Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi eräät Bermudan kanssa huhtikuussa 2009 tehdyt tuloverotusta koskevat sopimukset. Sopimukset koskevat veroja koskevien tietojen vaihtamista, luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämistä, laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämistä ja keskinäistä sopimusmenettelyä etuyhteydessä olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä.

Sopimukset rakentuvat eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimille malliverosopimukselle ja verotietojenvaihtoa koskevalle mallisopimukselle. Sopimuksissa on määräyksiä verotietojen vaihtamisesta sekä määräyksiä, joilla toiselle osapuolelle eräissä tapauksissa myönnetään oikeus verottaa eri tuloja tai varallisuutta, kun taas toisen osapuolen on vastaavasti luovuttava käyttämästä verolainsäädäntöönsä perustuvaa verottamisoikeuttaan tai muulla tavoin myönnettävä huojennus verosta, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältetään.

Sopimukset liittyvät OECD:n hankkeeseen, jolla on tarkoitus taistella haitallista verokilpailua vastaan.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimusten kanssa.

---

Suomen ja Bermudan välillä ei ole voimassa kaksinkertaisen tuloverotuksen välttämistä tai verotustietojen vaihtamista koskevia sopimuksia.

Taloudellisen yhteistyön- ja kehityksen järjestö OECD käynnisti 1990-luvulla hankkeen haitallisen verokilpailun hillitsemiseksi. Sen tuloksena laadittiin tietojen vaihtamista veroasioissa koskeva mallisopimus ja listattiin n. 50 aluetta, joilla katsottiin olevan haitallista, salassapitoon perustuvaa ulkomaisia sijoituksia koskevaa verolainsäädäntöä. Useat OECD-maat käyvät tällä hetkellä neuvotteluja näiden alueiden kanssa verotietojen vaihtamista koskevien sopimusten tekemiseksi. Neuvottelut ovat keskittyneet 33 alueeseen, jotka ovat antaneet OECD:lle sitoumuksen lainsäädäntönsä läpinäkyvyyden ja tietojen vaihdon parantamisesta veroasioissa. Tietojenvaihtosopimusten tavoitteena on mahdollistaa jäsenmaiden veroviranomaisten tietojensaanti jäsenmaissa verovelvollisen henkilöiden sijoituksista ja tuloista näillä alueilla.

Pohjoismaat päättivät kesäkuussa 2006 aloittaa neuvottelut tietojenvaihtosopimuksesta seuraavien alueiden kanssa: Alankomaiden Antillit, Aruba, Bermuda, Brittiläiset Neitsytsaaret, Caymansaaret, Gibraltar, Guernsey, Jersey ja Mansaari. Suomen Mansaaren kanssa tekemät sopimukset (SopS 74/2008) ovat jo voimassa ja sovellettavina. Guernseyn kanssa tehdyt sopimukset (SopS 21/2009) ovat tulleet voimaan 5 päivänä huhtikuuta 2009, ja Jerseyn kanssa tehdyt sopimukset on jo käsitelty Eduskunnassa (HE 203/2008). Brittiläisten Neitsytsaarien kanssa tehdyt sopimukset allekirjoitettiin 18 päivänä toukokuuta 2009 ja Caymansaarien kanssa tehdyt sopimukset 1 päivänä huhtikuuta ja 17 päivänä kesäkuuta 2009.

Lisäksi eräiden lähinnä Karibian alueen ja Tyynenmeren saarivaltioiden kanssa käydään eräiden OECD:n jäsenvaltioiden johdolla neuvotteluja, joiden tuloksilla voi olla merkitystä myös Pohjoismaille.

Pohjoismaiden neuvottelut on kytketty Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjaukseen. Pohjoismaiden valtiovarainhallintojen edustajista koostuva ohjausryhmä koordinoi neuvotteluja, ja päivittäistä työtä johtaa projektinjohtaja. Neuvotteluvaltuuskunta koostuu projektinvetäjästä ja korkeintaan kahdesta eri Pohjoismaasta olevasta jäsenestä. Lopulliset sopimukset tehdään valtiosääntöoikeudellisista syistä kahdenvälisesti.

OECD-maat hyväksyivät yhteisessä julkilausumassaan sen, että alueille tarjotaan etuja vastineeksi tietojenvaihtosopimuksesta. Pohjoismaiden tarjoamat edut ovat liittyneet rajoitettujen kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevien sopimusten tekemiseen.

