Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 65/2008
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kunnallisen eläkelain muuttamisesta ja eläinlääkintähuoltolain 14 §:n 2 momentin kumoamisesta

StVM 9/2008

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnallista eläkelakia ja säädettäväksi laki eläinlääkintähuoltolain 14 §:n 2 momentin kumoamisesta.

Esityksen mukaan kunnallinen eläkelaitos voisi tuottaa eläkehallintopalveluja myös kunnallisen eläketurvan ulkopuolisille asiakasryhmille siltä osin kuin palvelussa ei ole kyse julkisen vallan käytöstä.

Vanhuuseläkkeelle jäämistä koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että kunnallinen luottamustoimi, perhe- tai omaishoitosopimus tai muu toimeksiantosopimus ei estäisi vanhuuseläkkeen saamista kunnallisista palvelussuhteista, vaikka vanhuuseläke myönnetään muusta kuin kunnallisesta eläkejärjestelmästä. Lisäksi palkansaajan eläkemaksua koskevaan päätökseen ehdotetaan haettavaksi muutosta nykyisen hallinto-oikeuden sijaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Eläinlääkintähuoltolaista ehdotetaan kumottavaksi säännökset kunnaneläinlääkärin eläkkeen perusteena olevista työansioista ja säännökset siirrettäisiin kunnalliseen eläkelakiin. Esitys sisältää myös muita teknisluonteisia tarkistuksia kunnalliseen eläkelakiin.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.


YLEISPERUSTELUT

1 Nykytila ja ehdotetut muutokset

1.1 Eläkehallintopalvelujen tuottaminen

Työeläkkeen pohjana olevien ansiotietojen rekisteröiminen tapahtuu nykyisin työeläkejärjestelmien yhteiseen ansaintarekisteriin. Eläkehakemusten käsittelyä ja eläkkeiden laskentaa varten kullakin laitoksella on kuitenkin omat tietojärjestelmänsä. Kunnallinen eläkelaitos on nykyisen eläkehakemusten käsittelyjärjestelmän vanhentuessa uudistamassa omat käsittelyjärjestelmänsä. Uuden järjestelmän tavoitteena on tehostaa ratkaisutoimintaa sekä parantaa ja monipuolistaa asiakaspalvelua lisäämällä automaatiota, luomalla manuaalisiin käsittelyvaiheisiin monipuolinen käyttäjätuki sekä hyödyntämällä sähköisen asioinnin ja tiedonvälityksen lisääntymistä kaikessa toiminnassa.

Erityisesti julkisissa eläkejärjestelmissä eläketurva on sisällöltään keskenään hyvin samankaltaista. Tästä syytä kunnallisen eläkelaitoksen eläkehakemusten käsittelyjärjestelmää olisi mahdollista käyttää hyväksi myös muun julkisen alan eläkehakemusten käsittelyssä. Evankelis-luterilaisen kirkon eläkkeitä hoitava Kirkon keskusrahasto on ilmaissut kiinnostuksensa siihen, että kunnallinen eläkelaitos hoitaisi myös evankelis-luterilaisen kirkon eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden eläkehakemusten käsittelyn ja eläkkeiden maksatuksen. Eläkkeiden rahoitusta ja siihen liittyvää sijoitustoimintaa hoitaisi kuitenkin edelleen Kirkon keskusrahasto.

Kunnallisen eläkelain (549/2003) mukaan kunnallinen eläkelaitos huolehtii kunnallisessa eläkelaissa säädetystä eläketurvasta. Jotta kunnallinen eläkelaitos voisi hoitaa eläkkeiden hallintopalveluja muiden kuin kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien osalta, tästä olisi säädettävä erikseen.

Uusien eläkkeiden käsittelyjärjestelmien luominen ja käyttöönotto vaativat merkittäviä taloudellisia investointeja. Uuden käsittelyjärjestelmän on kuitenkin arvioitu samalla myös tehostavan käsittelytoimintaa kunnallisessa eläkelaitoksessa. Sellaisen eläkelaitoksen, joka voisi hankkia eläkkeiden hallintopalvelut toiselta eläkelaitokselta, ei tarvitsisi itse tehdä rahallisia investointeja eikä käyttää henkilöstövoimavaroja käsittelyjärjestelmän kehittämiseen. Erityisesti pienen eläkejärjestelmän piirissä käsittelyjärjestelmien kehittelytyö voi viedä suhteettoman paljon voimavaroja.

Kunnallisen eläkelaitoksen käsittelyjärjestelmien laajemman hyödyntämisen mahdollistamiseksi ehdotetaan kunnalliseen eläkelakiin lisättäväksi säännös, jonka mukaan eläkelaitos voisi tuottaa eläkehallintopalveluja sekä niiden hoidossa tarvittavia tukipalveluja myös kunnallisen eläketurvan ulkopuolisille asiakasryhmille siltä osin kun palvelussa ei ole kysymys julkisen vallan käytöstä. Päätöksenteko eläkeasiassa on julkisen vallan käyttöä ja tämä ratkaisuvalta säilyisi edelleen eläkehallintopalveluja ostaneella eläkejärjestelmällä. Kunnallinen eläkelaitos valmistelisi hakemukset ratkaistavaksi ja huolehtisi eläkkeiden maksatuksesta. Vastaava eläkehallintopalvelujen tuottamista koskeva säännös sisältyy myös valtiokonttorista annettuun lakiin (305/1991).

