Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 149/2007
Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan yhteisen ilmailualueen perustamista koskevan monenvälisen sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

LiVM 14/2007

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Luxemburgissa 9 päivänä kesäkuuta 2006 tehdyn Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan, Bulgarian tasavallan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Islannin tasavallan, Kroatian tasavallan, Montenegron tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Serbian tasavallan, Romanian ja Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation Euroopan yhteisen ilmailualueen perustamista koskevan monenvälisen sopimuksen sekä lain sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimus on jaetun toimivallan sopimus, jonka määräykset kuuluvat osittain yhteisön ja osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Sopimuksella perustetaan Euroopan yhteinen ilmailualue (European Common Avi-ation Area, ECAA), jolla noudatetaan samoja periaatteita kuin yhteisön sisämarkkinoilla. Näitä periaatteita ovat esimerkiksi vapaa markkinoillepääsy, sijoittautumisvapaus, yhtäläiset kilpailuedellytykset sekä yhteiset säännöt muun muassa turvallisuuden, turvatoimien, ilmaliikenteen hallinnan, sosiaalisten näkökohtien ja ympäristön aloilla. Sopimus korvaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja ECAA -sopimuskumppaneiden väliset kahdenväliset lentoliikennesopimukset.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti, kun sopimus tulee Suomen osalta voimaan. Sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona Euroopan yhteisö sekä sen jäsenvaltiot ja vähintään yksi assosioitunut osapuoli ovat tallettaneet ratifiointi- tai hyväksymiskirjansa. Sopimusta voidaan kuitenkin soveltaa väliaikaisesti sen allekirjoitushetkestä lähtien.


YLEISPERUSTELUT

1 Johdanto

ECAA-sopimusneuvottelut käynnistyivät jo vuonna 1996, kun neuvosto antoi komissiolle mandaatin neuvotella Euroopan yhteisestä ilmailualueesta 10 Keski- ja Itä-Euroopan valtion kanssa (Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tsekin tasavalta, Unkari ja Viro). Kun näiden maiden liittyminen Euroopan unioniin (EU) alkoi lähestyä, mandaatti alkuperäisessä muodossaan menetti merkityksensä ja neuvottelut lopetettiin vuonna 2002. Joulukuussa 2004 neuvosto hyväksyi alkuperäisen mandaatin laajentamisen koskemaan Länsi-Balkanin maita.

Alkuperäiseen ja myös laajennettuun mandaattiin pohjautuvien neuvottelujen aikana lentoliikenneasioiden käsittelyssä Euroopan yhteisössä (EY) tapahtui mittavia uudistuksia. Yhteisön nykyistä lentoliikenteen ulkosuhdepolitiikkaa linjaavat yhteisöjen tuomioistuimen vuonna 2002 antamat ns. Open Skies -tuomiot (asiat C-466/98, C-467/98, C-468/98, C-469/98, C-471/98, C-472/98, C-475/98 ja C-476/98). Tuomioiden mukaan lentoliikennettä on pidettävä yhteisön yhteistä etua koskevana alana, ja jäsenvaltioiden on otettava yhteisön lainsäädäntö huomioon neuvotellessaan kansainvälisiä lentoliikennesopimuksia. Tämä on tarkoittanut ensinnäkin sitä, että jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenväliset lentoliikennesopimukset on tullut muuttaa yhteisön oikeuden mukaisiksi. Jatkossa lentoliikennesopimuksia tehdään yhä enenevässä määrin suoraan yhteisön ja kolmansien maiden kesken toteuttaen muun muassa parempien markkinoillepääsymahdollisuuksien, tasapuolisten kilpailuedellytysten sekä sääntelyn lähentämisen tavoitteita.