Sopimuksia koskevat neuvottelut käytiin Oslossa huhtikuussa 2008 ja Bermudalla marraskuussa 2008. Sopimusluonnokset on tämän jälkeen viimeistelty sähköpostitse. Englanninkieliset sopimukset allekirjoitettiin Washingtonissa 16 päivänä huhtikuuta 2009.

Sopimusten tarkoituksesta johtuu, että sopimusten osapuoli ja muut sopimuksissa tarkoitettujen verojen saajat eivät käytä verottamisoikeuttaan sopimuksissa määrätyissä tapauksissa tai että ne sopimuksissa edellytetyllä tavalla muutoin huojentavat veroa. Sopimusmääräysten soveltaminen merkitsee Suomessa sitä, että valtio ja kunnat sekä evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnat luopuvat vähäisestä osasta verotulojaan, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältetään.

Sopimuksista aiheutuvat välittömät taloudelliset vaikutukset voidaan arvioida vähäisiksi.

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä.

Sopimus perustuu OECD:n laatiman malliverosopimuksen 26 artiklaan ja verotietojen vaihtamista koskevaan mallisopimukseen.

1 artikla. Artikla velvoittaa osapuolet antamaan toisilleen virka-apua tietoja vaihtamalla. Velvollisuus koskee tietoja, jotka ovat olennaisia 2 artiklassa tarkoitettuja sopimuksen piiriin kuuluvia veroja koskevien kansallisten lakien hallinnoinnissa tai toimeenpanossa. Näihin kuuluvat muun muassa tiedot, jotka ovat olennaisia verojen määrittämisessä, määräämisessä ja kantamisessa, verosaamisten perimisessä ja täytäntöönpanossa tai veroasioiden tutkinnassa tai syytteeseenpanossa. Artiklan 4 2 kappaleen mukaan ilmaisua olennainen pitää tulkita tavalla, joka varmistaa sen, että tietoja pidetään olennaisina, vaikka niiden merkittävyys jonkin tutkimuksen kannalta voidaan lopullisesti arvioida vasta niiden vastaanottamisen jälkeen.

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 1 artiklaa.

2 artikla. Artiklan mukaan pyynnön vastaanottanut osapuoli ei ole velvollinen antamaan tietoja, jotka eivät ole sen viranomaisilla tai sen alueellisen toimivallan piiriin kuuluvien henkilöiden hallussa tai heidän kontrollinsa alaisia.

Artikla vastaa verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 2 artiklaa.

3 artikla. Tämän artiklan mukaan sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat kaikki osapuolissa määrätyt välittömät verot ja ne samanlaiset tai pääasiallisesti samanlaiset verot, joita sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen määrätään tällä hetkellä suoritettavien verojen ohella tai asemesta.

Artikla vastaa pääosin tietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 3 artiklaa.

4 artikla. Artiklassa määritellään eräät sopimuksessa useimmin käytetyt sanonnat sekä sanonnat kansalainen, osapuolessa asuva henkilö ja vakava veronkierto. Lisäksi artiklassa on sopimuksessa määrittelemättömien sanontojen tulkintaa koskeva määräys (3 kappale).

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 4 artiklaa.

5 artikla. Artikla koskee pyynnöstä tapahtuvaa tietojenvaihtoa. Tietojenvaihto ei edellytä, että tutkittavana oleva menettely olisi rikos pyynnön vastaanottaneen osapuolen lainsäädännön mukaan, jos se olisi tapahtunut sen alueella (1 kappale). Pyynnön vastaanottaneen osapuolen toimivaltaisen viranomaisen on käytettävä kaikki relevantit tiedonhankintakeinot, jos sen hallussa olevat tiedot eivät riitä pyynnön täyttämiseen (2 kappale), vaikka tämä osapuoli ei ehkä tarvitse tietoja omiin verotuksellisiin tarkoituksiinsa. Tiedot on annettava siinä muodossa kuin niitä on pyydetty (3 kappale), jos pyynnön vastaanottaneen osapuolen lainsäädäntö sen mahdollistaa. Osapuolten on varmistettava, että niillä on valta hankkia ja antaa tietoja, jotka ovat rahoituslaitosten tai edustuksen perusteella toimivien henkilöiden hallussa tai jotka koskevat erilaisten oikeudellisten yksiköiden omistusta (4 kappale). Suomessa verotusmenettelylain (1995/1558) 3 luvun säännökset antavat tällaisen toimivallan.

Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden tai julkisten kollektiivisten sijoitusrahastojen ja järjestelmien omistustiedot on hankittava ja annettava vain, jos ne voidaan hankkia ilman suhteettoman suuria vaikeuksia. Tietoja, jotka liittyvät käsiteltävänä olevaan verokauteen nähden yli kuusi vuotta aikaisempaan ajanjaksoon, ei tarvitse antaa. Sama koskee tietoja, jotka ovat muun henkilön kuin verovelvollisen hallussa tai kontrollin alaisena ja jotka eivät liity välittömästi verovelvolliseen. Tietoja ei myöskään tarvitse antaa, jos tietoja pyytävä osapuoli ei ole alueellaan käyttänyt kaikkia käytettävissään olevia keinoja tietojen hankkimiseksi, paitsi jos tästä aiheutuisi suhteettoman suuria vaikeuksia (5 kappale).

Jos tietoja pyytävä osapuoli pyytää tietoja asiassa, joka ei ole vakavaa veronkiertoa, sen toimivaltaisen viranomaisen vanhemman virkamiehen on vahvistettava, että pyyntö on olennainen ja välttämätön verovelvollisuuden määrittämiselle (6 kappale).

Jos pyydetyt tiedot koskevat henkilöä, joka ei asu kummassakaan osapuolessa asuva tai ei ole kummankaan osapuolen kansalainen, pyynnön vastaanottaneen osapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle on sitä tyydyttävällä tavalla osoitettava, että tiedot ovat välttämättömät tietoja pyytävän osapuolen verolakien asianmukaista hallinnointia ja toimeenpanoa varten (7 kappale).

Tietopyynnön pitää sisältää 8 kappaleessa luetellut asiat. Niihin kuuluu muun muassa selvitys tietojen välttämättömyydestä ja verovelvollisen kansalaisuudesta tai asuinpaikasta sekä selvitys siitä, että jos pyydetyt tiedot kuuluisivat tietoja pyytävän sopimuspuolen toimivallan piiriin, se pystyisi hankkimaan tiedot lakiensa mukaan tai tavanomaisen hallintomenettelynsä puitteissa, ja että se on käyttänyt kaikki alueellaan käytettävissä olevat keinot tietojen hankkimiseksi, pois lukien ne, jotka aiheuttaisivat suhteettoman suuria vaikeuksia.

Tietopyyntöön on vastattava 60 tai 90 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta (9 kappale).

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 5 artiklaa.

6 artikla. Artiklan mukaan toinen osapuoli voi tehdä verotarkastuksia toisen osapuolen alueella tämän osapuolen kansallisten lakien sallimassa laajuudessa. Tarkastus voi tarkoittaa luonnollisten henkilöiden haastattelua, asiakirjojen tutkimista kyseisten henkilöiden suostumuksin tai tietoja pyytävän osapuolen toimivaltaisen viranomaisen edustajien läsnäoloa verotarkastuksessa.

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 6 artiklaa.

7 artikla. Artiklassa luetellaan perusteet, joilla pyynnön vastaanottanut osapuoli voi kieltäytyä antamasta virka-apua. Velvollisuutta tietojen antamiseen ei ole, jos pyyntöä ei ole tehty sopimuksen mukaisesti tai tietojen paljastaminen olisi vastoin pyynnön vastaanottaneen osapuolen yleistä etua tai tietoja pyytävä toimivaltainen viranomainen ei voisi omalla alueellaan saada kyseisiä tietoja lainsäädäntönsä tai tavanomaisen hallintomenettelynsä perusteella tai vastauksena pyynnön vastaanottaneen osapuolen pätevään pyyntöön (1 kappale). Velvollisuutta ei myöskään ole jos tietoja koskee oikeudellisen neuvonantajan ja hänen asiakkaansa välisen yhteydenpidon luottamuksellisuuden periaate (legal privilege) tai liikesalaisuus taikka teollinen, kaupallinen tai ammatillinen salaisuus tai elinkeinotoiminnassa käytettyä menettelytapaa koskeva salaisuus (2 ja 3 kappale). Tietoja, jotka ovat sopimuksen 5 artiklan 4 kappaleessa olevaa tyyppiä, ei käsitellä tällaisena salaisuutena tai menettelytapana pelkästään sillä perusteella, että ne täyttävät 4 kappaleessa olevat kriteerit. (2 kappale). Verosaamisen kiistäminen ei oikeuta hylkäämään tietopyyntöä (4 kappale), mutta se saadaan hylätä, jos tietoja pyydetään sellaisen verosäännöksen tai siihen liittyvän velvoituksen hallinnoimiseksi tai toimeenpanemiseksi, joka syrjii pyynnön vastaanottaneen osapuolen kansalaista verrattuna tietoja pyytävän osapuolen kansalaiseen samoissa olosuhteissa (5 kappale).

