Siirry esitykseen
HE 65/2009
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalouden rakennetuista annetun lain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalouden rakennetuista annettua lakia. Tuen ehtoihin sisältyviin määräaikoihin esitetään tehtäväksi eräitä täsmennyksiä. Rakentamisinvestoinnin toteutusaika laskettaisiin eräissä tapauksissa rakentamiseen tarvittavan lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Nuoren viljelijän aloitustukeen liittyvän korkotukilainan nostamiselle säädettyä määräaikaa pidennettäisiin siten, että se vastaa tuen hakijan ammattitaitovaatimuksen täyttämiseen säädettyä määräaikaa. Lisäksi lakiin lisättäisiin lisäavustuksen maksamista koskeva säännös.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
Maatalouden rakennetuista annettu laki (1476/2007), jäljempänä rakennetukilaki, tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. Lain tavoitteena on maatalouden toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kehittäminen edistämällä maataloustuotannon tehokkuutta ja laatua kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Sen nojalla on otettu käyttöön Euroopan yhteisön osaksi rahoittamaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvät nuoren viljelijän aloitustuki ja eräiden tuotannonalojen maatilan investointituet sekä kokonaan kansallisista varoista rahoitettuja investointitukia.
Rakennetukilain 30 §:n mukaan tuen hakemiselle voidaan asettaa määräaika. Nuoren viljelijän aloitustukea on voinut hakea 12 päivästä toukokuuta 2008 lähtien. Tukea voidaan hakea ilman keskeytyksiä. Maatilan investointitukea koskeva haku on avattu kolme kertaa. Eräitä investointitukikohteita koskeva haku avattiin ensimmäisen kerran 30 päivänä kesäkuuta 2008 alkaen. Varsinainen laaja-alainen investointitukikohteiden haku avattiin lokakuussa 2008 ja toinen haku helmikuussa 2009. Näin ollen kokemus rakennetukilain ja sen nojalla annettujen säännösten soveltamisesta on toistaiseksi varsin vähäistä. Eräitä tukijärjestelmien toimeenpanossa havaittuja täsmennystarpeita on tullut esille. Näitä seikkoja koskevat ehdotukset sisältyvät esitykseen. Esityksessä ei kuitenkaan ehdoteta tukijärjestelmän perusteisiin ja tuen myöntämisen edellytyksiin liittyviä muutoksia. Eduskunta on rakennetukilain hyväksymisen yhteydessä (EV 121/2007 vp.) edellyttänyt, että rakennetukilain vaikutuksia seurataan ja seurannan tuloksista toimitetaan maa- ja metsätalousvaliokunnalle selvitys vuoden 2009 loppuun mennessä. Tukijärjestelmän perusteiden ja tuen myöntämisen edellytysten toimivuutta tarkastellaan kokonaisuutena edellä tarkoitetun selvityksen tultua tehdyksi.
Tuettavan toimenpiteen toteutusajasta säädetään 19 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan tuettava toimenpide on toteutettava kahden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä. Jos toimenpiteen toteutustapa tai luonne tätä edellyttää, voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää lyhyemmästä määräajasta. Työ- ja elinkeinokeskus voi ennen määräajan päättymistä tehdystä hakemuksesta pidentää määräaikaa, jos toimenpiteen toteutus on aloitettu alkuperäisen määräajan kuluessa ja pidentämiseen on hyväksyttävä syy. Edellytys, jonka mukaan toimenpide on aloitettava alkuperäisen määräajan kuluessa, saattaa muodostua ongelmalliseksi niissä tilanteissa, joissa toimenpiteen aloittaminen edellyttää lainvoimaista rakennus- tai toimenpidelupaa ja asiaa koskevan valituksen käsittely eri oikeusasteissa vie aikaa.
Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 144 §:n mukaan rakentamista ei pääsääntöisesti saa aloittaa ennen kuin rakennuslupapäätös on saanut lainvoiman. Lupa aloittamiseen voidaan antaa, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai muuttaminen voi aiheuttaa. Vakuuden määrän harkitsee lupaviranomainen.
Maankäyttö- ja rakennuslain 134 §:n 5 momentin mukaan rakennuslupa-asian käsittelyä voidaan lykätä, kunnes ympäristölupaa koskeva asia on ratkaistu. Maatilan investointituen hakijan on kuitenkin tuen myöntämistä varten esitettävä rakennuslupa- tai toimenpidelupa ja tarvittaessa ympäristölupa. Näin ollen tukipäätöksen tekohetkellä rakennus- tai toimenpidelupaa sekä ympäristölupaa koskevan asian tulee olla lupaviranomaisessa ratkaistu. Jos lupa ei ole saanut lainvoimaa, voidaan rakennetukilain 33 §:n 3 momentin mukaan tukipäätös tehdä ehdollisena siten, että päätös raukeaa, ellei tuen saaja esitä määräajassa sellaista lainvoimaista lupaa, joka mahdollistaa toimenpiteen toteuttamisen tukipäätöksen mukaisena.
