Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Kansainvälisen Demokratia- ja Vaaliapuinstituutin perussäännön (sellaisena kuin se on muutettuna Kansainvälisen IDEAn neuvoston ylimääräisessä istunnossa 24 päivänä tammikuuta 2006). Perussääntö on hyväksytty suoraan konsolidoituna perussääntönä. Muutoksen päätarkoituksena on selkiyttää järjestön toimivaltavastuita. Jäsenvaltioiden edustajista muodostuva neuvosto muuttuisi instituutin ylimmäksi päättäväksi elimeksi.

Perussääntö tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun vähintään kaksi kolmasosaa jäsenvaltioista on ilmoittanut hyväksyneensä sääntömuutoksen.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin perussääntö tulee Suomen osalta voimaan.

---

Esitys sisältää ehdotuksen Kansainvälisen Demokratia- ja Vaaliapuinstituutin uudesta perussäännöstä.

Kansainvälinen demokratia- ja vaaliapuinstituutti (International Institute for Democracy and Electoral Assistance, International IDEA) perustettiin Tukholmassa 27 päivänä helmikuuta 1995 ja tuolloin hyväksyttiin järjestön perustamissopimus (jäljempänä perustamissopimus). Suomi on yksi järjestön perustajajäsenistä. Järjestön tarkoituksena on vakiinnuttaa demokratiaa erityisesti kehitys- ja siirtymätalouksien maissa. IDEA:n perustamissopimus tuli Suomen osalta voimaan 25 päivänä marraskuuta 1995. Perustamissopimuksen voimaansaattamisesta on säädetty asetuksella (Asetus Kansainvälisen demokratia- ja vaaliapuinstituutin perustamisen voimaansaattamisesta, 1412/1995, SopS 76/1995).

Neuvoston ylimääräisessä kokouksessa Tukholmassa 24 päivänä tammikuuta 2006 jäsenvaltiot päättivät perustamissopimuksen muutoksesta hyväksymällä konsolidoidun perussäännön (jäljempänä perussääntö). Konsolidoitu versio käyttää nimitystä perussääntö, aiemman perustamissopimuksen sijaan. Perussääntö pyrkii selkeyttämään järjestön organisaatiota. Keskeisimpiä muutoksia suhteessa nykyiseen perustamissopimukseen ovat toisaalta jäsenvaltioiden edustajista muodostuvan neuvoston muuttuminen instituutin ylimmäksi päättäväksi elimeksi, ja toisaalta henkilöjäsenistä koostuvan johtokunnan roolin muuttuminen aiemmasta toiminnallisia päätöksiä tekevästä elimestä neuvoa-antavaksi komiteaksi.

IDEA:n neuvoston ylimääräisessä kokouksessa 24 päivänä tammikuuta 2006 hyväksyttiin konsolidoitu versio järjestön uudeksi perussäännöksi. Siksi perussääntö tuodaan kokonaisuudessaan eduskunnan hyväksyttäväksi. Samalla ne määräykset, jotka saatettiin voimaan tasavallan presidentin vuonna 1995 antamalla asetuksella Kansainvälisen IDEA:n perustamissopimuksen hyväksymisestä, tulisivat lain tasoisiksi.

Kansainvälisen IDEA:n jäseniä voivat nykyisin olla sopimusvaltioiden hallitukset ja hallitustenväliset järjestöt. Tällä hetkellä jäsenvaltioita on 24, lisäksi yksi valtio on tarkkailijana. Hallitusten välisiä järjestöjä ei jäsenenä ole. Liitännäisjäseninä, joita on tällä hetkellä neljä, voivat olla kansainväliset ei-hallituksenväliset järjestöt. Johtokuntaan kuuluu politiikan ja demokratiatutkimuksen ammattilaisia eri puolilta maailmaa. Järjestön toiminta on laajentunut koskemaan muun muassa tukea perustuslakiprosesseille konfliktien jälkeisessä tilanteessa, vaalijärjestelmien kehittämistä sekä demokratian tilan arviota. Järjestön päämaja sekä sihteeristö sijaitsevat Tukholmassa. Järjestöllä on toimipisteitä Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa sekä YK:ssa New Yorkissa.

