Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 165/2008
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 11 luvun 2 ja 3 §:n, työttömyysturvalain ja vuorotteluvapaalain 17 §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia, työttömyysturvalakia ja vuorotteluvapaalakia muutetaan siten, että työvoimatoimikunnat muutettaisiin työllisyyden edistämistoimikunniksi. Toimikuntien merkitystä strategisena toimijana vahvistettaisiin siirtämällä työvoimapoliittisten lausuntojen antaminen yksittäisen työnhakijan oikeudesta saada työttömyysetuutta

ja vuorottelukorvausta työ- ja elinkeinotoimistoille ja lisäämällä toimikuntien osuutta työvoiman saatavuuden turvaamisessa ja työllisyyden parantamisessa sekä työmarkkinoilla tapahtuvien muutostilanteiden ennakoinnissa ja muutosten johdosta tarvittavien toimenpiteiden suunnittelussa.

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.


YLEISPERUSTELUT

1 Johdanto

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan julkisen työvoimapalvelun toimeenpanon ja siihen liittyvän suunnittelu- ja kehittämistoiminnan tulee tapahtua yhteistyössä työvoimaviranomaisten, työmarkkinajärjestöjen sekä kuntia edustavien samoin kuin muiden asianomaisten järjestöjen kanssa. Paikallista yhteistyötä varten työvoimatoimiston yhteydessä toimii työvoimatoimikunta. Työvoimatoimikuntien tosiasiallisena tehtävänä on nykyään kuitenkin lähes yksinomaan ollut antaa työvoimapoliittisia lausuntoja työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle yksittäisten työnhakijoiden oikeudesta saada työttömyysetuutta.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kirkon työmarkkinalaitos, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK esittivät 11 päivänä huhtikuuta 2007 antamassaan työmarkkinoiden toimivuutta koskevassa yhteisessä kannanotossa, että yhteistyöhön perustuvaa alueellista ennakointia varten tulisi rakentaa ”Suomen malli”.

Kannanotossa todetaan, että työmarkkinaosapuolten asiantuntemus ja kolmikantayhteistyön mahdollisuudet olisi otettava käyttöön työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Työmarkkinaosapuolet katsoivat, ettei työvoimatoimikuntien asiantuntemusta kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi ole hyödynnetty. Samalla osapuolet ilmoittivat olevansa valmiita nykyistä aktiivisemmin osallistumaan myös paikallisesti ja alueellisesti kohtaanto-ongelmien lieventämiseen.

Työmarkkinajärjestöt esittivät työvoimatoimikuntien roolia ja resursseja kehitettäväksi siten, että toiminta kohdistuisi työvoimaviranomaisten ja työmarkkinajärjestöjen sekä muiden alueellisten toimijoiden yhteistyöhön työvoimatoimikunnan toiminta-alueen työllisyyskehityksen ennakoinnissa ja seurannassa. Toimikuntien työmäärän pysyttämiseksi kohtuullisena järjestöt esittivät, että yksittäiset etuusasiat siirrettäisiin pääosin työvoimatoimistojen päätettäväksi.

2 Nykytila

2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 11 luvun 2 §:n mukaan julkisen työvoimapalvelun toimeenpanon ja siihen liittyvän suunnittelu- ja kehittämistoiminnan tulee tapahtua yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen sekä kuntia edustavien samoin kuin muiden asianomaisten järjestöjen kanssa. Paikallista yhteistyötä varten työvoimatoimiston yhteydessä toimii työvoimatoimikunta. Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 11 luvun 3 §:n mukaan työvoimatoimikunnan tehtävänä on seurata julkisen työvoimapalvelun toimeenpanoa sekä tarvittaessa tehdä esityksiä sen kehittämiseksi. Työvoimatoimikunnan tehtävistä, jotka liittyvät yksityisen henkilön oikeuteen saada lakisääteistä etuutta, säädetään työttömyysturvalaissa (1290/2002) ja valtioneuvoston työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä antamassa asetuksessa (1351/2002).

Työvoima- ja elinkeinokeskus nimittää kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan työvoimatoimikunnan puheenjohtajan ja enintään kolme varapuheenjohtajaa, muut jäsenet, joita on vähintään neljä ja enintään kahdeksan, ja heille kullekin enintään kolme henkilökohtaista varajäsentä sekä pysyvät asiantuntijat. Työvoimatoimikuntaan tulee nimetä tasapuolisesti naisia ja miehiä siten kuin naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) 4 §:n 2 momentissa säädetään. Puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajiksi määrätään työvoimatoimiston virkamies. Muut jäsenet, joista puolet edustaa työnantajia ja puolet työntekijöitä, sekä heidän varajäsenensä nimetään paikallisesti edustavimpien työmarkkinajärjestöjen esityksestä. Pysyvät asiantuntijat nimetään työvoimatoimiston toiminta-alueeseen kuuluvien kuntien yhteisestä esityksestä. Työvoimatoimikunnalla on lisäksi työvoimatoimiston määräämä sihteeri.

Työvoimatoimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Jos toimikunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat ovat esteellisiä käsittelemään asiaa, asian käsittelyn ajan puheenjohtajana toimii työvoima- ja elinkeinokeskuksen nimeämä muu jäsen. Työvoimatoimikunnan päätökseksi tulee se mielipide, jota jäsenten enemmistö kannattaa. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja kannattaa. Pysyvät asiantuntijat eivät ole läsnä käsiteltäessä asiaa, joka koskee yksityisen henkilön oikeutta saada lakisääteistä etuutta.

Työvoimatoimikunnan kokouspalkkioista ja kustannusten korvaamisesta säädetään valtioneuvoston työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä antamassa asetuksessa.

Työttömyysturvalain 11 luvun 4 §:n mukaan työvoimatoimisto tai työvoimatoimikunta antaa työvoimapoliittisen lausunnon työttömyysturvalain 2 luvussa ja 7 luvun 3–5 ja 7 §:ssä, 8 luvussa ja 9 luvun 7 §:n 2 momentissa sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 5 a luvun 2 §:n 1–3 momentissa säädetyistä edellytyksistä. Työvoimatoimiston ja työvoimatoimikunnan tehtävänjaosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä antaman asetuksen 4 §:ssä. Työvoimatoimikunta antaa sitovan lausunnon Kansaneläkelaitokselle tai työttömyyskassalle työttömyysturvalain 2 luvun 2 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa ja 2 momentissa sekä 4―10 ja 12―21 §:ssä tarkoitetuista työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä sekä työttömyysturvalain 8 luvun 2 §:n 3 ja 4 momentissa sekä 3, 4 a ja 5―7 §:ssä tarkoitetuista työmarkkinatuen työvoimapoliittisista edellytyksistä. Työvoimatoimikunnan toimivaltaan kuuluvia asioita ovat siten muun muassa korvauksettomien määräaikojen ja työssäolovelvoitteiden asettaminen sekä työnhakijan opintojen tai yritystoiminnan vaikutuksen arviointi suhteessa työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta. Työvoimatoimikunnan tehtävänä on lisäksi seurata työvoimatoimiston lausuntokäytäntöä.

Koulutuspäiväraha-asiassa työvoimatoimikunta ilmoittaa etuuden maksajalle työttömyysturvalain 2 luvun 2, 4 ja 5 §:issä säädettyjen edellytysten täyttymisestä. Lisäksi työvoimatoimikunta antaa pääosin työttömyysetuuksia vastaavasti vuorotteluvapaalain (1305/2002) 17 §:n mukaan työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle lausuntoja vuorottelijan oikeudesta saada vuorottelukorvausta.

Työ- ja elinkeinoministeriö teki keväällä 2008 työvoimatoimistojen johtajille kyselyn työvoimatoimikunnista. Vastanneista 76 toimistonjohtajasta neljä ilmoitti, että työvoimatoimikunta oli kokoontunut vuonna 2007 laajennetussa kokoonpanossa, jolloin läsnä ovat myös kuntia edustavat pysyvät asiantuntijat. Työvoimatoimistot tekevät kuitenkin jatkuvaa yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen, yrittäjien ja alueen kuntien kanssa erilaisissa työmarkkinaryhmissä, projektien ohjausryhmissä sekä toimiala- ja asiakasraadeissa. Tämä yhteistyö perustuu yhteisten intressien pohjalta rakennettuihin verkostoihin ilman, että asiasta olisi säädetty lainsäädännössä.

