Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annettua lakia ja nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia siten, että kevyen ja raskaan polttoöljyn sekä sähkön valmisteveron palautusta korotettaisiin. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi muutoksia ensiksi mainitun lain määritelmiä ja muutoksenhakua koskeviin säännöksiin.

Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009. Lakeja sovellettaisiin kuitenkin siihen kevyeen ja raskaaseen polttoöljyyn sekä sähköön, joka on käytetty 1 päivänä tammikuuta 2008 ja sen jälkeen.

Esitys edellyttää Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 88 artiklan mukaisen ilmoituksen tekemistä komissiolle. Esityksen mukaisia veronpalautuksia voidaan maksaa vasta sen jälkeen, kun komissio on antanut esitetyille toimenpiteille hyväksyntänsä.

---

Suomessa valmisteveroa kannetaan muun muassa nestemäisistä polttoaineista ja muista energiatuotteista kuten sähköstä. Vuoden 2008 alusta korotettiin energiatuotteista kannettavia valmisteveroja. Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta säädetään nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa (1472/1994), jäljempänä polttoaineverolaki. Kevyestä polttoöljystä kannetaan valmisteveroa 8,7 senttiä litralta ja raskaasta polttoöljystä 6,7 senttiä kilogrammalta huoltovarmuusmaksut mukaan lukien.

Sähköstä kannetaan valmisteveroa sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996), jäljempänä sähköverolaki, nojalla. Sähkön valmistevero on porrastettu alempaan (II) ja korkeampaan (I) veroluokkaan. Veroluokan I mukainen vero on 0,883 senttiä ja veroluokan II vero 0,263 senttiä kilowattitunnilta. Kumpaankin mainittuun määrään sisältyy huoltovarmuusmaksua 0,013 senttiä kilowattitunnilta. Teollisuudessa ja ammattimaisessa kasvihuoneviljelyssä käytetystä sähköstä suoritetaan alemman II veroluokan mukainen vero. Tämä edellyttää erillisen sähkömittarin käyttöä. Veroluokan I veroa suoritetaan sähköstä, joka käytetään esimerkiksi yksityistaloudessa, maa- ja metsätaloudessa, rakentamisessa, tukku- ja vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä yleensäkin palvelutoiminnassa.

Energiatuotteiden hintaan sisältynyttä valmisteveroa palautetaan ammattimaiselle maatalouden harjoittajalle Suomessa maataloudessa käytetystä kevyestä ja raskaasta polttoöljystä sekä sähköstä. Valmisteveron palauttamista koskevat säännökset sisältyvät lakiin maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta (603/2006), jäljempänä maatalouden energiaveron palautuslaki. Maataloudessa käytetystä kevyestä polttoöljystä palautetaan valmisteveroa 3,75 senttiä litralta ja raskaasta polttoöljystä 1,75 senttiä kilogrammalta. Lisäksi verotetusta sähköstä valmisteveroa palautetaan 0,23 senttiä kilowattitunnilta.

Palautukseen on oikeutettu ammattimaisen maatalouden harjoittaja, jollaisena pidetään henkilöä, joka harjoittaa maataloutta ja jolle on verovuoden aikana maksettu Euroopan unionin suoria tukia, luonnonhaittakorvausta, maatalouden ympäristötukea tai kansallista tukea. Lisäksi tukeen on oikeutettu se, joka harjoittaa viljan kuivatusta.

Kasvihuoneviljelijöille maksetaan palautusta kevyen ja raskaan polttoöljyn valmisteverosta polttoaineverolain 10 a §:n nojalla. Ammattimaiselle kasvihuoneviljelijälle palautetaan kevyestä polttoöljystä valmisteveroa 3,75 senttiä litralta ja raskaasta polttoöljystä 1,75 senttiä kilogrammalta. Kasvihuoneviljelijöille maksettava veronpalautus on näin ollen yhtä suuri kuin ammattimaisille maataloudenharjoittajille maksettava veronpalautus. Veronpalautusta ei kuitenkaan suoriteta polttoaineverolain mukaan, jos kevyen ja raskaan polttoöljyn yhteenlaskettu käyttömäärä on alle 16 000 yksikköä hakemusta kohden. Tällaisessa tilanteessa voidaan valmisteveron palautus suorittaa maatalouden energiaveron palautuslain nojalla.

Sähköverolaissa ammattimainen kasvihuoneviljely rinnastetaan teollisuuteen. Teollisuudessa käytetystä sähköstä, joka on voitu erikseen mitata, suoritetaan veroa alemman II veroluokan mukaan. Kasvihuoneviljelmille voidaan toimittaa sähköä alemmalla veroluokan II verolla, jos toimitettu sähkö voidaan erikseen mitata. Tämä edellyttää, että kasvihuoneviljelmälle on asennettu erillinen sähkömittari. Kasvihuoneviljelijälle, joka ei ole asentanut erillistä sähkömittaria, voidaan valmisteveron palautus suorittaa sähköstä hakemuksesta maatalouden energiaveron palautuslain nojalla. Kasvihuoneviljelijä saa käyttämästään sähköstä valmisveron palautusta 0,23 senttiä kilowattitunnilta.

