Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 72/2008
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kestävän metsätalouden rahoituslakia, joka ei ole vielä tullut voimaan. Suunnitelman laatimisen tukemisesta maanomistajan omana työnä luovuttaisiin. Metsänuudistamisen tukea koskevaa säännöstä tarkistettaisiin siten, että toimenpiteellä tulisi edistää ensisijaisesti metsäekosysteemin ja biodiversiteetin tai perinteisen maiseman säilyttämistä ja kunnostamista. Energiapuun korjuun tukea ja sen saajaa koskevia säännöksiä tarkistettaisiin siten, että ne vastaisivat voimassa olevan lain säännöksiä. Lakiin sisällytettäisiin myös säännös muusta julkisesta tuesta. Kaikki edellä mainitut muutokset liittyvät Euroopan yhteisön valtiontukea koskeviin säännöksiin.

Suunnitelman laatimisen tukea koskevia menettelysäännöksiä tarkistettaisiin siten, että suunnitelman laatimiseen voitaisiin hakea tukea silloin, kun toimenpiteet on tarkoitus rahoittaa tässä laissa tarkoitetuin varoin yhteishankkeena tai jos toimenpiteet on tarkoitus rahoittaa osittain uusjakojen tukemisesta annetussa laissa tarkoitetuin varoin. Muulta osin edellytettäisiin edelleenkin, että suunnitelman ja toteuttamisen tukea haetaan samanaikaisesti.

Lain siirtymäsäännöksiä tarkistettaisiin siten, että kumotun kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla rahoitettuihin metsänparannushankkeisiin olisi mahdollista myöntää lisärahoitusta mainitun kumotun lain nojalla.

Esitykseen sisältyvä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.


YLEISPERUSTELUT

1 Johdanto

Kestävän metsätalouden rahoituksesta annettu laki (1094/1996; jäljempänä vuoden 1996 rahoituslaki) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Siinä säädetään valtion rahoituksesta toimenpiteisiin, joilla edistetään yksityismetsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain (1093/1996) mukaisesti. Lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä on muutettu useita kertoja.

Kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin tehtiin kokonaisuudistus. Uutta kestävän metsätalouden rahoituslakia (544/2007; jäljempänä uusi rahoituslaki), joka sisältää säännökset metsätalouden tukien myöntämisen perusteista ja yleisistä edellytyksistä, ei ole vielä saatettu voimaan. Uusi rahoituslaki sisältää myös säännökset tukien myöntämisestä, maksamisesta, valvonnasta, takaisinperinnästä ja metsäkeskuksen tietojensaantioikeuksista siltä osin kuin se on tarpeen valtionavustuslain asianomaisten säännösten lisäksi. Laki on tarkoitus saattaa voimaan valtioneuvoston asetuksella heti sen jälkeen, kun lakiin on tehty Euroopan yhteisöjen valtiontukisääntöjen edellyttämät muutokset.

Metsätalouden rahoituksella edistetään metsien hyvää hoitoa ja käyttöä sekä maanomistajien omatoimista työtä ja töiden teettämistä ammattilaisilla. Kannustaminen kohdistuu pääsääntöisesti sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ylittävät lainsäädännössä asetetut metsien hoitoa ja käyttöä koskevat vaatimukset. Vuoden 1996 lain mukaan rahoitus myönnetään tukena ja lainana. Uuden rahoituslain mukainen rahoitus myönnetään ainoastaan tukena.

Uudessa rahoituslaissa tuet jaetaan neljään ryhmään: metsänhoito- ja metsänparannustyöt, energiapuun korjuu ja haketus, metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen ja muut edistämistoimenpiteet. Energiapuun korjuutukea ja haketustukea koskevat säännökset on eriytetty omaan lukuunsa. Ympäristötukea ja metsäluonnon hoitohankkeita koskevat säännökset on yhdistetty samaan lukuun. Lisäksi kulotus, joka vuoden 1996 rahoituslaissa on määritelty puuntuotannon kestävyyden turvaamista koskevaksi toimenpiteeksi, rahoitetaan uuden rahoituslain mukaan metsäluonnon hoitohankkeena. Suunnitelmaa ja toteutusselvitystä koskevat säännökset on sisällytetty uuden lain yleisiin säännöksiin.

Uuden rahoituslain mukaan metsänhoito- ja metsänparannustöihin myönnettäviä tukia voidaan myöntää metsänuudistamiseen, nuoren metsän hoitoon, terveyslannoitukseen, suometsän hoitoon ja metsätien tekemiseen. Vuoden 1996 rahoituslain mukaan nuoren metsän hoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, ettei kohteelta kerry leimikkona myyntikelpoista määrää kaupallisen ainespuun laatu- ja mittavaatimukset täyttävää puutavaraa. Uudessa rahoituslaissa tämä edellytys on korvattu nuoren metsän hoidon tuessa puuston keskipituutta ja läpimittaa koskevilla vaatimuksilla. Nykyisen kunnostusojituksen tuen on uudessa rahoituslaissa korvannut suometsän hoidon tuki. Tuettavat toimenpiteet ovat samoja kuin nykyisinkin kunnostusojituksessa. Tarkoituksena kuitenkin on, että suometsän hoitohankkeissa ojitetun alueen kunnostusojitustarvetta, ravinnetilannetta, kulkuyhteyksien järjestämistä sekä metsien hoitoa ja hakkuutöitä tarkastellaan kokonaisvaltaisemmin. Tähän kannustetaan korottamalla nuoren metsän hoidon ja terveyslannoituksen tukea silloin, kun nämä tehtäisiin suometsän hoitohankkeen yhteydessä.

Energiapuun korjuutuen ja haketustuen myöntämistä koskevat edellytykset ovat uudessa rahoituslaissa säilyneet pääosin ennallaan. Uutena tuen myöntämisen rajoituksena kuitenkin on, että energiapuun korjuutuki voitaisiin myöntää vain kerran puuston kiertoajan kuluessa.

Uudesta rahoituslaista on ilmoitettu Euroopan yhteisöjen komissiolle Euroopan yhteisön valtiontukisääntöjen mukaisesti. Valtiontukisäännöt perustuvat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87–89 artiklaan. Komissio seuraa jatkuvasti jäsenvaltioiden kanssa niiden voimassa olevia tukijärjestelmiä. Komission harjoittama valtiontukien yleisvalvonta perustuu tukiohjelmien ilmoittamiseen eli notifiointiin komissiolle, niiden hyväksymiseen komissiossa sekä jäsenmaiden raportointiin tukiohjelmien soveltamisesta.

Komissio on antanut runsaasti suuntaviivoja, tiedonantoja, puitesääntöjä ja muita vastaavia asiakirjoja, jotka täsmentävät, millaista tukea voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana. Komissio on antanut vuonna 2006 maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevat suuntaviivat vuosiksi 2007–2013 (EUVL C 319, 27.12.2006, s. 1). Suuntaviivoissa on oma luku metsätalousalaa koskevista toimintaperiaatteista (kappaleet 175–182). Lisäksi komissio on antanut vuonna 2001 yhteisön suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle (EYVL C 37, 3.2.2001, s. 3).

