Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijän eläkelakia, työntekijän eläkelain voimaanpanolakia, merimieseläkelakia, yrittäjän eläkelakia, yrittäjän eläkelain voimaanpanolakia, maatalousyrittäjän eläkelakia ja maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanolakia.

Esityksen tarkoituksena on parantaa nuorena työkyvyttömäksi tulevien työkyvyttömyyseläkkeen tasoa sekä estää eläkkeen pieneneminen työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi.

Työkyvyttömyyseläkkeen tasoa parannettaisiin korottamalla sairastumisesta eläkeiän täyttämiseen jäljellä olevalta ajalta eli tulevalta ajalta laskettavan eläkkeen karttumisprosenttia ikävuosien 50 ja 63 välillä ja korottamalla työkyvyttömyyseläkkeisiin tehtävän kertakorotuksen määrää. Lisäksi tulevan ajan ansiotasoa korottavasti otettaisiin huomioon tutkintoon johtava opiskelu ja alle kolmivuotiaan lapsen hoitaminen kotihoidontuella.

Elinaikakertoimen soveltaminen muuttuisi työkyvyttömyyseläkkeissä siten, että ennen vuotta 2010 alkaneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin kerrointa ei sovellettaisi lainkaan ja vuodesta 2010 alkaen elinaikakerrointa sovellettaisiin lievennettynä työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa.

Lisäksi ehdotetaan, että osa-aikaeläkkeen alaikäraja korotettaisiin 60 vuoteen ja eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta poistettaisiin. Osa-aikaeläkkeen muutokset koskisivat vuonna 1953 tai sen jälkeen syntyneitä. Työeläkkeen ansaintaa vuorotteluvapaan ajalta ehdotetaan muutettavaksi siten, että 55 prosenttia vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta kartuttaisi eläkettä.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Osa-aikaeläkettä koskevat muutokset ovat kuitenkin tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

---

Lakisääteisen työeläkejärjestelmän tarkoitus on turvata ansiotyössä toimineen henkilön toimeentulo työkyvyttömyyden, vanhuuden tai perheenhuoltajan kuoleman johdosta. Pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan kestävän eläkepolitiikan perustana ja tavoitteina ovat talouden kasvu, yleinen luottamus järjestelmän kestävyyteen, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja nykyistä pidempi jaksaminen työelämässä.

Vuoden 2005 alusta tuli voimaan laaja työeläkeuudistus. Vanhuuseläkeikä muuttui joustavaksi 63—68 ikävuoden välillä ja eläkepalkan laskemisen perusteita muutettiin. Työeläke lasketaan nykyisin koko työuran aikaisten ansioiden perusteella eikä jokaisesta työsuhteesta erikseen kuten aiemmin. Eläkettä karttuu jokaisesta työsuhteesta saadun ansion mukaan 18—68 ikävuoden välillä. Eläkettä karttuu nykyisin vuosiansiosta 1,5 prosenttia 53 vuoden täyttämiseen saakka ja siitä 63 vuoden ikään 1,9 prosenttia sekä 63—68 ikävuoden välillä 4,5 prosenttia. Iänmukaisten karttumien tarkoituksena on kannustaa työssä jatkamiseen. Eläkettä kartuttavat tietyin ehdoin myös sosiaalietuuksien perusteena olevat ansiot sekä tutkintoon johtanut opiskeluaika.

Elinaikakerroin

Vuoden 2005 uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita oli nostaa eläkkeelle siirtymisikää 2—3 vuodella pitkällä aikavälillä, mikä varmistaa työeläketurvan kestävyyttä. Lisäksi tarkoituksena oli sopeuttaa eläkejärjestelmä keskimääräisen elinajan kasvuun. Tästä syystä otettiin käyttöön elinaikakerroin, jonka tarkoituksena on säädellä eläkemenoa ja alkavien eläkkeiden tasoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva elinikä muuttuu. Tarkoituksena on, että työntekijä voi korvata elinaikakertoimen eläkettä vähentävän vaikutuksen työskentelemällä pidempään.

Työntekijän eläkelain (395/2006; TYEL) 82 §:n mukaan eläketurva sopeutetaan vuodesta 2009 alkaen eliniän odotteen muutokseen siten, että eläke muunnetaan työntekijän 62 vuoden iän täyttämisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella vanhuuseläkkeen alkaessa. Työkyvyttömyyseläkkeisiin elinaikakerrointa sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi 63 vuoden iässä. Elinaikakerrointa sovelletaan myös leskeneläkkeeseen, kun sitä vähennetään lesken omien tulojen perusteella.

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa elinaikakertoimen asetuksella vuosittain viimeistään kuukautta ennen sen kalenterivuoden alkua, josta kerrointa sovelletaan. TYEL:n 83 §:ssä säädetään elinaikakertoimen määrittelemisestä. Elinaikakerroin määrätään siten, että sillä muunnetun eläkkeen pääoma-arvo on sama kuin muuntamattoman eläkkeen pääoma-arvo perusvuonna 2009. Pääoma-arvo lasketaan käyttäen kahden prosentin korkokantaa sekä Tilastokeskuksen käytettävissä olevien viiden viimeisen vuoden kuolevuustilastojen kuolemanvaaralukuja.

Elinaikakerroin määrätään jokaiselle syntymävuosiluokalle erikseen sille vuodelle, jona kukin syntymävuosiluokka täyttää 62 vuotta. Ensimmäisen kerran kerroin on määrätty perusvuodelle 2009, jolloin vuonna 1947 syntyneet täyttävät 62 vuotta. Ensimmäisen kerran perusarvosta poikkeava elinaikakerroin määrätään vuonna 2009 vuodelle 2010. Ensimmäinen syntymävuosiluokka, jonka eläkkeeseen elinaikakerroin käytännössä vaikuttaa, ovat vuonna 1948 syntyneet.

Työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan karttuma ja kertakorotus

Työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa tulevan ajan karttumisprosentti on 50 vuoden ikään asti 1,5 ja ikävälillä 50—63 karttumisprosentti on 1,3. Kotihoidontuen ja tutkintoon johtavan opiskelun aikaa ei oteta mukaan tulevan ajan laskentaan. Näistä ajoista karttuu kuitenkin eläkkeeseen rinnastettavaa etuutta valtion rahoittamana, joka myönnetään muun työeläketurvan yhteydessä (laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta 644/2003, VEKL). Tulevan ajan eläkkeen saamisen edellytyksenä on, että työntekijällä on työeläkelakien mukaisia työansioita yhteensä vähintään 14 979,51 euroa vuoden 2009 tasossa työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden kymmenen kalenterivuoden aikana.

Työkyvyttömyyseläkettä ja siihen perustuvaa perhe-eläkettä korotetaan kertakorotuksella, kun eläkkeen alkamisesta on kulunut viisi kalenterivuotta. Kertakorotus otettiin käyttöön vuoden 2005 uudistuksessa ja sen tarkoituksena on kompensoida eläkkeisiin tehtyjen indeksimuutosten vaikutusta. Kertakorotus on 21 prosenttia, jos henkilö on korotusvuoden alussa korkeintaan 26 vuotta ja korotus alenee 0,7 prosenttiyksikköä jokaista ikävuotta kohti, joten korotusta ei tehdä enää yli 50-vuotiaana alkaneeseen eläkkeeseen. Ensimmäisen kerran korotus tehdään vuonna 2010 ja se koskee myös ennen vuotta 2005 alkaneita työkyvyttömyyseläkkeitä.

Perhe-eläkkeet

Työntekijän edunsaajilla on oikeus edunjättäjän kuoleman jälkeen perhe-eläkkeeseen. Perhe-eläke määräytyy edunjättäjän saaman vanhuuseläkkeen perusteella tai sen täyden työkyvyttömyyseläkkeen perusteella, jota edunjättäjä olisi saanut, mikäli olisi kuolinhetkellä tullut työkyvyttömäksi. Edunjättäjän vanhuuseläkkeestä poistetaan elinaikakertoimen vaikutus ennen perhe-eläkkeen laskentaa.

Leskeneläkkeen määrä on enintään puolet edunjättäjän eläkkeestä. Leskeneläkettä vähennetään lesken oman eläkkeen perusteella yleensä joko laskennallisen oman eläkkeen mukaan tai oman maksussa olevan eläkkeen mukaan. Vähentäminen tehdään eläkkeensaajalle heti, työelämässä oleville kuuden kuukauden alkueläkkeen jälkeen tai nuorimman lapsen täyttäessä 18 vuotta.

Elinaikakerroin ei vaikuta perhe-eläkkeeseen lainkaan silloin, kun leskellä on vielä elätettävänään alaikäisiä lapsia. Elinaikakerrointa sovelletaan vasta leskeneläkkeeseen sitä vähennettäessä. Vähentämisen peruste on edunjättäjän eläke, mutta kuitenkin enintään 774,43 tai vähintään 387,13 euroa vuoden 2009 tasossa. Laskettaessa perhe-eläkettä, edunjättäjän vanhuuseläkkeestä poistetaan ensin elinaikakertoimen vaikutus, jotta elinaikakerrointa ei sovellettaisi kahteen kertaan.

Osa-aikaeläke ja eläkekarttuma vuorotteluvapaan ajalta

Työntekijällä on oikeus osa-aikaeläkkeeseen 58—67-vuotiaana. Siirtymäsäännösten mukaan vuonna 1946 ja sitä ennen syntyneillä osa-aikaeläkkeen yläikäraja on 65 vuotta. Osa-aikaeläkkeen saamisen edellytyksenä on lisäksi siirtyminen kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön, pitkä työhistoria ja ansioiden aleneminen.

Osa-aikaeläkkeen ajalta eläkettä karttuu sekä osa-aikatyön ansiosta että osa-aikaeläkkeen alkaessa lasketusta ansionalenemasta, joka on vakiintuneen ansion ja osa-aikatyön ansion erotus. Vanhuuseläkkeelle siirryttäessä eläkettä karttuu ansionalenemasta 0,75 prosenttia ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttäessä 1,5 prosenttia. Osa-aikaeläkkeellä tehdystä työstä karttuu eläkettä iän mukaisten karttumisprosenttien mukaan.

Eläke karttuu myös vuorotteluvapaan ajalta. Vuorotteluvapaan ajalta eläkettä laskettaessa ansiona käytetään vuorottelukorvauksen perusteena ollutta ansiota. Siitä eläkkeeseen oikeuttavaksi ansioksi luetaan 75 prosenttia ja siitä karttuu eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa iästä riippumatta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on todennut mietinnössään (StVM 58/2002 vp) eläkelainsäädännön muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 242/2002 vp) käsittelyn yhteydessä: ”Valiokunta pitää välttämättömänä, että ennen elinaikakertoimen soveltamisen alkamista erikseen tarkastellaan, ovatko ne tekijät, jotka nyt puoltavat kertoimen käyttöönottoa, oletusten mukaisesti toteutuneet ja onko kertoimen käytölle siten riittävät perusteet”. Arvio tulevasta eliniän odotteesta on kasvanut viimeisten ennusteiden mukaan jopa nopeammin kuin eläkeuudistusta suunniteltaessa ajateltiin, joten perusteet kertoimen käyttöön otolle ovat edelleen olemassa. Tilastojen mukaan kuolevuuden pienentyminen näyttäisi painottuneen vanhempiin ikäluokkiin.

Elinaikakerrointa sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien eläkkeisiin siinä vaiheessa, kun eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi 63-vuotiaana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilön eläketaso laskee työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi. Vähennyksen suuruuteen vaikuttaa henkilön syntymävuosi ja sen mukaan sovellettava elinaikakerroin. Kertoimen käyttöönoton alkuvaiheessa vähennys on pienempi ja kasvaa kertoimen muuttuessa. Eläketason muuttuminen kesken eläkkeellä olon hankaloittaa eläkkeensaajan talouden suunnittelua, kun totuttu tulotaso eläkemuodon muuttuessa laskee.

Työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneet eivät voi pidentää omaa työuraansa muiden tavoin. Kuitenkin eliniän odotteen kasvaminen koskee myös heitä. Kokonaan elinaikakertoimen soveltamisen ulkopuolelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien eläkkeitä ei voida määritellä siitäkään syystä, että se tekisi lähellä vanhuuseläkeikää alkavasta työkyvyttömyyseläkkeestä vanhuuseläkettä edullisemman. Tämä synnyttäisi eläkejärjestelmään työkyvyttömyyseläkettä suosivan ohjausvaikutuksen.

Perhe-eläkkeen tarkoituksena on korvata edunjättäjän kuoleman seurauksena poisjäänyttä ansiotuloa ja perhe-eläke lasketaan lähtökohtaisesti edunjättäjän eläkkeen perusteella. Elinaikakerrointa sovelletaan nykyisen lainsäädännön mukaan leskeneläkkeisiin siinä vaiheessa, kun leskeneläkettä vähennetään lesken oman työeläkkeen perusteella. Ennen leskeneläkkeen vähentämistä perhe-eläke voi olla elinaikakertoimen vaikutuksen verran suurempi kuin edunjättäjän eläke olisi ollut, koska elinaikakertoimen vaikutus on poistettu perhe-eläkkeen pohjana olevasta eläkkeestä, eikä leskeneläkkeen elinaikakerrointa ole vielä sovellettu. Lisäksi kerroin määräytyy leskeneläkkeen vähentämisvuoden mukaisesti ja leskeneläkkeen vähentäminen saattaa tapahtua useita vuosia edunjättäjän kuoleman jälkeen. Tällöin leskeneläkkeeseen sovellettavan elinaikakertoimen vaikutus on suurempi kuin edunjättäjän eläkkeelle jäämisiän mukainen elinaikakertoimen vaikutus tai lesken omassa eläkkeessä sovellettava kerroin.

Työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden työeläke on selvitysten mukaan kehittynyt hitaammin kuin muut eläkkeet (Alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden taso, Eläketurvakeskuksen katsauksia 2008:5).Tärkein syy keskieläkkeen laskuun 1990-luvun puolivälissä on se, että täysitehoiselle eli tulevan ajan eläkkeenosan sisältävälle eläkkeelle siirtyneiden määrä laski lamavuosien jälkeen. Huomattavalla osalla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä viimeiset työsuhteet ajoittuivat 1990-luvun alkuvuosiin. Lainsäädäntömuutokset, joilla työkyvyttömyyseläkkeiden määräytymistä on 1990-luvun puolivälistä lähtien muutettu, ovat osaksi myös laskeneet erityisesti nuorten työkyvyttömyyseläkeläisten eläketasoa, mutta näiden muutosten keskimääräinen paino on toistaiseksi kuitenkin vähäinen, koska suurin osa työkyvyttömyyseläkkeensaajista kuuluu vanhimpiin ikäluokkiin.

Ehdotettavien muutosten tavoitteena on parantaa nuorena työkyvyttömäksi tulevien työkyvyttömyyseläkkeen tasoa sekä estää eläkkeen pieneneminen työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi. Lisäksi tavoitteena on, ettei lähellä vanhuuseläkeikää alkavien työkyvyttömyyseläketaso merkittävästi eroa siitä tasosta, minkä henkilö olisi saanut, jos hän olisi jatkanut työskentelyä vanhuuseläkeikään saakka. Tarkoituksena on myös osa-aikaeläkkeen ja vuorotteluvapaan eläkekarttuman muutoksilla hallita eläkemenojen nousua.

Elinaikakertoimen eläketasoa alentavan vaikutuksen lieventäminen voidaan teknisesti tehdä useammalla tavalla. Keino on valittava siten, että voidaan soveltaa yhteen useita tavoitteita. Ensinnäkin nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien työeläketurva tulee olla kohtuullisella tasolla. Toisaalta lähellä vanhuuseläkeikää alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden taso ei voi olla korkeampi kuin vanhuuseläkeikään asti työssä jatkaneiden eläketaso.

Eliniän pidentyessä ja sitä kautta elinaikakertoimen vaikutuksen korostuessa muodostuu haasteelliseksi toteuttaa työkyvyttömyyseläkesäännöstöä, joka yhtä aikaa antaa nuorille riittävän eläketason, joka ei eläkeiän kynnyksellä ylittäisi 63 iässä alkavaa nykysäännösten mukaisen vanhuuseläkkeen tasoa ja joka sisältäisi samalla riittävästi työssä jatkamisen kannusteita. Esitetty malli asian ratkaisemiseksi toteuttaisi kohtuullisesti ja paremmin kuin muut tarkastellut vaihtoehdot yllä mainittuja tavoitteita.

Esityksen mukaan elinaikakerrointa sovellettaisiin aina jo työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa. Sitä sovellettaisiin vain eläkkeen ansaittuun osaan, eikä lainkaan tulevan ajan eläkkeen osaan. Näin ollen elinaikakertoimen vaikutus eläkkeeseen on sitä pienempi mitä nuorempana eläkkeelle siirtyy. Työkyvyttömyyseläkkeen tasoa parannettaisiin samalla korottamalla tulevan ajan karttumisprosenttia ja -ansiota sekä kertakorotusta.

Vaihtoehto, jossa elinaikakerrointa sovellettaisiin lievennettynä työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen vasta vanhuuseläkkeen alkaessa, johtaisi siihen, että työkyvyttömyyseläkkeen määrä muuttuisi vanhuuseläkkeen alkaessa. Tämä taas tarkoittaisi vakiintuneen tulotason laskua. Se, että pitkäaikainen etuuden määrä olisi ennustettavissa oleva ja muuttumaton, on tärkeää etuuden saajan kannalta.