Perussäännöllä on pyritty selkeyttämään järjestön roolia kansainvälisenä, hallitustenvälisenä järjestönä sekä vahvistamaan sen jäseninä olevien valtioiden vaikutusvaltaa ja selkiyttämään niiden vastuuta järjestön toiminnan hallinnossa ja kehittämisessä. Liitännäisjäsenet olivat valmiita järjestelyyn, jossa niiden yhteistyötä IDEA:n kanssa kehitetään keskinäisin yhteistyösopimuksin.

Järjestön luonne on muuttunut uusien valtioiden liittymisen myötä asiantuntijajärjestöstä kohti yleistä demokratia- ja vaaliapukysymyksissä toimivaa hallitustenvälistä järjestöä. Järjestön toimialue koskee demokratian edistämistä, johon liittyy kansainvälisesti erilaisia poliittisia tulkintoja. Jäsenvaltioilla on keskeinen poliittinen vastuu siitä, millä tavoin Kansainvälinen IDEA toimii demokratian vahvistamisessa. Jäsenvaltioiden vastuu järjestön taloudesta on kasvanut toimintojen ja järjestön budjetin kasvun myötä. Näiden syiden vuoksi toimivaltavastuita järjestön päätöksenteossa on syytä selkiyttää ja vahvistaa jäsenvaltioiden asemaa päätöksenteossa sekä tehdä jäsenvaltioista koostuvasta neuvostosta järjestön tärkein päätöselin. Vastaavasti perustamissopimuksen mukainen, yksityishenkilöistä koostuva ja keskeisistä hallinnollisista päätöksistä vastaava johtokunta korvataan perussäännössä uudella asiantuntijaelimellä, neuvoa-antavalla komitealla. Perustamissopimuksen mukainen, nimityspäätöksiä valmisteleva nimityskomitea aiotaan lakkauttaa, ja perustaa perussäännön mukainen ohjauskomitea, joka samalla toimii neuvoston ja neuvoa-antavan komitean välisenä yhteyselimenä.

Neljä kansainvälistä kansalaisjärjestöä on toiminut järjestön jäseninä ja sittemmin liitännäisjäseninä. Kansainvälisen IDEA:n järjestöyhteydet muihin demokratia- ja vaalikysymysten kanssa toimiviin järjestöihin ovat kuitenkin nykyisin huomattavasti laajemmat, jolloin tuli myös tarve selkeyttää ja yhdenvertaistaa suhdetta näihin toimijoihin. Tämän takia aiotaan perussäännössä liitännäisjäsenyys poistaa, ja sopia Kansainvälisen IDEA:n yhteistyöstä kaikkien muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa erillisten kumppanuussopimuksien avulla.

Kansainvälisen IDEA:n toiminta päämajamaan (Ruotsi) ulkopuolella on laajentunut jatkuvasti ja järjestöllä on pysyviä toimipisteitä useissa maissa. Tämän vuoksi perussäännössä halutaan selkiyttää järjestön ja sen toimihenkilöiden erioikeuksien ja vapauksien perustaa eri maissa toimittaessa.

Perussäännössä järjestölle määritellään voimassa olevan perustamissopimuksen tapaan myös oikeushenkilöllisyys. Oikeushenkilöllisyydestä säädetään Suomessa lain tasoisesti.

Perussäännön voimaantulo vahvistaa jäsenvaltioiden asemaa päätöksenteossa. Tämän myötä myös neuvoston puheenjohtajiston mahdollisuus ohjata järjestön toimihenkilöistä koostuvan sihteeristön toimintaa vahvistuu. Muutoksella ei ole vaikutusta järjestön toiminnan sisällöllisiin painopisteisiin eikä suoria taloudellisia tai työsuhteisiin liittyviä vaikutuksia. Joiden perustamissopimuksessa mainittujen toimielinten lakkauttaminen ja uusien perustettavien toimielinten valinta aiheuttaa jossakin määrin muutoksia luottamuselinten kokoonpanoon. Suomella ja suomalaisilla on edelleen yhtäläiset mahdollisuudet tulla valituiksi järjestön toimielimiin ja toimihenkilöiksi.