1.2 Eläke muun työeläkelain perusteella

Nykyisin, jos työntekijällä on kunnallinen luottamustoimi tai hän on tehnyt kunnan kanssa perhe- tai omaishoitosopimuksen tai muun toimeksiantosopimuksen, jäädessään vanhuuseläkkeelle muun työeläkelain piiristä hänellä ei ole mahdollisuutta saada vanhuuseläkettä kunnallisesta eläkejärjestelmästä. Kuitenkin, jos työntekijä jää vanhuuseläkkeelle kunnallisen eläkelain alaisesta palvelussuhteesta, hänellä on perhe- tai omaishoitosopimuksen tai muun toimeksiantosopimuksen jatkumisesta huolimatta oikeus eläkkeelle jäämiseen mennessä karttuneeseen eläkkeeseen kaikista kunnallisen eläkelain alaisista palvelussuhteista. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen jatkuvasta palvelussuhteesta karttuu eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen maksetuista ansioista karttuneeseen eläkkeeseen työntekijällä on oikeus täytettyään 68 vuotta.

Jotta tilanne olisi samanlainen siitä riippumatta minkä työeläkelain piiristä työntekijä jää eläkkeelle, ehdotetaan, että jatkuva kunnallinen luottamustoimi, perhe- tai omaishoitosopimus tai muu toimeksiantosopimus ei enää estäisi vanhuuseläkkeen saamista kunnallisista palvelussuhteista. Tällöin vältettäisiin muun muassa sellaiset tilanteet, joissa eläkkeen saamiseksi perhe- ja omaishoitosopimukset keinotekoisesti katkaistaan muutamaksi päiväksi. Esimerkiksi omaishoitajalla voi olla merkittävässä määrin karttunut eläkettä kunnallisen eläkelain mukaan ja hän on kunnallisen palvelussuhteen jälkeen siirtynyt yksityisen sektorin palvelukseen, josta hän siirtyy vanhuuseläkkeelle. Nykyiset säännökset kuitenkin estävät kunnallisen eläkkeen saamisen, kun omaishoitosuhde jatkuu ja vanhuuseläke on myönnetty yksityisen sektori eläkejärjestelmästä.

Lisäksi täsmennettäisiin säännöstä eläkkeen myöntämisestä entisin perustein koskemaan samalla tavalla sellaisia tilanteita, jossa eläke myönnetään jonkin muun lain nojalla kuin jos se myönnettäisiin kunnallisen eläkelain nojalla. Työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutusrahakaudella olleen henkilön tultua uudelleen työkyvyttömäksi tai jäädessä vanhuuseläkkeelle kahden vuoden sisällä aikaisemman eläkkeen tai kuntoutuskauden päättymisestä, uusi eläke myönnetään samoilla perusteilla kuin aikaisempi eläke tai kuntoutusraha. Tällöin eläkkeiden väliin jäävät mahdolliset työansiot eivät kartuta uutta työkyvyttömyyseläkettä, koska tämä aika on jo otettu huomioon tulevan ajan karttumassa. Nykyisin tämä kaksinkertaisen eläketurvan karttumisen estävä säännös koskee vain tilanteita, jolloin työntekijä on sekä eläkkeellä että työssä kunnallisen eläkejärjestelmän piiristä. Jotta eläke karttuisi samalla tavalla myös silloin, kun henkilö on eläkkeellä ja töissä eri eläkejärjestelmien piirissä, lakia ehdotetaan täsmennettäväksi niin, että kuntoutuksen tai eläkkeen ja uuden eläkkeen väliin jääviä ansiota ei oteta huomioon entisin perustein määrättävää eläkettä laskettaessa.

1.3 Kunnaneläinlääkärin eläkkeen perusteena oleva työansio

Kunnaneläinlääkärin eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä otetaan huomioon kunnan virkatehtävistä suorittamien palkkausetujen lisäksi eläinlääkärin eläimen omistajilta tai haltijoilta perimät palkkiot. Kunnaneläinlääkärin oikeudesta periä palkkioita antamastaan eläinlääkärinavusta ja siihen liittyvistä palveluista säädetään eläinlääkintähuoltolaissa (685/1990). Eläinlääkintähuoltolaissa myös todetaan, että palkkiot kuuluvat kunnaneläinlääkärin eläkkeen perusteena oleviin työansioihin ja että palkkioiden huomioon ottamisesta eläkkeen perusteena säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa. Myös kunnallisessa eläkelaissa on maininta siitä, että palkkiot otetaan huomioon työansiota määrättäessä. Eläinlääkintähuoltolain nojalla annetussa eläinlääkintähuoltoasetuksessa (1039/1990) on säännökset palkkioiden vahvistamisesta eläkkeen perusteeksi. Kunnan terveyslautakunta tai muu eläinlääkintähuollon toimeenpanosta vastaava lautakunta tai viranomainen vahvistaa vuosittain palkkoihin perustuvan rahamäärän, joka otetaan huomioon kunnaneläinlääkärin eläkkeen perusteena olevana palkkana. Asetuksessa on säännökset vahvistamisen ajankohdasta, vahvistetun rahamäärän tarkistamisesta, kunnaneläinlääkärin velvollisuudesta antaa tietoja vahvistamista varten sekä vahvistettavan rahamäärän enimmäismäärästä.

Kunnallisen eläketurvan sisällöstä tulisi selvyyden vuoksi kokonaisuudessaan säätää kunnallisessa eläkelaissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa. Tästä syystä ehdotetaan, että kunnaneläinlääkärien eläkkeen perusteena olevaa ansiota ja sen määrittämistä koskevat säännökset siirretään eläinlääkintähuoltolaista ja -asetuksesta kunnalliseen eläkelakiin siltä osin kuin asiasta on tarpeen säätää lailla ja muilta osin kunnallisen eläkelain nojalla annettavaan valtiovarainministeriön asetukseen.

