Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 62/2008
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Maanpuolustuskorkeakoulusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Maanpuolustuskorkeakoulusta. Maanpuolustuskorkeakoulu toimii puolustusministeriön hallinnonalalla. Esitys liittyy puolustusvoimia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistukseen. Laki korvaisi puolustusvoimista annetun lain Maanpuolustuskorkeakoulua koskevat säännökset.

Esityksen tavoitteena on uudistaa Maanpuolustuskorkeakoulua koskevat säännökset siten, että säädöstaso vastaisi kaikilta osin perustuslaissa asetettuja vaatimuksia. Maanpuolustuskorkeakoulun asemaa, hallintoa, opetusta ja tutkintoja koskevia säännöksiä ehdotetaan myös täydennettäviksi ja uudistettaviksi. Opiskelijoiden oikeusturvan parantamiseksi opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista ehdotetaan säädettäväksi lain tasolla nykyistä kattavammin, tarkemmin ja täsmällisemmin.

Laki avaisi siviileille mahdollisuuden hakeutua sotatieteellisiin opintoihin. Mahdollisuus sotatieteiden maisterin ja myöhemmin sotatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamiseen avattaisiin myös opiskelijoille ilman, että suoritettu tutkinto johtaisi puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virkaan.

Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia siten, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lisäksi myös Maanpuolustuskorkeakoulu määriteltäisiin korkeakouluksi. Nykyisin opintotukilain mukaan korkeakoululla tarkoitetaan yliopistolaissa tarkoitettuja yliopistoja ja ammattikorkeakoululaissa tarkoitettuja ammattikorkeakouluja. Opintotukea voisi saada muun kuin upseerin virkaan vaadittavan tutkinnon suorittamiseen Maanpuolustuskorkeakoulussa. Ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sitä sovellettaisiin myös puolustushallinnon sotilasvirkoihin.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009. Opiskelija voitaisiin ottaa suorittamaan sellaista sotatieteiden kandidaatin tutkintoa, joka ei johda upseerin virkaan, ensimmäisen kerran kolmen vuoden kuluttua ehdotetun lain voimaantulosta.


YLEISPERUSTELUT

1 Johdanto

Maanpuolustuskorkeakoulun toimintaa sääntelevät vanhan puolustusvoimista annetun lain (402/1974) 10 a ja 10 b §, uuden puolustusvoimista annetun lain (155/2007) 5 ja 24 § sekä Maanpuolustuskorkeakoulusta annettu asetus (668/1992).

Puolustusvoimia koskevan uuden lain valmistelun yhteydessä kävi ilmi, että Maanpuolustuskorkeakoulua koskevat lakitasoa vaativat säännökset olisi tarkoituksenmukaista koota yhteen eikä sisällyttää niitä enää puolustusvoimista annettuun lakiin. Säännöksiä on niin runsaasti, että Maanpuolustuskorkeakoulusta olisi säädettävä omassa, erillisessä laissaan.

Maanpuolustuskorkeakoulua koskevaa asetusta on sen antamisen jälkeen muutettu useasti – viimeksi niin sanotun Bolognan prosessin periaatteiden huomioon ottamisen vuoksi vuonna 2006. Vuoden 2001 uudistuksella lakkautettiin opistoupseerin koulutus ja luotiin upseerin kaksiportainen koulutusohjelma, jossa perustutkintoina suoritetaan upseerin alempi ja ylempi korkeakoulututkinto sekä yleisesikuntaupseerin ja sotatieteiden tohtorin jatkotutkinnot.

Pääsääntöisesti voimassa oleva sääntely vastaa sisällöltään varsin hyvin nykyistä käytäntöä ja tarpeita. Säädöstaso on uusi perustuslaki huomioon ottaen varsin monen säännöksen osalta kuitenkin liian alhainen. Samassa yhteydessä, kun koulutusta koskevia säännöksiä ehdotetaan nostettaviksi asetuksesta lain tasolle, ehdotetaan Maanpuolustuskorkeakoulua koskevan sääntelyn selkeyttämiseksi säädettäväksi erillinen laki Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Laissa säädettäisiin Maanpuolustuskorkeakoulun asemasta ja tehtävistä, siellä annettavasta opetuksesta ja suoritettavista tutkinnoista, Maanpuolustuskorkeakoulun hallinnosta ja organisaatiosta, opiskelijavalinnoista, muutoksenhausta sekä opiskelijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista.

2 Nykytila

2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö

Historiaa

Vuoden 1924 upseerien opetuslaitoksista annetun lain (176/1924) mukaan upseerien ammattikoulutusta oli pääasiallisesti tarkoitus antaa kadettikoulussa ja reserviupseerikoulussa sekä perustettavassa sotakorkeakoulussa. Tarkempia säännöksiä mainittujen koulujen osalta annettiin niitä koskevilla asetuksilla.

Sotakorkeakoulu aloitti toimintansa 3 päivänä marraskuuta 1924. Tätä ennen itsenäistyneen Suomen yleisesikuntaupseerit koulutettiin ulkomailla. Kadettikoulu aloitti toimintansa jo vuonna 1780 Kuopiossa (alun perin Haapaniemen Sotakoulu) ja siirtyi myöhemmin Haminan kautta Helsinkiin.

Sotakorkeakoulun tehtäväksi säädettiin ylemmän sotatieteellisen opetuksen antaminen upseereille. Erikoisaselajeihin tarvittavien upseerien ylempi jatkokoulutus saattoi lain mukaan tapahtua myös teknillisessä korkeakoulussa. Kadettikoulun tarkoituksena oli alkeiskoulutuksen antaminen vakinaisen väen upseereiksi aikoville.

Asetuksella sotakorkeakoulu säädettiin koulutus- ja komentosuhteissa sotaväen päällikön, ja taloussuhteissa välittömästi puolustusministeriön alaisuuteen. Opetuksen osalta korkeakoulu jakaantui kahteen osastoon, yleiseen ja sotateknilliseen. Molemmissa opiskelun oli tarkoitus kestää kaksi vuotta, sotateknillisen osaston kurssia kuitenkin edelsi kaksivuotinen yleisteknillinen kurssi teknillisessä korkeakoulussa.

1920-luvun lopulla kävi ilmeiseksi, ettei väliaikainen sotakorkeakoulu riittänyt täyttämään puolustuslaitoksen yleisesikuntaupseerien tarvetta. Vuoden 1930 upseerien opetuslaitoksista annetulla lailla (97/1930) kumottiin vuonna 1924 annettu samanniminen laki ja sotakorkeakoulu vakinaistettiin. Uuden lain nojalla sotakorkeakoulusta annetun asetuksen (305/1930) mukaan korkeakoulun yleinen ja sotateknillinen osasto tuli edelleen tarpeen mukaan jakaantumaan ilmasota-, merisota-, tykistö-, insinööri- ja muihin erikoislinjoihin. Kadetti-, merisota- ja reserviupseerikoulusta annettiin omat asetuksensa.

Sotien aikana ja niiden välillä sotakorkeakoulun opetus oli keskeytyneenä syksystä 1939 vuoteen 1946, ja tämän jälkeenkin sotien seurannaisvaikutukset vaikeuttivat sotakorkeakoulun toimintaa. Sotien jälkeen toiminta noudatteli pitkälti 1930-luvun lähtökohtia ja seuraava merkittävä organisaatiouudistus toteutettiin vasta 1960-luvulla. Sotateknillinen osasto lakkautettiin ja maa-, meri- sekä ilmasotalinja puolestaan tulivat jakaantumaan yleiseen ja teknilliseen opintosuuntaan. Sotakorkeakoulu siirtyi koulutuspäällikön alaisuuteen puolustusvoimain komentajan alaisuudesta.

Sotilasopetuslaitoksista annetulla lailla (15/1966) kumottiin sodanaikainen upseerien opetuslaitoksista annettu laki (570/1941). Uuden lain nojalla sotilasopetuslaitoksista annetun asetuksen (16/1966) mukaan sotakorkeakoulussa voitiin myös toimeenpanna maanpuolustuskysymyksiä koskevia erikoiskursseja ja jatkokoulutustilaisuuksia. Laissa säädettiin ensi kertaa sotakorkeakoulun tehtäväksi myös tutkimustyö.

Sotatieteen laitos liitettiin sotakorkeakoulun osaksi vuonna 1985. Samalla korkeakoulu siirrettiin koulutuspäällikön alaisuudesta pääesikunnan päällikön alaisuuteen. Sotilasopetuslaitoksista annettu laki kumottiin vuoden 1993 alusta lailla sotilasopetuslaitoksista annetun lain kumoamisesta (491/1992) ja Kadettikoulu, Taistelukoulu sekä sotakorkeakoulu yhdistettiin Maanpuolustuskorkeakouluksi.

Maanpuolustuskorkeakoulun organisaatio ja tehtävät

Maanpuolustuskorkeakoulu on pääesikunnan alainen korkeakoulu ja ylintä yleistä ja sotilaallista maanpuolustusopetusta antava opetuslaitos Suomessa. Sen päätehtävänä on suunnitella ja järjestää opetus, joka johtaa upseerin virkoihin vaadittaviin tutkintoihin. Korkeakoulussa tehdään myös sotatieteellistä tutkimusta.

Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijat hyväksyy Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori pääesikunnan määräämien perusteiden ja johtosäännössä määrätyn valintajärjestelmän mukaisesti.

Maanpuolustuskorkeakoulun koulutusohjelmat pannaan toimeen tutkinto-osastoilla, joita ovat Kadettikoulu ja jatkotutkinto-osasto. Opetuksen suunnittelevat ja toteuttavat ainelaitokset, joita puolestaan ovat taktiikan, strategian, sotatekniikan, johtamisen, sotahistorian, koulutustaidon ja käyttäytymistieteiden laitokset. Laitokset vastaavat myös oman alansa tutkimuksesta ja tutkijakoulutuksesta.

Sotatieteiden kandidaatin tutkinto

Sotatieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto ja se suoritetaan kolmessa vuodessa. Ylempi korkeakoulututkinto eli sotatieteiden maisterin tutkinto suoritetaan pääsääntöisesti kahdessa vuodessa, poikkeuksena ilmavoimien ohjaajalinja. Sotatieteiden kandidaatin tutkinnon ja sotilasammatillisten opintojen suorittamisen jälkeen opiskelija nimitetään määrä-aikaiseen nuoremman upseerin virkaan ja hän syventää saamaansa opetusta 3 - 4 vuoden ajan työelämässä. Poikkeustapauksessa ja puolustusvoimien edun niin edellyttäessä sotatieteiden maisterin opinnot voidaan aloittaa aikaisemminkin.

Sotatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä sekä riittävä viestintä- ja kielitaito.

Sotatieteiden pääaineita ovat sotataito, sotilaspedagogiikka, johtaminen ja sotatekniikka. Sotatieteiden kandidaatin tutkinto ja tutkinnon ohella suoritettavien sotilasammatillisten opintojen tavoitteena on, että koulutuksen hyväksytysti suorittaneella on valmius toimia puolustusvoimien sodan ajan joukkojen perusyksikön päällikkötehtävissä sekä rauhan ajan keskijohto- ja asiantuntijatehtävissä sekä perusteet toimia perusyksikköpäällystön kansainvälisissä tehtävissä.

Sotatieteiden kandidaatin tutkintoa ja erikseen määrättyjä sotilasammatillisia opintoja seuraavan työelämäjakson tavoitteena on syventää upseerin käytännön osaamista ennen maisterin tutkintoon johtavia opintoja. Osa tutkintoihin kuuluvista opinnoista, esimerkiksi tutkimustyöhön liittyen, voidaan suorittaa työelämäjakson aikana. Joukko-osastojen on sitouduttava opintojen mahdollistamiseen ja oppijan ohjaus on järjestettävä niin, että hänellä on mahdollisuus tavoitteisensa saavuttamiseen.

Sotatieteiden maisterin tutkinto

Sotatieteiden maisterin tutkintoon johtava koulutus rakentuu kandidaatin tutkinnon antamalle pohjalle. Sotatieteiden maisterin tutkintoon suorittaneella on pääaineen hyvä tuntemus ja sivu-aineen perusteiden tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito.

Sotatieteiden maisterin tutkintoon liittyen opiskelija suorittaa perusopinnot neljästä aineesta (sotataidosta, sotilaspedagogiikasta, johtamisesta ja sotatekniikasta) sekä aineopinnot pitkästä sivuaineesta ja syventävät opinnot pääaineestaan. Sotataito on kaikilla opiskelijoilla, joko pääaine tai pitkä sivuaine.

Sotatieteiden maisterin tutkinnon ja tutkinnon ohella suoritettavien sotilasammatillisten opintojen tavoitteena on, että koulutuksen hyväksytysti suorittaneella on valmius toimia puolustusvoimien sodan ajan joukkojen joukkoyksikköpäällystötehtävissä sekä toimia rauhan ajan perusyksikön päällikkötehtävissä ja perusyksikköpäällystön kansainvälisissä tehtävissä.

Maisterin tutkintoon johtavat opinnot järjestetään Maanpuolustuskorkeakouluun kuuluvassa Kadettikoulussa Helsingissä ja sen ohjaamana puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluissa eri puolella Suomea. Opinnot tapahtuvat maasotalinjalla, merisotalinjalla ja ilmasotalinjalla. Näiden linjojen sisällä on lisäksi eriytyviä aselaji- ja toimialaopintosuuntia. Myös rajavartiolaitoksen upseerit suorittavat tutkinnon Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Sotatieteiden maisterin opintoja suorittamaan voidaan hyväksyä valintatilaisuuden testit ja kokeet hyväksytysti suorittanut hakija, joka on yliopistoasetuksen (115/1998) mukaisesti kelpoinen korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja joka lisäksi on suorittanut reservin upseerin koulutuksen. Myös reservin aliupseerin koulutuksen saanut voidaan hyväksyä opiskelijaksi, mikäli hän suorittaa hyväksytysti joukkueenjohtajan kurssin ennen kadettikurssin alkamista. Hakijalta edellytetään myös, että hän on henkisen ja fyysisen kuntonsa sekä terveytensä ja elämäntapojensa puolesta upseerin ammattiin sopiva ja iältään enintään 26-vuotias kadetti-kurssin alkaessa. Lentäjiksi koulutettavien osalta vastaava ikäraja on 23 vuotta. Maanpuolustuskorkeakouluun opiskelemaan hakeutuvat antavat kirjallisen suostumuksensa huumetestaukseen ja turvallisuusselvitysmenettelyyn.

Sotatieteiden maisterin tutkintoon johtavat opinnot koostuvat kolmesta kokonaisuudesta: sotatieteiden kandidaatin opinnoista, työelämäjaksosta ja sotatieteiden maisterin opinnoista.

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste, kuten yliopistolaissa (645/1997) tarkoitetuissa yliopistoissa. Sotatieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja sotatieteiden maisterin tutkinto on 120 opintopisteen laajuinen. Tutkinnon ulkopuolella suoritettavien sotilasammatillisten opintojen mitoittamisessa käytetään ammatillisessa aikuiskoulutuksessa käytettäviä opintojen mitoitusperiaatteita.

Opetus, kurssimajoitus, ruokailut ja terveydenhuolto ovat sotatieteiden kandidaattiopinnoissa ilmaiset. Tämän lisäksi maksetaan päivärahaa. Sotatieteiden kandidaatin tutkinnon ja erikseen määrättyjen sotilasammatillisten opintojen jälkeen puolustusvoimat ottaa henkilöt palvelukseen määräaikaiseen nuoremman upseerin virkaan. Tämä virkasuhde on peruste palkanmaksulle niin työssä harjaantumisvaiheen kuin maisterivaiheen opintojenkin osalta.

Jatkotutkinnot

Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkintoja ovat yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto. Yleisesikuntaupseerin tutkinnon laajuus on vähintään 140 opintopistettä ja siihen kuuluvat opinnot muodostuvat esiupseerikurssista ja yleisesikuntaupseerikurssista.

Kaikki vakinaisessa virassa olevat puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen upseerit opiskelevat esiupseerikurssilla. Kurssi on osa sotatieteellisiä jatko-opintoja. Noin kolmannes esiupseerikurssin opiskelijoista valitaan yleisesikuntaupseerikurssille soveltuvuuden ja opintomenestyksen perusteella.

Yleisesikuntaupseerin tutkinto suunnitellaan ja järjestetään siten, että opiskelijat saavuttavat ylimpiin upseerin tehtäviin vaadittavat tiedot ja taidot sekä yleisen korkeakoulujärjestelmän mukaisen ensimmäisen jatkotutkinnon tasoiset tutkijavalmiudet. Yleisesikuntaupseerin tutkinnon pääoppiaineena on sotataito, joka sisältää strategiaa, operaatiotaitoa ja taktiikkaa sekä sotahistoriaa. Muita oppiaineita ovat johtaminen, sotatekniikka ja sotilaspedagogiikka. Tutkimuskoulutus ja siihen liittyvä diplomityön laatiminen ovat oleellinen osa tutkintoa.

Yleisesikuntaupseerin tutkintoon johtaviin opintoihin voidaan hyväksyä myös soveltuvalla alalla muussa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jonka on oltava sopiva koulutettavaksi upseerin ylimpiin tehtäviin. Opiskelijaksi hyväksyminen edellyttää myös säädettyä määrää aikaisempia sotatieteellisiä opintoja.

Yleisen koulutusluokituksen mukaisesti esiupseerikurssi on itsenäisenä kokonaisuutena toteutettuna esiupseerin tehtävätasolle vaadittavaa täydennyskoulutusta, koska se ei johda jatkotutkintoon. Esiupseerikurssin laajuus on vähintään 60 opintopistettä.

Tieteellinen jatkokoulutusohjelma johtaa sotatieteiden tohtorin tutkintoon. Maanpuolustuskorkeakoulussa voidaan opiskella sotatieteiden tohtorin tutkinto sotahistoriassa, johtamisessa, sotatekniikassa, operaatiotaidossa ja taktiikassa sekä sotilaspedagogiikassa ja strategiassa. Ohjelman kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai yleisesikuntaupseerin tutkinto, jos upseeri on suorittanut kolmevuotisen upseerin tutkinnon. Erityisistä syistä voidaan ohjelmaan hyväksyä opiskelija, jolla on soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto. Tutkimusaiheen tulee soveltua Maanpuolustuskorkeakoulun opetusaineisiin.

Jatkotutkinto-osaston kurssien yksittäisiä opintojaksoja voivat hyödyntää myös yliopistojen opiskelijat Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin myöntämin opinto-oikeuksin.

Täydennyskoulutus

Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen tehtävänä on järjestää puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön täydennyskoulutusta. Koulutuksen lisäksi keskus kehittää puolustusvoimien koulutuksessa, opiskelussa ja työskentelyssä tarvittavia menetelmiä, teknologioita ja materiaalia sekä tuottaa niihin liittyviä palveluita. Keskuksessa voidaan myös järjestää puolustushallinnon ja rajavartiolaitoksen ulkopuolisille tarkoitettuja maksullisia kursseja.

Opistoupseerit suorittavat sotatieteiden kandidaatin tai maisterin tutkinnon Kadettikoulussa.

Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksessa on mahdollisuus opiskella myös tekniikan lisäopinnot, jotka ovat laajuudeltaan 60 opintopistettä.

Määräaikaiset reserviupseerit

Maanpuolustuskorkeakoulussa voidaan kouluttaa henkilöitä myös määräaikaisen reserviupseerin tehtäviin. Koulutukseen valitut osallistuvat sotilasammatillisten opintojen lisäksi sotatieteiden kandidaattiopintojen opetukseen, mutta koulutus ei tähtää tutkintoon.

2.2 Kansainvälinen kehitys sekä ulkomaiden lainsäädäntö

Upseerikoulutuksen järjestäminen

Monissa maissa upseerien koulutusjärjestelmät poikkeavat merkittävästi suomalaisesta järjestelmästä, koska niiden sotalaitosjärjestelmät perustuvat ammattiasevoimiin.

Upseerikoulutusta koskevia sääntelyjä ei kaikissa maissa ole. Koulutuksen ohjaaminen tapahtuu puolustusvoimien sisäisin järjestelyin ja määräyksin.

Ammattiarmeijalle rakentuvissa maissa sotilaallisten perustaitojen opetus ja harjaannuttaminen tapahtuvat joko sotilasopetuslaitoksissa tai joukko-osastoissa. Akateemiseen tutkintoon johtavat opinnot voidaan suorittaa jossakin kyseisen valtion siviiliyliopistossa. Yhteistyöstä opintojen järjestämisessä sovitaan puolustushallinnon ja yliopistojen kesken. Osassa maita upseerikoulutus kuuluu opetusministeriön toimialaan ja tästä syystä sitä ohjataan kuten siviiliopetuslaitoksia. Puolustusministeriöillä on yleisesti ottaen suuri tutkintovaatimusten ohjausvastuu. Perusopintojen jälkeiset upseerin jatkotutkinnot ovat selkeästi ammatillisesti painottuneita. Mahdollinen väitöskirjatyö tehdään siviiliyliopistojen tiedekunnissa.

Myös upseerintutkintojen vastaavuus siviilijärjestelmän tutkintojen kanssa vaihtelee maittain. Esimerkiksi Bulgariassa ja Romaniassa sotilaskoulutuksessa noudatetaan siviiliyliopistojen kanssa samoja tutkintovaatimuksia. Romaniassa osa koulutusohjelmista on avattu myös siviiliopiskelijoille.

Sotilasopetuslaitosten asema

Kanada ja Viro ovat luoneet järjestelmän, jossa ylintä sotilaskoulutusta antavan oppilaitoksen johdossa olevan henkilön suoranaisena esimiehenä on puolustusvoimien komentaja. Italiassa ja Isossa Britanniassa komentaja vastaa ohjauksesta yhdessä pääesikunnan kanssa.

Puolustusministeriön ohjauksessa ovat Itävallan, Tanskan, Viron, Saksan, Italian, Latvian, Slovakian ja Espanjan sotilasoppilaitokset.

>Bolognan prosessi

Bolognan julistuksen tavoitteena on synnyttää yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Korkeakoulujärjestelmien yhtenäistämisen tarkoituksena on lisätä eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa muihin maanosiin verrattuna.

Monet Euroopan maat ovat joko mukana Bologna prosessissa tai suunnittelevat sen periaatteiden noudattamista omassa sotilaskoulutuksessaan.

Bolognan prosessissa linjattuja periaatteita noudattavat sotilaskoulutuksessaan Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Itävalta, Bulgaria, Tsekki, Ranska, Saksa, Italia, Latvia, Romania ja Slovakia.

Espanja selvittää mahdollisuutta liittää oma sotilaskoulutusjärjestelmänsä mukaan Bolognan prosessiin, mutta näkee puolustushaarojen perinteisesti erittäin vahvan roolin suurena haasteena tutkintorakenteen ja tutkintojen harmonisoimiselle. Alankomaat keskittyy sotilastehtävissä hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen siviilityömarkkinoilla.

Ruotsi

Valikoivaan asevelvollisuuteen siirtyneessä Ruotsissa ollaan uusimassa upseerikoulutusjärjestelmää. Ruotsissakin voidaan suorittaa korkeakoulututkinto ja tämän jälkeen sotilasammatillisia kursseja ja vasta myöhemmin esikuntaupseerikurssi. Sotatieteellisen tohtoritutkinnon suorittamismahdollisuutta ei ole. Koulutuksessa noudatetaan opetusministeriön antamia säädöksiä: Högskolelagen (1992:1434), Förordning (1996:1476) för instruktionen för Försvarshögskolan, sekä Officesrsförordning.

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta (Försvarshögskolan) on vuoden 2008 alussa tullut akateeminen korkeakoulu ja se on samalla siirtynyt opetusministeriön alaisuuteen. Puolustusministeriö vastaa sotilaskoulutuksen resursseista.

Norja

Norjassa upseerin ensimmäiseen eli kandidaattitason tutkintoon tähtäävästä koulutuksesta vastaa kukin puolustushaara itsenäisesti omissa kouluissaan. Vasta maisterivaiheen opinnot ovat kaikille puolustushaaroille yhteiset. Norjassa sovelletaan upseerikoulutuksen järjestämiseen siviiliyliopistoihin sovellettavaa lainsäädäntöä soveltuvin osin.

Tanska

Tanskassa sotilaskoulutusta on kehitetty Bolognan prosessin periaatteet huomioiden. Tanskassa sotilasalan tutkintojen opinnot on avattu myös siviileille. Tätä mahdollisuutta käytetään kuitenkin hyvin harvoin. Koulutus- ja henkilöstöjärjestelmää ohjataan puolustusministeriön vuonna 1980 antamalla direktiivillä (Betænkning 902 af 1980). Direktiivi säätelee palvelussuhteen ehtoja, koulutuksen kestoa ja sisältöä.

Viro

Puolustusvoimien omassa johdossa oleva upseerikoulutus käynnistettiin vuonna 1997. Opiskelu tapahtuu Tartossa toimivassa sotakoulussa (Kaitseväe Ühendatud Õppeasutused eli Estonian National Defence College). Opetussuunnitelmat ovat eurooppalaisen korkeakoulujärjestelmän mukaiset eli alemman tutkinnon suorittaminen kestää kolme ja ylemmän tutkinnon kaksi vuotta. Kanta-aliupseerit saavat oman uudistetun yhden opintovuoden mittaisen peruskoulutuksensa Võrun Taistelukoulussa eli Kaitseväe Lahingukool`issa.

