Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 35/2008
Hallituksen esitys Eduskunnalle Georgian kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

VaVM 8/2008

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Georgian kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi lokakuussa 2007 tehdyn sopimuksen.

Sopimus rakentuu eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimalle malliverosopimukselle. Sopimus sisältää määräyksiä, joilla toiselle sopimusvaltiolle myönnetään oikeus verottaa eri tuloja, kun taas toisen sopimusvaltion on vastaavasti luovuttava käyttämästä verolainsäädäntöönsä perustuvaa verottamisoikeuttaan tai muulla tavoin myönnettävä huojennus verosta, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältetään. Lisäksi sopimuksessa on muun muassa syrjintäkieltoa ja verotietojen vaihtoa koskevia määräyksiä. Sopimukseen liittyy pöytäkirja, joka on sopimuksen olennainen osa.

Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimuksen kanssa.


YLEISPERUSTELUT

1 Nykytila

Suomen ja Georgian välillä ei ole tällä hetkellä voimassa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtyä sopimusta (verosopimus). Tällainen sopimus kuitenkin helpottaa investointien tekemistä sopimusvaltiosta toiseen ja muutoinkin vahvistaa sopimusvaltioiden välisiä taloudellisia suhteita.

2 Asian valmistelu

Sopimusta koskevat neuvottelut käytiin Helsingissä tammikuussa 2007, jolloin neuvottelujen päätteeksi parafoitiin englannin kielellä laadittu sopimusluonnos.

Sopimus allekirjoitettiin Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2007.

Sopimus noudattaa pääasiallisesti Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimaa mallia kahdenkeskiseksi verosopimukseksi (mallisopimus). Poikkeamat tästä mallista koskevat muun muassa kiinteän toimipaikan määritelmää, merenkulusta ja ilmakuljetuksesta saadun tulon, osingon, koron, eläkkeen ja opiskelijan saaman tulon verottamista. Osa poikkeamista merkitsee, että sille sopimusvaltiolle, josta tulo kertyy, on annettu olennaisesti laajempi verottamisoikeus kuin OECD:n mallisopimus edellyttää. Sekä Suomi että Georgia soveltavat veronhyvitysmenetelmää päämenetelmänä kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi.

3 Esityksen taloudelliset vaikutukset

Sopimuksen tarkoituksesta johtuu, että sopimusvaltio ja muut sopimuksessa tarkoitettujen verojen saajat eivät käytä verottamisoikeuttaan sopimuksessa määrätyissä tapauksissa tai että ne sopimuksessa edellytetyllä tavalla muutoin myöntävät huojennusta verosta. Sopimusmääräysten soveltaminen merkitsee Suomessa sitä, että valtio ja kunnat sekä evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnat luopuvat vähäisestä osasta verotulojaan, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältettäisiin.

Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Sopimuksen sisältö

1 artikla. Tässä artiklassa määritetään ne henkilöt, joihin sopimusta sovelletaan. Sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka asuvat sopimusvaltiossa tai molemmissa sopimusvaltioissa. Sanonta sopimusvaltiossa asuva henkilö määritellään 4 artiklassa. Artikla on OECD:n mallisopimuksen mukainen.

2 artikla. Verot, joihin sopimusta sovelletaan, määritellään ja mainitaan tässä artiklassa.

3—5 artikla. Näissä artikloissa määritellään eräät sopimuksessa esiintyvät sanonnat. Artiklat 3–4 ovat eräin poikkeamin OECD:n mallisopimuksen mukaisia.

Sopimuksen 3 artiklassa on yleisiä määritelmiä. Määritelmiä on myös muissa artikloissa. Esimerkiksi sanonnat osinko, korko ja rojalti määritellään niissä artikloissa, joissa käsitellään näiden tulolajien verotusta (10, 11 ja 12 artikla).

Sanonta sopimusvaltiossa asuva henkilö määritellään 4 artiklassa. Siinä mainitaan myös valtio, sen valtiollinen osa, julkisyhteisö ja paikallisviranomaisen. Sopimuksen 4 artiklan määräykset poikkeavat sanamuodoltaan OECD:n mallisopimuksesta muun muassa siinä, että kaksoisasumistapauksessa muun kuin luonnollisen henkilön kotipaikka ratkaistaan sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisin sopimuksin (3 kappale).