Käytännössä työvoimatoimikuntien tehtävät ovat painottuneet työvoimapoliittisten lausuntojen antamiseen yksittäisten työnhakijoiden oikeudesta saada työttömyysetuutta. Toimikunnat antoivat vuonna 2007 yhteensä 156 000 työvoimapoliittista lausuntoa toimikuntien ja työvoimatoimistojen antamien lausuntojen kokonaismäärän ollessa 1,87 miljoonaa.

Varsinkin suurimpien kaupunkien työvoimatoimikuntien käsiteltävänä saattaa yhdessä kokouksessa olla useiden satojen työnhakijoiden työttömyysturva-asiat huolimatta siitä, että toimikunnat näillä paikkakunnilla kokoontuvat yleensä joka viikko. Käsiteltävien asioiden määrän takia työvoimatoimikunnan jäsenillä ei käytännössä ole mahdollisuutta yksityiskohtaisesti perehtyä jokaiseen käsiteltävään asiaan, joskin toimikunnan jäsenillä on aina halutessaan mahdollisuus ottaa tietyn työnhakijan asia keskusteltavaksi. Toimikunnissa äänestettiin vuonna 2007 yhteensä 1548 työvoimapoliittisesta lausunnosta.

Työministeriön työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista antaman asetuksen (1367/2002) 1 §:ssä säädetään, että työvoimatoimikunnan tulee antaa työvoimapoliittinen lausunto viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut vastauksensa vaadittuine liitteineen toimikunnan selvityspyyntöön tai kun määräaika selvityksen antamiseen on päättynyt. Toimikuntien käsittelyaikoja on viimeksi selvitetty keväällä 2005, jolloin työministeriö sai valtakunnallisesti tiedot 13 toimikunnan käsittelyajoista ja Uudenmaan TE-keskus kaikilta oman toimialueensa 18 toimikunnalta. Vastanneiden toimikuntien käsittelyajat vaihtelivat noin viikosta yli 30 päivään. Käsittelyaika tarkoittaa tässä aikaa, joka työvoimapoliittisen lausunnon antamiseen on kulunut siitä, kun työnhakija on toimittanut selvityksensä työvoimatoimikunnalle tai määräaika sen toimittamiselle on päättynyt.

Työttömyysturvalain 1 luvun 4 §:ssä säädetään, että työvoima- ja elinkeinokeskusten työttömyysturva-asiamiesten tehtävänä on valvoa toimialueillaan työvoimapoliittisia lausuntoja koskevan käytännön lainmukaisuutta ja yhdenmukaisuutta. Tämän tehtävän suorittamiseksi työttömyysturva-asiamiehet muun muassa järjestävät alueellisia koulutustilaisuuksia sekä tekevät ohjauskäyntejä työvoimatoimistoihin ja työvoimatoimikuntiin. Lisäksi työttömyysturva-asiamiehillä on oikeus valittamalla hakea muutosta etuuden maksajan työvoimapoliittisen lausunnon perusteella antamaan päätökseen.

2.2 Nykytilan arviointi

Työmarkkinoilla tapahtuu muutoksia, jotka johtuvat muun muassa globalisaatiosta, muista rakennemuutoksista ja suhdannetilanteesta. Muutosten seurauksena yrityksiä lakkautetaan, uusia yrityksiä syntyy ja yritykset vaihtavat omistajaa. Suomessa oli vuonna 2007 noin 260 000 yritystä (pl. alkutuotanto), joista suurin osa (yli 90 %) oli alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Suurin osa yrityksistä on palvelualalla. Vuonna 2007 toiminnan aloitti noin 35 000 yritystä ja toiminnan lopetti noin 24 000 yritystä. Ajalla 1.7.2007 – 30.6.2008 alkoi noin 800 000 työttömyysjaksoa.

Työvoiman saatavuuden turvaaminen ja työllisyyden parantaminen edellyttää nykyistä parempaa muutosten hallintaa työ- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanossa. Muutoksiin varauduttaessa on tärkeää parantaa jouston ja turvan tasapainoa työmarkkinoilla yhteistyössä työelämän järjestöjen, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Työvoimatoimistojen ja muiden toimijoiden yhteistyö liittyy usein esimerkiksi yksittäiseen kehittämishankkeeseen tai tietyn toimialan kysymyksiin. Laajempaa tarkastelua on tehty esimerkiksi valmisteltaessa työllisyysstrategioita. Jotta työvoiman saatavuuden turvaamisessa ja työllisyyden parantamisessa onnistuttaisiin parhaalla mahdollisella tavalla, tulisi asiakokonaisuuksia tarkastella nykyistä laaja-alaisemmin hyödyntäen paikallistason toimijoiden asiantuntemusta.

Työvoimatoimistojen yhteydessä toimiva työvoimatoimikunta on ainoa työvoimapolitiikan yhteistyöelin, jonka tehtävät ja kokoonpano on määritelty lainsäädännössä. Työvoimatoimikuntien merkitys työvoimapalvelun toimeenpanossa ja siihen liittyvässä suunnittelu- ja kehittämistoiminnassa on kuitenkin jäänyt varsin vähäiseksi. Edellä kerrottuja ongelmia voitaisiin ratkaista vahvistamalla työvoimatoimikunnan merkitystä strategisena toimijana siirtämällä työvoimapoliittisten lausuntojen antaminen työvoimatoimistoille ja lisäämällä toimikunnan roolia työvoiman saatavuuden turvaamisessa ja työllisyyden parantamisessa.

Työvoimapoliittisten lausuntojen antamisen siirtäminen työvoimatoimistojen hoidettavaksi nopeuttaisi asioiden käsittelyä heikentämättä etuuden hakijan oikeusturvaa. Päätöksentekoa ohjaa vahvasti lainsäädäntö ja valitusasteiden ratkaisukäytäntö. Ohjaava vaikutus näkyy muun muassa siten, että suurin osa työvoimatoimikuntien antamista työvoimapoliittisista lausunnoista annetaan työvoimatoimistoissa virkatyönä tehtyjen esitysten mukaisina. Lisäksi työnhakijalla on oikeus saattaa asiansa työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi valittamalla etuuden maksajan työvoimapoliittisen lausunnon perusteella antamasta päätöksestä.

3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

3.1 Tavoitteet

Työ- ja elinkeinotoimiston yhteydessä toimivan työllisyyden edistämistoimikunnan asettamisella pyritään varmistamaan se, että työelämän järjestöjen ja muiden paikallisten toimijoiden asiantuntemus ja näkemykset tulevat nykyistä paremmin huomioon otetuksi työllisyyden edistämiseen ja työvoimapalvelujen toimeenpanoon liittyvissä kysymyksissä. Tämä parantaisi työvoimaviranomaisen kykyä vastata työmarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä työelämän järjestöjen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa.

Siirtämällä työvoimapoliittisten lausuntojen antaminen yksittäisen työnhakijan oikeudesta saada työttömyysetuutta ja vuorottelukorvausta työ- ja elinkeinotoimistoille voitaisiin yksinkertaistaa ja nopeuttaa yksittäisen hakijan etuuden maksamisen edellytysten ratkaisemista. Toisaalta halutaan säilyttää työllisyyden edistämistoimikunnan tarjoama arvokas työelämän asiantuntemus työ- ja elinkeinotoimiston käytössä myös työttömyysturva-asioissa, mutta rajata käsiteltävät asiat mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

3.2 Toteuttamisvaihtoehdot

Työvoimatoimikuntien tehtävät, jotka liittyvät työvoimapoliittisen lausunnon antamiseen yksittäisen työnhakijan oikeudesta työttömyysetuuteen ehdotetaan siirrettäväksi työ- ja elinkeinotoimistojen hoidettavaksi. Tätä voidaan pitää tarkoituksenmukaisena asiantuntemuksen säilymisen kannalta, koska lausuntoesitykset toimikuntakäsittelyä varten valmistellaan nykyisin virkatyönä työvoimatoimistoissa.