Perustamissopimuksen 88 artiklan mukaan jäsenvaltion on annettava tieto tuen muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että komissio voi esittää huomautuksensa. Asiaa koskeva kirjelmä on lähetetty komissiolle maaliskuussa 2007. Komissio lähetti notifiointiin liittyvän lisäselvityspyynnön kesäkuussa 2007. Maa- ja metsätalousministeriö on toimittanut komissiolle lisätietoja syys-, loka- ja marraskuussa. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä komissiossa on järjestetty kaksi tapaamista, joissa kummassakin on käyty läpi niitä kohtia, jotka komissio katsoi sen valtiontukisääntöjen kannalta ongelmallisiksi. Lokakuussa 2007 maa- ja metsätalousministeriö peruutti ilmoituksensa siltä osin, kuin se koski energiapuun korjuutukea. Peruutuksen tarkoituksena oli sen varmistaminen, ettei valtiontukiasian käsittely viivästyisi komissiossa juuri kyseisen tuen osalta. Energiapuun korjuutuki ei nimittäin näyttäisi sisältyvän edellä mainittujen maa- ja metsätalousalan valtiontukien suuntaviivojen eikä myöskään ympäristönsuojelua koskevien valtiontuen suuntaviivojen soveltamisalaan eikä maa- ja metsätalousministeriön tiedossa näin ollen ole, millaisin perustein komissio tukijärjestelmää tarkastelisi. Tästä syystä maa- ja metsätalousministeriö piti tarkoituksenmukaisimpana vaihtoehtona energiapuun korjuutuen jatkamista samansisältöisenä kuin se aikanaan ilmoitettiin komissiolle Euroopan yhteisöön liittymisen yhteydessä. Tämä seikka ilmoitettiin myös komissiolle ilmoituksen peruuttamisen syyksi. Komissio ei ole puuttunut millään tavoin lokakuussa 2007 tehtyyn ilmoitukseen, minkä vuoksi tarkoituksenmukaisinta on jatkaa energiapuun korjuutukiohjelmaa sen mukaisena kuin se aikanaan ilmoitettiin komissiolle.

Komissio on 30 päivänä marraskuuta 2007 tekemällään päätöksellä hyväksynyt energiapuun haketustukea koskevan tukiohjelman jatkamisen seuraavaksi viisivuotiskaudeksi (komission päätös D/207435, valtion tuki N:o N 130b/2007 Suomi). Komissio on hyväksynyt energiapuun haketusta koskevan tukiohjelman alkuperäisen tukiohjelman mukaisena. Komissio on katsonut haketustuen ympäristötuen suuntaviivojen mukaiseksi.

Komissio on 8 päivänä helmikuuta 2008 tehnyt päätöksen, jolla se on hyväksynyt uuden rahoituslain muut kuin energiapuun korjuuta ja haketusta koskevat tuet (K(2008) 460 lopull., valtion tuki nro N 130 a/2007 Suomi). Komission päätöksen johdosta uutta rahoituslakia on tietyiltä osin tarpeen muuttaa, jotta se saadaan Euroopan yhteisön valtiontukisääntöjen ja erityisesti maa- ja metsätalousalan valtiontuen suuntaviivojen mukaiseksi. Komissio katsoo, että metsänuudistamisen tuki voidaan katsoa maa- ja metsätalousalan valtiontuen suuntaviivojen mukaiseksi vain, jos tuen myöntämisen edellytyksiä tarkistetaan siten, että toimenpiteiden ensisijaisena tavoitteena on edistää metsäekosysteemin ja biodiversiteetin tai perinteisen maiseman säilyttämistä tai kunnostamista. Komission vaatimus liittyy suuntaviivojen 175 kohdan a alakohtaan. Komissio edellyttää myös, että metsätien tekemisen ja yksityistien perusparannuksen tuen ehtona on, että metsätiet ovat maksutta yleisön käytössä virkistystarkoitukseen. Vaatimus edellyttää asianomaisten säännösten tarkistamista. Kokeilu- ja selvitystoiminnan osalta komissio on edellyttänyt suuntaviivojen 107 kohdan edellytysten täyttymistä. Kokeilu- ja selvitystoiminta täytyy siten rajata pienimuotoisiin kokeiluihin, joita ei ole tehty aikaisemmin ja jotka ovat kansallisesti merkityksellisiä. Kokeilu- ja selvitystoiminnan tulokset tulee julkaista Internetissä eikä yrityskohtainen tuki saa ylittää 100 000 euroa kolmen tukivuoden aikana. Myös tältä osin uutta rahoituslakia on tarpeen tarkistaa.

2 Nykytila

Vuoden 1996 rahoituslaki tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Siinä säädetään valtion rahoituksesta toimenpiteisiin, joilla edistetään yksityismetsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain (1093/1996) mukaisesti. Lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä on muutettu useita kertoja.

Laissa tarkoitettu rahoitus voi olla tukea tai lainaa. Lainaa on myönnetty yhteishankkeina toteutettaviin metsätie- ja kunnostusojitushankkeisiin. Muu rahoitus on myönnetty tukena. Laissa säädetyt etuudet eivät ole veronalaisia.

Rahoitus on vuoden 1996 laissa jaettu neljään ryhmään, jotka ovat puuntuotannon kestävyyden turvaaminen, metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen, metsäluonnon hoitohankkeet ja edellä mainittuja toimenpiteitä tukevat muut edistämistoimenpiteet. Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi myönnettävä rahoitus kohdistetaan seuraaviin työlajeihin: metsänuudistaminen, kulotus, nuoren metsän hoito, energiapuun korjuu, metsänterveyslannoitus, kunnostusojitus ja metsätien tekeminen. Metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitämistä koskevaa rahoitusta on ympäristötuki sekä luonnonarvokauppa ja yhteistoimintaverkostojen tuki. Kaksi viimeksi mainittua ovat kokeiluhankkeita, jotka ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 2007 saakka. Uuden rahoituslain siirtymäsäännöksellä tukea oli tarkoitus jatkaa vuoden 2008 loppuun saakka. Uuden rahoituslain voimaansaattaminen on kuitenkin viivästynyt suunnitellusta aikataulusta ja siitä syystä kokeiluhankkeita ei ole voitu enää jatkaa vuoden 1996 rahoituslain nojalla kuluvana vuonna. Metsäluonnon hoitohankkeina voidaan rahoittaa yksittäisiä kiinteistöjä laajempia hankkeita. Hankkeet suunnitellaan ja toteutetaan metsäkeskuksen toimesta tai valvonnassa. Muina edistämistoimenpiteinä voidaan rahoittaa toteutusselvityksen laatiminen, juurikäävän torjunta, ennalta arvaamattoman virheen korjaaminen, vahingon korvaaminen, kokeilu- ja selvitystoiminta ja energiapuun haketus. Juurikäävän torjunnan tuki voidaan myöntää sekä biologiseen että mekaaniseen torjuntaan. Juurikäävän mekaanista torjuntaa koskevat säännökset ovat olleet voimassa vuoden 2003 alusta. Haketustukea koskevat säännökset tulivat voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999 ja ne olivat voimassa 31 päivään joulukuuta 2007. Vuoden 1996 lakia muutettiin alkuvuonna 2008, jotta haketustuen myöntäminen olisi mahdollista jo ennen uuden rahoituslain voimaantuloa. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 22 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettu laki (181/2008) ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta annettu laki (182/2008) tulivat voimaan 4 päivänä huhtikuuta 2008. Rahoituslain nojalla rahoitusta voidaan myöntää tietyin edellytyksin myös suunnitelman laatimiseen.

