Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 159/2008
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 45 ja 85 a §:n muuttamisesta

VaVM 21/2008

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että tekijänoikeuden haltijoita edustavan järjestön oikeuden luovuttamisesta tai oikeuden perusteella saamista tekijänkorvauksista olisi suoritettava arvonlisäveroa.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2009 alusta.


YLEISPERUSTELUT

1 Nykytila ja sen arviointi

Arvonlisäverolain (1501/1993) 45 §:ssä tekijänoikeuteen perustuvat korvaukset on säädetty verottomiksi. Verottomuutta on perusteltu aikanaan hallinnollisilla syillä ja sillä, että tekijänkorvaukset tulevat verotetuiksi osana kulutukseen myytävän hyödykkeen myyntihintaa, esimerkiksi kirjan tai äänitteen myyntihinnassa tai tilaisuuden pääsymaksussa.

Pykälän 1 momentin mukaan veroa ei suoriteta esiintyvän taiteilijan tai muun julkisen esiintyjän esityksen ääni- tai kuvatallennusta koskevan oikeuden luovuttamisesta tai oikeuden perusteella saadusta korvauksesta eikä tekijänoikeuslain (404/1961) 1, 4 tai 5 §:ssä tarkoitetun oikeuden luovuttamisesta taikka oikeuden perusteella saadusta korvauksesta. Tekijänkorvausten verottomuuden kannalta korvauksen saajalla ei ole merkitystä. Verottomuus koskee myös niitä tahoja, joiden oikeudet perustuvat tekijöiltä siirtyneisiin oikeuksiin. Verottomia ovat esimerkiksi tekijänoikeudenhaltijoita edustavan järjestön saamat tekijänkorvaukset.

Pykälän 3 momentin perusteella verosta on vapautettu tekijänoikeuksien yhteisvalvonnan piirissä olevasta teosten jälkikäytöstä saadut korvaukset. Säännöksen mukaan veroa ei suoriteta tekijänoikeuslakiin perustuvan oikeuden luovuttamisesta tai oikeuden perusteella saadusta korvauksesta tekijänoikeuslain 26, 26 a, 26 i tai 47 a §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa, kun korvauksen saajana on tekijänoikeuden haltijoita edustava järjestö tai kun korvaus saadaan tällaiselta järjestöltä. Tekijänoikeuslain 26 §:ssä säädetään sopimuslisenssiin perustuvista korvauksista, 26 a §:ssä hyvitysmaksuista, 26 i §:ssä jälleenmyyntikorvauksista kuvataiteen tekijöille sekä 47 a §:ssä käyttökorvauksista esittäville taiteilijoille ja äänitetuottajille. Verovapautta on aikanaan perusteltu hallinnollisilla syillä. Suurin osa yhteisvalvonnan piirissä olevista korvauksista on verovapaita arvonlisäverolain 45 §:n 1 momentin perusteella, mutta osa olisi ilman 3 momenttia jäänyt verollisiksi.

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (arvonlisäverodirektiivi) mukaan tekijänkorvaukset ovat verollisia. Eräille jäsenvaltioille on kuitenkin myönnetty oikeus poikkeussäännösten perusteella vapauttaa tällaiset korvaukset verosta. Direktiivin 379 artiklan 2 kohdan mukaan Suomi saa jatkaa kirjailijoiden, taiteilijoiden ja esiintyvien taiteilijoiden tarjoamien palvelujen vapauttamista arvonlisäverosta niin kauan kuin jossakin 31 päivänä joulukuuta 1994 yhteisöön kuuluneessa jäsenvaltiossa sovelletaan samoja vapautuksia. Yhteisölainsäädännön estämättä Suomen on mahdollista kaventaa artiklan mukaista verottomuutta.

Arvonlisäverodirektiivin 98 artiklan mukaan jäsenvaltio voi soveltaa joko yhtä tai kahta alennettua verokantaa liitteessä III tarkoitettuihin ryhmiin kuuluvien tavaroiden luovutuksiin ja palvelujen suorituksiin. Kirjailijoiden, säveltäjien ja esiintyvien taiteilijoiden tarjoamat palvelut sekä näille kuuluvat tekijänpalkkiot on mainittu arvonlisäverodirektiivin liitteen III 9 kohdassa.