Perussääntöä on valmisteltu sekä järjestön neuvoston ja johtokunnan kokouksissa että näiden elinten yhdessä valitseman sääntötyöryhmän työskentelyllä. Järjestön sekä johtokunnan jäseniltä on pyydetty valmistelujen yhteydessä lausuntoja ehdotusluonnoksiin. Neuvoston ylimääräisen kokouksen päätös 24 päivänä tammikuuta 2006 oli yksimielinen. Hallituksen esitys on laadittu ulkoasiainministeriössä.

Kansainvälisen IDEA:n neuvoston ylimääräisessä istunnossa 24 päivänä tammikuuta 2006 on hyväksytty konsolidoitu versio perussäännöksi, eikä erillistä muutospöytäkirjaa ole. Siksi konsolidoitu perussääntö tuodaan kokonaisuudessaan eduskunnan hyväksyttäväksi. IDEA:n perustamissopimuksen voimaan saattaminen (SopS 76/1995) tapahtui tasavallan presidentin antamalla asetuksella. Tuomalla konsolidoitu perussääntö eduskunnan hyväksyttäväksi myös ne määräykset, jotka nykyään kuuluvat lainsäädännön alaan ja jotka ovat voimaansaatettu tasavallan presidentin asetuksella (1995), tulevat lain tasoisiksi.

Perussäännön johdanto-osa sisältää Kansainvälisen IDEA:n ja sen sopimusosapuolten yhteiset perusarvot: demokratian, ihmisoikeudet, moniarvoisuuden, vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien, hyvän hallinnon ja avoimuuden käsitteet. Johdanto-osa ei sisällä muutoksia suhteessa perustamissopimukseen.

1 artikla. Perustaminen, sijainti ja asema. Järjestö määritellään hallitustenväliseksi järjestöksi, kun se perustamissopimuksessa määritellään kansainväliseksi järjestöksi. Tämä ei muuta järjestön kansainvälisoikeudellista asemaa. Muilta osin artiklaan ei sisälly muutoksia suhteessa perustamissopimukseen. Artiklassa määritellään myös, että järjestöllä on oikeushenkilöllisyys. Oikeushenkilöllisyydestä säädetään Suomessa lain tasolla. Perussäännön hyväksyminen edellyttää sen vuoksi eduskunnan hyväksyntää.

2 artikla. Tavoitteet ja toimet. Artikla sisältää järjestön tavoitteet: monipuoluedemokratian, demokraattiset instituutiot ja toimintatavat, sekä vaaliprosessien demokratisoimisen ja teknisen toimeenpanon parantamisen. Artikla ei sisällä muutoksia suhteessa perustamissopimukseen.

3 artikla. Yhteistyösuhteet. Järjestön yhteistyösuhteiden perustaa ja muotoja on täsmennetty suhteessa perustamissopimukseen. Kansainvälinen IDEA voi perussääntönsä pohjalta muodostaa toimialaansa kuuluvissa kysymyksissä yhteistyösuhteita muiden samansuuntaisesti toimivien järjestöjen kanssa. Se voi myös kutsua muita järjestöjä strategiseen kumppanuuteen kanssaan.

4 artikla. Jäsenyys. Perustamissopimuksen mukaan jäseninä voivat olla hallitukset sekä hallitustenväliset järjestöt ja liitännäisjäseninä kansainväliset ei- hallitustenväliset järjestöt. Perussäännön mukaan jäseninä voivat olla vain valtiot. Kansainvälisessä oikeudessa ei ole annettu merkitystä sille, onko sopimus tehty valtioiden vai hallitusten välillä. Muutoksella järjestöstä halutaan tehdä yksiselitteisesti valtioidenvälinen järjestö. Kansainvälisen IDEA:n yhteistyötä muiden hallitustenvälisten järjestöjen kanssa sovitaan kolmannen artiklan mukaisesti kumppanuussopimuksilla eivätkä ne voi enää olla Kansainvälisen IDEA:n jäseniä.