Rahoitus myönnetään pääsääntöisesti yksityiselle maanomistajalle. Yksityisellä maanomistajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä sekä sellaista luonnollisten henkilöiden muodostamaa yhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yhteisöä taikka säätiötä, jonka pääasiallisena tarkoituksena on maatila- tai metsätalouden harjoittaminen. Yksityisellä maanomistajalla tarkoitetaan myös sellaista yhteismetsän osakaskuntaa ja yhteisaluelaissa (758/1989) tarkoitetun yhteisen alueen osakaskuntaa, jonka osuuksista vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden omistuksessa. Yksityistä maanomistajaa koskevia säännöksiä on voitu soveltaa myös yksityiseltä maanomistajalta saadun maanvuokraoikeuden, testamenttiin perustuvan käyttöoikeuden, lesken hallintaoikeuden, eläkeoikeuden tai muun vastaavan oikeuden haltijaan. Edellä mainittu muita edistämistoimenpiteitä koskeva rahoitus on voitu myöntää muullekin kuin yksityiselle maanomistajalle. Tällöinkin on edellytetty, että rahoitettavalla toimenpiteellä edistetään yksityismetsien hoitoa ja käyttöä.

Rahoituksesta on säädetty tarkemmin valtioneuvoston asetuksella ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla.

Rahoituksen myöntäminen, maksaminen ja valvonta kuuluvat metsäkeskukselle. Aiemmin rahoituksen peruuttamisesta, tuen takaisinperinnästä ja lainan irtisanomisesta päätti metsäkeskus. Nämä tehtävät siirtyivät 1 päivästä toukokuuta 2007 lukien Maaseutuvirastolle, joka tekee asiassa päätöksen metsäkeskuksen esityksestä. Lainojen takaisinperintä on aiemmin kuulunut lääninhallitusten tehtäviin. Tämä tehtävä siirtyi Valtiokonttorille eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lainojen ja saamisten siirtämisestä Valtiokonttorin hoidettavaksi annetun lain (78/2007) perusteella. Kokeilu- ja selvitystoiminnan tuen myöntäminen, maksaminen ja valvonta kuuluvat kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousministeriölle. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriölle kuuluvat lain ohjaus- ja valvontatehtävät.

Vuoden 1996 rahoituslaki ei sisällä menettelysäännöksiä niitä tilanteita varten, jolloin kiinteistö on yhteisomistuksessa. Siitä on säädetty erikseen kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen annetussa laissa (1349/1996).

3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Esityksen päätavoitteena on saattaa uusi rahoituslaki yhteisön valtiontukisääntöjen ja niihin liittyen komission valtiontukea koskevien päätösten mukaiseksi. Yhteisön valtiontukisääntöjä ja komission päätöksiä on käsitelty tarkemmin edellä johdannossa. Yhteisön valtiontukisääntöihin liittyen uuteen rahoituslakiin on tarpeen tehdä tarkistuksia liittyen suunnittelun, metsänuudistamisen, metsätien tekemisen sekä kokeilu- ja selvityshankkeiden tukeen. Suunnitelman laatimisen tukemisesta maanomistajan omana työnä luovuttaisiin ja metsänuudistamisen tukea koskevaa säännöstä tarkistettaisiin siten, että toimenpiteellä tulisi edistää ensisijaisesti metsäekosysteemin ja biodiversiteetin tai perinteisen maiseman säilyttämistä ja kunnostamista. Metsätien tekemisen tuen myöntämisen edellytykseksi asetettaisiin, että uusi metsätie tai perusparannettava yksityistie olisi maksutta yleisölle avoin virkistyskäyttöön. Kokeilu- ja selvitystoiminnan tuen myöntämisen edellytykseksi asetettaisiin, että tällöin tulee ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen komission antamien valtiontuen suuntaviivojen asianomaista tukea koskevat vaatimukset. Lakiin sisällytettäisiin myös säännös muusta julkisesta tuesta.

Energiapuun korjuun tukea ja sen saajaa koskevia säännöksiä tarkistettaisiin siten, että ne vastaisivat voimassa olevan lain säännöksiä. Esitetty muutos liittyy Euroopan yhteisön valtiontukisääntöihin siten, että esimerkiksi maa- ja metsätalousalan valtiontukea tai ympäristönsuojelun suuntaviivoissa ei ole määräyksiä, jotka soveltuisivat energiapuun korjuutuen tarkasteluun. Tästä syystä komissiolle tehty valtiontukea koskeva ilmoitus energiapuun korjuutuen osalta peruutettiin siihen perustuen, että tuki myönnettäisiin jatkossa sen mukaisena kuin se ilmoitettiin komissiolle silloin, kun Suomi liittyi Euroopan yhteisöön. Näin haluttiin varmistaa se, ettei uuteen rahoituslakiin liittyvä valtiontuen käsittely komissiossa viivästyisi energiapuun korjuutuen osalta.

Esitys sisältää myös muutamia pykälämuutoksia, jotka eivät liity yhteisön valtiontukisääntöihin. Suunnitelman laatimisen tukea koskevia menettelysäännöksiä tarkistettaisiin siten, että suunnitelman laatimiseen voitaisiin myöntää tukea silloin, kun toimenpiteet on tarkoitus rahoittaa muista varoista. Lisäksi lain siirtymäsäännöksiä tarkistettaisiin siten, että kumotun kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla rahoitettuihin metsänparannushankkeisiin olisi mahdollista myöntää lisärahoitusta mainitun kumotun lain nojalla.

4 Esityksen vaikutukset

4.1 Metsänuudistaminen

Metsänuudistamista koskevaan pykälään tehtävällä muutoksella ei ole tosiasiallisia vaikutuksia nykytilanteeseen.

4.2 Energiapuun korjuu

Energiapuun korjuuseen myönnettävän tuen osalta muutos merkitsee voimassaolevan lain mukaisen käytännön jatkumista. Tuensaaja olisi yksityinen metsän omistaja. Tältä osin menetetään tietty joustavuus valtion tuen maksamisessa, mitä tavoiteltiin, kun tuensaajaksi uudessa rahoituslaissa säädetään muutkin energiapuun korjuun toteuttajat. Sinällään muutoksella ei ole vaikutuksia tuen myöntämiseen tai tuen määrään. Energiapuun korjuun tukemisen laajentaminen muihinkin nuoren kasvatusmetsän kohteisiin, kuin nuoren metsän hoidon tuella rahoitettuihin kohteisiin, kuten uudessa rahoituslaissa on säädetty, sen sijaan olisi merkinnyt energiapuun korjuun tehostumista ja korjuutuen ulottumista voimassaolevan lain tarkoittamasta. Energiapuun korjuun tuen piirin säilyminen voimassaolevan lain mukaisena merkinnee muutaman tuhannen hehtaarin jäämistä energiapuun korjuutuen ulkopuolelle. Tällöin myös haketustukea osoitettaisiin voimassaolevan lain tarkoittamalla tavalla rahoitetulta nuoren metsän hoitokohteelta korjatun energiapuun haketukseen. Kun energiapuun korjuutuki on keskimäärin 140 euroa hehtaarilta, esitetty lain muutos merkitsisi vuosittain noin 0,5–1 miljoonaa euroa vähäisempää valtion tuen tarvetta energiapuun korjuun ja haketuksen tukemiseen uuden rahoituslain toimeenpanoon verrattuna. Säästyvällä noin miljoonalla eurolla voidaan tukea muiden uuteen rahoituslakiin sisältyvien toimenpiteiden toteuttamista Kansallinen metsäohjelma 2015:ssä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.3 Suunnittelun tuki

