuu asiakaskohtaiseen palvelusopimukseen.

Vuoden 2010 alusta Yliopistojen palvelukeskuksen palvelut asiakkaille ovat maksullisia. Palvelut hinnoitellaan asiakaskohtaisesti. Yhtiöittämisellä ei ole välitöntä vaikutusta palveluiden hintoihin, sillä yhtiö ei tavoittele voittoa, vaan asiakkaina olevien omistajien käyttämät palvelut hinnoitellaan niiden tuottamisesta yhtiöille muodostuvien kustannusten mukaan.

Perustettava yhtiö tarjoaisi palveluja sekä suomen että ruotsin kielellä. Tarvittaessa palveluja saisi myös englannin kielellä.

4.4 Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset

Yliopistojen palvelukeskuksessa työskenteli 1 päivänä kesäkuuta 2009 yhteensä 94 henkilöä, joista 46 virkasuhteessa ja 48 työsuhteessa. Henkilöstöstä 88 oli vakituisessa palvelussuhteessa ja 6 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Yhtiöittäminen ei itsessään vaikuta henkilöstön määrään, mutta toiminnan laajentumisen myötä henkilöstön lukumäärä kasvaa. Henkilöstömäärän arvioidaan nousevan noin 160 työntekijään vuonna 2010.

Palvelukeskuksen henkilöstön rekrytoinnissa on noudatettu opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushankkeen henkilöstöpoliittisia periaatteita. Osa henkilökunnasta on siirtynyt yliopistoista ja osa on palkattu yliopistojen ulkopuolelta.

Yliopistojen palvelukeskuksen virat lakkaisivat ja henkilöstö otettaisiin perustettavan osakeyhtiön palvelukseen työsuhteeseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Vanhoina työntekijöinä siirtyminen liittyy erilaisten palvelussuhdetta koskevien määräaikojen laskentaan. Henkilöstön kanssa on käynnissä yhteistoimintaneuvottelut. Yliopistojen palvelukeskus tekee kunkin sen henkilöstöä edustavan yhdistyksen kanssa aiesopimuksen palvelussuhteen ehdoista perustettavassa yhtiössä. Henkilöstön kanssa tehdään työsopimukset ennen kuin virkasuhteet lakkaavat, jolloin palvelussuhde on turvattu katkotta.

Yliopistojen palvelukeskuksen perustamisesta lähtien on ollut tiedossa, että viraston asemaan tehdään muutoksia. Vaikka alkuvalmistelussa on ollut esillä yhtiöittämisen lisäksi myös muita vaihtoehtoisia malleja, on viraston palvelukseen siirtyneen henkilöstön tiedossa ollut että palvelukeskuksen toiminta virastona lakkaa.

Osakeyhtiö valmistelee palkkaus- ja muut palkitsemisjärjestelmänsä henkilöstöjärjestöjen kanssa neuvoteltavien tavoitteiden pohjalta. Tarkoitus on, että siirtyvän henkilöstön työsuhteen ehdoista sovitaan työehtosopimuksin jo ennen yhtiön perustamista. Henkilöstön asemaan sovelletaan myös, mitä valtioneuvoston periaatepäätöksessä valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaatiomuutostilanteissa (VM 9/01/2006) on määrätty.

Palvelukeskuksen henkilöstö siirtyy yhtiöittämisen johdosta valtion eläkelain mukaisesta järjestelmästä yksityisen alan työeläkejärjestelmän piiriin. Yhtiöittämisessä on periaatteena, että osakeyhtiöön siirtyvän henkilöstön eläke-edut turvataan ja siirtyvien uusi eläketurva vastaa nykyistä eläketurvaa. Tämä järjestetään erillisellä ryhmäeläkevakuutuksella. Lisäeläketurvan pääomitetut kustannukset arvioidaan Valtiokonttorille annettavan toimeksiannon perusteella. Lopullinen vastuusumma ratkeaa lisäeläketurvan järjestämistä koskevan kilpailutuksen jälkeen. Eläkevastuun määrää ei ole tarkoituksenmukaista selvittää vielä valmistelun tässä vaiheessa, sillä palvelukeskuksen henkilöstömäärä kasvaa ennen sen muuttamista osakeyhtiöksi. Lisäeläketurvan järjestäminen koskee vain niitä henkilöitä, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti valtion palveluksessa ennen 1 päivä tammikuuta 1993 alkaen. Yliopistojen palvelukeskuksessa asia koskee tässä vaiheessa 23 henkilöä. Myöhemmin valtion palvelukseen tulleiden henkilöiden kohdalla ei ole tarvetta lisäeläketurvaan, sillä valtion ja yksityisen alan työeläkejärjestelmien eläketurvan taso vastaa näiltä osin toisiaan.