Yhteisön ulkoista ilmailupolitiikkaa koskevasta toimenpidekokonaisuudesta päästiin yhteisymmärrykseen liikenne- energia ja viestintäneuvoston 5 ja 6 päivänä kesäkuuta 2003 pidetyssä istunnossa. Joulukuun 10 päivänä 2004 neuvosto valtuutti komission aloittamaan yhteisön puolesta neuvottelut EY:n perustamissopimuksen 80 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan (liikenne) ja 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 4 kohdan nojalla (menettely) Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Bulgarian, Kroatian, Islannin, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Norjan, Romanian, Serbia ja Montenegron sekä Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation kanssa Euroopan yhteisen ilmailualueen (ECAA) perustamisesta. Näissä neuvotteluissa komissio noudatti neuvoston antamia menettelyohjeita.

Neuvottelut aloitettiin maaliskuussa 2005 huippukokouksessa, jossa kaikki osapuolet ilmaisivat halunsa päästä sopimukseen niin pian kuin mahdollista. Varmistaakseen sen, että ECAA-sopimuskumppanit voisivat valmistautua yhteisön ilmailulainsäädännön täysimääräiseen soveltamiseen, EU sovelsi maakohtaista asteittaista lähestymistapaa, jossa jokaisen sopimuskumppanin kanssa neuvoteltiin erikseen siirtymäajan järjestelyistä. Joulukuussa 2005, yhdeksän kuukautta kestäneiden neuvottelujen jälkeen, ECAA-sopimuksen tekstistä päästiin yhteisymmärrykseen.

2 Nykytila

Euroopan yhteisö on tehnyt eräiden ECAA-sopimuskumppanien kanssa niin sanottuja assosiaatiosopimuksia, jotka toimivat alkuna prosessille, jonka toivotaan valmistavan nämä maat jonain päivänä unionin jäsenyyteen. Assosiaatiosopimuksissa määrätään perusperiaatteesta, jonka mukaan lentoliikennealan vastavuoroista markkinoille pääsyä koskevista edellytyksistä olisi tehtävä erityiset sopimukset, jotta voitaisiin varmistaa sopimuspuolten välisen liikenteen yhteen sovitettu kehitys ja asteittainen vapauttaminen molempien sopimuspuolten kaupallisten tarpeiden mukaisesti. Lisäksi yhteisöllä on voimassa olevat ns. horisontaaliset lentoliikennesopimukset eräiden ECAA-sopimuskumppanien (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, Kroatia, Romania, Serbia ja Montenegro) kanssa. Vastaavanlainen sopimus on parafoitu Makedonian kanssa. Nämä sopimukset ovat tulleet korvaamaan voimassa olevien EU:n jäsenvaltioiden tekemien kahdenvälisten lentoliikennesopimusten ne määräykset, jotka on todettu yhteisön oikeuden vastaisiksi. Sopimukset koskevat kuitenkin vain eräitä lentoliikenteen näkökohtia. ECAA-sopimus sen sijaan on ensimmäinen kattava yhteisönlaajuinen lentoliikennesopimus, joka on tehty sen jälkeen, kun neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2005 yhteisön lentoliikenteen ulkosuhteiden kehittämistä koskevat päätelmät (EYVL C 173, 13.7.2005, s. 1—3). ECAA-sopimuksessa mukana olevat Islanti ja Norja ovat jo ETA-sopimuksen perusteella mukana yhteisön lentoliikenteen sisämarkkinoilla.

Suomella on voimassa oleva kahden-välinen lentoliikennesopimus ECAA-sopimuskumppaneista Romanian, (SopS 32/1972, muutettu 39/1996) Bulgarian (SopS 31/1970) Islannin (SopS 14/1960) ja Norjan (SopS 42/1978, muut. 42/1990) kanssa. Romanian ja Bulgarian kanssa tehdyt sopimukset jäivät voimaan maiden liittyessä Euroopan unionin jäsenvaltioiksi. Tämä johtuu siitä, että yhteisön lainsäädäntö alalla ei ole täysin kattavaa. Sopimuksia ei kuitenkaan sovelleta sikäli kuin yhteisön oikeudesta johtuu muuta. Bulgaria ja Romania säilyvät edelleen myös ECAA-sopimuksen osapuolina, mutta niiden rooli suhteessa unioniin on liittymisen myötä muuttunut ja niiden asema määräytyy nyt EU-liittymissopimusten mukaisesti.