Toisaalta työkyvyttömyyseläkkeiden ja niiden jälkeen myönnettävien vanhuuseläkkeiden vapauttaminen kokonaan elinaikakertoimesta ei ole mahdollista, sillä työnteon jatkamisen pitää antaa parempi eläketurva. Vaikka elinaikakertoimen yksi tavoite on työuran pidentäminen, on sen tarkoituksena myös hillitä eläkemenojen kasvua pidentyvän eliniän vuoksi. Myös työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden elinikä on viimevuosina kasvanut yleisen eliniän kasvun mukana, jolloin myös työkyvyttömyyseläkkeisiin ja niiden jälkeen myönnettäviin vanhuuseläkkeisiin eliniän kasvulla on oltava vaikutusta.

Työkyvyttömyyseläkkeen tulee nivoutua muuhun työeläketurvaan, eikä sen laskentatapa voi olennaisesti erota muusta eläketurvasta. Työeläkejärjestelmästä maksettavan työkyvyttömyyseläkkeen tason parantaminen muilla keinoin kuin esityksessä kuvatuilla on epätarkoituksenmukaista. Työeläketurvan tasoon vaikuttavat tulevan ajan karttumisprosentit, ansiot joista tulevan ajan eläke lasketaan, sekä ikä, johon asti tulevan ajan eläke lasketaan. Karttumisprosenttia ehdotetaan korotettavaksi siten, että se ei kuitenkaan ylitä missään tilanteessa työnteosta karttuvaa eläkettä. Ansioihin ehdotetaan parannusta opiskelu- ja lastenhoitoaikojen osalta, joita ei vielä nykylain mukaan oteta huomioon tulevan ajan ansiossa. Tulevan ajan pääteikä voi korkeintaan olla vanhuuseläkkeen saamisikä, muuten lähellä vanhuuseläkeikää alkava työkyvyttömyyseläke muodostuisi korkeammaksi kuin täyden työuran jälkeen maksettava eläke.

Elinaikakerroin

Elinaikakertoimen soveltaminen ei saisi johtaa siihen, että maksussa olevan eläkkeen määrä pienenee kesken eläkkeellä oloajan. Tästä syystä elinaikakerrointa ehdotetaan sovellettavaksi nykyisestä lievennetyssä muodossa työkyvyttömyyseläkkeeseen jo sen alkaessa.

Työkyvyttömyyseläke koostuu lähtökohtaisesti kahdesta osasta: sairastumiseen mennessä karttuneesta eläkkeen osasta ja eläkeikään jäljellä olevan ajan eli tulevan ajan perusteella laskettavasta eläkkeen osasta. Elinaikakerrointa ehdotetaan sovellettavaksi vain työkyvyttömyyseläkkeen ansaittuun eläkkeen osaan, mutta ei tulevan ajan eläkkeen osaan. Elinaikakertoimen vaikutus eläkkeensaajan työeläkkeeseen on näin sitä pienempi, mitä nuoremmasta eläkkeensaajasta on kysymys, koska karttuneen eläkkeen osuus on nuoremmilla eläkkeensaajilla yleensä pieni.

Esityksen mukaan elinaikakerroin otettaisiin huomioon työkyvyttömyyseläkkeen alkumäärää laskettaessa soveltamalla ansaittuun eläkkeenosaan työkyvyttömyyden alkamisvuodelle vahvistettua 62-vuotiaiden kerrointa. Sovellettava kertoimen vaikutus on silloin pienempi kuin mitä henkilön syntymävuoden perusteella määräytyvän elinaikakertoimen vaikutus tulisi olemaan. Lisäksi elinaikakerroin vaikuttaisi työeläkkeessä sitä suuremmalla painolla, mitä suurempi osuus on ansaittua eläkkeenosaa suhteessa koko eläkkeeseen. Koska nuorilla henkilöillä eläkkeen karttunut osa on yleensä pieni, vaikutus nuorena työkyvyttömäksi tulleelle olisi pieni. Lähellä vanhuuseläkeikää työkyvyttömäksi tulleella henkilöllä olisi lähes sama kerroin kuin vanhuuseläkkeelle suoraan siirtyvällä.

Eläkkeen määrää ei tarkistettaisi enää elinaikakertoimella työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi. Tämä tarkoittaisi sitä, että työkyvyttömyyseläkkeiden ja samalla kaikkien työkyvyttömyyseläkkeen tapaan laskettavien etuuksien laskentatapa muuttuisi paremmin vanhuuseläkkeisiin kytkeytyväksi.

Lisäksi ehdotetaan, että elinaikakerroin alkaisi vaikuttaa vasta sellaisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on vuonna 2010 tai sen jälkeen. Nykylain mukaan elinaikakerrointa ei sovelleta, jos työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on sattunut ennen vuotta 2006. Tätä suojausta jatkettaisiin vielä vuoteen 2010 saakka, koska samasta ajankohdasta tulisivat voimaan myös työkyvyttömyyseläkkeen tasoa nostavat lainmuutokset.

Tulevan ajan osuus työkyvyttömyyseläkkeessä

Työkyvyttömyyseläkkeen tason nostamiseksi tulevan ajan karttumisprosenttia ehdotetaan muutettavaksi 1,5 prosentiksi 63 vuoden ikään saakka. Muutos nostaisi kaikkien tulevan ajan osaa sisältävien työkyvyttömyyseläkkeiden tasoa, mutta suurin vaikutus olisi alle 50-vuotiaana työkyvyttömäksi tulevien eläkkeisiin. Ehdotus myös yksinkertaistaisi tulevan ajan laskentaa. Työnteosta karttuisi edelleen tätä enemmän eläkettä 53 ikävuoden täyttämisen jälkeiseltä ajalta.

Työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan eläkkeenosa lasketaan pääsääntöisesti viiden sairastumista edeltäneen vuoden ansioiden perusteella. Nuorena työkyvyttömäksi tulleilla tähän viiden vuoden aikaan sisältyy usein opiskelu- tai lastenhoitoaikaa, jolloin ne heikentävät nuoren työkyvyttömyyseläketurvaa. Tulevan ajan tarkoituksena on korvata sitä eläkekertymää, jonka henkilö olisi saanut, jos hän ei olisi tullut työkyvyttömäksi. Siksi tutkintoon johtavan opiskelun ja alle kolmivuotiaan lapsen kotihoidontuen aika otettaisiin myös huomioon tulevan ajan ansiota laskettaessa vastaavasti kuin työttömyysturvan peruspäiväraha-aika. Näiden aikojen huomioon ottaminen nostaisi tulevan ajan ansiotasoa lähemmäksi sitä, mitä se olisi voinut olla ilman työkyvyttömyyttä.

Kertakorotus

Työkyvyttömyyseläkkeiden tason parantamiseksi ehdotetaan työkyvyttömyyseläkkeisiin sovellettavaa kertakorotusta nostettavaksi. Jos työntekijä on korotusvuoden alussa korkeintaan 31-vuotias, olisi korotusprosentti 25. Korotus alenisi yhden prosenttiyksikön jokaista ikävuotta kohti päättyen samassa iässä kuin nykyisin. Tällä muutoksella olisi erityisesti nuorena työkyvyttömäksi tulevien eläketurvaa parantava vaikutus.

Perhe-eläkkeet

Ehdotettava elinaikakerroinmalli johtaa siihen, että perhe-eläkkeisiin tehtävää elinaikakerrointa on muutettava. Vaikka merkittävä tekijä esityksessä kuvatussa perhe-eläkkeen elinaikakertoimen muutostavassa on mallin teknisen toteuttamisen yksinkertaisuus ja selkeys, toteuttaa ehdotettava perhe-eläkkeen elinaikakerroinmalli myös oikeudenmukaisemmin elinaikakertoimen vaikutusta valtaosaan etuuden saajista. Erityisesti vanhemmilla leskillä elinaikakertoimen leskeneläkettä alentava vaikutus lieventyisi tai poistuisi kokonaan. Nuoremmilla leskillä ja lapsilla elinaikakertoimen muutos kompensoituisi työkyvyttömyyseläkkeen tason parannuksilla. Nykyisen mallin säilyttäminen entisellään, kun muutoksia tehdään muihin eläkkeisiin, vaikeuttaisi huomattavasti järjestelmän toimintaa ja johtaisi eläkejärjestelmää mutkistaviin epäjohdonmukaisuuksiin.

Esityksen mukaan elinaikakerrointa ei poistettaisi nykyiseen tapaan perhe-eläkettä laskettaessa, vaan perhe-eläke laskettaisiin suoraan siitä edunjättäjän työeläkelakien mukaisesta eläkkeestä, jota edunjättäjä tosiasiallisesti sai kuolinhetkellä. Siten perhe-eläkettä laskettaessa edunjättäjän eläkkeessä olisi huomioituna elinaikakerroin, eikä perhe-eläkettä tarkistettaisi tämän jälkeen millään muulla elinaikakertoimella. Tämä korottaisi erityisesti ikääntyneiden leskien leskeneläkkeen tasoa nykylakiin verrattuna.

Edunjättäjän elinaikakerroin vähentäisi perhe-eläkettä edunjättäjän eläköitymisiän tai enintään 62 vuoden iän mukaisella kertoimella eikä sen ajankohdan mukaisella elinaikakertoimella, jolloin leskeneläkkeen vähentäminen tapahtuu. Tämä merkitsisi leskeneläkkeen korottamista.

Koska avioparit useimmiten ovat melko samanikäisiä, olisi edunjättäjän elinaikakertoimen käyttäminen lesken eläkkeen määrän kannalta kohtuullisempaa ja lievempää. Jos perhe-eläkkeen pohjana käytettäisiin vanhemmalle henkilölle laskettua elinaikakerrointa kuin nykylain mukaan, perhe-eläkkeen määrä olisi nykylain mukaista suurempi. Koska perhe-eläkkeen pohjana on edunjättäjän saama eläke, ulottuisi elinaikakertoimen vaikutus myös lapseneläkkeeseen. Lapseneläkkeen määrä kuitenkin nousisi työkyvyttömyyseläkkeeseen samalla tehtävien parannusten johdosta. Näin perhe-eläkkeen määräytyminen myös selkeytyisi, koska sen pohjana olisi aina edunjättäjälle maksettava eläke.

Elinaikakerrointa koskevat muutokset tulisivat voimaan vuoden 2010 alusta. Elinaikakerrointa ei sovellettaisi perhe-eläkkeisiin, jotka ovat jo tällä hetkellä maksussa. Elinaikakerroin tulisi sovellettavaksi sellaisiin perhe-eläkkeisiin, joissa eläketapahtuma sattuu vuonna 2010 tai sen jälkeen ja joissa edunjättäjän omaan eläkkeeseen on sovellettu tai tulee sovellettavaksi elinaikakerroin.

Lisäksi ehdotetaan yksinkertaistettavaksi perhe-eläkkeen kertakorotukseen liittyvää toimeenpanoa siten, että kertakorotus liitettäisiin suoraan maksussa olevaan perhe-eläkkeeseen ilman, että maksussa oleva perhe-eläke jouduttaisiin laskemaan kertakorotushetkellä kokonaan uudestaan. Muutos myös toteuttaisi nykyistä paremmin sitä periaatetta, että kertakorotus kompensoi indeksin heikennystä, joka realisoituu vain maksussa olevaan eläkkeeseen.

Elinaikakertoimen vaikutuksen lieventämisen johdosta perhe-eläkkeen kustannukset kasvaisivat hieman nykyiseen lakiin verrattuna. Vastaava kustannussäästö saavutettaisiin muuttamalla leskeneläkkeen vähentämisessä käytettäväksi rajamääräksi 596 euroa vuoden 2009 indeksitasossa. Leskeneläkettä vähennettäisiin, jos lesken oma työeläke ylittäisi tämän rajan. Tätä rajaa pienempi lesken oma työeläke ei vähentäisi leskeneläkettä lainkaan.

Yksi rajamäärä nykyisen kahden sijaan, selkeyttäisi samalla lainsäädäntöä tehden eläkkeen määräytymisen ymmärrettävämmäksi ja yksinkertaistaisi työeläkelakien toimeenpanoa. Yhden rajan käyttöönotto parantaisi pienituloisten leskien asemaa, mutta suurempituloisten leskien leskeneläke vähenisi hieman nykyisen lain mukaiseen eläketasoon verrattuna.

Osa-aikaeläke

Yhtenä keinona eläkemenojen hallitsemiseksi ehdotetaan, että osa-aikaeläkkeen ikärajaa nostettaisiin 60 ikävuoteen. Tämä koskisi vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneitä henkilöitä. Lisäksi poistettaisiin säännökset eläkkeen karttumisesta ansionaleneman perusteella. Tämän jälkeen vanhuuseläke koostuisi osa-aikaeläkkeen alkamiseen mennessä ansaitusta eläkkeestä sekä osa-aikatyöstä ansaitusta eläkkeestä.

Eläkekarttuma vuorotteluvapaan ajalta

Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteilla hallituksen esitys vuorotteluvapaata koskevan lain vakinaistamiseksi ja tarkoitus on, että lakimuutos tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Samasta ajankohdasta lukien muutettaisiin eläkkeen karttumisen määrää vuorottelukorvauksen perusteena olevista ansioista, jotta vuorotteluvapaalla olosta ei kertyisi parempaa eläkettä kuin esimerkiksi työkyvyn menetyksen johdosta sairauslomalla olevalle.

Esityksessä ehdotetaan, että vuorottelukorvauksen perusteena olleesta palkasta 55 prosenttia kartuttaisi eläkettä nykyisen 75 prosentin sijasta. Ehdotettu muutos pienentäisi huomioon otettavien ansioiden määrää, ja siten myös vuorotteluvapaan ajalta karttuvaa eläkettä. Käytännössä pienennys ei kuitenkaan heikentäisi merkittävästi henkilön eläkkeen määrä, koska vuorotteluvapaan kesto on enintään vuosi.

Muutokset tulisivat voimaan siten, että elinaikakertoimeen, työkyvyttömyyseläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen liittyviä ehdotuksia sovelletaan eläketapahtuman sattuessa vuonna 2010 alkaen ja osa-aikaeläkkeen osalta vuodesta 2011 alkaen. Laskelmia laadittaessa muutoksilla ei ole ajateltu olevan vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuksiin tai työllisyysasteeseen. Menovaikutusta arvioitaessa on otettu huomioon, että työkyvyttömien kuolevuus ylittää väestön keskimääräisen kuolevuuden ja että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien karttunut eläke ja tulevan ajan ansio ovat matalampia kuin työssä jatkavien. Nämä piirteet korostuvat nuorena työkyvyttömäksi tulevilla.

Osa-aikaeläkkeitä koskevan ehdotuksen mukaan osa-aikaeläkkeen ikärajaksi tulisi nykyisen 58 sijaan 60 vuotta ja eläkkeen karttuminen ansion alenemasta lakkaisi. Nämä muutokset tulisivat voimaan siten, että uusia sääntöjä sovellettaisiin vuonna 1953 ja myöhemmin syntyneisiin. Sillä, että eläkkeen karttuminen ansion alenemasta loppuu, ei ole oletettu olevan vaikutusta osa-aikaeläkkeen suosioon. Toisaalta osa-aikaeläkkeen poistuminen alle 60-vuotiailta ei laskelmassa vaikuta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määriin.

Taulukko 1. Ehdotuksen vaikutukset eläkemenoihin, TYEL

TyEL	2015	2020	2025	2035	2055
Vaikutus työeläkemenoon (milj. €)*	-19	-1	25	82	149
Työkyvyttömyys- ja perhe-eläke	15	39	71	141	242
Osa-aikaeläke	-34	-40	-46	-59	-93
Vaikutus palkkasummaan (milj. €)*	65	70	76	83	125
Vaikutus %:na palkoista	-0.06	-0.04	0.00	0.08	0.11

*2008 hinnoin

Taulukko 2. Ehdotuksen vaikutukset eläkemenoihin, yksityisen sektorin eläkelait

Yksityinen sektori	2015	2020	2025	2035	2055
Vaikutus työeläkemenoon (milj. €)*	-23	-2	27	94	170
Työkyvyttömyys- ja perhe-eläke	16	44	81	164	280
Osa-aikaeläke	-39	-46	-54	-70	-110
Vaikutus palkkasummaan (milj. €)*	77	82	89	97	144
Vaikutus %:na palkoista	-0.07	-0.04	0.00	0.07	0.11

*2008 hinnoin

Muutosten vaikutus työkyvyttömyyseläkkeinä alkavien eläkkeiden pääoma-arvoon on keskimäärin 6—7 prosenttia tulevan vuosikymmenen aikana. Muutoksilla on suurempi vaikutus lähitulevaisuudessa alkaviin eläkkeisiin kuin myöhemmin alkaviin eläkkeisiin.

Ehdotetut muutokset vaikuttaisivat yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaisten etuuksien rahoituksen valtionosuuksiin alkuvaiheessa menoja vähentävästi ja pitkällä aikavälillä hieman lisäävästi.

Osa-aikaeläkkeitä koskevat muutokset alentaisivat hieman YEL:n valtionosuutta, sen sijaan työkyvyttömyys- ja perhe-eläkettä koskevat muutokset eivät vaikuttaisi YEL:n valtionosuuteen. Osa-aikaeläkkeitä koskevat muutokset puolestaan eivät vaikuttaisi MYEL:n valtionosuuteen, mutta työkyvyttömyys- ja perhe-eläkettä koskevat muutokset kasvattaisivat MYEL:n valtionosuutta.