Upseerien jatkokoulutusta annetaan Baltian maiden yhteisessä Baltic Defence Collegessa. Virolaiset voivat opiskella myös Maanpuolustuskorkeakoulussa Suomessa.

Iso-Britannia ja Saksa

Iso-Britanniassa ja Saksassa akateeminen sotilaskoulutus tapahtuu siviiliyliopistoissa. Sotilas-ammatillinen ja akateeminen koulutus ovat täysin toisistaan erillisiä. Iso-Britanniassa monella upseerin uralle tulevalla henkilöllä on jo hakeutumishetkellä suoritettuna siviiliyliopistoissa alempi akateeminen perustutkinto.

Yhdysvallat ja Kanada

Yhdysvalloissa ja Kanadassa upseereilta edellytettävä koulutus rinnastuu yliopisto- tai ammattikorkeakouluopintoihin. Jatkotutkinnot suoritetaan yliopistoissa.

Yhdysvalloissa asevoimien eri puolustushaarat ovat erittäin itsenäisiä. Puolustushaarojen välillä ei ole samanlaista yhteistoimintaa kuin Suomessa. Puolustushaarojen omien kadettikoulujen (Military Academy, Naval Academy, Air Force Academy) ohella henkilö voi kouluttautua upseeriksi myös määrätyissä yliopistoissa Reserve Officer Training Corps -ohjelman avulla tai opiskelemalla Officer Candidate Schoolissa. Koulutuslaitos määrää, mihin tehtäviin he sijoittuvat.

2.3 Nykytilan arviointi

Maanpuolustuskorkeakoulun ensisijainen tehtävä on tuottaa puolustusvoimille sekä rauhan ajan että sodan ajan tarpeisiin ammatillisesti ja tieteelliseltä ajattelultaan pätevä upseeristo. Se ei asemaltaan voi siten olla rinnastettavissa monitieteellisiin yliopistoihin, joissa tieteellisen tutkimuksen suorittaminen on päätehtävänä.

Maanpuolustuskorkeakoulun asema pääesikunnan alaisena sekä korkeakoulun tehtävä kouluttaa henkilöstöä puolustusvoimien tehtäviin poikkeavat yliopistolain mukaisten ja perustuslain 123 §:ssä säädetyn itsehallinnon omaavien yliopistojen toiminnan lähtökohdista.

Vaikka Maanpuolustuskorkeakoulua ei perustuslain 123 §:n nojalla voida lukea Suomen korkeakoulujärjestelmässä yliopistoihin, sen tutkinnot on korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen (464/1998) 2 §:ssä rinnastettu yliopistolain mukaisten yliopistojen tutkintoihin.

Maanpuolustuskorkeakoulun hallinnon järjestämisestä ja tutkinnoista säädetään tällä hetkellä suurimmaksi osaksi puolustusvoimista annetussa laissa olevan valtuutuksen nojalla asetuksella. Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja valtionhallinnon toimielinten yleisistä perusteista on säädettävä lailla, jos niiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä.

Valtion ylläpitämän Maanpuolustuskorkeakoulun virkamiehet ja päätöksentekoelimet käyttävät julkista valtaa päättäessään muun muassa opiskelijoiden etuihin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvistä asioista. Keskeisistä Maanpuolustuskorkeakoulun hallinnon järjestämiseen liittyvistä asioista tulisi siksi säätää lain tasolla.

Maanpuolustuskorkeakoulun järjestämän koulutuksen ja muun toiminnan laadunarvioinnista ei voimassa olevassa lainsäädännössä ole säännöksiä. Useisiin opetustoimen säädöksiin on viime aikoina sisällytetty laadunarviointiin liittyviä velvoitteita.

Maanpuolustuskorkeakoulun asemasta, opiskelijaksi hyväksymisestä, opiskelun keskeyttämisestä, opinto-oikeuden menettämisestä ja muutoksenhausta säädetään lain tasolla. Opetuksen järjestämiseen ja tutkintoihin liittyvät säännökset on annettu valtioneuvoston asetuksella.

On perusteltua, että keskeisimmät koulutuksen ja opetuksen lähtökohdat määriteltäisiin lain tasolla vastaavien periaatteiden mukaan kuin yleistä korkeakoulutusta koskevassa lainsäädännössä.

Voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole säännelty riittävän kattavasti kelpoisuudesta opintoihin ja opiskelijavalinnan perusteista. Säädöksiä tulisi tältä osin täydentää.

Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa asetuksessa säädetään nykyään myös keskeisistä opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Sääntelytasoa ei voida pitää oikeusturvan kannalta riittävänä. Toisaalta opiskelijoiden terveydentilatietojen antamista ja käsittelyä, turvallisuusselvityksen tekemistä ja päihdetestausta koskeva sääntely puuttuu kokonaan. Perustuslain mukaan lailla on säädettävä muun muassa yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista. Sääntelyä tulee tämän vuoksi täsmentää ja täydentää.

Puolustushallinnolla ei ole riittäviä henkilöstöresursseja kohdennettavaksi vastuullaan olevaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen strategiassa asetettuihin tehtäviin ilman, että resurssit joudutaan irrottamaan sotilasorganisaation muista tehtävistä. Sotatieteiden maisterin tutkinnon avaaminen laajentaisi sotatieteellistä osaamista yhteiskunnassa ja parantaisi viranomaisyhteistyön edellytyksiä sekä edesauttaisi laajemminkin maanpuolustustahdon ylläpitämistä kustannustehokkaimmalla tavalla.

Tutkintojen avaaminen on myös edellytys Bologna-Praha – prosessin edellyttämälle opiskelijoiden liikkuvuudelle. Maanpuolustuskorkeakoulu valitsisi opiskelijoita sekä suorittamaan upseerin virkaan edellytettäviä opintoja, joihin sisältyy sotatieteellisen tutkinnon lisäksi myös sotilasammatillisia opintoja että suorittamaan pelkästään sotatieteellistä tutkintoa. Jälkimmäisessä tapauksessa opiskelija ei valmistuessaan saa kelpoisuutta upseerin virkaan.

3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

3.1 Tavoitteet

Uuden lain keskeisenä tavoitteena on Maanpuolustuskorkeakoulua koskevien säännösten uudistaminen ottaen huomioon perustuslain asettamat vaatimukset. Julkista valtaa käyttävien Maanpuolustuskorkeakoulun toimielinten yleisistä perusteista samoin kuin opiskelijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista säädettäisiin tämän mukaisesti lain tasolla.

Tavoitteena on myös tarkistaa ja täydentää säännöksiä sisällöllisesti. Maanpuolustuskorkeakoulun tehtävien, hallinnon, opetuksen, tutkintojen sekä opiskelijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien määrittelyssä otettaisiin huomioon toiminnassa esille tulleet kehittämistarpeet ja toiminnassa tapahtuneet tosiasialliset muutokset.

Koulutusta, opetusta ja tutkintoja koskevien säännösten uudistamisen keskeisenä tavoitteena on opiskelijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien selkeä määrittely, mikä osaltaan parantaa opiskelijoiden oikeusturvaa.

Esityksellä ei ole tarkoitus muuttaa opiskelijoiden asemaa Maanpuolustuskorkeakoulussa. Tutkinto-opetus tulee säilymään maksuttomana.

Säännösten uudistamisessa on niin ikään ollut tavoitteena ottaa huomioon lainsäädännön yleinen kehitys ja erityisesti muun koulutusta sääntelevän lainsäädännön kehittyminen.

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen, kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen sekä kumppanuus edellyttävät maanpuolustuksen osaamisen kehittämistä laajemmalti yhteiskunnassa. Tavoitteena on laajentaa sotatieteellisen tutkimuksen tekijöiden joukkoa avaamalla tutkinnot myös siviiliopiskelijoille ja lisätä siten puolustusvoimia hyödyttävää tutkimustietoa.

Sotatieteellisen tutkinnon suorittaneet henkilöt työllistyisivät esimerkiksi muiden viranomaisten valmiudellisiin ja turvallisuustehtäviin sekä siviilikriisinhallintaan ja muihin humanitaarisiin toimintoihin liittyviin tehtäviin. Siviiliopiskelijoita otettaisiin vuosittain kymmenkunta.

Tutkintojen avaaminen on edellytyksenä poikkitieteellisten maisteriohjelmien rakentamiselle tulevaisuudessa. Maanpuolustuskorkeakoulu tekee jo nykyään tiivistä yhteistyötä yliopistojen kanssa. Yhteistyön lisääminen mahdollistaisi resurssien tehokkaan kohdentamisen puolustusvoimien tehtäviä tukevaan sotatieteelliseen tutkimukseen ja opetukseen.

Sotatieteellisten tutkintojen avaaminen vain tutkintoja suorittaville opiskelijoille lähentäisi sotatieteitä muihin tieteenaloihin ja Maanpuolustuskorkeakoulua yliopistolaissa tarkoitettuihin yliopistoihin.

Tavoitteena sotatieteiden maisterin tutkinnon avaamiselle opiskelijoille, joilla on muu alempi korkeakoulututkinto kuin sotatieteiden kandidaatin tutkinto, on rekrytoida puolustusvoimiin osaavaa henkilöstöä. Esimerkki tarvittavasta uudesta osaamisesta ovat teknisten alojen opiskelijat.

Puolustusvoimiin rekrytoidaan vuosina 2009 - 2020 eläkkeelle siirtyvien erikoisupseerien tilalle noin 300 henkilöä. Tehtävät edellyttävät puolustusvoimien tuntemusta ja sotatieteellistä osaamista, jonka voisi hankkia suorittamalla Maanpuolustuskorkeakoulussa sotatieteiden maisterin tutkinto ilman upseerilta edellytettäviä sotilasammatillisia opintoja.

Upseerien virat voitaisiin varata sotilasorganisaation ydintehtäviin. Sotatieteiden maisterin tutkinnon avaamisella mahdollistettaisiin, että esimerkiksi erikoisupseeriston ja siviili-insinöörien tehtäviin voitaisiin valita teknistä ja sotatieteellistä osaamista omaavia, ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä, joiden ei tarvitsisi olla upseereita.

3.2 Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan, että Maanpuolustuskorkeakoulusta annettaisiin kokonaan uusi laki. Nykyisin Maanpuolustuskorkeakoulusta säädetään puolustusvoimista annetussa laissa ja Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa.

Lakiin otettaisiin säännökset Maanpuolustuskorkeakoulun asemasta ja tehtävistä, siellä annettavasta opetuksesta ja suoritettavista tutkinnoista, Maanpuolustuskorkeakoulun hallinnosta ja organisaatiosta, opiskelijavalinnoista, muutoksenhausta sekä opiskelijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista.

Maanpuolustuskorkeakoulu olisi puolustusvoimiin kuuluva sotatieteellinen korkeakoulu, joka toimisi suoraan puolustusvoimain komentajan alaisuudessa. Pääesikunnan toimivallasta säädettäisiin ehdotetussa laissa sekä uudessa puolustusvoimista annetussa laissa. Maanpuolustuskorkeakoulun sisäinen järjestys olisi sotilaallinen.

Maanpuolustuskorkeakoulun tehtävänä olisi edistää sotatieteellistä tutkimusta ja tieteellistä sivistystä sekä antaa puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen upseerin virkaan ja muihin sotatieteellisen alan asiantuntijatehtäviin vaadittavaa opetusta.

Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat sotatieteiden maisterin ja sotatieteiden kandidaatin tutkinnot säilyisivät ennallaan. Ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon tutkintovaatimukset uudistettiin vuonna 2006 yliopistojen uudistettuja tutkintovaatimuksia vastaaviksi.

Maanpuolustuskorkeakoulu on avannut Bolognan prosessin myötä opintomahdollisuuksia myös siviiliopiskelijoille. Koulun tutkinnot sovitettiin yhteen eurooppalaisten yliopistojen opintoihin vuonna 2006, mikä mahdollistaa liikkuvuuden yliopistosta toiseen kandidaatintutkinnon jälkeen. Maisterivaiheen opinnot avautuisivat ensin.

Esityksessä ehdotetaan, että sotatieteiden maisterin tutkintoa opiskelemaan voitaisiin valita henkilö, jolla olisi muualla kuin Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettu alempi korkeakoulututkinto. Nykyisin hyväksytään edeltävinä opintoina Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettu sotatieteiden kandidaatin tutkinto.

Maisteriopintoihin voisi hakeutua kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on sovelias opintotausta. Opiskelutaustan tulisi periaatteessa soveltua tieteenaloihin sotataito, sotatekniikka, johtaminen ja sotilaspedagogiikka.

Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneelta voidaan edellyttää täydentäviä eli siltaopintoja, jotta hänet voidaan valita maisterikoulutukseen. Siltaopinnoilla saatetaan aiemman tutkinnon aikana saatu tietotaso ja osaaminen maisteriopintojen alun vaatimalle tasolle. Siltaopinnot eivät kuulu aloitettavaan maisterin tutkintoon.

Myös sotatieteiden kandidaatin opintoihin tultaisiin myöhemmin eli määrätyn siirtymäajan jälkeen ottamaan siviiliopiskelijoita. Siviili voi pätevöityä sotatieteiden alalla entisen opintotaustansa täydennykseksi ja hakeutua sitten esimerkiksi puolustus-, ulkoasian- ja sisäasianhallinnon palvelukseen turvallisuus- ja puolustusalan asiantuntijatehtäviin.

Siviiliopiskelijat opiskelevat ajoittain eri asioita kuin upseerin uralle tähtäävät opiskelijat. Siviiliopiskelijat suorittavat vain sotatieteellisiin tutkintoihin sisältyviä opintoja. He eivät opiskelisi sotilasammatillisia opintoja.

Esityksessä siis ehdotetaan, että mahdollisuus sotatieteiden maisterin ja sotatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamiseen avattaisiin myös opiskelijoille, joiden tutkinto ei johtaisi puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virkaan.

Tällöin opiskelija ei valmistuessaan saisi kelpoisuutta upseerin virkaan eikä hän ole oikeutettu samoihin opintososiaalisiin etuuksiin kuin upseerin virkaan valittavat opiskelijat. Hänen opintososiaaliset etuutensa ovat samat kuin yliopistolaissa tarkoitetuissa yliopistoissa opiskelevilla.

Upseeriksi opiskelevat saavat majoituksen, ruoan ja sotilasvaatetuksen sekä päivärahaa opintojen aikana. Heillä on siksi velvoite sitoutua puolustusvoimien palvelukseen tai maksaa etuudet takaisin, jos ei vastaanota määräaikaisen nuoremman upseerin tai upseerin virkaa.

Sotatieteen kandidaatin opinnot kestävät kolme vuotta, ja maisterivaihe kaksi vuotta. Joustavan opinto-oikeuden (JOO-sopimus) kautta yliopistojen opiskelijoilla on jo nyt mahdollista opiskella tiettyjä opintokokonaisuuksia Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Upseeriksi opiskelevat saavat kandidaatin opintojen jälkeen määräaikaisen viran puolustusvoimista. Jatkamalla opintoja maisteriksi upseeri saa vakinaisen viran. Rajavartiolaitoksessa sotatieteiden kandidaatit saavat heti vakinaisen viran. Siviiliopiskelijoille opiskelu ei suoraan takaa puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virkaa.

Maanpuolustuskorkeakoulun perustehtävä on edelleen suunnitella ja järjestää opetus, joka johtaa upseerin virkoihin vaadittaviin tutkintoihin, eli kouluttaa puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen upseeristo. Tähän asti kaikki tutkinnon suorittaneet on rekrytoitu puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen palvelukseen.

Sotatieteellisten tutkintojen avaaminen laajentaisi sotatieteellistä osaamista yhteiskunnassa ja parantaisi viranomaisyhteistyön edellytyksiä. Tutkintojen avaaminen olisi myös askel poikkitieteellisten maisteriohjelmien rakentamiselle tulevaisuudessa.

Opintojen keskeyttämistä ja opiskeluoikeuden menettävistä koskevia sääntelyjä ehdotetaan täsmennettäviksi.

Lakiin ehdotetaan otettavaksi enimmäisaika keskeyttämisen keston osalta. Opiskelijan omasta aloitteesta opiskelu voidaan keskeyttää enintään kahdeksi vuodeksi. Korkeakoulu voisi keskeyttää opiskelun myös omasta aloitteestaan, jos siihen on painava syy. Tällaisena painavana syynä voisi olla muun muassa pitkäaikainen sairaus taikka riittämätön opintomenestys. Korkeakoulun aloitteesta koulutus voitaisiin keskeyttää enintään vuodeksi kerrallaan.

Opiskeluoikeuden menettäminen olisi mahdollista, jos opiskelija on korkeakouluun hakeutuessaan antanut sellaisia vääriä tai harhaanjohtavia tietoja taikka salannut sellaisen itseään koskevan seikan, joka olisi voinut estää opiskelijaksi valinnan, jos se olisi ollut korkeakoulun tiedossa valintapäätöstä tehtäessä.

Opiskelijan syyllistyminen opintojen aikana rikokseen voisi myös johtaa opiskeluoikeuden menettämiseen. Perusteena voisi tulla kyseeseen vain sellaiseen rikokseen syyllistyminen, joka osoittaa sopimattomuutta puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virkaan. Perusteeksi ehdotetaan säädettäväksi myös puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen upseerin arvolle sopimaton käyttäytyminen opintojen aikana.

Opiskeluoikeuden voisi menettää myös, jos kieltäytyy päihdetestauksesta tai antaa päihteiden väärinkäytön osoittavan näytteen, laiminlyö toistuvasti taikka olennaisella tavalla opetukseen osallistumisen, on toistuvasti taikka olennaisella tavalla rikkonut Maanpuolustuskorkeakoulun johtosääntöä tai ei ole suorittanut opintojaan opetussuunnitelmassa määritellyssä enimmäis-ajassa, jollei Maanpuolustuskorkeakoulu erityisestä syystä myönnä hänelle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen.

Opiskelijaksi hakeutuva olisi velvollinen osallistumaan terveydenhuollon ammattihenkilön ja laboratoriohenkilökunnan tekemään päihdetestiin ennen opiskelijaksi hyväksymistä. Opintoja suorittava olisi velvollinen Maanpuolustuskorkeakoulun määräyksestä osallistumaan päihdetestiin myös opiskeluaikana tai siihen liittyvässä harjoittelussa, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija esiintyy päihteiden vaikutuksen alaisena.

Lakiin otettaisiin säännös upseerin virkaan johtavia opintoja suorittavan sekä puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirassa palvelevan opiskelijan velvollisuudesta käyttää koulutukseen osallistuessaan sotilaspukua tai virkapukua.

4 Esityksen vaikutukset

4.1 Taloudelliset vaikutukset

Maanpuolustuskorkeakoulun kokonaisrahoitus on vuositasolla noin 30,5 miljoonaa euroa. Valtaosa summasta (noin 99,5 %) rahoitetaan puolustusvoimien budjettirahoituksella. Ulkopuolisen rahoituksen osuus on toistaiseksi ollut hyvin pieni ja se on kohdistunut pääasiassa tutkimustoimintaan. Budjettirahoituksen ulkopuolelta saatavan rahoituksen määrää on kuitenkin tavoitteena lisätä erityisesti tutkimustoiminnan tarpeisiin.

Perustutkinto-opetuksen järjestämiseen käytetään noin 8,2 miljoonaa euroa ja jatkotutkinto-opetukseen noin 2,5 miljoonaa euroa. Palkatun henkilökunnan muun täydennyskoulutuksen osuus menoista on noin 1,0 miljoonaa euroa. Tutkimustoiminnan osuus määrärahojen käytöstä on noin 2,7 miljoonaa euroa.

Opetuksen ja siihen liittyvän tutkimuksen osuus Maanpuolustuskorkeakoulun menoista on noin 48 % kokonaismenoista. Muut menot aiheutuvat muiden palveluiden tuottamistehtävien (esimerkiksi Sotamuseo, maanpuolustuskurssit ja Puolustusvoimien keskuskirjasto) ylläpidosta.

Maanpuolustuskorkeakoulun palkatun henkilökunnan määrä on noin 355 virkaa. Henkilötyövuosien vuosikertymä on tätä pienempi, noin 320 henkilötyövuotta. Vuotuiset palkkakustannukset ovat noin 15 miljoonaa euroa, eli noin 49 % kokonaismenoista.

Opiskelijoiden vuotuinen määrä muodostuu vuosittain alkavista kolmevuotisista sotatieteiden kandidaattikursseista (aloitusvahvuus noin 135), kaksivuotisista sotatieteiden maisterikursseista (aloitusvahvuus noin 130) ja vuoden pituisista esiupseerikursseista (aloitusvahvuus noin 120). Lisäksi joka toinen vuosi toimeenpannaan vuoden pituinen yleisesikuntaupseerikurssi aloitusvahvuudella noin 65. Palkatun henkilökunnan täydennyskoulutusta annetaan vuositasolla noin 12 000 koulutusvuorokautta.

Sotatieteiden kandidaattivaiheessa opiskelijan opintopäivän hinta on noin 70–90 euroa. Tästä summasta opintososiaalisten menojen osuus on noin 20 euroa/ opiskelupäivä sisältäen kadetin päivärahan, noin 13 euroa/ päivä. Koulutuskustannusten ja opetushenkilöstön palkkojen osuus on noin 34 euroa/ opiskelupäivä ja tilakustannusten osuus on noin 13 euroa/ päivä.

Muiden tutkintojaksojen opiskelijat saavat opiskeluajalta palkkaa ja virkaehtosopimuksen mukaiset kustannusten korvaukset.

Esityksellä ei ole erityisiä taloudellisia vaikutuksia, koska se ei sisällä taloudellisessa mielessä merkittäviä muutoksia Maanpuolustuskorkeakoulun nykyisiin toiminnan järjestelyihin.

Ainoa, taloudelliselta merkitykseltään vähäiseksi jäävä muutos on tutkintojen harkinnanvarainen avaaminen muiden alojen opiskelijoille silloin, kun tähän on olemassa toiminnallistaloudelliset edellytykset. Tämä siis tarkoittaa käytännössä sitä, että opinto-oikeus ulkopuoliselle opiskelijalle voidaan myöntää juuri sellaisessa tapauksessa, jossa tästä ei aiheudu merkittävää ylimääräistä taloudellista rasitetta Maanpuolustuskorkeakoululle.

Pelkästään tutkintoa suorittavien opiskelijoiden määrän pysyessä esitetyissä rajoissa, Maanpuolustuskorkeakoulun ei tarvittaisi uusia henkilöstö- tai taloudellisia resursseja. Esimerkiksi majoitusta ei pelkästään tutkintoa suorittaville opiskelijoille kyettäisi tarjoamaan.

Arvion mukaan ulkopuolisen tutkinto-opiskelijan ottamisesta aiheutuvia kuluja saattavat olla mahdollisten sivuaineisiin liittyvien JOO -opintojen (joustavan opinto-oikeuden mukaiset opinnot muissa yliopistoissa) kustannukset sekä tapauskohtaiset, lähinnä tutkimustyön tekemiseen liittyvät kulukorvaukset ja tutkimustyön ohjaamiseen liittyvät palkkiot.

Opintojen suunnittelussa ja ohjaamisessa tarvittava resurssi olisi kohdennettavissa Maanpuolustuskorkeakoulun nykyisistä henkilöresursseista.

Keskeisin uusi resurssitarve olisi tutkimustöiden ohjaamisessa tarvittava henkilöresurssi. Tällä hetkellä Maanpuolustuskorkeakoululla ei ole riittävää osaamista ohjata esimerkiksi yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen tai tekniikkaan liittyviä tutkimustöitä.

Töiden ohjauksen hankkiminen muista korkeakouluista tulisi aiheuttamaan kustannuksia ohjaamisesta maksettavien palkkioiden muodossa. Suunnitelluilla opiskelijamäärillä tämä kustannuserä pystytään sisällyttämään Maanpuolustuskorkeakoulun nykyiseen toimintamenomäärärahakehykseen.

Jos ulkopuolisten opiskelijoiden määrä olisi esimerkiksi viisi, niin edellä kuvattujen kustannusten osuuden voidaan arvioida vuositasolla olevan enintään 10 000 euroa. Menoerää kompensoivat yliopistoista Maanpuolustuskorkeakouluun tulevien JOO – opiskelijoiden opinnoista saatavat maksut.

Rajavartiolaitos maksaa kadettien päivärahoista, ateriakorvauksista ja ilmaisista kotimatkoista aiheutuvat kustannukset siltä ajalta, kun kadetit ovat rajavartioalan opinnoissa. Kokonaiskustannukset ovat kadettien, joita on 15, osalta noin 353 000 euroa vuodessa. Lentokadettien saama helikopterikoulutus lisää kustannuksia.

Esitys voidaan toteuttaa puolustusministeriön hallinnonalan nykyisten määrärahojen sekä valtioneuvoston vuosille 2007 – 2011 antamien valtiontalouden kehyspäätösten puitteissa.

4.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Esityksen vaikutus muiden viranomaisten toimintaan on kokonaisuutena katsoen vähäinen, sillä esitys ei muuta viranomaisten välistä tehtävänjakoa.