3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

ECAA-sopimuksen tavoitteena on laatia sopimuspuolten pääsyä lentoliikennemarkkinoille koskevat yhtenäiset säännöt, jotka perustuvat yhteisössä voimassa olevaan tämän alan lainsäädäntöön ja koskevat vapaata markkinoille pääsyä, sijoittautumisvapautta, yhtäläisiä kilpailuedellytyksiä, turvallisuutta ja ympäristönsuojelua.

Sopimus tähtää yhteisen ilmailualueen luomiseen yhteisön naapurivaltioiden kanssa vuoteen 2010 mennessä. Alueeseen kuuluisivat EY ja kaikki sen etelä- ja itäpuolisina rajanaapureina sijaitsevat sopimuskumppanit. Sopimuksella luodaan uusia markkinamahdollisuuksia eurooppalaiselle ilmailuteollisuudelle 35 valtion ja yli 500 miljoonan ihmisen laajuisilla lentoliikennemarkkinoilla. Sopimus poistaa mm. nykyisin voimassa olevat liikennöintirajoitukset EU:n ja Balkanin maiden välillä.

EU:n yhteiset normit hyväksyneet naapurivaltiot integroidaan sopimuksen myötä yhteisön lentoliikennemarkkinoille. Sopimuksella näin laajennettavan Euroopan yhteisen ilmailualueen perusperiaatteita ovat vapaa markkinoillepääsy, sijoittautumisvapaus, yhtäläiset kilpailuedellytykset sekä yhteiset säännöt muun muassa turvallisuuden, turvatoimien, ilmaliikenteen hallinnan, sosiaalisten näkökohtien ja ympäristön aloilla. Tavoitteena on lisäksi edistää unionin naapuruuspolitiikkaa ilmailualalla.

Sopimuksen perustana on yhteinen ”monenvälinen päätekstiosa”, jota voidaan soveltaa kaikkiin sopimukseen liittyneisiin maihin. Tähän pääosaan on liitetty joukko pöytäkirjoja, jotka on mukautettu jokaisen ECAA:han liittyvän maan erityistarpeisiin, sisältäen muun muassa siirtymäkauden järjestelyt. Sopimuksen liiteosassa on lueteltu kaikki ne yhteisön ilmailuun liittyvät säädökset, joita yhteisellä eurooppalaisella ilmailualueella sovelletaan. Sopimuksessa todetaan, että ECAA:n sääntöjen täydellistä noudattamista, vapaa markkinoille pääsy mukaan luettuna, ei voida saavuttaa yhdellä kertaa, vaan tämä on toteutettava asteittaisena siirtymisenä, jota helpotetaan kestoltaan rajoitetuilla erityisjärjestelyillä.

Sopimuksella perustetaan sekakomitea, joka vastaa sopimuksen hallinnoinnista, täytäntöönpanosta sekä sopimuksen tulkintaan ja soveltamiseen liittyvistä kysymyksistä.

Esityksen tavoitteena on hyväksyä ECAA-sopimus Suomen osalta. Kyseinen kansallinen hyväksyminen on omalta osaltaan edellytys sopimuksen kansainväliselle voimaantulolle. Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ehdotetaan saatettavaksi voimaan blankettilailla.

4 Esityksen vaikutukset

4.1 Taloudelliset ja yritysvaikutukset

Sopimuksen myötä olemassa olevien kahdenvälisten lentoliikennesopimusten sisältämien omistusta ja määräysvaltaa koskevien rajoitusten poistamisen tuloksena syntyy uusia investointimahdollisuuksia ja pääoman liikkuvuus paranee.

