Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 11/2009
Hallituksen esitys Eduskunnalle työnantajan kansaneläkemaksun alentamista koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi

StVM 5/2009

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun maksuprosentista annettua lakia sekä kansaneläkelakia.

Kaikkien työnantajien kansaneläkemaksua ehdotetaan alennettavaksi 0,801 prosenttiyksikköä huhtikuun alusta 2009. Käytännössä tämä merkitsisi kansaneläkemaksun poistumista alimpaan eli ensimmäiseen maksuluokkaan kuuluvilta yksityisiltä työnantajilta. Maksun alennus koskisi myös kuntia ja muita julkisen alan työnantajia. Alennetun maksun perusteena olisivat palkat, jotka maksetaan 1 päivän huhtikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 välisenä aikana.

Työnantajan kansaneläkemaksun tuottojen vuonna 2009 tapahtuva aleneminen korvattaisiin Kansaneläkelaitokselle korottamalla valtion kansaneläkkeistä maksamaa perusrahoitusosuutta 53 prosentista 76 prosenttiin.

Esitys liittyy valtion vuoden 2009 lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun maksuprosentista annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2009 ja laki kansaneläkelain 97 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 1 päivänä toukokuuta 2009. Lait olisivat voimassa vuoden 2009 loppuun.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

1.1. Yleistä

Henkilöllä on kansaneläkelainsäädännön mukaan oikeus saada eläkettä työkyvyttömyyden, työttömyyden ja vanhuuden perusteella sekä perheen huoltajan kuoleman jälkeen. Kansaneläke turvaa toimeentulon silloin, kun henkilöllä ei ole oikeutta työ- tai yrittäjäeläkkeeseen tai kun tämän ansioeläkkeen määrä jää vähäiseksi.

Kansaneläkkeet rahoitetaan pääosin valtion varoista ja työnantajan kansaneläkemaksulla. Vuonna 2008 työnantajan kansaneläkemaksun tuotolla kustannettiin noin kolmasosa kansaneläkemenosta. Vakuutetun kansaneläkevakuutusmaksun perimisestä luovuttiin vuoden 1996 alussa, minkä jälkeen vakuutetut eivät ole osallistuneet kansaneläkkeiden rahoituksen.

Kansaneläkettä arvioidaan vuonna 2009 maksettavan noin 652 000 eläkkeensaajalle, joista vanhuuseläkkeen saajia on noin 470 000, työkyvyttömyyseläkkeen saajia noin 163 000 ja työttömyyseläkkeen saajia noin 19 000. Kansaneläkelain mukaista perhe-eläkettä arvioidaan maksettavan yhteensä noin 30 000 leskelle ja lapselle. Vuoden 2007 lopussa täyttä kansaneläkettä saavia oli noin 92 000.

Vuoden 2009 alusta tuli voimaan Kansaneläkelaitoksen rahoitusta selkeyttävä kansaneläkelain (568/2007) muutos. Kansaneläkelain 97 §:ssä säädetään valtion perusrahoitusosuudeksi 53 prosenttia kansaneläkkeistä ja kansaneläkerahastosta toimeenpantavien etuuksien toimintakuluista. Valtion varoista rahoitetaan kokonaan kansaneläkelain mukaiset perhe-eläkkeet. Jäljelle jäävä osa kansaneläkevakuutuksen etuuksista ja kuluista rahoitetaan kansaneläkelain 98 §:n mukaan työnantajan kansaneläkemaksusta kertyvillä varoilla, kansaneläkerahaston tuotoilla sekä valtion lisärahoitusosuudella.

Kansaneläkelaitos maksaa kansaneläkkeet kansaneläkerahastosta. Rahastossa on kansaneläkelain 101 §:n mukaan oltava rahoitusomaisuutta vähintään viisi prosenttia kansaneläkevakuutuksen vuotuisista kokonaiskuluista. Jos vähimmäismäärä alittuu, valtion lisärahoitusosuutta kasvatetaan, kunnes vähimmäismäärä täyttyy.