1.4 Muutoksenhaku palkansaajan eläkemaksuun

Työntekijä voi vaatia kunnalliselta eläkelaitokselta oikaisua jäsenyhteisön häneltä perimään palkansaajan eläkemaksuun. Kunnallisen eläkelaitoksen eläkemaksusta antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnat yhdistyivät vuoden 2007 alusta uudeksi kaikkien työeläkesektoreiden muutoksenhakuasioita käsitteleväksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnaksi. Kunnallista eläkejärjestelmää lukuun ottamatta muiden työeläkelakien mukaan palkansaajan eläkemaksusta tehdyt valitukset käsitellään työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa. Yhtenäisyyden vuoksi ehdotetaan, että myös kunnallisen eläkelain mukaan määräytyvästä palkansaajan eläkemaksusta tehdyt muutoksenhaut käsiteltäisiin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa.

Kunnalliseen eläkelakiin ehdotetaan tehtäväksi myös muita teknisluonteisia muutoksia, jotka pääosin vastaavat työntekijän eläkelakiin (395/2006) aiemmin tehtyjä muutoksia.

2 Esityksen vaikutukset

Ehdotettujen lainmuutosten voimaantulon jälkeen kunnallinen eläkelaitos voisi tarjota eläkehallintopalveluja muille eläkejärjestelmille. Erityisesti julkisissa eläkejärjestelmissä eläketurva on sisällöltään keskenään hyvin samankaltaista. Kun useampi eläkejärjestelmä käyttäisi samaa eläkehakemusten käsittelyjärjestelmää, ei järjestelmien rakentamiseen ja luomiseen käytettävää työpanosta ja rahallisia investointeja tarvitsisi käyttää samanlaisen tuotteen luomiseen useaan kertaan. Se, tuleeko tällaisia hyötyjä käytännössä syntymään, riippuu siitä, syntyykö eläkehallintopalvelujen tuottamisesta ja ostamisesta sopimuksia järjestelmien välille.

Ehdotetuilla muutoksilla yhtenäistettäisiin muun muassa perhe- ja omaishoitajien asemaa, kun perhe- tai omaishoitajasopimus tai muu toimeksiantosopimus taikka kunnallinen luottamustoimi ei enää estäisi eläkkeen saamista kunnallisen eläkelain alaisesta palvelussuhteesta silloin, kun henkilö jää vanhuuseläkkeelle muun työeläkelain piiristä. Muut eläketurvan sisältöön ehdotetut säädösmuutokset ovat teknisluonteisia eikä niillä ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

3 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Esitys on käsitelty ja sen sisällöstä on oltu yksimielisiä kunnallisen eläkelain 141 §:ssä säädetyssä Kuntien eläkeneuvottelukunnassa.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotusten perustelut

1.1 Kunnallinen eläkelaki

1 §. Lain tarkoitus ja eläkelaitoksen tehtävät. Pykälässä säädetään kunnallisen eläkelain tarkoituksesta ja eläketurvasta huolehtivasta kunnallisesta eläkelaitoksesta. Nyt ehdotetaan, että siihen lisättäisiin uusi momentti, joka mahdollistaisi eläkepalvelujen tuottamisen myös muille eläkejärjestelmille. Samalla ehdotetaan pykälän otsikkoa muutettavaksi niin, että siihen lisättäisiin myös teksti eläkelaitoksen tehtävät.

Kunnallinen eläkelaitos on uudistamassa eläkehakemusten käsittelyjärjestelmäänsä. Eläketurvan sisältö eri järjestelmissä on nykyisin niin samanlaista, että uutta käsittelyjärjestelmää voitaisiin soveltaa myös muiden järjestelmien eläkepäätösten tekemiseen ja eläkkeiden maksamiseen. Erityisesti julkisten alojen eläketurvat ovat hyvin samanlaiset myös aikaisemmin voimassa olleen lisäeläketurvan suojausten osalta. Julkisilla aloilla on useampia pieniä eläkejärjestelmiä, joiden eläkkeiden laskennan hoitaminen saattaisi olla perusteltua tulevina vuosina keskittää isommille järjestelmille. Kuntien eläkevakuutukselta palveluja hankkivan järjestelmän ei tarvitsisi itse investoida rahaa ja henkilötyöaikaa uuden järjestelmän kehittämiseen. Jotta tämä palvelujen tarjoaminen olisi mahdollista, ehdotetaan, että pykälään lisätään uusi 3 momentti, jossa mahdollistetaan eläkelaitokselle eläkehallintopalvelujen tuottaminen ja hoito myös muille eläkejärjestelmille siltä osin kuin kyseessä ei ole julkisen vallan käyttö. Vastaava säännös on valtiokonttorista annetun lain (305/1991) 2 §:n 3 momentissa.

11 §. Vanhuuseläke. Pykälässä säädetään oikeudesta vanhuuseläkkeeseen. Vanhuuseläkkeen saaminen edellyttää pääsääntöisesti, ettei työntekijän kunnallinen palvelussuhde jatku. Pykälän 3 momentin mukaan kuitenkin, jos työntekijällä on rinnakkaisia kunnallisia palvelussuhteita, ja hän päättää niistä jonkun jäädäkseen vanhuuseläkkeelle, hänellä on oikeus eläkkeelle jäämiseen mennessä karttuneeseen eläkkeeseen myös muista rinnakkaisista palvelussuhteista, vaikka hän jatkaisi niitä. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen maksetuista ansioista työntekijällä on oikeus vanhuuseläkkeeseen 68 vuotta täytettyään. Säännöstä ehdotetaan laajennettavaksi niin, että jos työntekijä päättää jonkin muun työeläkelain alaisen palvelun jäädäkseen siitä vanhuuseläkkeelle, sen kanssa rinnan oleva jatkuva kunnallinen luottamustoimi tai perhe- tai omaishoitosopimus taikka muu toimeksiantosopimus ei estäisi vanhuuseläkkeen saamista kunnallisista palvelussuhteista. Hän saisi aikaisemmin päättyneistä ja näistä muista kuin virka- tai työsuhteista eläkkeen samanaikaisesti, kun hän siirtyy vanhuuseläkkeelle muun työeläkelain alaisesta palvelusta. Tällöin ei edellytettäisi, että työntekijä päättäisi luottamustoimen tai toimeksiantosopimussuhteen. Vanhuuseläkkeellä olon aikaisesta toiminnasta hän saisi eläkkeen 68 vuotta täytettyään.