Vaihtoehtona toimikuntien mainittujen tehtävien hoitamiseksi olisi niiden siirtäminen Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen hoidettaviksi. Pääosa työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä on kuitenkin sellaisia, että ne sisältävät työvoimapolitiikan tuntemusta edellyttävää harkintaa ja niiden voidaan katsoa olevan olennainen osa työvoimapolitiikan toimeenpanoa, ja tämän vuoksi on luontevampaa, että etuuden saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä päättäisi työ- ja elinkeinotoimisto.

Joihinkin työvoimatoimikuntien toimivaltaan voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluviin etuuden saamisen edellytyksiin ei kuitenkaan liity työvoimapoliittista harkintaa. Esimerkiksi työttömyysturvalain mukaisten työssäolovelvoitteiden täyttymistä voidaan luonnehtia lähinnä tekniseksi työnhakijan työssäolon ja työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistumisen seuraamiseksi. Tällaiset tehtävät voitaisiin siirtää työttömyysetuuden maksajan selvitettäviksi. Asiasta annetaan tarvittaessa erillinen hallituksen esitys.

3.3 Keskeiset ehdotukset

Työ- ja elinkeinotoimiston yhteydessä toimivan työvoimatoimikunnan merkitystä strategisena toimijana ehdotetaan vahvistettavaksi siirtämällä yksittäisten työnhakijoiden työttömyysturvan työvoimapoliittisia edellytyksiä koskevien lausuntojen antaminen työ- ja elinkeinotoimistolle ja lisäämällä toimikunnan roolia työvoiman saatavuuden turvaamisessa ja työllisyyden parantamisessa. Uusien tehtävien myötä työvoimatoimikunnan nimi ehdotetaan muutettavaksi työllisyyden edistämistoimikunnaksi (te-toimikunta). Toimikunta olisi säännöllisesti (vähintään neljännesvuosittain) kokoontuva asiantuntijaryhmä.

Te-toimikunnan tehtäväalue vastaisi työ- ja elinkeinotoimiston toimialuetta. Te-toimikunnalle kuuluisi työvoiman saatavuuden ja työllisyyden parantamiseen liittyvien kysymysten lisäksi julkisen työvoimapalvelun toimeenpanoon, maahanmuuttajien kotouttamiseen ja yrityspalveluihin liittyviä kysymyksiä. Te-toimikunta seuraisi ja ennakoisi työ- ja elinkeinotoimiston toiminta-alueen työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia ja suunnittelisi muutosten johdosta tarvittavia toimenpiteitä. Tarkasteltaviin muutostilanteisiin kuuluisivat sekä työvoiman vähentämis- että lisäämistilanteet. Lisäksi te-toimikunta seuraisi ja arvioisi työvoimapolitiikan toimeenpanoa. Työ- ja elinkeinotoimisto saisi toimikunnalta palautetta julkisen työvoimapalvelun toimeenpanon onnistumisesta ja kehittämistarpeista.

Jotta te-toimikunnassa mukana olevilla tahoilla olisi todellinen mahdollisuus seurata ja arvioida julkisen työvoimapalvelun toimeenpanoa, toimikunnassa tulisi käsitellä ainakin työllisyysmäärärahojen mitoitukseen ja käyttösuunnitelmaan liittyviä asioita, työ- ja elinkeinotoimiston toiminnalle asetettuja tulostavoitteita ja tavoitteiden toteumatietoja sekä muita toiminnan vaikuttavuutta ja laatua koskevia tietoja.

Työmarkkinoiden muutoksia ennakoidessaan te-toimikunta käyttäisi alueellisen ennakointiverkoston ja te-toimikunnassa edustettuna olevien tahojen tuottamaa tietoa työllisyydestä ja elinkeinopolitiikasta. Muutosten ennakointi ei tarkoittaisi esimerkiksi koulutustarpeiden ennakointia siinä muodossa kun tehtävä on työ- ja elinkeinokeskusten yhteydessä toimivilla hankinta- ja ennakointitoimikunnilla. Kysymys olisi enemmänkin eri puolilta tulevan tiedon yhdistämisestä.

Toimikunnan tehtävänä olisi sopia toimenpiteistä, joiden avulla työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia pystyttäisiin nykyistä paremmin hallitsemaan. Muutokset voisivat olla niin työvoiman kysynnän lisääntymistä kuin kysynnän vähenemistä. Työ- ja elinkeinotoimiston toimialueen toimialarakenteen ja toimialojen tulevaisuuden näkymien perusteella olisi mahdollista tehdä riskianalyysi ja sen pohjalta varautua muutoksiin. Varautuminen nopeuttaisi konkreettisten toimenpiteiden käynnistämistä.

Te-toimikunniksi muutettavien työvoimatoimikuntien tehtäviä työttömyysturva-asioissa ehdotetaan muutettavaksi siten, että työvoimapoliittisten lausuntojen antaminen yksittäisen henkilön oikeudesta saada työttömyysetuutta siirrettäisiin työ- ja elinkeinotoimistoille.

Osana työvoimapolitiikan toimeenpanon seurantaa ja arviointia työvoimatoimikunnat seuraisivat työ- ja elinkeinotoimiston lausuntokäytäntöä. Te-toimikunnan tehtävänä olisi ottaa kantaa työttömyysetuuden hakijan tekemään valitukseen asiassa, jossa työ- ja elinkeinotoimisto on täydentänyt 2 luvun 8, 9, 12 tai 21 §:n taikka 8 luvun 2 tai 4 a §:n perusteella antamaansa työttömyysetuuden epäämistä toistaiseksi, korvauksetonta määräaikaa tai työssäolovelvoitetta koskevaa työvoimapoliittista lausuntoa ja asiassa on kyse siitä, että työnhakija on kieltäytynyt, eronnut tai omasta syystään erotettu työstä. Käytännössä te-toimikunta käsittelisi asian työ- ja elinkeinotoimiston laadittua vastineensa valitukseen. Tämän jälkeen työ- ja elinkeinotoimistolla olisi vielä mahdollisuus tarvittaessa työvoimapoliittisen lausunnon itseoikaisuun.

Edellä kerrotun lisäksi toimikunta seuraisi varsinkin alkuvaiheessa erityisesti työvoimapoliittisia lausuntoja asioissa, jotka ehdotuksen mukaan siirrettäisiin työvoimatoimikunnilta työ- ja elinkeinotoimistojen annettavaksi. Erityistä huomiota kiinnitettäisiin työstä kieltäytymistä ja työstä eroamista koskeviin lausuntoihin. Seuranta tapahtuisi työ- ja elinkeinotoimiston valmisteleman aineiston pohjalta. Aineistoon sisältyisi tietoa eri lausuntotyypeistä (lausuntojen määrät ja perustelut, mutta ei kyseistä henkilöä koskevia tietoja), työttömyysturva-asioista tehdyistä valituksista sekä valitusten perusteella annetuista ratkaisuista. Toimiston lausuntokäytäntöä voitaisiin verrata muiden saman TE-keskusalueen työ- ja elinkeinotoimistojen lausuntokäytäntöihin ja myös koko maata koskeviin tilastoihin. Te-toimikunta voisi lisäksi tarvittaessa pyytää toimistolta lisätietoja annetuista lausunnoista.

Hallitus on antanut Eduskunnalle hallituksen esityksen laiksi työ- ja elinkeinokeskuksista sekä työ- ja elinkeinotoimistoista (HE 55/2008 vp). Lakiesityksellä työvoima- ja elinkeinokeskuksen nimi muutettaisiin työ- ja elinkeinokeskukseksi. Samoin työvoimatoimiston nimi muutettaisiin työ- ja elinkeinotoimistoksi. Mainitussa hallituksen esityksessä ehdotetut nimimuutokset on huomioitu tässä esityksessä.