Energiaverojen palautuksen toimeenpanoa selvitettiin laajasti ennen veronpalautusmenettelyn valintaa. Maatalouden energiaveron palautuslaissa otettiin käyttöön menettely, jossa veronpalautus on kytketty maatalouden tuloveroilmoitukseen. Ne hakijat, jotka ovat maatalouden veroilmoituksen piirissä, jättävät hakemuksen valmisteveron palautuksesta osana maatalouden tuloveroilmoitusta. Vain ne palautuksen hakijat, jotka eivät anna maatalouden tuloveroilmoitusta, käyttävät erillistä hakemuslomaketta. Hakemus on tehtävä vuosittain, ja se on jätettävä viimeistään verovuoden päättymistä seuraavan kalenterivuoden helmikuun loppuun mennessä. Yhteisön ja yhteisetuuden on jätettävä hakemus viimeistään neljän kuukauden kuluttua sen verovuoden päättymisestä, jolta palautusta haetaan. Hakemuksessa on ilmoitettava muun muassa verovuoden aikana palautukseen oikeuttava energiatuotteiden käyttö. Veronpalautuksen suorittavat verovirastot.

Veronpalautusta koskevaan päätökseen haetaan ensi vaiheessa muutosta oikaisuvaatimuksella. Veroviraston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan veronpalautusta koskevaan päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Toimivaltainen hallinto-oikeus määräytyy hallintolainkäyttölain (586/1996) 12 §:n mukaisesti. Valitus tulee tehdä siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä on päätöksen tehneen viranomaisen toimialue. Jollei tätä perustetta voida käyttää, valitus tehdään siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä päätöksen tehneen viranomaisen päätoimipaikka sijaitsee tai jollei tätäkään perustetta voida käyttää, siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä päätös on tehty.

Polttoaineverolain 10 a §:n mukaisista palautuksista kasvihuoneviljelijöille vastaa tulliviranomainen. Ne kasvihuoneviljelijät, joiden kevyen ja raskaan polttoöljyn käyttömäärä ylittää 16 000 yksikköä, hakevat valmisteveron palautusta viljelmän sijaintipaikan tulliviranomaiselta. Palautusta voi hakea kalenterivuoden tai erikseen tammi-kesäkuun ja erikseen heinä-joulukuun aikana käytetystä polttoöljystä. Palautusta on haettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa edellä mainitun ajanjakson päättymisestä. Tulliviranomaisen tekemään veronpalauttamista koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen.

Polttoaineiden ja sähkön verottamista koskevat yhteisön säännökset sisältyvät energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27 päivänä lokakuuta 2003 annettuun neuvoston direktiiviin 2003/96/EY, jäljempänä energiaverodirektiivi.

Energiaverodirektiivissä on annettu jäsenvaltioita velvoittavia säännöksiä verotuksen piiriin kuuluvasta tuotekatteesta sekä veron rakenteesta ja tuotekohtaisista vähimmäisverotasoista. Jäsenvaltioiden on kannettava direktiivissä tarkoitetuista tuotteista vero, joka täyttää kyseiselle tuotteelle säädetyn vähimmäisveromäärän. Moottoripolttoaineita, joita käytetään muun muassa maataloudessa, puutarhataloudessa tai kalanviljelyssä, koskevasta vähimmäisveromäärästä säädetään energiaverodirektiivin artiklassa 8 ja liitteen I taulukossa B, jonka mukaan kaasuöljyn eli kevyen polttoöljyn osalta vähimmäisveromäärä on 21 euroa 1 000 litralta. Lämmityspolttoaineisiin ja sähköön tulee soveltaa artiklassa 9 ja liitteen I taulukossa C säädettyjä vähimmäisverotasoja. Raskaan polttoöljyn vähimmäisvero on 15 euroa 1 000 kilolta. Yrityskäyttöön tarkoitetun sähkön vähimmäisveron on oltava 0,5 euroa megawattitunnilta. Muun käytön osalta sähkön vähimmäisvero on 1,0 euroa megawattitunnilta.

Energiaverodirektiivin 26 artiklan 2 kohdan mukaan sellaiset direktiivissä tarkoitetut toimenpiteet kuin verovapaudet ja veronalennukset, verojen eriyttäminen ja veronpalautukset voivat olla valtion tukea, ja siitä on niissä tapauksissa ilmoitettava komissiolle perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Suomi ilmoitti 18 päivänä toukokuuta 2006 maataloudessa käytettyjen energiatuotteiden energiaverojen palauttamisesta komissiolle. Komissio vahvisti 30 päivänä lokakuuta 2007, että Suomen tukitoimet ovat EY:n perustamissopimuksen mukaisia.

