Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 122/2008
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi viestintämarkkinalain 15 a §:n ja sähköisen viestinnän tietosuojalain 39 §:n muuttamisesta

LiVM 15/2008

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi viestintämarkkinalain viestintämarkkinamaksun ja sähköisen viestinnän tietosuojalain tietoturvamaksun määräytymisperusteita. Maksutaulukkoihin, joiden perusteella maksu määräytyy, ehdotetaan lisättäväksi 10 maksuluokkaa. Maksutaulukkomuutosten ehdotetaan tulevan voimaan kolmelle vuodelle jaksotettuna. Lisäksi tietoturvamaksun maksuyksikön suuruutta ehdotetaan korotettavaksi.

Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.


YLEISPERUSTELUT

1 Nykytila

Lainsäädäntö ja käytäntö

Viestintämarkkinalain (393/2003) 15 a – 15 d §:ssä säädetään viestintämarkkinamaksusta ja sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 38 – 40 §:ssä säädetään tietoturvamaksusta. Kyseessä ovat veronluonteiset maksut, jotka ilmoituksenvaraista tai toimiluvanvaraista teletoimintaa harjoittava teleyritys on velvollinen suorittamaan vuosittain Viestintävirastolle. Maksujen suuruus määritellään maksuyksiköiden lukumääränä maksuluokittain. Maksuyksikön suuruus on viestintämarkkinamaksun osalta 350 euroa ja tietoturvamaksun osalta 40 euroa. Teleyritykset jaetaan maksuluokkiin niiden kustannusten huomioon ottamiseksi, jotka Viestintävirastolle keskimäärin aiheutuvat kunkin maksuluokan yritystä koskevien tehtävien hoitamisesta. Teleyrityksen maksuluokka määräytyy teleyritysten Suomessa harjoittaman teletoiminnan maksun määräämistä edeltävän kauden liikevaihdon perusteella.

Viestintäviraston tehtäväkenttä on varsin laaja. Viraston tehtävänä on turvata viestintämarkkinoiden toimivuutta ja tehokkuutta. Tavoitteena on varmistaa muun ohessa, että kuluttajille on tarjolla keskenään kilpailevia, teknisesti kehittyneitä, laadukkaita ja edullisia viestintäpalveluita. Virasto valvoo lisäksi viestintäverkkojen teknistä toimivuutta ja turvallisuutta, ohjaa televerkkojen numerointia, antaa yrityksille niiden tarvitsemat numerot ja tunnukset, antaa teknisiä määräyksiä, koordinoi standardointia kansallisesti sekä valvoo viestintämarkkinoiden taloudellisen kilpailun toimivuutta.

Viestintävirasto ohjaa radiotaajuuksien käyttöä Suomessa ja huolehtii siitä, että Suomen kansalliset tavoitteet otetaan huomioon päätettäessä taajuuksien käytöstä kansainvälisesti.

Viestintävirasto hoitaa myös sähköisen viestinnän yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan liittyviä tehtäviä, kuten tietoliikenneturvallisuuden testausta, hyväksyntää ja valvontaa (COMSEC-toiminta). Myös tietoturvaloukkausten havainnointiin ja selvittämiseen liittyvät tehtävät (CERT eli Computer Emergency Response Team -toiminta) kuuluvat Viestintävirastolle. Näistä tehtävistä säädetään sähköisen viestinnän tietosuojalain 31 §:ssä. CERT-toiminnalla yleisesti tarkoitetaan tietoturvaloukkauksien ennaltaehkäisyä, niiden havainnointia ja ratkaisua sekä tietoturvauhkista tiedottamista. CERT-organisaatioita on useita ympäri maailmaa. Ne toimivat yhteistyössä keskenään jakaen tietoa tietoturvaloukkauksista ja niihin liittyvistä seikoista sekä tiedottavat niistä järjestelmien käyttäjille muun muassa internetin välityksellä. CERT-toiminnan päämääränä on tietojärjestelmien tietoihin kohdistuvien tietoturvaloukkauksien ja uhkien toteutumisen ennaltaehkäisy ja torjunta mahdollisimman objektiivisesti ja tehokkaasti.

Viestintävirastossa toimiva CERT-FI pyrkii toiminnassaan toteuttamaan yleisen CERT-toiminnan periaatteita sekä edistämään tietoyhteiskunnan turvallisuutta. CERT-FI toimii yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten CERT-toimijoiden sekä elinkeinoelämän ja julkishallinnon edustajien kanssa. Viestintävirasto koordinoi myös CERT-työryhmää, joka toimii eri tahojen yhteistyöelimenä tietoturvaloukkausten havainnoinnin ja ratkaisun alueella. Työryhmän tehtävänä on myös seurata ja edistää alan yleistä kehitystä ja tietoisuutta.

Viestintäviraston rahoitus

Viestintävirasto on valtion talousarviossa nettobudjetoitu virasto, joka kattaa toimintansa kustannukset pääosin keräämillään maksuilla. Viraston menot on merkitty toimintamenomomentille. Pääosa viraston tuloista on maksullisen toiminnan tuloja, jotka on kohdistettu toimintamenomomentille. Loput viraston tuloista kertyy veroluonteisen toiminnan tuloista ja ne tuloutetaan verotuloihin. Nämä tulot otetaan huomioon toimintamenomomentin määrärahan mitoituksessa.

Viestintäviraston toimintamenomomentin bruttomenojen toteutuma oli vuonna 2007 28,8 miljoonaa euroa (menoarvio 32,3 miljoonaa euroa) ja maksullisen toiminnan tuottojen kertymä oli 25,919 miljoonaa euroa sekä veronluonteisten maksujen (viestintämarkkinamaksu, teleurakointimaksu, tietoturvamaksu, postitoiminnan valvontamaksu) tulot olivat 3,979 miljoonaa euroa.

Viestintäviraston maksut

Viestintäviraston maksuista säädetään pääosin valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa eräistä Viestintäviraston maksuista (1175/2005). Osan viraston maksuista on katsottu olevan valtiosääntöoikeudellisesti luonteeltaan veroja, minkä johdosta niistä on säädetty erikseen viestintämarkkinalaissa, sähköisen viestinnän tietosuojalaissa, laissa televisio- ja radiotoiminnasta (744/1998) sekä postipalvelulaissa (313/2001).