5 artikla. Rahoitus. Sääntöjen mahdollistamia rahoitusmuotoja on laajennettu suhteessa perustamissopimukseen: uusina mahdollisina rahoitusmuotoina on mainittu ohjelmien sponsorointi, projektirahoitus, sekä sijoitustulot. Perussäännössä järjestön jäseniä kannustetaan tukemaan järjestöä rahallisesti, kuitenkin ilman velvoitetta. Myöskään perustamissopimukseen ei sisälly velvoitetta tukea rahallisesti järjestöä. Artiklan mukaan jäsenet eivät ole yksin eivätkä yhdessä vastuussa järjestön veloista, vastattavista tai sitoumuksista. Perustamissopimuksen määräyksiin nähden perussäännöstä poistuu järjestön velvoite tehdä sen päämajamaan (nykyisin Ruotsi) hallitusta tyydyttäviä järjestelyjä, jotta sen kyky täyttää sitoumuksensa varmistuisi.

6 artikla. Toimielimet. Järjestön toimieliminä tulevat perussäännön voimaantullessa olemaan keskeiset päätökset tekevä neuvosto, asiantuntijaelimenä toimiva neuvoa-antava komitea, sekä päätösten toimeenpanoa ja juoksevia asioita hoitava sihteeristö. Nykyisin järjestön toimielimiä ovat jäsenyyskysymyksistä ja johtokunnan valinnasta päättävä, sekä yleisiä ohjeita antava neuvosto, hallintopäätökset tekevä johtokunta, nimityskysymyksistä ehdotuksen tekevä nimityskomitea sekä päätösten toimeenpanoa ja juoksevia asioita hoitava sihteeristö. Tavoitteena on selkiyttää toimivaltavastuita ja lisätä jäsenvaltioiden vaikutusmahdollisuuksia.

7 artikla. Neuvosto. Neuvoston jäseninä voivat perustamissopimuksen mukaan olla jäsenet ja liitännäisjäsenet, perussäännön mukaan vain jäsenet. Neuvoston tehtävänä perussäännön mukaan on tehdä kaikki järjestön keskeiset kehittämis-, hallinto- ja nimityspäätökset, sekä hyväksyä ja erottaa jäsenet. Neuvosto voi myös tarvittaessa perustaa sekä työryhmiä että komiteoita. Perustamissopimuksen mukaan neuvoston hallintopäätökset on rajattu yleisten järjestön toimintaa koskevien ohjeiden antamiseen ja toimien tarkastamiseen, jäsenten hyväksymiseen ja erottamiseen, sekä johtokunnan, ehdottavan komitean ja tilintarkastajien nimittämiseen, kuin myös tarkastettujen taseiden hyväksymiseen. Ylimääräisen neuvoston kokouksen koollekutsumiseksi vaaditaan perustamissopimuksessa neuvoston jäsenten yhden kolmasosan aloite, perussäännön mukaan yhden viidesosan aloite. Neuvosto tekee päätökset lähtökohtaisesti aina yksimielisesti. Perustamissopimus mahdollistaa äänestyspäätökset, mikäli yksimielisyyteen ei kaikista yrityksistä huolimatta päästä. Perussäännön mukaan asiasta voidaan äänestää, mikäli yksimielisyyteen ei päästä yrityksistä huolimatta. Päätökset tehdään sekä perustamissopimuksen että perussäännön mukaan yksinkertaisella enemmistöllä, jollei säännöissä ole muutoin määrätty. Perussääntö mahdollistaa päätösten tekemisen neuvoston kokousten välissä myös kirjallista menettelyä noudattaen; perustamissopimuksen voimassa ollessa neuvosto on voinut päättää tapauskohtaisesti vastaavasta menettelystä. Sääntöjen mukaan on jo nyt mahdollista, että päätöksiä tehdään Suomen tahdon vastaisesti, mutta käytännössä kaikki neuvoston tähänastiset päätökset on tehty yksimielisesti. Perussäännön mukaan neuvoston uudeksi tehtäväksi tulee valita ohjauskomitea, joka toimii neuvoston, neuvoa-antavan komitean sekä isäntämaan yhteydenpidon välineenä ja valmistelee neuvoston kokouksen asiat sekä toimii tarvittaessa neuvoston kokousten välisenä aikana. Ohjauskomitean avulla jäsenmaat sekä neuvoa-antava komitea kykenevät ohjamaan sihteeristöä sen käytännön työssä. Ohjauskomitea ottaa vastuulleen tehtävät, jotka ovat tähän asti sisältyneet perustamissopimukseen sisältyvälle nimityskomitealle. Perussääntöön ei sisälly nimityskomiteaa.