Taulukko 3. Ehdotuksen vaikutus YEL:n ja MYEL:n valtionosuuksiin

		2015	2020	2025	2035	2055
MYEL	Milj. €	-0.1	0.9	3.1	7.9	11.9
	Prosenttia työtulosta	0.0	0.1	0.2	0.5	0.5
YEL	Milj. €	-3.8	-4.1	-5.2	-6.7	-10.0
	Prosenttia työtulosta	-0.1	-0.1	-0.1	-0.1	-0.1
Yhteensä	Milj. €	-3.9	-3.2	-2.0	1.2	2.0
	Prosenttia työtulosta	-0.1	-0.1	0.0	0.0	0.0

Elinaikakertoimeen ja työkyvyttömyyseläkkeen tasoon liittyvät lainmuutosehdotusten etuusvaikutukset riippuvat muun muassa henkilön syntymävuodesta, eläkkeen alkamisiästä ja siitä tarkastellaanko eläkkeen alkua, vanhuuseläkkeen alkuhetkeä vai koko eläkkeen elinkaaren aikaisia tuloja. Lopullinen vaikutus henkilön elinkaaren aikaisiin eläketuloihin riippuu myös toteutuvasta elinajan pituudesta.

Elinaikakerrointa ei sovellettaisi työkyvyttömyyseläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on ennen vuotta 2010. Elinaikakerrointa ei siis sovellettaisi lainkaan jo nyt työkyvyttömyyseläkkeellä olevien eläkkeisiin. Sen sijaan työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotuksen parantaminen koskee myös jo eläkkeellä olevia, jos kertakorotus muutoin tulee sovellettavaksi.

Elinaikakertoimen soveltamismuutosta lukuun ottamatta työkyvyttömyyseläkkeeseen ehdotetut muutokset nostavat etuustasoa. Etuustasoa nostavat työkyvyttömyyseläkkeiden kertakorotusprosentin nostaminen, tulevan ajan karttuman korottaminen, elinaikakertoimen soveltaminen vain eläkkeen karttuneeseen osaan sekä opiskelu- ja lastenhoitoajan sisällyttäminen tulevan ajan ansion laskentaan. Vaikka elinaikakertoimen soveltamisajankohdan muutos alentaakin työkyvyttömyyseläkkeen tasoa, nostaa se kuitenkin vanhuuseläkkeen tasoa verrattuna nykyiseen lakiin, koska sovellettavaksi tulee vanhemman kohortin elinaikakerroin. Lähitulevaisuudessa alkavissa eläkkeissä myös työkyvyttömyyseläkkeen taso on nykylakia suurempi, sillä tulevan ajan karttuman nousu tulee voimaan heti täysipainoisesti, mutta elinaikakertoimen työkyvyttömyyseläkettä alentava vaikutus tulee etuuksiin vasta ajan kuluessa.

Koska muutokset kasvattavat tulevan ajan merkitystä, etuustaso tyypillisesti nousisi nuorilla henkilöillä, jotka ovat jo ehtineet vakiinnuttaa asemansa työelämässä. Nuoria tiiviisti työelämässä olevia ja sittemmin työkyvyttömäksi tulevia henkilöitä on kuitenkin vähän. Tämä vähentää muutosten vaikutusta keskimääräiseen etuustasoon tai eläkemenoon. Kertakorotuksen muutos nostaa sekä karttuneen että tulevan ajan eläkkeen tasoa, jos eläke alkaa 50-vuotiaana tai sitä nuorempana.

Lähellä eläkeikää olevien henkilöiden osalta työkyvyttömyyseläkkeeseen sovellettava elinaikakerroin on lähes samansuuruinen kuin vanhuuseläkkeelle siirtyville. Elinaikakerrointa kuitenkin sovelletaan vain ansaittuun eläkkeen osaan, mikä vähentää elinaikakertoimen merkitystä nykyisestä. Lisäksi elinaikakerroin on vanhuuseläkkeelle työhön asti jatkaneeseen nähden hieman lievempi, jos henkilö jää työkyvyttömäksi ennen 62 vuoden iän täyttämisvuotta. Mutta myös vanhempien henkilöiden työkyvyttömyyseläketaso paranee tulevan ajan karttumisprosenttia muutettaessa siten, että karttumisprosentti on entisen 1,3:n sijaan 1,5. Kokonaisvaikutus työkyvyttömyyseläkkeen tasoon on lähivuosina joko positiivinen tai neutraali, mutta ajan myötä elinaikakertoimen arvon pienentyessä eläketaso voi olla pienempi kuin nykyisin. Toisaalta vanhuuseläkkeen taso on korkeampi kuin nykylaissa, joten vaikutukset elinkaaren aikaisiin eläketuloihin ovat pääasiassa positiiviset.

Vaikka uudistus nostaa keskimääräistä etuustasoa, joissakin tapauksissa etuustaso verrattuna nykyisen lain mukaan laskettavaan etuuteen voi myös laskea. Esimerkiksi sellaisen yli 50-vuotiaana eläkkeelle siirtyvän henkilön, jonka eläkkeessä ei ole tulevan ajan osuutta, eläketaso olisi pienempi kuin nykyisen lain mukaan laskettu eläke. Tässäkin tilanteessa vanhuuseläke nousisi nykylain mukaisesta, koska nuoremman kohortin elinaikakerroin tulee sovellettavaksi, mutta työkyvyttömyyseläke pienenisi siten, että kokonaisvaikutus olisi nykyisen lain mukaan laskettuun eläketasoon verrattuna negatiivinen.

Opiskelu- ja kotihoidontuki otettaisiin tulevan ajan ansiossa huomioon tietyn kiinteän palkkaperusteen mukaisesti. Nuorina työkyvyttömäksi tulevien koulutustaso alittaa väestön keskimääräisen koulutustason, mikä vähentää opiskelujaksojen huomioon ottamisen merkitystä keskimääräisessä etuustasossa. Kuitenkin joillekin yksilöille opiskelu- ja lastenhoitoajoilla on oleellinen merkitys eläkkeen tasoon. Yksilötasolla opiskelu- ja lapsenhoitojaksojen sisällyttäminen tulevan ajan ansioon nostaa etuustasoa, mutta ei ole eläkemenon kannalta olennainen.

Nykylain mukaan laskien työuran pidentyminen kasvattaa eläkkeen alkumäärää enemmän kuin ehdotettu malli. Ero johtuu siitä, että ehdotetussa mallissa elinaikakertoimen vaikutus kasvaa työuran pidentyessä. Lisävuosien myötä elinaikakerroin vaikuttaa eläkkeen alkumäärään kasvavalla painolla ja leikkaavammalla numeroarvolla. Nykylain mukaan elinaikakerroin ei vaikuta työkyvyttömyyseläkkeen alkumäärään lainkaan ja sen vaikutus vanhuuseläkkeen määrään on riippumaton eläkkeen alkamisiästä. Tämä riippumattomuus tekee nykylaista alla esitettävien tarkastelujen näkökulmasta hieman kannustavamman, mutta toisaalta sen ongelma on eläkkeen määrän aleneminen vanhuuseläkeiässä.

Ehdotettu malli korottaa erityisesti nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien elinkaaren aikana saatavien eläketulojen määrää. Ehdotettu malli antaa useimmille työkyvyttömille korkeamman etuustason kuin nykyinen laki. Verrattuna nykylakiin ehdotus on anteliaampi tulevan ajan karttuman ja vanhuuseläkkeen osalta. Toisaalta työkyvyttömyyseläke erityisesti siltä osin kuin se perustuu karttuneeseen eläkkeeseen voi jäädä nykyisen lain mukaista eläkettä matalammaksi. Tämän vuoksi ne työkyvyttömät, jotka eivät elä vanhuuseläkeikään asti ja joiden eläkkeessä tulevan ajan paino on vähäinen, saattavat saada ehdotuksen mukaan vähemmän eläkettä kuin nykyisen lain mukaan. Pienituloisilla eläkkeensaajilla kansaneläke kompensoi osittain työeläketulojen vähenemistä.

Ehdotuksen mukaan perhe-eläkkeissä vaikuttaisi edunjättäjälle sovellettu elinaikakerroin. Nykylakiin verrattuna ehdotettu elinaikakerroin kohdistuisi oikeudenmukaisemmin vanhempiin leskiin, joita valtaosa leskeytyvistä on. Nuorempiin etuudensaajiin, kuten aktiivi-ikäisiin leskiin ja lapsiin ehdotetulla elinaikakerroinratkaisulla olisi eläketasoa lievästi pienentävä vaikutus, mutta toisaalta yhdistettynä työkyvyttömyyseläkkeen parannuksiin yhteisvaikutus olisi tyypillisesti positiivinen.

Ehdotettu leskeneläkkeen vähentämisen muutos ei vaikuttaisi leskiin, joilla on lapsia. Muutos parantaisi pienempituloisten lapsettomien leskien leskeneläketasoa ja alentaisi hieman suurempituloisten lapsettomien leskien eläketasoa.

Osa-aikaeläkkeen ikärajaa ehdotetaan nostettavaksi ja eläkkeen karttuminen ansion alenemasta poistettavaksi. Ikärajan nosto vaikuttaa pidentyneen työnteon kautta osa-aikaeläkkeen jälkeisen vanhuuseläkkeen tasoa nostavasti, mutta karttuman poisto ansion alenemasta alentaa sitä. Lopullinen vaikutus eläketasoon riippuu siitä, millaisia valintoja vakuutetut tekevät uuden lainsäädännön vallitessa. Alustavan arvion mukaan muutosten yhteisvaikutus on lievästi vanhuuseläkkeiden tasoa alentava.

Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa ei ole sukupuolten välillä mainittavia eroja. Elinaikakertoimen soveltaminen karttuneeseen eläkkeeseen koskee samalla tavalla molempia sukupuolia. Muutoksesta hyötyvät eniten ne, joilla ansaittu eläke suhteessa tulevaan aikaan on pieni.

Elinaikakertoimen soveltamisajankohdan muutos alentaa työkyvyttömyyseläkkeen tasoa, mutta nostaa vanhuuseläkkeen tasoa verrattuna nykyiseen lakiin, koska sovellettavaksi tulee vanhemman kohortin elinaikakerroin. Muutos hyödyttää eniten niitä, jotka ovat pitkään vanhuuseläkkeellä, eli pidemmän elinajan vuoksi naisia hieman enemmän kuin miehiä.

Tulevan ajan karttumisprosentin paraneminen nostaa työkyvyttömyyseläkkeen tasoa ja kertakorotuksen tason nostaminen erityisesti nuorena työkyvyttömäksi tulleiden eläketasoa. Kun eläkkeiden alkavuudessa ei ole sukupuolten välillä mainittavia eroja iän suhteen, karttumisprosentin ja kertakorotuksen paraneminen nostaa molempien sukupuolten eläketasoa yhtä yleisesti.

Tulevan ajan palkkaan sisällytettävä opiskelun ja lapsenhoitoajan mukainen laskennallinen ansio kaksinkertaisena nostaa niiden työkyvyttömyyseläkeläisten eläketasoa, joilla eläketapahtumaa edeltävään aikaan ajoittuu opiskelua ja alle 3-vuotiaan lapsen hoitoa kotona. Vaikka työkyvyttömyyseläketapahtumia on alle 35-vuotiailla naisilla ja miehillä jokseenkin yhtä paljon, muutos parantaa hieman useammin työkyvyttömäksi tulevien naisten kuin miesten eläketasoa, sillä hoitovapaat ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Myös opiskelua ajoittunee työkyvyttömyyttä edeltävään aikaan naisille miehiä useammin. Tutkintojen suorittaminen on naisilla miehiä yleisempää. Opiskelu ja lapsenhoitoaikojen huomioon ottaminen tulevan ajan palkassa parantaa eniten nuorimpien naisten työkyvyttömyyseläkkeen tasoa ja kaventaa siten sukupuolten eläke-eroa.

Leskeneläkkeen määräytyminen edunjättäjän eläkkeestä, johon elinaikakerrointa on sovellettu, on edunsaajalle pääsääntöisesti nykyistä mallia edullisempaa. Säännös on sama molemmille sukupuolille. Sukupuolten kuolleisuuseroista johtuen edunjättäjä on useammin mies kuin nainen. Muutos parantaa siten useammin nais- kuin miesleskien perhe-eläkettä.

Toinen merkittävä leskeneläkkeen määräytymistä koskeva muutos liittyy laissa määriteltyyn vähennysperusteeseen. Ehdotuksen mukaan käytössä olisi yksi 596 euron vähennysraja. Kun vähennysperusteen alaraja poistuisi, lesken pienet työeläkkeet eivät leikkaisi leskeneläkettä lainkaan. Pientä omaa työeläkettä saavat lesket saisivat leskeneläkkeen täytenä. Toisaalta rajan madaltuminen merkitsisi sitä, että suurempaa omaa työeläkettä saavien leskien leskeneläke pienenisi aikaisempaa enemmän. Leskeneläke pienenisi aina, kun lesken oma työeläke ylittää 596 euron rajan.

Leskeneläkkeen vähennyksessä käytettäväksi ehdotetun 596 euron rajan alle olisi jäänyt vuonna 2008 leskeksi jääneiden naisten omista työeläkkeistä 45 prosenttia ja leskeksi jääneiden miesten eläkkeistä 27 prosenttia. Vastaavasti 596 euron rajan ylitti naisleskien omista työeläkkeistä 55 prosenttia ja miesten eläkkeistä 73 prosenttia. Kun sukupuolten ansioeroista ja työuran eroista johtuen miesten työeläkkeet ovat naisten eläkkeitä suuremmat, alarajan poisto parantaa useammin nais- kuin miesleskien leskeneläkettä.

Vuonna 2008 alkaneissa leskeneläkkeissä niiden leskien osuus, joilla leskeneläke jäi nollan suuruiseksi, oli miehillä 30 prosenttia ja naisilla 4 prosenttia. Rajan madaltuminen voi nostaa näiden leskien osuutta, ja miehillä suuremman omaeläkkeen vuoksi enemmän kuin naisilla.

Ehdotuksen mukaan osa-aikaeläkkeen alaikäraja nousee 60 vuoteen ja ansion alenemasta kertyvä karttuma poistuu. Potentiaalisten osa-aikaeläkkeelle siirtyjien osuus supistuu, kun ikärajaa nostetaan kahdella vuodella. Miesten ja naisten työhön osallistumisessa ei juuri ole eroa 58—60 vuoden iässä. 60-vuotiaista naisista on työssä 55 prosenttia ja miehistä 56 prosenttia.

Vuosina 2005—2008 miesten osa-aikaeläkealkavuus on ollut hieman naisten alkavuutta matalampi. Keskimäärin osa-aikaeläkealkavuus on 2,3 prosenttia, naisten 2,6 prosenttia ja miesten 2,1 prosenttia. Molemmilla sukupuolilla alkavuus on suurimmillaan alaikärajan kohdalla ja alenee ikävuosi ikävuodelta. Ehdotettujen säännösten mukaan ansion alenemasta ei enää kartu eläkettä. Tämä muuttaa tuntuvimmin niiden vanhuuseläkettä, jotka vähentävät työaikaa eniten. Osa-aikaeläkettä koskevien tutkimusten mukaan palkansaajamiehet ja -naiset lyhentävät työaikaansa yhtä paljon.

Esitys perustuu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen tammikuussa 2009 tekemiin työmarkkinajärjestöjen eläkepolitiikkaa ja työttömyysturvaa koskeviin esityksiin vuosille 2009—2014.

Hallituksen esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Eläketurvakeskuksen, valtiovarainministeriön ja asian kannalta keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Valmistelun yhteydessä on kuultu myös yrittäjäjärjestöjä, eläkelaitoksia, eläkeläisjärjestöjä, nuorisojärjestöjä sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjä.

Tämä esitys koskee yksityisen alan työeläkejärjestelmään ehdotettavia lainmuutoksia. Vuoden 2005 voimaan tulleen työeläkejärjestelmän kokonaisuudistuksen jälkeen yksityisen ja julkisen alan eläkejärjestelmien sisällöt ovat vastanneet pitkälti toisiaan. Tämän johdosta on perusteltua myös julkisen alan työeläkelakeja muuttaa vastaavilta osin. Kunnallisen eläkejärjestelmän ja valtion eläkejärjestelmän osalta muutosehdotukset ovat valmisteilla valtiovarainministeriössä ja asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokauden 2009 loppupuolella.

2 §. Keskeiset määritelmät. Pykälän 1 momentin 5 kohdassa mainittua ansaitun eläkkeen määritelmää täsmennettäisiin. Ansaitulla eläkkeellä tarkoitettaisiin myös työntekijälle päättyneeltä eläkeajalta karttunutta eläkettä, kuten hänen päättyneeltä työkyvyttömyyseläkeajaltaan tai osa-aikaeläkkeensä ajalta karttunutta uutta eläkettä.

12 §. Vanhuuseläkkeen määrä. Pykälän 3 momentin sanamuotoa ehdotetaan täsmennettäväksi, koska se ei vastaa tarkoitettua sisältöä. Vuoden 2005 työeläkelainsäädösten muutosten yhteydessä työttömyyseläkeoikeus poistettiin vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneiltä työntekijöiltä. Työttömyyseläke korvattiin oikeudella työttömyyspäivärahaan 65 vuoden iän täyttämiseen saakka (lisäpäiväraha). Samassa yhteydessä työttömyyseläkkeen lakkaaminen korvattiin eläkejärjestelmässä niin, että työntekijällä, joka saa työttömyyspäivärahaa edellä mainitun lisäpäiväoikeuden perusteella, on oikeus saada vanhuuseläke vähentämättömänä 62 vuoden iässä. Voimassa olevan pykälän sanamuoto ei selkeästi edellytä, että työntekijällä on oikeus työttömyyspäivärahaan lisäpäiväoikeuden perusteella vanhuuseläkehakemuksen tehdessään, vaan säännöksen mukaan riittää, että työntekijä on saanut työttömyyspäivärahaa lisäpäiviltä. Tämä ei vastaa pykälän tarkoitettua sisältöä. Säännöksen sanamuoto ehdotetaan tarkistettavaksi vastaamaan sen tarkoitettua sisältöä.