Viestintämarkkinamaksua koskeva säännös lisättiin viestintämarkkinalakiin 25 päivänä heinäkuuta 2003 voimaan tulleella lailla viestintämarkkinalain muuttamisesta (628/2003). Lakia säädettäessä oli tavoitteena, että viestintämarkkinamaksu vastaa niitä kustannuksia, jotka aiheutuvat Viestintävirastolle viestintämarkkinalaissa säädettyjen teleyrityksiä koskevien tehtävien hoitamisesta lain 49 §:ssä tarkoitettuja numerointiin liittyviä tehtäviä lukuun ottamatta. Uudella viestintämarkkinamaksulla arvioitiin tällöin kerättävän tuloja noin 2 400 000 euroa. Lisäksi tavoitteena oli, että maksurasite jakautuisi toimialan yritysten kesken aiempaa maksusääntelyä tasapuolisemmin, ja siinä otettaisiin huomioon myös erisuuruisten yritysten Viestintäviraston toiminnalle asettamat vaatimukset.

Tietoturvamaksusta säädettäessä tarkoituksena oli, että tietoturvamaksu vastaisi niitä kokonaiskustannuksia, jotka CERT-FI:lle aiheutuu teleyrityksiä koskevien tehtävien hoitamisesta. Varsin pian lain säätämisen jälkeen kävi kuitenkin ilmeiseksi, että myös muut kuin maksuvelvolliset teleyritykset hyötyvät niistä CERT-FI:n toiminnoista, joista aiheutuvia kustannuksia tietoturvamaksulla on pyritty kattamaan. Tämän johdosta katsottiin tarpeelliseksi pienentää tietoturvamaksun teleyrityksille aiheuttamaa maksurasitetta. Tietoturvamaksu puolitettiin 1 päivänä tammikuuta 2007 voimaan tulleella lainmuutoksella (1061/2006). Samasta ajankohdasta lukien osa CERT-FI:n toiminnasta on rahoitettu Huoltovarmuuskeskuksen ja Viestintäviraston välisellä palvelujen ostamista koskevalla määräaikaisella yksityisoikeudellisella sopimuksella (jäljempänä HVK-sopimus).

Viestintämarkkinamaksujen ja tietoturvamaksujen toteuma on viime vuosien aikana vähentynyt samanaikaisesti kun Viestintäviraston tehtävät ovat lisääntyneet ja yleinen kustannustaso on noussut. Vuodelle 2008 on budjetoitu viestintämarkkinamaksua 2 650 000 euroa ja tietoturvamaksua 309 000 euroa. Vuodelle 2009 on budjetoitu viestintämarkkinamaksun maksukertymäksi 2 450 000 euroa ja tietoturvamaksun maksukertymäksi 420 000 euroa. Vuonna 2007 viestintämarkkinamaksujen toteuma oli kuitenkin ainoastaan 2 300 000 euroa, vaikka jo viestintämarkkinamaksua koskevan lainmuutoksen perusteluissa vuonna 2003 esitettiin arvioksi kerättävistä tuloista noin 2 400 000 euroa. Vastaavasti tietoturvamaksun toteuma vuonna 2007 oli noin 265 000 euroa, kun toteumaksi oli arvioitu tietoturvamaksun puolittamista koskeneessa hallituksen esityksessä ( HE 111/2006 vp) noin 330 000 euroa.

Maksutoteuman vähentyminen on johtunut muun muassa telealalla tapahtuneesta teleyritysten yhdistymiskehityksestä. Teleyritysten yhdistyessä sulautuvan teleyrityksen maksut loppuvat luonnollisesti kokonaan. Myöskään vastaanottava teleyritys ei välttämättä maksuluokkien väljyydestä johtuen nouse korkeampaan maksuluokkaan. Tämä on johtanut viestintämarkkinamaksujen ja tietoturvamaksujen vuosittaisen toteuman pienenemiseen siten, että maksut eivät enää kata niitä kustannuksia, joita virastolle aiheutuu sen lakisääteisten tehtävien hoitamisesta.

Viestintämarkkinamaksua ja tietoturvamaksua koskevien lainmuutosten tavoitteena oli teleyritysten maksurasitteen tasapuolisempi jakautuminen aikaisempaan maksusääntelyyn verrattuna. Tämä tavoite ei tällä hetkellä kuitenkaan täysin toteudu etenkään maksuluokkien yläpään osalta.

Viestintämarkkinamaksun ja tietoturvamaksun määräytymistä maksuluokkien perusteella voidaan pitää tarkoituksenmukaisena ja toimivana tapana maksurasitteen tasapuoliseen jakamiseen teleyritysten välillä. Nykyisessä 12 maksuluokkaan perustuvassa maksun määräytymisessä samassa luokassa olevien yritysten liikevaihto voi kuitenkin vaihdella maksuluokan sisällä sitä enemmän, mitä korkeampaan luokkaan siirrytään. Maksuluokan 11 sisälle sijoittuu esimerkiksi yrityksiä, joiden liikevaihto vaihtelee 512 miljoonan ja alle 1024 miljoonan välillä. Yrityksen maksuluokka voi lisäksi vaihdella eri vuosina liikevaihdon muuttuessa, ja seuraavaan maksuluokkaan sijoittuminen on voinut lisätä maksun määrää ennakoimattomalla tavalla. Esimerkiksi maksuluokasta 11 maksuluokkaan 12 siirtyminen on nostanut teleyrityksen viestintämarkkinamaksun määrää 429 100 eurosta 815 500 euroon.

Viestintäviraston toiminnan tehokkuus ja kustannusvastaavuus

Viestintävirasto on pyrkinyt jatkuvasti priorisoimaan hoitamiaan tehtäviä ja kehittänyt sekä tehostanut toimintaansa. Esimerkiksi valtion tuottavuusohjelman mukaisesti laskettuna viraston tuottavuus on kehittynyt erinomaisesti. Vuonna 2006 työn tuottavuuden kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli viisi prosenttia ja kokonaistuottavuuden kasvu kolme prosenttia. Vuonna 2007 vastaavat luvut olivat 14 prosenttia ja 13 prosenttia.

Tuottavuuden kasvu on näkynyt myös viraston perimissä maksuissa. Esimerkiksi taajuuksien hallinnoinnista kerättävien maksujen kertymä on pienentynyt vuodesta 2004 vuoteen 2007 mennessä 22 prosenttia. Toisaalta numeroinnin hallinnoinnista perittävien maksujen kokonaiskertymä on pysynyt vuonna 2004 tapahtuneen maksujen puolituksen jälkeen samana. Verkkotunnusten rekisteröintimaksua on voitu alentaa vuonna 2004 peritystä 55 eurosta 43 euroon.