Lentoliikenne EU:n ja Kaakkois-Euroopan maiden välillä on kasvanut huomattavasti. Tämän kehityksen voidaan arvioida nopeutuvan entisestään, kun yhteensä 52 miljoonan asukkaan Balkanin maat liitetään yhteisille lentoliikennemarkkinoille. Lentoliikenteen matkustajamäärien ennustetaan kasvavan yli kuuden prosentin vuosivauhdilla. Balkanin alueella on 414 potentiaalista lentoasemaa, mikä mahdollistaa lisäkasvun. Edullinen lentomatkustaminen tulee mahdolliseksi entistä suuremmalle määrälle ihmisiä.

Kaikki yhdeksän ECAA-sopimuskump-pania sitoutuvat harmonisoimaan ilmailualan sääntelyä EU:n kanssa, minkä seurauksena ovat lentoturvallisuuden sekä ilmailun turvatoimien kohonneet standardit. Olemassa olevat markkinoillepääsyn esteet EU:n ja Balkanin välisillä lennoilla poistetaan, mikä luo tasapuoliset kilpailuedellytykset yhteisön lentoliikenteen harjoittajille. Ilmatilan hallintaa koskevat olemassa olevat rajoitukset, jotka osittain ovat peräisin Balkanin sodan ajoilta, poistetaan.

Suomen ja suomalaisten lentoyhtiöiden kannalta merkittävimmät taloudelliset vaikutukset liittyvät siihen, että assosiaatiomaiden lentoyhtiöt pääsevät sopimuksen tuloksena liikennöimään yhteisön alueella samoin oikeuksin kuin suomalaiset lentoyhtiöt. Tämän voidaan olettaa jonkin verran lisäävän painetta siirtää liikennöintiä matalammalla kustannustasolla toimiville assosiaatiomaiden lentoyhtiöille.

4.2 Ympäristövaikutukset

Esityksellä voidaan arvioida olevan pitkällä tähtäimellä myönteisiä ympäristövaikutuksia. ECAA-sopimus kattaa päästöjä ja muita toimia koskevan voimassa olevan ja mahdollisuuksien mukaan myös EU:n tulevan lainsäädännön, esimerkiksi päästökauppadirektiivin ehdotetun laajennuksen, jonka tarkoituksena on vähentää lentoliikenteen ympäristövaikutusta.

4.3 Muut vaikutukset

Esityksellä ei ole merkittäviä vaikutuksia viranomaisten toimintaan taikka kansallisen tason organisaatio- tai henkilöstövaikutuksia.

5 Asian valmistelu

Neuvosto myönsi 3 päivänä lokakuuta 1996 komissiolle mandaatin aloittaa yhteisön puolesta neuvottelut kymmenen Keski- ja Itä-Euroopan valtion (Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tsekin tasavalta, Unkari, Viro) kanssa yhteisestä eurooppalaisesta ilmailualueesta. Neuvottelut silloisten ehdokasmaiden kanssa lopetettiin vuonna 2002, koska kyseiset maat olivat juuri liittymässä Euroopan unioniin. Joulukuussa 2004 neuvosto hyväksyi alkuperäisen mandaatin laajentamisen koskemaan Länsi-Balkanin maita. Neuvottelut näiden valtioiden kanssa aloitettiin maaliskuussa 2005 ja saatiin päätökseen 20 päivänä joulukuuta 2005, jolloin sopimus parafoitiin. Neuvosto teki 9 päivänä kesäkuuta 2006 päätöksen 2006/682/EY sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta (EYVL L 285, 16.10.2006, s. 1—2).