Arvonlisäverolain säätämisen jälkeen viihde- ja kulttuuritoiminta on kansainvälistynyt ja kilpailu lisääntynyt. Muun muassa musiikkiala on entistä ammattimaisempaa ja kansainvälisempää. Kansainvälistymistä on nopeuttanut internetissä tapahtuva maailmanlaajuinen tuotteiden jakelu. Tämä on johtanut huomattaviin toimintaympäristön muutoksiin tekijänoikeuksien hallinnoinnissa. Tekijänoikeuksia hallinnoivat järjestöt ovat perinteisesti hallinnoineet oikeuksia oman maansa alueella. Nykyisin eri maiden järjestöt toimivat myös kansainvälisillä lisensiointimarkkinoilla ja kilpailevat keskenään. Lisäksi järjestöt pyrkivät entistä tehokkaampaan toimintaan kansainvälisen yhteistyön sekä toimintojen osittaisen ulkoistamisen avulla.

Kotimaiset tekijänoikeusjärjestöt ovat tähän asti kyenneet hyvin huolehtimaan kotimaisten tekijöiden luovan työn edellytyksistä ja valvoneet kattavasti teosten käyttöä eri käyttöalueilla. Tämä on ollut tekijöiden toimeentulon kannalta tarpeen, koska merkittävä osa heidän tuloistaan tulee kotimaasta. Monet suuret kansainväliset järjestöt ovat toiminnassaan keskittyneet tuottavimpiin lisensiointialueisiin sen sijaan, että ne olisivat pyrkineet huolehtimaan eri käyttöalueiden mahdollisimman kattavasta oikeuksien valvonnasta.

Nykyinen tekijänkorvausten verottomuus haittaa tekijänoikeusjärjestöjen toimintojen tehostamista Suomessa, koska järjestöjen hankintoihin liittyvät arvonlisäverot jäävät niille lopullisiksi kustannuksiksi. On mahdollista, että järjestöt eivät kykene tulevaisuudessa tarjoamaan kotimaisille tekijöille riittävän kustannustehokkaita palveluja. Lisäksi hankintoihin liittyvä arvonlisäverosta johtuva kustannusvaikutus rajoittaa järjestöjen mahdollisuuksia hakea kustannustehokkuutta harjoittamalla yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Arvonlisäverokustannusten osuus pienentää myös tekijänoikeuden haltijoille jaettavien tulojen määrää.

Useassa maassa, muun muassa Ruotsissa, tekijänkorvaukset ovat arvonlisäverollisia, jolloin tekijänoikeusjärjestöt pystyvät tuottamaan vastaavan palvelun ilman hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron kustannusvaikutusta.

2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi ja neutraalisuuden lisäämiseksi tekijänkorvausten arvonlisäverotusta ehdotetaan muutettavaksi siten, että tekijänoikeudenhaltijoita edustavien järjestöjen saamat tekijänkorvaukset saatetaan verollisiksi. Tekijöiden ja esiintyjien saamat korvaukset säilyisivät sitä vastoin nykyiseen tapaan verottomina.

Ehdotus merkitsisi sitä, että tekijänoikeusjärjestöt olisivat arvonlisäverovelvollisia esiintyvän taiteilijan tai muun julkisen esiintyjän esityksen ääni- tai kuvatallennusta koskevan oikeuden luovuttamisesta taikka oikeuden perusteella saaduista korvauksista sekä tekijän tekijänoikeuslain 1, 4 tai 5 §:ssä tarkoitetun oikeuden luovuttamisesta tai oikeuden perusteella saaduista korvauksista. Sama koskisi tekijänoikeusjärjestön tekijänoikeuksien yhteisvalvonnan piirissä olevasta teosten jälkikäytöstä käyttäjiltä saamia korvauksia tekijänoikeuslain 19 a, 26, 26 a, 26 i tai 47 a §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa.