Sanonta kiinteä toimipaikka, joka määritellään 5 artiklassa ja joka on tärkeä erityisesti liiketulon verotusta koskevan 7 artiklan soveltamisen kannalta, poikkeaa OECD:n mallisopimuksesta siinä, että rakennus- tai asennustoiminnan suorittamispaikka muodostaa kiinteän toimipaikan jo silloin, kun toiminta on kestänyt yli kuusi kuukautta (5 artiklan 3 kappale), kun tämä ajanjakso on mallisopimuksessa 12 kuukautta. Sopimukseen liittyvän pöytäkirjan 3 kappaleen mukaan mikäli Georgian ja jonkin OECD:n jäsenvaltion välillä tulee tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen voimaan sellainen verosopimus, jossa aikaraja on 12 kuukautta, sopimusvaltiot sitoutuvat tarkistamaan tämän sopimuksen mukaista kiinteän toimipaikan syntymistä koskevaa aikarajaa tarkoituksenaan myöntää sama kohtelu.

6 artikla. Kiinteästä omaisuudesta saatua tuloa voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa omaisuus on. Tällaiseen tuloon rinnastetaan artiklan mukaan muun muassa tulo, joka saadaan kiinteistöyhteisön osakkeen tai muun yhteisöosuuden perusteella hallitun huoneiston käytöstä tai vuokralleannosta. Niin ollen voidaan esimerkiksi tuloa, jonka suomalaisen asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja saa niin sanotun osakehuoneiston vuokralleannosta, verottaa Suomessa.

7 artikla. Tämän artiklan mukaan sopimusvaltiossa olevan yrityksen saamasta liiketulosta voidaan verottaa toisessa sopimusvaltiossa vain, jos yritys harjoittaa toimintaansa viimeksi mainitussa valtiossa olevasta kiinteästä toimipaikasta. Käsite kiinteä toimipaikka määritellään sopimuksen 5 artiklassa. Liiketuloa, josta kiinteän toimipaikan sijaintivaltio voi verottaa, on vain se tulo, joka on luettava kuuluvaksi itse kiinteään toimipaikkaan (7 artiklan 1 kappale). Jos liiketuloon sisältyy tuloa, jota käsitellään erikseen sopimuksen muissa artikloissa, siihen sovelletaan sitä koskevia erityismääräyksiä (6 kappale). Artiklan määräykset vastaavat pääosin OECD:n mallisopimuksen määräyksiä.

8 artikla. Tämä artikla sisältää merenkulusta ja ilmakuljetuksesta saadun tulon osalta poikkeuksia 7 artiklan määräyksiin. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa oleva yritys saa kansainvälisestä merenkulusta tai ilmakuljetuksesta, verotetaan vain tässä valtiossa, silloinkin kun tulo on luettava kuuluvaksi kiinteään toimipaikkaan, joka yrityksellä on toisessa sopimusvaltiossa.

9 artikla. Etuyhteydessä keskenään olevien yritysten saamaa tuloa saadaan tämän artiklan mukaan oikaista, jos perusteetonta voitonsiirtoa voidaan näyttää. Suomessa tällä määräyksellä on merkitystä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 31 §:n soveltamisen kannalta.

10 artikla. Osingosta voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon saaja asuu (1 kappale).

Jos georgialaisen yhtiön maksaman osingon saajana on suomalainen yhtiö, osinko on kuitenkin Suomessa vapautettu verosta, jos saaja hallitsee välittömästi vähintään 10 prosenttia osingon maksavan yhtiön äänimäärästä (22 artiklan 1 kappaleen b kohta). Tällä hetkellä kaikki tällainen osinko on veronalaista Suomessa lähinnä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a §:n mukaan (360/1968).