16 §. Oikeus osa-aikaeläkkeeseen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa oleva osa-aikaeläkkeen saamisen ikäraja ehdotetaan muutettavaksi nykyisen 58 vuoden sijasta 60 vuodeksi. Ikärajamuutos koskisi työntekijöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1953 tai sen jälkeen. Ennen vuotta 1947 syntyneen työntekijän osa-aikaeläkkeeseen ja sen jälkeen myönnettävään vanhuuseläkkeeseen sovelletaan, mitä työntekijän eläkelain voimaanpanolain (396/2006) 27 §:ssä säädetään.

63 §. Eläkkeen karttuman perusteet. Lain 69 §:ään ehdotetaan muutosta, jonka mukaan osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta ei karttuisi uutta eläkettä. Tämän vuoksi myös 63 §:n 1 momentin 3 kohdasta ehdotetaan poistettavaksi viittaus eläkkeen karttumiseen osa-aikaeläkkeen ajalta.

66 §. Eläkkeen määräytyminen tulevalta ajalta. Työkyvyttömyyseläke määräytyy työntekijän työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä karttuneesta eläkkeestä sekä, jos tulevan ajan eläkkeen saamisedellytykset täyttyvät, tulevan ajan eläkkeestä. Tuleva aika tarkoittaa aikaa eläketapahtumavuoden alusta 63 vuoden ikään. Tältä ajalta työntekijälle lasketaan tulevan ajan eläke. Voimassa olevan säännöksen mukaan tulevan ajan eläkettä karttuu tulevan ajan eläkkeen perusteena olevista ansioista 1,5 prosenttia vuotta kohden siltä osin kuin eläkkeeseen luetaan tuleva aika 50 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun ja 1,3 prosenttia vuotta kohden siltä osin kuin tuleva aika luetaan 50 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alun ja 63 vuoden iän täyttämiskuukauden lopun väliseltä ajalta.

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että kahdesta eri tulevan ajan karttumisprosentista luovutaan. Tulevan ajan eläkettä karttuisi iästä riippumatta 1,5 prosenttia vuotta kohden 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun.

68 §. Eläkkeen karttuminen päättyneeltä työkyvyttömyyseläkeajalta. Työkyvyttömyyseläke-aika kartuttaa työntekijälle uutta eläkettä niissä tilanteissa, joissa uusi eläke tulee aikanaan määrättäväksi uusin perustein. Voimassa olevan säännöksen mukaan uutta eläkettä karttuu päättyneen työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansiosta 1,5 prosenttia vuodessa siltä osin kuin eläkkeeseen luetaan työkyvyttömyyseläkeaikaa 50 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. Siltä osin kuin eläkkeeseen luetaan työkyvyttömyyseläkeaikaa 50 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alun ja 63 vuoden iän täyttämiskuukauden lopun väliseltä ajalta, päättyneestä työkyvyttömyyseläkkeestä karttuu uutta eläkettä 1,3 prosenttia vuodessa.

Eläkkeen karttumisprosentit päättyneeltä työkyvyttömyyseläkeajalta ehdotetaan muutettavaksi vastaavalla tavalla kuin tulevan ajan karttumisprosentit. Siten eläkettä karttuisi päättyneen työkyvyttömyyseläkkeen ajalta 1,5 prosenttia vuotta kohden riippumatta siitä, minkä ikäinen työntekijä on ollut työkyvyttömyyseläkettä saadessaan. Ehdotettu muutos selkeyttää eläkkeen määräytymistä koskevia säännöksiä.

69 §. Eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen aikana. Pykälän otsikkoa ehdotetaan tarkistettavaksi pykälän sisältöön ehdotettujen muutosten takia.

Voimassa olevan säännöksen mukaan osa-aikaeläkeajalta karttuu ansion aleneman perusteella vanhuuseläkettä 0,75 prosenttia vuodessa ja työkyvyttömyyseläkettä 1,5 prosenttia vuodessa, kun työkyvyttömyyseläke lasketaan osa-aikaeläkkeen aikana alkaneen työkyvyttömyyden perusteella.

Vanhuuseläkkeen karttuminen ansion alenemasta ehdotetaan poistettavaksi, joten pykälän 2 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana.

Myös pykälän 3 momentti kumottaisiin tarpeettomana, sillä ansion alenemasta ei karttuisi uutta eläkettä myöskään työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa. Ansion alenemaa ei otettaisi mukaan myöskään työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansioon. Jos tulevan ajan eläkettä karttuisi osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta, työntekijä saisi paremman eläkkeen silloin, kun jää vanhuuseläkkeelle työkyvyttömyyseläkkeeltä kuin silloin, kun hän jää vanhuuseläkkeelle osa-aikaeläkkeeltä.

74 §. Eläkkeeseen oikeuttavat palkattomat ajat. Pykälän 3 momentin 2 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi niin, että vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta työeläkettä kartuttaisi 55 prosenttia aikaisemman 75 prosentin sijasta.

76 §. Tulevan ajan eläkkeen perusteena olevat ansiot. Tulevan ajan eläkkeen perusteena olevat ansiot (tulevan ajan ansio) määräytyvät työntekijän tulevan ajan tarkasteluaikana saamien työeläkelakien mukaisten työansioiden ja palkattomilta ajoilta saatujen etuuksien perusteena olevien tulojen perusteella. Työttömyysturvalain (290/2002) mukaisen peruspäivärahan, työmarkkinatuen ja peruspäivärahan suuruisen koulutuspäivärahan sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaisen koulutustuen ansioperusteena otetaan tulevan ajan ansiota määrättäessä huomioon 1047,22 euroa (vuoden 2004 taso) kuukaudessa. Tästä säädetään pykälän 4 momentissa. Saman ansioperusteen mukaan otetaan huomioon myös sairausvakuutuslain (1224/2004) mukainen päiväraha niissä tilanteissa, joissa päiväraha on myönnetty työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan suuruisena. Tästä säädetään pykälän 5 momentissa. Lisäksi tulevan ajan ansioihin luetaan voimassa olevan säännöksen mukaan tarkasteluaikana maksetun työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansio ja osa-aikaeläkkeen ansion alenema.

Pykälän 1 momentissa on säännös siitä, miten tulevan ajan ansio lasketaan kuukautta kohden. Tässä yhteydessä 1 momentissa viitataan 4 momentin mukaisiin palkattoman ajan etuuksiin. Laskettaessa tulevan ajan ansiota kuukautta kohden tulee kuitenkin ottaa huomioon myös pykälän 5 momentissa tarkoitettu sairausvakuutuslain mukainen päiväraha ja 6 momentissa tarkoitetut VEKL:n mukaiset etuudet. Tämän vuoksi pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus pykälän 5 ja 6 momenttiin.

Edellä 69 §:ään ehdotetaan muutosta, jonka mukaan osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta ei kartu uutta eläkettä, joka tulisi ottaa huomioon vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä osa-aikaeläkkeen jälkeen määrättäessä. Vastaavasti ansion alenemaa ei otettaisi mukaan myöskään työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansioon. Tämän vuoksi 76 §:n 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi viittaukset ansion alenemaan.

Pykälän 6 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan tulevan ajan ansioita määrättäessä otettaisiin huomioon myös työntekijälle tarkasteluaikana karttuneet VEKL:n mukaiset etuudet. VEKL:n mukaista etuutta kartuttaa alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaika, jolta on maksettu lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaista tukea tai vastaavaa Ahvenanmaalla maksettavaa tukea. Lisäksi VEKL:n mukaista etuutta kartuttavat enintään viideltä vuodelta opinnot, joiden tuloksena henkilö on suorittanut ammatillisen perustutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon taikka alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon. VEKL:n mukaiset etuusajat otettaisiin huomioon tulevan ajan ansiossa 1047,22 euron ansioperusteen mukaan, ja etuusajat huomioitaisiin lain voimaantultua koko tulevan ajantarkasteluajalta. Huomioon otettava ansioperuste on samansuuruinen kuin silloin, kun tulevan ajan ansiota määrättäessä otetaan huomioon työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki, peruspäivärahan suuruinen koulutuspäiväraha tai julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukainen koulutustuki perustukena. Ehdotettu muutos parantaa erityisesti nuorten henkilöiden työkyvyttömyyseläkkeen tasoa.

Voimassa olevan lain 6 momentti siirtyy uudeksi 7 momentiksi. Pykälän 7 momentissa todetaan, ettei työntekijällä ole oikeutta tulevan ajan etuuteen palkattomien aikojen etuuksien perusteella, ellei työntekijällä ole tarkasteluaikana eläkkeeseen oikeuttavia työansioita. Näillä palkattoman ajan etuuksilla tarkoitetaan myös pykälän 5 momentissa tarkoitettua sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ja 6 momentissa tarkoitettua VEKL:n mukaista etuusaikaa. Tämän vuoksi 7 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus myös pykälän 5 ja 6 momenttiin.

81 §. Työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus. Pykälän 2 momentissa säädettyä kertakorotusprosenttia sekä ikärajaa, jonka sisällä ylintä kertakorotusprosenttia käytetään, ehdotetaan muutettavaksi. Kertakorotusprosentti olisi 25. Tätä korotusprosenttia käytettäisiin, jos työntekijä olisi korotusvuoden alussa 24—31-vuotias. Korotuksen alentavaa prosenttiyksikköä suurennettaisiin niin, että korotus alenisi yhden prosenttiyksikön vuosittain jokaista ikävuotta kohden. Kertakorotus lakkaisi siten samassa iässä kuin nykyisinkin. Muutos nostaisi sekä karttuneen että tulevan ajan eläkkeen tasoa, jos eläke alkaa 50-vuotiaana tai sitä nuorempana. Lisäksi momentin sanamuotoa täsmennettäisiin niin, että kertakorotus laskettaisiin työntekijän maksussa olevien eläkkeiden yhteismäärästä. Voimassa olevan lain mukaan kertakorotus lasketaan työntekijälle myönnettyjen eläkkeiden yhteismäärästä. Muutoksen jälkeen sanamuoto olisi yhteneväinen eläkkeiden indeksitarkistusta koskevan 98 §:n sanamuodon kanssa.

82 §. Eläketurvan sopeuttaminen yleiseen eliniän muutokseen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin siitä, että vanhuuseläkkeen alkamiseen tai työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä ansaittu eläke sopeutetaan eliniän odotteen muutokseen elinaikakertoimen avulla.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin elinaikakertoimen vaikutuksesta vanhuuseläkkeeseen. Momentin mukaan vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä ansaittu vanhuuseläke tarkistettaisiin kokonaisuudessaan 62 iän täyttämisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella. Tämä koskisi työntekijöitä, jotka ovat 62 vuotta täyttäneitä tai vanhempia. Mikäli vanhuuseläke alkaisi ennen työntekijän 62 vuoden iän täyttämistä, vanhuuseläke tarkistettaisiin vanhuuseläkkeen alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin elinaikakertoimen vaikutuksesta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Elinaikakerrointa sovellettaisiin täyteen, toistaiseksi myönnettyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen sekä osatyökyvyttömyyseläkkeeseen. Lisäksi elinaikakerrointa sovellettaisiin myös määräaikaisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin eli kuntoutustukiin. Työntekijälle työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä karttunut eläkkeen osa muunnettaisiin työkyvyttömyyden alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella. Eläke tarkistettaisiin 62 vuoden iän täyttämisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos työntekijä on työkyvyttömyyden alkaessa 62 vuotta täyttänyt. Jos työntekijän työkyvyttömyys alkaisi ennen kuin henkilö on täyttänyt 62 vuotta, työkyvyttömyyseläke tarkistettaisiin työkyvyttömyyden alkamisvuoden elinaikakertoimella.

Elinaikakerrointa ei sovellettaisi työkyvyttömyyseläkkeeseen kokonaisuudessaan, ainoastaan sen ansaittuun osaan. Eli työkyvyttömyyseläkkeessä tulevan ajan eläkeosuutta ei muunnettaisi elinaikakertoimella. Muutos parantaisi työkyvyttömyyseläkkeen jälkeisen vanhuuseläkkeen tasoa, sillä eläkettä ei enää muunnettaisi elinaikakertoimella vanhuuseläkkeen alkaessa. Työkyvyttömyyseläke jatkuisi siten samansuuruisena vanhuuseläkkeenä henkilön täyttäessä 63 vuoden vanhuuseläkeiän. Tämä todettaisiin selvyyden vuoksi 3 momentin viimeisessä virkkeessä. Momentissa säädettävällä ansaitulla eläkkeellä tarkoitettaisiin 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa määriteltyä ansaittua eläkettä. Sen mukaan ansaitulla eläkkeellä tarkoitetaan tämän lain mukaisten työansioiden, palkattomien aikojen sekä VEKL:n perusteella karttunutta eläkettä.

84 §. Perhe-eläkkeen peruste. Perhe-eläke määrätään edunjättäjän kuollessaan saaman vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyyseläkkeen perusteella. Esityksen 82 §:ään ehdotetaan muutosta, jonka mukaan elinaikakerrointa sovellettaisiin työkyvyttömyyseläkkeeseen. Tämän mukaisesti 84 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa perhe-eläkkeen perusteena olevasta vanhuuseläkkeestäkään ei poistettaisi elinaikakertoimen vaikutusta, vaan perhe-eläke laskettaisiin suoraan edunjättäjän maksussa olleesta elinkertoimella vähennetystä vanhuuseläkkeestä tai työkyvyttömyyseläkkeestä.

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan perhe-eläkkeen kertakorotukseen liittyvän toimeenpanon selkeyttämistä ja yksinkertaistamista koskevaa säännöstä. Voimassa olevan säännöksen mukaan, jos edunjättäjän kuollessaan saamaan työkyvyttömyyseläkkeeseen ei sisältynyt kertakorotusta, kertakorotus lisätään perhe-eläkkeen perusteeksi laskettavaan edunjättäjän työkyvyttömyyseläkkeeseen, kun työkyvyttömyyseläke ja perhe-eläke yhdessä ovat jatkuneet viisi kalenterivuotta. Tilanteessa, jossa edunjättäjä ei kuollessaan saanut eläkettä, perhe-eläkkeen perusteena käytetään laskennallista eläkettä eli eläkettä, jota edunjättäjä olisi saanut, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi kuolinpäivänään. Asiasta säädetään erikseen pykälän 2 momentissa. Tällöin kertakorotus lisätään laskennalliseen työkyvyttömyyseläkkeeseen sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä perhe-eläke on jatkunut viisi vuotta. Toimeenpanon selkeyttämiseksi ehdotetaan, että kertakorotus liitettäisiin suoraan maksussa olevaan perhe-eläkkeeseen.

90 §. Leskeneläkkeen vähennyksen peruste ja määrä. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi. Leskeneläkkeen vähentämisessä sovellettaisiin voimassa olevan lain mukaisten useiden eri ansaintarajojen sijasta vain yhtä vähennyksen perustetta (rajamäärää). Eläkkeen vähennyksen peruste olisi 500,00 euroa kuukaudessa (vuoden 2004 indeksitasossa). Vuonna 2009 indeksitasossa rajamäärä olisi 596,00 euroa kuukaudessa. Rajamäärään eivät vaikuttaisi edunjättäjän eläkkeet kuten nykyisin, vaan se olisi kiinteä. Muutos selkeyttäisi lainsäädäntöä ja yksinkertaistaisi sen soveltamista ja perhe-eläkkeen laskemista.

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, sillä rajan ollessa kiinteä ja riippumaton edunjättäjän eläkkeestä, ei rajaa varten tarvitse selvittää edunjättäjän ulko-maan eläkkeitä.

Pykälän 4 momentti ehdotetaan kumottavaksi, koska esityksen mukaan leskeneläkettä vähennettäessä sitä ei muunnettaisi enää 82 §:n mukaisella elinaikakertoimella, kuten momentissa säädetään.

175 §. Eläkelaitoksen vastuu työkyvyttömyyseläkkeestä. Pykälän sanamuotoa ehdotetaan täsmennettäväksi vastaamaan sisällöltään työntekijäin eläkelaissa (395/1961) vuoden 2005 alusta vuoden 2006 loppuun voimassa ollutta vastaavaa säännöstä. Määrättäessä eläkelaitoksen vastuuta työkyvyttömyyseläkkeestä aiheutuvista kustannuksista eläkelaitoksessa vakuutetut työansiot eläketapahtumaa edeltävän kahden viimeisen kalenterivuoden ajalta suhteutetaan mainittuna aikana kaikkien eläkelakien mukaan vakuutettujen työansioiden sekä eläkettä kartuttavien palkattomilta ajoita maksettujen sosiaalivakuutusetuuksien perusteena olevien ansioiden yhteismäärään. Säännöksen sanamuotoa täydennettäisiin niin, että edellä tarkoitettua eläkelaitoksen vastuunjakosuhdetta laskettaessa jakajassa otetaan huomioon työansioiden lisäksi päättyneen työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansio sekä 74 §:ssä tarkoitetut palkattoman ajan etuudet 76 §:n 2 momentissa säädetyn suuruisina. Lisäksi huomioon otettaisiin 76 §:n 4 ja 5 momentissa tarkoitetut etuudet. Ehdotetuilla täsmennyksillä pykälä vastaisi vuodesta 2005 voimassa ollutta työntekijäin eläkelain säännöstä. Lisäksi momenttiin lisättäisiin viittaus ehdotettuun 76 §:n 6 momenttiin, jossa säädetään opiskelu- ja lapsenhoitoaikojen huomioon ottamisesta tulevan ajan eläkkeen perusteena olevaa ansiota määrättäessä.