Arvonlisäverovelvollinen tekijänoikeusjärjestö veloittaisi tekijänoikeuskorvaukset tekijänoikeuksien käyttäjiltä omana verollisena myyntinään. Se saisi vastaavasti yleisten sääntöjen mukaan vähentää omiin hankintoihinsa sisältyvän arvonlisäveron, kun hankinnat tapahtuvat sen verollista oikeuksien hallinnointia varten eli tekijänoikeuksien luovutuksiin ja korvausten veloittamiseen, valvontaan sekä korvausten tilityksiin tekijänoikeudenhaltijoille ja tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin liittyen. Tekijänoikeuksien käyttäjät voisivat vähentää korvaukseen sisältyvän veron, kun kyse on niiden vähennykseen oikeuttavaa liiketoimintaa varten tapahtuneesta hankinnasta.

Tekijänkorvausten verollisuutta ei ehdoteta laajennettavaksi laajemmin. Tämä on perusteltua verohallinnon ja korvausten jakoon liittyvien hallinnollisten syiden vuoksi. Ehdotus ei siten vaikuta muiden tekijänoikeuteen perustuvien korvausten saajien, kuten säveltäjien, kirjailijoiden ja esittävien taiteilijoiden sekä kustantajien, äänilevy-yhtiöiden ja elokuvatuottajien arvonlisäverokohteluun.

Myös tekijänoikeudenhaltijoille tilitettävät korvaukset ja tekijänoikeudenhaltijoiden yhteisiin tarkoituksiin käytettäväksi tarkoitetut korvaukset tekijänoikeuslain 19 a, 26, 26 a, 26 i tai 47 a §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa olisivat nykyiseen tapaan verottomia riippumatta siitä, onko korvauksen saajana tekijä, esittävä taiteilija, äänitetuottaja tai elokuvatuottaja.

Tekijänoikeudenhaltijoita edustavien järjestöjen saamiin tekijänkorvauksiin ehdotetaan sovellettavaksi alennettua 8 prosentin verokantaa. Alennetun verokannan soveltaminen pienentäisi verorasitusta niissä tilanteissa, joissa korvausten maksajalla ei ole vähennysoikeutta ja jolle arvonlisävero muodostuu kustannukseksi. Tämä koskisi mm. seurakuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen maksamia korvauksia.

Nykyisessä verotuskäytännössä tekijänoikeusjärjestöt on katsottu tuloverolaissa tarkoitetuiksi yleishyödyllisiksi yhteisöiksi ja niiden tekijänoikeuksien hallinnoinnista saamaa tuloa ei ole pidetty tuloverotuksessa elinkeinotulona. Oikeustila ei tältä osin muuttuisi tämän lainsäädäntöehdotuksen johdosta. Järjestöjen harjoittama tekijänoikeuksien hallinnointi säilyisi siten tämän lainmuutoksen voimaantullessa nykyisen verotuskäytännön ja arvonlisäverolain 4 §:n perusteella verottomana, ellei järjestö 12 §:n perusteella ole hakeutunut tai hakeudu toiminnastaan verovelvolliseksi. Tekijänoikeusjärjestöjen verokohtelu voi kuitenkin tulla jatkossa uudelleen arvioitavaksi.

3 Esityksen vaikutukset

Ehdotus parantaisi tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälistä kilpailukykyä sekä mahdollistaisi toimintojen nykyistä tehokkaamman järjestämisen ja parantaisi siten verotuksen neutraalisuutta.

Ehdotus lisäisi verotuottoa vähäisessä määrin. Tekijänoikeusjärjestöt laskuttavat tekijänkorvaukset yleensä sellaisilta tahoilta, joilla on arvonlisäveron vähennysoikeus. Näiltä osin ehdotus ei vaikuta verotuloihin. Tekijänoikeusjärjestöjen laskutus sellaisilta korvausten maksajilta, joilla ei ole vähennysoikeutta, on vuosittain arviolta 14,6 miljoonaa euroa. Tästä määrästä valtion osuus on noin 10 miljoonaa euroa, kuntien osuus 1,9 miljoonaa euroa, seurakuntien osuus 0,7 miljoonaa euroa ja muiden osuus 2 miljoonaa euroa.