1.2. Työnantajan kansaneläkemaksu

Työnantajan kansaneläkemaksusta säädetään kansaneläkelain 99 §:ssä. Yksityisten työnantajien kansaneläkemaksu on porrastettu kolmeen maksuluokkaan. Kansaneläkemaksun porrastus otettiin käyttöön vuonna 1973. Silloin toteutetun kansaneläkeuudistuksen rahoittamiseksi korotettiin pääomavaltaisten yritysten kansaneläkemaksua. Uudistuksella lisättiin pääomavaltaisten yritysten suhteellista maksuosuutta työvoimavaltaisiin yrityksiin verrattuna. Uudet maksuluokat määriteltiin poistojen ja palkkojen määrän perusteella.

Tällä hetkellä kansaneläkemaksun alimpaan ensimmäiseen maksuluokkaan kuuluvat sellaiset yritykset, joiden käyttöomaisuuden poistot ovat enintään 50 500 euroa, sekä sellaiset yritykset, joiden poistot ylittävät tämän määrän, mutta ovat kuitenkin alle 10 prosenttia maksetuista palkoista. Toiseen maksuluokkaan kuuluvat sellaiset yritykset, joiden poistot ylittävät 50 500 euroa ja ovat samalla vähintään 10 prosenttia mutta enintään 30 prosenttia maksetuista palkoista. Kolmanteen eli ylimpään maksuluokkaan kuuluvat yritykset, joiden poistot ylittävät 50 500 euroa ja ovat samalla yli 30 prosenttia maksetuista palkoista. Kansaneläkemaksun nykyisellä porrastuksella on pyritty keventämään työvaltaisten yritysten maksurasitusta.

Lukumääräisesti suurin osa yksityisistä työnantajista — noin 94 prosenttia — kuuluu ensimmäiseen maksuluokkaan. Toisessa maksuluokassa oli vuonna 2007 noin 2 600 ja kolmannessa maksuluokassa noin 4 950 työnantajaa. Kansaneläkemaksua määrättäessä yksityisiin työnantajiin rinnastetaan valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) mukaiset valtion liikelaitokset.

Kansaneläkelain 99 §:n mukaan työnantajan kansaneläkemaksun suuruudesta säädetään erikseen lailla. Maksun suuruudesta säädetään tällä hetkellä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun maksuprosentista annetulla lailla (1262/2006). Maksuja muutettiin viimeksi vuoden 2008 alusta.

Kansaneläkemaksun suuruus vuonna 2009 on yksityisillä työnantajilla maksuluokittain 0,801, 3,001 tai 3,901 prosenttia palkasta. Yksityisten työnantajien keskimääräisen kansaneläkemaksu on noin 1,38 prosenttia. Muilla työnantajilla (kunta, kuntayhtymä, kunnallinen liikelaitos, evankelis-luterilainen kirkko tai sen seurakunta, seurakuntayhtymä, ortodoksinen kirkkokunta tai sen seurakunta, valtio, valtion laitos ja Ahvenanmaan maakunta) kansaneläkemaksun suuruus on 1,851 prosenttia palkasta.

Työnantajan kansaneläkemaksua on useaan otteeseen alennettu. Osana työllisyyden elvytystoimia työnantajien maksuja alennettiin kolme kertaa 1990-luvun alussa. Sen jälkeen kansaneläkemaksua on alennettu vuosina 1997, 1999, 2000, 2002, 2006 ja 2008. Maksujen alennuksilla on pyritty parantamaan työnantajien kilpailukykyä ja työllistämisedellytyksiä. Julkisten alojen työnantajien kansaneläkemaksuja on yhtenäistetty ja alennettu lähemmäs yksityisten alojen keskimääräistä maksutasoa. Vuonna 2008 kansaneläkemaksun alennus tehtiin kompensoimaan samana vuonna toteutettua työnantajan työeläkemaksun korotusta.

Työnantajan kansaneläkemaksua on alennettu asteittain valtiontalouden voimavarojen puitteissa. Vuoden 2009 alussa kansaneläkemaksun keskimääräisen maksutaso on noin kolmasosa vuoden 1989 keskimääräisestä maksutasosta.

Työnantajan kansaneläkemaksu on osa työnantajan lakisääteisiä pakollisia palkkaperusteisia työvoimakustannuksia. Työnantajan kansaneläkemaksu määrätään ja maksetaan työnantajan maksamien palkkojen perusteella. Kansaneläke on perusturvaetuus ja perusturvaetuudet rahoitetaan yleensä yleisin verovaroin.