Osingosta voidaan artiklan 2 kappaleen mukaan verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon maksavan yhtiön kotipaikka on (lähdevaltio). Artiklan 2 kappaleen a kohdan määräysten mukaan vero lähdevaltiossa on rajoitettu 0 prosenttiin osingon kokonaismäärästä, jos osingonsaaja on yhtiö, joka välittömästi omistaa vähintään 50 prosenttia osingon maksavan yhtiön pääomasta ja joka on sijoittanut enemmän kuin 2 000 000 euroa tai sen vasta-arvon Georgian valuutassa osingon maksavan yhtiön pääomaan. Artiklan 2 kappaleen b kohdan määräysten mukaan vero lähdevaltiossa on rajoitettu 5 prosenttiin osingon kokonaismäärästä, jos osingonsaaja on yhtiö, joka välittömästi omistaa vähintään 10 prosenttia osingon maksavan yhtiön pääomasta ja joka on sijoittanut enemmän kuin 100 000 euroa tai sen vasta-arvon Georgian valuutassa osingon maksavan yhtiön pääomaan. Muissa tapauksissa vero saa olla enintään 10 prosenttia osingon kokonaismäärästä. Lähdevaltio ei ole velvollinen noudattamaan näitä rajoituksia (4 kappale), jos osingon maksamisen perusteena oleva osuus tosiasiallisesti liittyy lähdevaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan tai kiinteään paikkaan. Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 22 artiklan 1 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.

11 artikla. OECD:n mallisopimuksesta poiketen korosta verotetaan artiklan 1 kappaleen mukaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa koron saaja asuu, jos henkilö on korkoetuuden omistaja. Jos koron maksamisen perusteena oleva saaminen tosiasiallisesti liittyy lähdevaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan tai kiinteään paikkaan, 7 artiklan tai 14 artiklan määräyksiä sovelletaan (3 kappale).

Tämä sääntely vastaa sitä käytäntöä, jota Suomi pyrkii noudattamaan neuvotellessaan verosopimuksista. Sääntely voidaan nähdä myös sitä taustaa vasten, että luonnollisen henkilön, joka ei asu Suomessa, ja ulkomaisen yhteisön, jos sillä ei ole kiinteää toimipaikkaa täällä, on tuloverolain (1535/92) 9 §:n 2 momentin mukaan vain eräissä harvinaisissa ja vähämerkityksellisissä tapauksissa suoritettava Suomesta saadusta korosta veroa täällä.

12 artikla. Rojaltista verotetaan OECD:n mallisopimuksen mukaisesti vain siinä sopimusvaltiossa, jossa rojaltin saaja asuu. Jos rojaltin maksamisen perusteena oleva oikeus tai omaisuus tosiasiallisesti liittyy lähdevaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan tai kiinteään paikkaan, 7 artiklan tai 14 artiklan määräyksiä sovelletaan (3 kappale). Rojaltista, joka maksetaan kiinteän omaisuuden käyttöoikeudesta, sekä kaivoksen tai muiden luonnon varojen hyväksikäytöstä verotetaan 6 artiklan mukaan. Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa hyvityksellä 22 artiklan 1 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.

13 artikla. Myyntivoiton verottaminen säännellään tässä artiklassa. Kiinteän omaisuuden luovutuksesta saadusta myyntivoitosta voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa omaisuus on (1 kappale). Tällaiseen myyntivoittoon rinnastetaan artiklan 2 kappaleen mukaan muun muassa kiinteistöyhteisön osakkeen tai muun osuuden luovuttamisesta saatu myyntivoitto. Esimerkiksi myyntivoitosta, jonka suomalaisen asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja saa niin sanotun osakehuoneiston luovutuksesta, voidaan verottaa Suomessa. Jos sopimusvaltiossa asuvalla henkilöllä on toisessa sopimusvaltiossa kiinteä toimipaikka, tämän paikan ja sen liikeomaisuuteen kuuluvan irtaimen omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa eli paikan sijaintivaltiossa (3 kappale). Määräystä sovelletaan myös kiinteän paikan osalta. Myyntivoitosta, jonka sopimusvaltiossa oleva yritys saa kansainvälisessä merenkulussa ja ilmakuljetuksessa käytettyjen alusten tai ilma-alusten ja niiden käyttöön liittyvän irtaimen omaisuuden luovutuksesta verotetaan vain tässä sopimusvaltiossa eli yrityksen asuinvaltiossa (4 kappale).