Komissio on vahvistanut 27 päivänä joulukuuta 2006 maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevat suuntaviivat vuosiksi 2007—2013, jäljempänä suuntaviivat. Suuntaviivojen VI.F-luvussa vahvistetaan energiaverodirektiivin mukaisiin verovapautuksiin liittyvää tukea koskevat säännöt. Suuntaviivojen 167 kohdassa todetaan, että sovellettaessa energiaverodirektiivin 8 artiklassa ja 15 artiklan 3 kohdassa säädettyä verotoimenpidettä tasapuolisesti koko maatalousalaan toimenpiteen katsotaan edistävän alan kehitystä. Komissio katsoi Suomelle antamassaan vastauksessa, että Suomen tukitoimet täyttävät suuntaviivojen asettamat edellytykset.

Maataloustuotannon toimintaedellytyksiin ja tuotannon kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat markkinoilta saatavat myyntitulot, erilaiset tuet sekä kustannukset. Suomen epäedullisista luonnonoloista, pientilavaltaisesta tuotantorakenteesta ja muista maatalouden erityispiirteistä johtuen tuotantokustannukset muodostuvat korkeiksi. Maatalouden toimintaedellytysten ja tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi sekä viljelijäväestön kohtuullisen tulotason varmistamiseksi maataloutta tuetaan sekä Euroopan yhteisön että kansallisin budjettivaroin.

Tukien merkitys maatalouden toimintaedellytysten turvaamisessa on keskeinen. Maatalouden tukijärjestelmän perustan muodostavat Euroopan Unionin yhteisen maatalouspolitiikan tukimuodot, joita ovat EU:n suorat tuet, luonnonhaittakorvaus ja maatalouden ympäristötuki. Tukia täydennetään kansallisilla tuilla.

Vuonna 2007 maksettiin EU:n suoria tukia, luonnonhaittakorvausta, ympäristötukea ja kansallisia tulotukia lähes 67 000 aktiivitilalle. Näiden tuensaajien tiloista noin 28 000 harjoitti päätuotantosuuntanaan viljanviljelyä, noin 2 000 puutarhatuotantoa ja runsaat 11 000 muuta kasvinviljelyä. Lypsykarjatiloja oli noin 13 600 ja muita nautakarjatiloja noin 4 100. Sika- ja siipikarjataloutta harjoitti noin 3 500 tilaa ja muuta kotieläintaloutta noin 2 700 tilaa. Kasvihuonetuotannon kansallista tukea maksettiin hieman alle 1 400 yrittäjälle.

Vuodesta 2005 lähtien maatalouden harjoittaja on saanut hakemuksesta valmisteveron palautusta maataloudessa käyttämästään energiasta. Energiaverojen palautuksella on pyritty parantamaan maatalouden toimintaedellytyksiä tuotantokustannuksia laskemalla.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta ja laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 10 a §:n muuttamisesta (56/2006), jäljempänä hallituksen esitys, arvioitiin energiatuotteiden käyttöä maatiloilla ja kasvihuoneissa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimuksien perusteella. Hallituksen esityksessä arvioidut käyttömäärät eivät toteutuneet. Palautuksen hakijoita on ollut vähemmän, samoin kuin energiatuotteita on käytetty arvioitua vähemmän.

Energiaveron palautuksia oli arvioitu maksettavan 15,8 miljoonaa euroa vuonna 2005 ja sen jälkeen 19,9 miljoonaa euroa vuodessa. Energiaveroja on kuitenkin palautettu kasvihuoneviljelijöille ja ammattimaisille maatalouden harjoittajille keskimäärin noin 11 miljoonaa euroa vuosittain. Taulukosta 1 ilmenee energiatuotteittain vuoden 2007 kulutuksesta maksettavat veron palautukset. Kasvihuoneviljelyn osalta taulukossa 1 ilmoitetut määrät sisältävät polttoaineverolain 10 a §:n nojalla 1 päivästä tammikuuta 2006 lukien maksetun korotuksen määrän ja maatalouden energiaveron palautuslain nojalla maksetun määrän. Palautuksen hakijoita oli vuonna 2007 noin 40 700.