Myöhemmän talousarvioesityksen yhteydessä käsitellään tarvittavia toimenpiteitä eläkevastuun kattamiseksi. Kuvatulla menettelyllä varmistettaisiin, että eläketurvan tasoa koskevat järjestelyt turvataan ennen yhtiöittämistä ja henkilöstön siirtymistä osakeyhtiön palvelukseen. Osana yhtiöittämisen valmistelua selvitetään eläketurvaa koskevan järjestelyn yhteensopivuus Euroopan Unionin valtiontukisääntelyn kanssa.

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushankkeen henkilöstöpoliittisten periaatteiden mukaisesti Yliopistojen palvelukeskus noudattaa perustamisvaiheessa eli tilivirastovaiheessa yliopistojen palkkausjärjestelmää. Jatkossa perustettavalla yhtiöllä on oma palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä. Palkkausjärjestelmästä sovitaan työehtosopimuksen yhteydessä.

Yliopistojen palvelukeskuksella on päätoimipaikka Vaasassa ja toimipaikka Joensuussa. Lisäksi palvelukeskuksella on toimipiste Helsingissä. Palvelukeskuksen sijaintiin ei ole suunnitteilla muutoksia.

5 Asian valmistelu

5.1 Valmisteluvaiheet ja -aineisto

Hallituksen esitys on valmisteltu opetusministeriössä yhteistyössä Yliopistojen palvelukeskuksen kanssa. Hallituksen esityksestä on käyty yhteistoiminnasta valtion virastoissa (651/1988) annetun lain mukaiset neuvottelut Yliopistojen palvelukeskuksen henkilöstön kanssa. Hallituksen esitys on käsitelty Yliopistojen palvelukeskuksen yhtiöittämisen valmistelua tukemaan asetetussa työryhmässä.

Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunnot valtioneuvoston kanslialta, valtiovarainministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, Yliopistojen palvelukeskukselta, Yliopistojen palvelukeskuksen asiakkuuteen sitoutuneilta 11 yliopistolta, Kilpailuvirastolta ja henkilöstöjärjestöiltä.

Yhtiöittämistä on käsitelty hallinnonalan yhteistoimintamenettelyssä 11 päivänä toukokuuta 2009.

Esitysluonnos on ollut luettavissa opetusministeriön Internet-sivulla 22 päivästä kesäkuuta 2009 lähtien.

5.2 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen

Valtioneuvoston kanslia on kiinnittänyt huomiota muun muassa valtion omistuksen tarkoituksenmukaisuuteen perustettavassa yhtiössä sekä yhtiön sidosyksikköasemaan ja sen määrittelyyn. Valtioneuvoston kanslia on todennut, ettei palvelukeskuksen toiminnan laajuutta tule yhtiöittämisvaiheessa olennaisesti muuttaa. Valtioneuvoston kanslian näkemykset halutun omistusrakenteen toteuttamisesta on otettu huomioon.

Valtiovarainministeriö pitää perusteltuna palvelukeskuksen muuttamista ensi vaiheessa osakeyhtiöksi, joka on sidosyksikön asemassa omistajiksi tuleviin yliopistoihin nähden. Opetusministeriö ja valtiovarainministeriö ovat neuvotelleet valtion vuoden 2010 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä valtion pääomasijoituksen suuruudesta ja perustettavan yhtiön aloittavan taseen rakenteesta. Täsmennykset 5 §:n 1 momenttiin on otettu sellaisenaan huomioon. Valtiovarainministeriö on katsonut, että henkilöstön eläketurvan tason säilymiseksi tehtävät järjestelyt vastaavat vakiintunutta käytäntöä. Lausunnon johdosta esitykseen on lisätty tilannetieto niiden henkilöiden määrästä, joilla on oikeus lisäeläketurvaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö pitää esitystä kannatettavana. Lausunnon perusteella esityksen perusteluihin on lisätty maininta perustettavan yhtiön hankintaoikeudellisesta asemasta. Työ- ja elinkeinoministeriö on katsonut, että jos perustettava yhtiön tarjoaa palveluita vain sen omistaville yliopistoille, eläketurvan kompensoinnilla ei pitäisi olla sellaista kilpailua vääristävää vaikutusta, joka edellyttäisi komissiolle tehtävää ilmoitusta.