Artikla vastaa pääosin malliverosopimuksen ja verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen määräyksiä.

8 artikla. Artikla sisältää salassapitomääräykset. Ne vastaavat pääosin malliverosopimuksen ja verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen määräyksiä.

9 artikla. Artikla koskee pyynnön vastaanottaneen osapuolen lakien tai hallintokäytännön henkilöille takaamia oikeuksia ja suojatoimia. Niitä sovelletaan edelleen, mutta niitä ei saa soveltaa tavalla, joka asiattomasti estää tai viivyttää tehokasta tiedonvaihtoa.

Artikla vastaa verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 1 artiklan määräyksiä.

10 artikla. Osapuolten on sovittava virka-avun antamisessa syntyneiden kulujen jakautumisesta.

Artikla vastaa verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 9 artiklaa.

11 artikla. Artikla sisältää kiellon vahingoittavia tai rajoittavia toimenpiteitä vastaan. Jos osapuolella on syy uskoa, että toinen osapuoli on ottanut käyttöön haitallisiin verokäytäntöihin perustuvia toisessa osapuolessa asuvien tai toisen osapuolen kansalaisten kannalta vahingoittavia tai rajoittavia toimenpiteitä, kummankin osapuolen pitää välittömästi aloittaa toimivaltaisten viranomaisten välinen menettely asian ratkaisemiseksi (1 kappale). Tällainen toimenpide tarkoittaa toimenpidettä, jota toinen osapuoli soveltaa jommassakummassa osapuolessa asuviin tai jommankumman osapuolen kansalaisiin sillä perusteella, että toinen osapuoli ei harjoita tehokasta tietojenvaihtoa tai koska sen lakeja, säännöksiä tai hallinnollisia käytäntöjä ei sovelleta avoimella tavalla, tai sillä perusteella, että mitään veroja ei kanneta tai kannetaan vain nimellisiä veroja ja lisäksi yksi edellä olevista kriteereistä. Nämä toimenpiteet käsittävät esimerkiksi vähennyksen, hyvityksen tai vapautuksen epäämisen, veron, taksan tai maksun määräämisen ja erityiset ilmoittamisvaatimukset. Ne käsittävät kaikki toimenpiteet, jotka välittömästi tai välillisesti liittyvät verotusasioihin, ei kuitenkaan yleisesti sovellettavissa olevia toimenpiteitä, joita jompikumpi osapuoli soveltaa muun muassa OECD:n jäseniä vastaan yleisesti.

Tälle artiklalle ei ole vastinetta OECD:n mallisopimuksissa, mutta sen taustana on OECD:n vuonna 1998 julkaisema raportti Harmful Tax Competition, An Emerging Global Issue (Haitallinen verokilpailu: esille nouseva globaali kysymys, Helsinki 2007).

12 artikla. Artikla koskee keskinäistä sopimusmenettelyä, jota käytetään ratkaistaessa osapuolten välisiä tulkinta- tai soveltamiskysymyksiä (1 kappale).

Artikla vastaa tietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 13 artiklaa.

13 artikla. Voimaantulomääräykset sisältyvät tähän artiklaan.

14 artikla. Päättymismääräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi. Salassapitoa koskevan 8 artiklan määräykset jäävät erillisen määräyksen mukaan sovellettaviksi sopimuksen päätyttyäkin.

Sopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan mukaan Bermuda ryhtyy toimiin, jotka ovat välttämättömiä sen sisäisen lainsäädännön niiden säännösten kumoamiseksi, jotka edellyttävät tietojen fyysistä paikalla sijaintia sopimuksen täyttämiseksi. Suomi puolestaan käyttää kaikki omalla alueellaan käytettävissä olevat keinot tietojen hankkimiseksi, pois lukien ne, jotka aiheuttaisivat suhteettoman suuria vaikeuksia.