Sekä sähköisen viestinnän direktiivit että voimassa oleva kotimainen lainsäädäntö sisältävät toimivan kilpailun varmistamiseen ja kuluttajan aseman turvaamiseen liittyviä tehtäviä, joiden hoitaminen on asetettu Viestintäviraston tehtäväksi.

Viestintäviraston maksujen tulee olla kustannusvastaavia. Maksuja määrättäessä pyritään siihen, että kustakin maksusta tuleva vuosittainen kertymä vastaa niitä kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat kyseisen toiminnan hoitamisesta.

Kehittämis- ja tehostamistoimenpiteet eivät nopeasti uusiutuvalla tietoliikennealalla yksin riitä lisääntyvien tehtävien hoitamiseksi tehokkaasti. Erityisesti tietoturvaan liittyvät Viestintäviraston tehtävät ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi. Vaikka pääosa tehtävistä pystytäänkin rahoittamaan HVK-sopimuksen mukaisesti Huoltovarmuuskeskuksen rahoittamana, teleyrityksiä palvelevaa tietoturvatoimintaa ei pystytä kokonaisuudessaan rahoittamaan nykyisillä maksuilla.

Teleyrityksiä koskevien tehtävien lisääntyminen

Telepalveluiden yleispalvelua koskeva vuonna 2007 uudistunut sääntely on lisännyt Viestintäviraston tehtäviä. Viestintämarkkinalain yleispalvelun saatavuuden turvaamiseen ja valvontaa liittyen Viestintäviraston tehtävänä on nimetä yleispalvelun tarjoaja, mikäli se on välttämätöntä yleispalvelun tarjonnan takaamiseksi tietyillä maantieteellisellä alueella. Yleispalveluyritysten nimeämistarpeen analysointi, nimeämispäätösten valmistelu sekä asetettujen yleispalveluvelvoitteiden toteutumisen ja palvelujen kohtuuhintaisuuden seuranta ja valvonta ovat virastolle asetettuja uusia tehtäviä, jotka vaativat jatkuvia toimenpiteitä ja resursseja. Esimerkiksi muutokset verkkojen ja palvelujen saatavuudessa edellyttävät uusia analyysejä yleispalvelun saatavuudesta useilla maantieteellisillä alueilla.

Myös markkinoiden analyysiin, markkinatiedon keräämiseen, tuottamiseen ja julkaisemiseen liittyvät tehtävät ovat lisääntyneet. Viestintävirasto kerää ja julkaisee ajantasaista ja puolueetonta markkinatietoa. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut virastolle palvelujen tarjonnassa, viestintäteknologioiden kehittymisessä ja ihmisten käyttötottumuksissa tapahtuneen murroksen sekä teleyritysten investointien kehityksen seuraamista koskevat tavoitteet.

EU:n komission vuonna 2007 antamassa uudessa markkinasuosituksessa (C(2007)5406) ennakkosääntelyn alaisten markkinoiden määrä on vähentynyt. Tämä ei kuitenkaan sinällään ole vähentänyt tehtäviä analyysejä eikä niiden taustalla olevia tiedontarpeita. Jäsenvaltioiden on suosituksen mukaan analysoitava markkinasuosituksessa mainitut markkinat kohtuullisessa ajassa suosituksen voimaantulosta. Sen lisäksi Viestintäviraston on viestintämarkkinalain mukaan tehtävä markkina-analyysi ennakkosääntelyn alaisista markkinoista säännöllisin väliajoin. Viraston on siten kohtuullisessa ajassa analysoitava kaikki markkinasuosituksen seitsemän markkinaa. Voimassa olevat teleyrityksen huomattavaa markkinavoimaa koskevat päätökset ja niissä asetetut velvoitteet eivät kuitenkaan poistu ilman markkina-analyysiä ja sen perusteella tehtyä johtopäätöstä siitä, että kilpailu markkinoilla toimii eikä velvoitteiden asettaminen enää ole tarpeen. Mikäli markkina-analyysi soittaa, että markkinoilla on edelleen kilpailuongelmia, markkinalla tulee lisäksi tehdä ns. kolmen kriteerin testi, jolla osoitetaan, että edellytykset ennakkosääntelyn jatkamiselle ovat edelleen olemassa.

Teleyritysten asiakaskunnan kasvaminen ja tästä johtuva tarve kehittää uusia teleyrityksille suunnattuja palveluita on kasvattanut merkittävästi CERT-FI:lle teleyrityksiä koskevien tehtävien hoitamisesta aiheutuneita kuluja. Asiakaskunnan kasvu ei kuitenkaan kaikilta osin kasvata teleyrityksen liikevaihtoa CERT-FI:n työmäärän kasvua vastaavasti.

Esimerkiksi CERT-FI:n käsittelemien tietoturvaloukkausten ja -uhkien määrä on kehittynyt seuraavasti:

              
2002 145 kpl
2003 397 kpl
2004 563 kpl
2005 606 kpl
2006 946 kpl
2007 2 191 kpl
2008 1 764 kpl (tilanne 2Q mennessä)

Keskeisimpänä yksittäisenä selityksenä teleyrityksistä johtuvien ilmoitusmäärien nousemiselle voidaan pitää teleyritysten laajakaista-asiakkaiden määrän huomattavaa kasvamista. Ennen vuotta 2007 käsitellyistä tapauksista suurin osa palveli joko suoraan tai ainakin välillisesti teleyrityksiä ja niiden tietoturvaa. Vuonna 2007 tapahtunut merkittävä kasvu tapausten määrässä johtuu pääosin CERT-FI:n toiminnan laajentumisesta palvelemaan HVK-sopimuksen myötä suomalaista tieto- ja viestintäsektoria yleisemminkin. Nämä tieto- ja viestintäsektorille tarjottavat palvelut katetaan HVK-sopimukseen liittyvällä maksulla.