Muiden viranomaisten, etenkin turvallisuusviranomaisten kannalta esityksellä voidaan kuitenkin nähdä myönteinen vaikutus sitä kautta, että harkinnanvarainen opinto-oikeuden avaaminen siviiliopiskelijoille lisää jatkossa mahdollisuuksia rekrytoida nykyistä monialaisemmin turvallisuusalalle koulutettuja henkilöitä.

4.3 Vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon

Esityksellä olisi vaikutuksia myös sukupuolten tasa-arvoon koulutuksessa. Esityksellä ei kuitenkaan ole senkaltaisia vaikutuksia, jotka edellyttäisivät erillistä sukupuolivaikutusten arviointia.

Harkinnanvarainen opinto-oikeuden avaaminen myös vailla varusmiespalvelustaustaa oleville siviiliopiskelijoille parantaa naisten mahdollisuuksia opiskella sotatieteitä ja toimii siten sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävästi.

5 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu puolustusministeriössä. Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunto seuraavilta tahoilta: opetusministeriö, oikeusministeriö, valtiovarainministeriö, yliopistot, Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto, Opetushallitus, pääesikunta, Rajavartiolaitoksen esikunta, Kadettitoverikunta ry, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry, JUKO ry, JHL ry ja Pardia ry. Lausuntoa pyydettiin yhteensä 36 lausunnonantajataholta. Esityksestä saatiin 19 lausuntoa. Lausunnoista on laadittu yhteenveto puolustusministeriössä.

Ehdotettua uudistusta ja opetuksen avaamista siviiliopiskelijoille pidettiin lausunnoissa yleisesti ottaen kannatettavina.

Helsingin yliopisto, Teatterikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Maanpuolustuskorkeakoulu ja Suomen rehtorien neuvosto ehdottivat, että Maanpuolustuskorkeakoulun ensisijaisena tehtävänä olisi tutkimuksen edistäminen ja toisena tutkimukseen perustuvan ylimmän opetuksen antaminen.

Myös Maanpuolustuskorkeakoulun koulutuksen tulee pohjautua aina viimeisimpään sotatieteen ja muiden maanpuolustuksen kannalta keskeisten oppiaineiden tutkimukseen. Tämä myös antaa perusteita Maanpuolustuskorkeakoululle tulla arvioiduksi oikein yliopistojen arviointi-menettelyssä. Ehdotuksen nykyinen muotoilu käytettyjen määrittelyiden kautta rinnastaa Maanpuolustuskorkeakoulua liikaa ammattikorkeakouluihin, joten tutkimuksen aseman selkeämpi ja oikeassa järjestyksessä tapahtuva esilletuonti on välttämätöntä ja erittäin keskeistä myös tämän eron korostamiseksi.

Suomen ylioppilaskuntien liitto ry ja Kadettitoverikunta esittivät lakiin lisättäväksi sääntelyä Maanpuolustuskorkeakoulun ylioppilaskunnasta. Myös siviiliopiskelijat tarvitsevat etujensa ajajan ja oikeuksiensa puolustajan. Esimerkiksi nykyinen Kadettitoverikunta ry ei voi sellainen olla, sillä siihen hyväksytään vain sotilasuralle koulutettavia opiskelijoita. Siviiliopiskelijoiden riski joutua yliopistoyhteisön väliinputoajiksi on sellaisenaan vakuuttava peruste uuden ylioppilaskunnan perustamisen puolesta.

Suomen ylioppilaskuntien liitto ry korosti siviiliopiskelijoiden opintososiaalisten etuuksien ja palveluiden turvaamisen olevan välttämätöntä, jotta Maanpuolustuskorkeakouluun ei muodostu opiskelumahdollisuuksiltaan ja toimeentuloedellytyksiltään eriarvoisia ryhmiä. Tällaisia erityisiä huomion kohteita ovat ainakin siviiliopiskelijoiden opintotukeen, asumiseen, ruokailuun ja terveydenhuoltoon liittyvät seikat.

Upseeriliitto ry katsoi, että palvelussitoumukset eivät vastaa nykyistä puolustusvoimien käytäntöä ja virkaehtosopimusjärjestelmän mukaisissa paikallisneuvotteluissa aiemmin sovittua menettelyä. Vanhan käytännön mukaan sitoumusaika on ollut opiskeluajan mukainen. Näin ollen sotatieteiden kandidaattiopiskelijan tulisi tehdä enintään kolmen vuoden sitoumus, sotatieteiden maisteriopiskelijan enintään kahden vuoden sitoumus ja yleisesikuntaupseeriopiskelijan enintään kahden vuoden sitoumus.

Palkansaajajärjestö Pardia ry kiinnitti huomiota siihen, että lakiehdotuksessa ei käsitellä lainkaan opintojen hyväksi lukemista tapauksissa, joissa opistoupseerit täydentävät opintojaan Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettaviin tutkintoihin. Tutkintojen täydentäminen on olennainen osa henkilöstöjärjestelmän ja osaamisen kehittämistä.

Lausunnoissa esitetyt muutosehdotukset on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotusten perustelut

1.1 Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lain nimike. Lain nimikkeeksi ehdotetaan laki Maanpuolustuskorkeakoulusta, mitä puoltaa nimikkeen kuvaavuus.

1 luku. Yleiset säännökset

1 §. Asema. Vanhan puolustusvoimista annetun lain 10 a §:n mukaan Maanpuolustuskorkeakoulu on pääesikunnan alainen korkeakoulu. Tammikuun 1 päivänä 2008 voimaan tulleen puolustusvoimista annetun lain 5 §:ssä säädetään, että Maanpuolustuskorkeakoulussa annettavasta sotilaskoulutuksesta säädetään erikseen. Lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulu mainitaan puolustusvoimien johtoa ja hallintoyksiköitä koskevassa 24 §:ssä.

Puolustusvoimista annetun lain 29 §:n mukaan puolustusministeriö päättää Maanpuolustuskorkeakoulun sijoituspaikasta. Puolustusvoimain komentajalla on oikeus päättää yksityiskohtaisista kokoonpanoista ja johtosuhteista, joilla ei ole merkittävää yhteiskunnallista, taloudellista tai henkilöstöön liittyvää vaikutusta.

Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen 4 §:ssä todetaan, että Maanpuolustuskorkeakoulun asemasta ja johtosuhteista sotilaskäskyasioissa määrää puolustusvoimain komentaja. Ehdotuksessa Maanpuolustuskorkeakoulun asemasta säädettäisiin, että se on puolustusvoimiin kuuluva puolustusvoimain komentajan alainen sotatieteellinen korkeakoulu.

Jatkossa Maanpuolustuskorkeakoulu olisi siis suoraan puolustusvoimain komentajan alainen. Puolustusvoimista annetun lain 25 §:ssä säädetään, että puolustusvoimien välitön johto ja valvonta kuuluvat puolustusvoimain komentajalle. Myös pääesikunta on puolustusvoimain komentajan alainen. Pääesikunta toimii puolustusvoimain komentajan johtoesikuntana ja valmistelee komentajan ratkaistavaksi tulevat asiat. Tämän vuoksi on tarpeetonta erikseen säätää, että Maanpuolustuskorkeakoulu on pääesikunnan alainen tai pääesikunnan ohjauksessa.

Pääesikunnalle annettaisiin kuitenkin ehdotetussa laissa nimenomaista toimivaltaa. Lakiehdotuksen 14 §:n mukaan pääesikunta päättäisi opiskelijavalinnan perusteista ja ottaisi ulkomaalaiset opiskelijat. Pääesikunta tekisi myös esityksen tutkintoa suorittamaan ja täydennyskoulutukseen hyväksyttävien opiskelijoiden lukumäärästä puolustusvoimain komentajalle, jolle kuuluisi lopullinen päätöksenteko.

Pääesikunta vastaa puolustusvoimien koulutuksen kansallisesta ja kansainvälisestä yhteensopivuudesta. Tästä syystä pääesikunta vahvistaa sotatieteellisten tutkintojen tutkintovaatimukset ja sotilasammatillisten opintojen tavoitteet. Nämä valmistellaan tiiviissä yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulun ja puolustushaarojen kanssa.

Pääesikunta toimii komentajan johtoesikuntana ja valmistelee Maanpuolustuskorkeakoulun ohjauksen myös uudessa hallintorakenteessa ja johtosuhteessa. Koulutustarjonta ja päätös koulutettavien määrästä hyväksytään puolustusvoimien toimintasuunnitelmassa.

Maanpuolustuskorkeakoulu vastaa sotatieteellisen tutkimuksesta ja tutkimukseen perustuvasta opetuksesta. Osan tutkintoon sisältyvästä opetuksesta Maanpuolustuskorkeakoulu voi hankkia puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluista sekä Raja- ja merivartiokoulusta sekä tulevaisuudessa myös esimerkiksi yliopistoista (sotilasmusiikki- ja teknisen alan opetus).

Maanpuolustuskorkeakoulun sisäinen järjestys säilyisi sotilaallisena. Säännös olisi informatiivinen, koska puolustusvoimista annetun lain 30 §:ssä säädetään, että puolustusvoimien sisäinen järjestys on sotilaallinen. Opiskelu on sotilaallisesti järjestettyä ja muistuttaa opiskelua sisäoppilaitoksessa.

Sotilaallinen järjestys tarkoittaa muun muassa sitä, että myös Maanpuolustuskorkeakoulussa noudatetaan muualla puolustusvoimissa toimintaa järjestäviä sisäisiä määräyksiä. Maanpuolustuskorkeakoulussa noudatetaan puolustusvoimien yleistä palvelusohjesääntöä ja siellä toimittaessa käyttäydytään muutenkin sotilaallisten sääntöjen mukaisesti.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasvirassa olevat ja niihin koulutettavat opiskelijat ovat sotilaallisen käskyvallan alaisia henkilöitä eli velvollisia noudattamaan sotilaskäskyjä. Heihin sovelletaan rikoslain 45 luvun sotilaita koskevia säännöksiä. Kurin ja sotilaallisen järjestyksen kannalta merkityksellisiin rikoksiin voidaan puuttua sotilaskurinpitomenettelyn keinoin.

Sotilasvirkaan koulutettavat tai niissä palvelevat opiskelijat käyttävät sotilaspukua. Tunneilla on läsnäolovelvoite. Varsinaisen opiskelun ohella opiskelijat osallistuvat sotaharjoituksiin ja fyysisesti rasittaville koulutusleireille. Lomaa on vuosittain noin kuusi viikkoa.

Korkeakoulua johtaa sotilasvirassa oleva rehtori. Myös osa opettajista on sotilasviroissa.

2 §. Tehtävät. Maanpuolustuskorkeakoulun tehtävänä on edistää sotatieteellistä tutkimusta ja antaa sotatieteellistä opetusta puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen tehtäviin ja muihin sotatieteellisen alan asiantuntijatehtäviin. Tähän asti tehtävät on lueteltu Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa asetuksessa yksityiskohtaisemmin. Ehdotuksessa tehtävien sisältö tarkentuisi muissa pykälissä. Maanpuolustuskorkeakoulu johtaa sotilaslaitoksissa ja rajavartiolaitokseen kuuluvassa Raja- ja merivartiokoulussa annettavaa sotatieteiden kandidaatin ja sotatieteiden maisterin tutkintoihin sisältyvää opetusta.

Maanpuolustuskorkeakoulun tehtävänä olisi edelleen suunnitella ja järjestää opetus, joka johtaa puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen upseerin virkoihin vaadittaviin tutkintoihin. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkintoihin johtava opetus ehdotetaan avattavaksi myös muille kuin puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen upseerin virkaan valittaville opiskelijoille.

Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavia tutkintoja ovat sotatieteiden kandidaatin, sotatieteiden maisterin, yleisesikuntaupseerin ja sotatieteiden tohtorin tutkinnot. Siviiliopiskelijat suorittavat vain sotatieteiden kandidaatin tai maisterin tutkinnon, mutta eivät upseerin virkaan tutkinnon lisäksi edellytettäviä sotilasammatillisia opintoja.

Maanpuolustuskorkeakoulu on myös tutkimuslaitos. Tutkimus paitsi palvelee puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnittelua ja kehittämistä tuottamalla päätöksenteossa tarvittavaa tietoa myös toteuttaa yhteiskunnallista palvelutehtävää.

Myös Maanpuolustuskorkeakoulussa opetuksen tulee pohjautua aina viimeisimpään sotatieteelliseen ja muiden maanpuolustuksen kannalta keskeisten oppiaineiden tutkimukseen. Maanpuolustuskorkeakoulun tehtävänä on edistää sotatieteellistä tutkimusta ja tieteellistä sivistystä, antaa tutkimukseen ja alan parhaisiin käytäntöihin perustuvaa puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen upseerin virkaan ja muihin sotatieteellisen alan asiantuntijatehtäviin vaadittavaa ylintä sotatieteellistä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Sääntely on vastaava kuin yliopistolaissa.

Maanpuolustuskorkeakoulun odotetaan välittävän tutkimustyötään ja opetustoimintaansa toiminta-alueelleen ja edesauttavan tutkimus- ja opetustoiminnassa syntyneiden tutkimustulosten ja innovaatioiden saattamista tehokkaasti yhteiskunnan käyttöön.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, joka velvoittaa nykyistä selkeämmin Maanpuolustuskorkeakoulua toimimaan tehtäviään hoitaessaan vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistämään tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Vastaava säännös on myös yliopistolaissa.

Puolustushaarat ja rajavartiolaitos vastaavat upseerin virkaan korkeakoulututkinnon lisäksi edellytettävistä sotilasammatillisista opinnoista. Sotilasammatillista opetusta annetaan puolustusvoimien puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluissa sekä rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulussa. Sotilasammatillisia opintoja voidaan järjestää myös Maanpuolustuskorkeakoulussa silloin kuin se opetuksen järjestämisen kannalta on tarkoituksenmukaista. Rajaturvallisuusalan opetus toteutetaan rajavartiolaitokseen kuuluvassa Raja- ja merivartiokoulussa. Maanpuolustuskorkeakoulu johtaa sotilaslaitoksissa annettavaa sotatieteiden kandidaatin ja sotatieteiden maisterin tutkintoihin sisältyvää opetusta.

Pääesikunnan tehtävänä on vahvistaa Maanpuolustuskorkeakoulun opetuksen yleiset tavoitteet ja sovittaa Maanpuolustuskorkeakoulun opetus yhteen puolustusvoimien muun koulutuksen kanssa.

3 §. Arviointi. Maanpuolustuskorkeakoulu arvioisi ehdotuksen mukaan opetustaan ja tutkimustaan sekä niiden vaikuttavuutta. Maanpuolustuskorkeakoulun toiminta edellyttää toiminnan arviointia, joka on tarkoitus saattaa myös säädöstasolla Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnan kehittämisen ja laadun varmistamisen kiinteäksi osaksi.

Koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulu arvioi niiden vaikuttavuutta myös koulutuksen jälkeen sekä yksilön että ympäröivän yhteiskunnan kannalta tarkasteltuna. Tarkastelun kohteena voivat olla muun muassa tutkimuksen ja koulutuksen taloudelliset, sosiaaliset, esimerkiksi työmarkkinapoliittiset, sekä sivistykselliset vaikutukset.

Maanpuolustuskorkeakoulu osallistuisi myös ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Maanpuolustuskorkeakoulu julkistaisi lisäksi järjestämänsä arvioinnin tulokset. Maanpuolustuskorkeakoulussa ensimmäinen arviointi on toteutettu vuonna 2001 ulkopuolisena arviointimenettelynä, jonka tulokset on myös julkaistu (Maanpuolustuskorkeakoulun arviointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 2:2001).

2 luku. Opetus

4 §. Opetuksen julkisuus. Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteellinen opetus olisi ehdotuksen mukaan pääsääntöisesti julkista. Perustellusta syystä pääsyä opetusta seuraamaan voitaisiin rajoittaa. Säännös vastaisi nykytilaa.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteellinen opetus on julkista, jollei viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laista (621/1999) muuta johdu. Lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori voi rajoittaa pääsyä opetusta seuraamaan palvelusturvallisuuden varmistamiseksi, opetustilojen rajallisuuden vuoksi tai muusta vastaavasta perustellusta syystä.

Oikeutta päästä seuraamaan opetusta voitaisiin rajoittaa perustellusta syystä myös esimerkiksi, jos ulkopuolisten mukanaolosta tilojen ahtauden vuoksi olisi haittaa opetustyölle. Muita syitä voisivat olla käytettävä opetusmenetelmä tai jos on ilmeistä, että ulkopuolisten mukanaolo voi häiritä oppilaiden ja opettajan työskentelyä.

Maanpuolustuskorkeakoulussa annetaan myös sotilasammatillista opetusta, johon liittyy aseiden ja ampumatarvikkeiden käyttöä. Ammuntojen ja räjäytysharjoitusten turvamääräykset edellyttävät, että harjoituksiin osallistuvilla on asianmukainen varustus.

Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnan luonteen vuoksi opetuksessa käsitellään toisinaan maanpuolustuksen turvallisuuden kannalta salassa pidettävää ja turvallisuusluokiteltua tietoa, joka voi aiheuttaa tarpeen rajoittaa opetuksen julkisuutta. Tältä osin viitattaisiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin.

5 §. Opetuksen maksuttomuus. Tutkintoihin johtava opetus olisi opiskelijalle maksutonta. Tämä vastaisi nykytilaa ja yliopistolain 8 §:n säännöstä.

Muussa koulutuksessa voitaisiin periä maksuja valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädettyjen perusteiden mukaan.

Maksullista opetusta on JOO-opiskelu eli tutkintoihin kuuluvien opintokokonaisuuksien ja osajaksojen suorittaminen samoin kuin ulkopuolisten Maanpuolustuskorkeakoululta erikseen ostamat kurssit esimerkiksi liittyen yhteistyöhön turvallisuusalan viranomaisten tai puolustus-välineteollisuuden kanssa. Myös evp-upseerien tutkinnon täydentäminen sotatieteiden maisterin tutkinnoksi on maksullista.

6 §. Tutkinnot. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista. Maanpuolustuskorkeakoulussa voidaan suorittaa sotatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto, sotatieteiden maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto, sekä jatkotutkintoja, joita ovat yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto.

Tutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetussa asetuksessa (464/1988).

Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavien tutkintojen tavoitteista ja laajuudesta, opintojen rakenteesta sekä opetuksen järjestämisestä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

7 §. Täydennyskoulutus ja muu koulutus ja opetus. Maanpuolustuskorkeakoulussa voidaan järjestää täydennyskoulutusta ja muuta koulutusta sekä antaa sotilasammatillista opetusta.

Maanpuolustuskorkeakoulu antaa puolustushallinnon ja rajavartiolaitoksen eri henkilöstöryhmien ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille tai muille riittävät opiskeluvalmiudet omaaville henkilöille täydennyskoulutusta sekä eri henkilöstöryhmien toimialakohtaista opetusta. Korkeakoulussa annetaan myös tutkinnon täydentämiseen tähtäävää opetusta.

Maanpuolustuskorkeakoulussa voidaan järjestää lisäksi puolustushallinnon ja rajavartiolaitoksen ulkopuolisille tarkoitettuja maksullisia kursseja.

Maanpuolustuskorkeakoulu toimeenpanee valtakunnalliset maanpuolustuskurssit. Nykyisin niistä säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa asetuksessa sekä Maanpuolustusopetuksen neuvottelukunnasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (329/2006).

Sotilasammatilliset opinnot ovat edellytyksenä upseerin virkaan. Sotilasammatillisia opintoja ovat esimerkiksi ammuttamisoikeuksien saamiseen liittyvä opetus ja harjoittelu. Kyse ei ole tieteellisistä opinnoista eikä niistä kerry opintopisteitä korkeakoulututkintoon.

Maanpuolustuskorkeakoulu vastaa sotatieteellisistä tutkinnoista ja ohjaa muissa sotilaslaitoksissa annettavaa sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin sisältyvää opetusta.

Sotatieteellisen opinnot ovat Maanpuolustuskorkeakoulun vastuulla olevia ects-pisteytettyjä tutkintoon sisältyviä opintoja.

Sotilasammatilliset opinnot ovat puolustushaaran järjestämisvastuulla olevia opintoja, joiden suorittaminen on edellytyksenä upseerin virkaan nimittämiselle, esimerkiksi lupia, oikeuksia, kelpuutuksia ja muita käytännön ammattitaitojen hankkimiseen liittyviä opintoja ja harjoituksia.

Puolustushaarat vastaavat upseerin virkaan korkeakoulututkinnon lisäksi edellytettävistä sotilasammatillisista opinnoista ja päättävät sotilasammatillisten opintojen sisällön. Näitä opintoja voivat järjestää puolustushaara-, aselaji- ja toimialakoulut, Raja- ja merivartiokoulu sekä joissain tapauksissa myös Maanpuolustuskorkeakoulu. Koulutusjärjestelmän kustannustehokkuuden parantamisen takia samaan sotilasammatilliseen opetukseen voi osallistua eri henkilöstöryhmien edustajia, kadetteja, aliupseereita, erikoisupseereita, opistoupseereita ja myös joissa tapauksessa puolustusvoimien tai strategisten kumppanien palveluksessa olevia siviilihenkilöitä tai reserviläisiä.

Pääesikunta vahvistaa ja yhteensovittaa tutkintotavoitteet sekä sotilasammatillisten opintojen ja muun täydennyskoulutuksen tavoitteet.

8 §. Opetus- ja tutkintokieli. Opetus- ja tutkintokieli olisi suomi. Maanpuolustuskorkeakoulu voisi päättää, että opetusta voidaan antaa sekä opinnäyte laatia joko suomen tai ruotsin kielellä.

Nykyisin opetuskielestä säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen 27 §:ssä. Sen mukaan muun kuin Suomen kielen käyttämisestä opetuskielenä säädetään johtosäännössä.

Muiden kielten käyttämismahdollisuus on tärkeää eri kielillä toteutettavien harjoitusten ja opetustapahtumien järjestämisen kannalta. Päätösvallan delegointi on yhdenmukainen esimerkiksi yliopistolain kanssa.

Tämä myös vastaa niin perustutkintoihin kuin myös jatkotutkintoihin johtavan koulutuksen nykytilannetta, sillä esimerkiksi kansainväliset harjoitukset toteutetaan kansainvälisiin operaatioihin harjaantumisen vuoksi jo nyt pääosin englanniksi. Lisäksi yleisesikuntaupseerin tutkinnon osana on myös järjestetty muutaman kerran Ruotsin kanssa toteutettava yhteinen sotaharjoitus.

Kielilaki (423/2003) tuli voimaan vuoden 2004 alusta lukien. Kielilain 4 §:n mukaan koulutusta koskevassa lainsäädännössä säädetään opetuskielestä, kielestä oppiaineena ja tutkintokielenä. Maanpuolustuskorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli on suomi. Maanpuolustuskorkeakoulu järjestää opetusta tarpeen mukaan ruotsin kielellä toteutettavina koulutusohjelmina ja kursseina. Tätä osuutta perustutkinnoista on lisätty lähinnä kieliopetuksen osalta viime vuosina valtioneuvoston antaman upseerien suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuus-vaatimuksista (9/2004) asetuksen edellyttämien velvoitteiden johdosta.

Maanpuolustuskorkeakoululla olisi mahdollisuus päättää muiden kuin kansalliskielien käyttämisestä opetuksessa ja opinnäytteiden laadinnassa. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi ulkomaisen opiskelijan tai kansainväliseen tutkimusprojektiin liittyvän opinnäytetyön laatiminen, joka voisi olla esimerkiksi tällöin englannin-, ranskan, saksan tai jollain muulla kielellä laadittu tutkimustyö.

Opiskelijalla olisi oikeus käyttää opiskelijavalinnassa ja kokeissa sekä laatia opinnäyte joko suomen tai ruotsin kieltä.

3 luku. Hallinto ja organisaatio

Perustuslain 119 §:n mukaan valtionhallinnon toimielinten yleisistä perusteista on säädettävä lailla, jos niiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä. Tuon pykälän perustelujen (HE 1/1998 vp) mukaan julkisen vallan käyttämisestä olisi kysymys esimerkiksi silloin, kun yksikkö voi antaa perustuslain 80 §:n 2 momentissa tarkoitettuja oikeussääntöjä tai tehdä päätöksiä yksilön oikeuksista, velvollisuuksista tai etuuksista taikka käyttää voimakeinoja tai puuttua muuten yksilön perusoikeuksiin. Yksikön tehtäviin kuuluvaa julkisen vallan käyttämistä olisi lisäksi pidettävä merkittävänä. Yleisillä perusteilla säännöksessä tarkoitetaan esitöiden mukaan lähinnä yksikön nimeä, toimialaa sekä pääasiallisia tehtäviä ja toimivaltuuksia.

Maanpuolustuskorkeakoulun muut kuin ehdotuksessa mainitut virkamiehet, osastot ja yksiköt eivät käytä sellaista julkista valtaa, että niistä pitäisi perustuslaissa tarkoitetulla tavalla säätää lakitasoisesti. Julkista valtaa tässä mielessä käyttävät vain laissa luetellut virkamiehet, osastot ja yksiköt, joiden toimiala, pääasialliset tehtävät ja toimivaltuudet laissa olisi määritelty.

9 §. Organisaatio. Maanpuolustuskorkeakouluun kuuluisi esikunta, osastoja, ainelaitoksia, ja muita yksiköitä.