Ympäristölupaa koskevan valituksen vireilläolo ei sellaisenaan estä rakentamisen aloittamista. Rakennusta ei kuitenkaan voida hyväksyä käyttöön, jollei tarvittava ympäristölupa ole saanut lainvoimaa. Jos ympäristölupapäätöksestä valitetaan, valituksen käsittely eri oikeusasteissa saattaa kestää jopa vuosia. Tämä ei kuitenkaan vaikuta tuen saajan mahdollisuuksiin aloittaa rakentamisinvestoinnin toteuttaminen samalla tavalla kuin rakennuslupaa tai toimenpidelupaa koskevan valituksen vireilläolo. Näin ollen rakentamisinvestoinnin alkuperäinen määräaika, jonka kuluessa toteutus on aloitettava, tulisi laskea siitä hetkestä, kun rakennus- tai toimenpidelupa on saanut lainvoiman ja tuen saajalla on mahdollisuus aloittaa rakentaminen. Niissä tapauksissa, joissa hakija on esittänyt lainvoimaisen rakennus- tai toimenpideluvan tukipäätöksen tekemistä varten, mutta ympäristölupaa koskeva valitus on vireillä, toimenpiteen toteutusaika laskettaisiin kuitenkin pääsäännön mukaan tukipäätöksen tekemisestä.
Lain 19 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että rakentamisinvestoinnin toteuttamiselle asetettava määräaika lasketaan sellaisen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta, jonka jälkeen rakentaminen voidaan aloittaa. Näin on tarpeen menetellä niissä tapauksissa, joissa tuen saaja ei ole esittänyt tuen myöntämistä varten lainvoimaista rakennus- tai toimenpidelupaa ja tukipäätös on tehty ehdolla, että lainvoimainen lupa esitetään määräajassa. Tukipäätökseen sisältyvä määräaika on suhteessa toimenpiteen toteutukselle säädettyyn määräaikaan nähden itsenäinen hallinnollinen määräaika. Toimenpiteen toteutukselle säädetty määräaika laskettaisiin hetkestä, jolloin tuen saajalla on tosiasiallinen mahdollisuus käynnistää rakentamisinvestointi ilman, että aloittaminen edellyttää vakuuden asettamista. Määräaika laskettaisiin rakennus- tai toimenpidelupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Lain 24 §:ssä säädetään korkotukilainan nostamista koskevista tuen ehdoista. Voimassa olevan säännöksen mukaan laina saadaan nostaa enintään kahdessa erässä. Rakentamisinvestointia varten myönnetty korkotukilaina saadaan kuitenkin nostaa enintään viidessä erässä. Pykälän 2 momentin mukaan korkotukilainan viimeinen erä on nostettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tuettavan toimenpiteen toteutukselle asetetun määräajan päättymisestä. Toimenpide on toteutettava pääsääntöisesti kahden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä. Nuoren viljelijän aloitustuen saajan on kuitenkin aloitettava tilanpito ja ryhdyttävä harjoittamaan tuotantotoimintaa viimeistään vuoden kuluessa tuen myöntämisestä. Toisin sanoen nuoren viljelijän aloitustukeen liittyvä korkotukilaina on täytynyt nostaa kokonaisuudessaan viimeistään vuoden ja kolmen kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä.
Pykälän 2 momentissa säädettyä lainan viimeisen erän nostamisen määräaikaa ehdotetaan pidennettäväksi siten, että erä tulisi nostaa viimeistään viiden kuukauden kuluessa toimenpiteen toteuttamiselle asetetun määräajan päättymisestä. Lainaerien nostaminen edellyttää lain 38 §:n mukaisesti nostoluvan hankkimista. Toimenpiteen toteutusajan lisäksi laskettavaa kolmen kuukauden ajanjaksoa on käytännössä pidetty riittämättömänä nostoluvan käsittelyyn tarvittava aika huomioon ottaen.
