Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 9/2009
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä otettaisiin huomioon Suomen pohjoisten alueiden maataloutta koskevan pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmän muuttamisesta saavutettu neuvottelutulos Suomen ja Euroopan yhteisöjen komission välillä. Vuoden 2009 alusta lukien Suomen pohjoisen tuen alueella kansallisena tukena voitaisiin myöntää tuotannosta irrotettua sika- ja siipikarjatalouden tukea sekä sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvausta. Lisäksi viitemäärän korottamista koskeva säännös muutettaisiin vastaamaan tukikelpoisten eläinyksikköjen enimmäismääriä eri tukialueilla.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.


PERUSTELUT

1 Nykytila

Maatalouden toimintaedellytysten ja tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi sekä viljelijäväestön kohtuullisen tulotason varmistamiseksi maataloutta tuetaan Euroopan unionin ja kansallisin budjettivaroin. Erimuotoisten tukien merkitys maatalouden toimintaedellytysten turvaamisessa on keskeinen. MTT taloustutkimuksen maa- ja puutarhatalouden ennakollisen kokonaislaskelman mukaan tukien osuus maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotosta vuonna 2008 arvioidaan olevan noin 43 prosenttia.

Euroopan unionissa maatalouden tukipolitiikka kuuluu Euroopan yhteisöjen komission, jäljempänä komission, yksinomaiseen toimivaltaan. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteisöpolitiikan keinojen ensisijaisuutta sekä sitä, että kansallista maatalouspolitiikkaa voidaan harjoittaa vain sellaisella tavalla, minkä yhteisölainsäädäntö ja komission päätökset mahdollistavat. Maatalouden tukijärjestelmän perusta muodostuu Suomessa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan tukimuodoista, joita ovat Euroopan unionin kokonaan rahoittamat suorat tuet sekä osarahoitetut luonnonhaittakorvaus ja maatalouden ympäristötuki. Näitä tukimuotoja täydennetään kansallisilla tuilla (valtiontuet).

Maatalouden kansallisten tukien järjestelmän perusrakenne muotoutui Suomen liittymisneuvotteluissa. Tuolloin sovittiin muun muassa pitkäaikaisesta pohjoisesta tuesta artiklan 142 perusteella Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueet).

Valtioneuvosto hyväksyi 19 päivänä kesäkuuta 2008 Suomen esityksen pohjoisten alueiden maataloutta koskevan pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmän muuttamisesta, jonka pohjalta käytiin neuvotteluja komission kanssa kesän ja syksyn 2008 aikana. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ja komissaari Mariann Fischer Boel pääsivät 19 päivänä joulukuuta 2008 poliittiseen sopimukseen Suomen pohjoisten alueiden maataloutta koskevan pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmän muuttamisesta.

Saavutetun neuvotteluratkaisun ja valtioneuvoston 29 päivänä tammikuuta 2009 hyväksymän lopullisen tukiohjelmaesityksen perusteella tukea maksetaan kuudelle pääryhmälle: 1) maito, 2) märehtijät (naudanlihantuotanto, lammas- ja vuohitalous sekä hevostalous), 3) siat ja siipikarja (sikatalous, kananmunien tuotanto ja siipikarjanlihan tuotanto), 4) puutarhatalous (kasvihuonetuotanto ja puutarhatuotteiden varastointi), 5) kasvintuotanto ja 6) muut pohjoisen tuet (porotalous, metsämarjojen ja -sienten varastointituki, maidon ja lihan kuljetustuki). Uutena tukimuotona pääryhmään muut pohjoiset tuet sisältyisi vuodesta 2010 lukien tuki kotieläintaloudelle välttämättömien palveluiden turvaamiseksi syrjäisimmillä alueilla. Sika- ja siipikarjatalouden tuet on tarkoitus irrottaa tuotannosta vuoden 2009 alusta lukien. Muut tuet jatkuvat tuotantosidonnaisina.

Vuoden 2008 maa- ja puutarhataloustuotannolle maksettiin kansallista tukea yhteensä 554,3 miljoonaa euroa. Tästä summasta pohjoisen tuen osuus oli noin 58 prosenttia, Etelä-Suomen kansallisen tuen noin 17 prosenttia ja luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan vajaat 22 prosenttia. Muihin tukikohteisiin käytettiin noin kolme prosenttia kansallisen tuen kokonaismäärästä. Kansallisesta tuesta maksettiin vuonna 2008 C-tukialueelle kolme neljäsosaa ja tukialueille A ja B neljäsosa. Kansallisesta tuesta maksettiin kotieläinten määrään perusteella, maidon tuotantotuki mukaan luettuna, noin 59 prosenttia. Peltopinta-alaperusteisten tukien osuus oli noin 33 prosenttia ja muiden maksuperusteiden runsas kahdeksan prosenttia kansallisen tuen kokonaismäärästä.