12 §. Vanhuuseläke julkisista eläkejärjestelmistä. Uusi laki evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaista (261/2008) on tullut voimaan 1 päivänä toukokuuta 2008. Pykälän 1 momentin 5 kohdan viittaus evankelisluterilaisen kirkon eläkelakiin (298/1966) ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi uuteen evankelis-luterilaisen kirkon eläkelakiin.

Uusi laki ortodoksisesta kirkosta (985/2006) on tullut voimaan vuoden 2007 alusta. Pykälän 1 momentin 6 kohdan viittaus ortodoksisesta kirkkokunnasta annettuun lakiin (521/1969) ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi lakiin ortodoksisesta kirkosta.

52 §. Eläkkeeseen oikeuttavat etuudet. Pykälässä säädetään niistä palkattomista etuuksista, joiden perusteena olevat ansiot kartuttavat eläkettä. Eläkettä ei kartu palkattomilta ajoilta, joilta työntekijä on saanut eläkettä. Vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan ulkomailta saatu eläke on rinnastettu Suomen työeläkelakien mukaiseen eläkkeeseen. Koska pykälästä puuttuu maininta ulkomailta saadun eläkkeen estävästä vaikutuksesta palkattomalta ajalta karttuvaan eläkkeeseen, pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tätä koskeva lisäys. Palkattoman etuuden perusteena olevasta ansioista ei karttuisi eläkettä siltä ajalta, jolta työntekijä on saanut ulkomailta tai kansainvälisen järjestön tai Euroopan yhteisöjen toimielimen palvelukseen perustuvaa etuutta.

Pykälän 1 momentin 7 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain numero 566/2005.

53 §. Tuleva aika. Pykälässä säädetään eläkettä kartuttavan tulevan ajan ansion määräytymisestä. Tulevan ajan ansio määräytyy niiden työansioiden perusteella, jota työtekijä on saanut työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden viiden vuoden aikana. Työansioina otetaan huomioon myös eläkettä kartuttavien palkattomien etuuksien perusteena olevat ansiot. Vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan työansioina otetaan huomioon myös viiden vuoden tarkasteluaikana maksetut työkyvyttömyys- ja osa-aikaeläkejaksot. Pykälän 3 momentin sananmuotoa ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan soveltamiskäytäntöä. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevan ajan ansioissa otettaisiin huomioon aikaisemman työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansio ja aikaisemman osa-aikaeläkkeen ansionalenema muutettuina vuosiansioiksi. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että siihen lisätään viittaus 3 momentin mukaan ansioina huomioon otettaviin tuloihin.

60 §. Eläke entisin perustein. Pykälässä säädetään eläkkeen myöntämisestä entisin perustein. Jos henkilö työkyvyttömyyseläkkeen päättymisen jälkeen tulee kahden vuoden sisällä uudelleen työkyvyttömäksi tai jää vanhuuseläkkeelle, hänen uusi eläkkeensä määrätään entisin perustein. Samoin menetellään, jos työntekijälle myönnetään työkyvyttömyyseläke korkeintaan kahden vuoden sisällä kuntoutusrahakauden päättymisen jälkeen. Tällöin eläkkeiden tai kuntoutuksen ja eläkkeen välissä olleesta palvelussuhteesta ei kartu erillistä työkyvyttömyyseläkettä, koska tämä aika on eläkkeessä jo otettu huomioon tulevan ajan karttumassa. Tämä kaksinkertaisen eläkkeen karttumisen estävä säännös koskee vain tilannetta, että henkilö saa kunnallista eläkettä ja on työssä kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä. Jotta tilanne olisi vastaava myös silloin, kun henkilö on eläkkeellä jonkin muun työeläkelain mukaan ja työssä kunnallisen eläkelain alaisessa palvelussuhteessa, ehdotetaan, että pykälään lisätään uusi 3 momentti. Momentissa ehdotetaan säädettäväksi siitä, että jos työntekijälle myönnetään eläke entisin perustein jonkin työeläkelain mukaan, ensimmäisen eläkkeen tai kuntoutusrahakauden päättymisen jälkeen alkaneita ansioita ei oteta huomioon uudessa eläkkeessä.