Suunnitelman rahoittamisella valtion tuella vain silloin, kun suunnitelman laatii muu kuin maanomistaja itse, ei ole juurikaan merkitystä metsänhoito- ja metsänparannustöiden kannalta. Maanomistaja voi edelleen laatia itse suunnitelman töiden toteuttamisesta, kunhan hän täyttää uuden rahoituslain 7 §:n 2 momentissa säädetyn. Tällöin maanomistajalle ei kuitenkaan myönnettäisi valtion tukea suunnitelman laatimiseen. Suunnitelman tai toteutusselvityksen laatiminen olisivat siten rahoituksen myöntämisen kannalta tasavertaisessa asemassa valtion rahoituksen myöntämiseen nähden.

Tuen myöntäminen suometsän hoidon, uuden tien tekemisen tai yksityistien perusparannukseen suunnitteluun silloin, kun varsinaiseen hankkeen toteutukseen rahoitus tulee muualta, merkitsee tilanteen pysyttämistä voimassaolevan lain mukaisena. Tällaisia hankkeita, jossa suunnitelman ja toteutuksen rahoitus tulee eri varoista, on vuosittain vain yksittäisiä kappaleita, joten menettelyllä ei ole juurikaan merkitystä uuden rahoituslain toimeenpanoon tarvittavien määrärahojen kannalta. Kyseessä on vuosittain muutaman kymmenen tuhannen euron suuruisesta suunnittelukustannusten tukemisesta.

4.4 Kokeilu- ja selvitystoiminta

Kokeilu- ja selvitystoimintaa koskevan pykälän muutos liittyy maa- ja metsätalousalan suuntaviivojen 107 ja 181 kohtiin. Kyseisten kohtien perusteella yritykselle tällaisia hankkeita varten myönnetyn tuen kokonaismäärä ei saa ylittää 100 000 euroa kolmen verovuoden aikana. Kyseisen euromäärän ylittävät kokeilu- ja selvitystoimintahankkeet on tarkoitus vastedes kilpailuttaa julkisia hankintoja koskevien säännösten mukaisesti.

4.5 Lisärahoitus

Lisärahoituksen myöntäminen vuoden 1996 rahoituslain mukaisten toimenpiteiden loppuunsaattamiseen on vaikutuksiltaan lähinnä tekninen, koska rahoitettavat hankkeet toteutetaan yleensä mahdollisimman nopeassa aikataulussa, joten kustannusten taso nousu ei juurikaan aiheuta lisärahoituksen tarvetta. Sen sijaan toteutuksen aikana saattaa esimerkiksi ennalta arvaamattomien sääolojen takia syntyä lisäkustannuksia esimerkiksi tien perusparannuksessa.

5 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä. Oikeus- ja valtiovarainministeriölle varattiin mahdollisuus antaa lausunto esityksestä. Saadut lausunnot on otettu huomioon esitystä viimeisteltäessä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotuksen perustelut

4 §. Tuensaajat. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että energiapuun korjuutuki voitaisiin myöntää ainoastaan yksityiselle maanomistajalle. Kuten edellä johdannossa on selostettu, energiapuun korjuutuen osalta valtiontukea koskeva ilmoitus peruutettiin siihen perustuen, että tuen voimassaoloa jatkettaisiin sellaisena kuin Suomi sen liittymisvaiheessa ilmoitti komissiolle. Tästä syystä säännös saatettaisiin samansisältöiseksi kuin vuoden 1996 rahoituslaissa.

5 a §. Muu julkinen tuki. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi muusta julkisesta tuesta. Kun uuden rahoituslain tuet ilmoitettiin komissiolle yhteisön valtiontukisääntöjen mukaisesti, niin sanotun vakiolomakkeen yleistietoja koskeva osio sisälsi seuraavan kysymyksen tukien kasautumisesta: ”Voiko tuki kasautua muista paikallisista, alueellisista, kansallisista tai yhteisön ohjelmista samojen tukikelpoisten kustannusten kattamiseksi myönnettävän tuen kanssa?”. Kysymykseen vastattiin kielteisesti. Valtionavustuslain 6 §:n 3 momentin mukaan valtionavustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää. Valtionavustuslain 4 §:n 2 kohdassa määritellään julkinen tuki siten, ettei sillä tarkoiteta verojärjestelmän kautta annettavaa etuutta. Koska verojärjestelmän kautta annettava etuus voi olla perustamissopimuksessa tarkoitettu valtiontuki, on yhteisön valtiontukisääntöjen noudattamisen varmistamiseksi tarkoituksenmukaista lisätä lakiin uusi pykälä koskien muuta julkista tukea.

Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi niistä tilanteista, jolloin metsäkeskus on tekemässä päätöstä tuen myöntämisestä. Tukea ei voitaisi myöntää, jos rahoitettavaan työhön tai toimenpiteeseen on myönnetty valtionavustuslain 4 §:n 2 kohdassa tarkoitettua julkista tukea tai verojärjestelmän kautta myönnettävää tukea taikka näitä tukia yhdessä. Pykälän 2 momentti taas koskee niitä tilanteita, joissa metsäkeskus on ensin myöntänyt uuden rahoituslain perusteella tuen ja sen jälkeen käy ilmi, että kyseiseen työhön tai toimenpiteeseen on lisäksi myönnetty edellä mainittua muuta julkista tukea tai tukia. Tällöin uuden rahoituslain nojalla myönnetty tuki tulisi palauttaa.

Uuden rahoituslain yhtenä tavoitteena on ollut keventää tukiin liittyvää hallinnollista työtä. Tästä syystä pykälän 1 momentti on kirjoitettu siten, ettei tukea voitaisi myöntää siinäkään tapauksessa, että muu tuki on mää-rältään vähäistä. Vastaavasti pykälän 2 mo-mentin palautusvelvollisuus ei riipu muun tuen määrästä. Mainittu hallinnollisen työn keveneminen tulee siitä, ettei metsäkeskuk-sella ole velvollisuutta selvittää muiden tuki-en määrää uuden rahoituslain perusteella myönnettävän tuen määrän laskemiseksi. Eu-roopan yhteisön valtiontukisäännöissä kielle-tään tukien kasautuminen. Ehdotettu säännös mahdollistaa myös sen, ettei metsäkeskusten tarvitse erikseen selvittää, olisiko mahdolli-nen määrältään ehkä vähäiseksikin arvioitava tuki yhteisön valtiontukisääntöjen mukainen, jos samaan toimenpiteeseen myönnetään tai on myönnetty tukea uuden rahoituslain nojal-la.