Voitosta, joka saadaan muun kuin artiklassa erikseen mainitun omaisuuden luovutuksesta, verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa luovuttaja asuu (5 kappale).

Nämä määräykset vastaavat OECD:n mallisopimuksen 13 artiklan tai artiklan kommentaarin määräyksiä.

14 artikla. Itsenäisestä ammatinharjoittamisesta saatua tuloa verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa tulon saaja asuu, jollei hänellä ole toimintansa harjoittamista varten toisessa sopimusvaltiossa kiinteää paikkaa, esimerkiksi vastaanotto- tai toimistohuoneistoa. Viimeksi mainitussa tapauksessa voidaan kiinteään paikkaan kuuluvasta tulosta verottaa kiinteän paikan sijaintivaltiossa.

OECD:n mallisopimukseen ei enää sisälly 14 artiklaa. Itsenäinen ammatinharjoittaminen rinnastetaan liiketoimintaan ja siihen sovelletaan 7 artiklaa.

15—17 artikla. Näihin artikloihin sisältyvät työtuloa (15 artikla), johtajanpalkkiota (16 artikla) sekä taiteilijoita ja urheilijoita (17 artikla) koskevat määräykset ovat eräin täsmennyksin ja poikkeamin OECD:n mallisopimuksen ja Suomen verosopimuksissaan noudattaman käytännön mukaiset. Sopimukseen liittyvän pöytäkirjan 4 kappaleeseen sisältyy työvoiman vuokrausta koskevia erityismääräyksiä, jotka liittyvät 15 artiklan soveltamiseen. Pöytäkirjaan otettujen määräysten mukaan vuokrattuihin työntekijöihin ei sovelleta 15 artiklan 2 kappaletta, joten vuokratun työntekijän saamaa työtuloa voidaan verottaa työskentelyvaltiossa jo ensimmäisestä työskentelypäivästä alkaen.

18 artikla. Eläkettä koskevan 18 artiklan mukaan yksityiseen palvelukseen perustuva eläke verotetaan vain saajan asuinvaltiossa (1 kappale). Poikkeuksena 1 kappaleen määräyksiin voidaan sellaista sopimusvaltion sosiaalivakuutuslainsäädännön tai sopimusvaltion järjestämän muun julkisen sosiaaliturvan perusteella maksettua eläkettä, esimerkiksi Suomen TEL-eläkettä, ja muuta etuutta sekä sopimusvaltiosta kertyvää elinkorkoa verottaa tässä valtiossa eli lähdevaltiossa (2 kappale). Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 22 artiklan 1 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.

Tämä sääntely vastaa sitä käytäntöä, jota Suomi pyrkii noudattamaan neuvotellessaan verosopimuksista.

19 artikla. Julkisesta palveluksesta saatua tuloa verotetaan 1 kappaleen a kohdassa olevan pääsäännön mukaan vain siinä sopimusvaltiossa, josta maksu tapahtuu. Vastaava pääsääntö on 2 kappaleen a kohdan mukaan voimassa tällaisen palveluksen perusteella maksettavan eläkkeen osalta. Artiklan 1 kappaleen b kohdassa ja 2 kappaleen b kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa palkkatuloa ja eläkettä verotetaan kuitenkin vain saajan kotivaltiossa. Artiklan 3 kappaleessa mainituin edellytyksin verotetaan taas julkisesta palveluksesta saatua tuloa ja tällaisen palveluksen perusteella saatua eläkettä niiden määräysten mukaan, jotka koskevat yksityisestä palveluksesta saatua tuloa ja tällaisen palveluksen perusteella saatua eläkettä.

20 artikla. Sopimuksen 20 artiklassa on määräyksiä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden saamien tulojen verovapaudesta eräissä tapauksissa. Artikla OECD:n malliverosopimuksen vastaavaa artiklaa laajempi.