Teleyrityksistä aiheutuvan työmäärän kasvaminen on pakottanut CERT-FI:n kehittämään ja ylläpitämään teleyrityksille lukuisia erityispalveluita. Tällaisista uusista ja laajentuneista palveluista voidaan mainita autoreporter, kroonikkolistat, sensoriverkko, irc-palvelin, abuse-seminaarit ja ympärivuorokautinen päivystyspalvelu. Esimerkiksi autoreporterilla tarkoitetaan palvelua, joka kokoaa automaattisesti suomalaisia verkkoja koskevia haittaohjelma- ja tietoturvaloukkaushavaintoja ja raportoi niistä verkkojen ylläpitäjille. Palvelun piirissä ovat kaikki suomalaiset verkkoalueet. Sähköisen viestinnän tietosuojalain 21 §:n mukaan teleyritysten on ilmoitettava Viestintävirastolle verkkopalvelun ja viestintäpalvelun merkittävistä tietoturvaloukkauksista. Lisäksi teleyritysten on ilmoitettava Viestintävirastolle palvelujen merkittävistä vikatilanteista ja häiriötilanteista. Viestintävirasto ylläpitää valmiutta vastaanottaa näitä ilmoituksia sekä käynnistää ongelman ratkaisemiseen tähtäävät toimet vuorokaudenajasta riippumatta vuoden jokaisena päivänä. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut virastolle tulostavoitteen, jonka mukaan tietoturvaloukkauksiin on reagoitava enintään 18 tunnin kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Virka-ajan ulkopuolella eniten ilmoituksia tekevät suurimmat teleyritykset. Näitä suurta asiakasmäärää palvelevia toimijoita koskevat ongelmat ovat yleensä merkittäviä ja laajavaikutteisia. HVK-sopimuksen takaamat lisäresurssit ovat tosiasiallisesti parantaneet Viestintäviraston mahdollisuuksia käsitellä tavanomaista laajempia tai pitkäkestoisia viestintäverkkoihin, viestintäpalveluihin tai lisäarvopalveluihin kohdistuneita tietoturvaloukkaustapauksia tai vika- ja häiriötilanteita. Ilman näitä lisäresursseja ei nykyistä palvelutasoa olisi pystytty toteuttamaan.

Kaikki edellä kuvatut palvelut edistävät keskeisellä tavalla teleyritysten tietoturvaa.

CERT-FI:n toiminnan kansainvälinen luonne

Suomalaisten teleyritysten toimintaympäristö sekä viestintäverkkoihin ja -palveluihin kohdistuvat uhkat ovat kansainvälistyneet merkittävästi. CERT-FI:n lakisääteisten tehtävien hoitaminen edellyttää kansainvälisten yhteistyöverkostojen luomista ja ylläpitämistä. Vastaavasti teleyritysten kansainvälinen toiminta ja kansainvälinen konsernirakenne edellyttävät CERT-FI:n aktiivista läsnäoloa kansainvälisissä yhteyksissä. CERT-FI:n kansainvälinen yhteistyöverkosto hyödyttää konkreettisimmin juuri teleyrityksiä, sillä ne eivät pääsääntöisesti ole verkostoituneet kansainvälisillä tietoturva-foorumeilla. Esimerkkeinä tällaisista foorumeista voidaan mainita maailmanlaajuinen CERT-toimijoiden yhteistyöjärjestö FIRST, eurooppalaisen tutkimusverkko-organisaatio TERENAn CERT-yhteistyöryhmä TERENA TF-CSIRT, identiteettikaappausten torjumiseen keskittyvä yhteistyöjärjestö APWG, eurooppalaisten valtiollisten CERT-toimijoiden operatiivinen yhteistyöryhmä EGC ja tietoturva-alan toimijoiden kansainvälinen yhteistoimintafoorumi ISF.

Kansainvälisten tietoturvatoimijoiden määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen nopeasti. Toimivan ja tarkoitustaan palvelevan yhteistyöverkoston muodostaminen edellyttää verkostoitumista mahdollisimman laajasti ja ainakin kaikkien keskeisten toimijoiden kanssa.

Esimerkiksi autoreperterin tapaista palvelua ei olisi mahdollista tuottaa ilman CERT-FI:n kansainvälisiä kontakteja. Suomi on yksi harvoja maita, joissa vastaava palvelu tuotetaan keskitetysti viranomaisten toimesta. Ulkomailla ainoastaan suurimmat ja aktiivisimmat teleyritykset pystyvät tuottamaan vastaavia palveluja verkkojensa ja asiakkaidensa suojaksi.

Kansainvälisen toiminnan laajuutta ja siitä aiheutuvia kustannuksia ei ole pystytty täysin ennakoimaan määriteltäessä tietoturvamaksun suuruutta aiemmin.

2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Telealalla viime vuosien aikana tapahtuneen teleyritysten yhdistymiskehityksen johdosta viestintämarkkinamaksujen ja tietoturvamaksujen toteuma on vähentynyt samanaikaisesti kuin Viestintäviraston tehtävät ovat lisääntyneet. Maksujen toteuma ei siten enää nykyisellään kata niitä kustannuksia, joita virastolle aiheutuu viestintämarkkinalain ja sähköisen viestinnän tietosuojalain mukaisten tehtävien hoitamisesta. Esityksen keskeinen tavoite on kehittää viestintämarkkina- ja tietoturvamaksun määräytymisperusteita ja korottaa tietoturvamaksua siten, että maksuilla voidaan turvata Viestintävirastolle määrättyjen tehtävien rahoitus.

Molempien maksujen osalta nykyistä 12 maksuluokkaan perustuvaa maksun määräytymistä ehdotetaan muutettavaksi siten, että maksuluokan yläpäähän maksuluokkien 9-12 sisälle lisätään uusia luokkia. Uusien luokkien lisääminen taulukkoon parantaa sekä Viestintäviraston että teleyritysten mahdollisuuksia ennakoida viestintämarkkinamaksun ja tietoturvamaksun toteuma ja maksurasite nykyistä paremmin.

Muutos ehdotetaan toteutettavaksi siten porrastetusti, että taulukkomuutoksen aiheuttamasta korotuksesta teleyrityksen maksuihin otettaisiin vuonna 2009 huomioon 33 prosenttia ja vuonna 2010 huomioon otettaisiin 66 prosenttia.