4 Esityksen vaikutukset

4.1 Taloudelliset vaikutukset

Työvoimatoimikuntien kokouksista aiheutui vuonna 2007 kustannuksia arviolta noin 645 000 euroa. Luku sisältää lähinnä toimikuntien jäsenten kokouspalkkioita ja matkakuluja, eikä siinä ole huomioitu kokousten valmistelukustannuksia. Luku on suuntaa antava arvio, sillä tarkka tieto vuodelta 2007 on saatavissa vain 57 toimikunnan kustannuksista (427 000 euroa). Kokonaiskustannus on laskettu vastaamaan noin 90 toimikuntaa.

Yksittäisen työnhakijan työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisten edellytysten ratkaisemisen siirtäminen työ- ja elinkeinotoimiston hoidettavaksi ei aiheuttaisi suoranaisia kustannuksia. Tämä johtuu siitä, että kyseessä olevat asiat on tähänkin asti valmisteltu työvoimatoimikunnan käsiteltäväksi virkatyönä työvoimatoimistossa. Jos työvoimatoimikuntien tehtäviä muutettaisiin esitetyllä tavalla, toimikunnilla ei normaalitilanteessa olisi tarvetta kokoontua yhtä usein kuin nykyään, jolloin kokousten järjestämisestä aiheutuvat kustannukset vähenisivät.

Jos yhteistyön tiivistäminen eri osapuolten välillä parantaa muutosten hallintaa ja tätä kautta nopeuttaa siirtymiä työmarkkinoille, työttömyydestä aiheutuvat kustannukset vähenevät. Vaikutuksista voidaan esittää teoreettisia laskelmia. Kun uusia työttömyysjaksoja alkoi kesäkuussa 2008 päättyneellä vuoden jaksolla 799 500 kpl, merkitsee yhden viikon lyhennys työttömyyden kestolla tällä volyymilla noin 15 400 hengen työttömyyden tason laskua keskimääräisessä tasossa (varannossa). Laskettaessa tähän valtion välitön kustannus työttömyysturvassa työmarkkinatuen/perusturvan tasolla, merkitsee tämä noin 100 M=80:n kustannusten laskua valtiolle. Mikäli keston lyhennys kohdentuu ansiopäivärahan saajiin, on valtion säästö sama, mutta tällöin säästöä koituu lisäksi erityisesti työnantajien maksuosuuteen ja vähäisemmässä määrin työntekijöidenkin osuuteen.

Jos oletetaan, että saavutettaisiin täysin optimaalinen tilanne ja viikon lyhyemmän työttömyyden vaihtoehtona olisi viikon pitempi työssä olo, merkitsisi tämä tuotannon arvona keskimääräisellä työvoimakustannuksella laskettuna (n. 2600 =80 palkkatasolla + sivukulut eli n. 3250 =80/kk) noin 600 M=80:n lisäystä tuotannon arvoon.

Vastaavanlaisia laskelmia voidaan tehdä kysynnän ja tarjonnan yhteensovituksen tehokkuudelle. Jos vuonna 2007 julkiseen työnvälitykseen ilmoitetut avoimet työpaikat (563 700 kpl) olisi täytetty keskimäärin yhtä päivää nopeammin, olisi työllisyys kasvanut keskimäärin 1540 hengellä. Keskimääräisellä työvoimakustannuksella laskettuna tuotannon arvo olisi kasvanut vain tämän yhden päivän tehostamisella 60 M=80:lla.

4.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Esityksessä ehdotetaan, että työvoimapoliittisen lausunnon työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle yksittäisen henkilön oikeudesta saada työttömyysetuutta tai vuorottelukorvausta antaisi aina työ- ja elinkeinotoimisto, kun voimassa olevassa laissa on säädetty, että lausunnonantajana on osin työvoimatoimikunta. Käytännössä tämä tarkoittaisi työ- ja elinkeinotoimistojen virkamiesten muuttumista lausunnon valmistelijoista lausunnon antajiksi.

Työ- ja elinkeinotoimistojen koon kasvaminen antaa mahdollisuuden organisoida tehtäviä uudelleen. Jotta työ- ja elinkeinotoimistojen asiantuntemus nykyisin toimikuntien käsittelemissä asioissa säilyy, tulisi työttömyysturvaan liittyvät tehtävät organisoida toimistossa siten, että toimistoon nimetään virkamiehiä, joiden erityisosaamisalueena olisivat työttömyysturvaan liittyvät asiat.

Tehtävien keskittäminen asiaan erikoistuneille virkailijoille antaisi mahdollisuuden huolehtia siitä, että virkamiehillä olisi riittävä asiantuntemus ja että tulkinnat samankaltaisissa tapauksissa olisivat yhdenmukaisia. Samalla asiakaspalvelu ja työttömyysturva-asioiden hoito voitaisiin erottaa toisistaan ainakin osittain. Tämä edesauttaisi luottamuksellisen asiakkuussuhteen säilyttämisessä mahdollisista työnhakijan työttömyysetuuden menettämiseen liittyvistä ratkaisuista huolimatta. Myös valtakunnallisen Työttömyysturvaneuvonta-puhelinpalvelua voitaisiin käyttää tahona, joka antaisi lisätietoja annetuista työvoimapoliittisista lausunnoista.

Työvoimatoimistot ovat viestittäneet työ- ja elinkeinoministeriölle uudistuksen valmistelun yhteydessä huolta henkilöstönsä työturvallisuudesta, jos työ- ja elinkeinotoimistot ryhtyvät antamaan työvoimapoliittisia lausuntoja aiemmin työvoimatoimikuntien toimivaltaan kuuluneissa asioissa. Väkivalta- ja uhkatilannetapauksia työvoimatoimistojen asiakaspalveluissa raportoitiin työministeriöön vuonna 2007 yhteensä 101 (7 kirjallista uhkausta, 32 uhkausta puhelimessa, 53 aggressiivista/uhkaavaa käytöstä ja 9 väkivaltatilannetta). Vuonna 2006 vastaavia tapauksia oli 75. Työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstölle voidaan tarvittaessa järjestää koulutusta asiakaspalvelussa tapahtuvien uhkatilanteiden hoitamiseksi. Myös edellä kerrotut tehtävien eriyttäminen ja puhelinpalvelujen käyttö ehkäisisivät omalta osaltaan uhkatilanteiden syntymistä.

Väkivalta- ja uhkatilanteiden määrää ja niihin johtaneita syitä tulisi kuitenkin seurata ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin tilanteiden ehkäisemiseksi.

4.3 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Julkisella työvoimapalvelulla pidetään yllä ja edistetään työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa työmarkkinoilla, turvataan työvoiman saatavuutta, torjutaan työttömyyttä sekä järjestetään työtä hakeville mahdollisuuksia tehdä työtä. Tavoitteena on saada työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneet henkilöt nopeasti työhön. Jos yhteistyön tiivistäminen eri osapuolten välillä parantaa muutosten hallintaa ja tätä kautta nopeuttaa siirtymiä työmarkkinoille, julkisen työvoimapalvelun tavoitteet toteutuvat nykyistä paremmin, mikä osaltaan vähentää työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia.

Esityksessä ei esitetä muutoksia työttömyysetuuden tai vuorottelukorvauksen saamisen edellytyksiin, vaan kyse olisi viranomaisten tehtäviin liittyvästä muutoksesta. Myös muutoksenhakumahdollisuus työttömyysetuuden tai vuorottelukorvauksen maksajan työvoimapoliittisen lausunnon perusteella antamaan päätökseen säilyisi entisellään.

5 Asian valmistelu

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen annettua yhteisen kannanottonsa työvoimatoimikuntien tehtävien uudelleen arvioinnista työ- ja elinkeinoministeriö kutsui keväällä 2008 asiaa valmistelemaan työryhmän, jossa oli edustettuna Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Suomen Kuntaliitto, Suomen Yrittäjät ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK. Esitys pohjautuu työryhmän yksimieliseen valmisteluun.