Kilpailuvirastolla ei ole huomautettavaa luonnoksesta. Yliopistojen palvelukeskuksen yhtiöittämisen kautta yhtiö voi alkuvaiheen jälkeen siirtyä myös kilpailluille markkinoille, jolloin sillä olisi aiempaa paremmat edellytykset toiminnan läpinäkyvyyden ja kustannustehokkuuden parantamiseen.

Yliopistojen palvelukeskus kannattaa esitystä.

Yliopistojen palvelukeskuksen asiakkaiksi sitoutuneet yliopistot ovat suhtautuneet myönteisesti esitykseen. Asiakasyliopistojen osakeomistus perustettavassa yhtiöissä on arvioitu tärkeäksi, jotta yliopistot voivat osallistua yhtiötä koskevaan päätöksentekoon. Yliopistot ovat todenneet, että perustettavan yhtiön henkilöstömäärän kasvun tulee olla maltillista. Yksittäiset yliopistot ovat esittäneet, että asiaan liittyvistä järjestelyistä yliopistoille aiheutuvat kustannukset tulisi ottaa huomioon tulevien vuosien rahoituksesta päätettäessä. Lapin yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu eivät ole antaneet asiassa lausuntoa.

Palkansaajajärjestö Pardia ja Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry. ovat todenneet, että henkilöstön virkasuhteiden muuttaminen työsuhteiksi on toteutettava henkilöstön asema turvaten. Perustettavan yhtiön henkilöstöpoliittiset periaatteet tulisi sopia yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Lausuntoon sisältynyt 5 §:n 1 momenttia koskenut muutosesitys on otettu huomioon.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on kiinnittänyt huomiota henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin ja niistä sopimiseen.

6 Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Luovutusvaltuus ja perustettava osakeyhtiö. Pykälän mukaan valtioneuvosto valtuutettaisiin luovuttamaan Yliopistojen palvelukeskuksen hallinnassa oleva omaisuus, oikeudet ja liiketoiminta perustettavalle osakeyhtiölle sekä merkitsemään kaikki sen osakkeet. Osakeyhtiön toimialana olisi talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelujen ja muiden tukipalveluiden tuottaminen sekä tukipalveluihin liittyvä muu liiketoiminta. Toiminta kohdistuisi ensisijaisesti yliopistojen talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluihin.

2 §. Luovutuksen ehdot.Valtioneuvosto määräisi osakeyhtiölle luovutettavan omaisuuden ja sen arvon sekä ehdot, joilla luovutus tapahtuu. Valtioneuvosto määräisi myös muista omaisuuden luovuttamista ja osakeyhtiön muodostamista koskevista järjestelyistä. Osakeyhtiölle apporttina siirrettävän omaisuuden arvostus perustuisi vuoden 2010 alussa ennen yhtiöittämistä laadittavaan Yliopistojen palvelukeskuksen tilinpäätökseen ja riippumattomalta tilintarkastajalta pyydettävään apporttilausuntoon. Apporttiomaisuuden siirto tapahtuisi yhtiön aloittaessa toimintansa lain tultua voimaan.

3 §. Verotus. Pykälässä olisi selventävänä säännöksenä viittaus elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 d §:n noudattamisesta soveltuvin osin yhtiöittämiseen. Yhtiöittämisessä noudatettaisiin soveltuvin osin liiketoimintasiirtoa koskevia säännöksiä ja sovellettaisiin jatkuvuusperiaatetta.

4 §. Vastuu sitoumuksista. Sen jälkeen kun omaisuus olisi siirretty osakeyhtiöön, se ottaisi vastatakseen Yliopistojen palvelukeskuksen tekemistä sellaisista laina-, takaus-, palvelu-, hankinta- ja toimitussopimuksista sekä muista sitoumuksista, joihin Yliopistojen palvelukeskus on sitoutunut ja jotka koskevat osakeyhtiölle luovutettua omaisuutta ja liiketoimintaa. Tulevasta yhtiöittämisestä otetaan maininta niihin sopimuksiin, jotka Yliopistojen palvelukeskus tekee ennen yhtiöittämistä.