Edellä olevan perusteella ehdotetaan osana hallituksen 30 päivänä tammikuuta 2009 sopimaa talouden elvytyspakettia, että työvoimakustannuksia alennetaan alentamalla työnantajan kansaneläkemaksua 0,801 prosenttiyksikköä huhtikuun alusta 2009. Käytännössä tämä merkitsisi kansaneläkemaksun poistumista kokonaan alimpaan eli ensimmäiseen maksuluokkaan kuuluvilta yksityisiltä työnantajilta. Maksun alentaminen 0,801 prosenttiyksiköllä koskisi kaikkia yksityisiä työnantajia. Saman suuruisen alennuksen saisivat myös kaikki julkisen alan työnantajat, kunnat, seurakunnat, Ahvenanmaan maakunta ja valtio.

Alennetut kansaneläkemaksut olisivat yksityisillä työnantajilla voimassa olevien maksuluokkien mukaan 0,00, 2,20 tai 3,10 prosenttia ja muilla työnantajilla (kunta, kuntayhtymä, kunnallinen liikelaitos, evankelis-luterilainen kirkko tai sen seurakunta, seurakuntayhtymä, ortodoksinen kirkkokunta tai sen seurakunta, valtio, valtion laitos ja Ahvenanmaan maakunta) 1,05 prosenttia palkasta.

Kansaneläkemaksun alennus ehdotetaan tehtäväksi muuttamalla väliaikaisesti sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun maksuprosentista annetun lain 3 §:n 1 ja 2 momenttia. Laki olisi voimassa vuoden 2009 loppuun. Maksun alennus koskisi palkkoja, jotka maksetaan 1 päivän huhtikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 välisenä aikana

Päättäessään työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta osana 30 päivänä tammikuuta 2009 julkistettua talouden elvytyspakettia hallitus samalla hyväksyi työmarkkinajärjestöjen esityksen vahvistaa työeläkkeiden rahoitusta korottamalla työeläkemaksuja vuosina 2011—2014 yhteensä 1,6 prosenttiyksikköä. Hallitus antaa erikseen eduskunnalle esityksen työnantajan kansaneläkemaksun pysyvästä poistamisesta vuoden 2010 alusta. Tarkoituksena on, että kansaneläkkeiden kestävä rahoitus turvataan jatkossa pysyvällä tavalla.

1.3. Valtion rahoitusosuus

Työnantajan kansaneläkemaksun maksuprosentteihin ehdotetut muutokset merkitsisivät sitä, että valtion kokonaisrahoitusosuus kansaneläkevakuutuksen kuluista kasvaisi vuonna 2009 noin 387 miljoonalla eurolla 2 280 miljoonasta eurosta noin 2 667 miljoonaan euroon. Kansaneläkkeiden rahoitusta uudistettaessa lähdettiin siitä, että valtion 53 prosentin suuruista perusrahoitusosuutta tulisi tarkistaa, kun valtion lisärahoitusosuuden määrä ylittää kansaneläkerahaston viiden prosentin vähimmäismäärän. Jos lakia ei muutettaisi, valtion lisärahoitusosuus kasvaisi vuonna 2009 noin 473 miljoonaan euroon, mikä vastaisi noin 18 prosenttia kansaneläkerahaston vähimmäismäärää laskettaessa huomioon otettavista kansaneläkevakuutuksen vuotuisista kokonaiskuluista.

Työnantajat maksavat tietyn kuukauden kansaneläkemaksun edellisen kuukauden palkkojen perusteella. Huhtikuun 2009 alussa voimaan tuleva esitys työnantajan kansaneläkemaksun alentamisesta vaikuttaisi siten ensimmäisen kerran huhtikuussa maksettavien palkkojen perusteella toukokuussa 2009 maksettaviin kansaneläkemaksuihin. Vielä huhtikuussa 2009 kansaneläkemaksut tuloutettaisiin Kansaneläkelaitoksen kansaneläkerahastoon voimassa olevien säännösten tasoisina. Toukokuusta alkaen maksut tuloutettaisiin esityksen mukaisesti alennettuina.