Työvoimatoimistojen näkemysten selvittämiseksi työ- ja elinkeinoministeriö lähetti työvoimatoimistoille aihetta koskevan kyselyn keväällä 2008. Lisäksi työvoimatoimistoille varattiin mahdollisuus lausua käsityksensä työryhmän siihenastisen työn perusteella laaditusta raporttiluonnoksesta kesällä 2008. Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL ry on antanut asiassa kirjallisen lausuman. Työvoimatoimistojen näkemyksiä on selvitetty myös kuulemalla Salon ja Vantaan työvoimatoimistojen johtajia sekä Helsingin työvoimatoimikunnan puheenjohtajana toimivaa toimialapäällikköä.

Työryhmä on pyrkinyt ottamaan työssään mahdollisuuksien mukaan huomioon mainittujen tahojen näkemyksiä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotusten perustelut

1.1 Julkisesta työvoimapalvelusta annettu laki

11 luku. Toimeenpanoon liittyvä yhteistyö

2 §. Työvoimaviranomaisen, työmarkkinajärjestöjen ja muiden sidosryhmien yhteistyö. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi työvoimatoimiston muuttumisesta työ- ja elinkeinotoimistoksi ja tämän esityksen mukaisesta työvoimatoimikunnan muuttumisesta työllisyyden edistämistoimikunnaksi (te-toimikunnaksi) johtuva tekninen muutos.

3 §. Työvoimatoimikunta. Pykälän otsikko ehdotetaan muutettavaksi muotoon työllisyyden edistämistoimikunnan asettaminen ja tehtävät.

Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan työ- ja elinkeinokeskus asettaisi kolmeksi vuodeksi kerrallaan työllisyyden edistämistoimikunnan, jonka tehtävänä olisi seurata ja ennakoida työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia ja suunnitella ja sopia ennakolta muutosten johdosta tarvittavista toimenpiteistä. Toimenpiteet voisivat koskea esimerkiksi työvoiman saatavuuden turvaamista ja osaamisen kehittämistä sekä toimia, joilla varaudutaan työvoiman vähentämistarpeisiin. Irtisanomistilanteiden osalta muutosten ennakointi ja hallinta olisi osa muutosturvan toimintamallin kehittämistä.

Te-toimikunnan tehtävänä olisi lisäksi seurata julkisen työvoimapalvelun toimeenpanoa sekä tarvittaessa tehdä esityksiä sen kehittämiseksi. Seuranta- ja arviointitehtävä edellyttäisi, että te-toimikunta käsittelisi keskeisiä työvoimapolitiikan toimeenpanoon liittyviä asioita. Tällaisia olisivat muun muassa työllisyysmäärärahoihin liittyvät kysymykset, työ- ja elinkeinotoimiston toiminnalle asetettujen tavoitteiden seuranta sekä toiminnan vaikuttavuuden ja laadun seuranta. Julkisen työvoimapalvelun seuranta tapahtuisi tilastojen, asiakaspalautteen ja muiden käytettävissä olevien tietojen pohjalta.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että te-toimikunnan puheenjohtajana toimisi työ- ja elinkeinotoimiston johtaja. Tämä olisi tarpeen te-toimikunnan ehdotettujen, työvoimapolitiikan toimeenpanoon liittyvien tehtävien takia. Muut te-toimikunnan jäsenet, joita olisi enintään yhdeksän, ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä nimittäisi työ- ja elinkeinokeskus. Kolme jäsenistä ja heidän varajäsenensä nimettäisiin työnantajia ja yrittäjiä edustavien järjestöjen esityksestä ja kolme jäsentä ja heidän varajäsenensä työntekijöitä edustavien järjestöjen esityksestä. Yksi jäsen ja hänen varajäsenensä nimettäisiin alueen kuntien esityksestä. Lisäksi työ- ja elinkeinotoimiston esityksestä te-toimikuntaan voitaisiin nimetä enintään kaksi muuta jäsentä ja heidän varajäsenensä. Nämä jäsenet edustaisivat alueen muita keskeisiä toimijoita, esimerkiksi elinkeinoyhtiöitä tai koulutusorganisaatioita. Sihteerin määräisi työ- ja elinkeinotoimisto. Käytännössä sihteerinä toimisi työ- ja elinkeinotoimiston virkamies.

Työttömyysturvalakiin ehdotettavan säännöksen mukaan te-toimikunnan tehtävänä olisi muun muassa ottaa kantaa työttömyysetuuden hakijan tekemään valitukseen asiassa, jossa työ- ja elinkeinotoimisto on täydentänyt työttömyysturvalain 2 luvun 8, 9, 12 tai 21 §:n taikka 8 luvun 2 tai 4 a §:n perusteella antamaansa työvoimapoliittista lausuntoa ja jossa on kyse siitä, että työnhakija on kieltäytynyt, eronnut tai omasta syystään erotettu työstä.

Koska te-toimikunnan olisi käsiteltävä kannanottonsa etuuden hakijan tekemään valitukseen melko nopeasti, te-toimikunnan muita tehtäviä varten muodostettu kokoonpano kokoontuisi tätä tehtävää ajatellen liian harvoin. Tämän vuoksi ehdotetaan, että valitusasioita käsitellessään te-toimikunta toimisi jaostona, johon kuuluisi työvoimaviranomaista edustavan te-toimikunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi yksi työnantajia ja yksi työntekijöitä edustava jäsen. Työnantajia ja työntekijöitä edustavat jäsenet vaihtuisivat työelämän järjestöjen sopimalla tavalla. Lisäksi 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi päätöksentekomenettelystä te-toimikunnan jaostossa. Te-toimikunta ei tekisi sellaisia päätöksiä, että päätöksentekomenettelystä olisi tältä osin tarpeen säätää.

Tilanteessa, jossa työ- ja elinkeinotoimiston virkamiehet olisivat esteellisiä käsittelemään asiaa te-toimikunnan jaostossa, asian käsittelisi työ- ja elinkeinokeskuksen ennalta määräämä toisen työ- ja elinkeinotoimiston yhteydessä toimiva te-toimikunta.

Pykälän 4 momentissa ehdotetaan lisäksi säädettäväksi, että te-toimikunnan ehdotuksen 1 momentin mukaisista tehtävistä, jäsenten kokouspalkkioista ja jäsenille aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.

Pykälässä ei ehdoteta säädettäväksi te-toimikunnan jäsenten nimeämisestä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986) tarkoitetulla tavalla. Säännös on tarpeeton, koska naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain voimassa olevassa 4 a §:ssä säädetään, että valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita tällaisiin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden.

1.2 Työttömyysturvalaki

1 luku. Yleiset säännökset

4 §. Lain toimeenpano. Koska te-toimikunnat eivät esityksen mukaan enää antaisi työvoimapoliittisia lausuntoja yksittäisen henkilön oikeudesta työttömyysetuuteen, pykälän 3 momentista ehdotetaan poistettavaksi työvoimatoimikuntaa koskeva maininta. Lisäksi pykälään ehdotetaan tehtäväksi työvoima- ja elinkeinokeskuksen muuttumisesta työ- ja elinkeinokeskukseksi sekä työvoimatoimiston muuttumisesta työ- ja elinkeinotoimistoksi johtuva tekninen muutos.

Voimassa olevan lain mukaan työministeriö on määrännyt työvoima- ja elinkeinokeskuksen virkamiehen toimimaan työttömyysturva-asiamiehenä. Koska työttömyysturva-asiamiehen määräämistä voidaan pitää luonteeltaan viraston sisäiseen työnjakoon kuuluvana toimena, ehdotetaan, että työttömyysturva-asiamiehen määräisi tehtäväänsä työ- ja elinkeinokeskus.

Jotta työttömyysturva-asiamiehen tehtävien hoito voidaan taata myös tehtävään määrätyn virkamiehen ollessa estyneenä, ehdotetaan, että työ- ja elinkeinokeskus määräisi työttömyysturva-asiamiehelle sijaisen. Sijaisena voisi ehdotetun säännöksen mukaan toimia myös esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimiston johtaja tai työttömyysturvayksikön päällikkö. Tarkoituksena on, että sijainen määrättäisiin tehtäväänsä toistaiseksi, koska tällöin voitaisiin varmistaa riittävä osaaminen tehtävän hoitamisessa. Työttömyysturva-asiamiehen sijaisella olisi samat toimivaltuudet kuin työttömyysturva-asiamiehellä.