Pykälän 3 momentti koskisi niitä tilanteita, joissa 12 §:ssä tarkoitetun suometsän hoitohankkeen tai 13 §:ssä tarkoitettu metsätien tekemistä koskevan hankkeen suunnittelu on tarkoitus rahoittaa uuden rahoituslain varoin ja toteutus uusjakojen tukemisesta annetun lain (24/1981) varoin. Kyseessä on poikkeus siihen pääsääntöön, että työn ja toimenpiteen suunnittelu ja toteutus rahoitetaan aina molemmat uuden rahoituslain varoin.

7 §. Suunnitelma ja toteutusselvitys. Uuden rahoituslain 7 §:n 3 momentin mukaan toteutusselvityksen laatimisesta voidaan myöntää tuki ainoastaan silloin, kun se on tehty muuna kuin lain 6 §:ssä tarkoitettuna omana työnä. Sen sijaan suunnitelman laatimiseen tuki voidaan myöntää myös silloin, kun kyse on omasta työstä.

Maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevien suuntaviivojen 179 kappale koskee metsänomistajien ja metsätyöläisten koulutukseen ja kolmansien osapuolten antamaan neuvontaan (elinkeinosuunnitelmien, metsänhoitosuunnitelmien ja toteutettavuustutkimusten laatiminen mukaan luettuna) sekä kilpailuihin, näyttelyihin ja messuille osallistumiseen myönnettävää valtiontukea. Kyseisen kappaleen mukaan mainittujen tukien tulee täyttää uuden ryhmäpoikkeusasetuksen 15 artiklassa asetetut edellytykset. Sillä tarkoitetaan perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annettua komission asetusta (EY) N:o 1857/2006. Mainitun asetuksen 15 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määritellään tukikelpoisiksi kustannuksiksi kolmansien osapuolten toteuttamat sellaisten neuvontapalvelujen maksut, jotka eivät koske jatkuvaa tai säännöllistä toimintaa, eivätkä liity tavanomaisiin toimintakuluihin, kuten rutiininomaisiin veroneuvontapalveluihin, säännöllisiin lainopillisiin palveluihin tai mainontaan. Mainitun artiklan 3 kohdan mukaan tuki on myönnettävä luontoissuorituksena tuettujen palvelujen muodossa eikä siihen saa liittyä tuottajille maksettavia suoria tukia. Edellä selostettuihin kohtiin perustuen komissio on katsonut, ettei se voi hyväksyä uuden rahoituslain säännöstä, joka sallii tuen myöntämisen suunnitelman laatimiseen omana työnä. Uutta rahoituslakia ei voida saattaa voimaan ennen kuin komissio on hyväksynyt tukijärjestelmän kokonaisuudessaan. Uuden rahoituslain 7 §:n 3 momentin muuttamisen tavoitteena onkin saattaa uusi rahoituslaki sellaiseen muotoon, että se on maa- ja metsätalousalan valtiontuen suuntaviivojen mukainen. Sen vuoksi esitetään, että momentti muutettaisiin siten, ettei tukea voitaisi myöntää suunnitelman laatimiseen omana työnä.

9 §. Metsänuudistaminen. Uuden rahoituslain 9 §:ssä säädetään metsänuudistamisen tuesta. Pykälän 1 momentissa on määritelty toimenpiteet, joihin rahoitusta voidaan myöntää, ja 2 momentissa tuen myöntämisen edellytykset. Esitetty muutos liittyy tuen myöntämisen edellytyksiin. Komissio on tulkinnut maa- ja metsätalousalan valtiontuen suuntaviivoja siten, että metsänuudistamisen tuki voidaan hyväksyä ainoastaan siinä tapauksessa, että säädöksistä käy ilmi, että tuen ensisijaisena tavoitteena on jokin suuntaviivojen 175 kohdan a alakohdassa mainituista. Tästä syystä pykälän 2 momenttiin esitetään lisättäväksi säännös, jonka mukaan metsänuudistamisen tuen myöntämisen edellytyksenä on, että toimenpiteellä edistetään ensisijaisesti metsäekosysteemin ja biodiversiteetin tai perinteisen maiseman säilyttämistä ja kunnostamista. Sanamuoto vastaa suuntaviivojen mainittua alakohtaa.

14 §. Energiapuun korjuu. Uuden rahoituslain 14 §:n 1 momentin mukaan tukea voidaan myöntää taimikonhoidon ja nuoren kasvatusmetsän hakkuun yhteydessä kaadetun ja energiakäyttöön luovutetun puun kasaukseen ja metsäkuljetukseen. Kuten edellä johdannossa ja 4 §:n perusteluissa on selostettu, energiapuun korjuutuen osalta valtiontukea koskeva ilmoitus peruutettiin siihen perustuen, että tuen voimassaoloa jatkettaisiin sellaisena kuin Suomi sen liittymisvaiheessa ilmoitti komissiolle. Tästä syystä säännös saatettaisiin samansisältöiseksi kuin vuoden 1996 rahoituslaissa.

20 §. Kokeilu- ja selvitystoiminta. Uuden rahoituslain 20 §:n 1 momentin mukaan tukea voidaan myöntää yksityisten maanomistajien metsien kestävää hoitoa ja käyttöä edistävään valtakunnallisesti merkittävään kokeilu- ja selvitystoimintaan. Tuen myöntää maa- ja metsätalousministeriö.

Komissio on tulkinnut maa- ja metsätalousalan valtiontuen suuntaviivoja siten, että säännös ei riittävän tarkasti rajaa kokeilu- ja selvitystoimintaa koskevien hankkeiden sisältöä, jotta sen voitaisiin katsoa olevan suuntaviivojen mukainen. Kokeilu- ja selvitystoimintaan liittyy suuntaviivojen 181 kohta, jonka mukaan komissio sallii valtiontuen, jota myönnetään uusien tekniikoiden tunnetuksi tekemistä koskeviin toimiin, kuten pienimuotoisiin pilotti- tai esittelyhankkeisiin, jos tuki vastaa näiden suuntaviivojen 107 kohdassa asetettuja edellytyksiä. Suuntaviivojen 107 kohdan mukaan tuen on täytettävä seuraavat edellytykset:

a) osallistujayritysten lukumäärä ja pilottihankkeen kesto rajoitetaan siihen, mikä on tarpeen asianmukaisen testauksen varmistamiseksi;

b) yritykselle tällaisia hankkeita varten myönnetyn tuen kokonaismäärä ei saa ylittää 100 000 euroa kolmen verovuoden aikana;

c) pilottihankkeesta saatavat tulokset on julkaistava ainakin Internetissä tukijärjestelmässä ilmoitetussa osoitteessa;

d) komissio voi asettaa tarpeelliseksi katsomiaan muita edellytyksiä, jotta vältetään järjestelmän vääristävät vaikutukset markkinoihin tai sen muodostuminen toimintatueksi.

Edellä olevan perusteella on tarkoituksenmukaista lisätä pykälään uusi 2 momentti, jonka mukaan tuen myöntämisen edellytyksenä olisi komission antamien maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevien suuntaviivojen asianomaista tukea koskevien vaatimusten huomioonottaminen.