Taulukko 1: Ennakkotiedot energiaveron palautuksista vuodelta 2007

Laji	Energiamäärä yksikköä	Palautettu määrä, euroa
Kevyt polttoöljy kasvihuoneviljelyssä (l)	23 856 042	337 203
Kevyt polttoöljy muussa maataloudessa (l)	233 745 365	8 765 451
Raskas polttoöljy kasvihuoneviljelyssä (kg)	50 766 150	179 864
Raskas polttoöljy muussa maataloudessa (kg)	451 579	7 902
Sähkö kasvihuoneviljelyssä ja muussa maataloudessa (kWh)	884 422 270	2 034 171

Esityksessä ehdotetaan, että maataloudessa käytettyjen energiatuotteiden valmisteveron palautuksen määriä korotettaisiin vuodesta 2008 lukien. Aiemmin arvioidut energiatuotteiden käyttömäärät maataloudessa eivät toteutuneet. Esityksen tavoitteena on nostaa veron palautusten määrää siten, että maataloudelle osoitettu tuki tulee kokonaan käytetyksi energiaveron palautuksiin.

Kevyen polttoöljyn valmisteveron palautusta korotettaisiin 2,1 senttiä litralta. Veronpalautus kevyestä polttoöljystä kasvaisi 3,75 sentistä 5,85 senttiin litralta. Näin ollen kevyen polttoöljyn valmisteveroa jäisi ehdotetun palautuksen jälkeen maksettavaksi 2,85 senttiä litralta, joka ylittää energiaverodirektiivissä kevyelle polttoöljylle asetetun minimiveron.

Raskaan polttoöljyn valmisteveron palautusta korotettaisiin 1,0 senttiä kilogrammalta. Veronpalautus raskaasta polttoöljystä kasvaisi 1,75 sentistä 2,75 senttiin kilogrammalta. Raskaan polttoöljyn valmisteveroa jäisi ehdotetun palautuksen jälkeen maksettavaksi 3,95 senttiä kilogrammalta.

Maataloudessa käytetystä sähköstä suoritetaan veroluokan I mukainen vero. Ainoastaan ne kasvihuoneviljelijät, joille toimitettu sähkö voidaan erikseen mitata sähköverolain edellyttämällä tavalla, ovat oikeutettuja ostamaan sähkön alemmalla veroluokan II verolla. Korottamalla sähkön valmisteveron palautusta saatettaisiin maatalouden harjoittaminen tasavertaiseen asemaan teollisuustoiminnan ja kasvihuoneviljelyn kanssa. Tästä syystä ehdotetaan, että sähkön valmisteveron palautusta korotettaisiin 0,39 senttiä kilowattitunnilta. Valmisteveron palautus kasvaisi sähköstä 0,23 sentistä 0,62 senttiin kilowattitunnilta. Korotuksen seurauksena maataloudessa käytetystä sähköstä jäisi sähköveroa maksettavaksi 0,263 senttiä kilowattitunnilta huoltovarmuusmaksu mukaan lukien. Maksettavaksi jäävä määrä vastaisi alemman veroluokan II veroa. Korotuksen seurauksena maatalouden harjoittajan suoritettavaksi jäisi samansuuruinen vero maataloudessa käyttämästään sähköstä kuin teollisuuden ja kasvihuoneviljelijöiden suoritettavaksi jää.

EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan mukaan komissiolle on annettava tieto tuen muuttamista koskevista suunnitelmista niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa. Jos komissio katsoo, että suunnitelma ei sovellu yhteismarkkinoille, jäsenvaltio ei saa toteuttaa toimia. Näin ollen päätöksiä esityksen mukaisesti voidaan tehdä ja veronpalautuksia maksaa vasta sen jälkeen, kun komissio on myöntänyt siihen luvan EY:n perustamissopimuksen 87—89 artiklan nojalla.

Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi lisäksi muutoksia maatalouden energiaveron palautuslain muutoksenhakua koskevaan säännökseen. Toimivaltainen hallinto-oikeus määräytyy hallintolainkäyttölain (586/1996) 12 §:n mukaan. Valitus tulee tehdä sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä on päätöksen tehneen viranomaisen toimialue. Verohallinnon organisaatio on muuttunut 1 päivänä toukokuuta 2008. Verovirastojen toimialue ei välttämättä ole enää yhdenmukainen hallinto-oikeuksien tuomiopiirien kanssa. Lisäksi veroviraston toimipaikka voi vaihdella asian luonteen mukaan viraston työjärjestyksessä. Tästä syystä on tarpeen muuttaa säännöstä, jonka mukaan toimivaltainen hallinto-oikeus määräytyy.

Esityksessä ehdotetaan, että toimivaltainen hallinto-oikeus määräytyisi samoin kuin tuloverotuksessa. Veroviraston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haettaisiin muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 5 §:n mukaan määräytyvä hakijan kotikunta. Jos henkilöillä, joihin sovelletaan puolisoita koskevia tuloverolain säännöksiä, olisi kotikunta eri hallinto-oikeuksien tuomiopiirissä, muutosta haettaisiin siltä hallinto-oikeudelta, jonka tuomiopiiriin kuuluu sen puolison kotikunta, jonka mukaan toimivaltainen verovirasto verotusmenettelystä annetun lain 6 §:n 3 momentin nojalla määräytyy. Jos mikään hallinto-oikeus ei olisi toimivaltainen käsittelemään valitusta, muutosta haettaisiin Helsingin hallinto-oikeudelta.