Koulutusohjelmat pannaan toimeen tutkinto-osastoilla. Ne ovat kadettikoulu ja jatkotutkinto-osasto. Jatkossa osastojen nimiä ei enää mainittaisi, koska niiden tehtäviin ei kuulu perustuslain 119 §:n tarkoittamaa julkisen vallan käyttöä.

Opetuksen suunnittelevat ja toteuttavat ainelaitokset: taktiikan laitos, strategian laitos, tekniikan laitos, johtamisen laitos, sotahistorian laitos ja koulutustaidon laitos sekä käyttäytymistieteiden laitos. Laitokset vastaavat myös oman alansa tutkimuksesta ja tutkijakoulutuksesta.

Maanpuolustuskorkeakoulun jakaantumisesta osastoihin tai muihin yksiköihin tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten määrättäisiin tarkemmin Maanpuolustuskorkeakoulun johtosäännössä.

Lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulussa on kirjasto, Sotamuseo ja se järjestää valtakunnalliset maanpuolustuskurssit. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto ohjaa ja kehittää kirjastotoimintaa puolustusvoimissa. Kirjastolla on laajimmat sotatieteen lehti- ja kirjakokoelmat Suomessa. Sotamuseo toimii puolustusvoimien keskusmuseona ja valtakunnallisena sotahistoriallisena erikoismuseona.

Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksessa annetaan täydennyskoulutusta, tutkitaan ja kehitetään puolustusvoimien henkilöstöalaa sekä puolustusvoimien opiskeluun, koulutukseen ja työskentelyyn liittyviä menetelmiä, ympäristöjä, teknologioita ja tietojärjestelmiä sekä tuotetaan työskentely-, oppi- ja viestintämateriaalia puolustusvoimien tarpeisiin. Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskukseen kuuluva Puolustusvoimien kuvakeskus kuvaa puolustusvoimien toimintaa, välineistöä ja henkilöitä. Se valmistaa kuvia ja ylläpitää valokuva- ja videoarkistoa sekä antaa puolustusvoimien joukoille teknistä tukea valokuvausalaa koskevissa asioissa.

10 §. Rehtori. Rehtori johtaisi, ohjaisi ja valvoisi Maanpuolustuskorkeakoulun toimintaa. Rehtori ohjaisi myös muualla kuin Maanpuolustuskorkeakoulussa toimeenpantavaa sotatieteellisiin tutkintoihin johtavaa opetusta johtosäännössä tarkemmin määrättävällä tavalla. Tämä vastaisi sisällöltään nykyisin Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen 5 §:ssä säädettyä.

Maanpuolustuskorkeakoululle kuuluvat asiat ratkaisisi rehtori, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. Rehtorin vahvistamassa työjärjestyksessä voitaisiin rehtorin toimivaltaan kuuluva merkitykseltään vähäinen asia antaa Maanpuolustuskorkeakoulun muun virkamiehen ratkaistavaksi, jos asia koskee henkilöstöhallintoa tai muuta sisäistä hallintoa, lausunnon tai selvityksen antamista tai esityksen tekemistä tai sisäisiä määräyksiä lukuun ottamatta laissa rehtorin ratkaistavaksi säädettyjä asioita.

Rehtorilla olisi oikeus ottaa johtosäännössä tai työjärjestyksessä jonkun muun virkamiehen ratkaistavaksi määrätty asia.

11 §. Opintotukilautakunta. Opintotukilakiin (65/1994) ehdotetusta muutoksesta seuraisi, että Maanpuolustuskorkeakouluun tulisi perustaa opintotukilautakunta. Lautakunnan asettamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä säädettäisiin opintotukilaissa.

Opintotukilain 9 a §:n mukaan opintotukilautakunnan tehtävänä on seurata opintojen edistymistä ja antaa lausuntoja opintojen edistymisestä, määritellä kesäaikana harjoitettavien opintojen riittävä laajuus ja antaa yksittäistapauksissa lausunto Kansaneläkelaitokselle, määritellä muiden kuin opiskelijavaihto-ohjelmien mukaisten ulkomailla harjoitettavien opintojen riittävä laajuus sekä antaa lausunto siitä, onko opintolainan valtiontakauksen saanut, joka on suorittanut tutkinnon, oikeutettu opintolainavähennykseen ja siitä, voidaanko enimmäisajan opintotukea saaneen opiskelijan opintotukeen oikeuttavaa aikaa pidentää.

12 §. Monijäseniset hallintoelimet. Opetuksen ja tutkimuksen kehittämistä varten sekä tutkintojen suorittamista, opiskelijan arvostelua sekä opiskelijan erottamista ja opintojen keskeyttämistä koskevissa asioissa Maanpuolustuskorkeakoulussa voisi olla valmistelevia ja neuvoa-antavia monijäsenisiä hallintoelimiä kuten neuvottelukuntia, opetus- ja tutkimusneuvostoja sekä opettajaneuvostoja.

Monijäsenisten hallintoelinten kokoonpanosta ja muista tehtävistä määrättäisiin työjärjestyksessä.

Ehdotettu säännös vastaa pitkälti nykyisen asetuksen 5 §:n 2 momenttia ja 7 §:n 2 momenttia. Säännös on kuitenkin yleisempi ja lähinnä mahdollistaa erilaisten monijäsenisten hallintoelinten perustamisen laissa tarkoitettuihin tehtäviin. Tehtävien sisältö tarkentuisi johtosäännössä.

13 §. Henkilöstö. Maanpuolustuskorkeakoulun henkilöstö on puolustusvoimien viroissa. Maanpuolustuskorkeakoulussa on professorin virkoja. Lisäksi on muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöä sekä henkilöstöä muiden tehtävien hoitamista varten. Virkojen kelpoisuusvaatimuksista viitattaisiin puolustusvoimista annettuun lakiin ja puolustusvoimista annettuun valtioneuvoston asetukseen.

Professorin virat ovat siviilivirkoja. Professuurien täyttämisessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetussa laissa (856/1991) ja asetuksessa (1581/1991) säädetään. Ehdollepanoviranomaisena toimii Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvosto.

Tutkimusjohtajan ja professorin viran kelpoisuusvaatimuksista säädetään puolustusvoimista annetun valtioneuvoston asetuksen 12 §:n 2 ja 3 kohdissa.

Puolustusvoimista annetun lain 37 §:ssä on yleissäännös puolustusvoimien virkojen kelpoisuusvaatimuksista. Puolustusvoimien virkaan nimitettävältä vaaditaan, sen lisäksi mitä yleisestä kelpoisuudesta valtion virkaan muualla laissa säädetään, tehtävien edellyttämää luotettavuutta. Puolustusvoimien sotilasvirkaan nimitettävältä vaaditaan myös, että hän on suorittanut Suomen puolustusvoimissa tai rajavartiolaitoksessa joko asevelvollisuuden aseellisessa palveluksessa tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ja että, hän on terveydeltään ja fyysiseltä kunnoltaan virkaan sopiva.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä puolustusvoimien virkamiesten erityisistä kelpoisuusvaatimuksista, kuten koulutuksesta, kokemuksesta sekä esimiestehtävässä edellytettävästä johtamistaidosta. Tämä koskee myös Maanpuolustuskorkeakoulun virkojen kelpoisuusvaatimuksia.

4 luku. Opiskelijavalinnat

14 §. Opiskelijaksi ottaminen. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi tarkemmin siitä, mitä tutkintoja opiskelija voidaan ottaa suorittamaan. Opiskelija otettaisiin suorittamaan sotatieteiden kandidaatin ja sotatieteiden maisterin tutkintoa, jompaakumpaa mainituista tutkinnoista tai jatkotutkintoa.

Opiskelijan, joka valitaan suorittamaan upseerin virkaan johtavia opintoja, on sotatieteiden kandidaatin tai sotatieteiden maisterin tutkinnon lisäksi suoritettava 2 §:n 3 momentissa tarkoitetut sotilasammatilliset opinnot.

Opiskelijavalintojen osalta noudatetaan käytäntöä, jonka mukaan lukiokoulutuksen tai vastaavantasoisen koulutuksen saaneet otetaan sotatieteiden kandidaatin ja sotatieteiden maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen.

Joissakin tapauksissa opiskelijat saavat oikeuden vain alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Puolustusvoimien upseerin virkaan koulutettavat valittaisiin pääsääntöisesti suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa.

Rajavartiolaitoksen virkaan koulutettavat valittaisiin suorittamaan pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa. Rajavartiolaitoksessa on virkoja, joiden kelpoisuusvaatimuksena on sotatieteiden kandidaatin tutkinto sekä erikseen määritetyt ammatilliset opinnot.

Maanpuolustuskorkeakoulussa siirryttiin vuonna 2006 uuteen kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Korkeakouluun hyväksytyt saavat maisterin tutkinnon opinto-oikeuden. Alempi korkeakoulututkinto, sotatieteiden kandidaatin tutkinto, suoritetaan kolmessa vuodessa ja ylempi korkeakoulututkinto, sotatieteiden maisterin tutkinto, suoritetaan kahdessa vuodessa.

Sotatieteiden kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija nimitetään määräaikaisen nuoremman upseerin virkaan ja hän syventää saamaansa opetusta 3 - 4 vuoden ajan työelämässä. Työelämävaiheen jälkeen opiskelijat suorittavat maisterin tutkinnon.

Valmistuttuaan sotatieteiden maistereiksi opiskelijat saavat vakinaisen upseerin viran puolustusvoimista.

Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelija voitaisiin ottaa suorittamaan silloin, kun Maanpuolustuskorkeakoulu ottaisi opiskelijan soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon tai muun tasoltaan vastaavan koulutuksen pohjalta suorittamaan ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta.

Kuten nykyisinkin opiskelijat ottaisi Maanpuolustuskorkeakoulu. Ulkomaalaisten opiskelijoiden ottamisesta päättäisi kuitenkin pääesikunta.

Pääesikunta päättäisi tarkemmin opiskelijavalinnan perusteista.

Opiskelijavalinta järjestettäisiin valinta- ja soveltuvuuskokeiden avulla. Niiden järjestämisestä päättäisi Maanpuolustuskorkeakoulu. Silloin kun Maanpuolustuskorkeakoulu opiskelijoiden määrän rajoittamisen vuoksi ei voi ottaa koulutukseen kaikkia hakijoita, hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita.

Upseerin uralle sopivuus testataan soveltuvuuskokeella, johon osallistuvat vain upseerin virkaan vaadittaviin opintoihin pyrkivät. Valintakoe sisältää muun muassa aineistokokeen. Soveltuvuuskoe sisältää muun muassa psykologin soveltuvuusarvion sekä 12 minuutin juoksutestin.

Pykälän 5 momentin mukaan opiskelija voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Tämä rajoitus vastaisi yliopistolain 18 §:n rajoitusta. Tavoitteena kyseisellä säännöksellä on yliopistolaissa ollut antaa mahdollisimman monelle henkilölle tilaisuus korkeakouluopintoihin ja samalla taata opiskelijapaikkojen tehokas käyttö. Tässä tarkoituksessa opetusministeriö sekä yliopistot keskinäisissä tulossopimuksissaan ovat sopineet kehittämislinjasta, jonka mukaan yliopisto-opintoihin hyväksytty voisi ottaa samana vuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Rajoitus on ulotettu koskemaan myös ammattikorkeakoulujen opintopaikkoja. Vastaavan rajoituksen tulisi koskea myös Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijapaikkoja.

15 §. Täydentävät opinnot sotatieteiden maisterin tutkinnon suorittamiseksi. Sotatieteiden maisterin tutkintoa suorittamaan valittujen opiskelijoiden voidaan edellyttää suorittavan maisterin tutkintoon kuuluvien opintojen lisäksi myös niin sanottuja täydentäviä eli siltaopintoja, joilla aiempi tietotaso ja osaaminen saatetaan sotatieteiden maisterin opintojen vaatimalle tasolle. Jo maisterikoulutusvalinnan yhteydessä kartoitetaan alustavasti kultakin opiskelijalta vaadittavia täydentäviä opintoja. Valintakriteereiden tulisi kuitenkin olla sellaiset, ettei täydentäviä opintoja vaadittaisi vuoden opintoja vastaavaa määrää enempää. Opintojen alussa opiskelijoille laaditaan henkilökohtaiset opintosuunnitelmat, joissa heidän aikaisemmat opintonsa ja koulutuksessa huomioon otettava soveltuva työkokemuksensa otetaan huomioon.

16 §. Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin sekä upseerin virkaan johtaviin opintoihin asetettavat lisävaatimukset. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin kelpoisuudesta pelkästään alempaan tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin.

Kelpoinen opiskelijaksi olisi henkilö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon tai saanut vastaavan ulkomaisen koulutuksen tai jolla Maanpuolustuskorkeakoulu muutoin toteaa olevan opintoja varten vastaavat tiedot ja valmiudet.

Upseerin virkaan vaadittavaa sotatieteiden maisterin tutkintoa ja sotilasammatillisia opintoja voitaisiin ottaa opiskelemaan myös muualla kuin Maanpuolustuskorkeakoulussa alemman korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Sen vuoksi 2 momentissa on tarpeen säätää erikseen kelpoisuudesta pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Tasollisesti riittävän kelpoisuuden pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin tuottaisi muualla kuin Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettu soveltuva alempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, taikka jos Maanpuolustuskorkeakoulu toteaa hakijalla muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen upseerin virkaan valittavilta vaadittavista lisävaatimuksista.

Upseerin virkaan johtaviin opintoihin otettavalta vaaditaan lisäksi, että henkilö on Suomen kansalainen ja saanut reservin upseerin koulutuksen ennen opintojen aloittamista. Lisäksi hänen on oltava terveydentilaltaan ja muutoin puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen tehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta sopiva ja enintään 26-vuotias, lentäjäksi koulutettava kuitenkin enintään 23-vuotias.

Rajavartiolaitoksen virkaan koulutettavalta henkilöltä edellytetään rajavartiolaitoksessa upseerin virkaan asetettujen kelpoisuusvaatimusten täyttämistä. Rajavartiolaitoksen upseerin virkaan vaadittavaa koulutusta saavien kadettien on täytettävä rajavartiolaitoksessa noudatettavat terveyttä koskevat vaatimukset.

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori voisi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen 3 momentin 4 kohdassa säädetystä ikävaatimuksesta kuten nykyisinkin. Tällaisia erityisiä syitä, joiden perusteella ikärajat ylittäviä hakijoita on voitu hyväksyä opiskelemaan Kadettikouluun, ovat olleet esimerkiksi muualla aikaisemmin suoritetut opinnot tai tutkinnot.

17 §. Kelpoisuus jatkotutkintoihin johtaviin opintoihin. Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkintoja ovat yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto. Yleisesikuntaupseerin tutkinnon laajuus on vähintään 140 opintopistettä. Opinnot muodostuvat esiupseerikurssista ja yleisesikuntaupseerikurssista. Sotatieteiden tohtorin tutkinto opiskellaan tieteellisessä jatkokoulutusohjelmassa.

Kaikki vakinaisessa virassa olevat puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen upseerit opiskelevat esiupseerikurssilla. Kurssi on osa sotatieteellisiä jatko-opintoja. Noin kolmannes esiupseerikurssin opiskelijoista valitaan yleisesikuntaupseerikurssille soveltuvuuden ja opintomenestyksen perusteella.

Yleisesikuntaupseerin tutkinto suunnitellaan ja järjestetään siten, että opiskelijat saavuttavat ylimpiin upseerin tehtäviin vaadittavat tiedot ja taidot sekä yleisen korkeakoulujärjestelmän mukaisen ensimmäisen jatkotutkinnon tasoiset tutkijavalmiudet. Yleisesikuntaupseerin tutkinnon pääoppiaineena on sotataito, joka sisältää strategiaa, operaatiotaitoa ja taktiikkaa sekä sotahistoriaa. Muita oppiaineita ovat johtaminen, sotatekniikka, sotilaspedagogiikka sekä sotilaspsykologia ja -sosiologia. Tutkimuskoulutus ja siihen liittyvä diplomityön laatiminen ovat olennainen osa tutkintoa.

Opiskelu kattaa kaikki puolustusvoimien toimintaympäristöt normaalioloista poikkeusoloihin. Painopiste on selkeästi kansallisessa puolustuksessa, jota tukee monikansallisiin kriisinhallintatehtäviin valmentava opiskelu.

Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat yleisesikuntaupseerin tutkintoon, olisi henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon Maanpuolustuskorkeakoulussa. Erityisistä syistä voitaisiin yleisesikuntaupseerin tutkintoa suorittamaan hyväksyä hakija, jolla on muussa korkeakoulussa suoritettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja jolla muutoin todetaan olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Tarvittaessa Maanpuolustuskorkeakoulu voisi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia, esimerkiksi edellyttää tietyn opintojakson suorittamista ennen jatko-opintoihin hyväksymistä, tai ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia.

Esitietovaatimus kertoo sen, mitä opintojaksoja opiskelijan vaaditaan suorittavan ennen toisen opintojakson suorittamista. Esitietovaatimus voi olla yksi edellytys, jonka perusteella opinto-oikeus myönnetään.

Tieteellinen jatkokoulutusohjelma johtaa sotatieteiden tohtorin tutkintoon. Maanpuolustuskorkeakoulussa voidaan opiskella sotatieteiden tohtorin tutkinto johtamisessa, sotahistoriassa, operaatiotaidossa ja taktiikassa, sotilaspedagogiikassa, sotatekniikassa, strategiassa sekä sotilaspsykologiassa ja -sosiologiassa.

Tutkimusaiheen tulee soveltua Maanpuolustuskorkeakoulun opetusaineisiin. Tutkimusjohtaja yhdessä tutkimusneuvoston kanssa valitsee tohtoriohjelmaan opiskelijat.

Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat sotatieteiden tohtorin tutkintoon, olisi henkilö, joka on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon. Erityisestä syystä voidaan sotatieteiden tohtorin tutkintoa suorittamaan hyväksyä hakija, jolla on Maanpuolustuskorkeakoulussa tai muussa korkeakoulussa suoritettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Maanpuolustuskorkeakoulun tohtorikoulutusohjelmassa opiskelee myös siviiliopiskelijoita sekä ruotsalaisia virassa olevia ja evp. upseereita. Kiinnostus siviilien taholta ohjelmaa kohtaan on huomattava, mikä osoittaa sotatieteen tohtorin aseman nopeaa vakiintumista tavoiteltavaksi akateemiseksi korkeimmaksi jatkotutkinnoksi.

18 §. Opiskelijoiden määrän vahvistaminen. Puolustusvoimain komentaja vahvistaa vuosittain puolustusvoimien toimintasuunnitelmassa tutkintoja suorittamaan ja täydennyskoulutukseen hyväksyttävien opiskelijoiden määrän. Rajavartiolaitoksen esikunta puolestaan vahvistaa rajavartiolaitoksessa palvelua varten hyväksyttävien opiskelijoiden määrän.

19 §. Opiskelijaksi pyrkivän terveydentilatiedot ja turvallisuusselvitys. Maanpuolustuskorkeakoulu päättäisi 16 §:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista terveydentilaa koskevista ja muista vaatimuksista. Opiskelijaksi pyrkivän tulisi antaa Maanpuolustuskorkeakoululle opiskelijaksi ottamisen arvioinnissa tarvittavat terveydentilaansa koskevat tiedot. Upseerin virkaan johtaviin opintoihin osallistuminen edellyttää opiskelijalta riittävää fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja toimintakykyä.

Lakiehdotuksessa tarkoitetussa valintakokeessa ja testeissä pyritään selvittämään opiskelijaksi hakeutuvan edellytyksiä koulutukseen osallistumiselle. Opiskelijaksi hakeutuvan tulisi toimittaa Maanpuolustuskorkeakoulun pyynnön mukainen, opiskelijaksi ottamisen arvioinnissa tarvittava lääkärinlausunto ja muut siihen liittyvät tarpeelliset selvitykset.

Maanpuolustuskorkeakoulussa tehtävästä päihdetestauksesta säädettäisiin 30 §:ssä.

Edellytyksiä upseerin ammattiin kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen voitaisiin lisäksi arvioida hakijoista pyydettävän turvallisuusselvityksen perusteella. Opiskelijavalintojen yhteydessä tehtävästä turvallisuusselvityksestä säädetään turvallisuusselvityksistä annetussa laissa (177/2002), johon viitattaisiin informatiivisista syistä.

5 luku. Opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudet

Opintososiaaliset etuudet

Maanpuolustuskorkeakoulussa on Kadettikoulun opiskelijoita, jatkotutkinto-osaston opiskelijoita, täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen opiskelijoita, tutkijaupseereita ja –esiupseereita, ulkomaalaisia opiskelijoita, muiden korkeakoulujen opiskelijoita, joille on myönnetty opiskeluoikeus tai rajoitettu opiskeluoikeus Maanpuolustuskorkeakoulussa sekä muiden kurssien opiskelijoita.

Oikeus majoitukseen, maksuttomaan ruokailuun, päivärahaan ja matkakustannusten korvaukseen sekä korkeakoulun kustantamiin opinto- ja harjoitusvälineisiin ehdotetaan rajattavaksi lakiehdotuksen 20–23 §:ssä ainoastaan upseerin virkaan vaadittavia opintoja suorittaville opiskelijoille.

Muun kuin upseerin virkaan vaadittavia sotatieteellisiä ja sotilasammatillisia opintoja suorittavan opiskelijan terveydenhuolto järjestetään kansanterveyslain (66/1972) 14 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaisesti. Oppilaskunnan jäsenellä olisi mahdollisuus käyttää Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) palveluja. Opiskelijalla ei ole oikeutta Maanpuolustuskorkeakoulun järjestämään majoitukseen tai maksuttomaan ruokailuun, Maanpuolustuskorkeakoulun kustantamiin opinto- ja harjoitusvälineisiin taikka Maanpuolustuskorkeakoulun maksamaan päivärahaan tai matkustamiskustannusten korvaukseen.

Korkeakoulututkintoa suorittavalla opiskelijalla olisi oikeus opintotukeen siten kuin siitä opintotukilaissa säädetään.

Virkamiesoikeudellinen asema

Sotatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneet ovat työelämäjakson aikana puolustusvoimien määräaikaisessa nuoremman upseerin virassa. He toimivat pääasiassa joukkueen kouluttajina. Kokonaispalvelusaika määräaikaisissa sotilasviroissa voi olla yhteensä enintään 15 vuotta (valtioneuvoston asetus puolustusvoimista 17 §). Rajavartiolaitoksessa sotatieteiden kandidaatti työskentelee nuoremman upseerin vakinaisessa virassa.

Kolmen vuoden työelämäjakson jälkeen puolustusvoimat määrää opiskelijan suorittamaan maisterin tutkintoa. Suorittaessaan sotatieteiden maisterin opintoja hän on komennettuna tai palkallisella virkavapaalla määräaikaisen nuoremman upseerin virastaan.

Kaikilla sotatieteiden kandidaateilla on sotatieteiden maisterin opinto-oikeus. Erikseen nimettäville kyvykkäille opiskelijoille voidaan antaa oikeus jatkaa sotatieteiden kandidaattiopinnoista suoraan ilman työelämäjaksoa sotatieteiden maisterin tutkintoon johtavaan opetukseen.

Sotatieteiden maisterin tutkinnon suorittanut palvelee puolustusvoimien upseerin virassa aluksi saapumiserän johtajan tai perusyksikön varapäällikön tehtävässä ja myöhemmin päällikön, sotilasopetuslaitoksen opettajan tai toimistoupseerin tehtävässä.

Yleisesikuntaupseerin tutkintoa opiskelevat ja täydennyskoulutuksessa olevat opiskelijat ovat puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virassa komennettuina. Muut Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijat eivät ole palvelussuhteessa puolustusvoimiin.

Rikosoikeudellinen asema

Puolustusvoimissa sotilasvirkaan koulutettava oppilas on rikoslain 45 luvun alainen (rikoslain 45 luvun 27 §). Sotilasvirkaan koulutettavat opiskelijat ovat rikoslain 45 luvun mukaan sotilaita. Heihin sovelletaan sotilaskurinpitolakia ja – asetusta. Sotilasvirkaan koulutettavalle opiskelijalle voidaan määrätä kaikkia sotilaskurinpitolaissa tarkoitettuja kurinpitoseuraamuksia. Tältä osin sotilasvirkaan koulutettavien opiskelijoiden ja varusmiesten rikosoikeudellinen asema on sama.

Sotilasvirkaan koulutettavat opiskelijat ovat erityisasemassa puoluepoliittiseen toimintaan liittyen. Kadetteja ja muita sotilaita koskee rikoslain 45 luvun 19 §:n säännös luvattomasta poliittisesta toiminnasta, Säännöksen mukaan sotilasvirkaan opiskelevien poliittinen järjestäytyminen on kriminalisoitu.

20 §. Opiskelijan ylläpito. Upseerin virkaan vaadittavia sotatieteiden kandidaatin ja sotilasammatillisia opintoja suorittavalle annettaisiin opiskelun ajaksi maksutta majoitus, muonitus, vaatetus sekä opinto- ja harjoitusvälineet. Puolustusministeriön asetuksella voitaisiin säätää tarkemmin ylläpidon maksuttomasta toteuttamisesta. Nykyisin samat etuudet annetaan Maanpuolustuskorkea-koulusta annetun asetuksen 24 §:n 1 momentin mukaan perustutkinto-osaston opiskelijalle.