2 Ehdotetut muutokset

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annettu laki (1559/2001), jäljempänä kansallisten tukien laki, tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. Lain 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään, mitä kansallisia tukia voidaan myöntää pohjoisena tukena. Koska Suomen ja komission välillä saavutettuun neuvotteluratkaisuun sisältyy uusia tukimuotoja, mainittu kohta ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan saavutettua neuvotteluratkaisua. Ehdotetun muutoksen jälkeen pohjoisena tukena voitaisiin myöntää sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvausta sekä muuta pohjoista tukea. Muulla pohjoisella tuella tarkoitettaisiin muun muassa tukea kotieläintilojen palvelujen turvaamiseksi harvaan asutuilla alueilla Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Kansallisten tukien lakia muutettiin viimeksi 30 päivänä huhtikuuta 2008 voimaan tulleella lailla 283/2008, jolloin kansallisten tukien lakiin lisättiin muun muassa säännökset tuotannosta irrotetusta sika- ja siipikarjatalouden tuesta sekä sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvauksesta. Suomen ja komission pohjoista tukea koskevan neuvotteluratkaisuun sisältyy edellä mainitut tuet ja pohjoisten alueiden tuotannosta irrotetun tuen järjestelmä vastaa komission hyväksymää Etelä-Suomen vastaavaa tukijärjestelmää.

Kansallisten tukien lain 10 d §:n mukaan tuotannosta irrotetun tuen suuruuden perusteena olevaa viitemäärää voidaan tietyin edellytyksin korottaa tuotantorakennuksen laajennus- tai uudisrakennusinvestoinnin taikka vuokrauksen perusteella. Viitemäärän korottamisen edellytyksenä laajennus- ja uudisrakentamisinvestoinnissa on muun muassa, että hakija on aloittanut tuotantorakennuksen laajennus- tai uudisrakentamisinvestoinnin ennen 2 päivää elokuuta 2007 ja tuotantorakennus on hyväksytty käyttöön viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008. Voimassa olevan kansallisten tukien lain säännös tuotantorakennuksen laajennus- tai uudisrakentamisinvestoinnin aloittamispäivämäärästä perustuu siihen että valtioneuvosto hyväksyi 2 päivänä elokuuta 2007 Suomen esityksen Etelä-Suomen kansallisiksi tuiksi vuosille 2008—2013. Valtioneuvosto hyväksyi 19 päivänä kesäkuuta 2008 Suomen esityksen pohjoisten alueiden maataloutta koskevan pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmän muuttamisesta. Pohjoisten tukien järjestelmää koskeva poliittinen yhteisymmärrys saavutettiin 19 päivänä joulukuuta 2008 ja pohjoisten tukien järjestelmää koskevan muutoksen notifikaatio komissiolle tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2009. Edellä sanotun perusteella ja pohjoisen tuen alueen (C-tukialue) viljelijöiden yhdenvertaisen kohtelun vuoksi on perusteltua asettaa tuotantorakennuksen laajennus- ja uudisrakentamisinvestoinnin aloitukselle ja valmistumiselle myöhäisempi ajankohta kuin mitä voimassa olevassa laissa. Tämän vuoksi lain 10 d §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan pohjoisen tuen alueella tuotantorakennusinvestoinnin tulisi olla aloitettu ennen 19 päivää kesäkuuta 2008 ja valmistua viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2009, jotta viitemäärää voitaisiin korottaa laajennus- tai uudisrakennusinvestoinnin perusteella.

Kansallisten tukien lain 10 d §:n 3 momentin mukaan viitemäärää vahvistettaessa voidaan ottaa huomioon yhteensä enintään 20 000 kanaa tai kanaemoa vastaava eläinyksikkömäärä maatilaa kohti ja viitemäärää voidaan korottaa vain mainitun enimmäismäärän rajoissa. Tämä eläinmäärän rajoitus johtui siitä, että kansallisia tukia voidaan maksaa Etelä-Suomessa eli tukialueilla A ja B enintään 20 000 tuhannelta kanalta tai kanaemolta eli 260 eläinyksiköltä maatilaa kohti. Suomen pohjoisten alueiden tukien järjestelmä sisältää kuitenkin edellä mainitusta tukikelpoisista eläinyksikkömääristä poikkeavia eläinyksikkömäärien enimmäismääriä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen viitemäärä voitaisiin vahvistaa alueella C2p enintään 300 eläinyksiköltä, josta kanoista enintään 260 eläinyksikköä, alueella C3 enintään 200 eläinyksiköltä ja alueella C4 enintään 100 eläinyksiköltä, mikä on ollut tukeen oikeuttavien eläinyksiköiden enimmäismäärä tähänkin asti. Edellä sanotun perusteella lain 10 d §:n 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä tukeen oikeuttavien eläinyksiköiden enimmäismäärän osalta.