30 §. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin. Esityksessä ehdotetaan, että TyEL:n 82 §:ää muutetaan siten, että elinaikakerrointa sovellettaisiin työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa eläkkeen ansaittuun osaan. Tämä olisi ristiriidassa työntekijän voimaanpanolain 30 §:n 2 momentin viimeisen virkkeen kanssa, jossa säädetään elinaikakertoimen soveltamisesta työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi. Momentin viimeinen virke ehdotetaan poistettavaksi, koska elinaikakerrointa ehdotetaan sovellettavaksi jo työkyvyttömyys-eläkkeen alkaessa eikä enää työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi.

2 § Keskeiset määritelmät. Pykälän 1 momentin 7 kohdassa mainittua ansaitun eläkkeen määritelmää tarkennettaisiin. Ansaitulla eläkkeellä tarkoitettaisiin lisäksi työntekijälle hänen päättyneeltä työkyvyttömyyseläkeajaltaan tai osa-aikaeläkeajaltaan karttunutta uutta eläkettä. Samansisältöinen muutos tehtäisiin myös TyEL:n 2 §:ään.

11 §. Vanhuuseläkkeen määrä. Pykälän 3 momentin sanamuotoa ehdotetaan täsmennettäväksi. Vastaavaa muutosta ehdotetaan TyEL:n 12 §:n 3 momenttiin.

16 §. Oikeus osa-aikaeläkkeeseen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa oleva osa-aikaeläkkeen saamisen ikäraja ehdotetaan muutettavaksi nykyisen 58 vuoden sijasta 60 vuodeksi. Ikärajamuutos koskisi työntekijöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1953 tai sen jälkeen. Vastaavaa muutosta ehdotetaan TyEL:n 16 §:ään. Lisäksi ennen vuotta 1947 syntyneen työntekijän osa-aikaeläkkeeseen ja sen jälkeen myönnettävään vanhuuseläkkeeseen sovelletaan, mitä merimieseläkelain voimaanpanolain (1291/2006) 21 §:ssä säädetään.

64 §. Eläkkeen karttumisen perusteet. Lain 70 ja 76 §:ään ehdotetaan muutosta, jonka mukaan osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta ei karttuisi uutta eläkettä. Tämän vuoksi pykälän 1 momentin 3 kohdasta ehdotetaan poistettavaksi viittaus eläkkeen karttumiseen osa-aikaeläkkeen ajalta. Vastaavaa muutosta ehdotetaan TyEL:n 63 §:ään.

67 §. Eläkkeen määräytyminen tulevalta ajalta erityisin karttumisprosentein. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kaikilla henkilöillä tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta ansiosta karttuisi tulevan ajan eläkettä 1,6 prosenttia vuotta kohden työntekijän 63 vuoden täyttämiskuukauden loppuun saakka.

69 §. Eläkkeen karttuminen päättyneeltä työkyvyttömyyseläkeajalta erityisin karttumisprosentein. Pykälän 2 momentin sisältöä ehdotetaan muutettavaksi 67 §:ää vastaavalla tavalla. Momentin mukaan työkyvyttömyyseläkeajalta karttuisi eläkettä tulevan ajan eläkkeen perusteena olevista ansioista 1,6 prosenttia.

70 §. Eläkkeen karttuminen osa-aikatyöstä ja osa-aikaeläkkeen ajalta erityisin karttumisprosentein. Eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta vanhuuseläkeajalta ehdotetaan poistettavaksi, joten pykälän 2 momentti tulisi kumota tarpeettomana.

Myös pykälän 3 momentti kumottaisiin tarpeettomana, sillä ansion alenemasta ei karttuisi uutta eläkettä myöskään työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa. Vastaavaa muutosta ehdotetaan TyEL:n 69 §:ään.

73 §. Eläkkeen määräytyminen tulevalta ajalta yleisin karttumisprosentein. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta ansiosta karttuisi tulevan ajan eläkettä 1,5 prosenttia vuotta kohden työntekijän 63 vuoden täyttämiskuukauden loppuun saakka. Tämä parantaisi työkyvyttömyyseläkkeitten tasoa. Vastaavaa muutosta ehdotetaan TyEL:n 66 §:n 2 momenttiin.

75 §. Eläkkeen karttuminen päättyneeltä työkyvyttömyyseläkeajalta yleisin karttumisprosentein. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta ansiosta karttuisi tulevan ajan eläkettä 1,5 prosenttia vuotta kohden työntekijän 63 vuoden täyttämiskuukauden loppuun saakka. Vastaavaa muutosta ehdotetaan TyEL:n 68 §:n 2 momenttiin.

76 §. Eläkkeen karttuminen osa-aikatyöstä ja osa-aikaeläkkeen ajalta yleisin karttumisprosentein. Eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta vanhuuseläkeajalta ehdotetaan poistettavaksi, joten pykälän 2 momentti tulisi kumota tarpeettomana.

Myös pykälän 3 momentti kumottaisiin tarpeettomana, sillä ansion alenemasta ei karttuisi uutta eläkettä myöskään työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa. Vastaavaa muutosta ehdotetaan TyEL:n 69 §:ään.

80 §. Eläkkeeseen oikeuttavat palkattomat ajat. Pykälän 3 momentin 2 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi niin, että vuorotteluvapaalain mukaisen vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta työeläkettä kartuttaisi 55 prosenttia aikaisemman 75 prosentin sijasta. Vastaavaa muutosta ehdotetaan TyEL:n 74 §:ään.

82 §. Tulevan ajan eläkkeen perusteena olevat ansiot. Pykälän 1 momentissa on säännös siitä, miten tulevan ajan ansio lasketaan kuukautta kohden. Tässä yhteydessä viitataan vain 4 momentin mukaisiin palkattoman ajan etuuksiin. Laskettaessa tulevan ajan ansiota kuukautta kohden tulee kuitenkin ottaa huomioon myös pykälän 5 momentissa tarkoitettu sairausvakuutuslain mukainen päiväraha ja pykälän 6 momentissa tarkoitetut VEKL.n mukaiset etuusajat. Tämän vuoksi pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus myös pykälän 5 ja 6 momenttiin.

Edellä 70 ja 76 §:iin ehdotetaan muutosta, jonka mukaan osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta ei kartu uutta eläkettä, joka tulisi ottaa huomioon vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä osa-aikaeläkkeen jälkeen määrättäessä. Vastaavasti ansion alenemaa ei otettaisi huomioon myöskään työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansioon. Tämän vuoksi pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi viittaukset ansion alenemaan.

Pykälän 6 momenttiin ehdotetaan lisättävän säännökset siitä, että tulevan ajan ansioita määrättäessä otettaisiin huomioon myös VEKL:n mukaiset etuusajat.

Voimassa olevan pykälän 6 momentti muuttuisi uudeksi 7 momentiksi. Pykälän 7 momentissa tarkoitetuilla palkattoman ajan etuuksilla tarkoitetaan myös pykälän 5 momentissa tarkoitettua sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ja 6 momentissa tarkoitettuja VEKL:n mukaisia etuusaikoja. Tämän vuoksi 7 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus myös pykälän 5 ja 6 momenttiin.

Vastaavat muutokset ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n 76 §:ään.

87 §. Työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus. Pykälän 2 momentissa säädettyä kertakorotusprosenttia korotettaisiin. Korotusprosentti olisi 25 prosenttia, jos työntekijä olisi korotusvuoden alussa 24—31-vuotias. Korotus alenisi yhden prosenttiyksikön vuosittain jokaista ikävuotta kohden, joten henkilö voisi olla, kertakorotuksen saadakseen, korkeintaan 50-vuotias työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa. Kertakorotus lakkaisi siten samassa iässä kuin nykyisinkin. Lisäksi momentin sanamuotoa täsmennettäisiin niin, että kertakorotus laskettaisiin työntekijän maksussa olevien eläkkeiden yhteismäärästä. Voimassa olevan lain mukaan kertakorotus lasketaan työntekijälle myönnettyjen eläkkeiden yhteismäärästä. Muutoksen jälkeen sanamuoto olisi yhteneväinen eläkkeiden indeksitarkistusta koskevan 90 §:n sanamuodon kanssa. Vastaavat muutokset ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n 81 §:ään.

88 §. Eläketurvan sopeuttaminen yleiseen eliniän muutokseen. Pykälässä säädetään elinaikakertoimen vaikutuksesta eläkkeeseen. Pykälän 1 momentissa olisi yleissäännös siitä, että vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä ansaittu eläke sopeutetaan eliniän odotteen muutokseen elinaikakertoimen avulla. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin elinaikakertoimen vaikutuksesta vanhuuseläkkeeseen ja 3 momentissa elinaikakertoimen vaikutuksesta työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Pykälän 2 momentin mukaan vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä ansaittu vanhuus-eläke tarkistettaisiin kokonaisuudessaan 62 vuoden iän täyttämisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos työntekijä olisi 62 vuotta täyttänyt tai vanhempi. Mikäli vanhuuseläke alkaisi ennen työntekijän 62 vuoden iän täyttämistä, vanhuuseläke tarkistettaisiin vanhuuseläkkeen alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella.

Pykälän 3 momentin mukaan työntekijälle työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä karttunut eläkkeen osa tarkistettaisiin työkyvyttömyyden alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella. Siten, jos henkilö on työkyvyttömyyden alkaessa 62 vuotta täyttänyt tai vanhempi hänen eläkkeensä tarkistetaan 62 vuoden iän täyttämisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella. Jos työntekijän työkyvyttömyys alkaisi ennen kuin henkilö on täyttänyt 62 vuotta, työkyvyttömyyseläke tarkistettaisiin työkyvyttömyyden alkamisvuoden elinaikakertoimella. Elinaikakerrointa ei sovellettaisi työkyvyttömyyseläkkeeseen kokonaisuudessaan, ainoastaan sen ansaittuun osaan. Työkyvyttömyyseläke jatkuisi siten samansuuruisena vanhuuseläkkeenä henkilön täyttäessä vanhuuseläkeiän. Tämä todettaisiin selvyyden vuoksi 3 momentin viimeisessä virkkeessä. Momentissa säädettävällä ansaitulla eläkkeellä tarkoitettaisiin 2 §:n 1 momentin 7 kohdassa määriteltyä ansaittua eläkettä. Sen mukaan ansaitulla eläkkeellä tarkoitetaan tämän lain mukaisten työansioiden, palkattomien aikojen sekä VEKL:n perusteella karttunutta eläkettä.

Voimassa olevan lain 3 momentti muuttuisi uudeksi 4 momentiksi.

Vastaavat muutokset ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n 82 §:ään.

89 §. Perhe-eläkkeen peruste. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että perhe-eläkkeen perusteena olevasta vanhuuseläkkeestä ei poistettaisi elinaikakertoimen vaikutusta, vaan perhe-eläke laskettaisiin suoraan edunjättäjän maksussa olleesta elinkertoimella vähennetystä vanhuuseläkkeestä tai työkyvyttömyyseläkkeestä.

Pykälän 3 momenttia muutettaisiin perhe-eläkkeen kertakorotukseen liittyvän toimeenpanon selkeyttämiseksi ja yksinkertaistamiseksi. Esityksen mukaan kertakorotus liitettäisiin suoraan maksussa olevaan perhe-eläkkeeseen. Tämä koskisi tilannetta, jolloin edunjättäjä oli kuollessaan ollut työkyvyttömyyseläkkeellä alle viisi vuotta sekä tilannetta, jossa edunjättäjä ei kuolinhetkellä ollut vielä eläkkeellä.

Vastaavat muutokset ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n 84 §:ään.

95 §. Leskeneläkkeen vähentämisen peruste ja määrä. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi. Leskeneläkkeen vähentämisessä sovellettaisiin voimassa olevan lain mukaisten useiden eri ansaintarajojen sijasta vain yhtä vähennyksen perustetta (rajamäärää). Eläkkeen vähennyksen peruste olisi 500,00 euroa kuukaudessa (vuoden 2004 indeksitasossa). Vuonna 2009 indeksitasossa rajamäärä olisi 596,00 euroa kuukaudessa. Rajamäärään eivät vaikuttaisi edunjättäjän eläkkeet kuten nykyisin, vaan se olisi kiinteä. Muutos selkeyttäisi lainsäädäntöä ja yksinkertaistaisi sen soveltamista ja perhe-eläkkeen laskemista.

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, sillä rajan ollessa kiinteä ja riippumaton edunjättäjän eläkkeestä, ei rajaa varten tarvitse selvittää edunjättäjän ulkomaan eläkkeitä.

Pykälän 4 momentti ehdotetaan kumottavaksi, koska esityksen mukaan leskeneläkettä vähennettäessä sitä ei muunnettaisi enää 88 §:n mukaisella elinaikakertoimella, kuten momentissa säädetään.

Vastaavat muutokset ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n 90 §:ään.

156 §. Eläkekassan vastuu työkyvyttömyyseläkkeestä. Pykälän sanamuotoa ehdotetaan täsmennettäväksi vastaamaan sisällöltään vuoden 2005 alusta vuoden 2006 loppuun voimassa ollutta vastaavaa säännöstä. Määrättäessä eläkekassan vastuuta työkyvyttömyyseläkkeestä aiheutuvista kustannuksista eläkekassassa vakuutetut työansiot eläketapahtumaa edeltävän kahden viimeisen kalenterivuoden ajalta suhteutetaan mainittuna aikana kaikkien eläkelakien mukaan vakuutettujen työansioiden sekä eläkettä kartuttavien palkattomilta ajoita maksettujen sosiaalivakuutusetuuksien perusteena olevien ansioiden yhteismäärään. Säännöksen sanamuotoa täydennettäisiin niin, että tarkoitettua vastuunjakosuhdetta laskettaessa jakajassa otetaan huomioon työansioiden lisäksi päättyneen työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansio sekä 80 §:ssä tarkoitetut palkattoman ajan etuudet 82 §:n 2 momentissa säädetyn suuruisina. Lisäksi huomioon otettaisiin 82 §:n 4 ja 5 momentissa tarkoitetut etuudet. Ehdotetuilla täsmennyksillä pykälä vastaisi vuodesta 2005 voimassa ollutta merimieseläkelain säännöstä. Lisäksi momenttiin lisättäisiin viittaus ehdotettuun 82 §:n 6 momenttiin, jossa säädetään opiskelu- ja lapsenhoitoaikojen huomioon ottamisesta tulevan ajan eläkkeen perusteena olevaa ansiota määrättäessä. Muutos vastaa myös edellä TYEL:n 175 §:ään ehdotettua muutosta.

2 §. Keskeiset määritelmät. Pykälän 1 momentin 10 kohdassa mainittua ansaitun eläkkeen määritelmää tarkennettaisiin. Ansaitulla eläkkeellä tarkoitettaisiin lisäksi yrittäjälle hänen päättyneeltä työkyvyttömyyseläkeajaltaan tai osa-aikaeläkkeen ajalta karttunutta uutta eläkettä. Samansisältöinen muutos tehtäisiin myös TyEL:n 2 §:ään.

13 §. Oikeus osa-aikaeläkkeeseen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa olevaa ikärajaa ehdotetaan muutettavaksi. Ehdotuksen mukaan osa-aikaeläkkeen ikärajaksi tulisi nykyisen 58 vuoden iän sijaan 60 vuotta. Muutos koskisi yrittäjiä, jotka ovat syntyneet vuonna 1953 tai sen jälkeen. Ennen vuotta 1947 syntyneen yrittäjän osa-aikaeläkkeeseen ja sen jälkeen myönnettävään vanhuuseläkkeeseen sovelletaan kuitenkin, mitä yrittäjän eläkelain voimaanpanolain (1273/2006) 27 §:ssä säädetään.

Vastaava muutos ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n 16 §:ään.

60 §. Eläkkeen karttuman perusteet. Lain 1 momentin 3 kohtaa, ehdotetaan muutettavaksi 66 §:ään tehtävien muutosten johdosta. Koska 66 §:ssä ei enää säädettäisi eläkkeen karttumisesta osa-aikaeläkeajalta, myös tästä momentin kohdasta tulisi poistaa osa-aikaeläkettä koskeva osa. Vastaava muutos ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n 63 §:ään.

63 §. Eläkkeen määräytyminen tulevalta ajalta. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta ansiosta karttuisi tulevan ajan eläkettä 1,5 prosenttia vuotta kohden yrittäjän 63 vuoden täyttämiskuukauden loppuun saakka. Pykälä vastaisi TyEL:n 66 §:n 2 momenttiin ehdotettavaa muutosta.

65 §. Eläkkeen karttuminen päättyneeltä työkyvyttömyyseläkeajalta. Pykälän 2 momentin sisältöä ehdotetaan muutettavaksi 63 §:ää vastaavalla tavalla. Momentin mukaan työkyvyttömyyseläkeajalta karttuisi eläkettä tulevan ajan eläkkeen perusteena olevista ansioista 1,5 prosenttia. Vastaava muutos ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n 68 §:ään.

66 §. Eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen aikana. Pykälän otsikkoa ehdotetaan tarkistettavaksi pykälän sisällön muuttumisen johdosta. Voimassa olevan 2 momentin mukaan yrittäjän vakiintuneen ansion ja osa-aikatyön välisestä erotuksesta eli ansion alenemasta karttuu vanhuuseläkettä 0,75 prosenttia vuodessa. Esityksen mukaan eläkkeen karttuminen ansion alenemasta poistuisi, joten pykälän 2 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana.