68 §. Eläkkeessä huomioon otettavat ansiot. Pykälän 6 momentissa säädetään kunnaneläinlääkärin eläkkeen perusteena olevana työansiona huomioon otettavista ansioista. Työansiota määrättäessä otetaan huomioon kunnan virkatehtävistä suorittamien palkkausetujen lisäksi eläinlääkärin eläimen omistajilta tai haltijoilta periminä eläinlääkintähuoltolain 14 §:n 1 momentissa tarkoitettuina palkkioina lain 7 §:ssä tarkoitetun kunnan toimielimen vuosittain vahvistama rahamäärä siten kuin eläinlääkintähuoltolain nojalla säädetään. Eläinlääkintähuoltolain 14 §:n mukaan antamastaan eläinlääkärinavusta ja siihen liittyvistä muista palveluista kunnaneläinlääkärillä on oikeus periä eläimen omistajalta tai haltijalta virkaehtosopimuksessa määrätty palkkio ja matkakustannusten korvaus sekä korvaus käyttämistään lääkkeistä ja tarvikkeista aiheutuneista kustannuksista. Palkkioiden huomioon ottamisesta kunnaneläinlääkärin eläkkeen perusteena säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Eläinlääkintähuoltolain 7 §:n mukaan kunnan tehtäväksi säädetystä eläinlääkintähuollon toimeenpanosta ja valvonnasta huolehtii terveyslautakunta, jollei kunnanvaltuusto ole antanut tehtävää muulle lautakunnalle tai viranomaiselle.

Eläinlääkintähuoltoasetuksessa olevat säännökset ehdotetaan siirrettäväksi kunnalliseen eläkelakiin sekä valtiovarainministeriön asetukseen kunnallisista eläkkeistä siten, että 68 §:n 6 momenttiin lisättäisiin säännökset eläkkeeseen oikeuttavien toimenpidepalkkioiden enimmäismäärästä. Kunta ei voi vahvistaa eläkettä kartuttaviksi toimenpidepalkkioiksi vuodessa enempää kuin mitä on kunnaneläinlääkärin virkaehtosopimuksessa (lääkärisopimus) sovittu alimman peruspalkan loppupalkka kaksinkertaisena. Samoin pykälään siirrettäisiin säännökset siitä, miten eläimen omistajilta ja haltijoilta perityt palkkiot otetaan huomioon silloin, kun eläinlääkärin palvelussuhde ei jatku koko kalenterivuotta. Palkkioiden vahvistamisesta ja ajankohdasta ehdotetaan säädettäväksi tarkemmin valtiovarainministeriön asetuksessa.

73 §. Elinaikakerroin. Pykälässä säädetään elinaikakertoimesta. Pykälän 1 momentissa oleva maininta leskeneläkkeen eläkesovituksesta ehdotetaan korvattavaksi maininnalla leskeneläkkeen vähentämisestä, koska eläkesovitus-sanan käyttämisestä on luovuttu.

81 §. Leski. Uusi kansaeläkelaki (568/2007) on tullut voimaan vuoden 2008 alusta. Pykälän 2 momentin 2 kohdassa on viittaus vuoden 1956 kansaeläkelakiin (347/1956). Tämä viittaus ehdotetaan korvattavaksi viittauksella uuteen kansaneläkelakiin.

90 §. Leskeneläkkeen vähentäminen erityistilanteissa. Pykälässä säädetään leskeneläkkeen vähentämisestä erityistilanteissa. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan leskeneläkkeen vähentäminen lesken todellisten ansiotulojen perusteella voidaan tehdä vain, jos leski ei saa omaan työhön perustuvaa eläkettä tai jos leski saa osatyökyvyttömyyseläkettä. Lesken laskennallisen eläkkeen määrä voi kuitenkin olla suurempi kuin hänen todelliset tulonsa myös silloin, kun leski on osa-aikaeläkkeellä. Koska säännöksen tavoite on suojata sellaisia leskiä, joiden todelliset tulot ovat laskennallista eläkettä pienemmät, leskeneläkkeen vähentäminen todellisten tulojen perusteella tulisi olla mahdollista myös silloin, kun leski on osa-aikaeläkkeellä. Pykälän 1 momentin 1 kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi tältä osin.

Koska ehdotuksen mukaan leskeneläkkeen vähentäminen voitaisiin tehdä lesken todellisten tulojen perusteella hänen saadessaan osa-aikaeläkettä, myös osa-aikaeläkkeen määrä tulisi ottaa huomioon. Tätä koskeva lisäys ehdotetaan otettavaksi pykälän 1 momentin 3 kohtaan.

92 §. Perhe-eläkkeen indeksitarkistus. Pykälässä säädetään perhe-eläkkeen indeksitarkistuksesta. Pykälään on jäänyt viittaus vuoden 1961 työntekijäin eläkelakiin. Viittaus ehdotetaan korvattavaksi viittauksella uuteen vuoden 2007 alusta voimaan tulleeseen työntekijän eläkelakiin.

114 §. Takautuvasti myönnetty työkyvyttömyyseläke. Pykälän 2 momentissa oleviin lakiviittauksiin ehdotetaan lisättäväksi lakien numerot. Tapaturmavakuutuslain perustella korvattavasta kuntoutuksesta annettuun lakiin numero 625/1991 ja liikennevakuutuslain perustella korvattavasta kuntoutuksesta annettuun lakiin 626/1991.

126 §. Eläkkeen maksaminen Kansaneläkelaitokselle ja työttömyyskassalle. Uusi kansaneläkelaki on tullut voimaan vuoden 2008 alusta. Pykälän 2 momentissa oleva viittaus vuoden 1956 kansaneläkelain 45 §:ään ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi uuden kansaneläkelain 72 §:ään.

Uusi laki eläkkeensaajan asumistuesta (571/2007) on tullut myös voimaan vuoden 2008 alusta. Pykälän 2 momentissa oleva viittaus eläkkeensaajien asumistukilain 1 §:ään ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi uuden eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 8 §:ään.

134 §. Maksun perintä ja maksusaatavan vanhentuminen. Uusi laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (706/2007) on tullut voimaan vuoden 2008 alusta. Lailla on kumottu verojen ja maksujen perinnästä ulosottotoimin 29 päivänä kesäkuuta 1961 annettu laki (367/1961) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Pykälän 1 momentissa oleva viittaus lakiin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi lakiin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta.