Koska velallinen voi vaihtua vain velkojan suostumuksella, vastaisi valtio edelleen toissijaisesti sellaisista perustamista edeltävistä velvoitteista, joista ei toisin sovita. Säännöksellä varmistettaisiin toiminnan ja palvelujen tarjonnan jatkuvuus yhtiöittämisen yhteydessä.

5 §. Henkilöstön palvelussuhteen muuttuminen. Samalla kun Yliopistojen palvelukeskuksen toiminta lakkaa, lakkaavat myös sen virat sekä virkasuhteet ja henkilöstö otetaan työsuhteeseen toimintaa jatkavaan osakeyhtiöön. Henkilöstön palvelussuhteet jatkuvat valtioneuvoston vuonna 2006 tekemän organisaatiomuutoksia koskevan periaatepäätöksen (VM 9/01/2006) mukaisesti siten kuin pykälässä säädettäisiin. Henkilöstön asemaan sovelletaan 1 päivästä toukokuuta 2010 työsopimuslakia (55/2001) sellaisenaan. Palvelussuhteen lajin muuttuminen virkasuhteesta työsuhteeksi ei vaikuta palvelussuhteen jatkumiseen muutoshetkellä. Henkilöstön kanssa tehdään työsopimukset ennen kuin virkasuhteet lakkaavat, jolloin palvelussuhde on turvattu katkotta.

Virkojen lakkaamiseen ja niihin perustuviin virkasuhteiden sekä määräaikaisten virkasuhteiden päättymiseen liittyy käytännössä hallinnollisia toimenpiteitä. Ehdotetun 6 §:n voimaantulosäännöksen mukaisesti voitaisiin virkojen lakkaamista ja niihin perustuvien virkasuhteiden sekä määräaikaisten virkasuhteiden päättymistä koskevia toimenpiteitä tehdä ennen lain voimaantuloa. Johtajan virkaan ja virkasuhteeseen liittyvät toimenpiteet tekee opetusministeriö. Muiden virkojen ja virkasuhteiden osalta toimenpiteet tekee Yliopistojen palvelukeskus.

Pykälän mukaan Yliopistojen palvelukeskuksen henkilöstö siirtyisi työsuhteeseen osakeyhtiöön 1 päivänä toukokuuta 2010. Määräaikaisessa virka- tai työsopimussuhteessa olevat henkilöt otettaisiin tai siirtyisivät vastaavaksi määräajaksi osakeyhtiön palvelukseen.

Työntekijöihin ja palvelussuhteen ehtoihin sovellettaisiin, mitä laissa säädetään tai sen nojalla säädetään tai määrätään ja mitä työehtosopimuksessa ja työsopimuksessa sovitaan.

6 §. Voimaantulo. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.

Yliopistojen palvelukeskuksesta annettu asetus ehdotetaan samalla kumottavaksi.

Lisäksi pykälään ehdotetaan säännökset toimenpiteistä, joihin voidaan ryhtyä ennen lain voimaantuloa. Yliopistojen palvelukeskuksessa tulisi voida tehdä tarpeellisia valmisteluja ja järjestelyjä jo ennen lain voimaantuloa. Yliopistojen palvelukeskus ja opetusministeriö voisivat tehdä Yliopistojen palvelukeskuksen virkojen lakkaamista koskevat päätökset ja muut toimenpiteet ennen lain voimaantuloa. Vastaavasti valtioneuvosto voisi ennen lain voimaantuloa tehdä päätöksen yhtiön perustamisesta ja merkitä yhtiön osakkeet sekä määrätä luovutettavan omaisuuden arvosta, luovutuksen ehdoista ja muista järjestelyistä.

Pykälän neljännessä momentissa olisi säännös siitä, miten Yliopistojen palvelukeskuksen viimeinen tilinpäätös on laadittava ja tilintarkastus hoidettava. Koska tilinpäätös ja tilintarkastus koskevat valtion viraston toimintaa, sovellettaisiin valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) aineellisia säännöksiä, vaikkakin näiden toimenpiteiden suorittajana olisi osakeyhtiö.