8 artikla. Neuvoa-antava komitea. Perussääntöön sisältyy perustamissopimukseen nähden kokonaan uusi toimielin, neuvoa-antava komitea. Komitean tehtävänä on antaa asiantuntija-apua Kansainvälisen IDEA:n toiminnan laadun parantamiseksi. Komitea valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka ovat samalla ohjauskomitean jäseniä. Perustamissopimuksen mukaan järjestön yksityishenkilöistä koostuva johtokunta tekee keskeiset hallintopäätökset. Perussääntöön ei johtokuntaa sisälly. Muutos selkeyttää järjestön toimivaltasuhteita ja siirtää toimivaltaa jäsenvaltioiden edustajista koostuvalle neuvostolle.

9 artikla. Pääsihteeri ja sihteeristö. Toimielinten nimikkeet pysyvät ennallaan suhteessa perustamissopimukseen, samoin pääsihteerin ja sihteeristön keskinäinen suhde, jonka mukaan pääsihteeri johtaa sihteeristön toimintaa. Pääsihteeri on perussäännön mukaan vastuussa neuvostolle, kun hän perustamissopimuksen mukaan on vastuussa johtokunnalle. Pääsihteerin raportointivelvoitteita sekä toimivaltaa edustaa järjestöä ulospäin on perussäännössä täsmennetty perustamissopimukseen verrattuna. Muutokset lisäävät jäsenmaiden vaikutusta pääsihteerin ja sihteeristön toimintaan.

10 artikla. Asema, erioikeudet ja vapaudet. Perustamissopimuksen mukaan järjestö ja sen henkilökunta nauttii maassa, jossa sen päämaja sijaitsee, sellaisia oikeuksia, erioikeuksia ja vapauksia, joista määrätään päämajasopimuksessa. Muut maat voivat myöntää vastaavia oikeuksia, erioikeuksia ja vapauksia tukeakseen instituutin toimia kyseisissä maissa. Perussäännön mukaan järjestöllä ja sen toimihenkilöillä on asema ja erioikeudet, jotka ovat verrattavissa 13 päivänä helmikuuta 1946 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien erioikeuksia ja vapauksia koskevan yleissopimuksen määräyksiin. Erioikeudet ja vapaudet isäntämaassa määrätään edelleen päämajasopimuksessa. Järjestön ja sen toimihenkilöiden asema, erioikeudet ja vapaudet muissa maissa määrätään puolestaan erillisissä sopimuksissa, jotka tehdään instituutin ja sen maan välillä, jossa instituutti suorittaa tehtäviään. Mainittu kansainvälinen sopimus rajaa sisällöllisesti ne oikeudet, joista tässä artiklassa on kyse. Kansainvälisen IDEA:n ja sen toimihenkilöiden erioikeuksista ja vapauksista järjestön isäntämaan ulkopuolella määrättäisiin aina bilateraalissopimuksella, Suomen tapauksessa Suomen ja Kansainvälisen IDEA:n tekemällä erillisellä päätöksellä. Suomessa lain tasolla säädettyjä erioikeuksia ja vapauksia koskeva sopimusmääräys kuuluu lainsäädännön alaan (esim. PeVL 38/2000 vp ja PeVL 49/2001 vp). Kuitenkin nyt kyseessä olevalla sopimusmääräyksellä ei vielä sitouduta myöntämään kyseisiä erioikeuksia ja vapauksia Suomessa, sillä tästä on erikseen sovittava jäsenvaltion ja järjestön välisellä sopimuksella. Täten sopimusmääräys ei kuulu lainsäädännön alaan.