Maatalouden energiaveron palautuslain 2 §:n kansallisen tuen ja maatalouden määritelmiä ehdotetaan tarkennettaviksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annettua lakia (1559/2001) koskevan muutoksen (283/2008) huomioon ottamiseksi. Muutoksella varmistetaan, että veronpalautukseen ovat oikeutettuja myös ne ammattimaisen maatalouden harjoittajat, joiden saaman tuen maksuperuste muuttuu. Vuoden 2009 alusta Etelä-Suomen kansallisena tukena voidaan myöntää tuotannosta irrotettua sika- ja siipikarjatalouden tukea sekä sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvausta.

Maatalouden energiaveron palautuslain 2 §:n 6 kohdassa määritellään se, mitä tässä laissa maataloudella tarkoitetaan. Maataloudeksi luetaan muun muassa velvoitekesannointi. Velvoitekesannointi ehdotetaan muutettavaksi kesannoinniksi, joka jatkossa kattaisi sekä velvoitekesannoinnin että vapaaehtoisen kesannoinnin. Vastaava muutos on tehty maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain maatalouden määritelmään.

Vuoden 2008 osalta veron palautusta tulee hakea helmikuun 2009 loppuun mennessä. Yhteisön ja yhteisetuuden on kuitenkin jätettävä hakemus viimeistään neljän kuukauden kuluttua sen verovuoden päättymisestä, jolta palautusta haetaan. Näin ollen jos yhteisön tai yhteisetuuden tilikausi on päättynyt esimerkiksi 31 päivänä toukokuuta 2008, sen on tullut jättää hakemus verovuoden 2008 osalta viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2008. Esitettyjen korotusten vuoksi saattaa aiemmin vähimmäismäärän alapuolelle jääneet palautukset tulla maksettaviksi vuodesta 2008 ja sen jälkeen. Jotta myös nämä hakijat, joiden hakemuksen jättöaika olisi kulunut umpeen lain voimaan tullessa, olisivat oikeutettuja esityksen mukaisiin palautuksiin, ehdotetaan, että tällaiset hakijat voisivat hakea palautusta vuonna 2008 käytetyistä energiatuotteista huhtikuun 2009 loppuun mennessä. Palautuksen edellytyksenä olisi, että hakija erittelisi sen energiatuotteiden määrän, joka on käytetty kalenterivuoden 2008 aikana. Säännös koskisi näin ollen sellaisia kirjanpitovelvollisia, joiden tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta. Muun selvityksen puuttuessa käytetyt energiatuotteiden määrät voitaisiin myös arvioida.

Verohallinto ja tulliviranomainen voisivat jo ennen lain voimaantuloa ryhtyä toimenpiteisiin lakien toimeenpanemiseksi, jotta varmistettaisiin veron palautusten sujuva suorittaminen komission hyväksynnän jälkeen.

Esityksen mukaisen valmisteveron palautuksen korottamisen jälkeen arvioidaan palautuksen määrän olevan vuonna 2008 ja sen jälkeen vuosittain noin 20,5 miljoonaa euroa vuoden 2007 alustavien kulutuslukujen perusteella laskettuna.

Valtion vuoden 2009 talousarvioehdotuksessa energiaveron palautuksille varattu määräraha saattaa ylittyä. Talousarvioneuvottelujen yhteydessä annetun pöytäkirjamerkinnän mukaan: ”Mikäli momentilla 28.91.41 (Energiaverotuki) kasvihuoneviljelijöiden tukeen sekä maa- ja puutarhataloudelle energiaverotukeen varatut määrärahat kevyen polttoöljyn valmisteveron palautuksen korottamisen ja maatalouden sähköveron palautuksen korottamisen seurauksena ylittyvät tulevina vuosina, maa- ja metsätalousministeriö osoittaa vastaavan säästön hallinnonalansa seuraavan vuoden talousarviosta. Käytettyjen määrärahojen laskennassa otetaan huomioon kevyen polttoöljyn palautuksen osalta myös nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1472/1994) 10 a §:n perusteella maksettava kasvihuoneviljelijöiden tuki.”

Vuodelta 2005 maksettavia maa- ja puutarhatalouden energiaveron palautuksia varten oli budjetoitu 15,8 miljoonaa euroa. Veronpalautuksia on kuitenkin maksettu 8,8 miljoonaa euroa. Käyttämättä jääneestä osasta on siirretty 5,9 miljoonaa euroa kansalliseen tukeen vuoden 2008 toisessa lisätalousarviossa. Vuosilta 2006 ja 2007 käyttämättä jäävä osuus esitetään vuoden 2008 kolmannessa lisätalousarviossa siirrettäväksi Maatilatalouden kehittämisrahastoon.