Tekijänkorvausten muuttuminen verolliseksi lisäisi verotuottoa noin 1 miljoonalla eurolla vuoden 2009 tasolla laskettuna. Tästä määrästä veronsaajan eli valtion maksama osuus on kuitenkin huomattava, 0,8 miljoonaa euroa. Tekijänoikeusjärjestöjen toiminnan muuttuessa verolliseksi ne voivat vähentää omiin hankintoihinsa sisältyvän arvonlisäveron. Järjestöjen nykyisellä kulurakenteella tämä merkitsisi verotulojen pienentymistä vuosittain yhteensä noin 0,7 miljoonalla eurolla. Kokonaisuutena verotulot kasvaisivat ehdotuksen johdosta siten noin 0,3 miljoonalla eurolla vuodessa.

4 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Asiassa on kuultu opetusministeriötä sekä keskeisiä alan järjestöjä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotuksen perustelut

45 §. Pykälään tehtäisiin tekijänoikeusjärjestöjen saamien tekijänkorvausten verollisuudesta aiheutuvat muutokset.

Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uusi 5 kohta, jonka perusteella tekijöiden tekijänoikeusjärjestöjen kautta tekijänoikeuksien yhteisvalvonnan piirissä olevasta teosten jälkikäytöstä saamat korvaukset säilyisivät nykyiseen tapaan verottomina. Erillinen säännös on tarpeen, koska järjestön oikeus luovuttaa oikeuksia ja periä korvauksia perustuu säännöksen tarkoittamissa tilanteissa osittain suoraan tekijänoikeuslakiin. Uudessa 5 kohdassa tarkoitetut tilanteet eivät siten tule katetuiksi 3 ja 4 kohdissa tarkoitetuissa tilanteissa. Samalla 5 kohdan säännökseen lisättäisiin tekijänoikeuslain 19 a §:ssä tarkoitetut lainauskorvaukset, joita koskeva kollektiivihallinnointia koskeva säännös on lisätty tekijänoikeuslakiin lainmuutoksella 1228/2006.

Pykälän 3 momenttia muutettaisiin siten, että tekijänoikeuden haltijoita edustavan järjestön oikeuden luovuttamisesta tai oikeuden perusteella saamat tekijänkorvaukset tulevat arvonlisäverollisiksi. Verollisuus koskisi kaikkia 1 momentissa tarkoitettuja tekijänkorvauksia.

Tekijänkorvausten verollisuus koskisi vain tekijänoikeudenhaltijoita edustavien järjestöjen saamia korvauksia. Tekijänoikeudenhaltijoita edustavia järjestöjä ovat järjestöt, joille tekijät siirtävät tekijänoikeuslakiin perustuvia oikeuksiansa tai jotka edustavat tekijöitä sillä perusteella, että nämä ovat suoraan tai jäsenjärjestöjensä välityksellä valtuuttaneet järjestön edustamaan tekijöitä oikeuksien hallinnointia koskevissa asioissa. Tekijänoikeudenhaltijoita edustavasta järjestöstä on vastaavalla tavalla kysymys, kun esittävät taiteilijat ovat siirtäneet tekijänoikeuslakiin perustuvia oikeuksiaan järjestölle tai valtuuttaneet järjestön edustamaan esittäviä taiteilijoita oikeuksien hallinnointia koskevissa asioissa. Tekijänoikeudenhaltijoilla tarkoitetaan sekä tekijänoikeuden että tekijänoikeuslaissa tarkoitettujen lähioikeuksien haltijoita. Oikeuksien hallinnointia on muun muassa käyttölupien myöntäminen käyttäjille, korvausten kerääminen käytöstä sekä korvausten tilittäminen edelleen oikeudenhaltijoille tai käytettäväksi tekijänoikeudenhaltijoiden yhteisiin tarkoituksiin.