Neuvotteluvaiheessa asiasta annettiin perustuslain 97 §:n mukaisesti eduskunnalle selvitys E-kirjelmällä (E 40/2002 vp sekä E 34/2004 vp) Suuri valiokunta yhtyi kirjelmissä esitettyyn valtioneuvoston kantaan liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnon mukaisesti. Tasavallan presidentti myönsi ECAA-sopimuksen allekirjoitusvaltuudet 2 päivänä kesäkuuta 2006. Sopimus allekirjoitettiin liikenne-, energia- ja televiestintäneuvoston kokouksen yhteydessä 9 päivänä kesäkuuta 2006.

Hallituksen esitys on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä virkatyönä yhteistyössä Ilmailuhallinnon kanssa. Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunnot ulkoasiainministeriöltä, oikeusministeriöltä sekä Ilmailuhallinnolta. Annetut lausunnot on otettu huomioon esityksen jatkovalmistelussa.

6 Väliaikainen soveltaminen

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen mukaan neuvosto voi päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta ennen sen voimaantuloa. ECAA-sopimuksen allekirjoittamista ja väliaikaista soveltamista koskevaan päätökseen 2006/682/EY liittyi säännös, jonka mukaan sopimusta sovelletaan väliaikaisesti sen voimaantuloon saakka sopimuksen 29 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Neuvoston puheenjohtaja valtuutettiin antamaan kyseisessä sopimusmääräyksessä tarkoitettu ilmoitus yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta. Toistaiseksi tällaista ilmoitusta ei ole annettu, eikä väliaikainen soveltaminen vielä ole alkanut.

Suomen valtiosääntö ei sisällä nimenomaista säännöstä kansainvälisten sopimusten väliaikaisesta soveltamisesta. Jos sopimus sisältää esimerkiksi lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, on väliaikaisen soveltamisen katsottu edellyttävän eduskunnan hyväksymistä ja voimaansaattamissäädöstä. Koska ECAA-sopimus sisältää eräitä lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, vaatii sopimus eduskunnan hyväksymisen. Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset on yksilöity tarkemmin jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta käsittelevässä jaksossa.

ECAA-sopimusta allekirjoitettaessa 9 päivänä kesäkuuta 2006 Suomi jätti neuvoston pöytäkirjaan lausuman, jonka mukaan se voi soveltaa sopimusta väliaikaisesti vasta siitä päivästä alkaen, kun se on ilmoittanut yhteisölle saattaneensa päätökseen valtiosääntönsä edellyttämät sisäiset hyväksymismenettelyt. Lausuma merkitsee sitä, että Suomi voi soveltaa sopimusta väliaikaisesti vasta sen jälkeen, kun Suomi on oman valtiosääntönsä mukaisesti hyväksynyt sopimuksen väliaikaisen soveltamisen ja ilmoittanut tästä sopimuksen tallettajana toimivalle neuvoston sihteeristölle. Myös Itävalta, Unkari, Portugali, Ranska, Tsekki, Puola, Kreikka, Tanska ja Malta jättivät pöytäkirjaan samanlaisen lausuman.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Sopimuksen sisältö ja sen suhde Suomen lainsäädäntöön

Tavoitteet ja periaatteet

1 artikla. Sopimuksen 1 artiklan 1 kohdan mukaan sopimuksen tavoitteena on luoda Euroopan yhteinen ilmailualue, jonka perusperiaatteita ovat vapaa markkinoillepääsy, sijoittautumisvapaus, yhtäläiset kilpailuedellytykset sekä yhteiset säännöt muun muassa turvallisuuden, turvatoimien, ilmaliikenteen hallinnan, sosiaalisten näkökohtien ja ympäristön aloilla. Artiklan 2 kohdan mukaan sopimuksen määräyksiä sovelletaan siltä osin kuin ne koskevat lentoliikennettä tai siihen liittyvää, liitteessä I mainittua asiaa. Artiklan 3 kohdassa todetaan sopimuksen käsittävän pääsopimusosan, liiteosan ja siirtymäjärjestelyitä koskevan pöytäkirjaosan.