135 §. Eläkevastuurahasto. Pykälässä säädetään eläkevastuurahastosta. Pykälän 2 momentissa mainitaan toukokuun alusta 2007 kumottu ohjesääntö. Se ehdotetaan korvattavaksi kunnallisen eläkelaitoksen johtosäännöllä, jossa nykyisin määrätään hallituksen oikeudesta siirtää päätösvaltaa. Sen lisäksi ehdotetaan, että viittaus eläkelaitoksen toimistoon korvattaisiin viittauksella eläkelaitoksen viranhaltijoihin ja työntekijöihin.

154 §. Valitusoikeus. Pykälässä säädetään valitusoikeudesta kunnallisen eläkelaitoksen päätöksiin. Pykälän 3 momentin mukaan työntekijä voi vaatia kunnalliselta eläkelaitokselta oikaisua jäsenyhteisön häneltä perimään eläkemaksuun. Kunnallisen eläkelaitoksen eläkemaksusta antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi niin, että eläkelaitoksen antamasta päätöksestä valitettaisiin aina työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan ja sen päätöksestä vakuutusoikeuteen. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnat yhdistyivät vuoden 2007 alusta uudeksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnaksi. Kaikkien muiden eläkelakien mukaan palkansaajan eläkemaksusta tehdyt valitukset käsitellään muutoksenhakulautakunnassa. Yhtenäisyyden vuoksi ehdotetaan näin säädettäväksi myös kunnallisen eläkelain perusteella perityn maksun osalta.

159 §. Eläkelaitoksen itseoikaisu. Pykälän 1 momentissa todetaan virheellisesti, että valituskirjelmä toimitetaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle. Eläkelaitoksen itseoikaisumahdollisuuden vuoksi valituskirjelmä toimitetaan ensin kunnalliselle eläkelaitokselle, joka toimittaa valituskirjelmän työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle, jos eläkelaitos ei voi oikaista valituksen kohteena olevaa päätöstä. Pykälän 1 momenttiin palautetaan ennen lainmuutosta (260/2007) voimassa ollut sanamuoto tältä osin.

162 §. Lainvoimaisen päätöksen poistaminen. Pykälässä säädetään lainvoimaisen päätöksen poistamisesta. Pykälän 5 momentin mukaan eläkelaitos voi lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää eläkkeen aikaisempaa suurempana. Momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi niin, että eläkelaitoksen on tutkittava lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu asia uudelleen, jos asiassa ilmenee uutta selvitystä. Ehdotettu sanamuoto vastaa työntekijän eläkelain 139 §:ää.

1.2 Eläinlääkintähuoltolaki

14 §. Pykälästä kumotaan 2 momentti, koska säännöksen sisältö on ehdotettu siirrettäväksi kunnallisen eläkelain 68 §:ään.

2 Tarkemmat säännökset ja määräykset

Ehdotettuun 68 §:n 6 momenttiin sisältyy asetuksenantovaltuus. Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan säätää tarkemmin kunnaneläinlääkärien palkkioiden vahvistamisesta, vahvistamisen ajankohdasta sekä loppupalkan muodostumisesta.

3 Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 2003 annetun kunnallisen eläkelain (549/2003) 11 §:n 3 momentti, 12 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohta, 52 §:n 1 momentin johdantokappale ja 7 kohta, 53 §:n 2 ja 3 momentti, 68 §:n 6 momentti, 73 §:n 1 momentti, 81 §:n 2 momentin 2 kohta, 90 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 1 ja 3 kohta, 92 §:n suomenkielinen sanamuoto, 114 §:n 2 momentti, 126 §:n 2 momentti, 134 §:n 1 momentti, 135 §:n 2 momentti, 154 §:n 3 momentti, 159 §:n 1 momentti ja 162 §:n 5 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 11 §:n 3 momentti, 12 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohta, 53 §:n 2 momentti, 73 §:n 1 momentti ja 92 §:n suomenkielinen sanamuoto laissa 713/2004, 52 §:n 1 momentin johdantokappale ja 7 kohta, 53 §:n 3 momentti, 68 §:n 6 momentti, 90 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 1 ja 3 kohta, 114 §:n 2 momentti, 126 §:n 2 momentti, 134 §:n 1 momentti, 154 §:n 3 momentti ja 162 §:n 5 momentti laissa 1293/2006 ja 159 §:n 1 momentti laissa 260/2007, sekä

lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 260/2007, uusi 3 momentti ja 60 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 713/2004, uusi 3 momentti seuraavasti:


1 §
Lain tarkoitus ja eläkelaitoksen tehtävät

Kunnallinen eläkelaitos voi tuottaa eläkehallintopalveluja sekä niiden hoidossa tarvittavia tukipalveluja myös kunnallisen eläketurvan ulkopuolisille asiakasryhmille, jos palveluissa ei ole kysymys julkisen vallan käytöstä.


11 §
Vanhuuseläke

Jos työntekijä on kahdessa tai useammassa palvelussuhteessa ja hän päättää niistä jonkun tai jotkut jäädäkseen vanhuuseläkkeelle, hänelle myönnetään 1 momentin estämättä vanhuuseläkkeenä myös vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä jatkuvasta palveluksesta maksetuista työansioista karttunut eläke. Samoin menetellään, jos työntekijä päättää jonkin muun työeläkelain alaisen virka- tai työsuhteen taikka yrittäjätoiminnan jäädäkseen vanhuuseläkkeelle ja hänellä on ollut sen kanssa rinnakkainen muu palvelussuhde kuin virka- tai työsuhde. Vanhuuseläkkeen alkamisen jälkeen maksetuista työansioista on oikeus eläkkeeseen aikaisintaan 68 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.