Hallintolain (434/2002) 27 §:ssä esteellisyydestä säädetty huomioon ottaen työttömyysturva-asiamiehen sijaisena mahdollisesti toimiva työ- ja elinkeinotoimiston virkamies ei valvoisi työvoimapoliittisia lausuntoja koskevan käytännön lainmukaisuutta ja yhdenmukaisuutta sen työ- ja elinkeinotoimiston osalta, jonka palveluksessa hän on.

9 §. Työssäkäyntialue. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tämän esityksen mukaisesta työvoimatoimikunnan muuttumisesta te-toimikunnaksi ja työministeriön lakkauttamisesta ja työ- ja elinkeinoministeriön perustamisesta johtuva tekninen muutos. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelisi työssäkäyntialueita koskevan asetuksen yhteistyössä te-toimikuntien kanssa.

10 luku. Koulutuspäiväraha

10 §. Työvoimatoimiston tietojenantovelvollisuus. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi työvoimatoimiston muuttumisesta työ- ja elinkeinotoimistoksi johtuva tekninen muutos. Lisäksi koska te-toimikunnat eivät esityksen mukaan enää antaisi työvoimapoliittisia lausuntoja yksittäisen työnhakijan oikeudesta työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatukeen, olisi tarkoituksenmukaista, että te-toimikunnat luopuisivat vastaavista tehtävistä myös koulutuspäivärahan osalta.

11 luku. Toimeenpanoa koskevat säännökset

2 §. Velvollisuus tietojen antamiseen. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi työvoimatoimiston muuttumisesta työ- ja elinkeinotoimistoksi johtuvat tekniset tarkistukset. Lisäksi pykälästä ehdotetaan poistettavaksi työvoimatoimikuntaa koskeva maininta, koska ehdotuksen mukaisesti työvoimapoliittisen lausunnon antaisi aina työ- ja elinkeinotoimistotoimisto.

4 §. Työvoimapoliittinen lausunto. Pykälän 1 ja 3 momentteihin ehdotetaan tehtäväksi työvoimatoimiston muuttumisesta työ- ja elinkeinotoimistoksi johtuva tekninen tarkistus. Lisäksi ehdotetaan poistettavaksi työvoimatoimikuntaa koskevat maininnat, koska ehdotuksen mukaisesti työvoimapoliittisen lausunnon antaisi aina työ- ja elinkeinotoimistotoimisto.

Pykälän 5 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että te-toimikunnan tehtävänä olisi seurata työ- ja elinkeinotoimiston lausuntokäytäntöä ja tukea toimistoa työttömyysturvan työvoimapoliittisten edellytysten arvioinnissa. Työvoimatoimikuntien tehtävänä on nykyisinkin työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan ollut seurata työvoimatoimiston lausuntokäytäntöä.

Ehdotettu lausuntokäytännön seuraamistehtävä tarkoittaisi esimerkiksi te-toimikunnan mahdollisuutta saada työ- ja elinkeinotoimistolta säännöllisesti raportti annetuista työvoimapoliittisista lausunnoista ilman työnhakijaa yksilöiviä henkilötietoja. Te-toimikunta voisi arvioituaan asiaa pyytää työ- ja elinkeinotoimistolta vielä lisäselvitystä alueellisesta tai valtakunnallisesta käytännöstä poikkeaviksi katsomistaan seikoista ja tämän perusteella ohjata työ- ja elinkeinotoimiston lausuntokäytäntöä. Te-toimikunnan kannanotot eivät sitoisi työ- ja elinkeinotoimistoa. Te-toimikunnalla olisi muutoinkin mahdollisuus perehtyä haluamassaan laajuudessa työ- ja elinkeinotoimiston antamiin työvoimapoliittisiin lausuntoihin, ei kuitenkaan siten, että te-toimikunnalla olisi tiedossaan työnhakijan henkilöllisyys tai muita sellaisia tietoja, joista

hakijan voisi tunnistaa. Ehdotettu tehtävä tur-vaisi osaltaan työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua.

Te-toimikunnan tehtävänä olisi myös ottaa kantaa ottaa kantaa työttömyysetuuden hakijan tekemään valitukseen asiassa, jossa työ- ja elinkeinotoimisto on antamalla vastineensa valitukseen täydentänyt 2 luvun 8, 9, 12 tai 21 §:n taikka 8 luvun 2 tai 4 a §:n perusteella antamaansa työttömyysetuuden epäämistä toistaiseksi, korvauksetonta määräaikaa tai työssäolovelvoitetta koskevaa työvoimapoliittista lausuntoa ja asiassa on kyse siitä, että työnhakija on kieltäytynyt, eronnut tai omasta syystään erotettu työstä. Työstä kieltäytymisenä pidetään 2 luvun 13 §:n 2 momentin mukaan myös tilannetta, jossa työnhakija on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsuhdetta ole syntynyt.

Käytännössä te-toimikunta käsittelisi asian työ- ja elinkeinotoimiston laadittua vastineensa valitukseen. Tämän jälkeen työ- ja elinkeinotoimistolla olisi vielä mahdollisuus tarvittaessa työvoimapoliittisen lausunnon itseoikaisuun. Koska tarkoituksena on muun muassa turvata työnhakijoiden tasapuolinen kohtelu, vastaavaa menettelyä ei ehdoteta tilanteisiin, joissa valittajana on työttömyysturva-asiamies. Työ- ja elinkeinotoimisto voi näissäkin tilanteissa toki saattaa asian tiedoksi te-toimikunnalle mutta ilman hakijaa yksilöiviä tietoja.

Koska te-toimikunnat eivät ehdotuksen mukaan enää antaisi työvoimapoliittisia lausuntoja, 5 momentista ehdotetaan poistettavaksi maininta siitä, että työvoimatoimiston ja työvoimatoimikunnan tehtävänjaosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

12 luku. Muutoksenhaku

1 §. Muutoksenhakuoikeus. Koska te-toimikunnat eivät esityksen mukaan enää antaisi työvoimapoliittisia lausuntoja yksittäisen henkilön oikeudesta työttömyysetuuteen, pykälän 5 momentista ehdotetaan poistettavaksi työvoimatoimikuntaa koskeva maininta. Lisäksi pykälään ehdotetaan tehtäväksi työvoimatoimiston muuttumisesta työ- ja elinkeinotoimistoksi johtuva tekninen muutos.

9 §. Oikeudenkäyntikulujen jakaminen. Koska te-toimikunnat eivät esityksen mukaan enää antaisi työvoimapoliittisia lausuntoja yksittäisen henkilön oikeudesta työttömyysetuuteen, pykälästä ehdotetaan poistettavaksi työvoimatoimikuntaa koskeva maininta. Lisäksi pykälään ehdotetaan tehtäväksi työvoimatoimiston muuttumisesta työ- ja elinkeinotoimistoksi johtuva tekninen muutos.

13 luku. Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset

1 §. Oikeus tietojen saamiseen. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi työvoimatoimiston muuttumisesta työ- ja elinkeinotoimistoksi johtuvat tekniset muutokset.

Voimassa olevan pykälän 1 momentissa säädetään muun muassa työvoimatoimiston ja työvoimatoimikunnan oikeudesta saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista varten välttämättömät tiedot eri tahoilta. Koska te-toimikunnat eivät ehdotuksen mukaan enää antaisi työvoimapoliittisia lausuntoja yksittäisen työnhakijan oikeudesta työttömyysetuuteen, tarvittavat tiedot hankkisi aina työ- ja elinkeinotoimisto, ja maininta työvoimatoimikunnasta ehdotetaan poistettavaksi.

Pykälän 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi maininta työvoimatoimikunnasta, koska työvoimapoliittisen lausunnon antaisi ehdotuksen mukaan aina työ- ja elinkeinotoimisto. Lisäksi 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain (317/1953) kumoamisesta johtuva tekninen muutos.

3 §. Tietojen luovuttaminen. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi työvoimatoimiston muuttumisesta työ- ja elinkeinotoimistoksi johtuva tekninen muutos.