2 artikla. Artikla sisältää sopimuksessa käytettyjen keskeisten käsitteiden määritelmiä. Sopimuksessa tarkoitetaan:

”sopimuksella” pääsopimusta, pääsopimuksen liitteitä, liitteessä I lueteltuja säädöksiä sekä pääsopimuksen pöytäkirjoja;

”assosioituneella osapuolella” Albanian tasavaltaa, Bosnia ja Hertsegovinaa, Bulgarian tasavaltaa, Kroatian tasavaltaa, Montenegron tasavaltaa, entisen Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa, Romaniaa, Serbian tasavaltaa ja mitä tahansa muuta valtiota tai yhteisöä, joka tulee tämän sopimuksen sopimuspuoleksi sen 32 artiklan mukaisesti. Assosioituneeksi osapuoleksi katsotaan myös UNMIK eli 10 päivänä kesäkuuta 1999 annetun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 mukainen Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikainen Kosovon-siviilioperaatio;

”sopimuspuolella” Euroopan yhteisön ja EY:n jäsenvaltioiden osalta joko yhteisöä ja sen jäsenvaltioita, yhteisöä tai EY:n jäsenvaltioita. Ilmauksen tarkoitus on kussakin tapauksessa pääteltävä tämän sopimuksen määräysten ja EY:n perustamissopimuksen mukaisen yhteisön ja sen jäsenvaltioiden toimivallan perusteella;

”ECAA-sopimuskumppanilla” assosioitunutta osapuolta, Norjaa ja Islantia;

”assosiaatiosopimuksella” kutakin Euroopan yhteisön tai Euroopan yhteisön ja senjäsenvaltioiden sekä assosioituneen osapuolen välisestä assosiaatiosta tehtyä sopimusta;

”ECAA:n lentoliikenteen harjoittajalla” lentoliikenteen harjoittajaa, jolla on tämän sopimuksen ja liitteessä I lueteltujen asiaa koskevien säädösten mukainen toimilupa;

”toimivaltaisella siviili-ilmailuviranomai-sella” valtiollista virastoa tai elintä, jolla on laillinen oikeus arvioida tuotteiden tai palvelujen tai lupakirjojen vaatimustenmukaisuutta, antaa niitä koskevat hyväksynnät ja valvoa niiden käyttöä tai myyntiä sopimuspuolen lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella ja joka voi toteuttaa täytäntöönpanotoimia sen varmistamiseksi, että sen lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella markkinoidut tuotteet tai palvelut täyttävät lakisääteiset vaatimukset. Suomessa toimivaltainen siviili-ilmailuviranomainen on Ilmailuhallinto;

”yleissopimuksella” kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimusta, joka avattiin allekirjoituksille Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944, sekä sen muutoksia ja liitteitä;

”SESAR-hankkeella” yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan teknistä toteutusta, johon sisältyy uuden sukupolven ilmaliikenteen hallintajärjestelmien koordinoitu ja ajallisesti yhteen sovitettu tutkimus, kehittäminen ja käyttöönotto;

”ilmaliikenteen hallintaa koskevalla yleisellä toteutussuunnitelmalla” SESAR-hankkeen lähtöpistettä;

3 artikla. Artiklan mukaan sopimuksen I liitteessä tai sekakomitean päätöksissä tarkoitettujen taikka niihin sisältyvien säädösten sovellettavat säännökset II liitteen mukaan mukautettuina sitovat sopimuspuolia, ja ne ovat osa tai ne on sisällytettävä osaksi sopimuspuolten sisäistä oikeusjärjestystä.

4 artikla. Artikla määrää sopimuspuolia toteuttamaan kaikki toimenpiteet sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi ja pidättymään kaikista toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen.

5 artikla. Artiklan mukaan ECAA-sopimusmääräykset eivät vaikuta ETA-sopimuksen sopimuspuolten välisiin suhteisiin.

Syrjimättömyys

6 artikla. Artiklan mukaan kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kielletty tämän sopimuksen soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sopimuksessa olevien erityismääräysten soveltamista.