Esitetyt korotukset koskisivat 1 päivänä tammikuuta 2008 ja sen jälkeen käytettyä kevyttä ja raskasta polttoöljyä sekä sähköä. Näin ollen ammattimaiset maatalouden harjoittajat ja kasvihuoneviljelijät olisivat oikeutettuja korotettuihin veronpalautuksiin jo vuodelta 2008. Päätöksiä esityksen mukaisesti voitaisiin tehdä ja veronpalautuksia maksaa vasta sen jälkeen, kun komissio olisi myöntänyt siihen luvan.

Esitys aiheuttaa kertaluontoisia, hallinnollisia kustannuksia. Mikäli komission hyväksynnän odottamisesta johtuen palautuksensaajille tehtäisiin esitettyjen korotusten osalta erillinen, ylimääräinen palautuspäätös jälkikäteen, tästä aiheutuvat ylimääräiset tietojärjestelmistä johtuvat kustannukset olisivat noin 320 000 euroa. Jotta veronpalautuksiin varattu määräraha voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti, esitetty korotus tulisi suorittaa komission hyväksynnän jälkeen yhdellä kertaa nykyisessä palautusmenettelyssä.

Esityksessä ehdotetaan, että korotettuja valmisteveronpalautuksia maksettaisiin vuonna 2008 ja sen jälkeen käytetystä kevyestä ja raskaasta polttoöljystä sekä sähköstä. Veronpalautuksia voidaan kuitenkin maksaa vasta sen jälkeen, kun komissio on antanut hyväksynnän esitetylle tukimuutokselle.

Verohallinto maksaa verovuoden 2008 aikana käytettyä polttoöljyä ja sähköä koskevat veronpalautukset vuoden 2009 aikana, koska hakemus on jätettävä veroviranomaiselle vuoden 2009 helmikuun loppuun mennessä. Tulliviranomainen maksaa veronpalautuksia vuodelta 2008 osittain vuonna 2008 ja osittain vuonna 2009, koska kasvihuoneviljelijä voi jättää tulliviranomaiselle hakemuksen vaihtoehtoisesti joko kahdessa osassa joulukuun 2008 ja kesäkuun 2009 loppuun mennessä tai koko vuotta koskien kesäkuun 2009 loppuun mennessä. Jos nykyistä veronpalautusta ja esitettyä korotusta ei voida maksaa samanaikaisesti komission hyväksynnän viipymisestä johtuen, tullee tämä aiheuttamaan hallinnollista lisätyötä. Hallinnollisten kustannusten vähentämiseksi olisi esitetty korotus tällöin tarkoituksenmukaista suorittaa komission hyväksynnän jälkeen siten, että maksatus tapahtuisi yhdellä kertaa.

Esitys kasvattaa energiaveron palautuksia. Esitys vähentäisi näin ollen sitä positiivista ympäristövaikutusta, jota taloudellisella ohjauksella oletetaan olevan. Esitys soveltuu huonosti yhteen ilmastotavoitteiden kanssa. Ehdotetut muutokset lisäisivät jossain määrin kevyen ja raskaan polttoöljyn käytön suhteellista edullisuutta esimerkiksi kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin nähden. Lisäksi on mahdollista, että energiaveron palautus voisi lisätä energian kulutusta palautuksen piirissä olevissa kohteissa. Mikäli sen seurauksena hiilidioksidipäästöt kasvavat, kasvattaa muutos niitä vaatimuksia, jotka kohdistuvat päästökauppasektorin ulkopuoliselle sektorille ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama maatalouden tulo- ja kannattavuustyöryhmä on käsitellyt energiatuotteiden valmisteverojen palautuksen kasvattamista maatilojen kannattavuuden ja viljelijöiden tulokehityksen parantamiseksi.

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, Verohallinnon ja Tullihallituksen kanssa.

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa on varauduttu alentamaan maatalouden tuotantokustannuksia. Tämä on tarkoitus toteuttaa kasvattamalla polttoöljyn valmisteveron palautusta ja siirtämällä maatalous samaan sähköveroluokkaan teollisuuden kanssa.

Valmisteltavana olevalla energia- ja ilmastostrategialla on yhtymäkohtia ehdotettuun esitykseen. Energia- ja ilmastostrategiassa kiinnitettäneen huomiota tukiin, jotka vähentävät taloudellisten toimenpiteiden, kuten verojen, ohjausvaikutusta ja heikentävät energiatehokkuuden parantamiseksi luotujen kannustimien vaikutusta erityisesti päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla.