Sanontaa "välttämätön" ei saa tulkita 5 artiklan 6, 7 ja 8 h) kappaleen osalta niin, että se rajoittaisi yleisiä 1 artiklassa asetettuja tavoitteita. Vanhemman virkamiehen vahvistus riittää näiden määräysten vaatimusten täyttämiseksi.

Sopimus perustuu malliverosopimuksen 15–20 ja 23 artiklaan.

1 artikla. Tässä artiklassa määritellään henkilöt, joihin sopimusta sovelletaan. Sopimusta sovelletaan yksinomaan luonnollisiin henkilöihin, jotka asuvat yhdessä osapuolessa tai molemmissa osapuolissa.

Artikla poikkeaa malliverosopimuksen vastaavasta artiklasta (1 artikla).

2 artikla. Artiklassa määritellyt sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat verot ovat Suomen osalta ansiotulosta kannettava valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja rajoitetusti verovelvollisen lähdevero. Sopimusta sovelletaan myös kaikkiin samanlaisiin tai pääasiallisesti samanluonteisiin veroihin, joita allekirjoittamisajankohdan jälkeen määrätään nykyisten verojen sijasta tai niiden lisäksi.

3 artikla. Artiklassa määritellään osapuolet ja niiden maantieteelliset alueet, toimivaltaiset viranomaiset, yritys ja kansainvälinen liikenne. Lisäksi artiklassa on sopimuksessa määrittelemättömien sanontojen tulkintaa koskeva määräys (2 kappale).

Artikla vastaa suurelta osin malliverosopimuksen 3 artiklan määräyksiä.

4 artikla. Tässä artiklassa määritellään osapuolessa asuva henkilö ja annetaan kriteerit sellaisen henkilön aseman määrittämiseksi, joka asuu kummassakin osapuolessa.

Artikla vastaa pääosin malliverosopimuksen 4 artiklan määräyksiä.

5 artikla. Työtuloa koskevan artiklan määräykset vastaavat malliverosopimuksen 15 artiklan määräyksiä sillä erotuksella, että mukaan on otettu vuokratyövoimaa koskeva 3 kappale.

6–7 artikla. Johtokunnan jäsenen palkkiota ja taiteilijoita ja urheilijoita koskevat 6 ja 7 artikla vastaavat malliverosopimuksen 16 ja 17 artiklaa.

8 artikla. Osapuolen sosiaalivakuutuslainsäädännön tai osapuolen järjestämän muun julkisen sosiaaliturvan perusteella maksettua eläkettä, esimerkiksi Suomesta kertyvää TEL-eläkettä ja valtioneläkettä, ja muuta etuutta sekä osapuolesta kertyvää elinkorkoa voidaan verottaa siinä osapuolessa, josta se kertyy (1 kappale).

Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 11 artiklan 2 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.

Määräykset vastaavat malliverosopimuksen 18 artiklan kommentaarin vaihtoehtoisia määräyksiä.

9 artikla. Julkisesta palveluksesta saatua palkkaa ja muuta samanlaista hyvitystä verotetaan 1 kappaleen a kohdassa olevan pääsäännön mukaan vain siinä osapuolessa, josta maksu tapahtuu. Artiklan 1 kappaleen b kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tällaista tuloa verotetaan kuitenkin vain siinä osapuolessa, jossa tulon saaja asuu. Artiklan 2 kappaleessa mainituin edellytyksin verotetaan julkisesta palveluksesta saatua palkkatuloa niiden määräysten mukaan, jotka koskevat yksityisestä palveluksesta saatua tuloa, johtokunnan palkkiota ja taiteilijoiden ja urheilijoiden saamaa tuloa.

Määräykset vastaavat malliverosopimuksen 19 artiklan 1 ja 3 kappaleen määräyksiä.

10 artikla. Artiklassa on määräyksiä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden saamien tulojen verovapaudesta eräissä tapauksissa.

Artikla vastaa malliverosopimuksen 20 artiklaa.