21 §. Tuen hakeminen. Uuden rahoituslain 21 §:n 2 momentin mukaan suunnitelman laatimiseen ja sen toteuttamiseen myönnettävää tukea on haettava samanaikaisesti ennen toimenpiteiden toteuttamista. Säännöksellä pyritään varmistamaan se, että rahoitus kohdistetaan vain sellaiseen suunnitteluun, joka johtaa myös suunnitelman toteuttamiseen. Esimerkiksi metsätiehankkeissa voi olla muuta julkista rahoitusta kunnalta, valtiolta tai Euroopan unionilta. Uusjakojen yhteydessä on käytäntönä ollut rahoittaa hankkeen suunnittelu rahoituslain varoilla ja hankkeen toteutus uusjakovaroilla. Uusjaon tavoitteena on parantaa kiinteistöjaotusta ja edistää kiinteistöjen tarkoituksenmukaista käyttöä ja siten kehittää ja ylläpitää maaseudun elinkeinojen kilpailukykyä. Uusjakoja voidaan toteuttaa esimerkiksi pelto- ja metsäuusjakona. Uusjakojen rahoitus perustuu uusjakojen tukemisesta annettuun lakiin ja uusjakojen tukemisesta annettuun asetukseen (211/1981). Lain 2 §:n mukaan muun muassa uusjaossa suoritettavaksi päätetystä tien ja kuivatustyön tekemisestä aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion varoista. Näistä kustannuksista voidaan jättää valtion lopulliseksi menoksi enintään 75 prosenttia. Tätä tarkoituksenmukaiseksi osoittautunutta uusjakoihin liittyvää rahoituskäytäntöä on perusteltua jatkaa. Tästä syystä esitetään, että lain 21 §:ään lisättäisiin uusi 3 momentti, jonka mukaan metsäkeskukselta olisi mahdollista hakea tukea tällaisten suometsän hoito- ja tiehankkeiden suunnitelman laatimiseen silloin, kun toimenpiteet on tarkoitus rahoittaa uusjakojen tukemisesta annetussa laissa tarkoitetuin varoin. Pykälän 3 momenttia tarkistettaisiin samalla myös siten, että suunnitelman tuen erikseen hakeminen olisi mahdollista myös silloin, kun kyseessä on uuden rahoituslain varoin rahoitettava yhteishanke. Jotta voitaisiin varmistaa valtion varojen kohdentaminen sellaiseen suunnitteluun, joka myös myöhemmin toteutetaan, säädettäisiin 26 §:n 1 momentissa tarkemmin päätökseen sisällytettävistä ehdoista.

26 §. Suunnitelmaan perustuvaa tukea ja ympäristötukea koskevat päätökset. Uuden rahoituslain 26 §:n 1 momentin mukaan metsäkeskus voi päättää suunnitelman hyväksymisestä ja toteuttamisaikataulusta sekä suunnitelman laatimiseen myönnettävästä tuesta erikseen ennen muuta tukea, jos kyseessä on yhteishanke. Tällöin päätöksestä tulee käydä ilmi, että suunnittelun tuki myönnetään sillä ehdolla, että suunnitelma toteutetaan asetetussa aikataulussa. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että suunnitelman tuesta voitaisiin päättää erikseen ennen toteutuksen tukea myös, jos toimenpiteet on tarkoitus rahoittaa uusjakojen tukemisesta annetussa laissa tarkoitetuin varoin. Suunnitelman tukea koskeva päätös sisältäisi myös suunnitelman hyväksymisen ja toteuttamisaikataulun. Tällöin päätökseen tulisi ottaa tuen myöntämisen ehdoksi se, että metsäkeskukselle toimitetaan sen asettamiin määräaikoihin mennessä maanomistajien kesken tekemä sopimus hankkeen toteuttamisesta ja selvitys hankkeen loppuunsaattamisesta suunnitelman mukaisena. Jos kyseessä on uuden rahoituslain mukaisin varoin rahoitettu hanke, kyseinen selvitys hankkeen loppuunsaattamisesta olisi toteutusilmoitus. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan myös säädettäväksi, että jos toimenpiteet on tarkoitus rahoittaa uudessa rahoituslaissa tarkoitetuista varoista, metsäkeskukselle on toimitettava metsäkeskuksen asettamassa määräajassa hankkeen toteuttamisen tukea koskeva hakemus. Ehdotetulla säännöksellä pyritään siihen, että metsäkeskukset kykenisivät vastedes tehokkaammin valvomaan sitä, että uuden lain mukainen suunnittelun rahoitus kohdistuu sellaisten toimenpiteiden suunnitteluun, jotka myös myöhemmin toteutetaan.

27 a §. Päätöksen allekirjoittaminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, ettei metsäkeskuksen tuen myöntämistä, maksamista ja epäämistä koskevia päätöksiä tarvitse allekir-joittaa. Sähköisestä asioinnista viranomais-toiminnassa annetun lain (13/2003) 16 §:ssä säädetään päätösasiakirjan sähköisestä alle-kirjoittamisesta. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 6 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen päätös tulee julkiseksi, kun se on ”allekirjoitettu tai vas-taavalla tavalla varmennettu”. Muunlainen varmentamistoimi kuin allekirjoittaminen on siten mahdollinen. Hallintolaissa (434/2003) ei ole säännöstä, joka nimenomaisesti edellyttäisi hallintopäätöksen allekirjoittamista. Päätöksen allekirjoittamisen voidaan kuitenkin katsoa kuuluvan hyvään hallintoon. Säännöstä, jonka mukaan päätöstä ei tarvitse allekirjoittaa, voidaan perustella sillä, että kyseessä ovat automaattisen tietojenkäsittelyn avulla valmistetut massaluonteiset asiakirjat. Vaikka tuen hakija ei saakaan allekirjoitettua päätöstä, tarkoituksena on, että metsäkeskukset edelleenkin jatkaisivat sitä käytäntöä, että niin sanottu päätösluettelo allekirjoitetaan. Päätösluettelon allekirjoittavat viranomaispäällikkö ja esittelijä. Nykyisin päätösluettelossa mainitaan niin sanottu kemeranumero, asiakasviite, maanomistaja/asiamies ja päätöslaji. On huomattava, että päätösluettelon liitteenä ovat kuitenkin asianomaiset päätökset ja rahoitushakemukset liitteineen. Päätösluetteloa koskeva menettely tarkoittaa käytännössä, että kaikki päätökset tulevat allekirjoituksin varmennetuiksi.

Hallintolakia sovelletaan uudessa rahoituslaissa tarkoitettuihin päätöksiin. Hallintolain 44 §:ssä säädetään hallintopäätöksen sisältövaatimuksista. Mainitussa pykälässä ei edellytetä nimenomaisesti päätöksen tekijän ja esittelijän nimen mainitsemista. Näiden nimien mainitsemisen päätöksessä voidaan katsoa olevan hyvän hallinnon mukaista. Tästä syystä pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että automaattisen tietojenkäsittelyn avulla valmistettuun asiakirjaan tulee merkitä päätöksen tekijän ja esittelijän nimi sekä heidän asemansa. Pykälään ei ole katsottu tarpeelliseksi lisätä vaatimusta päätöksen tekijän ja esittelijän yhteystiedoista, koska jo hallintolain 44 §:stä tulee vaatimus mainita päätöksessä sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi tarvittaessa pyytää lisätietoja.