Upseeriksi opiskelevalle Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijalle ei myönnetä opintorahaa, koska Maanpuolustuskorkeakoulun maksama päiväraha ylittää opintorahan saamisen rajan (259,01e/kk).

21 §. Päiväraha. Upseerin virkaan vaadittavia sotatieteiden kandidaatin ja sotilasammatillisia opintoja suorittavalle voitaisiin suorittaa kustannusten korvauksena päivärahaa, joka on suuruudeltaan vähintään 46 prosenttia kulloinkin voimassa olevasta valtion virkamiesten kokopäivärahasta. Päivärahan rahamäärästä ja maksamismenettelystä voitaisiin säätää tarkemmin puolustusministeriön asetuksella.

22 §. Korvaus palvelusolosuhteista. Upseerin virkaan vaadittavia sotatieteiden kandidaatin ja sotilasammatillisia opintoja suorittavalle voitaisiin suorittaa vaativien palvelusolosuhteiden perusteella laskuvarjohyppylisää, sukellusrahaa ja lentävän henkilöstön lisää. Vaativien palvelusolosuhteiden perusteella maksettavien korvausten rahamäärästä ja maksamismenettelystä säädettäisiin tarkemmin puolustusministeriön asetuksella.

23 §. Matkustamiskustannusten korvaaminen. Upseeriksi virkaan vaadittavia sotatieteiden kandidaatin ja sotilasammatillisia opintoja suorittavalla olisi oikeus saada vähintään kaksi valtion kustantamaa matkaa opiskelupaikan ja koti- tai asuinpaikan välillä Suomessa jokaista täyttä opiskelukalenterikuukautta kohden.

Matkustamiskustannukset korvataan edullisimman julkisen kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvien kustannusten mukaan. Matkustamiskustannukset ulkomailta ja ulkomaille korvataan vain, jos opiskelija asuu ulkomailla vakinaisesti. Vastaavalla tavalla korvattaisiin tutkintoon kuuluvien kotimaan tai ulkomaan komennusmatkojen matkustamiskustannukset.

Matkakustannusten korvaamisesta ja siihen liittyvistä menettelyistä voitaisiin säätää tarkemmin puolustusministeriön asetuksella.

24 §. Etuuksien verottomuus. Edellä 20–23 §:ssä tarkoitetutut etuudet eivät olisi tuloverolaissa tarkoitettua veronalaista tuloa.

25 §. Opiskeluaika. Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijan tulisi suorittaa tutkintokoulutuksen ja sotilasammatilliset opinnot opetussuunnitelmassa määritellyssä ajassa. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan opetussuunnitelmassa määritellyssä ajassa, menettäisi opiskeluoikeutensa, jollei Maanpuolustuskorkeakoulu erityisestä syystä myönnä hänelle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen.

26 §. Opiskelun keskeyttäminen. Opiskelun keskeyttämisestä Maanpuolustuskorkeakoulussa säädetään tällä hetkellä vanhan puolustusvoimista annetun lain 10 a §:ssä. Sen mukaan opiskelijan opiskelu voidaan keskeyttää pitkäaikaisen sairauden vuoksi, riittävän opintomenestyksen puuttuessa tai muusta vastaavasta painavasta syystä.

Jatkossa laissa säädettäisiin keskeyttäminen määräaikaiseksi. Maanpuolustuskorkeakoulu voisi keskeyttää opiskelijan itsensä hakemuksesta tämän opiskelun enintään kahden vuoden määräajaksi. Maanpuolustuskorkeakoulu voisi omasta aloitteestaan keskeyttää opiskelijan opiskelun kerrallaan enintään yhden vuoden määräajaksi pitkäaikaisen sairauden vuoksi tai jos opiskelija ei kykene suorittamaan opintojaan hyväksytysti opetussuunnitelman mukaisesti taikka opiskelijaan kohdistuvan rikostutkinnan ajaksi tai muusta edellisiin rinnastettavasta painavasta syystä.

Pitkäaikainen sairaus olisi sellainen, jonka aiheuttaman pitkän poissaolon vuoksi opiskeluun osallistuminen ei olisi mahdollista. Keskeyttämisen perusteena olevaa painavaa syytä tarkennettaisiin maininnalla siitä, että vireillä oleva tutkinta, jossa opiskelijaa epäillään syylliseksi rikokseen, olisi syy keskeyttää opiskelu.

Menettelystä ja päätöksentekijästä opiskelun keskeyttämisestä säädettäisiin 28 §:ssä ja muutoksenhausta keskeyttämispäätökseen 33 §:ssä. Jos opiskelija jatkaa myöhemmin opintojaan tai jos muutoksenhakuviranomainen kumoaisi opintojen keskeyttämistä koskevan päätöksen, opiskelija saisi pääsääntöisesti lukea hyväkseen myöhemmin vastaavien opintojen yhteydessä siihen mennessä suorittamansa opinnot. Joidenkin oppiaineiden osalta on varmistettava, että opiskelijan tiedot ovat ajantasaiset, minkä vuoksi ehdotetaan säädettäväksi, että aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta päättäisi tapauskohtaisesti Maanpuolustuskorkeakoulu.

Pykälän 1 momentissa tarkoitetun päätöksen perusteella opintojen keskeytyneenä oloaikaa ei otettaisi mukaan laskettaessa opintojen keston enimmäisaikaa.

27 §. Opiskeluoikeuden menettäminen. Opiskeluoikeuden menettämisestä säädetään nykyisin puolustusvoimista annetun lain 10 a §:n 2 momentissa. Sen mukaan opiskelija voidaan erottaa, jos hän on syyllistynyt rikokseen tai muutoin sotilaan arvolle sopimattomaan käyttäytymiseen. Pykälässä ehdotetaan opiskelijan oikeusturvan kannalta tarkennettaviksi perusteita erottamiselle.

Maanpuolustuskorkeakoulu voisi erottaa opiskelijan hänestä itsestään johtuvasta syystä, jos tämä on antanut opiskelijaksi pyrkiessään sellaisen väärän tai harhaanjohtavan tiedon taikka salannut sellaisen itseään koskevan seikan, joka olisi voinut estää opiskelijaksi valinnan.

Sopivuutta upseerin ammattiin arvioidaan valintamenettelyyn sisältyvien haastattelujen avulla ja hankkimalla opiskelijaksi pyrkivästä turvallisuusselvitys. Turvallisuusselvityksistä annetun lain (177/2002) mukaan turvallisuusselvitys voidaan tehdä virkaan tai tehtävään hakeutuvasta, tehtävään tai koulutukseen otettavasta taikka virkaa tai tehtävää hoitavasta henkilöstä. Turvallisuusselvityksen tekeminen edellyttää, että selvityksen kohteena oleva henkilö on antanut siihen etukäteen kirjallisen suostumuksensa. Turvallisuusselvityksestä annetun lain 8 §:ssä on määritelty, mihin rekistereihin sisältyviä tietoja voidaan käyttää turvallisuusselvitystä tehtäessä. Rekisteritietoja, joita tässä yhteydessä saadaan käyttää, ovat muun muassa poliisiasiain tietojärjestelmä, hallintoasiain tietojärjestelmä ja rikosrekisteri.

Turvallisuusselvityksestä ei aukottomasti selviä henkilön mahdollinen rikollinen tai muutoin upseerin tehtävien kannalta sopimaton tausta. Rikollinen tausta voi jäädä turvallisuusselvityksen tekemisen yhteydessä tulematta ilmi esimerkiksi silloin, kun opiskelijaksi pyrkivä on syyllistynyt ulkomailla rikokseen ja asian käsittely on vielä kesken. Maanpuolustuskorkeakoulu ei saa tietoa ulkomailla tehdystä rikoksesta hakijasta hankittavan turvallisuusselvityksen avulla, koska rikoksesta ei ole täällä pidettävissä rekistereissä vielä merkintää. Myöhemmin asia saattaa kuitenkin tulla Maanpuolustuskorkeakoulun tietoon. On välttämätöntä, että myös tällainen myöhemmin esiin tullut rikollinen teko, joka turvallisuusselvitystä tehtäessä ja muutoin henkilön sopivuutta upseerin ammattiin arvioitaessa ei ollut Maanpuolustuskorkeakoulun tiedossa mutta joka asian tiedossa ollessa olisi johtanut siihen, ettei henkilöä olisi voitu hyväksyä koulutukseen, voisi olla peruste koulutuksen pysyvälle päättämiselle. Tällaisessa tilanteessa opiskelija ei enää täytä koulutuksen valintaperusteita.

Nykyiseen tapaan opiskelija voitaisiin erottaa, jos hän on syyllistynyt opintojen aikana sellaiseen rikokseen, joka osoittaa sopimattomuutta puolustusvoimien upseerin tai rajavartiolaitoksen upseerin virkaan taikka muutoin käyttäytynyt puolustusvoimien upseerin tai rajavartiolaitoksen upseerin arvolle sopimattomalla tavalla.

Opintojen aikana saattaa myös tulla ilmi, että opiskelijalla on senlaatuinen päihde- tai huumeriippuvuus, joka olisi estänyt opiskelijaksi valinnan, jos riippuvuus olisi ollut tiedossa valintapäätöstä tehtäessä. Tämän asian esiin tuleminen voisi olla myös erottamisen peruste. Esityksen 30 §:n mukaan päihdetestaus voitaisiin suorittaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavia opintoja suorittavalle myös opintojen aikana, jos on perusteltua aihetta epäillä, että hän esiintyy päihtyneenä perustutkintokoulutuksen aikana koulutuksessa tai harjoitteluun liittyvässä työssä. Jos opiskelija tällöin kieltäytyy päihdetestauksesta, kieltäytyminen voisi olla peruste erottamiselle. Perusteena voisi olla myös positiivisen näytteen antaminen eikä näytteen positiivisuudelle ole hyväksyttävää selitystä.

Erottamisen perusteeksi voi muodostua myös se, että opiskelija ei jatka opintojaan hänelle myönnetyn taikka määrätyn keskeytyksen jälkeen. Opintojen aikana saattaa syntyä tilanteita, joiden seurauksena perusteita koulutuksen jatkamiselle ei enää ole. Opiskelija voi esimerkiksi opiskelun aikana sairastua tai vammautua niin pahoin, että on täysin selvää, ettei hän koulutuksen jälkeen voisi toimia upseerina.

Jos opiskelija toistuvasti taikka olennaisella tavalla laiminlyö opetukseen osallistumisen, voitaisiin hänet erottaa. Maanpuolustuskorkeakoulun johtosäännön määräysten toistuva taikka olennainen rikkominen, voisi myös johtaa opiskelun pysyvään päättämiseen.

Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan opetussuunnitelmassa määritellyssä enimmäisajassa, menettäisi opiskeluoikeutensa. Maanpuolustuskorkeakoulu voisi kuitenkin erityisestä syystä myöntää opiskelijalle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Jos opiskelu on keskeytetty Maanpuolustuskorkeakoulun päätöksellä, ei opintojen keskeytyneenä oloaikaa otettaisi huomioon opintojen keston enimmäisaikaa laskettaessa.

Pykälän 2 momentissa korostettaisiin, että 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna rikoksena tai sopimattomana käytöksenä on pidettävä erityisesti tekoa tai käytöstä, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta puolustusvoimille ja rajavartiolaitokselle kuuluvien tehtävien rehelliseen, luotettavaan ja oikeudenmukaiseen hoitoon. Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen tehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta on tärkeää, että ihmiset kokevat ne rehellisinä, luottamusta herättävinä, oikeudenmukaisina ja ihmisiä tasapuolisesti kohtelevina organisaatioina. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että upseerit käyttäytyvät siten, ettei luottamusta näihin perusarvoihin vaaranneta. Sama koskee myös upseerin ammattiin opiskelevia, joiden tulee omaksua tulevan asemansa vaatimukset jo opiskeluaikana.

Erottamisen edellytyksenä 1 momentin 2, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa on, ettei sotilaskurinpitomenettelyssä määrättyä tai sotilasoikeudenkäyntimenettelyssä tuomittua seuraamusta ole pidettävä riittävänä.

Tällä tarkoitetaan sotilasrikoksia koskevaa sääntelyä. Sotilaskurinpitomenettelyssä voidaan määrätä kurinpitoseuraamus rikoslain 45 luvun alaiselle henkilölle, joka on syyllistynyt rikoslain 45 luvun mukaiseen tai sotilasoikeudenkäyntilain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun sotilasrikokseen. Seuraamus sotilasrikoksesta voi perustua myös yleisen tuomioistuimen tuomioon, jos teko on käsitelty tuomioistuimessa.

Rikoslain 45 luvun alainen on rikoslain 45 luvun 27 §:n mukaan puolustusvoimien sotilasvirassa palveleva, puolustusvoimien määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetty, joka on määrättynä sotilastehtävään, asevelvollisuuttaan suorittava ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitettua palvelusta suorittava sekä puolustusvoimissa sotilasvirkaan koulutettava oppilas. Tämä erityissääntely tulee ottaa huomioon erottamista harkittaessa.

28 §. Menettely opiskelun keskeyttämistä tai opiskeluoikeuden menettämistä koskevassa asiassa. Hallintoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään hallintolaissa (434/2003). Opiskelijaa koskevissa hallintopäätöksissä tulee noudattaa hallintolain yleisiä säännöksiä muun muassa asian selvittämisestä ja asianosaisen kuulemisesta.

Opiskelun keskeyttämisestä ja opiskeluoikeuden menettämisestä päättäisi nykyiseen tapaan rehtori. Opiskelun keskeyttämisen tai opiskeluoikeuden menettämisen syy olisi ilmoitettava opiskelijalle. Johtosäännössä voitaisiin edellyttää, että ennen päätöksen tekemistä olisi kuultava myös opettajaneuvostoa.

Tässä tarkoitettu päätös voitaisiin panna muutoksenhausta huolimatta heti täytäntöön, jollei Maanpuolustuskorkeakoulu tai hallinto-oikeus toisin määrää. Jos opiskeluoikeuden menettämistä koskeva päätös kumotaan, ylimääräisessä muutoksenhaussa poistetaan tai puretaan, Maanpuolustuskorkeakoulu päättäisi opiskelijan siihen mennessä suorittamien opintojen hyväksi luettavuudesta myöhemmin vastaavien opintojen yhteydessä.

29 §. Palvelussitoumukset. Palvelussitoumuksia koskeva säännös vastaisi puolustusvoimista annetun lain 10 b §:ää kuitenkin siten, että muutoksenhausta säädettäisiin jatkossa omassa pykälässään. Palvelussitoumuksia koskeva sääntely on siirretty lakitasoiseksi vuonna 2001 (452/2001).

Puolustusvoimat kouluttaa itse tarvitsemansa sotilashenkilöstön. Eri kursseilla koulutetaan juuri se määrä henkilöitä, jonka puolustusvoimat tarvitsee kyetäkseen täyttämään lain määräämät tehtävät. Jotta puolustusvoimat hyötyisi upseereiden saamasta koulutuksesta ja saisi tarvitsemaansa työvoimaa, sitoutetaan opiskelijat palvelemaan puolustusvoimissa tietyn vähimmäisajan.

Laissa säädettäisiin sitoumusaikojen enimmäispituudet sekä sitoumuskorvauksen enimmäismäärä. Koulutuksesta aiheutuvia kohtuullisia kustannuksia vastaavista palvelusajoista säädettäisiin tarkemmin puolustusministeriön asetuksella.

Tällä hetkellä upseerin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen sitoumusaika on 4 vuotta, upseerin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneen 3 ja tohtorin sekä yleisesikuntaupseerin tutkinnon suorittaneen 2 vuotta. Sitoumusaika lasketaan tutkinnon suorittamisesta lukien.

Ohjaajaksi koulutettavan lentäjän sitoumusaika vaihtelee koulutuksen ja lentotuntimäärän mukaan 10 vuodesta 9 kuukaudesta 13 vuoteen 3 kuukauteen ja tähystäjäksi koulutettavan lentäjän 5 vuodesta 6 kuukaudesta 7 vuoteen. Ohjaajien ja tähystäjien sitoumusaika lasketaan koulutuksen alkamisesta lukien.

Kaikilla muilla paitsi sotatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneilla sitoumusaika on koulutusajan pituinen. Palvelussitoumusten pituudet on määrätty puolustusministeriön päätöksellä vuonna 2002.

Opetuskustannukset vaihtelevat koulutusohjelmien sekä tutkintojen keston ja sisällön mukaan. Välittömiä kustannuksia ovat päivärahat, ilmaismatkat, majoitus, ruoka, vaatetus, terveydenhuolto sekä opiskelumateriaali. Lisäksi tulevat ampumatarvikkeet ja muut sotilaallisen harjoitustoiminnan erityismateriaalit, joiden kustannukset vaihtelevat erittäin paljon koulutusohjelman mukaan.

Koska opiskelu tapahtuu valtion kustannuksella ja on palkallista viranhoitoa, upseerin virkaan johtaviin opintoihin hyväksytyn ja puolustusvoimien tai puolustusministeriön virassa olevan opiskelijan olisi annettava kirjallinen sitoumus siitä, että hän palvelee koulutustaan vastaavassa puolustusministeriön, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virassa ylemmän korkeakoulututkinnon ja tohtorin tutkinnon suorittamisesta lukien enintään neljä vuotta, alemman korkeakoulututkinnon ja yleisesikuntaupseerin tutkinnon suorittamisesta lukien enintään kolme vuotta sekä lentäjäksi ja tähystäjäksi opiskeleva sotilasvirkaan koulutettavana oppilaana ja virassa yhteensä enintään 14 vuotta koulutuksen alkamisesta lukien. Sitoumus koskisi tohtorin ja yleisesikuntaupseerin tutkinnon osalta vain täysin palkkaeduin tapahtuvaa opiskelua.

Opiskelijan, joka tulee suorittamaan sotatieteellistä tutkintoa, joka ei johda puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen upseerin virkaan, ei tarvitse tehdä palvelussitoumusta.

Jos opiskelija, joka tekee palvelussitoumuksen, 1 momentissa tarkoitettuna aikana irtisanoutuisi tai irtisanottaisiin taikka hän keskeyttäisi tai hänen opiskelunsa Maanpuolustuskorkeakoulussa keskeytettäisiin hänestä itsestään johtuvan muun syyn kuin sairauden, meripalvelukelpoisuuden tai lentotaipumuksen puuttumisen takia, hänen olisi korvattava valtiolle se määrä, joka määräytyy tutkinnon lajin tai koulutuksen sisällön mukaan ja on enintään puolet valtiolle aiheutuneista koulutuskustannuksista.

Jos opiskelu keskeytyy tai keskeytetään, päätöksen korvauksen perimisestä tekee Maanpuolustuskorkeakoulu. Virasta irtisanoutuessa tai irtisanottaessa vastaavan päätöksen tekee joukko-osasto. Tarkempia säännöksiä korvauksen määräytymisestä ja perinnästä annettaisiin puolustusministeriön asetuksella.

Korvaus saataisiin ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään.

Joidenkin henkilöiden taipumukset eivät sovellu merenkulkuun näiden taipumusten olematta kuitenkaan lääketieteellisesti sairaudeksi luokiteltavissa. Eräissä tapauksissa tämä huomataan vasta henkilön valmistuttua meriupseeriksi. Taipumus saattaa olla niin voimakas, että henkilön on käytännössä mahdoton olla aluspalveluksessa.

Sen vuoksi säännökseen ehdotetaan lisättäväksi meripalvelukelpoisuuden puuttuminen, jota ei voida luokitella varsinaiseksi sairaudeksi mutta joka olisi selvästi lääketieteellisenä toiminnallisena haittana todennettu, minkä johdosta irtisanottu tai irtisanoutunut opiskelija ei olisi velvollinen korvaamaan koulutuskustannuksia.

Informatiivisuuden vuoksi pykälässä mainittaisiin, että rajavartiolaitoksen palvelussitoumuksista säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetussa laissa (577/2005).

Muutoksenhausta viranomaisen päätökseen säädetään 33 §:ssä.

30 §. Päihdetestaus. Huumausaineiden käytön yleistyminen on lisännyt tarvetta testien tekemiseen myös upseerikoulutuksessa, jossa ollaan tekemisissä aseiden ja ampumatarvikkeiden kanssa.

Voimassa olevan käytännön mukaan Maanpuolustuskorkeakoulun perustutkintoa suorittamaan ei hyväksytä henkilöä, jos henkilölle tehty huumetesti osoittaa hakijan käyttäneen laittomasti huumausaineita. Huumetestin tekeminen perustuu hakijan suostumukseen eikä asiasta ole säännöstä vaan testin tekeminen on tähän saakka johdettu upseerin koulutukseen valittaville asetetuista edellytyksistä.

Upseerin virkaan johtavaan koulutukseen pyrkiessään opiskelija tekee tietoisen valinnan, johon liittyy tiettyjä terveyttä ja elintapoja koskeva vaatimuksia. Vaatimukset johtuvat yksiselitteisesti sotilaallisen maanpuolustuksen luonteesta.

Koska opiskelu Maanpuolustuskorkeakoulussa tapahtuu puolustusvoimien suljetulla sotilasalueella, jossa liikkuminen on luvanvaraista ja jossa säilytetään ja käytetään aseita ja ampumatarvikkeita, on päihdetestauksen tekeminen turvallisuuden takaamisen kannalta perustelua myös niille opiskelijoille, jotka eivät tähtää upseerin tai puolustusvoimien muihin virkoihin, vaikka heidän koulutukseensa ei varsinaisesti sisälly sotilasammatillisia opintoja ja aseiden tai ampumatarvikkeiden käyttöä.

Päihdetestaus voitaisiin suorittaa opintojen ja niihin liittyvän harjoittelun aikana. Tällöin tulisi kuitenkin olla perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija esiintyy päihtyneenä koulutuksessa tai harjoitteluun liittyvässä työssä tai jos työtehtävä edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä tai työtehtävä voi vaarantaa työntekijän tai jonkin toisen henkilön henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta.

Päihdetestissä selvitettäisiin alkoholin, huumeiden sekä lääkeaineiden käyttö.

Päihdetestistä kieltäytyminen taikka siinä positiivisen tuloksen antaminen voisi johtaa siihen, ettei Maanpuolustuskorkeakoulun opintoihin hakevaa valita opiskelijaksi. Jos kieltäytyminen tai positiivisen tuloksen antaminen tapahtuu koulutuksen aikana, seurauksena voi olla opinto-oikeuden menettäminen. Oikeusturvan takeina näissä tilanteissa olisi kuitenkin mahdollisuus oikaisuvaatimuksen tekemiseen Maanpuolustuskorkeakoululle ja edelleen mahdollisuus valittaa Maanpuolustuskorkeakoulun oikaisuvaatimuksesta antamasta päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Päihdetestistä saatu tieto on terveydentilatieto. Terveydenhuollon ammattihenkilö voisi luovuttaa Maanpuolustuskorkeakoululle kirjallisen johtopäätöksen päihdetestistä. Tätä tietoa saisivat Maanpuolustuskorkeakoulussa käsitellä vain ne henkilöt, jotka valmistelevat taikka tekevät päätöksen opiskelijavalinnasta taikka erottamisesta. Maanpuolustuskorkeakoulun on säilytettävä terveydentilatiedot erillään muista keräämistään henkilötiedoista.

Yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa (759/2004) säädetään työnantajan oikeudesta käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyä tietoa. Koska laki ei koske Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelevaa, asiasta on tarpeen säätää erikseen. Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain periaatteita ei voida kuitenkaan sellaisenaan siirtää ehdotettuun säännökseen, koska opintojen suorittaminen ei ole rinnastettavissa työelämän palvelus-suhteisiin.

Kun otetaan huomioon opiskelijan asema, ja se, että kokeella puututaan henkilön yksityisyyden suojan piiriin kuuluviin asioihin, olisi tarkoituksenmukaisempaa, että laissa säädettäisiin tutkimuksen tekemisen edellytyksistä yksityiskohtaisesti.

Ehdotetulla säännöksellä puututtaisiin perustuslain 7 §:ssä tarkoitettuun perusoikeuteen, jonka mukaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Upseerikoulutuksessa on kuitenkin tilanteita, joissa eri perusoikeuksia on sovitettava keskenään. Opiskelijan oikeus turvallisuuteen voidaan katsoa painavammaksi kuin opiskelijan henkilökohtaiseen vapauteen sisältyvät tahdonvapaus ja itsemääräämisoikeus.

Ehdotetun säännöksen lähtökohtana olisi, että opiskelijan päihteiden käyttö selvitettäisiin opiskelijan suostumuksella. Jos kirjallisen suostumuksen antanut opiskelija kieltäytyy päihdetestistä tai jos opiskelija ei ole antanut missään vaiheessa suostumusta testaukseen, hänet voitaisiin määrätä päihdetestiin, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on päihteiden vaikutuksen alaisena.

Pykälässä edellytetty perusteltu epäily ei kuitenkaan tarkoittaisi, että päihteiden käyttö olisi näytettävä toteen, vaan epäily voisi perustua esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun henkilökunnan tekemiin havaintoihin opiskelijan käyttäytymisestä tai muilta opiskelijoilta saatuun palautteeseen tai muihin tietolähteisiin, joita voi pitää luotettavina.