Edellä olevan perusteella kansaneläkelain 97 §:ää ehdotetaan muutettavaksi toukokuun alusta 2009 siten, että valtion 53 prosentin suuruinen perusrahoitusosuus kansaneläkkeistä ja kansaneläkerahastosta toimeenpantavien etuuksien toimintakuluista nousisi 76 prosenttiin. Valtion lisärahoitusosuus jäisi tällöin alle viiteen prosenttiin rahaston rahoitusomaisuuden vähimmäismäärästä. Perusrahoitusosuuden muutos olisi voimassa vuoden 2009 loppuun.

Eduskunnalle erikseen annettavaan hallituksen esitykseen työnantajan kansaneläkemaksun pysyvästä poistamisesta vuoden 2010 alusta sisällytetään säännökset kansaneläkkeiden pysyvästä rahoittamisesta valtion varoista.

2. Esityksen vaikutukset

2.1. Vaikutukset kansaneläkkeen saajien asemaan

Esityksellä ei ole vaikutusta kansaneläkkeen saajien asemaan. Kansaneläkkeiden rahoitus turvataan ja kansaneläkkeet maksetaan kuten tähänkin asti.

2.2. Vaikutukset työnantajien asemaan

Työnantajan kansaneläkemaksun alentaminen

Työnantajan kansaneläkemaksun maksutuotoksi vuonna 2009 oli arvioitu 1 091 miljoonaa euroa. Maaliskuussa maksettavien palkkojen perusteella työnantajat maksavat kansaneläkemaksun huhtikuussa. Esitys vaikuttaisi siten ensimmäisen kerran huhtikuussa maksettavien palkkojen perusteella toukokuussa 2009 maksettaviin maksuihin.

Yksityisten työnantajien kansaneläkemaksut alenisivat vuonna 2009 yhteensä noin 280 miljoonaa euroa. Maksut alenisivat yksityisten työnantajien ensimmäisessä maksuluokassa noin 221 miljoonaa, toisessa maksuluokassa noin 30 miljoonaa ja kolmannessa maksuluokassa noin 29 miljoonaa euroa. Kuntatyönantajien kansaneläkemaksut alenisivat vuonna 2009 noin 78 miljoonaa euroa, seurakuntien maksut noin 3 miljoonaa euroa ja valtiotyönantajien maksut noin 26 miljoonaa euroa. Maksun alentamisen välillisenä vaikutuksena kuntien saamien valtionosuuksien arvioidaan alenevan kahden vuoden viiveellä eli vuonna 2011 noin 20 miljoonaa euroa. Tämä aleneminen perustuu vuodelle 2009 määritetyn valtionosuusindeksin lakisääteiseen korjaamiseen vuonna 2011. Yhteensä työnantajien kansaneläkemaksut alenisivat vuonna 2009 noin 387 miljoonaa euroa.

Työnantajan kansaneläkemaksun alentaminen alentaisi sekä yksityisen että julkisen alan työnantajien työvoimakustannuksia lieventäen painetta lomautuksiin ja irtisanomisiin. Nopeana elvytystoimena kansaneläkemaksun alennus toisi välittömän alennuksen työvoimakustannuksiin.

Työnantajat maksavat työnantajan kansaneläkemaksun yhdessä työnantajan sairausvakuutusmaksun kanssa yhtenä maksuna, työnantajan sosiaaliturvamaksuna. Maksun alennuksen jälkeen myös ensimmäiseen maksuluokkaan kuuluvien työnantajien maksettavaksi jäisi edelleen työnantajan sosiaaliturvamaksuun sisältyvä työnantajan sairausvakuutusmaksu, jonka suuruus vuonna 2009 on 2,00 prosenttia. Maksu suoritetaan työnantajan sosiaaliturvamaksuna. Ehdotus kansaneläkemaksun alentamisesta 0,801 prosenttiyksiköllä ei siten edellyttäisi rakenteellisia muutoksia yritysten palkanlaskenta- ja maksujärjestelmiin.