Ehdotettu pykälä ei koske Maaseutuviraston toimivaltaan kuuluvia päätöksiä. Maaseutuvirasto päättää muun muassa rahoituksen takaisinperinnästä (35 §) ja asiamiestä koskevasta kiellosta (24 §). Mainitut päätökset eivät ole luonteeltaan massaluonteisia, minkä vuoksi niiden osalta ei ole perusteltua säätää allekirjoituksesta.

29 a §. Velvoite sallia virkistyskäyttö. Pykälä on uusi. Komissio on valtiontukipäätöksessään edellyttänyt, että metsäteiden tekemisen ja yksityisteiden perusparannuksen tukea myönnetään vain teistä, jotka ovat yleisön käytössä maksutta virkistystarkoituksessa. Tähän liittyen ehdotetaan säädettäväksi, että maanomistaja, jolle on myönnetty tukea metsätien tekemiseen, on velvollinen sallimaan asianomaisen metsätien tai yksityistien käytön maksutta virkistystarkoituksessa. Komission päätöksestä tuleva vaatimus perustuu maa- ja metsätalousalan valtiontuen suuntaviivojen 175 kohdan e alakohtaan. Kyseinen kohta antaa kuitenkin mahdollisuuden poiketa tien käytön sallimisen velvoitteesta. Tästä syystä pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että käyttöä voidaan rajoittaa, jos se on tarpeen arkojen alueiden suojaamiseksi tai tien asianmukaisen ja turvallisen käytön varmistamiseksi.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi velvoitteen voimassaoloajasta. Velvoite olisi voimassa 10 vuotta toimenpiteelle myönnetyn rahoituksen loppuunmaksamisesta. Velvoitteen voimassaoloaika olisi siten sama kuin uuden rahoituslain 30 §:ssä määritellyllä hoito- ja kunnossapitovelvollisuudella.

34 §. Tuen palauttaminen ja takaisinperintä. Pykälässä säädetään tuen palauttamisesta ja takaisinperinnästä. Pykälän 3 momentissa määritellään, keneltä tuki peritään takaisin. Pääsääntöisesti tuki peritään takaisin tuensaajalta. Poikkeuksen muodostavat ympäristötukeen liittyvät velvoitteet ja hoito- ja kunnossapitovelvollisuus, jolloin tuki peritään takaisin siltä, joka on rikkonut kyseisiä velvoitteita. Pykälän 3 momenttia tarkistettaisiin liittyen ehdotettuun uuteen 29 a §:ään, joka koskee metsätien tekemisen tukeen liittyvää velvollisuutta sallia tien käyttö maksutta virkistystarkoituksessa. Ehdotetun 3 momentin mukaan tuki perittäisiin takaisin siltä, joka ei ole omistusaikanaan noudattanut kyseistä velvoitetta.

42 §. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Uuden rahoituslain 42 §:n 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan uuden rahoituslain nojalla energiapuun korjuuta koskevia tuen myöntämispäätöksiä voitaisiin tehdä toistaiseksi ja haketusta koskevia tuen myöntämispäätöksiä 31 päivään joulukuuta 2012 asti. Tämä perustuu siihen, että energiapuun korjuutukea koskeva tukijärjestelmä on voimassa toistaiseksi. Energiapuun haketusta koskevien tuen myöntämispäätösten aikaraja taas perustuu suoraan komission tekemään päätökseen. Energiapuun korjuun ja haketuksen osalta valtiontukisääntöjä on tarkasteltu tarkemmin yleisperustelujen johdannossa. Edellä mainittuihin liittyen uuden rahoituslain 42 §:n 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi myös säännökset siitä, mihin saakka uuden rahoituslain varoja voidaan käyttää energiapuun korjuuseen ja haketukseen myönnetyn tuen maksamiseen. Ehdotetut pykälän 1 momentin muutokset perustuvat yhteisön valtiontukisäännöksiin, joita on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin yleisperustelujen johdannossa.

Pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että siitä poistettaisiin viittaus vuoden 1996 rahoituslain 19 a §:n voimassaoloaikaan.

Uuden rahoituslain 42 §:n 3 momentti ehdotetaan muutettavaksi siten, että lisärahoitusta voitaisiin myöntää kumotun kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisesti, jos hankkeeseen on myönnetty rahoitusta ennen uuden rahoituslain voimaantuloa.

2 Tarkemmat säännökset ja määräykset

Esitys ei sisällä uusia valtuussäännöksiä.

3 Voimaantulo

Laki on suunniteltu tulemaan voimaan samanaikaisesti uuden rahoituslain kanssa. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.

4 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Perustuslain 79 §:n 3 momentin mukaan laista tulee käydä ilmi, milloin se tulee voi-maan. Mainitun momentin mukaan erityi-sestä syystä laissa voidaan säätää, että sen voimaantuloajankohdasta säädetään ase-tuksella.

Uusi rahoituslaki ei ole vielä tullut voi-maan. Sen voimaantulosta säädetään val-tioneuvoston asetuksella. Uutta lakia ei voi-da saattaa voimaan ennen kuin siihen on tehty Euroopan yhteisöjen komission edel-lyttämät muutokset. Lakiehdotuksen voi-maantulosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Uusi rahoituslaki ja siihen teh-tävät muutokset on tarpeen saattaa voimaan samanaikaisesti.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 11 päivänä toukokuuta 2007 annetun kestävän metsätalouden rahoituslain (544/2007) 4 §:n 1 momentti, 7 §:n 3 momentti, 9 §:n 2 momentti, 14 §:n 1 momentti, 26 §:n 1 momentti, 34 §:n 3 momentti ja 42 §:n 1—3 momentti ja

lisätään lakiin uusi 5 a §, 20 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 21 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, sekä lakiin uusi 27 a ja 29 a § seuraavasti:


4 §
Tuensaajat

Tuki myönnetään yksityiselle maanomistajalle. Haketukseen, metsäluonnon hoitohankkeisiin ja juurikäävän torjuntaan voidaan tukea myöntää myös yhteisölle tai ammatinharjoittajalle, jos tuella edistetään yksityisten maanomistajien metsien hoitoa ja käyttöä.



5 a §
Muu julkinen tuki

Tämän lain nojalla myönnettävän tuen edellytyksenä on, ettei rahoitettavaan työhön tai toimenpiteeseen ole myönnetty valtionavustuslain 4 §:n 2 kohdassa tarkoitettua julkista tukea tai verojärjestelmän kautta myönnettävää tukea.


Tämän lain nojalla myönnetty tuki tulee palauttaa, jos sen myöntämisen jälkeen käy ilmi, että kyseiseen työhön tai toimenpiteeseen on myönnetty 1 momentissa tarkoitettua muuta julkista tukea tai tukia.


Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, voidaan kuitenkin 12 ja 13 §:ssä tarkoitetun työn tai toimenpiteen suunnittelu rahoittaa tässä laissa tarkoitetuista varoista ja tällaisen työn tai toimenpiteen toteutus uusjakojen tukemisesta annetussa laissa (24/1981) tarkoitetuista varoista.


7 §
Suunnitelma ja toteutusselvitys

Suunnitelma, toteutusselvitys ja toteutusilmoitus voidaan tehdä 6 §:ssä tarkoitettuna omana työnä. Tukea voidaan myöntää ainoastaan niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat muuna kuin 6 §:ssä tarkoitettuna omana työnä tehdyn suunnitelman ja toteutusselvityksen laatimisesta.