12 §
Vanhuuseläke julkisista eläkejärjestelmistä

Työntekijällä on oikeus tämän lain mukaiseen vanhuuseläkkeeseen, jos hän ennen 63 vuoden iän täyttämistä on saanut vanhuuseläkkeen, joka ajalta ennen 1 päivää tammikuuta 1995 on karttunut 11/60 prosenttia kuukaudessa:


5) evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain (261/2008) nojalla;

6) ortodoksisesta kirkosta annetun lain (985/2006) nojalla;



52 §
Eläkkeeseen oikeuttavat etuudet

Eläkkeeseen oikeuttavat myös ne jäljempänä 1—9 kohdassa mainitut etuudet, jotka työntekijä on saanut 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta eläketapahtumaa edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä. Vanhuuseläkettä laskettaessa työntekijän saaman etuuden perusteena oleva tulo otetaan kuitenkin huomioon vanhuuseläketapahtumakuukauden loppuun. Palkattomat ajat oikeuttavat eläkkeeseen, jos työntekijällä on ennen eläketapahtumavuoden alkua työeläkelain mukaisia työansioita vähintään 12 566,70 euroa. Etuudet eivät kuitenkaan oikeuta eläkkeeseen ajalta, jolta työntekijä on saanut työeläkelain mukaista eläkettä tai vastaavaa ulkomaista, kansainvälisen järjestön taikka Euroopan yhteisöjen toimielimen palvelukseen perustuvaa etuutta lukuun ottamatta osa-aika- tai perhe-eläkettä. Palkattoman ajan perusteena olevat tulot katsotaan sen kalenterivuoden ansioksi, johon etuusaika kohdentuu. Tässä pykälässä tarkoitettu eläkeoikeus määräytyy etuuksien perusteena olevien työ- ja ansiotulojen mukaan seuraavasti:


7) työeläkelain tai Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaisen kuntoutusrahan tai tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella myönnetyn ansionmenetyskorvauksen perusteena oleva työansio ajalta, jolta etuus on maksettu työntekijälle, ei kuitenkaan, jos kuntoutusraha on maksettu eläkkeen lisänä;



53 §
Tuleva aika

Tulevan ajan eläkkeen perusteena oleva työansio (tulevan ajan ansio) määrätään niiden työeläkelain mukaisten työansioiden perusteella, jotka työntekijällä on ollut työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden viiden kalenterivuoden aikana (tarkasteluaika). Tulevan ajan ansiota määrättäessä vuosiansiot tarkistetaan 71 §:n mukaisesti. Tulevan ajan ansio on tarkasteluaikana saatujen, näin tarkistettujen työansioiden ja 3 momentissa mainittujen tulojen summa jaettuna kuudellakymmenellä.


Tulevan ajan ansioita määrättäessä siihen luetaan myös tarkasteluaikaan kohdistuva 52 §:ssä mainitun etuuden perusteena oleva ansio tai työtulo sekä tarkasteluaikana maksetun työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansiota ja osa-aikaeläkkeen ansionalenemaa vastaava vuosiansio. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahan perusteena oleva tulo otetaan kuitenkin huomioon edellä mainitun pykälän 2 momentissa mainitun suuruisena.



60 §
Eläke entisin perustein

Jos muun työeläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke myönnetään uuden työkyvyttömyyden perusteella samojen perusteiden mukaan kuin aikaisempi eläke taikka kuntoutusrahakauden päättymisen jälkeen samoilla perusteilla kuin eläke olisi määrätty, jos työkyvyttömyys olisi alkanut kuntoutusrahakauden alkaessa, eläkkeessä ei oteta huomioon aikaisemman eläkkeen tai kuntoutusrahakauden päättymisen jälkeen ansaittuja työansioita.


68 §
Eläkkeessä huomioon otettavat ansiot

Kunnaneläinlääkärin eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä otetaan huomioon kunnan virkatehtävistä suorittamien palkkausetujen lisäksi eläinlääkärin eläimen omistajilta tai haltijoilta periminä eläinlääkintähuoltolain (685/1990) 14 §:n 1 momentissa tarkoitettuina palkkioina mainitun lain 7 §:ssä tarkoitetun kunnan toimielimen vuosittain vahvistama rahamäärä. Rahamäärä ei kuitenkaan saa ylittää kunnaneläinlääkärille kunnallisessa virkaehtosopimuksessa sovittua, kalenterivuoden alussa voimassa ollutta alimman peruspalkan loppupalkkaa kaksinkertaisena. Jos kunnaneläinlääkärin palvelussuhde ei jatku koko kalenterivuoden ajan, kunnan vahvistamasta vuotuisesta palkkioiden määrästä otetaan huomioon eläinlääkärin palvelussuhteen kestoaikaa vastaava osuus. Palkkioiden vahvistamisesta ja sen ajankohdasta sekä loppupalkan muodostumisesta säädetään tarkemmin valtiovarainministeriön asetuksella.


73 §
Elinaikakerroin

Eläketurva sopeutetaan eliniän odotteen muutokseen vuoden 2009 jälkeen siten, että vanhuuseläkkeen alkaessa eläke muunnetaan työntekijän 62 vuoden iän täyttämisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella. Jos vanhuuseläke kuitenkin alkaa ennen 62 vuoden iän täyttämisvuotta, vanhuuseläke muunnetaan eläkkeen alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella. Leskeneläke muunnetaan leskeneläkkeen vähennystä tehtäessä kyseiselle vuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella.