Koska te-toimikunnat eivät ehdotuksen mukaan enää antaisi työvoimapoliittisia lausuntoja, pykälästä ehdotetaan poistettavaksi maininta siitä, että Kansaneläkelaitoksella ja työttömyyskassalla on oikeus luovuttaa tehtävässään haltuunsa saamiaan tietoja työvoimatoimikunnalle salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä. Etuuden maksajilla säilyisi edelleen oikeus luovuttaa tietoja työ- ja elinkeinotoimistolle.

Te-toimikunnan tehtävänä olisi ehdotetun 11 luvun 4 §:n mukaisesti ottaa tietyissä tilanteissa kantaa työttömyysetuuden hakijan tekemään valitukseen. Tämän vuoksi 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi työ- ja elinkeinotoimiston oikeudesta antaa te-toimikunnalle tarvittavat tiedot tämän tehtävän hoitamiseksi.

9 §. Työttömyysturva-asiamiehen tiedonsaanti- ja läsnäolo-oikeus. Koska te-toimikunnat eivät ehdotuksen mukaan enää antaisi työvoimapoliittisia lausuntoja, pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi maininta siitä, että työttömyysturva-asiamiehellä on salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada työvoimatoimikunnalta tiedot työvoimapoliittisista lausunnoista siinä laajuudessa kuin asiamiehen tehtävät edellyttävät.

Pykälän 2 momentissa säädetään työttömyysturva-asiamiehen läsnäolo- ja puheoikeudesta työvoimatoimikunnan kokouksessa. Säännökseen ehdotetaan tehtäväksi työvoimatoimikunnan muuttumisesta te-toimikunnaksi johtuva tekninen tarkistus. Säännöstä ei ehdoteta kumottavaksi, koska te-toimikunnalle 11 luvun 4 §:n 5 momentissa ehdotettujen tehtävien vuoksi olisi tärkeää, että työttömyysturva-asiamiehen läsnäolo- ja puheoikeus säilytettäisiin, mutta rajoitettuna koskemaan vain työttömyysturva-asioiden käsittelyä.

1.3 Vuorotteluvapaalaki

17 §. Työvoimapoliittinen lausunto. Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi työvoimatoimikuntaa koskeva maininta, koska työvoimatoimikuntien luopuessa esityksen mukaisesti työvoimapoliittisten lausuntojen antamisesta yksittäisen työnhakijan oikeudesta saada työttömyysetuutta, olisi tarkoituksenmukaista, että toimikunnat luopuisivat vastaavista tehtävistä myös vuorottelukorvauksen osalta.

Pykälään ehdotetaan samalla tehtäväksi työvoimatoimiston muuttumisesta työ- ja elinkeinotoimistoksi johtuva tekninen muutos.

2 Tarkemmat säännökset ja määräykset

Te-toimikunnan tehtävistä on tarkoitus säätää tarkemmin valtioneuvoston julkisen työvoimapalvelun toimeenpanosta (1347/2002) antamassa asetuksessa. Aiotun säännöksen mukaan te-toimikunnan tehtävänä olisi sopia toimintamalleista, joiden avulla työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia voitaisiin hallita. Lisäksi te-toimikunta käsittelisi asetuksen mukaan työllisyysmäärärahoihin liittyviä kysymyksiä, seuraisi työ- ja elinkeinotoimistolle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja arvioisi toiminnan vaikuttavuutta ja laatua.

Mainitussa asetuksessa säädettäisiin myös te-toimikunnan puheenjohtajalle ja muille jäsenille sekä varapuheenjohtajalle, varajäsenille, asiantuntijoille ja sihteerille suoritettavista palkkioista ja matkakustannusten korvaamisesta.

Lakiesitys edellyttää lisäksi muutoksia valtioneuvoston työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä antamaan asetukseen ja työministeriön työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista antamaan asetukseen.

3 Voimaantulo

Lakiesitykset ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

4 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on työttömyysturvalain säätämisen yhteydessä antamassaan lausunnossa (PeVL 46/2002 vp) pitänyt ongelmallisena intressiedustuksen kattavaa mukanaoloa yksilön perusoikeussuojan toteuttamisessa. Tämän esityksen mukaan intressiedustuksen vaikutus työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisten edellytysten ratkaisemisessa vähenisi, koska työvoimapoliittisen lausunnon antaisi työ- ja elinkeinotoimisto.

Esityksessä ei ehdoteta voimassa olevaan lainsäädäntöön nähden muutoksia työttömyysetuuksien saamisedellytyksiin eikä muitakaan sellaisia muutoksia, joiden vuoksi esitystä ei voitaisi käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

              
Lakiehdotus

1.

Laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 11 luvun 2 ja 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan julkisesta työvoimapalvelusta 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1295/2002) 11 luvun 2 §:n 2 momentti ja 3 § seuraavasti:

11 luku

Toimeenpanoon liittyvä yhteistyö

2 §
Työvoimaviranomaisen, työmarkkinajärjestöjen ja muiden sidosryhmien yhteistyö

Paikallista yhteistyötä varten työ- ja elinkeinotoimiston yhteydessä toimii työllisyyden edistämistoimikunta (te-toimikunta).

3 §
Työllisyyden edistämistoimikunnan asettaminen ja tehtävät

Työ- ja elinkeinokeskus asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan te-toimikunnan, jonka tehtävänä on seurata ja ennakoida työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia ja suunnitella muutosten johdosta tarvittavia toimenpiteitä ja näin edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden paranemista. Lisäksi te-toimikunnan tehtävänä on seurata julkisen työvoimapalvelun toimeenpanoa sekä tarvittaessa tehdä esityksiä sen kehittämiseksi.

Te-toimikunnan puheenjohtajana on työ- ja elinkeinotoimiston johtaja. Varapuheenjohtajiksi nimetään enintään kaksi muuta työ- ja elinkeinotoimiston virkamiestä. Te-toimikuntaan nimitetään enintään yhdeksän muuta jäsentä ja kullekin heistä henkilökohtainen varajäsen. Kuusi jäsentä, joista puolet edustaa työnantajia ja yrittäjiä ja puolet työntekijöitä, sekä heidän varajäsenensä nimetään

keskeisten työelämän järjestöjen ja yksi jäsen

ja hänen varajäsenensä alueen kuntien esityksestä. Enintään kaksi alueen muita keskeisiä toimijoita edustavaa jäsentä ja heidän varajäsenensä nimetään työ- ja elinkeinotoimiston esityksestä. Te-toimikunnalla on lisäksi työ- ja elinkeinotoimiston määräämä sihteeri. Te-toimikunta voi käyttää apunaan asiantuntijoita.

Te-toimikunnan työttömyysetuuden työvoimapoliittisiin edellytyksiin liittyvistä tehtävistä säädetään työttömyysturvalaissa (1290/2002). Työttömyysturvalain 11 luvun 4 §:n 5 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuja asioita käsitellessään te-toimikunta toimii jaostona. Jaostoon kuuluu te-toimikunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi yksi työnantajia ja yksi työntekijöitä edustava jäsen. Jaosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja muut jäsenet ovat saapuvilla. Jaoston kannaksi tulee se mielipide, jota jäsenten enemmistö kannattaa. Jos jaoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat esteellisiä käsittelemään asiaa, asian käsittely siirretään työ- ja elinkeinokeskuksen määräämälle toisen työ- ja elinkeinotoimiston yhteydessä toimivalle te-toimikunnalle.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin te-toimikunnan 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä sekä kokouspalkkioista ja kustannusten korvaamisesta.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


2.