Tietoturvamaksun nykyisellä maksukertymällä ei pystytä kattamaan niitä kokonaiskustannuksia, jotka CERT-FI:lle aiheutuvat teleyrityksiä koskevien tehtävien hoitamisesta. Myöskään ehdotetusta maksutaulukon muuttamisesta aiheutuva maksukertymän kasvaminen ei yksistään riitä nousseiden kulujen kattamiseen. CERT-FI:n toiminnan arvioitiin vuonna 2001 edellyttävän noin neljän asiantuntijan vuotuisen työpanoksen. Vuoden 2007 tietoturvamaksun toteumalla pystytään nykyisellä kustannustasolla ja toiminnan luonne huomioon ottaen kattamaan kuitenkin vain noin kahden teleyrityksiä koskevia tehtäviä hoitavan asiantuntijan vuotuiset kokonaiskustannukset. Kustannukset muodostuvat pääosin palkoista ja henkilösivukuluista. Lisäksi kustannuksia aiheutuu muun muassa toimitiloista, tietotekniikasta ja tietoliikenteestä, kansainvälisestä yhteistyöstä sekä ammattitaidon ylläpitämisestä. Tietoturvamaksun osalta muutoksien tavoitteena on kattaa noin kolmen asiantuntijan kokonaiskustannukset. Muutokset mahdollistaisivat teleyrityksille suunnattujen palvelujen osalta CERT-FI:n nykyisen palvelutason ylläpitämisen ja palveluiden kehittämisen. CERT-FI:n palvelutason laskeminen puolestaan lisäisi teleyritysten tarvetta vastaavien tietoturvapalveluiden hankkimiseen joko ulkoisina palveluina tai omien työsuoritteiden muodossa ja nostaisi siten suoraan teleyrityksille aiheutuvia kustannuksia. Tämä saattaisi myös johtaa siihen, että Viestintäviraston keskitetysti tuottaman palvelun sijasta teleyritykset velvoitettaisiin tuottamaan CERT-FI:n nykyisin tarjoamat tietoturvapalvelut itse.

Tästä syystä ehdotetaan tietoturvamaksun maksuyksikön korottamista vastaamaan niitä kokonaiskustannuksia, jotka CERT-FI:lle aiheutuvat teleyrityksiä koskevien tehtävien hoitamisesta.

Kun otetaan huomioon erityisesti muutokset yleisessä kustannustasossa, teleyrityksiä koskevien tehtävien lisääntymisestä ja kansainvälistyvästä toimintaympäristöstä johtuvat kulupaineet, tietoturvamaksun maksuyksikköön ehdotetaan 20 euron korotusta.

3 Esityksen vaikutukset

3.1 Taloudelliset vaikutukset

Viestintäviraston veronluonteisten maksujen (viestintämarkkinamaksu, teleurakointimaksu, tietoturvamaksu, postitoiminnan valvontamaksu) toteuma vuonna 2007 oli 3,979 miljoonaa euroa. Tästä viestintämarkkinamaksun osuus oli 2,3 miljoonaa euroa ja tietoturvamaksun osuus oli 265 000 euroa.

Teleyritysten vuoden 2007 liikevaihtotietojen perusteella lasketun arvion mukaan viestintämarkkinamaksun maksutoteumaksi taulukkomuutos sekä voimaantulon porrastus huomioon ottaen muodostuisi vuonna 2009 noin 2 450 000 euroa. Viestintämarkkinamaksuun ehdotettu muutos nostaisi tulokertymää vuodesta 2008 noin 150 000 eurolla. Vuonna 2010 maksun toteumaksi arvioidaan noin 2 600 000 euroa ja vuonna 2011 noin 2 750 000 euroa.

Teleyritysten vuoden 2007 liikevaihtotietojen perusteella lasketun arvion mukaan tietoturvamaksun maksutoteumaksi taulukkomuutos, maksuyksikkömuutos sekä voimaantulon porrastus huomioon ottaen muodostuisi noin 420 000 euroa. Tietoturvamaksuun ehdotettu muutos nostaisi tulokertymää vuodesta 2008 noin 160 000 eurolla. Taulukkomuutoksen vaikutus tulokertymään olisi noin 30 000 euroa ja maksuyksikön korottamisen vaikutus olisi noin 130 000 euroa. Vuonna 2010 maksun toteumaksi arvioidaan noin 450 000 euroa ja vuonna 2011 noin 480 000 euroa.

3.2 Yritysvaikutukset

Viestintämarkkinamaksun muutoksen vaikutukset kohdistuisivat vain niihin korkeampiin maksuluokkiin sijoittuviin teleyrityksiin, joiden liikevaihto on selvästi ylittänyt kyseisen maksuluokan alarajan liikevaihdon. Muutos on sitä suurempi, mitä lähempänä taulukon ylärajan liikevaihtoa kyseisen teleyrityksen liikevaihto on ollut. Vaikutusten kohdistuminen näihin yrityksiin on perusteltua, koska yritykset eivät ole aiemmin maksaneet maksuluokkien väljyydestä johtuen saamastaan palvelusta samassa suhteessa kuin muut yritykset. Molempien maksumuutosten yhteenlaskettu vaikutus vuodelle 2009 jää useimmilla teleyrityksillä tuhansiin euroihin. Sellaisellakin teleyrityksellä, jonka liikevaihto on ollut aivan maksutaulukon ylärajalla, muutosten vaikutus jää runsaaseen 100 000 euroon.

Muutos ehdotetaan toteutettavaksi porrastetusti, koska vaikutukset korkeampiin maksuluokkiin sijoittuneiden yritysten maksuvelvollisuuteen olisivat merkittäviä. Siten muutoksen kahtena ensimmäisenä voimassaolovuotena sen vaikutus ei olisi vielä täysimääräinen.

Ehdotettu maksuluokkajaottelu vaikuttaisi maksujen tasapuolisuuden toteutumiseen. Lisäksi uudessa jaottelussa toteutuisi paremmin teleyritysten maksujen ennakoitavuus, sillä eri luokkien välinen ero maksuissa on uudessa jaottelussa selvästi pienempi kuin nykyisessä. Näin teleyrityksen maksuihin ei tulisi yllättäviä ja ennakoimattomia muutoksia liikevaihdon muuttuessa. Samalla kuitenkin viestintämarkkinamaksujen ja tietoturvamaksujen toteuma seuraisi paremmin teleyritysten liikevaihdon kasvua ja virastolle viestintämarkkinalain ja sähköisen viestinnän tietosuojalain mukaisten tehtävien hoitamisesta aiheutuvia kustannuksia.

4 Asian valmistelu

Hallituksen esitys on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä. Esitys perustuu Viestintäviraston ehdotukseen viestintämarkkinamaksun ja tietoturvamaksun määräytymisperusteiden kehittämisestä ja tietoturvamaksun korottamisesta.

Ehdotusluonnoksesta pyydettiin lausuntoa kaikilta teletoimintailmoituksen tehneiltä teleyrityksiltä ja muilta alan toimijoilta, keskeisiltä viranomaisilta sekä etujärjestöiltä, yhteensä 306 taholta. Lausuntoja vastaanotettiin yhteensä 28 kappaletta. Lausuntokokoelma on saatavilla liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilla.