Lisäksi edellä tarkoitettu lainan viimeisen erän nostamisen määräaika johtaisi tulevaisuudessa ongelmiin eräiden nuoren viljelijän aloitustukea koskevien säännösten soveltamisessa. Pääsääntöisesti ammattitaitoa koskevan vaatimuksen on täytyttävä tuen myöntämisen hetkellä. Lain 8 §:n 3 momentin mukaisesti nuoren viljelijän aloitustuen hakijalle voidaan kuitenkin myöntää tukea, jos tämä sitoutuu täyttämään vaatimuksen 36 kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä. Lainan nostaminen edellyttää nostoluvan hankkimista. Nostoluvan myöntämisen edellytyksenä on aloitustuen viimeisen erän osalta tuen saajan ammattitaitoa koskevan vaatimuksen täyttyminen. Viimeinen erä on nostettava viimeistään vuoden ja kolmen kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä. Lainan nostamisen määräajan soveltaminen johtaa käytännössä siihen, että nostaakseen lainan täysimääräisenä nuoren viljelijän aloitustuen saajan on täytettävä ammattitaitoa koskeva vaatimus viimeistään 15 kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä. Tämä eri määräaikojen välinen ristiriita ehdotetaan poistettavaksi pidentämällä lainan viimeisen erän nostamiseen säädettyä määräaikaa niissä tilanteissa, joissa aloitustukea on myönnetty lain 8 §:n 3 momentissa tarkoitetun sitoumuksen perusteella. Ehdotetun säännöksen mukaan lainan viimeinen erä olisi näissä tapauksissa nostettava viimeistään viiden kuukauden kuluessa sitoumuksen täyttämiselle säädetyn 36 kuukauden määräajan päättymisestä. Näin ollen lainan toisen erän nostaminen edellyttäisi edelleen ammattitaitoa koskevan vaatimuksen täyttämistä.
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 36 a §. Tarkoituksena on mahdollistaa ylimääräisen avustuserän maksaminen sen jälkeen kun aloitustuen ja investointituen avustusosuuden varsinaiset erät on maksettu. Kysymys on lain 35 §:n 1 momentissa ja 36 §:n 2 momentissa tarkoitettujen erien lisäksi maksettavasta avustuksesta, johon liittyvät maksun suorittamisen edellytykset ja menettelyt poikkeavat varsinaisista avustuseristä. Varsinaisten avustuserien maksaminen toteutetaan siten, että viimeinen erä maksetaan aloitustuen osalta määräajassa ammattitaitoa koskevan vaatimuksen täyttämistä koskevan selvityksen toimittamisesta ja investointituen viimeinen erä maksetaan investoinnin toteutumisen ja sitä koskevan selvityksen toimittamisen jälkeen. Eräissä tapauksissa avustusta on tarkoituksenmukaista maksaa jälkikäteen sellaisena eränä, jota ei tarvitsisi hakea erikseen. Kysymys on lähinnä tapauksista, joissa toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten selvittäminen tapahtuu jo viimeisen varsinaisen maksuerän yhteydessä ja avustusta on myönnetty muun muassa yhteisön lainsäädännöstä johtuen korotettuna yleisesti sovellettavaan tuen määrään tai tukitasoon nähden. Menettely vastaa ohjelmakaudella 2000—2006 sovellettua menettelyä, jolloin osa avustuksesta suoritettiin lisäavustuksena muun muassa Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen 141 artiklan mukaisia tukia maksettaessa.
Tarkempia säännöksiä lisäavustuksen maksamisen edellytyksistä ja ajankohdasta voitaisiin antaa valtioneuvoston asetuksella. Asetuksella säädettäisiin tilanteista, jolloin korotus maksetaan lisäavustuksena ja maksun aikataulusta. Lisäavustusta maksettaisiin esimerkiksi tilanteissa, joissa tuki nuoren viljelijän toteuttamaan investointiin myönnetään yhteisön lainsäädännön mukaisesti korotettuna. Maksun aikataulu sidottaisiin viimeisen varsinaisen avustuserän maksamiseen.
Esityksellä ei ole vaikutuksia valtion ta-lousarvioon valtion menojen lisääntymisen muodossa. Lisäavustusta koskeva säännös ei vaikuta myönnettävän avustuksen määrään, vaan kysymys on avustuksen yhden erän maksamisesta varsinaisista avustuseristä poikkeavin ehdoin sekä maksun ajoittamisesta.
Rakentamisinvestoinnin toteutusajan laskeminen eräissä tapauksissa rakennus- tai toimenpideluvan lainvoimaiseksi tulosta merkitsee tuen ehtojen lieventämistä niissä tapauksissa, joissa lupaa koskeva valitus estäisi toimenpiteen aloittamisen pääsäännön mukaisen, tukipäätöksestä laskettavan määräajan kuluessa.