2 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki Yliopistojen palvelukeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:


1 §
Luovutusvaltuus ja perustettava osakeyhtiö

Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan opetusministeriön hallinnonalaan kuuluvan Yliopistojen palvelukeskuksen hallinnassa oleva omaisuus, immateriaaliset oikeudet ja liiketoiminta Yliopistojen palvelukeskuksen toimintaa jatkamaan perustettavalle osakeyhtiölle.


Yhtiön toimialana on talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluiden ja muiden tukipalveluiden tuottaminen sekä tukipalveluihin liittyvä muu liiketoiminta.


Valtio merkitsee yhtiötä perustettaessa kaikki sen osakkeet.


2 §
Luovutuksen ehdot

Valtioneuvosto määrää luovutettavan omaisuuden ja sen arvon sekä ehdot, joilla luovutus tapahtuu. Valtioneuvosto määrää myös muista omaisuuden luovuttamiseen ja yhtiön muodostamiseen liittyvistä järjestelyistä.


Valtioneuvosto määrää, mikä osa omaisuudesta pannaan yhtiöön osakkeita vastaan.


3 §
Verotus

Tuloverotuksessa noudatetaan soveltuvin osin elinkeinoverotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 52 d §:ssä tarkoitettua liiketoimintasiirtoa koskevia säännöksiä.


4 §
Vastuu sitoumuksista

Osakeyhtiö vastaa velka-, vuokra-, palvelu-, hankinta- ja toimitussopimuksista sekä muista vastaavista sitoumuksista, joihin Yliopistojen palvelukeskus on toimintansa aikana sitoutunut ja jotka koskevat osakeyhtiölle luovutettua omaisuutta ja liiketoimintaa.


Valtion toissijainen vastuu perustettavalle yhtiölle 1 momentin perusteella siirtyvistä sitoumuksista jää voimaan, jollei vastapuoli hyväksy vastuun siirtämistä yhtiölle. Yhtiö on velvollinen korvaamaan valtiolle sen, mitä valtio tässä momentissa tarkoitetun vastuunsa perusteella suorittaa.


5 §
Henkilöstön palvelussuhteen muuttuminen

Yliopistojen palvelukeskuksen virat lakkaavat ja niihin perustuvat virkasuhteet sekä määräaikaiset virkasuhteet päättyvät ilman irtisanomista 30 päivänä huhtikuuta 2010. Henkilöstö otetaan työsuhteeseen osakeyhtiöön 1 päivästä toukokuuta 2010. Virkojen lakkaaminen ja virkasuhteiden päättyminen ei edellytä virkamiehen suostumusta. Yliopistojen palvelukeskuksen työsopimussuhteiset tehtävät ja niissä oleva henkilöstö siirtyy työsuhteeseen osakeyhtiöön 1 päivästä toukokuuta 2010. Määräaikainen virka- ja työsopimussuhteinen henkilöstö otetaan tai siirtyy osakeyhtiön palvelukseen määräaikansa osoittamaksi ajaksi määräaikaiseen työsuhteeseen.


Työntekijöihin ja palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan, mitä laissa säädetään tai sen nojalla säädetään tai määrätään sekä mitä työehtosopimuksessa ja työsopimuksessa sovitaan.


6 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Tällä lailla kumotaan Yliopistojen palvelukeskuksesta 17 päivänä tammikuuta 2008 annettu asetus (29/2008).


Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Valtioneuvosto voi tehdä 1 ja 2 §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä ennen lain voimaantuloa. Opetusministeriö ja Yliopistojen palvelukeskus voivat tehdä 5 §:n 1 momentissa tarkoitettujen virkojen lakkaamiseen ja virkoihin perustuvien virkasuhteiden sekä määräaikaisten virkasuhteiden päättymiseen liittyviä toimenpiteitä ennen lain voimaantuloa.


Yliopistojen palvelukeskuksen viimeisen toimintakauden tilintarkastukseen ja tilinpäätökseen sovelletaan, mitä 2 momentissa mainitussa asetuksessa ja valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988) ja sen nojalla säädetään. Osakeyhtiö hoitaa näiltä osin Yliopistojen palvelukeskuksen tehtävät.




Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2009

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Kulttuuri- ja urheiluministeri
Stefan Wallin

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.