Yleisenä havaintona voidaan mainita, että lähes puolet lausunnon toimittaneista tyytyi toteamaan, ettei heillä ole asiasta lausuttavaa. Kuitenkin erityisesti suurimmilta teleyrityksiltä, Keskuskauppakamarilta ja FiCom ry:ltä saaduissa lausunnoissa kyseenalaistettiin voimakkaasti esitettyjä muutoksia. Niistä aiheutuvia maksujen korotuksia pidettiin kohtuuttomina eikä riittävästi perusteltuina. Lausunnoissa kyseenalaistettiin Viestintäviraston toiminnan tehokkuus ja tietoturvamaksujen kerääminen teleyrityksiltä, vaikka CERT-FI –toiminta hyödyttää koko yhteiskuntaa. Sinänsä lausunnoissa koettiin CERT-FI:n olevan hyödyllinen tietoyhteiskunnan kannalta ja tietoturvan merkityksen olevan jatkuvasti kasvussa. Lisäksi esitettyä tietoturvamaksun maksuyksikön korotuksen tarpeellisuutta ei pidetty riittävästi perusteltuna. Lausunnoissa kiinnitettiin vielä huomiota siihen, että esitetyt muutokset tulisi porrastaa useammalle vuodelle siten, että yrityksillä olisi riittävästi aikaa ottaa muutokset huomioon taloudellisessa suunnittelussaan. Eräissä lausunnoissa pidettiin esityksen tavoitetta maksukertymän tasapuolisesta jakaantumisesta ja maksujen paremmasta ennakoitavuudesta hyvinä ja katsottiin, että maksuluokkien lisääminen taulukoihin edistäisi näitä tavoitteita.

Esityksen perusteluita on selvennetty ja laajennettu muun muassa lisäämällä selvitykset Viestintäviraston toiminnan tehokkuuden ja kustannusvastaavuuden turvaamiseksi tehdyistä toimista ja viestintämarkkinamaksulla rahoitettavien tehtävien kehityksestä sekä maksulla rahoitetuista palveluista. Myös tietoturvamaksun maksuyksikön korottamista on perusteltu kattavammin. Ehdotettujen taulukkomuutosten vaikutusten tasaamiseksi esitystä on muutettu siten, että muutosten korottavasta vaikutuksista otettaisiin ensimmäisenä vuonna huomioon ainoastaan 33 prosenttia ja seuraavana vuonna 66 prosenttia.

5 Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy vuoden 2009 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotusten perustelut

1.1 Viestintämarkkinalaki

15 a §. Viestintämarkkinamaksu. Pykälän 2 momentissa säädettyä viestintämarkkinamaksun 12 maksuluokkaan perustuvaa maksun määräytymistä ehdotetaan muutettavaksi siten, että maksuluokkataulukon yläpäähän voimassa olevien maksuluokkien 9 – 12 sisälle lisätään uusia maksuluokkia. Ehdotetun muutoksen jälkeen maksuluokkia olisi yhteensä 22. Maksuluokkia ehdotetaan lisättäväksi siten, että liikevaihdoltaan yli 128 miljoonan euron yritykset jaettaisiin nykyistä useampiin maksuluokkiin.

Eri maksuluokkiin jaoteltu maksun määräytymisperuste on sinällään todettu selkeäksi ja toimivaksi. Nykyisten maksuluokkien yläpäähän liittyy kuitenkin ongelmia näiden maksuluokkien väljyyden johdosta. Kymmenen uuden maksuluokan lisääminen maksuluokkataulukon yläpäähän nykyisten maksuluokkien 9-12 sisälle, jakaisi maksurasitetta toimialan yritysten kesken nykyistä maksusääntelyä tasapuolisemmin, ottaen kuitenkin huomioon myös erisuuruisten yritysten Viestintäviraston toiminnalle asettamat vaatimukset.

Ehdotetussa maksun määräytymisperusteessa maksuluokkajaottelu ja niiden maksut ovat muutoin samat kuin voimassa olevassa laissa. Esimerkiksi 1024 miljoonan euron liikevaihdolla myös uuden taulukon mukainen viestintämarkkinamaksu olisi 815 000 euroa.

Maksuluokkien rajalla maksu määräytyisi ylemmän luokan mukaisesti. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan taulukon selkeyden ja luettavuuden parantamiseksi muutettavaksi siten, että taulukosta poistetaan luokkia määriteltäessä käytetty sana alle ja taulukon loppuun lisättäisiin uudessa 3 momentissa maininta siitä, että maksuluokkien rajalla maksu määräytyy ylemmän luokan mukaisesti. Muutoksella ei ole tarkoitus muuttaa nykytilaa.

Voimaantulosäännökset. Ehdotettu 1 momentti sisältää säännöksen lain voimaantulosta. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Muutoksen vaikutusten tasaamiseksi viestintämarkkinamaksua koskevan maksutaulukkomuutoksen ehdotetaan tulevan voimaan kolmelle vuodelle jaksotettuna. Voimaantulo ehdotetaan toteutettavaksi siten, että vuonna 2009 maksutaulukkomuutoksen korottavasta vaikutuksesta huomioitaisiin maksuja määrättäessä 33 prosenttia. Vastaavasti vuoden 2010 maksuja määrättäessä maksutaulukkomuutoksen korottavasta vaikutuksesta huomioitaisiin 66 prosenttia. Vuodesta 2011 alkaen maksutaulukkomuutos huomioitaisiin täysimääräisesti. Maksutaulukkomuutoksen korottavalla vaikutuksella tarkoitetaan ehdotetun uuden maksutaulukon mukaisen maksun ja vanhan maksutaulukon mukaisen maksun välistä erotusta. Ehdotettu 2 momentti sisältää vuosia 2009 ja 2010 koskevan maksutaulukon.

Ehdotettu 3 momentti sisältää tavanomaisen säännöksen mahdollisuudesta ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin ennen lain voimaantuloa.

1.2 Sähköisen viestinnän tietosuojalaki

39 §. Maksun määräytyminen. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tietoturvamaksuyksikön suuruus korotettaisiin 60 euroon. Perustettaessa CERT-FI:tä vuonna 2001 toiminnan taloudellisiksi vaikutuksiksi arvioitiin vuoden 2002 osalta noin 350 000 euroa ( HE 57/2002 vp). Vuoden 2007 tietoturvamaksujen tulokertymäksi muodostui kuitenkin ainoastaan 265 000 euroa. Tietoturvamaksun määräämisen perusteena käytettävän taulukon muuttaminen ehdotetulla tavalla lisäisi tietoturvamaksun tulokertymää noin 30 000 eurolla. Pelkkä taulukkomuutos ei siten saattaisi tilannetta edes vuoden 2002 arviota vastaavaksi.