11 artikla. Ulkopuoliset tilintarkastajat. Perussääntö edellyttää kansainvälisten tilintarkastusstandardien mukaista, itsenäistä tilintarkastusta järjestön toimista vuosittain. Perussäännön määräykset ovat yhdenmukaisia perustamissopimuksen kanssa.

12 artikla. Tallettaja. Tallettajana toimii järjestön pääsihteeri. Sääntömääräisiin tehtäviin on lisätty tallettajan ilmoitusvelvoite sääntömuutosten voimaantulopäivästä. Muilta osin perussäännön määräykset ovat yhdenmukaisia perustamissopimuksen kanssa.

13 artikla. Purkaminen. Järjestön toiminta ja sopimus voidaan perussäännön mukaan purkaa jos neljä viidesosaa järjestön jäsenistä niin päättää. Perustamissopimuksessa päätökseen edellytetään neljä viidesosaa järjestön jäsenistä ja liitännäisjäsenistä.

14 artikla. Muutokset. Perussäännön mukaan perussääntöä voidaan muuttaa sen sopimusosapuolten kahden kolmasosan enemmistöllä. Muutokset tulevat voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jolloin kaksi kolmasosaa sopimusosapuolista on ilmoittanut järjestön pääsihteerille hyväksyneensä muutokset. Sen jälkeen muutokset sitovat kaikkia. Perustamissopimus sisältää vastaavat määräykset. Artikla sisältää sellaisen perussäännön muuttamista koskevan määräyksen, jonka mukaan valtio voi tulla sidotuksi muutokseen vastoin tahtoaan. Tällainen määräys vaikuttaa Suomen täysivaltaisuuteen ja kuuluu lainsäädännön alaan.

15 artikla. Irtisanominen. Artikla takaa jäsenvaltiolle mahdollisuuden halutessaan irtaantua sopimuksesta. Irtisanoutumisen voimaantulo tapahtuu perussäännön mukaan kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksen antamisesta sopimuksen tallettajalle. Perustamissopimuksessa irtisanominen tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua sen ilmoittamisesta tallettajalle.

16 artikla. Voimaantulo. Perussäännön artikla toteaa perustamissopimuksen ja sen muutoksen voimaantuloajankohdat. Perustamissopimuksen 7 artiklaa on muutettu niin, että jäseninä olleet kansalaisjärjestöt ovat muuttuneet liitännäisjäseniksi ja liitännäisjäsenille on annettu neuvoston kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeus. Muutos tuli voimaan 17. päivänä heinäkuuta 2003. Perustamissopimuksen vastaava artikla sisältää perustamissopimuksen voimaantulomääräykset.

17 artikla. Liittyminen: Perussääntö rajaa liittymiskelpoiset toimijat valtioihin. Perustamissopimuksessa myös hallitustenväliset järjestöt ovat voineet esittää pyynnön liittyä järjestön jäseneksi. Muutoksella selkiytetään järjestön luonnetta valtioidenvälisenä järjestönä, joka on kaiken kaikkiaan perussäännön keskeinen tavoite.

1 §. Lain 1 §:n mukaan Kansainvälisen Demokratia- ja Vaaliapuinstituutin perussäännön (2006) lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lain tasoisina sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä on selvitetty eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta käsittelevässä jaksossa.

2 §. Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti, kun perussääntö tulee Suomen osalta voimaan.

Perussääntö tulee voimaan konsolidoituna sopimuksena kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jolloin kaksi kolmasosaa sopimusosapuolista on ilmoittanut sopimuksen tallettajalle, että ne ovat täyttäneet kansallisen lainsäädäntönsä edellyttämät toimenpiteet muutosten suhteen. Sen jälkeen perussääntö sitoo kaikkia jäseniä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin perussääntö tulee Suomen osalta voimaan.