Testituloksen perusteella lääkäri laatisi lausunnon, joka toimitetaan Maanpuolustuskorkeakoululle. Lausunnossa lääkäri ottaisi kantaa opiskelijan edellytyksiin suoriutua opinnoistaan.

Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisesti lausunnossa ei tuotaisi ilmi, onko potilaan todettu käyttäneen huumausaineita vai ei. Siinä tapauksessa, että potilaan on todettu käyttäneen huumausaineita, häntä koskevan lausunnon sisältöön vaikuttaisi potilaan mahdollinen sitoutuminen olemaan käyttämättä huumausaineita ja sitoutuminen säännöllisiin huumausainetesteihin.

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori voisi päättää lausunnon perusteella, että opiskelija menettää opiskeluoikeutensa lakiehdotuksen 27 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla.

31 §. Opiskelijan ja opiskelijaksi pyrkivän terveydentilaa koskevien tietojen käsittely. Henkilötietojen käsittelyä koskevat keskeiset säännökset sisältyvät henkilötietolakiin (523/1999). Henkilötietolain 2 §:n soveltamisalaa koskevan säännöksen mukaan henkilötietoja käsiteltäessä on noudatettava henkilötietolakia, jollei muualla laissa toisin säädetä. Henkilötietolaki sisältää muun muassa henkilötietojen käsittelyä koskevat yleiset periaatteet, säännökset arkaluonteisten tietojen käsittelystä, rekisteröidyn oikeuksista, rekisterin pitäjän tietoturvallisuudesta ja tietojen säilytyksestä. Arkaluonteisina henkilötietoina pidetään muun muassa henkilön terveydentilaa koskevia tietoja. Henkilötietolain mukaan arkaluonteisten tietojen käsittely on kielletty henkilötietolaissa määriteltyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Henkilötietolain 12 §:n mukaan arkaluonteisten tietojen käsittelykielto ei estä muun muassa tietojen käsittelyä, josta säädetään laissa.

Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi Maanpuolustuskorkeakoulun oikeudesta käsitellä opiskelijaksi pyrkijän ja opiskelijan terveydentilaa koskevia tietoja. Muuten henkilötietojen käsittelyyn sovellettaisiin henkilötietolakia. Ehdotetun säännöksen mukaan opiskelijaksi pyrkijän ja opiskelijan terveydentilaa koskevia tietoja saisivat käsitellä Maanpuolustuskorkeakoulussa vain ne henkilöt, jotka valmistelevat taikka tekevät päätöksen opiskelijavalinnasta, opiskeluoikeuden menettämisestä, opiskelun keskeyttämisestä tai erottamisesta taikka antavat lausuntoja mainituista asioista. Lakiehdotuksen 19 §:ssä säädettäisiin opiskelijaksi ottamisen arviointiin liittyvästä terveydentilatietojen antamisesta Maanpuolustuskorkeakoululle. Lakiehdotuksen 30 §:ssä säädettäisiin päihdetestauksesta. Päihdetestissä saatu tieto on terveydentilaa koskeva tieto.

Maanpuolustuskorkeakoulu toimisi opiskelijoiden terveydentilaa koskevien tietojen henkilötietolaissa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä. Maanpuolustuskorkeakoulun tulisi ehdotetun säännöksen mukaisesti säilyttää terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista henkilötiedoista. Opiskelijan terveydentilaa koskevat tiedot tulisi poistaa Maanpuolustuskorkeakoulun asianomaisesta rekisteristä henkilötietolain 12 §:n 2 momentin mukaisesti välittömästi sen jälkeen kun niiden käsittelylle ei olisi enää Maanpuolustuskorkeakoulun lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan poliisikoulutusta koskevasta lakiehdotuksesta (PeVL 28/2004) katsonut, että henkilötietolain säännöksestä riippumatta tietojen säilytysaika on selvyyden vuoksi asianmukaista sisällyttää erityislakiin. Maanpuolustuskorkeakoulua koskevan lakiehdotuksen mukaan tietojen poistaminen rekisteristä tulisi tapahtua viimeistään vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin.

Terveydentilatiedot ovat henkilötietolain 11 §:ssä tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja, jotka lain 12 §:n 2 momentissa ilmaistun pääsäännön mukaan on poistettava rekisteristä välittömästi sen jälkeen, kun käsittelylle ei ole laissa säädettyä perustetta. Henkilötietolain yleisiä säännöksiä sovelletaan myös ehdotetussa laissa tarkoitettujen terveydentilatietojen käsittelyyn.

32 §. Sotilaspuvun ja virkapuvun käyttö. Upseerin virkaan johtavia opintoja suorittavan opiskelevan sekä puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirassa palvelevan opiskelijan olisi käytettävä koulutukseen osallistuessaan sotilaspukua tai virkapukua. Poikkeukset sotilaspuvun käyttövelvollisuudesta voivat liittyä esimerkiksi tilanteisiin, joissa opetuksen laadun perusteella edellytetään esimerkiksi liikunta- tai suojavaatetuksen käyttöä. Nykytilaa vastaava säännös ehdotetaan siirrettäväksi lakitasoiseksi.

Sotilaspuvun käyttäminen liittyy Maanpuolustuskorkeakoulun sotilaalliseen järjestykseen. Sotilaspuku on sotilaallisen johtamisjärjestelmän kannalta tärkeä, sillä sen arvomerkeistä voi havaita muun muassa henkilön sotilasarvon ja tehdä nopeasti päätelmiä käskyvaltasuhteista.

Yleissäännökset puolustusvoimien ammattisotilaan ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisessa palvelussuhteessa olevan henkilön velvollisuudesta käyttää puolustusvoimien sotilaspukua sisältyvät puolustusvoimista annetun lain 45 §:ään

Ennen edellä mainitun lain säätämistä sotilasvirkaan koulutettavan oppilaan velvollisuudesta käyttää sotilaspukua määrättiin puolustusvoimien sotilaspuvuista ja virkapuvuista annetun asetuksen (136/1997) 3 §:n nojalla sotilaskäskyasiana.

Pykälän 2 momentin valtuutussäännöksen nojalla sotilaspuvuista ja virkapuvuista sekä sotilaspuvun käyttämisestä määräisi tarkemmin pääesikunta. Rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulussa annettavassa koulutuksessa sotilaspuvuista ja virkapuvuista sekä niiden käyttämisestä määräisi tarkemmin rajavartiolaitos.

33 §. Muutoksenhaku. Muutoksenhausta säädetään nykyisin puolustusvoimista annetun vanhan lain 10 a § 3—5 momentissa ja Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen 22 §:ssä ja 28 §:ssä. Selvyyden vuoksi muutoksenhausta ehdotetaan säädettäväksi omassa pykälässään.

Maanpuolustuskorkeakouluun opiskelijaksi hakenut henkilö, jota ei ole 14 §:ssä tarkoitetussa menettelyssä hyväksytty opiskelijaksi, saisi nykyiseen tapaan hakea Maanpuolustuskorkeakoululta kirjallisesti oikaisua asiassa annettuun päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Valinnan tulosta ei saisi oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Opiskelija saisi nykyiseen tapaan hakea Maanpuolustuskorkeakoululta oikaisua myös opintosuorituksen arvosteluun 14 päivän kuluessa siitä kun opiskelijalla olisi ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen tai edellä tarkoitettu opintoja koskeva päätös tietoonsa.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen, johon saisi hakea oikaisua, ei saisi hakea muutosta valittamalla. Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haettaisiin hallinto-oikeudelta muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Opintosuoritusten arvostelua koskevaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen ei kuitenkaan saisi hakea muutosta valittamalla.

Muuhun tässä laissa tarkoitettuun päätökseen haetaan valittamalla muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee opiskelijaksi hyväksymistä tai opiskeluoikeuden menettämistä tai opiskelun keskeyttämistä taikka erottamista, ei saisi hakea muutosta valittamalla.

6 luku. Erinäiset säännökset

34 §. Johtosääntö ja työjärjestys. Lakiehdotuksen 9 §:n 2 momentin nojalla Maanpuolustuskorkeakoulun jakaantumisesta osastoihin, ainelaitoksiin tai muihin yksiköihin tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten määrätään tarkemmin Maanpuolustuskorkeakoulun johtosäännössä. Sen lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulun opetuksen järjestelystä, opiskelijavalinnoista, oppiaineista, tutkintovaatimuksista, opiskelijoiden arvostelusta ja tarvittaessa muistakin opintoja koskevista asioista määrättäisiin puolustusvoimain komentajan vahvistamassa johtosäännössä. Toimivallasta antaa johtosäännössä tarkempia määräyksiä muualla kuin Maanpuolustuskorkeakulussa annettavan sotatieteellisen opetuksen ohjauksesta säädettäisiin 10 §:n 1 momentissa.

Lakiehdotus sisältää jonkin verran toimivaltaa koskevia säännöksiä. Hallintoa koskevia tarkempia määräyksiä annetaan rehtorin hyväksymässä työjärjestyksessä. Työjärjestyksessä määrättäisiin myös muista tarpeellisista asioista. Muita tarpeellisia asioita voisivat olla esimerkiksi henkilöstön tehtävistä määrääminen.

Edellä mainittuja seikkoja pidettäisiin hallinnon sisäisenä järjestämisenä, joka voitaisiin yleiseltä merkitykseltään vähäisenä antaa työjärjestyksellä määrättäväksi. Nykyisin samansisältöinen sääntely on Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen 3 §:n 3 momentissa.

35 §. Oppilaskunta. Voimassa olevan Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen 25 §:n mukaan Maanpuolustuskorkeakoulussa voi toimia oppilaskuntia, joihin voivat kuulua kaikki Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijat. Oppilaskunnat voidaan muodostaa myös osastoittain siten kuin johtosäännössä määrätään. Oppilaskuntien tarkoituksena on edistää jäsentensä maanpuolustustahtoa sekä tukea ja kehittää heidän harrastustoimintaansa. Yleiset ohjeet oppilaskuntien toiminnasta antaa Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori.

Kadettioppilaskunta ry valvoo kadettien etuja ja luo suhteita ulospäin mahdollistaen helpon kanssakäymisen yritysten ja yhteisöjen kanssa sekä vaalii Kadettikoulun perinteitä, järjestää tapahtumia, koulutusta ja vapaa-ajan toimintaa.

Esiupseerikurssin oppilaskunta on Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkinto-osaston esiupseerikurssin oppilasupseerien muodostama yhdistys. Oppilaskunnan toiminnan tarkoituksena on jäsentensä yhteishengen luominen, ylläpito ja kehittäminen, henkisen ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito ja kehittäminen, perinteiden vaaliminen, oppilasupseereiden etujen valvominen sekä sosiaalisen ja taloudellisen aseman kehittäminen ja yhteydenpito Maanpuolustuskorkeakoulun muihin oppilaskuntiin sekä kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen vastaaviin yhdistyksiin ja järjestöihin.

Sotakorkeakoulun oppilaskunta on Maanpuolustuskorkeakoulun yleisesikuntaupseerikurssin oppilasupseerien muodostama yhdistys. Oppilaskunnan toiminnan tarkoituksena on yhdistää jäseniään kiinteään toverilliseen yhteistoimintaan, edistää jäseniensä henkisiä ja fyysisiä pyrkimyksiä, ylläpitää yhteyttä koti- ja ulkomaisten korkeakoulujen vastaaviin yhdistyksiin ja järjestöihin sekä Maanpuolustuskorkeakoulun muihin oppilaskuntiin. Oppilaskunta voi tehdä aloitteita ja esityksiä opiskeluun liittyvistä asioista joko suoraan Maanpuolustuskorkeakoulun johdolle tai Maanpuolustuskorkeakoulun opetusneuvoston kautta.

Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi Maanpuolustuskorkeakoulun oppilaskunnasta. Oppilaskuntaan voisivat kuulua jäseninä Maanpuolustuskorkeakoulun päätoimiset opiskelijat. Liittyminen on opiskelijalle vapaaehtoista. Oppilaskunta voisi hyväksyä jäsenikseen myös muulla tavoin järjestetyssä koulutuksessa olevia Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoita.

Voimassa olevassa rikoslain 45 luvun 19 §:ssä rajoitetaan kuitenkin sotilaiden yhdistymisvapautta siten, että rangaistavaa on muiden kuin asevelvollisuuttaan suorittavien sotilaiden kuuluminen jäsenenä puolueeseen tai puoluepoliittista toimintaa harjoittavaan tai sitä tukevaan yhdistykseen. Rajoitus koskee puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirassa palvelevaa sekä puolustusvoimissa sotilasvirkaan koulutettavaa oppilasta.

Oppilaskunnan keskeisenä tehtävänä olisi järjestää opiskelijoiden edustajien vaali Maanpuolustuskorkeakoulun monijäsenisiin hallintoelimiin.

Oppilaskunnan tehtävänä on ehdotuksen mukaan osallistua myös Maanpuolustuskorkeakoulun muuhun toimintaan.

Maanpuolustuskorkeakoulun työjärjestyksen mukaan Maanpuolustuskorkeakoulun opetusneuvoston kuuluvat opiskelijoiden edustajina oppilaskuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Opiskelijajäsen osallistuu opetusneuvoston kokouksiin omaa kurssitasoansa koskevia asioita käsiteltäessä. Opiskelijoiden edustajilla on oikeus tehdä opetusneuvostolle opetuksen sisältöön ja menetelmiin liittyviä esityksiä.

Maanpuolustuskorkeakoulun tehtäviin kuuluu myös opiskelijoiden hyvinvoinnista ja tukipalveluista huolehtiminen. Erityisesti opiskelijoiden ohjausta ja tukipalveluja koskevissa tehtävissä on tarkoituksenmukaista sopia työnjaosta Maanpuolustuskorkeakoulun ja oppilaskunnan kesken.

Oppilaskunnan toiminnasta aiheutuvat menot katettaisiin oppilaskunnan omaisuudesta ja toiminnasta saaduilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita oppilaskunnalla olisi oikeus määrätä oppilaskunnan jäsenten suoritettaviksi.

Oppilaskunnalla olisi 5 momentin mukaan itsehallinto. Oppilaskunnan hallintoa hoitaisivat edustajisto ja hallitus. Tarkempia määräyksiä Maanpuolustuskorkeakoulun oppilaskunnan hallinnosta annettaisiin oppilaskunnan säännöissä. Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori vahvistaisi säännöt.

Oppilaskunnan tekemään päätökseen haettaisiin 6 momentin mukaan muutosta siten kuin Maanpuolustuskorkeakoulun päätökseen. Muutosta haettaisiin siten valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä Maanpuolustuskorkeakoulun päätoimipaikka sijaitsee.

Oppilaskunnan kohdalla valituskelpoiset hallintopäätökset voivat tarkoittaa ainoastaan niitä päätöksiä, jotka liittyvät oppilaskunnan julkisten hallintotehtävien hoitoon. Tällaisena voidaan pitää opiskelijaedustajien vaalien järjestämistehtävää sikäli kuin siihen liittyy esimerkiksi yksilön oikeuksia, velvollisuuksia tai etuuksia koskevaa päätöksentekoa.

Pykälän säännösten tarkoituksena on perustaa oppilaskunta-niminen julkisoikeudellinen yhdistys, jolla on julkisen hallintotehtävän lisäksi myös muita, nykyisin rekisteröityjen opiskelijayhdistysten hoitamia tehtäviä. Kun kyseessä on lailla tai asetuksella erityistä tarkoitusta varten järjestetty yhdistys, yhdistyslakia sovelletaan yhteisöön vain sikäli kuin niin on erikseen säädetty. Pykälän 7 momenttiin otettaisiin viittaussäännös yhdistyslakiin, koska lukuisia oppilaskuntaan ja sen toimintaan liittyviä keskeisiä seikkoja ei ole järjestetty tai esitetty järjestettäväksi ehdotetussa laissa.

Oppilaskuntaa koskeva säännös on tarkoitus arvioida uudestaan yliopistolain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

36 §. Rajavartiolaitoksen kuuleminen. Pykälä sisältäisi velvollisuuden kuulla Rajavartiolaitoksen esikuntaa ennen päätöksentekoa rajavartiolaitoksen virkoihin koulutettavia tai rajavartiolaitoksen viroissa olevia opiskelijoita koskevissa asioissa, jotka liittyvät 4 luvussa säädettyyn opiskelijavalintaan tai 5 luvussa säädettyihin opiskelijoiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Kysymyksessä olisi uusi sääntely, joka edistäisi rajavartiolaitokseen koulutettavien opiskelijoiden oikeusturvaa ja parantaisi viranomaistoiminnan tasapuolisuutta.

Lakiin ei ehdoteta otettavaksi säännöksiä siitä, millä tavalla kuuleminen käytännössä toteutetaan. Lähtökohta olisi, että Rajavartiolaitoksen esikunta antaisi selityksensä kirjallisesti.

37 §. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen. Opiskelijalla on oikeus lukea osana suoritettavan tutkinnon oppimäärää hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessaan suorittamia opintoja, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään opetussuunnitelman mukaisia ja joita ei ole käytetty toiseen aikaisemmin suoritettuun samantasoiseen tutkintoon. Päätöksen aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista koskevassa asiassa tekee Maanpuolustuskorkeakoulu.

Opintoja voidaan hyväksilukea, jos ne ovat korkeakoulutasoisia, edistävät opiskelijan tutkintoon tähtääviä opintoja ja opetukselle asetetut tavoitteet saavutetaan.

Kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa taikka ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja voidaan hyväksyä osaksi sotatieteiden kandidaatin tai maisterin tutkintoa joko korvaaviksi opinnoiksi tai ne voi sisällyttää tutkintoon.

Korvaaviksi hyväksyttäviltä opinnoilta edellytetään, että ne vastaavat sisällöltään, laajuudeltaan ja vaatimustasoltaan niitä Maanpuolustuskorkeakoulun opintosuunnitelman mukaisia opintoja, joiden korvaavuutta haetaan. Korvaavuudesta päätetään tapauskohtaisesti.

Aiemmin suoritetut jonkin yliopiston tutkintovaatimusten mukaisia opintoja on mahdollista myös sisällyttää sotatieteiden kandidaatin tai maisterin tutkintoon sivuaineeksi tai vapaasti valittaviksi opinnoiksi. Sisällöllistä vastaavuutta ei tällöin edellytetä.

Kansainvälisessä vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään Maanpuolustuskorkeakoulun tutkintoihin mahdollisimman täysimääräisinä. Hyväksiluettavat opinnot eivät saa olla kymmentä vuotta vanhempia.

Myös opistoupseerit täydentävät opintojaan Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettaviin tutkintoihin. Tutkintojen täydentäminen on olennainen osa puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmän ja osaamisen kehittämistä.

Opintosuoritusten tunnustamista haetaan Maanpuolustuskorkeakoululta kirjallisella hakemuksella. Hakemuksen yhteydessä tulee esittää aikaisempia suorituksia koskevat todistukset sekä tarvittaessa selvitys suoritettujen opintojen sisällöstä. Maanpuolustuskorkeakoulu antaa johtosäännössä tarvittavat määräykset aiemmin suoritettujen opintojen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen hakemisesta.

7 luku. Voimaantulo

38 §. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset. Säännöksen 1 momentissa säädettäisiin tavanomainen voimaantulosäännös. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009. Pääsyvaatimukset vuonna 2009 alkaviin opintoihin määräytyisivät siten ehdotetun lain perusteella.

Opiskelija voitaisiin ottaa suorittamaan 14 §:n 1 momentissa tarkoitettua sotatieteiden kandidaatin tutkintoa, joka ei johda upseerin virkaan, ensimmäisen kerran kolmen vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta. Muita opiskelijoita voitaisiin valita suorittamaan tutkintoon johtavia opintoja heti lain tultua voimaan

Opiskelija, joka on aloittanut Maanpuolustuskorkeakoulussa tutkintoon johtavat opinnot ennen tämän lain voimaantuloa, jatkaa opintojaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän lain mukaan, jollei hän ole suorittanut tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaista tutkintoa viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2009. Maanpuolustuskorkeakoulu määrää siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.

Siihen saakka, kunnes 35 §:n 5 momentissa tarkoitettu oppilaskunnan edustajisto ja hallitus on valittu, kuitenkin enintään 31 päivään joulukuuta 2010 saakka, oppilaskunnan hallintoa hoitavat opiskelijayhdistysten hallintoa hoitamaan valitut toimielimet.

Siihen saakka, kunnes oppilaskunnan säännöt on vahvistettu, oppilaskunnassa noudatetaan soveltuvin osin opiskelijayhdistysten sääntöjä.

Pykälän 6 momenttiin otettaisiin tavanomainen lain täytäntöönpanoa koskeva säännös.

39 §. Kumoamissäännös. Lailla kumottaisiin puolustusvoimista 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun lain (402/1974) 10 a ja 10 b §.

1.2 Opintotukilaki

3 §. Määritelmät. Opintotukea voi saada korkeakoulussa tutkinnon, tieteellisen jatkotutkinnon tai erillisen ammatillisen täydennyskoulutusohjelman suorittamiseen. Yksittäisen opintokokonaisuuden suorittamiseen opintotukea voidaan myöntää korkeakoulututkinnon suorittaneelle, jos lisäopinnot tähtäävät ammatilliseen tai virkakelpoisuuteen. Opintotukea myönnettäessä sovelletaan opintotukilakia (65/1994) ja opintotukiasetusta (260/1994).

Voimassa olevassa opintotukilaissa korkeakoululla tarkoitetaan yliopistolaissa (645/1997) mainittuja yliopistoja ja ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (351/2003) tarkoitettuja ammattikorkeakouluja. Korkeakouluopintoina tuetaan myös korkeakoulujen täydennyskoulutuskeskusten järjestämää koulutusta, jos se muutoin kuuluu opintotuen piiriin.

Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että korkeakoululla tarkoitettaisiin opintotukilaissa myös Maanpuolustuskorkeakoulua.

1.3 Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta

2 §. Julkinen virka ja toimi. Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa (1093/2007) säädetään EU:n ja ETA:n jäsenvaltion kansalaisen toisessa jäsenvaltiossa hankitun ammattipätevyyden tunnustamisesta. EU- ja ETA-alueen ulkopuolella suoritettujen korkeakoulututkintojen rinnastamisesta säädetään ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetussa laissa (531/1986) ja asetuksessa (519/1997).

Opetushallitus vastaa EU:n ja ETA:n jäsenvaltioissa suoritettujen korkeakoulututkintojen ammatillisesta tunnustamisesta Suomessa. Opetushallituksen tekemä tutkinnon tunnustamispäätös antaa kelpoisuuden myös puolustusvoimien virkoihin.

Opetushallitus voi tarvittaessa pyytää yliopistolta, korkeakoululta tai muulta oppilaitokselta lausunnon hakijan suorittamien opintojen vastaavuudesta ja puuttuvista aihealueista verrattuna Suomessa suoritettaviin opintoihin sekä hakijalle mahdollisesti määrättävän sopeutumisajan pituudesta ja siihen sisällytettävistä tehtävistä sekä kelpoisuuskokeen sisällöstä.

Sen sijaan voimassa oleva ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen virkakelpoisuudesta annettu laki ei koske sotilasvirkaa tai -tointa. Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sitä sovellettaisiin myös puolustushallinnon virkoihin. Päätöksen EU ja ETA-alueen ulkopuolella suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta puolustusvoimien virkoihin tekisi yhtenäisyyden vuoksi Opetushallitus, kuten EU-jäsenvaltioissa suoritettujen tutkintojen osalta tapahtuu jo nykyisin.

Opetushallitus päättäisi muualla kuin Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa suoritetun sotatieteellisen korkeakoulututkinnon rinnastamisesta Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavaan korkeakoulututkintoon.

Hakemuksen voisi tehdä henkilö, joka on suorittanut muualla kuin Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sotatieteellisen korkeakoulututkinnon tai korkeakoulun opintosuorituksen.

2 Tarkemmat säännökset ja määräykset

Tarkemmat säännökset Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavien tutkintojen tavoitteista ja laajuudesta, opintojen rakenteesta sekä opetuksen järjestämisestä annettaisiin valtioneuvoston asetuksella. Asetuksenantovaltuudet sisältyvät 1. lakiehdotuksen 6 §:n 2 momenttiin.

Esityksen 1. lakiehdotus sisältää joitakin ministeriön asetuksenantovaltuuksia. Puolustusministeriön asetuksella voitaisiin säätää tarkemmin opiskelijan ylläpidon maksuttomasta toteuttamisesta (20 §), opiskelijalle suoritettavan päivärahan (21 §) ja vaativien palvelusolosuhteiden perusteella maksettavien korvausten (22 §) rahamäärästä ja maksamismenettelystä. Lakiehdotuksen 23 §:ään sisältyvän asetuksenantovaltuuden nojalla puolustusministeriön asetuksella voitaisiin niin ikään säätää tarkemmin matkustamiskustannusten korvaamisesta. Puolustusministeriön asetuksella säädettäisiin palvelussitoumuksen pituudesta ja koulutuskustannusten korvaamisesta (29 §).

Puolustusvoimain komentajan vahvistamassa johtosäännössä määrättäisiin Maanpuolustuskorkeakoulun opetuksen järjestelystä, opiskelijavalinnoista, opiskelijoiden arvostelusta ja tarvittaessa muistakin opintoja koskevista asioista (34 §).