Vuonna 2006 säädetyn tietoturvamaksun puolittamisen yhteydessä ei arvioitu kustannustasossa tapahtuneiden muutosten vaikutusta CERT-FI:n lakisääteisten tehtävien hoitamisesta aiheutuneisiin kuluihin. Esimerkiksi kotimarkkinoiden perushintaindeksi on noussut vuodesta 2003 vuoteen 2007 kokonaisuudessaan 15.6 yksikköä.

Edellä todetun lisäksi myös Viestintäviraston teleyrityksiä koskevien tehtävien lisääntyminen ja viestintäverkkoihin ja palveluihin kohdistuvien uhkien kansainvälistyminen edellyttävät maksuyksikön suuruuden korottamista.

CERT-FI:n teleyrityksiä koskevat tehtävät ovat viimeisten vuosien aikana monimutkaistuneet merkittävästi. Teleyritysten tarjoamien palveluiden tietoturvaan liittyvien kysymysten ratkaiseminen vaatii aiempaa syvällisempää analyysiä ja laajempaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Vuoden 2007 aikana teleyritysten tietoturvan ohjaus ja valvonta on toiminnan tehostamisen yhteydessä enenevässä määrin keskitetty CERT-FI-yksikköön. Yksikkö vastaa lisääntyvissä määrin muun muassa Viestintäviraston tietoturvaan liittyvien määräysten valmistelusta, ylläpidosta ja valvonnasta. Määräyksiä on annettu vasta viimeisten muutaman vuoden aikana, ja niissä asetetut velvoitteet kohdistuvat nimenomaisesti teleyrityksiin.

CERT-FI:n tuottamat erityisesti teleyrityksiä hyödyntävät palvelut on viime vuosina jaoteltu kolmeen pääjaksoon: tietoturvaloukkausten käsittelyyn, tietoturvallisuuden tilannekuvan tuottamiseen ja ohjelmistohaavoittuvuuksien hallintaan. CERT-FI ylläpitää jatkuvaa ympärivuorokautista valmiutta tietoturvaloukkausilmoitusten vastaanottamiseen ja käsittelemiseen. Ympärivuorokautinen palvelu on suunnattu yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisille organisaatioille, jotka ylläpitävät viestintäverkkoja ja –palveluita tai ovat niiden häiriöttömästä toiminnasta merkittävällä tavalla riippuvaisia. Muille kuin teleyrityksille tarjottavat palvelut katetaan HVK-sopimukseen liittyvällä maksulla. CERT-FI:n lakisääteisiin perustehtäviin kuuluu tietoturva-asioista tiedottaminen. Julkisen tilannekuvan lisäksi CERT-FI tuottaa ja välittää kohdennettua tietoturvatilannekuvaa teleyrityksille. Muille kuin teleyrityksille kansallisen tietoturvallisuuden tilannekuvaan liittyvät palvelut katetaan HVK-sopimukseen liittyvällä maksulla. Viimeksi mainittu koskee myös ohjelmistohaavoittuvuuksien hallintaa. Ongelmien ilmetessä haavoittuvuuksien hallinnassa CERT-FI käyttää laajaa yhteistyöverkostoaan ja on tarvittaessa yhteydessä ohjelmistojen valmistajiin tai muihin vastaavia tuotteita käyttäviin yrityksiin. Tällaisissa tilanteissa teleyritykset voivat pyytää CERT-FI:tä toimimaan viestinvälittäjänä siten, että alkuperäisen kysyjän identiteetti häivytetään.

Teleyrityksille tarjottavat palvelut vaativat erityisosaamista, jota ei ole useinkaan mahdollista ostaa ulkoisina asiantuntijapalveluina, koska tarvittavaa osaamista ei ole saatavilla tai ulkoisen asiantuntija-avun käyttö olisi käytännössä aikataulu- tai turvallisuussyistä mahdotonta. Palveluiden kehittäminen ja ylläpito edellyttävät niiden resursseja sitovan vaikutuksen lisäksi CERT-FI-yksikön henkilöstön kouluttamista tarvittavien tekniikoiden käyttöön ja tietoturvaan liittyvien ajankohtaisten ilmiöiden ymmärtämiseen.

Maksun perusteena olevat kokonaiskustannukset lasketaan samoin kuin valtion maksuperustelain mukaisissa maksuissa. Kustannuksiin lasketaan ensinnäkin suoritteiden tuottamisesta aiheutuvat erilliskustannukset. Erilliskustannuksiin kuuluvat esimerkiksi suoritteen tuottamiseen kohdistuvan henkilötyön osuus sekä suoritteen tuottamisessa käytettävät hyödykkeet, kuten tietojärjestelmät. Kokonaiskustannuksiin laskettaisiin erilliskustannusten ohella suoritteen tuottamiseen kohdistuva osuus hallinto-, toimitila- ja pääomakustannuksista.

Pykälän 2 momentissa säädettyä tietoturvamaksun 12 maksuluokkaan perustuvaa maksun määräytymistä ehdotetaan muutettavaksi siten, että maksuluokkataulukon yläpäähän voimassa olevien maksuluokkien 9 – 12 sisälle lisätään uusia maksuluokkia. Ehdotetun muutoksen jälkeen maksuluokkia olisi yhteensä 22. Maksuluokkia ehdotetaan lisättäväksi siten, että liikevaihdoltaan yli 128 miljoonan euron yritykset jaettaisiin nykyistä useampiin maksuluokkiin.

Eri maksuluokkiin jaoteltu maksun määräytymisperuste on sinällään todettu selkeäksi ja toimivaksi. Nykyisten maksuluokkien yläpäähän liittyy kuitenkin ongelmia näiden maksuluokkien väljyyden johdosta. Uusien maksuluokkien lisääminen maksuluokkataulukon yläpäähän nykyisten maksuluokkien 9-12 sisälle, jakaisi maksurasitetta toimialan yritysten kesken nykyistä maksusääntelyä tasapuolisemmin, ottaen kuitenkin huomioon myös erisuuruisten yritysten Viestintäviraston toiminnalle asettamat vaatimukset.

Ehdotetussa maksun määräytymisperusteessa maksuluokkajaottelu ja niiden maksut ovat muutoin samat kuin voimassa olevassa laissa.