Esitys on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä. Esityksestä on pyydetty valtiovarainministeriön, oikeusministeriön, työ- ja elinkeinokeskusten, Maaseutuviraston, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n sekä Svenska lantbruksproducenternas centralförbundet SLC rf:n lausunto.
Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian. Ehdotettua lakia sovellettaisiin lähtökohtaisesti sellaisiin tukihakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille lain voimaantulon jälkeen. Lain 24 §:n 2 momenttia sovellettaisiin kuitenkin myös sellaisiin korkotukilainoihin, joita koskeva tukipäätös on tehty muutettavan lain voimaantulon jälkeen. Säännöksen sisältönä on korjata nuoren viljelijän aloitustukea koskeviin määräaikoihin liittyvä ilmeinen ristiriita. Ristiriita ei ole vielä vaikuttanut jo myönnettyihin korkotukilainoihin sen vuoksi, että maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta annettuun valtioneuvoston asetukseen (299/2008) sisältyvät, korkotukea koskevat säännökset tulivat voimaan 12 päivänä toukokuuta 2008, minkä jälkeen korkotukilainan korkotukea voitiin ryhtyä hakemaan. Näin ollen tilannetta, jossa nuoren viljelijän aloitustukeen liittyvä, korkotukilainan viimeisen erän nostamiselle säädetty, yhden vuoden ja kolmen kuukauden määräaika olisi johtanut oikeuden menetyksiin, ei ole vielä syntynyt. Säännöksen taannehtiva soveltaminen ei aseta tuen saajia eriarvoiseen asemaan, vaan ehdotetun lain voimaan tulon jälkeen kaikki nuoren viljelijän aloitustuen saajat voivat hyödyntää mahdollisuuttaan täyttää ammattitaitoa koskevat vaatimukset 36 kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä ilman, että tämä vaikuttaa korkotukilainan nostamiseen.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan maatalouden rakennetuista 28 päivänä joulukuuta 2007 annetun lain (1476/2007) 19 §:n 1 momentti ja 24 §:n 2 momentti sekä
lisätään lakiin uusi 36 a § seuraavasti:
19 §Toimenpiteen toteutusaika
Tuettava toimenpide on kokonaisuudessaan toteutettava kahden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä. Tuettavan toimenpiteen toteuttamiselle voidaan kuitenkin asettaa lyhyempi määräaika, jos tämä on toimenpiteen toteutustavan tai toiminnan luonteen kannalta perusteltua. Jos tukea rakentamisinvestointiin on myönnetty sellaisen maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitetun luvan perusteella, joka ei ole saanut lainvoimaa, lasketaan määräaika lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Jos tukea on myönnetty rakentamisinvestoinnin yhteydessä irtaimiston hankintaan eikä hankintaa voida toteuttaa ennen rakentamisinvestoinnin valmistumista, lasketaan määräaika rakentamisinvestoinnin valmistumisesta.
24 §
Korkotukilainan nostaminen
Korkotukilaina tai sen ensimmäinen erä on nostettava 19 §:ssä tarkoitetun määräajan kuluessa. Jos korkotukea on myönnetty rakentamisinvestointia varten, korkotukilainan viimeistä erää ei saa nostaa ennen kuin rakentamisinvestointi on kokonaisuudessaan toteutunut tukipäätöksen mukaisena. Korkotukilainan viimeinen erä on nostettava viiden kuukauden kuluessa mainitussa pykälässä tarkoitetun määräajan päättymisestä. Jos korkotukea on myönnetty tilanpidon aloittamiseen 8 §:n 3 momentissa tarkoitetun sitoumuksen perusteella, korkotukilainan viimeinen erä on nostettava viiden kuukauden kuluessa sitoumuksen täyttämiseen säädetyn määräajan päättymisestä.
36 a §
Lisäavustuksen maksaminen eräissä tapauksissa
Sen lisäksi, mitä 35 ja 36 §:ssä säädetään, avustusta voidaan maksaa lisäavustuksena tuettavan toimenpiteen toteuttamisen jälkeen, jos tämä on toimenpiteen rahoituksen kannalta tarkoituksenmukaista. Lisäavustuksen maksamisen edellytyksenä on, että mainittujen pykälien mukaiset avustuserät on maksettu. Lisäavustus maksetaan ilman erillistä hakemusta.
Tarkempia säännöksiä lisäavustuksen maksamisen edellytyksistä ja ajankohdasta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .
Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleeseen tukihakemukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Lain 24 §:n 2 momenttia sovelletaan kuitenkin sellaiseen korkotukilainaan, jota koskeva tukipäätös on tehty 1 päivänä tammikuuta 2008 tai sen jälkeen.
Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2009
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttila