Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 39/2008
Hallituksen esitys Eduskunnalle Suomen osallistumisesta eurooppalaisen puolustusmateriaaliyhteistyöjärjestön (OCCAR) hallinnoimaan Euroopan Puolustusviraston ohjelmistoradioprojektiin (ESSOR) tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

PuVM 1/2008

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen osallistumisesta eurooppalaisen puolustusmateriaaliyhteistyöjärjestön (Organisation Conjointe de Co-operation en matiere dármement, OCCAR) hallinnoimaan Euroopan Puolustusviraston ohjelmistoradioprojektiin (European Secure Software Defined Radio, ESSOR) tehdyn sopimuksen.

Sopimuksella Suomi osallistuu OCCARin yhteydessä toteutettavaan ohjelmistoradioprojektiin. OCCAR on vuonna 1996 perustettu kansainvälisiä puolustusmateriaalialan yhteisiä kahden- tai monenvälisiä kehityshankkeita koordinoiva kansainvälinen järjestö, jolla on sen yleissopimuksen mukaan oikeushenkilön asema.

OCCARin tavoitteena on lisätä puolustusmateriaalialan yhteistyötä ja sen tehokkuutta sekä kustannussäästöjä osallistujamaiden välillä, aktivoiden samalla eurooppalaisen teollisuuden yhteistyötä ja osallistumista yhteisiin teknologiahankkeisiin.

Suomi on aiemmin ollut aktiivisesti mukana ohjelmistoradion kehittämisessä. OCCARin yhteydessä tapahtuva projekti edellyttää, että osallistujamaa hyväksyy OCCARin toiminnan keskeiset puitteet mukaan lukien OCCARin erioikeudet ja vapaudet, välityslausekkeen, joka koskee välimiesmenettelyä sekä vahingonkorvauslausekkeen.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimus tulee voimaan päivänä, jona OCCAR saa tiedon Suomen valtionsisäisten menettelyjen loppuunsaattamisesta. Esitykseen sisältyvä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun sopimus tulee voimaan.


YLEISPERUSTELUT

1 Nykytila

Aktiivinen puolustusmateriaalialan yhteistyö on Suomen etujen mukaista. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2004 todetaan, että Suomi osallistuu täysipainoisesti Euroopan Unionin (EU) voimavara- ja materiaaliyhteistyön kehittämiseen.

Suomi on liittynyt Euroopan puolustusvirastoon (European Defence Agency, EDA) vuonna 2004. EDAn piirissä voidaan kehittää yhteisiä eurooppalaisia kriisinhallinnan voimavaroja. Tavoitteena on eurooppalaisen puolustusalan tutkimuksen ja teknologian tehokkuuden parantaminen erityisesti edistämällä, tarvittaessa yhteistyössä yhteisön tutkimustoiminnan kanssa, tutkimusta, jonka tarkoituksena on täyttää tulevat puolustus- ja turvallisuusvoimavaravaatimukset ja siten vahvistaa Euroopan teollisia ja teknologisia valmiuksia.

EDAn puitteissa tehtävä materiaaliyhteistyö on Suomen puolustushallinnon intressissä, Suomi pitää puolustusvirastoa itselleen keskeisenä eurooppalaisena puolustusalan yhteistyöfoorumina.

Puolustusmateriaalialan hankkeissa ollaan menossa verkostomaisen puolustuksen suuntaan. Tiedon kulku ja tilannetietoisuus kriisinhallinnassa on yhä tärkeämpää. Ohjelmistoradiota pidetään uudentyyppisenä tulevaisuuden viestintäteknologisena kehitysmahdollisuutena. Ohjelmistoradiolla voidaan yhdistää aiempia lukuisia eri radioita yhdeksi, ohjelmistoilla muokattavaksi ja määriteltäväksi viestivälineeksi. Potentiaalinen käytettävyysalue ulottuu puolustuksen tarpeiden lisäksi myös viranomaisyhteistyöhön ja siviilikriisinhallintaan. Ohjelmistoradioteknologia onkin saavuttanut lukuisien EDA-maiden ja Euroopan yhteisöjen (EY) komission kiinnostusta. Myös Yhdysvalloilla on ohjelmistoradioalan ohjelma (JTRS-hanke).

Suomi on jo aiemmissa yhteyksissä puoltanut ohjelmistoradioalan tutkimusta EDAn puitteissa. Kyseessä on EDAn niin sanotun B-kategorian tutkimus- ja teknologiahanke. Tämä tarkoittaa, että vain tietyt mukaan ilmoittautuneet maat ovat mukana. Hanke hyväksyttiin Euroopan Puolustusviraston yhteisprojektiksi helmikuussa 2007.

EDAn suunnitelmien mukaan hanke olisi tarkoitus toteuttaa puolustusmateriaalialan yhteistyöjärjestön OCCARin puitteissa. OCCAR on nähty yhtenä mahdollisena yhteistyötahona EDAn ohjelmissa (EDAa koskeva yhteinen toiminta, kohta 3.2.3).

OCCARin yleissopimus mahdollistaa muidenkin maiden kuin sen täysjäsenmaiden osallistumisen hankekohtaisesti OCCARin hankkeisiin. Tämä edellyttää näiden maiden hyväksyvän OCCARin toiminnan keskeiset puitteet.

Suomen puolustusministeriö allekirjoitti huhtikuussa 2007 aielausunnon Suomen puolustushallinnon osallistumisesta OCCARin hallinnoimaan ohjelmistoradioalan teknologiademonstraattorihankkeeseen (European Secure Software Defined Radio Technology Demonstrator Programme, ESSOR TDP).

Hankkeen muut osallistujamaat olisivat Ranska, Italia, Espanja, Ruotsi ja Puola, joista Ranska, Italia ja Espanja ovat OCCARin täysjäseniä. Hanke käynnistyisi OCCARin ohjelmapäätöksellä vuonna 2008.

OCCAR on vuonna 1996 perustettu kansainvälisiä puolustusmateriaalialan yhteisiä kahden- tai monenvälisiä kehityshankkeita koordinoiva kansainvälinen organisaatio, jolla on sen yleissopimuksen mukaan oikeushenkilön asema.

OCCARin tavoitteena on lisätä puolustusmateriaalialan yhteistyötä ja sen tehokkuutta sekä kustannussäästöjä osallistujamaiden välillä, aktivoiden samalla eurooppalaisen teollisuuden yhteistyötä ja osallistumista yhteisiin teknologiahankkeisiin.

OCCARin säännöt ja toimintatavat määritellään OCCARin yleissopimuksessa (OCCAR Convention) ja hallinnointimääräys (OCCAR Management Procedures, OMP)-asiakirjoissa.

OCCAR hallinnoi ja koordinoi jäsenmaidensa tiettyjä puolustusvälinehankintaprojekteja. Se voi tehdä hankintoja. OCCARin kirjattuina perusperiaatteina ovat muun muassa:

- kustannustehokkuus

- vaatimusten ja metodien harmonisointi

- Euroopan kilpailukykyinen puolustusteollinen perusta

- joustavan palautteen periaate (global balance)

- pääsy myös muille osallistujamaille

OCCARin yleissopimukseen kirjattuja tavoitteita ovat tehokkuuden lisääminen ja materiaaliyhteistyön kustannusten vähentäminen.

OCCARin alkuperäisjäseniä ovat keskeiset puolustusteollisuuden tuottajamaat Ranska, Saksa, Italia ja Iso-Britannia. OCCAR perustettiin kyseisten maiden välisellä hallinnollisella järjestelyllä vuonna 1996. Tämän jälkeen perustajamaiden puolustusministerit allekirjoittivat OCCARin yleissopimuksen, joka tuli voimaan 28 päivänä tammikuuta 2001. Järjestöön ovat lisäksi liittyneet Belgia vuonna 2003 ja Espanja vuonna 2005.

OCCARin nykyisiä ohjelmia ovat eräät keskeiset eurooppalaiset puolustusteolliset yhteishankkeet kuten A400M-sotilaskuljetuskone, Boxer-taisteluajoneuvo, Cobra-paikantamistutka, Fremm-fregattihanke, FSAF-ilmatorjuntahanke ja TIGER-taisteluhelikopterihanke.

Järjestön yleissopimus mahdollistaa myös muiden maiden hankekohtaisen osallistumisen ilman yleissopimukseen liittymistä. Tätä ovat hyödyntäneet muun muassa Belgia, Luxemburg ja Turkki A400M-lentokonehankkeeseen liittyen.

OCCARin päätoimipaikka sijaitsee Bonnissa. OCCARin hallinnollinen keskuselin on Executive Agency (EA). Työntekijämäärä on tällä hetkellä noin 210.

OCCARin vastinpareina teollisuudessa ovat usein kuhunkin ohjelmaan osallisten maiden yrityksistä muokatut konsortiot tai vastaavat. Tämä liittyy sekä ohjelmien hankkeiden suureen kokoon sinänsä että teollisen tuotannon jaon tavoitteistoon, jota hankkeissa noudatetaan.

Keskeinen kysymys puolustusmateriaalihankkeissa yleisesti on kotimaisuus ja teollinen osallistuminen. Lähtökohtana Euroopassakin on ollut maan omalta kansalliselta teollisuudelta saatava täysimääräinen tuki puolustukselle kaikilla teollisen tuotannon alueilla. Silloin, kun on eri syistä ollut pakko turvautua ulkomaisiin hankintoihin, maat ovat käyttäneet esimerkiksi vastaostovelvoitteita.

Voimakkaat syyt ovat olleet ajamassa eurooppalaisia maita yhteisiin hankkeisiin. Kustannusten nousu puolustuksen alalla on ollut keskeinen syy. Tällöin on syntynyt kysymys siitä, kuinka sovittaa yhteen kansalliset teolliset tavoitteet ja monikansallinen yhteishanke. OCCAR soveltaa global balance-mallia.

OCCARin puitteissa kehitetyn Global-balance-periaatteen mukaisesti osallistujamaan teollisuus saa tietyn tuotanto-osuutensa useamman ohjelman ja pitemmän, useita vuosia kestävän ajanjakson kautta. Maiden tuotanto-osien jakautumista seurataan, ja tarvittaessa OCCARin johtokunta voi erityisten sääntöjen mukaan tasapainottaa tilannetta.

Perinteinen juste retour-malli lähtee puolestaan hankekohtaisesta teollisen tuotannon jakamisesta monikansallisissa hankkeissa. Tässä mallissa kukin osallistujamaa saa rahoitusosuuttaan vastaavan kansallisen tuotanto-osuuden hankkeessa. Kokemusperäisesti mallia on pidetty tehokkaana maiden työjaon turvaamiseen, mutta toisaalta malli on vakavasti haitannut hankkeiden toteuttamista kaupallisteollisesti mahdollisimman tehokkaasti.

Yhdysvaltainen ohjelmistoradioalan ohjelma JTRS on vapauttanut osan käyttämästään ohjelmistoradioarkkitehtuurista (SCA, Software Communication Architecture) vapaaseen käyttöön. ESSOR –projektin yhtenä tavoitteena on kehittää mahdollisimman SCA –yhteensopiva eurooppalainen ohjelmistoradioarkkitehtuuri ja mahdollista ohjelmistoradioiden mahdollisimman hyvä yhteensopivuus myös Yhdysvaltojen JTRS –radioiden kanssa.

2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Suomi on aktiivisesti puoltanut ohjelmistoradioalan yhteistä tutkimushanketta EDAn puitteissa.

Ohjelmistoradiohanke on Suomelle keskeinen puolustusalan tutkimus- ja kehityshanke. Osallistuminen sisältää merkittäviä yhteistyö- ja verkottumismahdollisuuksia Suomelle, koska hankkeella voidaan jatkaa Suomen aiempaa merkittävää kansallista ohjelmistoradioalan työtä. Suomi on kotimaisen teollisuuden kanssa tehnyt toimivan kansallisen ohjelmistoradion demonstraattorin. Suoma-lainen teollisuus olisi käytännössä osa ESSOR TDP-ohjelmassa tarjouksen laativaa yritysliittymää.

Ohjelmistoradioprojektin jatkaminen on Suomen intressissä, koska sillä voidaan jatkaa aiempaa kansallista ohjelmaa, nyt eurooppalaisena useamman maan yhteistyönä ja Suomelle läheisen EDA:n puitteissa. Myös OCCAR mahdollistaessaan hankekohtaisen yhteistyön tarjoaa Suomelle kiinnostavan yhteistyöfoorumin. Suomella ei toistaiseksi ole ollut muita sopivia hankkeita OCCAR-yhteistyön kannalta.

Osallistumalla edistetään yhteensopivuutta, puolustusmateriaaliyhteistyötä ja verkottumista eurooppalaisiin vastinpareihin sekä edistetään huoltovarmuutta. OCCAR edellyttää osallistujamailta toimintansa puitteiden hyväksymistä. OCCARin kanssa tehtävä sopimusjärjestely edellyttää Suomessa eduskunnan hyväksymistä, koska siihen sisältyy eduskunnan suostumusta edellyttäviä määräyksiä.

3 Esityksen vaikutukset

ESSOR TDP-hankkeen yhteenlasketut taloudelliset vaikutukset kaikkien osallistuvien maiden osalta on arvioitu noin 100 miljoonaksi euroksi. Maat osallistuvat hankkeeseen kansallisilla rahoitusosuuksillaan. Suomen osalta hankkeeseen varattu rahoitus on noin 10 miljoonaa euroa puolustusministeriön pääluokassa vuosina 2008-2012 (mom. 27.10.18).

Suomen osallistuminen hankkeeseen myös vuoden 2011 jälkeen aiheuttanee todennäköisesti puolustushallinnolle lisärahoitustarpeen vuoden 2012 jälkeen. Tämä rahoitus pyrittäisiin sisällyttämään kyseisten vuosien talousarvioon. Mahdollisesta hankkeen jatkorahoituksesta sovittaisiin osallistuvien tahojen kanssa erikseen. Varojen siirto OCCARille tapahtuisi OCCARin pyyntöjen perusteella kyseisille vuosille aikataulutettuina etukäteisinä Suomen maksuina.

Kotimaiselle puolustus- ja turvallisuusalan teollisuudelle ja tiedeyhteisölle hanke sisältää merkittävän verkottumismahdollisuuden. Suomi on toistaiseksi harvoin ollut merkittävänä tuotekehitystyön tekijänä isoissa eurooppalaisissa puolustusjärjestelmien yhteiskehityshankkeissa. Tässä hankkeessa suomalainen teollisuus on kuitenkin mukana. Taustalla on Suomen merkittävä kansallinen IT-osaaminen ja jo tehty saman alan aktiivinen ja menestyksekäs kansallinen työ (kotimainen demostraattori). Hanke edelleen aktivoi alan yrityskenttää. Resurssien käyttöä voidaan tehostaa ja harjoittaa puolustusmateriaaliyhteistyötä muiden asiasta kiinnostuneiden maiden kanssa.

Suomesta pääyrityksenä mukana on EB (Elektrobit Wireless Communications Oy). Yritykselle hanke voi avata markkinoita ohjelmistoradiolaitteiden ja -ohjelmistojen kansainväliselle myynnille.

ESSOR-hankkeen yhtenä tavoitteena on määritellä laitteistoriippumaton ohjelmistorajapinta, jonka ansiosta saman ohjelmiston voi ladata kaikille laitteistoille, jotka tukevat tätä yhteistä ohjelmistorajapintaa. Tämä tekee mahdolliseksi sen, että esimerkiksi EB voi jatkossa kilpailla ohjelmistoradiokaupoissa kansainvälisillä markkinoilla. Ostajat voivat vapaasti valita parhaan mahdollisen laitteistoalustan ja ladata sille yhteisesti kehitetyn ohjelmiston, toisin sanoen laitteisto ja ohjelmisto voidaan hankkia eri toimittajilta. Suomen kannalta on myös tärkeää pysyä teknisesti kehityksen eturintamassa. Kansallinen ohjelmistoradiotekniikan kehitys on selkeästi vähenemässä kansainvälisten yhteistoimintavaatimusten kasvattaessa merkitystään.

4 Asian valmistelu

Suomen merivoimat on aiemmin toteuttanut toimivan ohjelmistoradion demonstraattorin Suomen kansallisena hankkeena.

Ohjelmistoradiohanketta EDAn puitteissa on valmisteltu puolustusvoimien teknillisessä tutkimuslaitoksessa.

Suomi on EDAn työn yhteydessä aiemmin ilmoittanut voivansa kannattaa eurooppalaista yhteishanketta ohjelmistoradioalalla. Hanke on edistynyt suotuisasti muiden kiinnostuneiden osallistujamaiden kartoittaessa yhteistyömahdollisuuksiaan. Hanke eteni B-kategorian yhteiseksi hankkeeksi EDAssa vuonna 2007.

OCCARin puheenjohtajamaalta saadun osallistumistarjouksen (Letter of Offer) perusteella Suomi on ilmoittanut joulukuussa 2007 vastauskirjeellään (Letter of Acceptance, LOA) Suomen aikeesta liittyä yhteiseen ohjelmistoradiohakkeeseen OCCARin ulkopuolisena osallistujamaana.

OCCARin yleissopimus mahdollistaa muidenkin maiden kuin sen täysjäsenmaiden osallistumisen hankekohtaisesti OCCARin hankkeisiin. Tämä edellyttää näiden maiden hyväksyvän OCCARin toiminnan keskeiset puitteet. Osallistuminen toteutetaan kirjeenvaihdolla tehtävällä sopimuksella, jossa osallistujavaltio sitoutuu hyväksymään OCCARin keskeiset säännöt ja toimintaperiaatteet. Lisäksi OCCARin johtokunnan on hyväksyttävä hanke niin sanotulla integrointipäätöksellä (Integration Decision) toteutettavaksi OCCARin puitteissa.

ESSOR-hankkeen osalta menettely on käytännössä toteutettu siten, että hankkeeseen osallistuvat Suomi, Ruotsi ja Puola ovat kukin erikseen OCCARin kanssa kirjeenvaihdon muodossa tehtävällä sopimuksella sitoutuneet ESSOR-hankkeeseen. OCCARin johtokunta on tehnyt hanketta koskevan integrointipäätöksen jo 5 päivänä kesäkuuta 2007. Tämän lisäksi, kun hankkeen valmisteluvaiheessa kävi ilmi, että joillakin ESSOR-hankkeeseen liittyvillä mailla on ongelmia OCCAR-sopimuksen liitteen 1 (erioikeudet ja vapaudet) ja 2 (välimiesmenettely) määräajassa tapahtuvan kansallisen hyväksymisen suhteen, OCCAR ohjeisti osallistuvia maita, mukaan lukien Suomi, menettelemään siten, että ESSOR-hankkeen hyväksymiskirjeeseen liitetään tarvittaessa erillinen saatekirje, jossa todetaan, että sopimus tulisi kyseisen maan osalta voimaan vasta, kun tämä on ilmoittanut OCCARille valtiosääntönsä edellyttämien toimien loppuunsaattamisesta.

Edellä olevan johdosta tasavallan presidentti valtuutti puolustusministeri Jyri Häkämiehen 30 päivänä marraskuuta 2007 allekirjoittamaan Suomen hallituksen puolesta vastauskirjeen ja mainitun saatekirjeen. Näillä Suomi sitoutui OCCARin hallinnoimaan ESSOR-ohjelmistoradiohankkeeseen. Suomi sitoutui siten soveltamaan OCCARin sääntöjä ja toimintatapoja väliaikaisesti, lukuun ottamatta Suomen saatekirjeessä mainittuja erioikeuksia ja vapauksia, välitysmenettelyä sekä korvausvelvollisuutta (OMP 4) koskevia määräyksiä, jotka edellyttävät Suomessa eduskunnan hyväksymistä ennen kuin niitä voidaan kansallisesti soveltaa. Näin ollen sopimus tulee Suomen osalta kokonai-suudessaan voimaan lopullisesti vasta, kun Suomi on ilmoittanut OCCAR:ille valtiosääntönsä edellyttämien toimien loppuunsaattamisesta.

Puolustusministerin edellä mainittu kirje lähetettiin OCCARille 7 päivänä joulukuuta 2007. OCCAR vastaanotti kirjeen 11 päivänä joulukuuta 2007. OCCARin johtokunnan puheenjohtajamaa Italia ilmoitti Suomen kirjeen vastaanottamisesta 24 päivänä tammikuuta 2008. Tämän jälkeen tasavallan presidentti antoi 28 päivänä maaliskuuta 2008 asetuksen sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta 4 päivästä huhtikuuta lukien. Väliaikaisesta soveltamisesta annettu asetus on tarkoitus kumota samassa yhteydessä, kun sopimus saatetaan varsinaisesti voimaan.

5 Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Pääesikunta on lähettänyt projektiupseerin valmistelemaan OCCARin alaiseen ESSOR-projektitoimiston perustamista.

ESSOR-projektiin osallistuvat valtiot määrittävät projektin yksityiskohtaiset velvoitteet ja sitoutuvat projektin käynnistämiseen yhteistoimintapöytäkirjalla (EUROPA MoUn alainen Technical Arrangement) ja ohjelmapäätöksellä (Programme Decision). Nämä asiakirjat eivät edellytä Suomessa perustuslain 8 luvun mukaista käsittelyä. Ohjelmapäätös on tarkoitus tehdä aikaisintaan kesäkuussa 2008 tai mahdollisesti syksyllä 2008. Kirjeenvaihdolla tehdyn ESSOR-hankkeeseen osallistumista koskevan sopimuksen kansalliset hyväksymistoimenpiteet tulisi saattaa päätökseen ennen kyseistä ajankohtaa.

Ohjelmapäätöksen allekirjoittamisen jälkeen itse hanke käynnistyisi OCCARin hallinnoimana ja tilaukset tehtäisiin myöhemmin vuoden 2008 aikana.

Suomen kannalta OCCARin toimintaan osallistuminen hankekohtaisesti on hyvä tapa tutkia järjestön käytettävyyttä jatkossa.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Sopimuksen sisältö ja suhde Suomen lainsäädäntöön

1.1 Sopimus Suomen osallistumisesta eurooppalaisen puolustusmateriaaliyhteistyöjärjestön (OCCAR) hallinnoimaan Euroopan Puolustusviraston ohjelmistoradioprojektiin (ESSOR)

Heinäkuun 17 päivänä 2007 päivätyssä OCCARin tarjouskirjeessä esitetään Suomelle edellytykset, joilla Suomen hallitus voi osallistua ESSOR-teknologiademonstraat-toriohjelmaan (ESSOR TDP). ESSOR TDP -ohjelmaa hallinnoimaan perustetaan tarjouskirjeen mukaan ohjelmajohtoryhmä ja ohjelmakomitea, ja nämä hallinnoivat ohjelmaa OCCARin hallintomääräyksiä koskevissa asiakirjoissa (OCCAR Management Procedure, OMP) OMP 1, OMP 2, OMP 3 ja OMP 4 tarkoitetulla tavalla. ESSOR TDP -ohjelmaan sovelletaan OCCARista tehdyn yleissopimuksen liitteissä I ja II olevia määräyksiä erioikeuksista ja vapauksista sekä välitysmenettelylauseketta. Suomi sitoutuu toteuttamaan kaikki tarvittavat kansalliset menettelyt, joilla ESSOR TDP -ohjelmaa sovellettaessa myönnetään OCCARin henkilöstölle yleissopimuksen liitteessä I määrätyt erioikeudet ja vapaudet sekä pannaan täytäntöön yleissopimuksen liitteessä II määrätty välitysmenettelylauseke.

Sopimuksen tultua voimaan Suomi neuvottelee ohjelmapäätöksen (Programme Decision) muiden ESSOR TDP -ohjelmaan osallistuvien valtioiden kanssa. Ohjelmapäätöksen on ehdottomasti oltava OCCARin sääntöjen ja määräysten mukainen. Osallistuessaan ohjelmaan Suomi sitoutuu noudattamaan asiakirjan OMP 2 liitteessä D määrättyjä suuntaviivoja. Samalla Suomi sitoutuu oikeudellisesti ohjelmaan samassa määrin kuin ohjelmaan osallistuvat OCCARin jäsenvaltiot. Ohjelmapäätös muodostaa OCCARin yleissopimuksen 38 artiklassa tarkoitetun päätöksen.

Tarjouskirje ja Suomen vastaus siihen muodostavat yhdessä OCCARin yleissopimuksen 37 artiklan mukaisen OCCARin ja Suomen hallituksen välisen sopimuksen ESSOR TDP -ohjelman hallinnoinnista OCCARissa.

Suomi ilmoitti 30 päivänä marraskuuta 2007 OCCARille hyväksymiskirjeellä ja siihen liittyvällä saatekirjeellä kiinnostuksensa ESSOR TDP -ohjelmaa kohtaan. Samalla todettiin, että Suomen on kuitenkin vielä täytettävä perustuslain edellyttämät kansalliset vaatimukset, jotka koskevat erioikeuksien ja vapauksien, välitysmenettelyn ja vastuiden hyväksymistä.

Tämän johdosta Suomi ilmoitti, että ennen ESSOR-ohjelmaa koskevan sopimuksen lopullista voimaantuloa, Suomi soveltaa väliaikaisesti OCCARin sääntöjä ja määräyksiä, lukuun ottamatta erioikeuksia ja vapauksia (OCCARista tehdyn yleissopimuksen liite I), välitysmenettelyä (OCCARista tehdyn yleissopimuksen liite II) ja vastuita (asiakirja OMP 4) koskevia sääntöjä ja määräyksiä.

Kirjeenvaihdolla tehty sopimus tulee voimaan saatekirjeen mukaan päivänä, jona OCCARin johtokunnan puheenjohtaja ottaa vastaan Suomen lopullista hyväksymistä koskevan kirjeen. Tämä voidaan toimittaa OCCARille edellyttäen, että eduskunta on hyväksynyt kirjeenvaihdolla tehdyn sopimuksen ESSOR-hankkeen aloittamisesta ja eduskunnan vastaus on esitelty tasavallan presidentille.

OCCARin yleissopimuksen liite I Erioikeudet ja vapaudet

Kirjeenvaihdon perusteella Suomi on sitoutunut tekemään vaadittavat kansalliset toimenpiteet erioikeuksien ja vapauksien antamiseksi OCCARin henkilöstölle. Erioikeudet ja vapaudet ovat yleissopimuksen liitteessä I.

OCCARin yleissopimuksen liitteessä I myönnettävät erioikeudet ja vapaudet noudattavat kansainvälisille järjestöille yleisesti myönnettäviä erioikeuksia ja vapauksia. Ne poikkeavat kuitenkin monilta kohdin Suomessa voimassa olevasta lainsäädännöstä. Suomi sitoutuisi antamaan erioikeuksia ja vapauksia kaikille niille henkilöille, jotka toimivat OCCARin tehtävissä, edustajina tai palveluksessa kansalaisuudesta riippumatta. Esimerkiksi, jos ESSOR-kokous pidettäisiin Suomessa, ei ketään OCCARin edustajaa saisi missään tilanteessa pidättää poliisin toimesta.

Oikeudet ovat voimassa OCCARin jäsenmaissa ja ESSOR-projektista tehdyn sopimuksen kautta myös Suomessa, Puolassa ja Ruotsissa. Seuraavassa on laajemmin perusteltu niitä artikloja, joiden katsotaan voivan vaikuttaa Suomeen projektiin osallistujana.

1 artikla. Artiklan mukaan OCCARin rakennukset ja toimitilat ovat loukkaamattomat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteen 3 ja 4 artiklan soveltamista.

2 artikla. OCCARin arkistot ovat niin ikään loukkaamattomat.

3 artikla. Artiklan mukaan OCCAR on vapautettu tuomiovallasta ja täytäntöönpanosta paitsi:

(a) siltä osin kuin se on johtokunnan päätöksellä nimenomaisesti luopunut tästä vapaudesta yksittäistapauksessa; johtokunta on velvollinen luopumaan tästä vapaudesta kaikissa tapauksissa, joissa sen säilyttäminen estäisi oikeuden toteutumista ja siitä voidaan luopua haittaamatta OCCARin etuja;

(b) kolmannen osapuolen nostaman siviilikanteen osalta, kun kanne koskee OCCARille kuuluvalla tai sen lukuun käytetyllä moottoriajoneuvolla aiheutetusta onnettomuudesta johtuvaa vahinkoa, tai sellaisen liikennerikoksen osalta, jossa on käytetty tällaista ajoneuvoa;

(c) OCCARin tekemän sopimuksen mukaisesti annetun välitystuomion täytäntöönpanon osalta;

(d) oikeusviranomaisten päätökseen perustuvan ulosmittauksen osalta, kun ulosmittaus koskee OCCARin henkilöstön jäsenen palkka- tai palkkiosaamisia OCCARilta.

OCCARin omaisuus ja varat on sijaintipaikastaan riippumatta vapautettu kaikenlaisesta pakko-otosta, menetetyksi tuomitsemisesta, pakkolunastuksesta ja takavarikoinnista. Ne on vapautettu myös kaikenlaisista hallinnollisista tai väliaikaisista oikeudellisista rajoituksista, jolleivät nämä ole tilapäisesti välttämättömiä estettäessä ja tutkittaessa onnettomuuksia, joissa on osallisina OCCARille kuuluvia tai sen lukuun käytettyjä moottoriajoneuvoja.

4 artikla. OCCARin virallisessa toiminnassa OCCAR, sen omaisuus ja tulot on vapautettu välittömistä veroista.

OCCARin hankkiessa tai käyttäessä sen virallisessa toiminnassa välttämättä tarvittavia huomattavan arvokkaita tavaroita tai palveluja, joiden hintaan sisältyy veroja tai maksuja, jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan toteutettava asianmukaiset toimet, joilla myönnetään vapautus tällaisista veroista tai maksuista taikka mahdollistetaan niiden palauttaminen.

5 artikla. OCCARin maahan tuomat tai maasta viemät taikka sen puolesta tuodut tai viedyt tavarat, joita se tarvitsee välttämättä virallisessa toiminnassaan, on vapautettu kaikista tuonti- ja vientimaksuista sekä kaikista tuonti- ja vientikielloista ja -rajoituksista.

6 artikla. Liitteen 4 ja 5 artiklaa sovellettaessa katsotaan OCCARin virallisen toiminnan sisältävän sen hallinnollisen toiminnan, mukaan lukien sen sosiaaliturvajärjestelmään liittyvä toiminta.

Liitteen 4 ja 5 artiklan määräyksiä ei sovelleta veroihin ja maksuihin, jotka ovat pelkästään maksuja julkisista yleishyödyllisistä palveluista.

7 artikla. Liitteen 4 ja 5 artiklan mukaista vapautusta ei myönnetä OCCARin henkilöstön jäsenten henkilökohtaiseksi hyödyksi hankittavista tai maahan tuotavista tavaroista tai suoritettavista palveluista.

8 artikla. Liitteen 4 artiklan mukaisesti hankittuja tai 5 artiklan mukaisesti maahan tuotuja tavaroita saa myydä tai luovuttaa ainoastaan vapautukset myöntäneiden jäsenvaltioiden määräämin ehdoin.

Tavaroiden ja palvelujen siirto OCCARin päämajan ja sen muiden yksiköiden välillä tai sen eri jaostojen välillä taikka niiden ja jäsenvaltion kansallisen laitoksen välillä OCCARin jonkin ohjelman toteuttamiseksi on vapautettu kaikenlaisista maksuista ja rajoituksista; jäsenvaltiot toteuttavat tarvittaessa kaikki asianmukaiset toimet myöntääkseen vapautuksen maksuista tai niiden palautuksen taikka poistaakseen rajoitukset.

9 artikla. OCCARin lähettämien tai sille lähetettävien julkaisujen ja muiden tietoaineistojen levittämistä ei artiklan mukaan rajoiteta millään tavoin.

10 artikla. OCCAR saa ottaa vastaan ja pitää hallussaan kaikenlaisia varoja, valuuttoja, käteisvaroja tai arvopapereita; se saa määrätä vapaasti niiden käyttämisestä yleissopimuksen mukaiseen tarkoitukseen ja pitää minkä tahansa valuutan määräisiä tilejä sen mukaan kuin on tarpeen sen velvoitteiden täyttämiseksi.

11 artikla. OCCARin virallisessa viestinnässä ja kaikkien sen asiakirjojen siirrossa sille myönnetään vähintään yhtä edullinen kohtelu kuin se kohtelu, jonka kukin jäsenvaltio myöntää muille kansainvälisille järjestöille. OCCARin virallista viestintää ei sensuroida minkään viestintävälineen osalta.

12 artikla. Jäsenvaltiot toteuttavat kaikki asianmukaiset toimet helpottaakseen OCCARin henkilöstön jäsenten saapumista alueelleen, oleskelua siellä ja poistumista sieltä.

13 artikla. Jäsenvaltioiden edustajilla on tehtäviään suorittaessaan sekä kokouspaikalle ja kokouspaikalta matkustaessaan seuraavat erioikeudet ja vapaudet:

(a) vapaus pidättämisestä ja muusta vapaudenriistosta sekä henkilökohtaisten matkatavaroiden takavarikoinnista;

(b) myös tehtäviensä päätyttyä vapaus tuomiovallasta tehtävissään suorittamiensa toimien osalta, suulliset ja kirjalliset lausunnot mukaan lukien; tämä vapaus ei kuitenkaan koske jäsenvaltion edustajan tekemää liikennerikosta eikä hänelle kuuluvalla tai hänen kuljettamallaan moottoriajoneuvolla aiheutettua vahinkoa;

(c) kaikkien virallisten asiakirjojensa loukkaamattomuus;

(d) oikeus käyttää koodeja ja ottaa vastaan asiakirjoja tai kirjeenvaihtoa erityiskuriirin välityksellä tai sinetöidyissä säkeissä;

(e) henkilökohtainen sekä puolisonsa ja alaikäisten lastensa vapaus kaikista maahantulorajoituksista ja ulkomaalaisten rekisteröintimuodollisuuksista;

(f) samat valuuttoja ja valuuttasäännöstelyä koskevat helpotukset, jotka myönnetään vieraiden valtioiden hallitusten edustajille tilapäisten virkatehtävien yhteydessä;

(g) samat henkilökohtaisia matkatavaroita koskevat tullihelpotukset, jotka myönnetään diplomaattisille edustajille.

Erioikeuksia ja vapauksia ei liitteen mukaan myönnetä jäsenvaltioiden edustajille heidän henkilökohtaiseksi hyödykseen vaan tarkoituksena varmistaa heidän täydellinen riippumattomuutensa OCCARiin liittyvien tehtävien suorittamisessa. Siksi jäsenvaltio on velvollinen luopumaan edustajan vapaudesta, jos sen säilyttäminen estäisi oikeuden toteutumista ja siitä voidaan luopua haittaamatta niitä tarkoituksia, joita varten se myönnettiin.

Takavarikosta rikosasioissa säädetään pakkokeinolain (450/1987) 3 ja 4 luvussa. Takavarikosta turvaamistoimena säädetään muun muassa oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa. Hallinnollisista pakko-toimista säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990). Omaisuuden pakkolunastuksesta säädetään muun muassa laissa kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (603/1977). Valmiuslaissa (1080/1991) säädetään omaisuuden pakkoluovutuksesta ja eräistä muista omaisuuteen kohdistuvista pakkotoimista poikkeusolojen aikana. Rikokseen liittyvästä menettämisseuraamuksesta säädetään muun muassa rikoslaissa (39/1889). Ulosottokaaressa (705/2007) säädetään tuomioiden ja päätösten täytäntöönpanosta.

Artiklan b kohdassa tarkoitettu vapautus tuomiovallasta merkitsee poikkeusta siviili-, rikos- ja hallinto-oikeudellisesta tuomiovallasta Suomen lainkäyttöpiirissä. Kohdassa c määrätty asiakirjojen loukkaamattomuus poikkeaa Suomen lainsäädännöstä muun muassa takavarikon ja paikkaan kohdistuvan etsinnän osalta. Artiklan d ja g kohdan määräykset laajentavat diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen (SopS 4/1970) soveltamisalaa. Kohdan e määräykset maahantulorajoituksista poikkeavat ulkomaalaislain (301/2004) säännöksistä, jotka koskevat maahantuloa Suomeen.

14 artikla. Liitteen 15 artiklassa määrättyjen erioikeuksien ja vapauksien lisäksi johtajalla ja johtajan tehtävän ollessa avoinna hänen sijaisekseen nimetyllä henkilöllä on samat erioikeudet ja vapaudet, joihin vastaavan tason diplomaattisilla edustajilla on oikeus. Määräykset laajentavat diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen soveltamisalaa.

15 artikla. OCCARin henkilöstön jäsenillä on seuraavat erioikeudet ja vapaudet:

(a) myös OCCARin palveluksesta poistuttuaan vapaus tuomiovallasta tehtävissään suorittamiensa toimien osalta, kirjalliset ja suulliset lausunnot mukaan lukien; tämä vapaus ei kuitenkaan koske OCCARin henkilöstön jäsenen tekemää liikennerikosta eikä hänelle kuuluvalla tai hänen kuljettamallaan ajoneuvolla aiheutettua vahinkoa;

(b) vapaus kaikista asepalvelukseen liittyvistä velvoitteista;

(c) kaikkien virallisten asiakirjojensa loukkaamattomuus;

(d) samat kaikkiin maahanmuuttorajoituksiin ja ulkomaalaisten rekisteröintitoimiin liittyvät helpotukset, jotka tavallisesti myönnetään kansainvälisten järjestöjen henkilöstön jäsenille; samat helpotukset myönnetään heidän talouteensa kuuluville perheenjäsenille;

(e) samat valuuttamääräyksiä koskevat erioikeudet, jotka tavallisesti myönnetään

kansainvälisten järjestöjen henkilöstön jäsenille;

(e) kansainvälisten kriisien yhteydessä samat kotiuttamiseen liittyvät helpotukset kuin diplomaattisilla edustajilla; samat helpotukset myönnetään heidän talouteensa kuuluville perheenjäsenille;

(f) oikeus tuoda maahan tullitta huonekalunsa ja henkilökohtainen omaisuutensa ottaessaan vastaan tehtävänsä kyseisessä jäsenvaltiossa sekä oikeus viedä maasta tullitta huonekalunsa ja henkilökohtainen omaisuutensa päättäessään tehtävänsä tässä jäsenvaltiossa, kummassakin tapauksessa heidän on noudatettava sen jäsenvaltion tarpeellisiksi katsomia ehtoja, jonka alueella näitä oikeuksia harjoitetaan.

Kohdan b määräys poikkeaa perustuslaissa ja asevelvollisuuslaissa säädetystä asevelvollisuudesta. Kohtien a, c, d ja e osalta viitataan 13 artiklan perusteluihin. Kohta f laajentaa diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen soveltamisalaa.

16 artikla. Muilla asiantuntijoilla kuin 15 artiklassa tarkoitetuilla henkilöstön jäsenillä on OCCARiin liittyviä tehtäviään tai OCCARin määräämiä erityistehtäviä suorittaessaan seuraavat erioikeudet ja vapaudet siltä osin kuin nämä ovat tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi, myös sellaisten matkojen aikana, joita he tekevät suorittaessaan tehtäviään tai erityistehtäviä:

(a) vapaus tuomiovallasta tehtävissään suorittamiensa toimien osalta, kirjalliset ja suulliset lausunnot mukaan lukien, paitsi jos on kyse asiantuntijan tekemästä liikennerikoksesta tai hänelle kuuluvalla taikka hänen kuljettamallaan moottoriajoneuvolla aiheutetusta vahingosta; asiantuntijoilla on tämä vapaus senkin jälkeen, kun heidän palvelussuhteensa OCCARiin on päättynyt;

(b) kaikkien virallisten asiakirjojen loukkaamattomuus;

(c) samat raha- ja valuuttamääräyksiä sekä henkilökohtaisia matkatavaroita koskevat helpotukset, jotka myönnetään vieraiden valtioiden virkamiehille tilapäisten virkatehtävien yhteydessä.

Kaikkien kohtien osalta viitataan 13 ja 15 artiklojen perusteluihin.

17 artikla. Johtokunnan määräämiä ehtojen ja menettelyjen mukaisesti OCCARin johtajalta ja henkilöstön jäseniltä kannetaan OCCARille menevää veroa OCCARin maksamista palkoista ja palkkioista. Nämä johtajan ja henkilöstön jäsenten palkat ja palkkiot on vapautettu kansallisesta tuloverosta; jäsenvaltioilla on kuitenkin oikeus ottaa nämä palkat ja palkkiot huomioon arvioidessaan muista lähteistä saatavista tuloista kannettavien verojen määrää.

Artiklan 1 kappaleen määräyksiä ei sovelleta elinkorkoihin ja eläkkeisiin, joita OCCAR maksaa entisille johtajilleen ja entisille henkilöstönsä jäsenille.

18 artikla. Artiklan 18 mukaan liitteen 15 ja 17 artiklaa sovelletaan kaikkiin henkilöstön jäsenten ryhmiin, joihin sovelletaan OCCARin henkilöstösääntöjä. Jollei henkilöstösääntöjen 22 artiklan 1 kappaleesta muuta johdu, johtokunta päättää, mihin asiantuntijoiden ryhmiin 16 artiklaa sovelletaan. Artiklassa tarkoitettujen henkilöstön jäsenten ja asiantuntijoiden nimet, asemat ja osoitteet ilmoitetaan ajoittain jäsenvaltioille. Koska artiklassa määritellään lainsäädännön alaan kuuluvia asioita, kuuluu artiklakin lainsäädännön alaan.

19 artikla. Jos OCCAR perustaa oman sosiaaliturvajärjestelmän, OCCARin johtaja ja henkilöstön jäsenet vapautetaan kaikista pakollisista kansallisille sosiaaliturvaelimille suoritettavista maksuista, jollei jäsenvaltioiden kanssa 24 artiklan mukaisesti tehtävistä sopimuksista muuta johdu.

20 artikla. Artiklan 20 mukaan liitteessä määrättyjä erioikeuksia ja vapauksia ei myönnetä asiantuntijoille kuten ei OCCARin johtajalle tai henkilöstön jäsenillekään heidän henkilökohtaiseksi hyödykseen. Ne myönnetään yksinomaan tarkoituksena varmistaa kaikissa olosuhteissa OCCARin esteetön toiminta ja niitä nauttivien henkilöiden täydellinen riippumattomuus.

21 artikla. OCCAR toimii kaikkina aikoina yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa helpottaakseen asianmukaista oikeudenkäyttöä, varmistaakseen poliisin määräysten sekä räjähteiden ja helposti syttyvän materiaalin käsittelyä, kansanterveyttä ja ammattientarkastusta koskevien määräysten tai muun vastaavan kansallisen lainsäädännön noudattamisen sekä estääkseen tässä liitteessä määrättyjen erioikeuksien, vapauksien ja helpotusten väärinkäytön.

Artiklassa tarkoitetun yhteistyön menettelyistä voidaan määrätä 24 artiklassa tarkoitetuilla täydentävillä sopimuksilla.

22 artikla. Kullakin jäsenvaltiolla on oikeus toteuttaa kaikki asianmukaiset varotoimet turvallisuutensa varmistamiseksi.

23 artikla. Artiklan 23 mukaan OCCARin jäsenvaltiot eivät ole velvollisia myöntämään 13 ja 14 artiklassa, 15 artiklan b, e ja g kohdassa ja 16 artiklan c kohdassa tarkoitettuja erioikeuksia ja vapauksia omille kansalaisilleen tai henkilöille, jotka ottaessaan vastaan tehtävänsä kyseisessä jäsenvaltiossa oleskelevat siellä pysyvästi. Artikla ei koske Suomea, joka ei ole OCCARin jäsenvaltio, mutta voi koskea suomalaista OCCARin palkattuun henkilökuntaan kuuluvaa tai asiantuntijaa, joka oleskelee pysyvästi jossain jäsenvaltiossa ottaessaan vastaan tehtävänsä.

24 artikla. Johtokunnan päätöksellä OCCAR voi tehdä yhden tai useamman jäsenvaltion kanssa täydentäviä sopimuksia tämän liitteen määräysten täytäntöön panemiseksi kyseisten valtioiden osalta sekä muita järjestelyjä, joilla turvataan tehokas toiminta ja sen edut.

25 artikla. OCCARin omistamilla tai käyttämillä ajoneuvoilla on niiden käyttöjäsenvaltion lakien ja määräysten edellyttämä vastuuvakuutus. OCCAR vaatii palvelussuhteesta sopimisen ehtona, että sen henkilöstön jäsenten omistamilla tai käyttämillä ajoneuvoilla on niiden käyttöjäsenvaltion lakien ja määräysten edellyttämä vastuuvakuutus.

OCCARin yleissopimuksen liite II Välitysmenettely

OCCARin yleissopimuksen XIV artikla sisältää määräykset riitojenratkaisumenettelystä silloin, kun jäsenvaltioiden välillä syntyy erimielisyyttä yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta. Ensisijaisesti erimielisyydet tulisi pyrkiä ratkaisemaan neuvottelemalla. Riidat, joita ei ole onnistuttu ratkaisemaan neuvottelemalla, voidaan saattaa välitysmenettelyn avulla ratkaistavaksi. Suomi sitoutuu välitysmenettelyyn OCCARin kanssa tehtävällä kirjeenvaihdolla.

Välitysmenettelystä määrätään tarkemmin OCCARin liitteessä II. Välimiesoikeudessa on kolme jäsentä, joista kumpikin riidan osapuoli nimeää yhden. Osapuolten nimittämät jäsenet valitsevat kolmannen välimiehen, joka toimii puheenjohtajana. Jos osapuoli ei nimitä omaa jäsentään kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun tallettaja on ottanut vastaan välitysmenettelyä koskevan pyynnön, toinen osapuoli voi pyytää Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtajaa valitsemaan tämän välimiehen mahdollisimman pian. Välimiesoikeus voi suositella jommankumman osapuolen pyynnöstä suojatoimia. Riidan osapuolet vastaavat välimieskäsittelystä johtuvista kuluista pääsään-töisesti yhtä suurin osuuksin. Välimiesoikeuden tuomio on lopullinen ja se sitoo kaikkia riidan osa-puolia.

OCCARin hallinnointimääräykset

OCCARin hallinnointimääräys (OMP) 1 käsittelee OMPien merkitystä yleisesti. OMPien tarkoituksena on muun muassa luoda yhtenäisiä hyviä käytäntöjä ja ohjeita ja niitä sovelletaan OCCARin ohjelmissa, jollei muuta ole kunkin osalta erikseen päätetty. OMP 1:ssä määritellään myös ohjelmissa käytettäviä erilaisia toimielimiä ja niiden tehtäviä. ESSORin osalta sovelletaan OMP 1-4. Sovellettaviksi tulevista hallintomääräyksistä OMP 4 sisältää lainsäädäntöön alaan kuuluvia kohtia, jotka edellyttävät eduskunnan suostumusta. Tämän vuoksi siitä tehdään selkoa esityksessä tarkemmin.

OMP 2 käsittelee erilaisten ohjelmien integroimista OCCARiin. Erikseen käsitellään sellaiset ohjelmiin liittyvät prosessit, joissa on mukana ei-jäsenvaltioita. OMP 2:ssa määritellään myös ohjelmistojen järjestelyasiakirjat. OMP 2:n liitteenä on muun muassa ”Programme Decision” –asiakirjan malli. Kyseisen kaltainen asiakirja on tarkoitus laatia myös ESSORista.

OMP 3 täydentää ensisijaisesti OCCARin yleissopimuksen kohtia yhteistyöstä ja OCCARin roolista, yleisestä organisaatiosta, tietyistä toimielimistä (The Board of Supervisors, Executive Administration) ja yhteistyöstä ei-jäsenvaltioiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa.

OCCARin oikeudellisia kysymyksiä koskeva hallintomääräys OMP4

OMP 4 käsittelee oikeudellisia kysymyksiä lukuun ottamatta palvelussuhdeasioita. OMP 4 on laajahko. OMP 4:n mukaan OCCARin hallinnoimaan ohjelmaan osallistuvilla muilla valtioilla kuin jäsenvaltioilla ei ole äänioikeutta OCCARin hallintoa tai menettelytapoja koskevissa asioissa. Päätökset, jotka liittyvät yksinomaan kyseiseen ohjelmaan, tehdään siihen osallistuvien muiden valtioiden kuin jäsenvaltioiden suostumuksella, noudattaen ohjelmapäätöksessä sovittua päätöksentekomenettelyä.

Ohjelmaan osallistuvien valtioiden välinen riita, joka koskee ohjelmapäätöksen tulkintaa tai soveltamista, ratkaistaan mahdollisuuksien mukaan neuvotteluteitse. Jollei riitaa saada ratkaistuksi neuvotteluteitse, se saatetaan riidan osapuolen pyynnöstä ratkaistavaksi välitysmenettelyssä OCCARin yleissopimuksen liitteessä II määrättyjä edellytyksiä noudattaen.

OCCARin hallintoryhmän ja ohjelmaan osallistuvien valtioiden välinen erimielisyys, joka koskee ohjelmapäätöksen tulkintaa tai soveltamista, ratkaistaan neuvotteluteitse johtokuntatasolla, eikä sitä saateta ratkaistavaksi kolmannelle osapuolelle eikä kansainväliseen tuomioistuimeen.

Jos ohjelmaan osallistuva valtio aiheuttaa ohjelman yhteydessä vahinkoa OCCARille, sen henkilöstölle tai sen asiantuntijoille, vahingosta aiheutuneista kuluista vastataan seuraavasti:

- jos ja siltä osin kuin ohjelmaan osallistuva valtio, sen henkilöstö tai sen edustaja on aiheuttanut vahingon piittaamattomalla teolla tai laiminlyönnillä, tahallisella rikkomuksella tai törkeällä huolimattomuudella, kyseinen ohjelmaan osallistuva valtio vastaa vahingosta aiheutuneista kuluista yksin,

- muussa tapauksessa vahingosta aiheutuneista kuluista vastaavat ohjelmaan osallistuvat valtiot kyseistä ohjelmaa koskevan ohjelmapäätöksen vastuumääräyksissä määrätyssä ja vahingon aiheuttamisajankohtana sovellettavassa suhteessa.

Kaikkiin oikeudenkäynteihin, jotka pannaan vireille ohjelmaosapuolta vastaan yksinomaan ohjelmaan liittyvässä asiassa, osallistuu yksinomaan OCCARin hallintoryhmä riippumatta siitä, toimiiko OCCAR ohjelmasopimuksen perusteella omissa nimissään vai ohjelmaan osallistuvien valtioiden puolesta. Ohjelmaan osallistuva valtio panee vireille tällaisen oikeudenkäynnin ainoastaan OCCARin hallintoryhmän välityksellä.

OCCARin periaatteena on pyrkiä mahdollisuuksien mukaan ratkaisemaan OCCARin ja kolmansien osapuolten väliset riidat neuvotteluteitse. OCCAR voi jäsenvaltioiden suostumuksella, kuitenkin ainoastaan ohjelmaan osallistuvien valtioiden suostumuksella, jos asia liittyy yksinomaan yksittäiseen ohjelmaan, sopia kolmannen osapuolen kanssa tällaisen riidan saattamisesta ratkaistavaksi välitysmenettelyssä.

OMP 4:ssä määrätään myös ohjelmaosapuolen ja OCCARin omistamista tiedoista, tietojen luovuttamisehdoista ja tietojen käyttämisestä. Ohjelmaan osallistuvat muut valtiot kuin jäsenvaltiot eivät saa luovuttaa tai käyttää OCCARin tietoja, jotka OCCAR on tuottanut kyseisen ohjelman ulkopuolella, jollei OCCAR anna siihen kirjallista ennakkosuostumusta.

Jollei asiaa koskevista laeista ja määräyksistä muuta johdu, OCCARin tekemissä ohjelmasopimuksissa edellytetään, että ohjelmaosapuoli (alihankkijat mukaan lukien) tekee ensimmäiset ohjelmassa tehtyä keksintöä koskevat patenttihakemukset siinä ohjelmaan osallistuvassa valtiossa, jossa keksintö on tehty. OCCAR vaatii ohjelmaosapuolta ilmoittamaan sille ohjelmasopimuksen osalta tehdyistä patenttihakemuksista. Lisäksi OCCAR varmistaa, että ohjelmaan osallistuvilla valtioilla on oikeus maksutta käyttää keksintöä tai antaa se käytettäväksi puolustustarkoituksiin.

OMP 4:ssä käsitellään myös sopimuksia koskevia erityiskysymyksiä kuten sitä, mitä lakia kulloinkin sovelletaan.

2 Lakiehdotuksen perustelut

Laki Suomen osallistumisesta eurooppalaisen puolustusmateriaaliyhteistyöjärjestön (OCCAR) hallinnoimaan Euroopan Puolustusviraston ohjelmistoradioprojektiin (ESSOR) tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä

1 §. Lain 1 § sisältää tavanomaisen blankettilain säännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä selostetaan jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta ja käsittelyjärjestystä koskevassa jaksossa.

2 §. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Tarkoituksena on, että laki tulee voimaan samanaikaisesti kuin sopimus tulee voimaan.

3 Voimaantulo

Suomen osallistumisesta eurooppalaisen puolustusmateriaaliyhteistyöjärjestön (OCCAR) hallinnoimaan Euroopan Puolustusviraston ohjelmistoradioprojektiin (ESSOR) tehty sopimus tulee voimaan päivänä, jona OCCAR saa tiedon Suomen valtionsisäisten menettelyjen loppuunsaattamisesta. Esitykseen sisältyvä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun sopimus tulee voimaan.

Suomi on soveltanut sopimusta osittain väliaikaisesti allekirjoittamisesta lukien. Suomen osallistumisesta eurooppalaisen puolustusmateriaalialan yhteistyöjärjestön (OCCAR) hallinnoimaan Euroopan Puolustusviraston ohjelmistoradioprojektiin (ESSOR) tehdyn sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta annettu tasavallan presidentin asetus (188/2008) on tarkoitus kumota samalla, kun sopimuksen voimaansaattamisasetus annetaan.

4 Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen.

Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan kansainvälisen sopimuksen määräys luetaan lainsäädännön alaan kuuluvaksi, 1) jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, 2) jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita, 3) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla tai 4) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on voimassa lain säännöksiä 5) taikka siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kansainvälisen velvoitteen määräys kuuluu näiden perusteiden mukaan lainsäädännön alaan siitä riippumatta, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla säädetyn säännöksen kanssa (PeVL 11 ja 12/2000 vp).

Suomi on sitoutunut soveltamaan väliaikaisesti sopimusta Suomen osallistumisesta OCCARin hallinnoimaan Euroopan Puolustusviraston ohjelmistoradioprojektiin siltä osin, kun sopimuksen määräykset eivät edellytä eduskunnan suostumusta. Määräyksiä, joilta eduskunnan suostumusta edellytetään, ovat osana sopimusta hyväksytty OCCARin yleissopimuksen erioikeuksia ja –vapauksia koskeva I liite, välimiesmenettelyä koskeva II liite sekä oikeudellisia sääntöjä koskeva hallintomääräys (OMP4).

OCCARin yleissopimuksen I liite sisältää lukuisia määräyksiä jäsenvaltioiden edustajien ja OCCARin henkilökunnan erioikeuksista ja vapauksista, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan (PeVL 38/200 vp ja PeVL 49/2001). OCCARin yleissopimuksen I liitteen 16 artiklan mukainen tuomiovaltaan liittyvä vapautus poikkeaa niin siviili-, rikos- kuin hallinto-oikeudellisesta tuomiovallasta Suomen lainkäyttöpiirissä ja kuuluu siten lainsäädännön alaan.

Asiakirjojen loukkaamattomuus, josta määrätään liitteen useassa kohdassa poikkeaa Suomen lainsäädännöstä muun muassa takavarikon ja paikkaan kohdistuvan etsinnän osalta.

Liitteen 18 artiklan määräykset täsmentävät sitä henkilöryhmää, jolle myönnetään lainsäädännön alaan kuuluvia erioikeuksia ja vapauksia, ja kuuluvat siten myös lainsäädännön alaan.

Liitteessä määrätään myös verovapauksista. Perustuslain 81 §:n 1 momentin ja 121 §:n 3 momentin mukaan verovelvollisuuden perusteista säädetään lailla. Määräys kuuluu lainsäädännön alaan.

15 artiklan a kohdan a ja 16 artiklan a kohdan määräykset merkitsevät poikkeusta siviili-, rikos- ja hallinto-oikeudellisesta tuomiovallasta Suomen lainkäyttöpiirissä. 13 artiklan c kohta ja 15 artiklan d kohdan määräykset sisältävät poikkeuksia ulkomaalaislain määräyksistä. Useat liitteen määräykset merkitsevät laajennusta diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen soveltamisalaan ja kuuluvat lainsäädännön alaan.

OCCARin yleissopimuksen II liite koskee sopimuspuolten välisten sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevien riitojen ratkaisemista välitysmenettelyssä. Välitysmenettelyssä voi Suomea sitovalla tavalla tulla vahvistetuksi, miten tiettyä, lainsäädännön alaan kuuluvaa sopimusmääräystä on tulkittava. Tällaisen oikeudellisesti sitovan tulkinnan voidaan katsoa jossain määrin koskettavan valtion täysivaltaisuutta ja kuuluvan lainsäädännön alaan, vaikkei se perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaan kansainväliseen yhteistoimintaan luonnostaan kuuluvana seikkana olekaan ristiriidassa nykyaikaisen täysivaltaisuuskäsityksen kanssa (PeVL 31/2001 vp).

OCCARin hallinnointimääräysten OMP 4 sisältää vahingonkorvauslain alaan kuuluvia määräyksiä. Edelleen OMP 4:n omistusoikeutta tietoihin sekä tietojen luovuttamista, käyttöä ja suojaamista koskevat määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan. Suomessa viranomaisten asiakirjojen julkisuus on pääsääntö. Jokaisella on perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan oikeus saada tieto viranomaisen julkisesta asiakirjasta. Tätä oikeutta voidaan rajoittaa välttämättömistä syistä vain lailla. Määräykset edellyttävät eduskunnan hyväksymistä.

Edellä sanotuilla perusteilla sopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi kirjeenvaihdolla 11 päivänä joulukuuta 2007 Madridissa tehdyn Suomen osallistumisesta eurooppalaisen puolustusmateriaaliyhteistyöjärjestön (OCCAR) hallinnoimaan Euroopan Puolustusviraston ohjelmistoradioprojektiin (ESSOR) tehdyn sopimuksen

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus

Lakiehdotus

Laki Suomen osallistumisesta eurooppalaisen puolustusmateriaaliyhteistyöjärjestön (OCCAR) hallinnoimaan Euroopan Puolustusviraston ohjelmistoradioprojektiin (ESSOR) tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:


1 §

Madridissa 11 päivänä joulukuuta 2007 Suomen osallistumisesta eurooppalaisen puolustusmateriaaliyhteistyöjärjestön (OCCAR) hallinnoimaan Euroopan Puolustusviraston ohjelmistoradioprojektiin (ESSOR) tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.


2 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.




Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2008

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Puolustusministeri
Jyri Häkämies

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.