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen.

Valtiosopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen määräys kuuluu perustuslakivaliokunnan lausuntojen mukaan lainsäädännön alaan, 1) jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, 2) jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien tai velvollisuuksien perusteita, 3) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla, 4) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on voimassa lain säännöksiä tai 5) siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kansainvälisen velvoitteen määräys kuuluu näiden perusteiden mukaan lainsäädännön alaan siitä riippumatta, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (esim. PeVL 11/2000 vp ja 12/2000 vp).

Tasavallan presidentti on 8 päivänä joulukuuta 1995 antanut asetuksen Kansainvälisen demokratia- ja vaaliapuinstituutin perustamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta. Perustamissopimukseen on tehty muutoksia IDEA:n neuvoston päätöksellä 17 päivänä heinäkuuta 2003. IDEA:n neuvosto hyväksyi ylimääräisessä kokouksessaan konsolidoidun version järjestön muunnetuiksi perussäännöiksi. Konsolidoitu perussääntö sisältää eduskunnan hyväksyntää vaativia määräyksiä. Samalla ne määräykset, jotka nykyään kuuluvat lainsäädännön alaan ja jotka sisältyvät tasavallan presidentin asetuksella vuonna 1995 voimaan saatettuun asetukseen Kansainvälisen IDEA:n perustamissopimuksen hyväksymisestä, tulevat lain tasoisiksi.

Kansainvälisen järjestön perustamista tai sen toimintaa muutoin koskevaan valtiosopimukseen sisältyvä määräys, jonka mukaan järjestöllä on oikeushenkilöllisyys, kuuluu lainsäädännön alaan, koska oikeushenkilöllisyydestä sekä siihen liittyvästä oikeuskelpoisuudesta ja oikeudellisesta toimintakyvystä säädetään Suomessa lailla (esim. PeVL 38/2000 vp). Konsolidoidun perussäännön 1 artiklan mukaan järjestöllä on oikeushenkilöllisyys.

Jos sopimus sisältää sellaisen sopimuksen muuttamista koskevan määräyksen, jonka mukaan valtio voi tulla sidotuksi muutokseen vastoin tahtoaan, tällainen määräys vaikuttaa Suomen täysivaltaisuuteen ja kuuluu lainsäädännön alaan (PeVL 31/2001 vp). Tällainen tilanne voi olla kysymyksessä esimerkiksi silloin, kun kansainvälinen toimielin määräenemmistöpäätöksellään voi päättää kaikkia sopimuspuolia sitovista muutoksista, jotka Suomessa perustuslain mukaan edellyttävät eduskunnan myötävaikutusta (esim. PeVL 38/2001 vp). Järjestön perussäännön 14 artiklan mukaan järjestön perussääntöön voidaan tehdä muutoksia kaikkien sen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä ja ne tulevat voimaan 30 päivän kuluessa siitä, kun kaksi kolmasosaa jäsenistä on ilmoittanut järjestön tallettajalle, että ne ovat täyttäneet kansallisen lainsäädäntönsä edellyttämät muodollisuudet muutosten suhteen. Sen jälkeen muutokset sitovat kaikkia jäseniä.

Perussääntö sisältää edellä mainituilla perusteilla lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä ja vaatii perustuslain 94 §:n mukaan eduskunnan hyväksymisen.

Perussäännön määräysten perusteella Suomi voi periaatteessa tulla sidotuksi myös sellaiseen perussäännön muutokseen, jota se on vastustanut. Jokainen jäsenvaltio voi ehdottaa muutoksia perussääntöön. Ehdotus tällaisesta muutoksesta on tällöin jaettava vähintään kahdeksan viikkoa etukäteen. Järjestön neuvoston kokous käsittelee muutosehdotukset ja tekee niitä koskevat päätökset kaikkien sen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä. Muutos tulee voimaan kaikkien jäsenvaltioiden osalta 30 päivän kuluttua siitä, kun kaksi kolmasosaa jäsenvaltioista on ilmoittanut järjestön tallettajalle, että ne ovat täyttäneet kansallisen lainsäädäntönsä edellyttämät muodollisuudet muutosten suhteen. Sen jälkeen muutokset sitovat kaikkia jäseniä. Sopimusta on täten näiltä osin arvioitava valtion täysivaltaisuutta ja kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä koskevien perustuslain säännösten kannalta.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 45/2000 vp, s 6/II) käsitellyt perussääntöä, jonka mukaan muutetut sopimusmääräykset näyttävät voivan tulla Suomea sitoviksi, vaikka Suomi ei ole niitä hyväksynyt. Muutokset eivät välttämättä ole merkitykseltään vähäisiä täysivaltaisuuden kannalta. Perustuslakivaliokunta katsoi, että jos sopimusvaltiolla on käytännössä mahdollisuus irtisanoa perussääntö ennen kuin sen vastustuksesta huolimatta tehdyt muutokset tulevat voimaan, muutosmenettely ei vaikuta voimaansaattamislakiehdotuksen käsittelyjärjestykseen. IDEA:n perussäännön mukaan sopimuksen jokaisen osapuolen, joka haluaa irtisanoutua sopimuksesta, on annettava asiasta kirjallinen ilmoitus sopimuksen tallettajalle kuusi kuukautta ennen virallista irtisanoutumisilmoitustaan. Virallinen irtisanoutuminen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin asiasta on ilmoitettu tallettajalle. Esitys perussäännön muutoksista on tehtävä muunnetun perussäännön mukaan kahdeksan viikkoa etukäteen. Sääntömuutos voidaan tehdä kahden kolmasosan enemmistöllä. Perussäännön muutokset tulevat voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä kun kaksi kolmasosaa järjestön jäsenistä on ilmoittanut sopimuksen tallettajalle, että ne ovat täyttäneet kansallisen lainsäädäntönsä edellyttämät muodollisuudet muutosten suhteen. Sen jälkeen muutokset sitovat kaikkia jäseniä. Kaikki neuvoston päätökset hyväksytään järjestössä vakiintuneen tavan mukaan yksimielisesti. Tätä käytäntöä vahvistaa perussäännön määräys, jonka mukaan lähtökohtana on aina päätösten yksimielisyys. Siksi on erittäin epätodennäköistä, että perussäännön muutoksen kaltaisessa tilanteessa päätös tehtäisiin Suomen tai jonkun muun yksittäisen jäsenmaan kannan vastaisesti lyhyemmässä ajassa kuin kuusi kuukautta. Lisäksi ottaen huomioon jäsenmaiden kansalliset hyväksymisprosessit, on vieläkin epätodennäköisempää, että perussäännön muutos tulisi voimaan ennen irtisanoutumisen voimaantuloa, jos Suomi päättäisi irtisanoutua tilanteessa, jossa perussääntöä olisi muutettu sen tahdon vastaisesti. Meneillään olevan perussäännön muuttamisen osalta käsittelyprosessi on kestänyt toistaiseksi yli kolme vuotta. Perussäännön muuttamista koskevat määräykset määräenemmistöpäätöksestä eivät täten vaikuta sopimuksen hyväksynnän ja voimaansaattamisen käsittelyjärjestykseen.

Perussääntö ei siten sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Perussääntö voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänteen enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että

Eduskunta hyväksyisi Kansainvälisen Demokratia- ja Vaaliapuinstituutin perussäännön (sellaisena kuin se on muutettuna Kansainvälisen IDEA:n neuvoston ylimääräisessä istunnossa 24 tammikuuta 2006).

Koska perussääntö sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Kansainvälisen Demokratia- ja Vaaliapuinstituutin perussäännön (sellaisena kuin se on muutettuna Kansainvälisen IDEAn neuvoston ylimääräisessä istunnossa 24 päivänä tammikuuta 2006), lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.

---

Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2008

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
Paavo Väyrynen