Myös pykälän 3 momentti kumottaisiin tarpeettomana, sillä ansion alenemasta ei karttuisi uutta eläkettä myöskään työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa.

Vastaavat muutokset ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n 69 §:ään.

70 §. Tulevan ajan eläkkeen perusteena olevat ansiot. Pykälän 1 momentissa on säännös siitä, miten tulevan ajan ansio lasketaan kuukautta kohden. Tässä yhteydessä viitataan vain 5 momentin mukaisiin palkattoman ajan etuuksiin. Laskettaessa tulevan ajan ansiota kuukautta kohden tulee kuitenkin ottaa huomioon myös pykälän 6 momentissa tarkoitettu sairausvakuutuslain mukainen päiväraha ja 7 momentissa tarkoitetut VEKL:n mukaiset etuus-ajat. Tämän vuoksi pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus myös pykälän 6 ja 7 momenttiin.

Edellä 66 §:ään ehdotetaan muutosta, jonka mukaan osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta ei kartu uutta eläkettä, joka tulisi ottaa huomioon vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä osa-aikaeläkkeen jälkeen määrättäessä. Vastaavasti ansion alenemaa ei otettaisi myöskään työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansioon. Tämän vuoksi pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi viittaukset ansion alenemaan.

Pykälän 7 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset siitä, että tulevan ajan ansioita määrättäessä otettaisiin huomioon myös VEKL:n mukaiset etuusajat.

Nykyinen 7 momentti muuttuisi uudeksi 8 momentiksi. Pykälän 8 momentissa tarkoitetuilla palkattoman ajan etuuksilla tarkoitetaan myös pykälän 6 momentissa tarkoitettua sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ja 7 momentissa mainittua VEKL.n mukaista etuusaikaa. Tämän vuoksi 8 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus myös pykälän 6 ja 7 momenttiin.

Vastaavat muutokset ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n 76 §:ään.

75 §. Työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus. Pykälän 2 momentissa säädettyä kertakorotusprosenttia nostettaisiin. Ehdotettavan momentin mukaan korotusprosentti olisi 25 prosenttia, jos työntekijä olisi korotusvuoden alussa 24–31 -vuotias. Korotus alenisi yhden prosenttiyksikön vuosittain jokaista ikävuotta kohden, joten henkilö voisi olla, kertakorotuksen saadakseen, korkeintaan 50-vuotias työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa. Muutos vastaa TyEL:n 81 §:ään ehdotettua muutosta.

76 §. Eläketurvan sopeuttaminen yleiseen eliniän muutokseen. Pykälässä säädetään elinaikakertoimen vaikutuksesta eläkkeeseen. Pykälän 1 momentissa olisi yleissäännös siitä, että vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä ansaittu eläke sopeutetaan eliniän odotteen muutokseen elinaikakertoimen avulla. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin elinaikakertoimen vaikutuksesta vanhuuseläkkeeseen ja 3 momentissa elinaikakertoimen vaikutuksesta työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Pykälän 2 momentin mukaan vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä ansaittu vanhuus-eläke tarkistettaisiin kokonaisuudessaan 62 vuoden iän täyttämisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos yrittäjä olisi 62 vuotta täyttänyt tai vanhempi. Mikäli vanhuuseläke alkaisi ennen yrittäjän 62 vuoden iän täyttämistä, vanhuuseläke tarkistettaisiin vanhuuseläkkeen alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella.

Pykälän 3 momentin mukaan yrittäjälle työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä karttunut eläkkeen osa tarkistettaisiin työkyvyttömyyden alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella. Eläke tarkistettaisiin 62 vuoden iän täyttämisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos yrittäjä on työkyvyttömyyden alkaessa 62 vuotta täyttänyt tai vanhempi. Jos yrittäjän lain mukainen työkyvyttömyys alkaisi ennen kuin henkilö on täyttänyt 62 vuotta, työkyvyttömyyseläke tarkistettaisiin työkyvyttömyyden alkamisvuoden elinaikakertoimella. Elinaikakerrointa ei sovellettaisi työkyvyttömyyseläkkeeseen kokonaisuudessaan, ainoastaan sen ansaittuun osaan. Työkyvyttömyyseläke jatkuisi siten samansuuruisena vanhuuseläkkeenä henkilön täyttäessä vanhuuseläkeiän. Tämä todettaisiin selvyyden vuoksi 3 momentin viimeisessä virkkeessä. Momentissa säädetyllä ansaitulla eläkkeellä tarkoitettaisiin lain 2 §:n 1 momentin 10 kohdassa määriteltyä ansaittua eläkettä.

Voimassa olevan lain 3 momentti muuttuisi uudeksi 4 momentiksi.

Pykälä vastaisi sisällöllisesti TyEL:n 82 §:ään ehdotettuja muutoksia.

77 §. Perhe-eläkkeen peruste. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että jatkossa perhe-eläkkeen perusteena olevasta vanhuuseläkkeestä ei poistettaisi elinaikakertoimen vaikutusta, vaan perhe-eläke laskettaisiin suoraan edunjättäjän maksussa olleesta vanhuuseläkkeestä tai työkyvyttömyyseläkkeestä.

Pykälän 3 momenttia muutettaisiin perhe-eläkkeen kertakorotukseen liittyvän toimeenpanon selkeyttämiseksi ja yksinkertaistamiseksi. Esityksen mukaan kertakorotus liitettäisiin suoraan maksussa olevaan perhe-eläkkeeseen. Tämä koskisi tilannetta, jolloin edunjättäjä oli kuollessaan ollut työkyvyttömyyseläkkeellä alle viisi vuotta sekä tilannetta, jossa edunjättäjä ei kuolinhetkellä ollut vielä eläkkeellä. Pykälä vastaisi TyEL:n 84 §:ään ehdotettua muutosta.

83 §. Leskeneläkkeen vähennyksen peruste ja määrä. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi. Leskeneläkkeen vähentämisessä sovellettaisiin voimassa olevan lain mukaisten useiden eri ansaintarajojen sijasta vain yhtä vähennyksen perustetta (rajamäärää). Eläkkeen vähennyksen peruste olisi 500,00 euroa kuukaudessa (vuoden 2004 indeksitasossa). Vuonna 2009 tasossa rajamäärä olisi 596,00 euroa kuukaudessa.

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, sillä vähennyksen perusteena olevan rajan ollessa kiinteä ja riippumaton edunjättäjän eläkkeestä, ei rajaa varten tarvitse selvittää edunjättäjän ulkomaan eläkkeitä.

Pykälän 4 momentti ehdotetaan kumottavaksi, koska esityksen mukaan leskeneläkettä vähennettäessä sitä ei muunnettaisi enää 76 §:n mukaisella elinaikakertoimella, kuten momentissa säädetään. Ehdotettu muutos vastaisi TyEL:n 90 §:ään ehdotettua muutosta.

14 §. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin. Esityksessä ehdotetaan, että YEL:n 76 §:ää muutetaan siten, että elinaikakerrointa sovellettaisiin työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa eläkkeen ansaittuun osaan. Tämä olisi ristiriidassa yrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain 14 §:n 2 momentin viimeisen virkkeen kanssa, jossa säädetään elinaikakertoimen soveltamisesta työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi. Momentin viimeinen virke ehdotetaan poistettavaksi, koska elinaikakerrointa ehdotetaan sovellettavaksi jo työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa eikä enää työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi. Samanlainen muutos ehdotetaan tehtäväksi työntekijän eläkelain voimaanpanolain 30 §:ään.

2 §. Keskeiset määritelmät. Pykälän 1 momentin 9 kohdassa mainittua ansaitun eläkkeen määritelmää tarkennettaisiin. Ansaitulla eläkkeellä tarkoitettaisiin lisäksi maatalousyrittäjälle hänen päättyneeltä työkyvyttömyyseläkeajaltaan tai osa-aikaeläkkeen ajalta karttunutta uutta eläkettä. Samansisältöinen muutos tehtäisiin myös TyEL:n 2 §:ään.

36 §. Oikeus osa-aikaeläkkeeseen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa olevaa ikärajaa ehdotetaan muutettavaksi. Ehdotuksen mukaan osa-aikaeläkkeen ikärajaksi tulisi nykyisen 58 vuoden iän sijaan 60 vuotta. Muutos koskisi maatalousyrittäjiä, jotka ovat syntyneet vuonna 1953 tai sen jälkeen. Ennen vuotta 1947 syntyneen maatalousyrittäjän osa-aikaeläkkeeseen ja sen jälkeen myönnettävään vanhuuseläkkeeseen sovelletaan, mitä maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanolain (1281/2006) 26 §:ssä säädetään. Ehdotettu muutos vastaa TyEL:n 16 §:ään ehdotettua muutosta.

67 §. Eläkkeen karttuman perusteet. Lain 1 momentin 3 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi 72 §:ään ehdotettujen muutosten johdosta. Koska 72 §:ssä ei enää säädettäisi eläkkeen karttumisesta osa-aikaeläkkeen ajalta, tulisi myös tästä 67 §:n 1 momentin 3 kohdasta poistaa osa-aikaeläkettä koskeva osa. Vastaava muutos ehdotetaan TyEL:n 63 §:ään.

70 §. Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta ja eläkkeen määräytyminen tulevalta ajalta. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta ansiosta karttuisi tulevan ajan eläkettä 1,5 prosenttia vuotta kohden työntekijän 63 vuoden täyttämiskuukauden loppuun saakka. Vastaava muutos ehdotetaan TyEL:n 66 §:ään.

71 §. Eläkkeen karttuminen päättyneeltä työkyvyttömyyseläkeajalta. Pykälän 2 momentin sisältöä ehdotetaan muutettavaksi 70 §:ään ehdotettua muutosta vastaavalla tavalla. Pykälän 2 momentin mukaan työkyvyttömyyseläkeajalta karttuisi eläkettä tulevan ajan eläkkeen perusteena olevista ansioista 1,5 prosenttia. Vastaava muutos ehdotetaan TyEL:n 68 §:ään.

72 §. Eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen aikana. Pykälän otsikkoa ehdotetaan tarkistettavaksi pykälän sisällön muuttumisen johdosta. Voimassa olevan 2 momentin mukaan maatalousyrittäjän vakiintuneen ansion ja osa-aikatyön välisestä erotuksesta eli ansion alenemasta karttuu vanhuuseläkettä 0,75 prosenttia vuodessa. Esityksen mukaan eläkkeen karttuminen ansion alenemasta vanhuuseläkeajalta poistuisi, joten pykälän 2 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana.

Myös pykälän 3 momentti kumottaisiin tarpeettomana, sillä ansion alenemasta ei karttuisi uutta eläkettä myöskään työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa. Ansion alenemaa ei otettaisi mukaan myöskään työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansioon.

Vastaavat muutokset ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n 69 §:ään.

78 §. Eläketurvan sopeuttaminen yleiseen eliniän muutokseen. Pykälän 1 ja 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi. Ehdotetut muutokset vastaavat TyEL:n 82 §:ään ehdotettuja muutoksia.

79 §. Perhe-eläkkeen peruste. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että jatkossa perhe-eläkkeen perusteena olevasta vanhuuseläkkeestä ei poistettaisi elinaikakertoimen vaikutusta, vaan perhe-eläke laskettaisiin suoraan edunjättäjän maksussa olleesta vanhuuseläkkeestä tai työkyvyttömyyseläkkeestä. Momentti vastaisi TyEL:n 84 §:n 1 momenttiin ehdotettua muutosta.

Pykälän 3 momenttia muutettaisiin siten, että kertakorotus liitettäisiin suoraan maksussa olevaan perhe-eläkkeeseen. Tämä koskisi tilannetta, jolloin edunjättäjä oli kuollessaan ollut työkyvyttömyyseläkkeellä alle viisi vuotta sekä tilannetta, jossa edunjättäjä ei kuolinhetkellä ollut vielä eläkkeellä. Momentti vastaisi TyEL:n 84 §:n 3 momenttiin ehdotettua muutosta.

13 §. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin. Esityksessä ehdotetaan, että MyEL 78 §:ää muutetaan siten, että elinaikakerrointa sovellettaisiin työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa eläkkeen ansaittuun osaan. Tämä olisi ristiriidassa maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain 13 §:n 2 momentin viimeisen virkkeen kanssa, jossa säädetään elinaikakertoimen soveltamisesta työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi. Momentin viimeinen virke ehdotetaan poistettavaksi, koska elinaikakerrointa ehdotetaan sovellettavaksi jo työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa eikä enää työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi. Samansisältöinen muutos ehdotetaan tehtäväksi myös työntekijän eläkelain voimaanpanolain 30 §:ään.

Tämän esityksen elinaikakerrointa, työkyvyttömyyseläkkeitä, perhe-eläkkeitä ja vuorotteluvapaata koskevat lainmuutokset ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Esityksen elinaikakerrointa, tulevan ajan karttumisprosenttia ja tulevan ajan perusteena olevia ansioita koskeviin säännöksiin ehdotettuja muutoksia sovellettaisiin vanhuuseläkkeisiin, jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen ja työkyvyttömyyseläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen.

Esityksessä leskeneläkkeen vähentämistä koskeviin säännöksiin esitettyjä muutoksia sovellettaisiin perhe-eläkkeisiin, joissa leskeneläkkeen vähentäminen tulee tehtäväksi ensimmäisen kerran lain voimaantulon jälkeen. Jos perhe-eläkkeen eläketapahtuma on tapahtunut ennen lainvoimaantuloa, mutta vähentäminen tulee ensimmäisen kerran tehtäväksi lain voimaantulon jälkeen, sovelletaan tämän lain säännöksiä. Lakia ei siten sovellettaisi perhe-eläkkeisiin, joissa perhe-eläketapahtuma ja leskeneläkkeen vähennys ovat tapahtuneet ennen tämä lain voimaantuloa, vaan näitä koskisivat lain voimaantullessa voi-massa olleet säännökset.

Esitykseen sisältyvät osa-aikaeläkkeitä koskevat muutokset ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ehdotetut muutokset koskisivat vuoden 1952 jälkeen syntyneitä henkilöitä. Eli ennen vuotta 1953 syntyneen henkilön osa-aikaeläkeoikeuteen, eläkkeen karttumiseen osa-aikaeläkkeen ajalta sekä osa-aikaeläkkeen ansion aleneman huomioon ottamiseen tulevan ajan ansioissa sovellettaisiin kuitenkin, mitä tämän lain voimaantullessa voimassa olevassa laissa säädetään. Ennen vuotta 1953 syntyneen henkilön osa-aikaeläkkeen jälkeen myönnettävään työkyvyttömyyseläkkeeseen sovelletaan normaalisti lain voimaantulon jälkeen esityksessä ehdotettuja elinaikakerrointa koskevia säännöksiä.

Esityksessä ei ehdoteta voimassa olevaan lainsäädäntöön nähden sellaisia muutoksia, joilla olisi merkitystä arvioitaessa esitystä perustuslain kannalta. Kyseessä on pääsääntöisesti työkyvyttömyyseläkeläisten aseman parantamista koskevia muutoksia, joilla pyritään turvaamaan erityisesti nuorten työkyvyttömyyseläkeläisten asema ja toimeentulo.

Perustusvaliokunta on katsonut mietinnössään (PeVL 13/1995 vp, s. 2/I), että ”Tavallisella lailla järjestettäviin, jollei jostakin erityisestä syystä muuta johdu, ovat kuuluneet muun muassa säännökset eläkeiästä, eläkkeen kertymisestä ja eläkkeiden tavoitetasosta. Tarkoitetunlaisen erityisen syyn on katsottu voivan muodostua lähinnä siitä, että eläkejärjestelyn muutokset toteutetaan tavalla, joka joiltain osin saisi aikaan ansaittuina pidettävien eläke-etujen kohtuuttoman heikennyksen." Perustuslakivaliokunta on eri yhteyksissä pitänyt henkilön itselleen ansaitsemaa eläke-etua perustuslaissa turvatun omaisuudensuojan piiriin kuuluvana.

Esityksessä ehdotetaan osa-aikaeläkkeen saamisen ikärajan nostamista 58 vuodesta 60 vuoteen. Muutos ei kuitenkaan koskisi vuonna 1952 ja sitä aiemmin syntyneitä työntekijöitä. Heillä ikäraja olisi edelleen 58 vuotta. Osa-aikaeläkettä koskevat muutokset tulisivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Muutoksilla ei puututa ansaittuihin eläke-etuihin. Osa-aikaeläke ei perustu ansaittuun eläkkeeseen, vaan osa-aikaeläke lasketaan kokoaikatyön vakiintuneen ansion ja osa-aikatyön ansion erotuksesta. Jos 1953 tai sen jälkeen syntynyt henkilö ei pystyisi enää jatkamaan kokoaikaisessa työssään ennen 60 vuoden iän täyttämistä, hänen perustoimeentulonsa olisi edelleen turvattu muilla sosiaaliturvaetuuksilla vastaavasti kuin muilla alle 60-vuotiailla työntekijöillä. Ehdotuksen osalta ei ole nähtävissä mitään perustuslakivalio-kunnan mainitsemaa erityistä syytä, joka heikentäisi eläke-etuja kohtuuttomasti. Vuorotteluvapaalta kertyvän eläkkeen pienentyminen merkitsee vain vähäistä vaikutusta eläkkeen määrään eikä muutoksella puututa ansaittuun etuuteen.

Perustuslakivaliokunta on ottanut kantaa elinaikakertoimen perustuslain mukaisuuteen työeläkeuudistuksen yhteydessä. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa (PeVL 60/2002 vp) todetaan, että ”Oleellisinta valtiosääntöoikeudellisesti valiokunnan mielestä on, että kertoimen käyttöönotto ei kohdistu esimerkiksi vain johonkin eläkeläisryhmään vaan se on yleinen ja pysyväisluonteiseksi tarkoitettu koko eläkejärjestelmän muutos. Elinaikakertoimen käyttöönotto ei näin ollen ole valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallista perustuslain omaisuudensuojasäännösten kannalta.” Esityksellä lievennetään elinaikakertoimen vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeiden jälkeen myönnettäviin vanhuuseläkkeisiin ja leskeneläkkeisiin voimassa olevaan lainsäädäntöön nähden. Lisäksi voimaantulosäännöksillä suojataan niiden työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeet, joissa eläketapahtuma on sattunut ennen lain voimaantuloa.

Vakiintuneen tulkinnan mukaan eläkeoikeuksien perustuslainsuojassa on katsottu olleen kysymys nimenomaan ansaituksi katsotun konkreettisen taloudellisen edun suojaamisesta, jonka perusteella perhe-eläkkeiden ei ole katsottu nauttivan perustuslain suojaa. Esityksessä perhe-eläkkeisiin ehdotettavat muutokset ovat lähinnä lainsäädäntöä selkeyttäviä ja yksinkertaistavia. Elinaikakertoimella vähennetyn eläkkeen ottaminen perhe-eläkkeen perusteeksi pääsääntöisesti parantaa perhe-eläkettä saavien henkilöiden eläkkeiden tasoa.

Ehdotuksilla ei siten heikennetä henkilöiden perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaista perustoimeentuloturvaa. Ehdotetut lait voidaan käsitellä tavallisena lakina perustuslain 72 §:n mukaisessa järjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 19 päivänä toukokuuta 2006 annetun työntekijän eläkelain (395/2006) 90 §:n 2 ja 4 momentti,

muutetaan 2 §:n 1 momentin 5 kohta, 12 §:n 3 momentin suomenkielinen sanamuoto, 16 §:n 1 momentin johdantokappale, 63 §:n 1 momentin 3 kohta, 66 §:n 2 momentti, 68 §:n 2 momentti, 69 §, 74 §:n 3 momentin 2 kohta, 76 §:n 1 ja 6 momentti, 81 §:n 2 momentti, 82 §, 84 §:n 1 ja 3 momentti, 90 §:n 1 momentti ja 175 §,

sellaisina kuin niistä ovat 76 §:n 1 momentti laissa 1164/2007 ja 175 § osaksi laissa 1292/2006, sekä

lisätään 76 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1164/2007, uusi 6 momentti, jolloin muutettu 6 momentti siirtyy 7 momentiksi, seuraavasti:

2 §
Keskeiset määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

---

5) ansaitulla eläkkeellä tämän lain alaisten työansioiden, päättyneen eläkkeelläoloajan, 4 kohdassa tarkoitettujen palkattomien aikojen ja valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) perusteella karttunutta eläkettä;

---

12 §
Vanhuuseläkkeen määrä

---

Varhennusvähennystä ei tehdä, jos työttömyyspäivärahaa työttömyysturvalain 6 luvun 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun lisäpäiväoikeuden perusteella saava työntekijä jää vanhuuseläkkeelle 62 vuoden iässä.

---

16 §
Oikeus osa-aikaeläkkeeseen

Osa-aikatyöhön siirtyneellä 60—67 -vuotiaalla työntekijällä on oikeus osa-aikaeläkkeeseen, jos:

---

63 §
Eläkkeen karttuman perusteet

Eläkettä karttuu:

---

3) tämän lain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen ajalta.

---

66 §
Eläkkeen määräytyminen tulevalta ajalta

---

Tulevan ajan eläke on 76 §:ssä tarkoitetusta tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta ansiosta 1,5 prosenttia vuotta kohden sen kuukauden loppuun, jonka aikana eläkkeensaaja täyttää 63 vuotta.

68 §
Eläkkeen karttuminen päättyneeltä työkyvyttömyyseläkeajalta

---

Edellä 1 momentin perusteella eläkettä karttuu työkyvyttömyyden alkamisvuoden alusta työkyvyttömyyseläkkeen päättymiskuukauden loppuun työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta ansiosta 1,5 prosenttia vuotta kohden.

---

69 §
Eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen aikana

Osa-aikaeläkkeen rinnalla tehdyn osa-aikatyön ansioista sekä osa-aikatyön aikaisilta palkattomilta ajoilta saatujen 74 §:ssä tarkoitettujen etuuksien perusteena olevista tuloista karttuu eläkettä 64 ja 65 §:n mukaisesti.

74 §
Eläkkeeseen oikeuttavat palkattomat ajat

---

Palkattoman ajan etuuksien perusteena olevat tulot katsotaan sen kalenterivuoden ansioiksi, johon etuusaika kohdentuu. Etuuksien perusteena olevat tulot oikeuttavat eläkkeeseen seuraavasti:

---

2) 55 prosenttia vuorotteluvapaalain mukaisen vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta;

---

76 §
Tulevan ajan eläkkeen perusteena olevat ansiot

Tulevan ajan eläkkeen perusteena olevat ansiot (tulevan ajan ansio) määrätään niiden työeläkelakien mukaisten työansioiden ja 74 §:ssä tarkoitettujen palkattomilta ajoilta saatujen etuuksien perusteena olevien tulojen perusteella, jotka työntekijällä on ollut työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden viiden kalenterivuoden aikana (tarkasteluaika). Tulevan ajan ansioihin luetaan myös tarkasteluaikana maksetun työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansio. Tulevan ajan ansio on kuukautta kohden näiden tarkasteluaikana saatujen työansioiden, palkattoman ajan etuuksien perusteena olevien tulojen työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansion tulojen ja 4—6 momentissa tarkoitettujen tulojen summa jaettuna kuudellakymmenellä.

---

Tulevan ajan ansiota määrättäessä otetaan tulona huomioon 1 047,22 euroa jokaiselta täydeltä kuukaudelta, jolta työntekijälle on tarkasteluaikana karttunut valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain mukaista etuutta.

Jos työntekijällä ei ole tarkasteluaikana eläkkeeseen oikeuttavia työansioita, tulevan ajan eläkkeenosaa ei lueta eläkkeeseen myöskään 74 §:ssä tarkoitettujen palkattomilta ajoilta saatujen etuuksien perusteena olevien tulojen tai 4—6 momentissa tarkoitettujen tulojen perusteella.

81 §
Työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus

---

Kertakorotus lasketaan työntekijän maksussa olevien yksityisten alojen työeläkelakien mukaisten eläkkeiden yhteismäärän perusteella. Korotus määrätään sen mukaan, minkä ikäinen työntekijä on korotusvuoden alussa. Korotusprosentti on 25, jos työntekijä on korotusvuoden alussa 24—31-vuotias. Korotusprosentti pienenee kutakin ikävuotta kohden 1,0 prosenttiyksiköllä.

82 §
Eläketurvan sopeuttaminen yleiseen eliniän muutokseen

Vanhuuseläkkeen ja työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä ansaittu eläke sopeutetaan eliniän odotteen muutokseen elinaikakertoimella.

Vanhuuseläkkeen alkaessa eläke muunnetaan sille vuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella, jonka aikana työntekijä täyttää 62 vuotta. Jos vanhuuseläke alkaa ennen tuota vuotta, vanhuuseläke muunnetaan eläkkeen alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella.

Työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä ansaittu eläke muunnetaan työkyvyttömyyden alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella. Työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi eläkettä ei muunneta elinaikakertoimella.

84 §
Perhe-eläkkeen peruste

Perhe-eläke määrätään edunjättäjän kuollessaan saaman tämän lain mukaisen vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyyseläkkeen perusteella. Perhe-eläkkeen perusteeksi laskettavaan edunjättäjän eläkkeeseen lisätään edunjättäjän eläkkeellä ollessaan ansaitsema eläke.

---

Jos edunjättäjä oli kuollessaan työkyvyttömyyseläkkeellä, johon ei sisältynyt 81 §:ssä tarkoitettua kertakorotusta, maksussa olevaan perhe-eläkkeeseen lisätään kertakorotus sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä edunjättäjän työkyvyttömyyseläke ja sen perusteella myönnetty perhe-eläke yhdessä ovat jatkuneet viisi kalenterivuotta. Jos edunjättäjä ei ollut kuollessaan eläkkeellä, kertakorotus lisätään maksussa olevaan perhe-eläkkeeseen sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä perhe-eläke on jatkunut viisi kalenterivuotta. Kertakorotusprosentti määrätään 81 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla sen mukaan, mikä edunjättäjän ikä olisi korotushetkellä.

90 §
Leskeneläkkeen vähennyksen peruste ja määrä

Leskeneläkettä vähennetään, jos lesken 88 §:ssä tarkoitetut työeläkkeet ylittävät eläkkeen vähennyksen perusteen. Eläkkeen vähennys on 50 prosenttia lesken 88 §:ssä tarkoitettujen työeläkkeiden ja eläkkeen vähennyksen perusteen erotuksesta. Eläkkeen vähennyksen peruste on 500,00 euroa kuukaudessa.

---

175 §
Eläkelaitoksen vastuu työkyvyttömyyseläkkeestä

Sellaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä aiheutuvista kustannuksista, jossa vakuutetun tämän lain ja merimieseläkelain mukaisten työansioiden yhteismäärä 76 §:n mukaisen tarkasteluajan kahden viimeisen kalenterivuoden aikana on vähintään 12 566,70 euroa, vastaa kukin eläkelaitos, jonka toimintapiiriin vakuutettu kuului mainittujen kalenterivuosien aikana. Eläkelaitos vastaa kustannuksista samassa suhteessa kuin mikä on kyseisessä eläkelaitoksessa vakuutettujen tämän lain alaisten työansioiden osuus vastaavien 3 §:ssä mainittujen eläkelakien mukaisten työansioiden, päättyneen työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansion sekä 74 §:ssä tarkoitettujen 76 §:n 2 momentin mukaisten työ- tai ansiotulojen ja 76 §:n 4—6 momentissa tarkoitettujen työ- tai ansiotulojen yhteismäärästä mainittuina kalenterivuosina.

---

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Lain 16 §:n 1 momentin johdantokappale, 63 §:n 1 momentin 3 kohta ja 69 § tulevat voimaan kuitenkin 1 päivänä tammikuuta 2011. Osa-aikaeläkkeen ansion alenema luetaan kuitenkin tulevan ajan ansioihin lain voimaan tullessa voimassa olleen 76 §:n 1 momentin mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2010 saakka.

Lain 66 §:n 2 momenttia,68 §:n 2 momenttia, 76 §:n 6 momenttia ja 82 §:ää sovelletaan vanhuuseläkkeisiin, jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen, ja työkyvyttömyyseläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen. Lain 90 §:n 1 momenttia sovelletaan perhe-eläkkeisiin, joissa leskeneläkkeen vähennys tehdään ensimmäisen kerran lain voimaantulon jälkeen.

Ennen vuotta 1953 syntyneen työntekijän osa-aikaeläkeoikeuteen, eläkkeen karttumiseen osa-aikaeläkkeen ajalta sekä tulevan ajan ansioon sovelletaan mitä tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa laissa säädetään.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

2.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työntekijän eläkelain voimaanpanosta 19 päivänä toukokuuta 2006 annetun lain (396/2006) 30 §:n 2 momentti seuraavasti:

30 §

---

Vanhuuseläke muunnetaan vanhuuseläkkeen alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos vanhuuseläke alkaa ennen vuotta, jona työntekijä täyttää 62 vuotta.

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

3.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti,

kumotaan 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun merimieseläkelain (1290/2006) 95 §:n 2 ja 4 momentti,

muutetaan 2 §:n 1 momentin 7 kohta, 11 §:n 3 momentin suomenkielinen sanamuoto, 16 §:n 1 momentin johdantokappale, 64 §:n 1 momentin 3 kohta, 67 §:n 2 momentti, 69 §:n 2 momentti, 70 §, 73 §:n 2 momentti, 75 §:n 2 momentti, 76 §, 80 §:n 3 momentin 2 kohta, 82 §:n 1 ja 6 momentti, 87 §:n 2 momentti, 88 §, 89 §:n 1 ja 3 momentti, 95 §:n 1 momentti ja 156 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 82 §:n 1 momentti laissa 1168/2007 sekä

lisätään 82 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1168/2007, uusi 6 momentti, jolloin muutettu 6 momentti siirtyy 7 momentiksi, seuraavasti:

2 §
Keskeiset määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

---

7) ansaitulla eläkkeellä tämän lain alaisten työansioiden, päättyneen eläkkeelläoloajan, sekä 6 kohdassa tarkoitettujen palkattomien aikojen ja valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) perusteella karttunutta eläkettä;

---

11 §
Vanhuuseläkkeen määrä

---

Varhennusvähennystä ei tehdä, jos työttömyyspäivärahaa työttömyysturvalain 6 luvun 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun lisäpäiväoikeuden perusteella saava työntekijä jää vanhuuseläkkeelle 62 vuoden iässä.

---

16 §
Oikeus osa-aikaeläkkeeseen

Osa-aikatyöhön siirtyneellä 60—67 -vuotiaalla työntekijällä on oikeus osa-aikaeläkkeeseen, jos:

---

64 §
Eläkkeen karttumisen perusteet

Eläkettä karttuu:

---

3) tämän lain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen ajalta.

---

67 §
Eläkkeen määräytyminen tulevalta ajalta erityisin karttumisprosentein

---

Tulevan ajan eläke on 82 §:ssä tarkoitetusta tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta ansiosta 1,6 prosenttia vuotta kohden sen kuukauden loppuun, jonka aikana eläkkeensaaja täyttää 63 vuotta.

69 §
Eläkkeen karttuminen päättyneeltä työkyvyttömyyseläkeajalta erityisin karttumisprosentein

---

Edellä 1 momentin perusteella eläkettä karttuu työkyvyttömyyden alkamisvuoden alusta työkyvyttömyyseläkkeen päättymiskuukauden loppuun työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta ansiosta 1,6 prosenttia vuotta kohden.

---

70 §
Eläkkeen karttuminen osa-aikatyöstä ja osa-aikaeläkkeen ajalta erityisin karttumisprosentein

Osa-aikaeläkkeen rinnalla tehdyn osa-aikatyön ansioista sekä osa-aikatyön aikaisilta palkattomilta ajoilta saatujen 80 §:ssä tarkoitettujen etuuksien perusteena olevista tuloista eläkettä karttuu 66 ja 77 §:n mukaisesti.

73 §
Eläkkeen määräytyminen tulevalta ajalta yleisin karttumisprosentein

---

Tulevan ajan eläke on 82 §:ssä tarkoitetusta tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta ansiosta 1,5 prosenttia vuotta kohden 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun.

75 §
Eläkkeen karttuminen päättyneeltä työkyvyttömyyseläkeajalta yleisin karttumis-prosentein

---

Edellä 1 momentin perusteella eläkettä karttuu työkyvyttömyyden alkamisvuoden alusta työkyvyttömyyseläkkeen päättymiskuukauden loppuun työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta ansiosta 1,5 prosenttia vuotta kohden.

---

76 §
Eläkkeen karttuminen osa-aikatyöstä ja osa-aikaeläkkeen ajalta yleisin karttumisprosentein

Osa-aikaeläkkeen rinnalla tehdyn osa-aikatyön ansioista sekä osa-aikatyön aikaisilta palkattomilta ajoilta saatujen 80 §:ssä tarkoitettujen etuuksien perusteena olevista tuloista eläkettä karttuu 72 ja 77 §:n mukaisesti.

80 §
Eläkkeeseen oikeuttavat palkattomat ajat

---

Palkattoman ajan etuuksien perusteena olevat tulot katsotaan sen kalenterivuoden ansioiksi, johon etuusaika kohdentuu. Etuuksien perusteena olevat tulot oikeuttavat eläkkeeseen seuraavasti:

---

2) 55 prosenttia vuorotteluvapaalain mukaisen vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta;

---

82 §
Tulevan ajan eläkkeen perusteena olevat ansiot

Tulevan ajan eläkkeen perusteena olevat ansiot (tulevan ajan ansio) määrätään niiden työeläkelakien mukaisten työansioiden ja 80 §:ssä tarkoitettujen palkattomilta ajoilta saatujen etuuksien perusteena olevien tulojen perusteella, jotka työntekijällä on ollut työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden viiden kalenterivuoden aikana (tarkasteluaika). Tulevan ajan ansioihin luetaan myös tarkasteluaikana maksetun työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansio. Tulevan ajan ansio on kuukautta kohden näiden tarkasteluaikana saatujen työansioiden, palkattoman ajan etuuksien perusteena olevien tulojen, työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansion tulojen ja 4—6 momentissa tarkoitettujen tulojen summa jaettuna kuudellakymmenellä.

---

Tulevan ajan ansiota määrättäessä otetaan tulona huomioon 1 047,22 euroa jokaiselta täydeltä kuukaudelta, jolta työntekijälle on tarkasteluaikana karttunut valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain mukaista etuutta.

Jos työntekijällä ei ole tarkasteluaikana eläkkeeseen oikeuttavia työansioita, tulevan ajan eläkkeenosaa ei lueta eläkkeeseen myöskään 80 §:ssä tarkoitettujen palkattomilta ajoilta saatujen etuuksien perusteena olevien tulojen tai 4—6 momentissa tarkoitettujen tulojen perusteella.