Tällä hetkellä Suomessa toimivat tekijänoikeusjärjestöt ovat rekisteröityjä yhdistyksiä. Tunnettuja tekijänoikeusjärjestöjä ovat Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry, Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry, Kopiosto ry, AV-tuottajien tekijänoikeusyhdistys Tuotos ry, Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry sekä Sanasto ry. Järjestön käsite arvonlisäverolaissa ei kuitenkaan olisi sidoksissa mihinkään erityiseen organisaatiomuotoon. Se kattaisi siten muutkin yhteisöt. Ratkaisevaa olisi, että yhteisö tarjoaa tekijänoikeudenhaltijoille tekijänoikeuksien hallinnointipalveluita, joita ovat käyttöoikeuksien myöntäminen käyttäjille tekijänoikeusjärjestön edustamien oikeudenhaltijoiden teosten ja muiden suojan kohteiden käyttöön, korvausten kerääminen tekijänoikeudenhaltijoille tapahtuvaa tilitystä varten, tilityksen hoitaminen ja oikeuksien valvonta.

Oikeuksien hallinnoinnista ei olisi kysymys esimerkiksi silloin, kun kustantaja hankkii kirjailijoilta tai säveltäjiltä oikeuksia kustantajan kustannustoimintaan liittyvää tavaran- tai palveluntuotantoa varten. Oikeuksien hankinta tapahtuu tällöin kustantajan kustannustoimintaa varten eikä tekijöiden oikeuksien hallinnointia varten. Jos yhteisö harjoittaa sekä oikeuksien hallinnointia että muuta toimintaa, sovelletaan ehdotettuja säännöksiä tällaiseen yhteisöön siltä osin kuin kysymys on yhteisön oikeuksien hallinnointia koskevasta toiminnasta.

85 a §. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uusi 11 kohta, jonka perusteella tekijänoikeuden haltijoita edustavan järjestön saamaan 45 §:n 1 momentin 3―5 kohdassa tarkoitettuun tekijänkorvaukseen sovellettaisiin alennettua 8 prosentin verokantaa.

2 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan vuoden 2009 alusta.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki arvonlisäverolain 45 ja 85 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/1993) 45 §:n 1 ja 3 momentti sekä 85 a §:n 1 momentin 10 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 45 §:n 1 momentti osaksi laissa 1767/1995 ja 45 §:n 3 momentti laissa 903/2005 sekä 85 a §:n 1 momentin 10 kohta laissa 1060/2006, sekä

lisätään 85 a §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 1265/1997, 727/1998, 1071/2002 ja mainitussa laissa 1060/2006, uusi 11 kohta seuraavasti:


45 §

Veroa ei suoriteta:

1) esiintyvän taiteilijan tai muun julkisen esiintyjän ja urheilijan palkkiosta;

2) tilaisuuden järjestäjälle luovutettavaksi tarkoitetun 1 kohdassa mainitun esiintyjän esityksen myynnistä;

3) 1 kohdassa tarkoitetun esiintyjän esityksen ääni- tai kuvatallennusta koskevan oikeuden luovuttamisesta tai oikeuden perusteella saadusta korvauksesta;

4) tekijänoikeuslain (404/1961) 1, 4 tai 5 §:ssä tarkoitetun oikeuden luovuttamisesta tai oikeuden perusteella saadusta korvauksesta;

5) tekijänoikeuslakiin perustuvan oikeuden luovuttamisesta tai oikeuden perusteella saadusta korvauksesta tekijänoikeuslain 19 a, 26, 26 a, 26 i tai 47 a §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa.



Edellä 1 momentin 3—5 kohdassa tarkoitettu verottomuus ei koske tekijänoikeuden haltijoita edustavan järjestön oikeuden luovuttamisesta tai oikeuden perusteella saamia korvauksia.


85 a §

Seuraavien palvelujen myynnistä sekä seuraavien tavaroiden myynnistä, yhteisöhankinnasta, siirrosta varastointimenettelystä ja maahantuonnista suoritettava vero on 8 prosenttia veron perusteesta:


10) pienet korjauspalvelut, jotka kohdistuvat polkupyöriin, kenkiin, nahkatavaroihin, vaatteisiin ja liinavaatteisiin, mukaan lukien vaatteiden ja liinavaatteiden muutostyöt,

11) tekijänoikeuden haltijoita edustavan järjestön saama 45 §:n 1 momentin 3―5 kohdassa tarkoitettu tekijänoikeuteen liittyvä korvaus.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lakia sovelletaan palveluun, joka suoritetaan tai otetaan omaan käyttöön lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.



Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2008

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Valtiovarainministeri
Jyrki Katainen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.