Komissio tullee antamaan ehdotuksen energiaverodirektiivin muuttamiseksi. Komission esitys saattaa sisältää elementtejä, jotka nostavat energiatuotteiden vähimmäisverotasoja. Voimaantullessaan direktiivi edellyttäisi palautusten pienentämistä energiaverodirektiivin vähimmäisverotasojen noudattamiseksi.

Esitys liittyy vuoden 2009 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

2 §. Määritelmät. Pykälän 1 momentin 5 kohdan kansallisen tuen määritelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin, että kansallista tukea voitaisiin maksaa myös tuotannosta irrotetun tuen viitemäärän perusteella. Muutoksella huomioitaisiin kansallisissa tuissa vuodesta 2009 alkaen tapahtuvat muutokset.

Pykälän 1 momentin 6 kohdan maatalouden määritelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että velvoitekesannointi korvattaisiin kesannoinnilla, joka määritelmällisesti kattaisi sekä velvoitekesannoinnin että vapaaehtoisen kesannoinnin. Ehdotetulla muutoksella saatettaisiin voimassa oleva kansallinen lainsäädäntö vastaamaan yhteisessä maatalouspolitiikassa tapahtuneita muutoksia.

4 §. Veronpalautuksen määrä. Palautettavan valmisteveron määriä korotetaan. Valmisteveroa palautettaisiin vuodesta 2008 lähtien maataloudessa käytetystä nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa tarkoitetusta Suomessa verotetusta kevyestä polttoöljystä 5,85 senttiä litralta ja raskaasta polttoöljystä 2,75 senttiä kilogrammalta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa tarkoitetusta verotetusta sähköstä 0,62 senttiä kilowattitunnilta.

12 §. Muutoksenhaku. Veroviraston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haettaisiin muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 5 §:n mukaan määräytyvä hakijan kotikunta. Jos henkilöillä, joihin sovelletaan puolisoita koskevia tuloverolain säännöksiä, on kotikunta eri hallinto-oikeuksien tuomiopiirissä, muutosta haettaisiin siltä hallinto-oikeudelta, jonka tuomiopiiriin kuuluu sen puolison kotikunta, jonka mukaan toimivaltainen verovirasto verotusmenettelystä annetun lain 6 §:n 3 momentin nojalla määräytyy. Verovelvollisen luonnollisen henkilön kotikuntana pidetään kuntaa, jossa hänellä on verovuotta edeltäneen vuoden lopussa katsottava olleen kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu asuinpaikka. Yhteisön kotikunta on kunta, jossa yhteisön kotipaikka verovuotta edeltäneen verovuoden lopussa oli. Yhtymän ja yhteisetuuden kotikunta on kunta, jossa yhtymän ja yhteisetuuden kotipaikan on verovuotta edeltäneen verovuoden lopussa katsottava olleen. Jos mikään hallinto-oikeus ei olisi toimivaltainen käsittelemään valitusta, muutosta haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta.

Muutosta on haettava kirjallisesti, ja valituskirjelmä on toimitettava 4 momentissa mainitussa valitusajassa hallinto-oikeudelle tai verovirastolle. Lailla maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 11 ja 12 §:n muuttamisesta (247/2008) on muutettu 12 §:n 1 momenttia siten, että valituskirjelmä voidaan toimittaa myös hallinto-oikeuteen. Tämä muutos on vahvistettu 18 päivänä huhtikuuta 2008 ja tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Voimaantulo ja siirtymäsäännökset. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009. Lakia sovellettaisiin siihen kevyeen ja raskaaseen polttoöljyyn sekä sähköön, joka on käytetty 1 päivänä tammikuuta 2008 ja sen jälkeen. Veronpalautusten maksaminen edellyttää komission hyväksyntää Euroopan yhteisön valtiontukisäännösten mukaan.

Yhteisön ja yhteisetuuden on jätettävä hakemus viimeistään neljän kuukauden kuluttua sen verovuoden päättymisestä, jolta palautusta haetaan. Hakijoiden on näin ollen tietyissä tilanteissa tullut jättää hakemus jo vuoden 2008 aikana. Jotta myös nämä hakijat olisivat oikeutettuja esityksen mukaisiin palautuksiin, vaikka heidän hakemuksensa jättöaika olisi jo kulunut umpeen lain voimaan tullessa, ehdotetaan, että tällaiset hakijat voisivat hakea palautusta vuonna 2008 käytetyistä energiatuotteista huhtikuun 2009 loppuun mennessä. Palautuksen edellytyksenä olisi, että hakija erittelisi sen energiatuotteiden määrän, joka on käytetty kalenterivuoden 2008 aikana. Säännös koskisi näin ollen sellaisia kirjanpitovelvollisia, joiden tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta. Muun selvityksen puuttuessa käytetyt energiatuotteiden määrät voitaisiin myös arvioida.