87 §
Työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus

---

Kertakorotus lasketaan työntekijän maksussa olevien yksityisten alojen työeläkelakien mukaisten eläkkeiden yhteismäärän perusteella. Korotus määrätään sen mukaan, minkä ikäinen työntekijä on korotusvuoden alussa. Korotusprosentti on 25, jos työntekijä on korotusvuoden alussa 24—31-vuotias. Korotusprosentti pienenee kutakin ikävuotta kohden 1,0 prosenttiyksiköllä.

88 §
Eläketurvan sopeuttaminen yleiseen eliniän muutokseen

Vanhuuseläkkeen ja työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä ansaittu eläke sopeutetaan eliniän odotteen muutokseen elinaikakertoimella.

Vanhuuseläkkeen alkaessa eläke muunnetaan sille vuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella, jonka aikana työntekijä täyttää 62 vuotta. Jos vanhuuseläke alkaa ennen tuota vuotta, vanhuuseläke muunnetaan eläkkeen alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella.

Työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä ansaittu eläke muunnetaan työkyvyttömyyden alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella. Työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi eläkettä ei muunneta elinaikakertoimella.

Elinaikakerroin annetaan Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella siten kuin työntekijän eläkelain 83 §:ssä säädetään.

89 §
Perhe-eläkkeen peruste

Perhe-eläke määrätään edunjättäjän kuollessaan saaman tämän lain mukaisen vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyyseläkkeen perusteella. Perhe-eläkkeen perusteeksi laskettavaan edunjättäjän eläkkeeseen lisätään edunjättäjän eläkkeellä ollessaan ansaitsema eläke.

---

Jos edunjättäjä oli kuollessaan työkyvyttömyyseläkkeellä, johon ei sisältynyt 87 §:ssä tarkoitettua kertakorotusta, maksussa olevaan perhe-eläkkeeseen lisätään kertakorotus sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä edunjättäjän työkyvyttömyyseläke ja sen perusteella myönnetty perhe-eläke yhdessä ovat jatkuneet viisi kalenterivuotta. Jos edunjättäjä ei ollut kuollessaan eläkkeellä, kertakorotus lisätään maksussa olevaan perhe-eläkkeeseen sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä perhe-eläke on jatkunut viisi kalenterivuotta. Kertakorotusprosentti määrätään 87 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla sen mukaan, mikä edunjättäjän ikä olisi korotushetkellä.

95 §
Leskeneläkkeen vähentämisen peruste ja määrä

Leskeneläkettä vähennetään, jos lesken 93 §:ssä tarkoitetut työeläkkeet ylittävät eläkkeen vähennyksen perusteen. Eläkkeen vähennys on 50 prosenttia lesken 93 §:ssä tarkoitettujen työeläkkeiden ja eläkkeen vähennyksen perusteen erotuksesta. Eläkkeen vähennyksen peruste on 500,00 euroa kuukaudessa.

---

156 §
Eläkekassan vastuu työkyvyttömyyseläkkeestä

Eläkekassa on vastuussa sellaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä aiheutuvista kustannuksista, jossa vakuutetun tämän lain ja työntekijän eläkelain mukaisten työansioiden yhteismäärä 82 §:n mukaisen tarkasteluajan kahden viimeisen kalenterivuoden aikana on vähintään 12 566,70 euroa. Eläkekassa vastaa kustannuksista samassa suhteessa kuin mikä on eläkekassassa vakuutettujen tämän lain alaisten työansioiden osuus vastaavien 3 §:ssä mainittujen eläkelakien mukaisten työansioiden, päättyneen työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansion sekä 80 §:ssä tarkoitettujen 82 §:n 2 momentin mukaisten työ- tai ansiotulojen ja 82 §:n 4—6 momentissa tarkoitettujen työ- tai ansiotulojen yhteismäärästä mainittuina kalenterivuosina.

---

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Lain 16 §:n 1 momentin johdantokappale, 64 §:n 1 momentin 3 kohta, 70 ja 76 § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Osa-aikaeläkkeen ansion alenema luetaan tulevan ajan ansioihin lain voimaan tullessa voimassa olleen 82 §:n 1 momentin mukaisesti 31 päivää joulukuuta 2010 saakka.

Lain 67 §:n 2 momenttia, 69 §:n 2 momenttia, 73 §:n 2 momenttia, 75 §:n 2 momenttia, 82 §:n 6 momenttia ja 88 §:ää sovelletaan vanhuuseläkkeisiin, jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen, ja työkyvyttömyyseläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen. Lain 95 §:n 1 momenttia sovelletaan perhe-eläkkeisiin, joissa leskeneläkkeen vähennys tehdään ensimmäisen kerran lain voimaantulon jälkeen.

Ennen vuotta 1953 syntyneen työntekijän osa-aikaeläkeoikeuteen, eläkkeen karttumiseen osa-aikaeläkkeen ajalta sekä tulevan ajan ansioon sovelletaan, mitä tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa laissa säädetään.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

4.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun yrittäjän eläkelain (1272/2006), 83 §:n 2 ja 4 momentti,

muutetaan 2 §:n 1 momentin 10 kohta, 13 §:n 1 momentin johdantokappale, 60 §:n 1 momentin 3 kohta, 63 §:n 2 momentti, 65 §:n 2 momentti, 66 §, 70 §:n 1 ja 7 momentti, 75 §:n 2 momentti, 76 §, 77 §:n 1 ja 3 momentti sekä 83 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 70 §:n 1 momentti laissa 1166/2007, sekä

lisätään 70 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1166/2007, uusi 7 momentti, jolloin muutettu 7 momentti siirtyy 8 momentiksi, seuraavasti:

2 §
Keskeiset määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

---

10) ansaitulla eläkkeellä tässä laissa tarkoitetun kokonaistyötulon, päättyneen eläkkeelläoloajan ja 9 kohdassa tarkoitettujen palkattomien aikojen perusteella karttunutta eläkettä sekä valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) perusteella karttunutta etuutta;

---

13 §
Oikeus osa-aikaeläkkeeseen

Osa-aikatyöhön siirtyneellä 60—67 -vuotiaalla yrittäjällä on oikeus osa-aikaeläkkeeseen, jos:

---

60 §
Eläkkeen karttuman perusteet

Eläkettä karttuu:

---

3) tämän lain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen ajalta.

---

63 §
Eläkkeen määräytyminen tulevalta ajalta

---

Tulevan ajan eläke on 70 §:ssä tarkoitetusta tulevan ajan perusteena olevasta ansiosta 1,5 prosenttia vuotta kohden sen kuukauden loppuun, jonka aikana eläkkeensaaja täyttää 63 vuotta.

65 §
Eläkkeen karttuminen päättyneeltä työkyvyttömyyseläkeajalta

---

Edellä 1 momentin perusteella eläkettä karttuu työkyvyttömyyden alkamisvuoden alusta työkyvyttömyyseläkkeen päättymiskuukauden loppuun työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta ansiosta 1,5 prosenttia vuotta kohden.

---

66 §
Eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen aikana

Osa-aikaeläkkeen rinnalla tehdyn osa-aikatyön ansioista sekä osa-aikatyön aikaisilta palkattomilta ajoilta saatujen 68 §:ssä tarkoitettujen etuuksien perusteena olevista tuloista karttuu eläkettä 61 ja 62 §:n mukaisesti.

70 §
Tulevan ajan eläkkeen perusteena olevat ansiot

Tulevan ajan eläkkeen perusteena olevat ansiot (tulevan ajan ansio) määrätään niiden työansioiden sekä palkattomilta ajoilta saatujen etuuksien perusteena olevien tulojen perusteella, jotka yrittäjällä on ollut työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden viiden kalenterivuoden aikana (tarkasteluaika). Tulevan ajan ansioihin luetaan myös tarkasteluaikana maksetun työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansio. Tulevan ajan ansio on kuukautta kohden näiden tarkasteluaikana saatujen työansioiden, palkattoman ajan etuuksien perusteena olevien tulojen, työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansion tulojen ja 5—7 momentissa tarkoitettujen tulojen summa jaettuna kuudellakymmenellä.

---

Tulevan ajan ansiota määrättäessä otetaan tulona huomioon 1 047,22 euroa jokaiselta täydeltä kuukaudelta, jolta yrittäjälle on tarkasteluaikana karttunut valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain mukaista etuutta.

Jos yrittäjällä ei ole tarkasteluaikana eläkkeeseen oikeuttavia työansioita, tulevan ajan eläkkeenosaa ei lueta eläkkeeseen myöskään 68 §:ssä tarkoitettujen palkattomilta ajoilta saatujen etuuksien perusteena olevien tulojen tai 5—7 momentissa tarkoitettujen tulojen perusteella.

75 §
Työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus

---

Kertakorotus lasketaan yrittäjän maksussa olevien yksityisten alojen työeläkelakien mukaisten eläkkeiden yhteismäärän perusteella. Korotus määrätään sen mukaan, minkä ikäinen yrittäjä on korotusvuoden alussa. Korotusprosentti on 25, jos yrittäjä on korotusvuoden alussa 24—31-vuotias. Korotusprosentti pienenee kutakin ikävuotta kohden 1,0 prosenttiyksiköllä.

76 §
Eläketurvan sopeuttaminen yleiseen eliniän muutokseen

Vanhuuseläkkeen ja työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä ansaittu eläke sopeutetaan eliniän odotteen muutokseen elinaikakertoimella.

Vanhuuseläkkeen alkaessa eläke muunnetaan sille vuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella, jonka aikana yrittäjä täyttää 62 vuotta. Jos vanhuuseläke alkaa ennen tuota vuotta, vanhuuseläke muunnetaan eläkkeen alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella.

Työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä ansaittu eläke muunnetaan työkyvyttömyyden alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella. Työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi eläkettä ei muunneta elinaikakertoimella.

Elinaikakerroin annetaan Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella siten kuin työntekijän eläkelain 83 §:ssä säädetään.

77 §
Perhe-eläkkeen peruste

Perhe-eläke määrätään edunjättäjän kuollessaan saaman tämän lain mukaisen vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyyseläkkeen perusteella. Perhe-eläkkeen perusteeksi laskettavaan edunjättäjän eläkkeeseen lisätään edunjättäjän eläkkeellä ollessaan ansaitsema eläke.

---

Jos edunjättäjä oli kuollessaan työkyvyttömyyseläkkeellä, johon ei sisältynyt 75 §:ssä tarkoitettua kertakorotusta, maksussa olevaan perhe-eläkkeeseen lisätään kertakorotus sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä edunjättäjän työkyvyttömyyseläke ja sen perusteella myönnetty perhe-eläke yhdessä ovat jatkuneet viisi kalenterivuotta. Jos edunjättäjä ei ollut kuollessaan eläkkeellä, kertakorotus lisätään maksussa olevaan perhe-eläkkeeseen sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä perhe-eläke on jatkunut viisi kalenterivuotta. Kertakorotusprosentti määrätään 75 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla sen mukaan, mikä edunjättäjän ikä olisi korotushetkellä.

83 §
Leskeneläkkeen vähennyksen peruste ja määrä

Leskeneläkettä vähennetään, jos lesken 81 §:ssä tarkoitetut työeläkkeet ylittävät eläkkeen vähennyksen perusteen. Eläkkeen vähennys on 50 prosenttia lesken 81 §:ssä tarkoitettujen työeläkkeiden ja eläkkeen vähennyksen perusteen erotuksesta. Eläkkeen vähennyksen peruste on 500,00 euroa kuukaudessa.

---

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Lain 13 §:n 1 momentin johdantokappale, 60 §:n 1 momentin 3 kohta ja 66 § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Osa-aikaeläkkeen ansion alenema luetaan tulevan ajan ansioihin lain voimaan tullessa voimassa olleen 70 §:n 1 momentin mukaisesti 31 päivää joulukuuta 2010 saakka.

Lain 63 §:n 2 momenttia, 65 §:n 2 momenttia, 70 §:n 7 momenttia ja 76 §:ää, sovelletaan vanhuuseläkkeisiin, jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen, ja työkyvyttömyyseläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen. Lain 83 §:n 1 momenttia sovelletaan perhe-eläkkeisiin, joissa leskeneläkkeen vähennys tehdään ensimmäisen kerran lain voimaantulon jälkeen.

Ennen vuotta 1953 syntyneen yrittäjän osa-aikaeläkeoikeuteen, eläkkeen karttumiseen osa-aikaeläkkeen ajalta sekä tulevan ajan ansioon sovelletaan, mitä tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa laissa säädetään.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

5.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yrittäjän eläkelain voimaanpanosta 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun lain (1273/2006) 14 §:n 2 momentti seuraavasti:

14 §

---

Vanhuuseläke muunnetaan vanhuuseläkkeen alkamisvuodelle vahvistetulla elinaika-kertoimella, jos vanhuuseläke alkaa ennen vuotta, jona yrittäjä täyttää 62 vuotta.

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

6.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 2 §:n 1 momentin 9 kohta, 36 §:n 1 momentin johdantokappale, 67 §:n 1 momentin 3 kohta, 70 §:n 3 momentti, 71 §:n 2 momentti, 72 ja 78 § sekä 79 §:n 1 ja 3 momentti seuraavasti:

2 §
Keskeiset määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

---

9) ansaitulla eläkkeellä tässä laissa tarkoitetun kokonaistyötulon, päättyneen eläkkeelläoloajan ja 8 kohdassa tarkoitettujen palkattomien aikojen perusteella karttunutta eläkettä sekä valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) perusteella karttunutta etuutta;

---

36 §
Oikeus osa-aikaeläkkeeseen

Osa-aikatyöhön siirtyneellä 60—67 -vuotiaalla maatalousyrittäjällä on oikeus osa-aikaeläkkeeseen, jos:

---

67 §
Eläkkeen karttuman perusteet

Eläkettä karttuu:

---

3) tämän lain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen ajalta.

---

70 §
Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta ja eläkkeen määräytyminen tulevalta ajalta

---

Tulevan ajan eläke on 76 §:n 1 momentissa tarkoitetusta tulevan ajan perusteena olevasta ansiosta 1,5 prosenttia vuotta kohden sen kuukauden loppuun, jonka aikana eläkkeensaaja täyttää 63 vuotta.

71 §
Eläkkeen karttuminen päättyneeltä työkyvyttömyyseläkeajalta

---

Edellä 1 momentin perusteella eläkettä karttuu työkyvyttömyyden alkamisvuoden alusta työkyvyttömyyseläkkeen päättymiskuukauden loppuun työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta ansiosta 1,5 prosenttia vuotta kohden.

---

72 §
Eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen aikana

Osa-aikaeläkkeen rinnalla tehdyn osa-aikatyön ansioista sekä osa-aikatyön aikaisilta palkattomilta ajoilta saatujen työntekijän eläkelain 74 §:ssä tarkoitettujen etuuksien perusteena olevista tuloista karttuu eläkettä 68 §:n ja 70 §:n 1 momentin mukaisesti.

78 §
Eläketurvan sopeuttaminen yleiseen eliniän muutokseen

Vanhuuseläkkeen ja työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä ansaittu eläke sopeutetaan eliniän odotteen muutokseen elinaikakertoimella.

Vanhuuseläkkeen alkaessa eläke muunnetaan sille vuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella, jonka aikana maatalousyrittäjä täyttää 62 vuotta. Jos vanhuuseläke alkaa ennen tuota vuotta, vanhuuseläke muunnetaan eläkkeen alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella.

Työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä ansaittu eläke muunnetaan työkyvyttömyyden alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella. Työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi eläkettä ei muunneta elinaikakertoimella.

Elinaikakerroin annetaan Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella siten kuin työntekijän eläkelain 83 §:ssä säädetään.

79 §
Perhe-eläkkeen peruste

Perhe-eläke määrätään edunjättäjän kuollessaan saaman tämän lain mukaisen vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyyseläkkeen perusteella. Perhe-eläkkeen perusteeksi laskettavaan edunjättäjän eläkkeeseen lisätään edunjättäjän eläkkeellä ollessaan ansaitsema eläke.

---

Jos edunjättäjä oli kuollessaan työkyvyttömyyseläkkeellä, johon ei sisältynyt työntekijän eläkelain 81 §:ssä tarkoitettua kertakorotusta, maksussa olevaan perhe-eläkkeeseen lisätään kertakorotus sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä edunjättäjän työkyvyttömyyseläke ja sen perusteella myönnetty perhe-eläke yhdessä ovat jatkuneet viisi kalenterivuotta. Jos edunjättäjä ei ollut kuollessaan eläkkeellä, kertakorotus lisätään maksussa olevaan perhe-eläkkeeseen sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä perhe-eläke on jatkunut viisi kalenterivuotta. Kertakorotusprosentti määrätään työntekijän eläkelain 81 §:ssä tarkoitetulla tavalla sen mukaan, mikä edunjättäjän ikä olisi korotushetkellä.

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Lain 36 §:n 1 momentin johdantokappale, 67 §:n 1 momentin 3 kohta ja 72 § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Lain 70 §:n 3 momenttia, 71 §:n 2 momenttia ja 78 §:ää sovelletaan vanhuuseläkkeisiin, jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen, ja työkyvyttömyyseläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen.

Ennen vuotta 1953 syntyneen maatalousyrittäjän osa-aikaeläkeoikeuteen, eläkkeen karttumiseen osa-aikaeläkkeen ajalta sekä tulevan ajan ansioon sovelletaan, mitä tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa laissa säädetään.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

7.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanosta 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun lain (1281/2006) 13 §:n 2 momentti seuraavasti:

13 §

---

Vanhuuseläke muunnetaan vanhuuseläkkeen alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos vanhuuseläke alkaa ennen vuotta, jona maatalousyrittäjä täyttää 62 vuotta.

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

Helsingissä 8 päivänä toukokuuta

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Liisa Hyssälä