Hallintoa, toimielinten tehtäviä ja toimivaltaa koskevia tarkempia määräyksiä annettaisiin rehtorin vahvistamassa työjärjestyksessä (34 §).

3 Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009. Opiskelija voitaisiin ottaa suorittamaan sellaista sotatieteiden kandidaatin tutkintoa, joka ei johda upseerin virkaan, ensimmäisen kerran kolmen vuoden kuluttua Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain voimaantulosta.

Opiskelija, joka on aloittanut Maanpuolustuskorkeakoulussa tutkintoon johtavat opinnot ennen tämän lain voimaantuloa, jatkaa opintojaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän lain mukaan, jollei hän ole suorittanut tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaista tutkintoa viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2009. Maanpuolustuskorkeakoulu määrää siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.

Siihen saakka, kunnes 35 §:n 5 momentissa tarkoitettu oppilaskunnan edustajisto ja hallitus on valittu, kuitenkin enintään 31 päivään joulukuuta 2010 saakka, oppilaskunnan hallintoa hoitavat opiskelijayhdistysten hallintoa hoitamaan valitut toimielimet.

Siihen saakka, kunnes oppilaskunnan säännöt on vahvistettu, oppilaskunnassa noudatetaan soveltuvin osin opiskelijayhdistysten sääntöjä.

4 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Perustuslain 119 §:n 2 momentin mukaan valtionhallinnon toimielinten yleisistä perusteista on säädettävä lailla, jos niiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä. Valtion alue- ja paikallishallinnon perusteista säädetään niin ikään lailla. Valtionhallinnon yksiköistä voidaan muutoin säätää asetuksella.

Maanpuolustuskorkeakoulun toimintaan liittyy perustuslain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua julkisen vallan käyttöä.

Itsehallinto

Perustuslain 123 §:ssä säädetty itsehallinto suojaa yliopistojen päätöksentekoa erityisesti suhteessa valtion hallintoviranomaisiin. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on katsonut, että itsehallintoon kuuluu oikeus nimetä hallintoelimet (PeVL 19/2004 vp). Perustuslain 123 §:ssä tarkoitettuja yliopistoja ovat julkisoikeudellisina laitoksina toimivat yliopistot.

Valtion rahoitus kohdennetaan Maanpuolustuskorkeakouluun tulosohjauksen kautta. Maanpuolustuskorkeakoulun toimintaa ohjataan myös lakien ja asetusten kautta.

Maanpuolustuskorkeakoulun lakisääteiset tehtävät, organisaatio ja henkilöstön rakenne poikkeavat yliopistojen vastaavista. Maanpuolustuskorkeakoulu ei ole perustuslain 123 §:ssä tarkoitettu yliopisto eikä sen nimenä myöskään voi olla yliopisto. Maanpuolustuskorkeakoulun ja sen tutkintojen asema korkeakoulu- ja tutkintojärjestelmässä on muutoin sama kuin yliopisto-laissa mainittujen yliopistojen ja yliopistotutkintojen asema.

Vuorovaikutus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Esityksen 1. lakiehdotuksen 2 §:n 2 momentin nojalla Maanpuolustuskorkeakoulu toimisi vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistäisi tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Säännöksellä on yhtymäkohtia perustuslain 16 §:n 3 momentissa turvattuun tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapauteen. Tämä perustuslain kohta on otettava huomioon tulkittaessa Maanpuolustuskorkeakoulun velvoitetta toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Opetus- ja tutkintokieli

Maanpuolustuskorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli on ehdotuksen 8 §:n 1 momentin mukaan suomi. Opetusta voidaan antaa ja opinnäyte laatia muullakin kielellä. Opiskelija voi 2 momentin perusteella käyttää opiskelijavalinnassa ja kokeissa joko suomen tai ruotsin kieltä. Opinnäyte laaditaan joko suomen tai ruotsin kielellä

Perustuslakivaliokunta on ottanut kantaa opetuskieltä koskevaan sääntelyyn esimerkiksi Pelastusopistosta annettua lakiehdotusta (HE 222/2005) käsitellessään (PeVL 12/2006). Pelastusopisto on valtakunnan ainoa alan tutkintoon johtava oppilaitos ja siinä suhteessa hyvä vertailukohde Maanpuolustuskorkeakoululle. Myös Pelastusopiston opetuskieli on suomi. Opetusta annetaan myös ruotsin kielellä ja tarvittaessa muullakin kielellä. Opiskelija voi käyttää opiskelijavalinnassa ja kokeissa joko suomen tai ruotsin kieltä.

Pelastusopisto järjestää ammatilliseen tutkintoon johtavaa ja muutakin koulutusta tarpeen mukaan ruotsin kielellä toteutettavina koulutusohjelmina ja kursseina. Perusteluista on pääteltävissä, että jos riittävä määrä ruotsinkielisiä tai muunkielisiä opiskelijoita tulee kursseille, voidaan opetusta järjestää myös heidän äidinkielellään. Sen sijaan yksittäisellä opiskelijalla ei ole subjektiivista oikeutta vaatia opetusta ruotsin kielellä.

Perustuslakivaliokunta on korostanut, että perustuslain 17 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan on huolehdittava suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan säännöksellä olisi merkitystä esimerkiksi yhteiskunnallisten palvelujen sekä koulu- ja muiden sivistysolojen järjestämisessä (HE 309/1993).

Perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan, että koska Pelastusopisto on valtakunnan ainoa alan tutkintoon johtava oppilaitos, on kielten opetuksessa ja opetuskielessä syytä kiinnittää huomiota perustuslain 17 §:n mukaisten kielellisten oikeuksien toteutumiseen.

Edellä tarkoitettujen kielellisten oikeuksien voidaan katsoa ehdotuksessa toteutuvan, koska Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelija voi ehdotetun sääntelyn mukaan käyttää opiskelijavalinnassa, kokeissa ja opinnäytteen laatimisessa joko suomen tai ruotsin kieltä.

Kielilain 39 §:n mukaan puolustusvoiminen joukko-osastojen kieli on suomi. Vähintään yksi joukko-osasto on kuitenkin ruotsinkielinen. Maanpuolustuskorkeakoulun opetuksessa on huolehdittava siitä, että koulutetaan riittävä määrä kielitaitoisia henkilöitä upseerin virkaan. Asiaan tulee kiinnittää riittävää huomiota sekä opetuksessa että opiskelijavalinnassa.

Opintososiaaliset etuudet

Perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lain tasoisella säännöksellä. Lakiin on siten otettu perussäännökset opiskelijan ylläpidosta, päivärahasta, palvelusolosuhteista perusteella määräytyvistä korvauksista, matkustamiskustannusten korvaamisesta sekä etuuksien verottomuudesta.

Kansalaisuusvaatimus

Upseerin virkaan johtaviin opintoihin otettavan tulee 1. lakiehdotuksen 16 §:n 3 momentin 1 kohdan perusteella olla Suomen kansalainen. Ehdotus on merkityksellinen perustuslain 6 §:n 2 momentissa säädetyn syrjintäkiellon näkökulmasta.

Lailla voidaan perustuslain 125 §:n 1 momentin mukaan säätää, että määrättyihin julkisiin virkoihin tai tehtäviin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen. Sanonnalla "määrätty" julkinen virka tai tehtävä on ilmaistu periaate, jonka mukaan kansalaisuusvaatimuksia tulee asettaa vain rajoitetusti ja perustelluista syistä (HE 1/1998 vp, s. 180/I).

Perustuslakivaliokunta on arvioinut kansalaisuusvaatimusta lausunnossaan ehdotuksesta poliisikoulutuksesta annettavaksi laiksi (PeVL 28/2004, s. 3). Poliisimiehen virkaan voidaan perustuslakiuudistusta täytäntöön pantaessa (HE 189/1999 vp) säädetyn valtion virkamieslain 7 §:n mukaan nimittää vain Suomen kansalainen. Perustuslakivaliokunta on pitänyt kansalaisuusvaatimusta tuomarin virassa hyväksyttävänä perustuslain näkökulmasta, koska virkaan kuuluu merkittävää julkisen vallan käyttämistä (ks. PeVL 13/1999 vp, s. 3/II). Poliisimiehen viran kohdalla kansalaisuusvaatimus on samoista syistä perusteltu.

Valtion virkamieslain 7 §:n 1 momentin 10 kohdassa säädetään, että puolustusministeriön, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen virkaan voidaan nimittää vain Suomen kansalainen. Maanpuolustuskorkeakoulussa annetaan koulutusta kelpoisuuden saamiseksi puolustusministeriön, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen upseerin virkaan. Koska puolustusministeriön, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen upseerin virkaan voidaan nimittää ainoastaan Suomen kansalainen, ei ole tarkoituksenmukaista ottaa koulutukseen muita kuin Suomen kansalaisia. Kansalaisuuteen kohdistuvaa rajoitusta voidaan siten pitää hyväksyttävänä.

Ehdotetun kansalaisuusvaatimuksen säätämiselle on näin ollen upseerin virkakelpoisuuteen liittyvä hyväksyttävä peruste.

Ikään perustuva erottelu

Ensimmäisen lakiehdotuksen 16 §:n 3 momentin 4 kohdan mukaan upseerin virkaan johtaviin opintoihin vaaditaan, että henkilö on enintään 26-vuotias, lentäjäksi koulutettava kuitenkin enintään 23-vuotias. Yläikärajoista voidaan poiketa erityisistä syistä.

Sääntely on merkityksellistä perustuslain 6 §:n 2 momentissa olevan syrjintäkiellon kannalta. Ketään ei sen mukaan saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan henkilöön liittyvän syyn, kuten sukupuolen tai iän perusteella.

Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien hoitamisen ja virkarakenteen sekä reservin muodostamisen kannalta yläikärajojen asettaminen upseerikoulutukseen valittaville on välttämätöntä. Myös upseerin tehtävien asettamilla fyysisillä vaatimuksilla ja koulutusjärjestelmän vaatimuksilla samoin kuin koulutushenkilöstön ikärakenteen pitämisellä nuorena on merkitystä

Upseerikoulutukseen hakijoiden riittävistä oikeusturvajärjestelyistä on huolehdittu. Maanpuolustuskorkeakouluun opiskelijaksi hakenut henkilö, jota ei ole hyväksytty opiskelijaksi, saa hakea Maanpuolustuskorkeakoululta kirjallisesti oikaisua asiassa annettuun päätökseen.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 13/2001 vp - HE 18/2001 vp) todennut, että yläikärajan säätäminen on tällaisessa yhteydessä valtiosääntöoikeudellisesti mahdollista perustuslain 6 §:n 2 momentin estämättä.

Opiskelijaksi pyrkivän terveydentilatiedot

Esityksen 1. lakiehdotuksessa on säännöksiä opiskelijaksi pyrkivän terveydentilaa koskevista vaatimuksista ja terveydentilaa koskevien tietojen antamisesta (16 ja 19 §).

Tällaiset säännökset mahdollistavat puuttumisen opiskelijaksi pyrkivän henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Lisäksi ne rajoittavat opiskelijaksi pyrkivän itsemääräämisoikeutta, jolla on valtiosääntöoikeudellisesti yhtymäkohtia perustuslain säännöksiin henkilökohtaisesta vapaudesta ja yksityiselämän suojasta (PeVL 39/2001 vp, s. 2/I, PeVL 59/2006 vp, s. 8).

Perustuslakivaliokunta on aikaisemmin katsonut (PeVL 9/2007 vp), että vastaavalle sääntelylle on kuitenkin ollut perustuslain 127 §:n 1 momentissa säädetyn maanpuolustusvelvollisuuden täyttämiseen ja tarkastettavan asevelvollisen oman terveyden edistämiseen tukeutuvat painavat perusteet. Sääntely ei näiltä osin muodostu perustuslain kannalta ongelmalliseksi.

Päihdetestaus

Maanpuolustuskorkeakoulun opintoihin hakeutuvan on 1. lakiehdotuksen 30 §:n 1 momentin perusteella velvollinen osallistumaan terveydenhuollon ammattihenkilön ja laboratoriohenkilökunnan tekemään päihdetestiin ennen opiskelijaksi hyväksymistä. Opintoja suorittava on velvollinen Maanpuolustuskorkeakoulun määräyksestä osallistumaan päihdetestiin myös opiskeluaikana tai siihen liittyvässä harjoittelussa, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija esiintyy päihteiden vaikutuksen alaisena.

Päihdetestausta koskevaa säännöstä sovellettaisiin myös sellaisiin opiskelijoihin, jotka eivät opiskele puolustusvoimien upseerin tehtäviin suuntautuvassa koulutusohjelmassa.

Koulutukseen liittyvä päihdetestaus on käytössä poliisilla ja pelastusalalla. Poliisin perustutkintokoulutukseen hakeutuva on poliisikoulutuksesta annetun lain (68/2005) 7 §:n mukaisesti velvollinen osallistumaan päihdetestiin. Testaus voidaan suorittaa myös koulutuksen ja harjoittelun aikana jos on perusteltua aihetta epäillä, että poliisikokelas tai harjoittelua suorittava esiintyy päihtyneenä koulutuksessa tai harjoitteluun liittyvässä työssä.

Sääntely on merkityksellistä perustuslain 10 §:n 1 momentissa turvatun yksityiselämän suojan kannalta. Sillä puututaan myös perustuslain 7 §:ssä turvattuun henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja rajoitetaan henkilön itsemääräämisoikeutta.

Perustuslakivaliokunta on poliisilakia ja yksityisyyden suojaa työelämässä koskevia lakiehdotuksia käsitellessään katsonut, että huumetestaukselle on perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät perusteet, jos on perusteltua aihetta epäillä opiskelijan esiintyvän päihtyneenä koulutuksessa tai harjoitteluun liittyvässä työssä tai jos työtehtävä edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä tai työtehtävä voi vaarantaa työntekijän tai jonkin toisen henkilön henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta.

Tavoitteena on torjua opiskelijoiden ja työntekijöiden keskuudessa päihteiden käyttöä. Kysymys on opiskelijoiden ja työntekijöiden sekä viime kädessä myös muiden henkilöiden oikeuksien ja turvallisuuden suojaamisesta (PeVL 9/2007 vp, PeVL 28/2004 vp , s. 3-4, PeVL 10/2004 vp , s. 2/II).

Opiskelun suorittamiseen puolustusvoimien käytössä olevalla alueella liittyy sen luonteen vuoksi erityisiä vaaroja. Päihdetestauksen hyväksyttävyyden osalta huumeiden käytön torjuntaa ja muiden henkilöiden tai yleisen turvallisuuden takaamista voidaan pitää painavina yhteiskunnallisina tarpeina ja perusoikeusjärjestelmän mukaisina tarpeina perusoikeuksien rajoittamiselle. On tärkeää torjua huumeiden käyttöä erityisesti upseerin virkaan valittavien opiskelijoiden keskuudessa.

Oikeusturvan kannalta on olennaista, että laissa ei ehdoteta rajoitettavaksi oikeutta hakea muutosta päätökseen huumetestiin määräämisestä. Lakiehdotus voidaan näiltä osin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Opiskeluoikeuden menettäminen

Opiskelija voi menettää opiskeluoikeutensa lakiehdotuksen 27 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, jos hän on antanut Maanpuolustuskorkeakouluun pyrkiessään sellaisen väärän tai harhaanjohtavan tiedon taikka salannut sellaisen itseään koskevan seikan, joka olisi voinut estää opiskelijaksi valinnan.

Perustuslakivaliokunta on aiemmin katsonut vastaavan sääntelyn vaikuttavan kohtuuttoman ankaralta, jos opiskelija voi säännöksen sanamuodon mukaan menettää opiskeluoikeutensa vähäisenkin väärän tai harhaanjohtavan tiedon perusteella. Valiokunta piti aiemmassa tapauksessa tarpeellisena sääntelyn täsmentämistä oikeasuhtaisuuden vaatimuksia paremmin vastaavaksi (PeVL 12/2006 vp, s. 2-3).

Säännös on muotoiltu siten, ettei vähäinen virhe tietojen antamisessa voi aiheuttaa opiskeluoikeuden menettämistä.

Palvelussitoumukset

Lakiehdotuksen 29 §:n 1 momentti koskee upseerin virkaan johtaviin opintoihin hyväksytyn samoin kuin puolustusministeriön tai puolustusvoimien virassa olevan velvollisuutta antaa palvelussitoumus siitä, että hän palvelee puolustusministeriössä, puolustusvoimissa tai rajavartiolaitoksessa koulutuksen alkamispäivästä tai tutkinnon suorittamispäivästä lukien laissa määrätyn ajan.

Palvelussitoumus on valtiosääntöoikeudellisesti arvioiden perusoikeusrajoitus, joka kohdistuu perustuslain 7 §:n 1 momentissa turvattuun henkilökohtaiseen vapauteen ja 18 §:n 1 momentissa turvattuun oikeuteen hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.

Ehdotettu palvelussitoumusta koskeva pykälä on vastaa sisällöltään voimassa olevaa puolustusvoimista annetun lain (402/1974) 10 b §:ää (452/2001). Perustuslakivaliokunta on pitänyt lausunnossaan (PeVL 13/2001 vp - HE 18/2001 vp) Maanpuolustuskorkeakoulussa käytössä olevaa palvelussitoumusjärjestelyä ymmärrettävänä, koska Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskeleville kadeteille annetaan maksuttoman opiskelun ajaksi korvauksetta muun muassa opetus, majoitus, muonitus ja vaatetus.

Valiokunta on tuolloin pitänyt tällaista tilannetta sinänsä hyväksyttävänä perusteena palvelussitoumuksen ja siitä johtuvan perusoikeusrajoituksen säätämiselle. Palveluvelvoite määritellään pykälässä kestoltaan, sisällöltään ja taloudellisilta ehdoiltaan.

Pykäläehdotus täyttäisi siten perusoikeusrajoitukseen kohdistuvan tarkkarajaisuus- ja täsmällisyysvaatimuksen. Myös suhteellisuusvaatimuksen toteutuminen lain tasolla varmistetaan.

Laissa säädetään sitoumuksessa tarkoitetun palvelun enimmäisaika ja tämän palvelussuhteen perusehdot sen lakkaaminen mukaan luettuna. Laissa säädetään myös palvelussuhdetta koskevien riitaisuuksien ratkaisemisesta.

Palvelussitoumuksen rikkomiseen liittyvästä korvausvelvollisuudesta säädetään perusteiden osalta laissa.

Perustuslakivaliokunta on arvioinut palvelussitoumusta myös lausunnossa rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain yhteydessä (PeVL 19/2005 vp).

Perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaisen oikeusturvan kannalta on perustuslakivaliokunnan mielestä välttämätöntä, että päätöksestä saa valittaa. Lakiehdotukseen on otettu nimenomainen säännös muutoksenhausta viittaamalla hallintolainkäyttölakiin.

Maanpuolustuskorkeakoulun johtosääntö ja työjärjestys

Perustuslakivaliokunta on perusopetuslain ja eräiden muiden lakien muuttamista koskevassa lausunnossaan (PeVL 70/2002) todennut, ettei valiokunnan mielestä sinänsä ole ongelmallista säätää opetuksen järjestäjän velvollisuudesta hyväksyä määräyksiä esimerkiksi koulutyön käytännön järjestelyihin tai koulurakennuksen ja niiden piha-alueiden käyttäytymiseen liittyvistä seikoista. Lausunnon mukaan koulu- ja oppilaitoskohtaisten järjestyssääntöjen antamisessa ei lähtökohtaisesti ole kysymys perustuslain 80 §:ssä säännellystä lainsäädäntövallan delegoinnista, vaan oikeudesta tehdä alueellisesti rajattuja yleisluonteisia hallintopäätöksiä.

Ehdotetun 34 §:n johtosääntöä ja työjärjestystä koskevassa pykälässä säännellään ne asiat, joista johtosäännössä ja työjärjestyksessä määrättäisiin.

Maanpuolustuskorkeakoulun opetuksen järjestelystä, opiskelijavalinnoista, opiskelijoiden arvostelusta ja tarvittaessa muistakin opintoja koskevista asioista määrättäisiin puolustusvoimain komentajan vahvistamassa johtosäännössä.

Maanpuolustuskorkeakoulun työjärjestyksessä annettaisiin tarkemmat määräykset hallinnosta, toimielinten tehtävistä ja toimivallasta. Työjärjestyksen hyväksyisi rehtori.

Yhden opiskelupaikan rajoitus

Ensimmäisen lakiehdotuksen 14 §:n 5 momentin mukaan opiskelija voisi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Vastaava säännös sisältyy yliopistolakiin.

Ehdotuksella on merkitystä sivistyksellisiä oikeuksia koskevan perustuslain 16 §:n kannalta.

Kyseisessä pykälässä turvataan muun kuin perusopetuksen yhtäläinen saatavuus.

Ehdotettu säännös on muotoiltu noudattaen perustusvaliokunnan aiempaa kannanottoa. Perustuslakivaliokunta on yliopistolakia koskevassa lausunnossaan (PeVL 3/1997 vp) katsonut, että jos rajoituksen asettaminen edistää muiden opiskeluoikeuden turvaamista ja on ehdotuksessa mitoitettu vähäiseksi kohdistuessaan pelkästään yhteen lukuvuoteen, ehdotus voidaan tältä osin arvioituna käsitellä tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä.

Oppilaskunta

Maanpuolustuskorkeakoulussa olisi oppilaskunta, johon 35 §:n mukaan voisivat kuulua päätoimiset opiskelijat. Oppilaskunnalla olisi oikeus määrätä jäsenmaksuja. Säännösehdotuksella on liittymäkohtia perustuslaissa turvattuun yhdistymisvapauteen.

Oppilaskunnan jäsenyys olisi vapaaehtoista eikä perustuisi pakkojäsenyyteen. Ehdotettu sääntely vastaisi siten perustuslakivaliokunnan kantaa, jonka mukaan opiskelijakunnan aseman järjestämiseksi ja toiminnan turvaamiseksi on välttämätöntä etsiä muita kuin pakkojäsenyyteen ja pakolliseen jäsenmaksuun perustuvia järjestelyjä (PeVL 74/2002 vp, s. 4/II).

Asetuksenantovaltuudet

Lakiehdotus sisältää useita asetuksenantovaltuuksia. Ne eivät kuitenkaan ulotu seikkoihin, jotka koskisivat perustuslain 80 §:n 1 momentissa mainituin tavoin yksilön oikeuksien tai velvollisuuksien perusteita.

Perustuslakivaliokunnan lausunto

Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Koska esitys sisältää useita opiskelijoiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä perusoikeudellisia kysymyksiä, pidetään suotavana, että esityksestä pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:


1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Asema

Maanpuolustuskorkeakoulu on puolustusvoimiin kuuluva sotatieteellinen korkeakoulu.


Maanpuolustuskorkeakoulu on puolustusvoimain komentajan alainen. Pääesikunnan toimivallasta Maanpuolustuskorkeakoulua koskevassa asiassa säädetään tässä laissa sekä puolustusvoimista annetussa laissa (551/2007).


Maanpuolustuskorkeakoulun sisäisestä sotilaallisesta järjestyksestä säädetään puolustusvoimista annetun lain 30 §:ssä.


2 §
Tehtävät

Maanpuolustuskorkeakoulun tehtävänä on edistää sotatieteellistä tutkimusta ja antaa tutkimukseen ja alan parhaisiin käytäntöihin perustuvaa sotatieteellistä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Maanpuolustuskorkeakoulu johtaa sotilaslaitoksissa ja rajavartiolaitokseen kuuluvassa Raja- ja merivartiokoulussa annettavaa sotatieteiden kandidaatin ja sotatieteiden maisterin tutkintoihin sisältyvää opetusta.


Tehtäviään hoitaessaan Maanpuolustuskorkeakoulu toimii vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta.


Puolustushaarat ja rajavartiolaitos ohjaavat upseerin virkaan vaadittavia sotilasammatillisia opintoja. Sotilasammatillista opetusta annetaan puolustusvoimien puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluissa sekä rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulussa. Sotilasammatillisia opintoja voidaan järjestää myös Maanpuolustuskorkeakoulussa.


Pääesikunta vahvistaa Maanpuolustuskorkeakoulun opetuksen yleiset tavoitteet ja sovittaa yhteen Maanpuolustuskorkeakoulun opetuksen puolustusvoimien muun koulutuksen kanssa.


3 §
Arviointi

Maanpuolustuskorkeakoulu arvioi koulutustaan ja tutkimustaan sekä niiden vaikuttavuutta ja osallistuu ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.


Maanpuolustuskorkeakoulu julkistaa järjestämänsä arvioinnin tulokset.


2 luku

Opetus

4 §
Opetuksen julkisuus

Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteellinen opetus on julkista, jollei viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laista (621/1999) muuta johdu. Lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori voi rajoittaa pääsyä opetusta seuraamaan palvelusturvallisuuden varmistamiseksi, opetustilojen rajallisuuden vuoksi tai muusta vastaavasta perustellusta syystä.


5 §
Opetuksen maksuttomuus

Tutkintoihin johtava opetus on opiskelijalle maksutonta.


Muussa koulutuksessa voidaan periä maksuja valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädettyjen perusteiden mukaan.