Kansaneläkemaksun poistaminen kokonaan

Kansaneläkemaksun kokonaan poistamisen vuosivaikutusta on arvioitu vuoden 2010 tasossa lähtien vuoden 2009 alussa voimassa olevista kansaneläkemaksun maksuprosenteista. Poistuvien kansaneläkemaksujen yhteismääräksi vuodessa arvioidaan tällöin noin 1 110 miljoonaa euroa, mistä yksityisten työnantajien osuus olisi noin 725 miljoonaa euroa. Kuntatyönantajilla kansaneläkemaksun poistamisen välitön vuosivaikutus olisi noin 280 miljoonaa euroa. Maksun poistaminen vähentäisi kuntien saamia valtionosuuksia yhteensä vuositasolla noin 70 miljoonaa euroa. Yhteisöveron tuotto muodostuisi yksityisten työnantajien kansaneläkemaksun alentamisen ja poiston vuoksi lähivuosina suuremmaksi kuin ilman näiden toimenpiteiden toteuttamista. Kuntien osalta maksun poistamisen vuositason kokonaisvaikutus yhteisöveron tuottoon on arvioitu 44 miljoonaksi euroksi. Maksujen poistamisen nettovaikutus kuntiin olisi siten noin 254 miljoonaa euroa vuodessa. Seurakuntien kansaneläkemaksut alenisivat vuositasolla noin 9 miljoonaa euroa. Maksun poistamisen seurakuntien yhteisöveron tuottoja kasvattava vaikutus arvioidaan noin 4 miljoonaksi euroksi vuodessa. Valtiotyönantajien maksujen arvioidaan alenevan noin 95 miljoonaa euroa vuositasolla.

Työnantajan kansaneläkemaksun poistamisen on valtiovarainministeriössä arvioitu tukevan työvoiman kysyntää usean vuoden aikavälillä yhteensä noin 10 000 hengellä. Talouden taantuman aikana tämä merkitsisi lähinnä työvoiman supistamistarpeen pienenemistä. Kansaneläkemaksun poistamisen vaikutus olisi suurin pääomavaltaisissa yrityksissä, jotka maksavat nyt toisen tai kolmannen maksuluokan mukaista kansaneläkemaksua.

Työvoimakustannusten alentamisen lisäksi kansaneläkemaksun poistaminen tukisi yritysten investointeja. Poistojen ja palkkojen perusteella määräytyvä kansaneläkemaksun maksuluokka on lisännyt investointien kustannuksia, koska investoinnin seurauksena yritys voi siirtyä matalammasta korkeampaan maksuluokkaan.

Kansaneläkemaksun poistaminen on pääosin tarkoitus rahoittaa energia- ja ympäristöveroja korottamalla. Näin siirretään verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristö- ja energiaveroihin, mikä on työllisyyden ja talouskasvun kestävyyden kannalta perusteltua. Työnantajan kansaneläkemaksun pysyvä poistaminen loisi myös edellytykset työeläkemaksun etupainotteiselle nostamiselle, mikä nopeuttaisi eläkkeiden rahastointia ja vähentäisi työeläkemaksun tulevaa nostopainetta.

Valtion lisätalousarvioesityksen mukaan työnantajan kansaneläkemaksu poistetaan kahdessa vaiheessa. Työnantajan kansaneläkemaksun poistuessa kokonaan vuoden 2010 alusta myös käsite työnantajan sosiaaliturvamaksu tulee poistaa. Tätä koskevat säännösmuutokset sisällytetään erikseen annettavaan hallituksen esitykseen työnantajan kansaeläkemaksun pysyvästä poistamisesta.

2.3. Vaikutukset Kansaneläkelaitoksen asemaan

Ehdotettu kansaneläkemaksun alentaminen vähentäisi Kansaneläkelaitoksen maksutuottoja toukokuusta 2009 alkaen. Maksutuottojen arvioidaan alenevan vuonna 2009 yhteensä noin 387 miljoonaa euroa. Maksutuottojen alenema korvattaisiin korottamalla kansaneläkerahastoon maksettavaa valtion perusrahoitusosuutta. Ehdotus ei aiheuttaisi rakenteellisia muutoksia maksatusjärjestelmiin.

Vuonna 2010 kansaneläkemaksun poistuessa Kansaneläkelaitoksen maksutuottojen alennus olisi arviolta 1 070 miljoonaa euroa. Tammikuussa 2010 kansaneläkerahastoon maksettaisiin vielä joulukuun 2009 palkkojen perusteella suoritettavat kansaneläkemaksut. Lisäksi vuosina 2010—2012 kertyy vähäisiä määriä vuoteen 2009 ja aikaisempiin vuosiin kohdistuvia kansaneläkemaksuja.