11 artikla. Veronhyvitysmenetelmä on tämän artiklan mukaan Suomen päämenetelmä kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi. Artiklan 2 kappaleen a kohdan määräys rakentuu periaatteelle, että Suomessa asuvaa tulon saajaa verotetaan Suomessa myös sellaisesta tulosta, josta sopimuksen mukaan voidaan verottaa (tulon lähteenä olevalla) Bermudalla. Verosta, joka maksetaan asuinvaltiossa Suomessa, vähennetään vero, joka sopimuksen mukaisesti on maksettu samasta tulosta Bermudalla. Kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on lisäksi voimassa, mitä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetussa laissa (1552/1995) säädetään.

Bermudalla kaksinkertainen verotus vältetään Bermudan lainsäädännön mukaan.

12 artikla. Jos luonnollinen henkilö katsoo, että osapuolen tai molempien osapuolten toimenpiteet johtavat hänen osaltaan sopimuksen määräysten vastaiseen verotukseen, hän voi sisäisessä lainsäädännössä olevista oikeusturvakeinoista riippumatta saattaa asiansa sen osapuolen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, jossa hän asuu (1 kappale). Viranomaisten on pyrittävä ratkaisemaan asia keskinäisessä sopimusmenettelyssä (2 kappale). Menettelyä käytetään myös ratkaistaessa muita osapuolten välisiä tulkinta- tai soveltamiskysymyksiä (3 kappale).

Artikla vastaa malliverosopimuksen 25 artiklaa.

13 artikla. Voimaantulomääräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimusta sovelletaan vain niin kauan kuin veroja koskevien tietojen vaihtamisesta tehtyä sopimusta sovelletaan.

14 artikla. Päättymismääräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi. Sopimus päättyy ilman irtisanomista, jos veroja koskevien tietojen vaihtamisesta tehty sopimus päättyy.

Tämä sopimus perustuu pääasiallisesti malliverosopimuksen 8 ja 25 artiklaan.

1 artikla. Artiklassa määritellään eräät sopimuksessa esiintyvät sanonnat, muun muassa tulo, joka saadaan laivojen tai ilma-alusten käyttämisestä kansainvälisessä liikenteessä. Lisäksi artiklassa on sopimuksessa määrittelemättömien sanontojen tulkintaa koskeva määräys.

2 artikla. Määräykset, joilla osapuolelle annetaan oikeus verottaa tiettyä tuloa, sisältyvät tähän artiklaan. Tulosta, jonka osapuolen yritys saa laivan tai ilma-aluksen käyttämisestä kansainväliseen liikenteeseen, verotetaan vain tässä osapuolessa. Tätä sääntöä sovelletaan myös tällaisen omaisuuden tai sen käyttämiseen liittyvän irtaimen omaisuuden luovutuksen tuottamaan myyntivoittoon.

3 artikla. Jos henkilö katsoo, että osapuolten tai molempien osapuolten toimet johtavat hänen osaltaan sopimuksen määräysten vastaiseen verotukseen, henkilö voi osapuolten sisäisessä lainsäädännössä olevista oikeusturvakeinoista riippumatta saattaa asiansa sen osapuolen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, jossa henkilön kotipaikka on (1 kappale). Viranomaisten on pyrittävä ratkaisemaan asia keskinäisessä sopimusmenettelyssä (2 kappale). Menettelyä käytetään myös ratkaistaessa muita osapuolten välisiä tulkinta- tai soveltamiskysymyksiä (3 kappale).

4 artikla. Voimaantulomääräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimusta sovelletaan vain niin kauan kuin verotietojen vaihtamisesta tehtyä sopimusta sovelletaan.

5 artikla. Päättymismääräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi. Sopimus päättyy ilman irtisanomista, jos veroja koskevien tietojen vaihtamisesta tehty sopimus päättyy.

Sopimus perustuu pääasiallisesti malliverosopimuksen 9 ja 25 artiklaan.

1 artikla. Artiklan mukaan sopimusta sovelletaan tulosta ja voitosta kannettaviin veroihin.

2 artikla. Artiklassa määritellään eräät sopimuksessa esiintyvät sanonnat. Lisäksi artiklassa on sopimuksessa määrittelemättömien sanontojen tulkintaa koskeva määräys.

3 artikla. Artikla sisältää etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisessa sovellettavat periaatteet.

4 artikla. Jos yritys katsoo, että sopimuksen piiriin kuuluvassa tapauksessa ei ole noudatettu 3 artiklan mukaisia periaatteita, se voi sisäisessä lainsäädännössä olevista oikeusturvakeinoista riippumatta saattaa asiansa sen osapuolen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, jossa sen kotipaikka on (1 kappale). Viranomaisten on pyrittävä ratkaisemaan asia keskinäisessä sopimusmenettelyssä (2 kappale). Menettelyä käytetään myös ratkaistaessa muita osapuolten välisiä tulkinta- tai soveltamiskysymyksiä (3 kappale).