Maksuluokkien rajalla maksu määräytyisi ylemmän luokan mukaisesti. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan taulukon selkeyden ja luettavuuden parantamiseksi muutettavaksi siten, että taulukosta poistetaan luokkia määriteltäessä käytetty sana alle ja taulukon loppuun lisättäisiin maininta siitä, että maksuluokkien rajalla maksu määräytyy ylemmän luokan mukaisesti. Muutoksella ei ole tarkoitus muuttaa nykytilaa.

Voimaantulosäännökset. Ehdotettu 1 momentti sisältää säännöksen lain voimaantulosta. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Muutoksen vaikutusten tasaamiseksi tietoturvamaksua koskevan maksutaulukkomuutoksen ehdotetaan tulevan voimaan kolmelle vuodelle jaksotettuna. Voimaantulo ehdotetaan toteutettavaksi siten, että vuonna 2009 maksutaulukkomuutoksen korottavasta vaikutuksesta huomioitaisiin maksuja määrättäessä 33 prosenttia. Vastaavasti vuoden 2010 maksuja määrättäessä maksutaulukkomuutoksen korottavasta vaikutuksesta huomioitaisiin 66 prosenttia. Vuodesta 2011 alkaen maksutaulukkomuutos huomioitaisiin täysimääräisesti. Maksutaulukkomuutoksen korottavalla vaikutuksella tarkoitetaan ehdotetun uuden maksutaulukon mukaisen maksun ja vanhan maksutaulukon mukaisen maksun välistä erotusta. Ehdotettu 2 momentti sisältää vuosia 2009 ja 2010 koskevan maksutaulukon.

Ehdotettu 3 momentti sisältää tavanomaisen säännöksen mahdollisuudesta ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin ennen lain voimaantuloa.

2 Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki viestintämarkkinalain 15 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 15 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 628/2003, ja

lisätään 15 a §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti:


15 a §
Viestintämarkkinamaksu

Viestintämarkkinamaksu määritellään maksuyksiköiden lukumääränä maksuluokittain. Maksuyksikön suuruus on 350 euroa. Yritykset jaetaan maksuluokkiin niiden kustannusten huomioon ottamiseksi, jotka Viestintävirastolle keskimäärin aiheutuvat kunkin maksuluokan yritystä koskevien tehtävien hoitamisesta. Teleyrityksen maksuluokka määräytyy teleyrityksen Suomessa harjoittaman teletoiminnan maksun määräämistä edeltävän kauden liikevaihdon perusteella. Maksuluokan määräytymisen perusteena olevasta liikevaihdosta säädetään tarkemmin 15 b §:ssä. Viestintämarkkinamaksu määräytyy seuraavasti:

                
Maksu- luokka Liikevaihto (milj. €) Yksiköiden määrä
1 alle 1 2
2 1–2 4
3 2–4 7
4 4–8 14
5 8–16 26
6 16–32 50
7 32–64 94
8 64–128 179
9 128–192 340
10 192–256 493
11 256–341 645
12 341–427 839
13 427–512 1032
14 512–640 1226
15 640–768 1502
16 768–896 1778
17 896–1024 2054
18 1024–1229 2330
19 1229–1434 2749
20 1434–1638 3169
21 1638–1843 3588
22 1843 tai yli 4007


Maksuluokkien rajalla maksu määräytyy ylemmän luokan mukaisesti.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuukautta 20 .

Vuosina 2009 ja 2010 viestintämarkkinamaksu määräytyy kuitenkin seuraavasti:

              
Maksuluokka Liikevaihto (milj.€) Yksiköiden määrä 2009 Yksiköiden määrä 2010
1 alle 1 2 2
2 1–2 4 4
3 2–4 7 7
4 4–8 14 14
5 8–16 26 26
6 16–32 50 50
7 32–64 94 94
8 64–128 179 179
9 128–192 340 340
10 192–256 390 441
11 256–341 645 645
12 341–427 709 773
13 427–512 773 900
14 512–640 1226 1226
15 640–768 1317 1408
16 768–896 1408 1590
17 896–1024 1499 1772
18 1024–1229 2330 2330
19 1229–1434 2468 2607
20 1434–1638 2607 2884
21 1638–1843 2745 3160
22 1843 tai yli 2883 3437

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



2.

Laki sähköisen viestinnän tietosuojalain 39 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 16 päivänä kesäkuuta 2004 annetun sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 39 §, sellaisena kuin se on laissa 1061/2006, seuraavasti:


39 §

Maksun määräytyminen

Tietoturvamaksu määritellään maksuyksiköiden lukumääränä maksuluokittain. Maksuyksikön suuruus on 60 euroa. Teleyritykset jaetaan maksuluokkiin niiden kustannusten huomioon ottamiseksi, jotka Viestintävirastolle keskimäärin aihetuvat kunkin maksuluokan teleyritystä koskevien tehtävien hoitamisesta. Teleyrityksen maksuluokka määräytyy teleyrityksen Suomessa harjoittaman teletoiminnan maksun määräämistä edeltävän kauden liikevaihdon perusteella.

Tietoturvamaksu määräytyy seuraavasti:

              
Maksu- luokka Liikevaihto (milj. €) Yksiköiden määrä
1 alle 1 2
2 1–2 4
3 2–4 7
4 4–8 14
5 8–16 26
6 16–32 50
7 32–64 94
8 64–128 179
9 128–192 340
10 192–256 493
11 256–341 645
12 341–427 839
13 427–512 1032
14 512–640 1226
15 640–768 1502
16 768–896 1778
17 896–1024 2054
18 1024–1229 2330
19 1229–1434 2749
20 1434–1638 3169
21 1638–1843 3588
22 1843 tai yli 4007

Maksuluokkien rajalla maksu määräytyy ylemmän luokan mukaisesti.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuukautta 20 .

Vuosina 2009 ja 2010 tietoturvamaksu määräytyy kuitenkin seuraavasti:

              
Maksuluokka Liikevaihto (milj.€) Yksiköiden määrä 2009 Yksiköiden määrä 2010
1 alle 1 2 2
2 1–2 4 4
3 2–4 7 7
4 4–8 14 14
5 8–16 26 26
6 16–32 50 50
7 32–64 94 94
8 64–128 179 179
9 128–192 340 340
10 192–256 390 441
11 256–341 645 645
12 341–427 709 773
13 427–512 773 900
14 512–640 1226 1226
15 640–768 1317 1408
16 768–896 1408 1590
17 896–1024 1499 1772
18 1024–1229 2330 2330
19 1229–1434 2468 2607
20 1434–1638 2607 2884
21 1638–1843 2745 3160
22 1843 tai yli 2883 3437

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2008

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Liikenneministeri
Anu Vehviläinen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.