Kansallisten tukien lain 16 §:ssä säädetään tukien yleisistä alentamisperusteista. Pykälän sanamuoto ei kuitenkaan suoranaisesti anna toimivaltaa alentaa tai peruuttaa sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen tai rakennemuutoskorvauksen viitemäärää. Tämän vuoksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, joka mahdollistaisi jo vahvistetun viitemäärän alentamisen tai peruuttamisen 16 §:n 1 momentin 1, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa. Viitemäärää voitaisiin siten alentaa tai viitemäärä peruuttaa, jos hakija on ilmoittanut hakemuksessaan virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja taikka tuen saamiseksi olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, taikka järjestelyn ilmeisenä tarkoituksena on tukiehtojen tai tukijärjestelmän tavoitteiden kiertäminen. Jo vahvistetun viitemäärän alentaminen tai sen peruuttaminen ei olisi muissa kuin edellä mainituissa tilanteissa mahdollista. Lisäksi voimassa olevan kansallisten tukien lain 16 §:n 5 momenttiin lisättäisiin valtuus antaa valtioneuvoston asetuksella tarkemmat säännökset myös viitemäärän alentamisperusteista.

Lisäksi suomenkielisen kansallisten tukien lain 10 e §:n 2 momentissa oleva virheellinen pykäläviittaus korjattaisiin.

3 Esityksen vaikutukset

Esityksellä ei ole suoranaisia valtiontaloudellisia vaikutuksia. Kansalliset tulotuet maksetaan valtion talousarvion maa- ja puu-tarhatalouden kansallisen tuen momentin (30.20.40) määrärahan rajoissa. Vuoden 2008 valtion talousarviossa maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen varattiin 557,475 miljoonaa euroa, josta käytettiin tukivuoden 2008 pohjoisten alueiden kansalliseen tukeen 327,4 miljoonaa euroa. Tästä määrärahasta maksettiin maidon tukea enintään 157,2 euroa, märehtijöiden tukea 66,0 miljoonaa euroa, sika- ja siipikarjatalouden tukea enintään 34,7 miljoonaa euroa, puutarhatalouden tukea enintään 21,4 miljoonaa euroa, kasvintuotannon tukea 41,6 miljoonaa euroa ja muuta pohjoista tukea 6,5 miljoonaa euroa

Valtion vuoden 2009 talousarviossa maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen on varattu yhteensä 559,365 miljoonaa euroa. Valtioneuvoston lopullisen tukiohjelmaesityksen mukaan pohjoisten tulotukien tuotekohtaisten maksuvaltuuksien yhteismäärä olisi 398 miljoonaa euroa. Pohjoista tukea voitaisiin kuitenkin maksaa yhteensä enintään 358 miljoonaa euroa. Tämä perustuu liittymissopimuksen mahdollistamaan tämänhetkiseen pohjoisen tuen enimmäismäärään (382 miljoonaa euroa), josta on vähennetty 24 miljoonaa euroa yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksen yhteydessä hyväksyttyä kansallista lisätukea. Saavutetun neuvotteluratkaisun mukaisesti maksuvaltuuksien tasoa arvioidaan komission kanssa vuonna 2013 ottaen huomioon yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksen yhteydessä sovitun kansallisen lisätuen päättymisen vaikutukset.

Pohjoisten alueiden kansallisten tukien järjestelmän muuttamisesta saavutetun neuvotteluratkaisun mukaan voidaan maksaa vuosittain maidon tukea enintään 193,7 miljoonaa euroa, märehtijöiden tukea enintään 73,7 miljoonaa euroa, sika- ja siipikarjatalouden tukea enintään 37,0 miljoonaa euroa, puutarhatalouden tukea enintään 25,4 miljoonaa euroa, kasvintuotannon tukea enintään 58,3 miljoonaa euroa ja muuta pohjoista tukea enintään 9,9 miljoonaa euroa.