10 a §. Ammattimaiselle kasvihuoneviljelijälle palautettavan valmisteveron määrää korotetaan kevyen ja raskaan polttoöljyn osalta. Valmisteveroa palautettaisiin vuonna 2008 tai sen jälkeen käytetystä kevyestä polttoöljystä 5,85 senttiä litralta ja raskaasta polttoöljystä 2,75 senttiä kilogrammalta.

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009. Lakeja sovellettaisiin siihen kevyeen ja raskaaseen polttoöljyyn sekä sähköön, joka on käytetty 1 päivänä tammikuuta 2008 ja sen jälkeen.

Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Veronpalautusten maksaminen edellyttää komission hyväksyntää Euroopan yhteisön valtiontukisäännösten mukaan.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta 21 päivänä heinäkuuta 2006 annetun lain (603/2006) 2 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohta, 4 § sekä 12 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 12 §:n 1 momentti laissa 247/2008, seuraavasti:

2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

---

5) kansallisella tuella maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetussa laissa (1559/2001) tarkoitettua peltoalaan, eläinmäärään, tuotantomäärään, tuotannosta irrotetun tuen viitemäärään tai puutarhatuotteiden varastomäärään perustuvaa kansallista tukea lukuun ottamatta sanotun lain 14 §:ssä tarkoitettua porotalouden tukea;

6) maataloudella hakijan tilalla tapahtuvaa maatalous- ja puutarhakasvien viljelyä, kesannointia, viljelemättömän pellon säilyttämistä hoidettuna, kotieläintuotteiden tuotantoa, tuotantoeläinten pitoa, mehiläistaloutta, hevostaloutta, tilalla tuotettujen maatalous- ja puutarhatuotteiden varastointia, kauppakunnostusta ja pakkaamista sekä viljankuivausta;

---

4 §
Veronpalautuksen määrä

Hakijalle palautetaan valmisteveroa verovuoden aikana maataloudessa käyttämästään nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa tarkoitetusta Suomessa verotetusta kevyestä polttoöljystä 5,85 senttiä litralta ja raskaasta polttoöljystä 2,75 senttiä kilogrammalta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa tarkoitetusta verotetusta sähköstä 0,62 senttiä kilowattitunnilta.

12 §
Muutoksenhaku

Veroviraston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 5 §:n mukaan määräytyvä hakijan kotikunta. Jos henkilöillä, joihin sovelletaan puolisoita koskevia tuloverolain säännöksiä, on kotikunta eri hallinto-oikeuksien tuomiopiirissä, muutosta haetaan siltä hallinto-oikeudelta, jonka tuomiopiiriin kuuluu sen puolison kotikunta, jonka mukaan toimivaltainen verovirasto verotusmenettelystä annetun lain 6 §:n 3 momentin nojalla määräytyy. Jos mikään hallinto-oikeus ei ole toimivaltainen käsittelemään valitusta, muutosta haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta. Muutosta on haettava kirjallisesti, ja valituskirjelmä on toimitettava 4 momentissa mainitussa valitusajassa hallinto-oikeudelle tai verovirastolle.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lakia sovelletaan siihen kevyeen ja raskaaseen polttoöljyyn sekä sähköön, joka on käytetty 1 päivänä tammikuuta 2008 ja sen jälkeen.

Yhteisön ja yhteisetuuden on jätettävä verovuotta 2008 koskeva hakemus huhtikuun 2009 loppuun mennessä. Hakijan on ilmoitettava erikseen vuonna 2007 ja vuonna 2008 käytetyn verotetun kevyen polttoöljyn, raskaan polttoöljyn tai sähkön määrä, jos hakijan verovuotta 2008 koskeva hakemus koskee myös vuonna 2007 käytettyä verotettua kevyttä polttoöljyä, raskasta polttoöljyä tai sähköä.

---

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1472/1994) 10 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 604/2006, seuraavasti:

10 a §

Sillä, joka harjoittaa ammattimaisesti kasvihuoneviljelyä, on oikeus hakemuksesta saada takaisin ammattimaiseen kasvihuoneviljelyyn käyttämästään kevyestä polttoöljystä suoritettua valmisteveroa 5,85 senttiä litralta ja raskaasta polttoöljystä 2,75 senttiä kilogrammalta. Veronpalautusta ei suoriteta, jos kevyen ja raskaan polttoöljyn yhteenlaskettu käyttömäärä on alle 16 000 yksikköä hakemusta kohden.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lakia sovelletaan siihen kevyeen ja raskaaseen polttoöljyyn, joka on käytetty 1 päivänä tammikuuta 2008 ja sen jälkeen.

---

Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 2008

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Jyri Häkämies