5 artikla. Voimaantulomääräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimusta sovelletaan vain niin kauan kuin verotietojen vaihtamisesta tehtyä sopimusta sovelletaan.

6 artikla. Sopimuksen päättymistä koskevat määräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi. Sopimus päättyy ilman irtisanomista, jos verotietojen vaihtamisesta tehty sopimus päättyy.

Perustuslain 95 §:n 1 momentti edellyttää, että kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan valtionsisäisesti voimaan erityisellä voimaansaattamislailla.

Esitys sisältää ehdotuksen laiksi eräiden Bermudan kanssa tehtyjen tuloverotusta koskevien sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

1 §. Lakiehdotuksen 1 §:llä saatetaan voimaan sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

2 §. Tarkempia säännöksiä lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §. Voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti sopimusten kanssa.

Kaikki sopimukset sekä verotietojen vaihtamista koskevan sopimuksen tulkinta- ja soveltamispöytäkirja tulevat voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona osapuolten hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset. Veroja koskevien tietojen vaihtamisesta tehtyä sopimusta sovelletaan voimaantulon jälkeen kummassakin osapuolessa verorikosasioiden osalta voimaantulopäivästä alkaen, ei kuitenkaan aikaisemmin kuin tammikuun 1 päivänä 2010. Muiden asioiden osalta sopimusta sovelletaan voimaantulopäivästä alkaen, ei kuitenkaan aikaisemmin kuin tammikuun 1 päivänä 2010 ja ainoastaan sinä päivänä tai sen jälkeen alkavien verokausien osalta, tai jos verokautta ei ole, kaikkiin niihin veroihin, jotka määrätään sinä päivänä tai sen jälkeen. Keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehtyä sopimusta ja laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtyä sopimusta sovelletaan molemmissa osapuolissa ja luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtyä sopimusta sovelletaan Suomessa veroihin, jotka määrätään sopimuksen voimaantulovuotta lähinnä seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta. Viimeksi mainittua sopimusta sovelletaan Bermudalla veroon, joka määrätään miltä tahansa sellaiselta huhtikuun mukaiselta verovuodelta, joka alkaa sopimuksen voimaantulovuotta lähinnä seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen. Kolmea viimeksi mainittua sopimusta sovelletaan vain silloin, kun veroja koskevien tietojen vaihtamisesta tehtyä sopimusta sovelletaan.

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä.

Keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehdyn sopimuksen 3 artikla, laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen 2 artikla sekä luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen 5–10 artikla, joissa kaikissa määrätään tulon verottamisoikeuden jaosta tai kansallisen veron alentamisesta taikka siitä vapauttamisesta, sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Tämän vuoksi sopimukset vaativat näiltä osin eduskunnan hyväksymisen.

Veroja koskevien tietojen vaihtamisesta tehdyn sopimuksen 5–12 artikla, keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehdyn sopimuksen 4–5 artikla, laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen 3 artikla ja luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen kaksinkertaisen verotuksen poistamista ja keskinäistä sopimusmenettelyä koskevat 11–12 artikla sisältävät erityisiä määräyksiä, jotka joko suoraan tai välillisesti liittyvät verotukseen ja jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Myös näiltä osin sopimusten määräykset edellyttävät eduskunnan hyväksymistä.

Sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset eivät ole sellaisia, että ne edellyttäisivät perustuslain 94 §:n 2 momentissa tarkoitettua säätämisjärjestystä. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan siten hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Washingtonissa 16 päivänä huhtikuuta 2009 Suomen tasavallan ja Bermudan välillä veroja koskevien tietojen vaihtamisesta tehdyn sopimuksen, luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen, laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehdyn sopimuksen.

Koska sopimukset sisältävät määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

              

                Lakiehdotus
              
            

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Washingtonissa 16 päivänä huhtikuuta 2009 Suomen tasavallan ja Bermudan välillä veroja koskevien tietojen vaihtamisesta tehdyn sopimuksen, luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen, laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.

---

Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 2009

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Valtiovarainministeri
Jyrki Katainen