Laki työttömyysturvalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 4 §:n 3 momentti ja 9 §:n 2 momentti, 10 luvun 10 §, 11 luvun 2 §:n 2 momentti ja 4 §:n 1, 3 ja 5 momentti, 12 luvun 1 §:n 5 momentti ja 9 § sekä 13 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentti, 3 §:n 1 momentti ja 9 §,

sellaisina kuin niistä ovat 10 luvun 10 § laissa 1180/2005, 11 luvun 4 §:n 1 momentti laissa 1217/2005 ja 3 momentti laissa 1330/2004 sekä 12 luvun 9 § ja 13 luvun 9 §:n osaksi laissa 1089/2006 seuraavasti:

1 luku

Yleiset säännökset

4 §
Lain toimeenpano

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä Kansaneläkelaitosta ja työttömyyskassaa sitovan lausunnon siten kuin 11 luvun 4 §:ssä säädetään. Lausuntokäytännön lainmukaisuutta ja yhdenmukaisuutta valvoo toimialueellaan työ- ja elinkeinokeinokeskuksen määräämä työ- ja elinkeinokeskuksen virkamies (työttömyysturva-asiamies). Työ- ja elinkeinokeskus määrää lisäksi toimialueeltaan työttömyysturva-asiamiehen sijaisen. Työttömyysturva-asiamiehen sijaiseen sovelletaan, mitä muualla tässä laissa säädetään työttömyysturva-asiamiehestä.

9 §
Työssäkäyntialue

Työssäkäyntialueet määritellään työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella yhteistyössä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 11 luvun 2 §:ssä tarkoitettujen työllisyyden edistämistoimikuntien (te-toimikunta) kanssa.

10 luku

Koulutuspäivärahaa koskevat säännökset

10 §
Työ- ja elinkeinotoimiston tietojenantovelvollisuus

Työ- ja elinkeinotoimiston tulee ilmoittaa koulutuspäivärahan maksajalle tiedot 4 §:ssä tarkoitetun koulutuksen aloittaneista opiskelijoista ja työttömänä työnhakijana olosta koulutuksen alkaessa, 2 luvun 2, 4 ja 5 §:ssä säädetyistä edellytyksistä sekä siitä, että koulutus sisältyy työllistymisohjelmaan.

11 luku

Toimeenpanoa koskevat säännökset

2 §
Velvollisuus tietojen antamiseen

Työttömyysetuuden hakijan on esitettävä työ- ja elinkeinotoimiston lausunnon edellyttämät häntä henkilökohtaisesti koskevat selvitykset työ- ja elinkeinotoimistolle sen määräämällä tavalla.


4 §
Työvoimapoliittinen lausunto

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon 2 luvussa ja 7 luvun 3–5 ja 7 §:ssä, 8 luvussa ja 9 luvun 7 §:n 2 momentissa sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 5 a luvun 2 §:n 1–3 momentissa säädetyistä edellytyksistä. Työvoimapoliittisessa lausunnossa on todettava työllistymisohjelman laatiminen, työllistymisohjelman alkamisajankohta, toimenpiteen sisältyminen työllistymisohjelmaan sekä muut työllistymisohjelmalisän maksamiseksi tarpeelliset seikat.


Ryhmälomautetusta ja henkilöstä, jonka työnteko on estynyt sääesteen vuoksi, työ- ja elinkeinotoimisto antaa Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan pyynnöstä lausunnon vain 2 luvun 3–7 §:ssä säädetyistä edellytyksistä. Ryhmälomautetulla tarkoitetaan työntekijää, joka on lomautettu määräajaksi joko kokoaikaisesti tai 4 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla, ja lomautus koskee vähintään kymmentä työntekijää. Ryhmälomautettuja työntekijöitä ovat myös 3 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetut henkilöt.


Te-toimikunta ottaa kantaa työttömyysetuuden hakijan tekemään valitukseen asiassa, jossa työ- ja elinkeinotoimisto on täydentänyt edellä 2 momentissa tarkoitetulla tavalla 2 luvun 8, 9, 12 tai 21 §:n taikka 8 luvun 2 tai 4 a §:n perusteella antamaansa työvoimapoliittista lausuntoa ja jossa on kyse siitä, että työnhakija on kieltäytynyt, eronnut tai omasta syystään erotettu työstä. Lisäksi te-toimikunnan tehtävänä on seurata työ- ja elinkeinotoimiston lausuntokäytäntöä ja tukea toimistoa työttömyysturvan työvoimapoliittisten edellytysten arvioinnissa. Te-toimikunnan kokoonpanosta, te-toimikunnan jaoston päätösvaltaisuudesta ja muista tehtävistä säädetään julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa. Tarkempia säännöksiä työvoimapoliittisen lausunnon toimittamisesta ja lausuntoon merkittävistä seikoista voidaan antaa työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella.

12 luku

Muutoksenhaku

1 §
Muutoksenhakuoikeus

Työ- ja elinkeinotoimiston antamasta sitovasta lausunnosta ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

9 §
Oikeudenkäyntikulujen jakaminen

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus voi velvoittaa työvoimaviranomaisen korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan tai osaksi Kansaneläkelaitokselle tai työttömyyskassalle asiassa, jossa Kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa velvoitetaan suorittamaan asianosaisen oikeudenkäyntikuluja ja oikeudenkäyntikulujen suoritusvelvollisuus perustuu pääasiassa tai osittain 11 luvun 4 §:n mukaiseen työvoimapoliittiseen lausuntoon. Työ- ja elinkeinotoimistoa on kuultava korvausvastuun jakamisesta.

13 luku

Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset

1 §
Oikeus tietojen saamiseen

Kansaneläkelaitoksella, työ- ja elinkeinotoimistolla, työttömyyskassalla, työttömyysturva-asiamiehellä sekä tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista tai muuten tämän lain tai Suomea sitovassa sosiaaliturvasopimuksessa tai sosiaaliturvaa koskevassa muussa kansainvälisessä säädöksessä säädettyjen tehtävien toimeenpanemista varten välttämättömät tiedot:

1) valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä;

2) Eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta sekä eläkesäätiöltä; sekä

3) työnantajalta, työttömyyskassalta, työpaikkakassalta sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetulta koulutuspalvelujen tuottajalta ja muulta oppilaitokselta.

Kansaneläkelaitoksella ja työttömyyskassalla on oikeus saada maksutta tehtäviensä hoitamista varten:

1) työ- ja elinkeinotoimistolta 1 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitettu työvoimapoliittinen lausunto;

2) rangaistuslaitokselta tiedot rangaistuksen alkamisesta ja päättymisestä; rangaistuslaitoksen on annettava tiedot välittömästi, kun henkilö otetaan rangaistuslaitokseen.


3 §
Tietojen luovuttaminen

Salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä Kansaneläkelaitoksella ja työttömyyskassalla on oikeus luovuttaa tehtävässään haltuunsa saamiaan tietoja työ- ja elinkeinotoimistolle työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisiin edellytyksiin vaikuttavista seikoista. Työ- ja elinkeinotoimistolla on vastaavasti oikeus luovuttaa tietoja te-toimikunnalle 11 luvun 4 §:n 5 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun tehtävän hoitamiseksi.


9 §
Työttömyysturva-asiamiehen tiedonsaanti- ja läsnäolo-oikeus

Työttömyysturva-asiamiehellä on salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada maksutta työ- ja elinkeinotoimistolta tiedot työvoimapoliittisista lausunnoista siinä laajuudessa kuin asiamiehen tehtävät edellyttävät. Työttömyysturva-asiamies voi määrätä, että Kansaneläkelaitoksen, työttömyyskassan tai työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan tulee antaa nimettyä henkilöä koskeva päätös tiedoksi työttömyysturva-asiamiehelle.

Työttömyysturva-asiamiehellä on läsnäolo- ja puheoikeus te-toimikunnan kokouksessa te-toimikunnan käsitellessä työttömyysturva-asioita.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat työvoimatoimikunnan toimivaltaan kuuluneet asiat ratkaisee työ- ja elinkeinotoimisto.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


3.

Laki vuorotteluvapaalain 17 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun vuorotteluvapaalain (1305/2002) 17 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1127/2007, seuraavasti:

17 §
Työvoimapoliittinen lausunto

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa Kansaneläkelaitosta ja työttömyyskassaa sitovan lausunnon vuorottelukorvauksen 5―8 §:ssä, 9 §:n 2 ja 3 momentissa, 11 §:ssä ja 14 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuista edelly-

tyksistä sekä 19 §:n 1 momentissa tarkoitetuista takaisinperinnän edellytyksistä.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat työvoimatoimikunnan toimivaltaan kuuluneet asiat ratkaisee työ- ja elinkeinotoimisto.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2008

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Työministeri
Tarja Cronberg

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.