6 §
Tutkinnot

Maanpuolustuskorkeakoulussa voidaan suorittaa:

1) sotatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto;

2) sotatieteiden maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto;

3) yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto, jotka ovat jatkotutkintoja.


Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavien tutkintojen tavoitteista ja laajuudesta, opintojen rakenteesta sekä opetuksen järjestämisestä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.


7 §
Täydennyskoulutus ja muu koulutus sekä opetus

Maanpuolustuskorkeakoulussa voidaan järjestää sotatieteellistä täydennyskoulutusta ja muuta koulutusta sekä antaa sotilasammatillista opetusta.


8 §
Opetus- ja tutkintokieli

Opetus- ja tutkintokieli on suomi.


Opiskelijalla on oikeus käyttää opiskelijavalinnassa ja kokeissa joko suomen tai ruotsin kieltä. Opinnäyte laaditaan joko suomen tai ruotsin kielellä.


Maanpuolustuskorkeakoulu voi päättää, että opetusta voidaan antaa ja opinnäyte laatia myös muulla kielellä.


3 luku

Hallinto ja organisaatio

9 §
Organisaatio

Maanpuolustuskorkeakouluun kuuluu esikunta, osastoja, ainelaitoksia ja muita yksiköitä.


Maanpuolustuskorkeakoulun jakaantumisesta osastoihin, ainelaitoksiin tai muihin yksiköihin määrätään tarkemmin Maanpuolustuskorkeakoulun johtosäännössä.


10 §
Rehtori

Rehtori johtaa, ohjaa ja valvoo Maanpuolustuskorkeakoulun toimintaa. Rehtori ohjaa myös muualla kuin Maanpuolustuskorkeakoulussa toimeenpantavaa sotatieteellisiin tutkintoihin sisältyvää opetusta johtosäännössä tarkemmin määrättävällä tavalla.


Maanpuolustuskorkeakoululle kuuluvat asiat ratkaisee rehtori, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. Työjärjestyksessä voidaan rehtorin toimivaltaan kuuluva asia antaa Maanpuolustuskorkeakoulun muun virkamiehen ratkaistavaksi, jos se on Maanpuolustuskorkeakoulun kannalta merkitykseltään vähäinen ja koskee:

1) henkilöstöhallintoa sekä muuta sisäistä hallintoa;

2) lausunnon tai selvityksen antamista tai esityksen tekemistä; tai

3) sisäisiä määräyksiä, jollei toimivalta niiden antamiseen tule laista.


Rehtorilla on oikeus ottaa ratkaistavakseen johtosäännössä tai työjärjestyksessä jonkun muun virkamiehen ratkaistavaksi määrätty asia.


11 §
Opintotukilautakunta

Maanpuolustuskorkeakoulussa on opintotukilautakunta. Lautakunnan asettamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään opintotukilaissa (65/1994).


12 §
Monijäseniset hallintoelimet

Maanpuolustuskorkeakoulussa voi olla valmistelevia ja neuvoa-antavia monijäsenisiä hallintoelimiä


Edellä mainittujen hallintoelinten kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään työjärjestyksessä.


13 §
Henkilöstö

Maanpuolustuskorkeakoulun henkilöstö on puolustusvoimien viroissa. Maanpuolustuskorkeakoulun virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.


4 luku

Opiskelijavalinnat

14 §
Opiskelijaksi ottaminen

Opiskelija otetaan suorittamaan sotatieteiden kandidaatin ja sotatieteiden maisterin tutkintoa, jompaakumpaa mainituista tutkinnoista tai jatkotutkintoa. Opiskelijan, joka valitaan suorittamaan upseerin virkaan johtavia opintoja, on sotatieteiden kandidaatin tai sotatieteiden maisterin tutkinnon lisäksi suoritettava 2 §:n 3 momentissa tarkoitetut sotilasammatilliset opinnot.


Opiskelijat ottaa Maanpuolustuskorkeakoulu. Pääesikunta ottaa kuitenkin ulkomaalaiset opiskelijat.


Pääesikunta päättää tarkemmin opiskelijavalinnan perusteista.


Opiskelijavalinta järjestetään valinta- ja soveltuvuuskokeiden avulla. Soveltuvuuskokeeseen osallistuvat upseerin virkaan vaadittaviin opintoihin hakevat. Valinta- ja soveltuvuuskokeen järjestämisestä päättää Maanpuolustuskorkeakoulu. Jos Maanpuolustuskorkeakoulu opiskelijoiden määrän rajoittamisen vuoksi ei voi ottaa koulutukseen kaikkia hakijoita, hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita.


Opiskelija voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.


15 §
Täydentävät opinnot sotatieteiden maisterin tutkinnon suorittamiseksi

Jos sotatieteiden maisterin tutkintoa suorittamaan otettu on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon muualla kuin Maanpuolustuskorkeakoulussa, häneltä voidaan edellyttää koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi täydentäviä opintoja.


16 §
Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin sekä upseerin virkaan johtaviin opintoihin asetettavat lisävaatimukset

Kelpoinen opiskelijaksi sotatieteellisiin opintoihin, jotka johtavat pelkästään alempaan tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon, on henkilö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon tai saanut ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai jolla Maanpuolustuskorkeakoulu toteaa muutoin olevan opintoja varten vastaavat tiedot ja valmiudet.


Kelpoinen opiskelijaksi sotatieteellisiin opintoihin, jotka johtavat pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon, on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon tai soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin taikka jolla Maanpuolustuskorkeakoulu toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.


Upseerin virkaan johtaviin opintoihin otettavalta vaaditaan lisäksi, että henkilö on:

1) Suomen kansalainen;

2) ennen opintojen aloittamista saanut reservin upseerin koulutuksen;

3) terveydentilaltaan ja muutoin puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen tehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta sopiva;

4) enintään 26-vuotias, lentäjäksi koulutettava kuitenkin enintään 23-vuotias.


Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen 3 momentin 4 kohdassa säädetystä vaatimuksesta.


17 §
Kelpoisuus jatkotutkintoon johtaviin opintoihin

Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat yleisesikuntaupseerin tutkintoon, on henkilö, joka on suorittanut sotatieteiden maisterin tutkinnon Maanpuolustuskorkeakoulussa. Erityisistä syistä voidaan yleisesikuntaupseerin tutkintoa suorittamaan hyväksyä hakija, jolla on muussa korkeakoulussa suoritettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja jolla muutoin todetaan olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.


Tarvittaessa Maanpuolustuskorkeakoulu voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia.


Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat sotatieteiden tohtorin tutkintoon, on henkilö, joka on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon. Erityisistä syistä voidaan sotatieteiden tohtorin tutkintoa suorittamaan hyväksyä hakija, jolla on Maanpuolustuskorkeakoulussa tai muussa korkeakoulussa suoritettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.


18 §
Opiskelijoiden määrän vahvistaminen

Puolustusvoimain komentaja vahvistaa puolustusvoimien toimintasuunnitelmassa vuosittain tutkintoja suorittamaan ja täydennyskoulutukseen hyväksyttävien opiskelijoiden määrän. Rajavartiolaitoksen esikunta vahvistaa rajavartiolaitoksessa palvelua varten hyväksyttävien opiskelijoiden määrän.


19 §
Opiskelijaksi pyrkivän terveydentilatiedot ja turvallisuusselvitys

Maanpuolustuskorkeakoulu päättää 16 §:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista vaatimuksista. Opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa Maanpuolustuskorkeakoululle opiskelijaksi ottamisen arvioinnissa tarvittavat terveydentilaansa koskevat tiedot Maanpuolustuskorkeakoulun määräämällä tavalla. Maanpuolustuskorkeakoulussa tehtävästä päihdetestauksesta säädetään 30 §:ssä.


Maanpuolustuskorkeakoulu pyytää opiskelijoiksi pyrkivistä turvallisuusselvityksistä annetun lain (177/2002) mukaisen turvallisuusselvityksen.


5 luku

Opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudet

20 §
Opiskelijan ylläpito

Upseerin virkaan vaadittavia sotatieteiden kandidaatin tutkintoon johtavia ja sotilasammatillisia opintoja suorittavalle annetaan opiskelun ajaksi maksutta majoitus, muonitus, vaatetus sekä opinto- ja harjoitusvälineet. Puolustusministeriön asetuksella voidaan säätää tarkemmin opiskelijan ylläpidon maksuttomasta toteuttamisesta.


21 §
Päiväraha

Upseerin virkaan vaadittavia sotatieteiden kandidaatin tutkintoon johtavia ja sotilasammatillisia opintoja suorittavalle opiskelijalle voidaan suorittaa kustannusten korvauksena päivärahaa, joka on suuruudeltaan vähintään 46 prosenttia kulloinkin voimassa olevasta valtion virkamiesten kokopäivärahasta. Päivärahan rahamäärästä ja maksamismenettelystä voidaan säätää tarkemmin puolustusministeriön asetuksella.


22 §
Korvaus palvelusolosuhteista

Upseerin virkaan vaadittavia sotatieteiden kandidaatin tutkintoon johtavia ja sotilasammatillisia opintoja suorittavalle opiskelijalle voidaan suorittaa vaativien palvelusolosuhteiden perusteella laskuvarjohyppylisää, sukellusrahaa ja lentävän henkilöstön lisää. Vaativien palvelusolosuhteiden perusteella maksettavien korvausten rahamäärästä ja maksamismenettelystä voidaan säätää tarkemmin puolustusministeriön asetuksella.


23 §
Matkustamiskustannusten korvaaminen

Upseerin virkaan vaadittavia sotatieteiden kandidaatin tutkintoon johtavia ja sotilasammatillisia opintoja suorittavalla opiskelijalla on oikeus saada vähintään kaksi valtion kustantamaa matkaa opiskelupaikan ja koti- tai asuinpaikan välillä Suomessa jokaista täyttä opiskelukalenterikuukautta kohden.


Matkustamiskustannukset korvataan edullisimman julkisen kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvien kustannusten mukaisesti. Matkustamiskustannukset ulkomailta ja ulkomaille korvataan vain, jos opiskelija asuu ulkomailla vakinaisesti. Vastaavalla tavalla korvataan tutkintoon kuuluvien kotimaan tai ulkomaan komennusmatkojen matkustamiskustannukset.


Matkustamiskustannusten korvaamisesta ja siihen liittyvistä menettelyistä voidaan säätää tarkemmin puolustusministeriön asetuksella.


24 §
Etuuksien verottomuus

Edellä 20—23 §:ssä tarkoitetut etuudet eivät ole tuloverolaissa (1535/1992) tarkoitettua veronalaista tuloa.


25 §
Opiskeluaika

Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijan tulee suorittaa tutkintoon johtavat ja sotilasammatilliset opinnot opetussuunnitelmassa määritellyssä ajassa.


26 §
Opiskelun keskeyttäminen

Maanpuolustuskorkeakoulu voi keskeyttää opiskelijan hakemuksesta tämän opiskelun enintään kahden vuoden määräajaksi. Maanpuolustuskorkeakoulu voi omasta aloitteestaan keskeyttää opiskelijan opiskelun kerrallaan enintään yhden vuoden määräajaksi

1) pitkäaikaisen sairauden vuoksi;

2) jos opiskelija ei kykene suorittamaan opintojaan hyväksytysti opetussuunnitelman mukaisesti;

3) opiskelijaan kohdistuvan rikostutkinnan ajaksi; tai

4) muusta 1—3 kohdassa säädettyyn rinnastettavasta painavasta syystä.


Maanpuolustuskorkeakoulu päättää opiskelijan aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta opiskelijan tullessa jatkamaan opiskeluaan. Opiskelun enimmäisaikaan ei lasketa 1 momentissa tarkoitettua aikaa, jona opiskelu on keskeytyneenä.


27 §
Opiskeluoikeuden menettäminen

Opiskelija menettää opiskeluoikeuden, jos hän:

1) on antanut Maanpuolustuskorkeakouluun pyrkiessään sellaisen väärän tai harhaanjohtavan tiedon taikka salannut sellaisen itseään koskevan seikan, joka olisi voinut estää opiskelijaksi valinnan;

2) on syyllistynyt opintojen aikana rikokseen, joka osoittaa sopimattomuutta puolustusvoimien upseerin tai rajavartiolaitoksen upseerin virkaan taikka on muutoin käyttäytynyt puolustusvoimien upseerin tai rajavartiolaitoksen upseerin arvolle sopimattomalla tavalla; rikoksena tai sopimattomana käytöksenä on pidettävä erityisesti tekoa tai käytöstä, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta puolustusvoimille ja rajavartiolaitokselle kuuluvien tehtävien rehelliseen, luotettavaan ja oikeudenmukaiseen hoitoon;

3) kieltäytyy 30 §:ssä tarkoitetusta päihdetestauksesta tai antaa päihteiden väärinkäytön osoittavan näytteen;

4) laiminlyö toistuvasti taikka olennaisella tavalla opetukseen osallistumisen;

5) on toistuvasti taikka olennaisella tavalla rikkonut Maanpuolustuskorkeakoulun johtosääntöä;

6) ei jatka opiskeluaan 26 §:ssä tarkoitetun määräajan päätyttyä tai perusteita opiskelun jatkamiselle ei enää ole; taikka

7) ei ole suorittanut opintojaan opetussuunnitelmassa määritellyssä enimmäisajassa, eikä Maanpuolustuskorkeakoulu erityisestä syystä myönnä hänelle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen.


Edellä 1 momentin 2 kohtaa sovelletaan ainoastaan upseerin virkaan johtavia sotatieteellisiä ja sotilasammatillisia opintoja suorittavaan opiskelijaan. Opiskeluoikeuden menettämisen edellytyksenä 1 momentin 2, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa on, ettei sotilaskurinpitomenettelyssä määrättyä tai sotilasoikeudenkäyntimenettelyssä tuomittua seuraamusta ole pidettävä riittävänä.


28 §
Menettely opiskelun keskeyttämistä tai opiskeluoikeuden menettämistä koskevassa asiassa

Opiskelun keskeyttämisestä ja opiskeluoikeuden menettämisestä päättää rehtori. Opiskelun keskeyttämisen tai opiskeluoikeuden menettämisen syy on ilmoitettava opiskelijalle.


Edellä 1 momentissa tarkoitettu päätös voidaan panna muutoksenhausta huolimatta heti täytäntöön, jollei Maanpuolustuskorkeakoulu tai hallinto-oikeus toisin määrää. Jos opiskeluoikeuden menettämistä koskeva päätös kumotaan, ylimääräisessä muutoksenhaussa poistetaan tai puretaan, Maanpuolustuskorkeakoulu päättää opiskelijan siihen mennessä suorittamien opintojen ja hankitun osaamisen tunnustamisesta myöhemmin vastaavien opintojen yhteydessä.


29 §
Palvelussitoumukset

Upseerin virkaan johtaviin sotatieteellisiin ja sotilasammatillisiin opintoihin hyväksytyn samoin kuin puolustusvoimien tai puolustusministeriön virassa olevan on annettava kirjallinen sitoumus siitä, että hän palvelee koulutustaan vastaavassa puolustusministeriön, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virassa sotatieteiden maisterin ja sotatieteiden tohtorin tutkinnon suorittamisesta lukien enintään neljä vuotta, sotatieteiden kandidaatin ja yleisesikuntaupseerin tutkinnon suorittamisesta lukien enintään kolme vuotta sekä lentäjäksi ja tähystäjäksi opiskeleva sotilasvirkaan koulutettavana oppilaana ja virassa yhteensä enintään 14 vuotta koulutuksen alkamisesta lukien. Sitoumus koskee tohtorin ja yleisesikuntaupseerin tutkinnon osalta vain täysin palkkaeduin tapahtuvaa opiskelua. Koulutuksesta aiheutuvia kohtuullisia kustannuksia vastaavista palvelusajoista säädetään tarkemmin puolustusministeriön asetuksella.


Jos edellä 1 momentissa tarkoitettu henkilö 1 momentissa tarkoitettuna aikana irtisanoutuu tai irtisanotaan taikka hän keskeyttää tai hänen opiskelunsa Maanpuolustuskorkeakoulussa keskeytetään hänestä itsestään johtuvan muun syyn kuin sairauden, meripalvelukelpoisuuden tai lentotaipumuksen puuttumisen takia, hänen on korvattava valtiolle se määrä, joka määräytyy tutkinnon lajin tai koulutuksen sisällön mukaan ja on enintään puolet valtiolle aiheutuneista koulutus-kustannuksista. Jos opiskelu keskeytyy tai keskeytetään, päätöksen korvauksen perimisestä tekee Maanpuolustuskorkeakoulu. Virasta irtisanoutuessa tai irtisanottaessa vastaavan päätöksen tekee joukko-osasto. Tarkempia säännöksiä korvauksen määräytymisestä ja perinnästä annetaan puolustusministeriön asetuksella.


Korvaus saataisiin ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään.


Rajavartiolaitoksen palvelussitoumuksista säädetään muutoin rajavartiolaitoksen hallinnosta annetussa laissa (577/2005).


30 §
Päihdetestaus

Opiskelijaksi hakeutuva on velvollinen osallistumaan terveydenhuollon ammattihenkilön ja laboratoriohenkilökunnan tekemään päihdetestiin ennen opiskelijaksi hyväksymistä. Opintoja suorittava on velvollinen Maanpuolustuskorkeakoulun määräyksestä osallistumaan päihdetestiin myös opiskeluaikana tai siihen liittyvässä harjoittelussa, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija esiintyy päihteiden vaikutuksen alaisena.


Päihdetestistä saatu tieto on terveydentilatieto. Terveydenhuollon ammattihenkilö voi luovuttaa Maanpuolustuskorkeakoululle kirjallisen johtopäätöksen päihdetestistä.


31 §
Opiskelijan ja opiskelijaksi pyrkijän terveydentilaa koskevien tietojen käsittely

Opiskelijan ja opiskelijaksi pyrkijän terveydentilaa koskevaa tietoa saavat Maanpuolustuskorkeakoulussa käsitellä vain ne henkilöt, jotka valmistelevat taikka tekevät päätöksen opiskelijavalinnasta, opiskelun keskeyttämisestä tai opiskeluoikeuden menettämisestä taikka antavat lausuntoja mainituista asioista. Maanpuolustuskorkeakoulun on säilytettävä terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista henkilötiedoista. Terveydentilaa koskevat tiedot tulee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin.


32 §
Sotilaspuvun ja virkapuvun käyttö

Upseerin virkaan johtavia sotatieteellisiä ja sotilasammatillisia opintoja suorittavan sekä puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirassa palvelevan opiskelijan on käytettävä koulutukseen osallistuessaan sotilaspukua tai virkapukua.


Sotilaspuvuista ja virkapuvuista sekä sotilaspuvun käyttämisestä määrää tarkemmin pääesikunta. Rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulussa annettavassa koulutuksessa sotilaspuvuista ja virkapuvuista sekä niiden käyttämisestä määrää tarkemmin rajavartiolaitos.


33 §
Muutoksenhaku

Maanpuolustuskorkeakouluun opiskelijaksi hakenut henkilö, jota ei ole 14 §:ssä tarkoitetussa menettelyssä hyväksytty opiskelijaksi, saa hakea Maanpuolustuskorkeakoululta kirjallisesti oikaisua asiassa annettuun päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.


Opiskelija saa hakea Maanpuolustuskorkeakoululta oikaisua myös opintosuorituksen arvosteluun 14 päivän kuluessa siitä kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen tai edellä tarkoitettu opintoja koskeva päätös tietoonsa.


Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen, johon saa hakea oikaisua, ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan hallinto-oikeudelta muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Opintosuoritusten arvostelua koskevaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla.


Muuhun tässä laissa tarkoitettuun päätökseen haetaan valittamalla muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.


Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee opiskelijaksi hyväksymistä tai opiskeluoikeuden menettämistä tai opiskelun keskeyttämistä, ei saa hakea muutosta valittamalla.


6 luku

Erinäiset säännökset

34 §
Johtosääntö ja työjärjestys

Sen lisäksi, mitä edellä 9 §:n 2 momentissa säädetään, Maanpuolustuskorkeakoulun opetuksen järjestelystä, opiskelijavalintamenettelystä, opiskelijoiden arvostelusta ja tarvittaessa muistakin opintoja koskevista asioista määrätään puolustusvoimain komentajan vahvistamassa johtosäännössä. Toimivallasta antaa johtosäännössä tarkempia määräyksiä muualla kuin Maanpuolustuskorkeakulussa annettavan sotatieteellisen opetuksen ohjauksesta säädetään 10 §:n 1 momentissa.


Maanpuolustuskorkeakoulun työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset hallinnosta, toimielinten tehtävistä ja toimivallasta. Työjärjestyksen hyväksyy rehtori.


35 §
Oppilaskunta

Maanpuolustuskorkeakoulussa on oppilaskunta, johon voivat kuulua Maanpuolustuskorkeakoulun päätoimiset opiskelijat. Oppilaskunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoita.


Oppilaskunnan tehtävänä on valita opiskelijoiden edustajat Maanpuolustuskorkeakoulun 12 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin monijäsenisiin toimielimiin sekä osallistua Maanpuolustuskorkeakoulun muuhun toimintaan.


Oppilaskunnan tehtävänä on myös toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään.


Oppilaskunnan tehtävien toteuttamisesta aiheutuvat menot suoritetaan oppilaskunnan omaisuudesta ja toiminnasta saatavilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita oppilaskunnalla on oikeus määrätä jäsentensä suoritettaviksi.


Maanpuolustuskorkeakoulun oppilaskunnalla on itsehallinto. Oppilaskunnan hallintoa varten on edustajisto ja hallitus. Oppilaskunnan hallinnosta määrätään tarkemmin oppilaskunnan säännöissä, jotka vahvistaa Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori.


Oppilaskunnan 2 momentin nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta siten kuin muutoksenhausta Maanpuolustuskorkeakoulun tekemään päätökseen 33 §:ssä säädetään.


Oppilaskunnan toimintaan sovelletaan, mitä yhdistyslaissa (503/1989) säädetään, jollei tästä laista muuta johdu.


36 §
Rajavartiolaitoksen kuuleminen

Rajavartiolaitoksen esikuntaa on kuultava ennen kuin tehdään päätös rajavartiolaitoksen virkaan koulutettavan tai rajavartiolaitoksen virassa olevan opiskelijan valintaa tai oikeuksia ja velvollisuuksia koskevassa 4 ja 5 luvussa säädetyssä asiassa.


37 §
Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen

Opiskelijalla on oikeus lukea osana suoritettavan tutkinnon oppimäärää hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessaan suorittamia opintoja, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään opetussuunnitelman mukaisia ja joita ei ole käytetty toiseen aikaisemmin suoritettuun samantasoiseen tutkintoon. Päätöksen aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta tekee Maanpuolustuskorkeakoulu.


Opintosuoritusten ja muun aiemman hankitun osaamisen tunnustamista haetaan Maanpuolustuskorkeakoululta kirjallisella hakemuksella. Hakemuksen yhteydessä tulee esittää aikaisempia suorituksia koskevat todistukset sekä tarvittaessa selvitys suoritettujen opintojen sisällöstä. Maanpuolustuskorkeakoulu antaa tarvittavat määräykset aiemmin suoritettujen opintojen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen hakemisesta.


7 luku

Voimaantulo

38 §
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Opiskelija voidaan ottaa suorittamaan 14 §:n 1 momentissa tarkoitettua sotatieteiden kandidaatin tutkintoa, joka ei johda upseerin virkaan, ensimmäisen kerran kolmen vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta.


Opiskelija, joka on aloittanut Maanpuolustuskorkeakoulussa tutkintoon johtavat opinnot ennen tämän lain voimaantuloa, jatkaa opintojaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän lain mukaan, jollei hän ole suorittanut tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaista tutkintoa viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2009. Maanpuolustuskorkeakoulu määrää siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.


Siihen saakka, kunnes 35 §:n 5 momentissa tarkoitettu oppilaskunnan edustajisto ja hallitus on valittu, kuitenkin enintään 31 päivään joulukuuta 2010 saakka, oppilaskunnan hallintoa hoitavat opiskelijayhdistysten hallintoa hoitamaan valitut toimielimet.


Siihen saakka, kunnes oppilaskunnan säännöt on vahvistettu, oppilaskunnassa noudatetaan soveltuvin osin opiskelijayhdistysten sääntöjä.


Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


39 §
Kumoamissäännös

Tällä lailla kumotaan puolustusvoimista 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun lain (402/1974) 10 a ja 10 b §, sellaisina kuin ne ovat laissa 452/2001.




2.

Laki opintotukilain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 21 päivänä tammikuuta 1994 annetun opintotukilain (65/1994) 3 §:n 4 kohta, sellaisena kuin se on laissa 408/2005, seuraavasti:


3 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:


4) korkeakoululla yliopistolaissa (645/1997) tarkoitettuja yliopistoja, Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa ( / ) tarkoitettua Maanpuolustuskorkeakoulua ja ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tarkoitettuja ammattikorkeakouluja;




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



3.

Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetun lain (531/1986) 2 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1024/2000, seuraavasti:


2 §
Julkinen virka ja toimi

Tämä laki ei koske virkaa, jonka kelpoisuusvaatimuksiin ja nimittämisperusteisiin sovelletaan tuomareiden nimittämisestä annettua lakia (205/2000).



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .



Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2008

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Puolustusministeri
Jyri Häkämies

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.