9 §
Metsänuudistaminen

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että kohde, joka voi olla jakautunut usealle alueelle, täyttää vähimmäispinta-alaa, uudistusaluetta ja metsänuudistamisessa käytettäviä puulajeja koskevat vaatimukset ja että työ täyttää sen mukaan, mikä uudistamismenetelmä on kyseessä, joko taimimääriä tai kylvökohtia ja siemenmääriä koskevat vaatimukset sekä maanpinnan käsittelyä koskevat vaatimukset. Lisäksi edellytetään, että alueen lämpösumma on riittävä metsänuudistamiseen ja että toimenpiteellä edistetään ensisijaisesti metsäekosysteemin ja biodiversiteetin tai perinteisen maiseman säilyttämistä ja kunnostamista.



14 §
Energiapuun korjuu

Tukea voidaan myöntää tässä laissa tarkoitetun nuoren metsän hoidon yhteydessä kaadettavan ja energiakäyttöön luovutettavan puun kasaukseen ja metsäkuljetukseen.



20 §
Kokeilu- ja selvitystoiminta

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että kokeilu- tai selvitystoiminta liittyy tämän lain perusteella rahoitettavaan toimenpiteeseen. Lisäksi edellytetään, että tukea myönnettäessä otetaan huomioon Euroopan yhteisöjen komission antamissa maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevissa suuntaviivoissa (2006/C 319/01) asetetut tukea koskevat vaatimukset.


21 §
Tuen hakeminen

Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, voidaan tukea hakea ainoastaan suometsän hoitoa, uuden metsätien tekemistä tai metsätalouden kuljetusten edellyttämän yksityistien perusparannusta koskevan suunnitelman laatimiseen, jos toimenpide on tarkoitus rahoittaa tässä laissa tarkoitetuin varoin yhteishankkeena tai jos toimenpitede on tarkoitus rahoittaa uusjakojen tukemisesta annetussa laissa tarkoitetuin varoin.



26 §
Suunnitelmaan perustuvaa tukea ja ympäristötukea koskevat päätökset

Suunnitelman hyväksymisestä ja toteuttamisaikataulusta sekä suunnitelman laatimiseen myönnettävästä tuesta voidaan päättää erikseen ennen muuta tukea, jos toimenpiteet on tarkoitus rahoittaa tässä laissa tarkoitetuin varoin yhteishankkeena tai jos toimenpiteet on tarkoitus rahoittaa uusjakojen tukemisesta annetussa laissa tarkoitetuin varoin. Päätöksestä tulee käydä ilmi, että tuki myönnetään sillä ehdolla, että metsäkeskukselle toimitetaan sen asettamiin määräaikoihin mennessä maanomistajien kesken tehty sopimus hankkeen toteuttamisesta ja selvitys hankkeen loppuunsaattamisesta suunnitelman mukaisena. Jos toimenpiteet on tarkoitus rahoittaa tässä laissa tarkoitetuista varoista, metsäkeskukselle on toimitettava sen asettamassa määräajassa hankkeen toteuttamisen tukea koskeva hakemus.



27 a §
Päätöksen allekirjoittaminen

Metsäkeskuksen päätöstä tuen myöntämi-sestä, maksamisesta tai epäämisestä ei tarvit-se allekirjoittaa. Päätökseen tulee kuitenkin merkitä päätöksen tekijän ja esittelijän nimi sekä heidän asemansa.


7 luku

Tukeen liittyvät velvoitteet ja valvonta

29 a §
Velvollisuus sallia tien virkistyskäyttö

Maanomistaja, jolle on myönnetty tukea metsätien tekemiseen, on velvollinen sallimaan kyseisen metsätien tai yksityistien virkistyskäytön maksutta. Käyttöä voidaan kuitenkin rajoittaa, jos se on tarpeen arkojen alueiden suojelemiseksi tai tien asianmukaisen ja turvallisen käytön varmistamiseksi.


Edellä 1 momentissa tarkoitettu velvoite on voimassa 10 vuotta toimenpiteelle myönnetyn rahoituksen loppuunmaksamisesta.


34 §
Tuen palauttaminen ja takaisinperintä

Tuki peritään takaisin tuensaajalta, jollei jäljempänä tässä pykälässä toisin säädetä. Ympäristötuki peritään takaisin siltä, joka ei omistusaikanaan ole noudattanut ympäristötukisopimukseen liittyviä velvoitteita. Metsänuudistamiseen, suometsän hoitoon tai metsätien tekemiseen myönnetty tuki peritään takaisin siltä, joka on omistusaikanaan rikkonut hoito- ja kunnossapitovelvollisuutensa. Samalla lakkaa alueen hoito- ja kunnossapitovelvollisuus. Metsätien tekemiseen myönnetty tuki peritään takaisin myös siltä, joka on omistusaikanaan rikkonut tien virkistyskäytön sallimista koskevan velvollisuutensa.



42 §
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tämän lain nojalla voidaan tehdä energiapuun korjuuta koskevia tuen myöntämispäätöksiä toistaiseksi ja energiapuun haketusta koskevia tuen myöntämispäätöksiä 31 päivään joulukuuta 2012 asti. Muiden tukien myöntämispäätöksiä voidaan tämän lain nojalla tehdä 31 päivään joulukuuta 2013 asti. Tämän lain tarkoitukseen osoitettuja varoja voidaan käyttää 31 päivään joulukuuta 2013 asti, jos kyse on tämän lain mukaisesti energiapuun haketukseen myönnetyn tuen maksamisesta, ja 31 päivään joulukuuta 2018 asti, jos kyse on tämän lain mukaisesti metsänuudistamiseen taikka yhteishankkeena toteutettavaan suometsän hoitoon tai metsätien tekemiseen myönnetyn tuen maksamisesta. Muiden tämän lain mukaisesti myönnettyjen tukien maksamiseen varoja voidaan käyttää 31 päivään joulukuuta 2016 asti. Tämän lain tarkoitukseen osoitettuja varoja voidaan kuitenkin käyttää toistaiseksi, jos kyse on energiapuun korjuuseen myönnetyn tuen maksamisesta.


Tällä lailla kumotaan kestävän metsätalouden rahoituksesta 12 päivänä joulukuuta 1996 annettu laki (1094/1996) ja kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen 30 päivänä joulukuuta 1996 annettu laki (1349/1996) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 11 § on kuitenkin voimassa kolme vuotta tämän lain voimaantulosta lukien. Mainitussa pykälässä tarkoitettuun rahoitukseen ja ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin asioihin sovelletaan tällä lailla kumottuja lakeja ja niiden nojalla annettuja säännöksiä.


Edellä 2 momentista poiketen suunnitelman toteuttamisen tukea koskeva asia voidaan kuitenkin ratkaista kumotun kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisesti, jos suunnitelma on hyväksytty mainitun lain mukaisesti ennen tämän lain voimaantuloa ja suunnitelman toteuttamisen tukea on haettu vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Tällöin metsäkeskuksen tulee ratkaista asia kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Asia voidaan ratkaista kumotun kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisesti myös, jos kyse on lisärahoituksen myöntämisestä sellaiseen hankkeeseen, jota koskeva rahoituspäätös on tehty ennen tämän lain voimaantuloa.




Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.



Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2008

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttila

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.