Pohjoisten alueiden kansallista tukea arvioidaan maksettavan yhteensä noin 30 000 tuensaajalle, joista kotieläintiloja on noin 12 000 tilaa ja kasvintuotantotiloja vajaat 18 000 tilaa. Kasvihuonetuotantoa on noin 700 tuensaajalla. Porotalouden tukia arvioidaan maksettavan yhteensä noin 1 000 tuensaajalle. Sikojen ja/tai siipikarjan kansallista tukea maksettiin vuoden 2007 tuotannon perusteella yhteensä noin 1 700 tilalle. Tämän perusteella voidaan arvioida, että sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen viitemäärä tullaan vahvistamaan likimain samalla tilamäärälle.

Esityksellä ei ole organisaatiovaikutuksia. Pohjoisten alueiden kansallisen tukeen liittyvien linjausten ja säädösten valmistelu tehdään maa- ja metsätalousministeriön maatalousosastolla. Tukien toimeenpanosta vastaa Maaseutuvirasto. Kuntien maaseutuviranomaisten uutena kertaluonteisena tehtävänä on sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen viitemäärien vahvistaminen. Tämä työ arvioidaan kuitenkin voitavan hoitaa nykyisillä henkilöstöresursseilla. Kuntien maaseutuviranomaisten uusiksi tehtäviksi jatkossa jäisivät viitemäärien lakkauttaminen sekä viitemäärien ja enimmäisalojen siirtojen vahvistaminen. Työ- ja elinkeinokeskukset antavat lausuntoja viitemäärien korotuksiin liittyen sekä valvovat eri tukiehtojen noudattamista.

4 Asian valmistelu

Asia on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä. Ehdotuksesta on saatu lausunnot valtiovarainministeriöltä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC:ltä ja Suomen Siipikarjaliitto ry:ltä.

5 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 6 §:n 1 momentin 2 kohta, 10 d §:n 3 momentti, 10 e §:n 2 momentin suomenkielinen sanamuoto ja 16 §:n 5 momentti, sellaisena kuin niistä ovat 10 d §:n 3 momentti ja 10 e §:n 2 momentti laissa 283/2008, sekä

lisätään 10 d §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 283/2008, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2—5 momentti siirtyvät 3—6 momentiksi, sekä 16 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1446/2006, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti ja muutettu 5 momentti siirtyvät 4—6 momentiksi, seuraavasti:

6 §
Tukimuodot

Tämän lain nojalla voidaan maa- ja puutarhataloudelle myöntää kansallisena tukena:


2) pohjoista tukea kasvintuotannolle, kotieläintaloudelle, kasvihuonetuotannolle, puutarhatuotteiden varastoinnille, metsämarjojen ja -sienten varastoinnille, porotaloudelle ja muuna pohjoisena tukena, maidon ja lihan kuljetusavustuksena sekä sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvauksena;


10 d §
Tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden tuen viitemäärän korottaminen

Edellä 10 d §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetystä poiketen sillä alueella, jossa sovelletaan 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pohjoisen tuen tukijärjestelmää, hakijan on tullut aloittaa tuotantorakennuksen laajennus- tai uudisrakentamisinvestointi ennen 19 päivää kesäkuuta 2008 ja tuotantorakennuksen tulee olla hyväksytty käyttöön viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2009 maankäyttö- ja rakennuslain 153 §:ssä tarkoitetulla tavalla.


Viitemäärän korotuksen suuruutta laskettaessa käytetään sitä laskennallista eläinyksikkömäärää, joka tuotantorakennuksessa voidaan keskimäärin tuottaa tai kasvattaa. Viitemäärän korotuksen perusteena olevasta laskennallisesta eläinyksikkömäärästä vähennetään kuitenkin se eläinyksikkömäärä, joka otetaan viitemäärää muodostettaessa huomioon 10 c §:n nojalla. Viitemäärää voidaan korottaa maatilaa kohti yhteensä enintään siihen eläinyksikkömäärään saakka, joka on ollut maatilakohtaisesti tukeen oikeuttavien eläinyksikköjen enimmäismäärä tukivuonna 2007 kullakin tukialueella.Viitemäärää voidaan korottaa vain edellä mainittujen enimmäismäärien rajoissa.


10 e §
Tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden tuen myöntäminen

Jos hakijalle on myönnetty 27 §:n 2 momentissa tarkoitettu poikkeus vuodelta 2007 tai kyseessä on 10 §:n 3 momentissa tarkoitettu tilanne vuonna 2007, käytetään tuen myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa laskennallisena peltopinta-alana kolmea hehtaaria.


16 §
Yleiset alentamisperusteet

Jo vahvistettua sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen tai rakennemuutoskorvauksen viitemäärää voidaan alentaa tai viitemäärän vahvistaminen voidaan peruuttaa kokonaan edellä 1 momentin 1, 4 ja 5 kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa.


Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tuen ja viitemäärän alentamisperusteista.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2009

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Liisa Hyssälä

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.