81 §
Leski

Leskeneläkkeeseen on oikeus myös sellaisella leskellä, jonka avioliitto oli solmittu ennen kuin leski oli täyttänyt 50 vuotta ja edunjättäjä 65 vuotta, ja jos avioliitto oli jatkunut vähintään viisi vuotta edellyttäen, että:


2) leski sai työeläkelain tai kansaneläkelain (568/2007) mukaista työkyvyttömyyseläkettä, joka oli jatkunut vähintään kolmen vuoden ajan.


90 §
Leskeneläkkeen vähentäminen erityistilanteissa

Leskeneläkettä vähennettäessä otetaan lesken hakemuksesta työeläkkeiden asemesta huomioon hänen saamansa keskimääräiset ansiotulot ja niihin perustuvat etuudet sekä osatyökyvyttömyyseläke tai osa-aikaeläke, jos:

1) leski ei saa omaan työhön perustuvaa työeläkettä tai jos leski saa osatyökyvyttömyyseläkettä tai osa-aikaeläkettä;


3) mainitut ansiotulot ja niihin perustuvat etuudet sekä osatyökyvyttömyyseläke tai osa-aikaeläke, kun ansiotuloista otetaan huomioon 60 prosenttia, ovat yhteensä vähintään 25 prosenttia pienemmät kuin lesken 88 §:n mukaisesti määrätty eläke.


92 §
Perhe-eläkkeen indeksitarkistus

Perhe-eläkkeen määrä tarkistetaan samalla tavoin kuin työntekijän eläkelain mukaisten eläkkeiden tarkistuksesta säädetään.


114 §
Takautuvasti myönnetty työkyvyttömyyseläke

Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti, sitä ei makseta ajalta, jolta eläkkeensaaja on saanut työeläkelain tai Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaista kuntoutusrahaa taikka ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (625/1991) tai liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) perusteella.



126 §
Eläkkeen maksaminen Kansaneläkelaitokselle ja työttömyyskassalle

Jos eläkkeensaaja on väliaikaisesti saanut Kansaneläkelaitoksen maksamaa eläkettä kansaneläkelain 72 §:n mukaan tai edellä mainittua eläkettä ja eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 8 §:n mukaista asumistukea samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään 153 §:ssä tarkoitetun valituksen johdosta eläkettä takautuvasti, eläkelaitoksen on maksettava takautuva eläke Kansaneläkelaitokselle siltä osin kuin se vastaa Kansaneläkelaitoksen samalta ajalta liikaa maksaman eläkkeen tai eläkkeen ja asumistuen määrää. Samoin voidaan menetellä, jos eläkelaitos jatkaa 153 §:ssä tarkoitetun valituksen johdosta myönnettyä kuntoutustukea takautuvasti tai jos eläkkeensaaja on saanut kansaneläkelain mukaista eläkettä tai eläkettä ja asumistukea samalta ajalta, jolta kunnallinen eläkelaitos 162 §:n mukaisesti oikaisee aikaisemman päätöksen taikka muutoin tarkistaa myönnetyn eläkkeen määrän tai oikaisupäätöksen jälkeen myöntää kuntoutustuelle jatkoa takautuvasti tai myöntää edunsaajalle tämän lain mukaisen perhe-eläkkeen.



134 §
Maksun perintä ja maksusaatavan vanhentuminen

Kunnallisen eläkelaitoksen on määrättävä tähän lakiin perustuva maksu viiden vuoden kuluessa saatavan syntymisestä. Maksuosuussaatavan katsotaan syntyvän tämän lain mukaisen lopullisen maksun eräpäivänä. Tämän lain perusteella määrätty maksu sekä sille suorituksen viivästymisen ajalta korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen vuotuinen viivästyskorko saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä niin kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään.



135 §
Eläkevastuurahasto

Eläkevastuurahaston varoja sijoitettaessa on huolehdittava sijoitusten varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä hajauttamisesta. Varojen sijoittamisesta päättää kunnallisen eläkelaitoksen hallitus, joka voi eläkelaitoksen johtosäännössä määrätyllä tavalla siirtää päätösvaltaansa eläkelaitoksen viranhaltijoille ja työntekijöille.


154 §
Valitusoikeus

Tämän lain soveltamisen piiriin kuuluva henkilö voi vaatia oikaisua jäsenyhteisön häneltä 133 §:n nojalla perimään eläkemaksuun. Kunnallisen eläkelaitoksen oikaisuvaatimuksesta antamaan päätökseen haetaan muutosta noudattaen, mitä 153 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.


159 §
Eläkelaitoksen itseoikaisu

Eläkkeenhakijan tai -saajan on toimitettava 156 §:n 1 momentissa tarkoitettu valituskirjelmä valitusajassa kunnalliselle eläkelaitokselle.



162 §
Lainvoimaisen päätöksen poistaminen

Jos asiassa ilmenee uutta selvitystä, eläkelaitoksen on tutkittava lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu asia uudelleen. Eläkelaitos voi tällöin aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn edun tai myöntää edun aikaisempaa suurempana. Myös työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus voivat menetellä vastaavasti valitusasiaa käsitellessään. Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 156 ja 157 §:ssä säädetään.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .



2.

Laki eläinlääkintähuoltolain 14 §:n 2 momentin kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:


1 §

Tällä lailla kumotaan 17 päivänä elokuuta 1990 annetun eläinlääkintähuoltolain (685/1990) 14 §:n 2 momentti sellaisena kuin se on laissa 302/2006.


2 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .




Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2008

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Hallinto- ja kuntaministeri
Mari Kiviniemi

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.