21 artikla. Tulosta, jota ei käsitellä 6—20 artiklassa, verotetaan, OECD:n mallisopimuksen 21 artiklan mukaisesti, vain siinä sopimusvaltiossa, jossa tulon saaja asuu.

22 artikla. Veronhyvitysmenetelmä on tämän artiklan mukaan molemmissa sopimusvaltioissa päämenetelmä kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi. Suomea koskevat määräykset ovat 1 kappaleessa ja Georgiaa koskevat 2 kappaleessa. Artiklan 1 kappaleen a kohdan määräys rakentuu sille sopimuksessa omaksutulle periaatteelle, että tulon saajaa verotetaan siinä sopimusvaltiossa, jossa hän asuu (asuinvaltio), myös sellaisesta tulosta, josta sopimuksen mukaan voidaan verottaa toisessa sopimusvaltiossa (lähdevaltio). Asuinvaltiossa maksettavasta verosta vähennetään kuitenkin vero, joka sopimuksen mukaisesti on maksettu samasta tulosta toisessa sopimusvaltiossa. Kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on lisäksi voimassa, mitä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetussa laissa (1552/1995) säädetään. Veronhyvitysmenetelmää ei luonnollisestikaan sovelleta Suomessa niissä tapauksissa, joissa osinko on vapaa Suomen verosta 1 kappaleen b kohdan määräyksen nojalla.

23—26 artikla. Näihin artikloihin sisältyvät syrjintäkieltoa (23 artikla), keskinäistä sopimusmenettelyä (24 artikla), verotusta koskevien tietojen vaihtamista (25 artikla) sekä diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen jäseniä (26 artikla) koskevat määräykset. Syrjintäkielto ja tietojenvaihto koskevat kaikenlaatuisia veroja. Tietojenvaihtoartikla on OECD:n mallisopimuksen viimeisimmän laajan artiklan mukainen, myös muut artiklat vastaavat OECD:n mallisopimusta.

27 artikla. Sopimuksen voimaantuloa koskevat määräykset sisältyvät tähän artiklaan.

28 artikla. Sopimuksen päättymistä koskevat määräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi.

2 Lakiehdotuksen perustelut

Perustuslain 95 §:n 1 momentissa edellytetään, että kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan valtionsisäisesti voimaan erityisellä voimaansaattamislailla.

Esitys sisältää ehdotuksen laiksi Georgian kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

1 §. Lakiehdotuksen 1 §:llä saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

2 §. Tarkempia säännöksiä lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §. Voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti sopimuksen kanssa.

3 Voimaantulo

Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset. Voimaantulon jälkeen sopimuksen määräyksiä sovelletaan molemmissa maissa lähdeveron osalta määriin, joka saadaan sopimuksen voimaantulovuotta välittömästi seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen, sekä muiden tuloverojen osalta veroihin, jotka määrätään sopimuksen voimaantulovuotta välittömästi seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta.

4 Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja säätämisjärjestys

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä.

Sopimuksen tulon verottamista koskevat 6—21 artiklat, joissa määrätään tulon verottamisoikeuden jaosta tai kansallisen veron alentamisesta taikka siitä vapauttamisesta, sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Tämän vuoksi sopimus vaatii näiltä osin eduskunnan hyväksymisen.

Sopimuksen kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskeva 22 artikla sekä erityisiä määräyksiä koskevat 23—26 artiklat sisältävät joko suoraan tai välillisesti verotukseen liittyviä määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Myös näiltä osin sopimuksen määräykset edellyttävät eduskunnan hyväksymistä.

Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset eivät ole sellaisia, jotka edellyttäisivät perustuslain 94 §:n 2 momentissa tarkoitettua säätämisjärjestystä. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan siten hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2007 Suomen tasavallan hallituksen ja Georgian hallituksen välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotuks

Laki Georgian kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:


1 §

Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2007 Suomen tasavallan hallituksen ja Georgian hallituksen välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.


2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.


3 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.




Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2008

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Valtiovarainministeri
Jyrki Katainen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.