2.4. Valtiontaloudelliset vaikutukset

Valtion perusrahoitusosuuden suuruudeksi kansaneläkkeistä oli vuonna 2009 arvioitu noin 1 386 miljoonaa euroa ja lisärahoitusosuuden suuruudeksi noin 86 miljoonaa euroa. Valtion perusrahoitusosuuden kasvattaminen 53 prosentista 76 prosenttiin lisäisi valtion perusrahoitusosuutta noin 391 miljoonalla eurolla vuonna 2009. Valtion lisärahoitusosuudeksi vuonna 2009 arvioidaan noin 82 miljoonaa euroa. Ehdotus lisäisi valtion menoja vuonna 2009 noin 387 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon valtion kansaneläkemaksujen aleneminen, valtion menojen nettolisäys olisi noin 361 miljoonaa euroa.

Kansaneläkemaksun poistaminen lisäisi valtion menoja vuositasolla noin 1 110 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon valtion työvoimakustannuksissa tapahtuva aleneminen, valtion nettomenot olisivat noin 1 015 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon myös valtionosuuksien pieneneminen, valtion nettomenojen kasvu olisi vuositasolla noin 945 miljoonaa euroa. Lisäksi yhteisöverotulot kasvaisivat vuositasolla noin 153 miljoonaa euroa.

Kansaneläkemaksun alentaminen ja poisto rahoitettaisiin aluksi valtion lainanottoa kasvattamalla. Pysyvästi valtion menojen kasvu tultaisiin pääosin rahoittamaan elinkeinoelämän energia- ja ympäristöveroja korottamalla. Tarvittavat rahoituspäätökset tehdään vuoden 2009 keväällä valtiontalouden menokehyksistä päätettäessä.

3. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun yhteydessä on kuultu valtiovarainministeriötä, Kansaneläkelaitosta, Verohallitusta sekä keskeisiä työmarkkinajärjestöjä.

4. Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy valtion vuoden 2009 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

5. Voimaantulo

Laki sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun maksuprosentista annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2009 ja laki kansaneläkelain 97 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 1 päivänä toukokuuta 2009. Lait olisivat voimassa vuoden 2009 loppuun.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun maksuprosentista annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun maksuprosentista 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun lain (1262/2006) 3 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1343/2007, väliaikaisesti seuraavasti:


3 §

Työnantajan kansaneläkemaksu on yksityisellä työnantajalla sekä sellaisella valtion liikelaitoksella, johon sovelletaan valtion liikelaitoksista annettua lakia (1185/2002):

1) I maksuluokassa 0,00 prosenttia;

2) II maksuluokassa 2,20 prosenttia;

3) III maksuluokassa 3,10 prosenttia.


Muilla työnantajilla kansaneläkemaksu on 1,05 prosenttia.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2009 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2009.

Tätä lakia sovelletaan 1 päivänä huhtikuuta 2009 tai sen jälkeen mutta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 maksettavan palkan perusteella suoritettaviin kansaneläkemaksuihin.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



2.

Laki kansaneläkelain 97 §:n väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 11 päivänä toukokuuta 2007 annetun kansaneläkelain (568/2007) 97 §, sellaisena kuin se on laissa 985/2008, väliaikaisesti seuraavasti:


97 §
Valtion perusrahoitusosuus

Valtion varoista rahoitetaan kansaneläkerahastosta maksettavien kansaneläkevakuutuksen etuuksien ja kulujen perusrahoitusosuutena:

1) 76 prosenttia tämän lain mukaisista vanhuuseläkkeistä, työkyvyttömyyseläkkeistä ja lapsikorotuksista sekä kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain mukaisista työttömyyseläkkeistä ja yksilöllisistä varhaiseläkkeistä;

2) tämän lain mukaiset perhe-eläkkeet kokonaan;

3) 76 prosenttia tämän lain mukaisista työkyvyttömyyden arviointiin liittyvistä kuluista sekä maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) 15 §:n 2 momentissa tarkoitetuista tämän lain mukaisista kansaneläkekuluista;

4) 3 kohdassa mainitussa lainkohdassa tarkoitetut tämän lain mukaiset perhe-eläkekulut kokonaan.


Lisäksi valtion varoista rahoitetaan perusrahoitusosuutena 76 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen etuuksien toimeenpanosta sekä Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 b §:ssä tarkoitettujen muiden kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvista toimintakuluista.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2009 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2009.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2009

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Liisa Hyssälä

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.