Sijoittautumisoikeus

7 artikla. Sijoittautumisoikeutta koskevan artiklan mukaan sopimuksen soveltamisalalla ja sen ehtojen puitteissa ei saa rajoittaa EY:n jäsenvaltion tai ECAA-sopimuskumppanin kansalaisten sijoittautumisvapautta kyseisten osapuolten alueella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta I liitteessä lueteltujen asiaa koskevien säädösten säännösten soveltamista. Sijoittautumisvapauteen kuuluu oikeus ryhtyä harjoittamaan tai harjoittaa itsenäistä ammattia sekä perustaa ja johtaa yrityksiä, erityisesti yhtiöitä, niillä edellytyksillä, jotka sijoittautumismaan lainsäädännön mukaan koskevat sen omia kansalaisia. Tämä koskee myös EY:n jäsenvaltioiden tai ECAA-sopimuskumppaneiden alueelle sijoittuneiden kyseisten osapuolten kansalaisten vapautta perustaa toimistoja, sivuliikkeitä tai tytäryhtiöitä. Ilmailulain (1242/2005) 8 luvussa on säännöksiä lentotoiminta- ja liikenneluvan myöntämisestä.

8 artikla. Artiklan 1 kohdan mukaan EY:n jäsenvaltion tai ECAA-sopimuskumppanin lainsäädännön mukaisesti muodostetut tai järjestetyt yhtiöt, joiden päätoimipaikka on ECAA-alueella, rinnastetaan tämän sopimuksen soveltamisalalla luonnollisiin henkilöihin, jotka ovat EY:n jäsenvaltioiden tai ECAA-sopimuskumppaneiden kansalaisia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta I liitteessä lueteltujen asiaa koskevien säädösten säännösten soveltamista. Artiklan 2 kohdan mukaan ”yhtiöillä” tarkoitetaan siviili- ja kauppaoikeudellisia yhtiöitä, osuuskunnat mukaan luettuina, sekä muita julkis- tai yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä, lukuun ottamatta niitä, jotka eivät tavoittele voittoa.

9 artikla. Artiklan 1 kohdan mukaan sopimuksen 7 ja 8 artiklaa ei sovelleta julkisen vallan käyttöön liittyvään toimintaan. Artiklan 2 kohdan mukaan 7 ja 8 artiklan määräykset ja niiden nojalla toteutetut toimenpiteet eivät rajoita sopimuspuolten sellaisissa laeissa, asetuksissa tai hallinnollisissa määräyksissä olevien säännösten soveltamista, jotka koskevat maahantuloa, maassa oleskelua ja työntekoa tai joiden mukaan ulkomaiden kansalaisiin sovelletaan erityiskohtelua yleisen järjestyksen tai turvallisuuden taikka kansanterveyden perusteella. Suomessa tällaisia säännöksiä on ulkomaalaislaissa (301/2004).

10 artikla. Artiklan 1 kohdan mukaan sopimuspuolet poistavat tämän sopimuksen soveltamisalalla laitteiden, tarvikkeiden, varaosien ja muiden välineiden siirtoja koskevat määrälliset rajoitukset ja vaikutuksiltaan vastaavat toimenpiteet niiden laitteiden, tarvikkeiden, varaosien ja muiden välineiden osalta, joita ECAA:n lentoliikenteen harjoittajat tarvitsevat voidakseen jatkaa lentoliikennepalvelujen tarjoamista tämän sopimuksen mukaisin edellytyksin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta voimassa olevissa sopimuksissa olevien edullisempien määräysten soveltamista. Artiklan 2 kohdan mukaan 1 kohdassa asetettu velvoite ei estä sopimuspuolia kieltämästä tai rajoittamasta tällaisia siirtoja, jos se on aiheellista yleisen järjestyksen tai turvallisuuden perusteella tai ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi taikka henkisen, teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi. Tällaiset kiellot tai rajoitukset eivät kuitenkaan saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai sopimuspuolten välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.

Lentoturvallisuus

11 artikla. Lentoturvallisuutta koskevan artiklan mukaan sopimuspuolten on otettava käyttöön tarkoituksenmukaiset keinot varmistaakseen, että yhden sopimuspuolen rekisteröimä ilma-alus on toisen sopimuspuolen lentoasemille laskeutuessaan yleissopimuksen mukaisesti vahvistettujen kansainvälisten turvallisuusnormien mukainen ja että kyseisen toisen sopimuspuolen valtuutetut edustajat tekevät ilma-alukselle sen sisä- ja ulkopuolella asematasotarkastuksia, joissa tarkastetaan ilma-aluksen ja sen miehistön asiakirjojen voimassaolo sekä ilma-aluksen ja sen varusteiden kunto. Artiklan 2 kohdan mukaan sopimuspuoli voi milloin tahansa pyytää neuvottelujen aloittamista turvallisuusnormeista, joita jokin toinen sopimuspuoli ylläpitää muilla kuin tämän sopimuksen liitteessä I tarkoitettujen säädösten kattamilla aloilla. 3 kohdan mukaan sopimuksen ei voida katsoa miltään osin rajoittavan toimivaltaisen siviili-ilmailuviranomaisen valtuuksia toteuttaa asianmukaisia ja välittömiä toimenpiteitä, jos viranomainen toteaa, että jokin tuote tai palvelu ei täytä vähimmäisvaatimuksia, jotka voidaan vahvistaa yleissopimuksen mukaisesti, tai aiheuttaa vakavaa huolta joko siitä, että ilma-alus tai ilma-aluksen toiminta ei täytä yleissopimuksen mukaisesti vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia tai siitä, että yleissopimuksen mukaisesti vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia ei ylläpidetä eikä hallinnoida riittävästi. Artiklan 4 kohdan mukaan toimivaltaisen siviili-ilmailuviranomaisen on toteuttaessaan 3 kohdan mukaisia toimia viipymättä ilmoitettava näistä toimista muiden sopimuspuolten toimivaltaisille siviili-ilmailuviranomaisille ja perusteltava ne. Jos toimenpiteitä ei lopeteta, vaikkei niille enää ole perusteita, mikä tahansa sopimuspuoli voi artiklan 5 kohdan nojalla antaa asian sekakomitean käsiteltäväksi. 6 kohdan mukaan toisille sopimuspuolille on ilmoitettava kaikista kansallisen lainsäädännön muutoksista, jotka koskevat toimivaltaisen siviili-ilmailuviranomaisen asemaa. Suomessa lentoturvallisuudesta vastaava viranomainen on Ilmailuhallinto, josta säädetään laissa Ilmailuhallinnosta (1247/2005) ja ilmailulaissa (1242/2005).

Ilmailun turvaaminen

12 artikla. Artiklan 1 kohdan mukaan siviili-ilmailun suojaamiseksi laittomilta teoilta sopimuspuolten on varmistettava, että kaikilla niiden alueella sijaitsevilla lentoasemilla sovelletaan tämän sopimuksen liitteeseen I sisältyviä ilmailun turvaamista koskevia yhteisiä perusvaatimuksia ja vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjä kyseisessä liitteessä tarkoitettujen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti. 2 kohdan mukaan sopimuspuolten on annettava pyynnöstä toisilleen kaikkea tarvittavaa apua siviili-ilma-alusten kaappausten ja muiden sellaisten laittomien tekojen estämiseksi, jotka vaarantavat tällaisten ilma-alusten, niiden matkustajien ja miehistön, lentoasemien ja lennonvarmistuspalvelujen turvallisuuden, sekä kaikkien muiden siviili-ilmailun turvallisuuteen kohdistuvien uhkien torjumiseksi. Kun tapahtuu siviili-ilma-aluksen kaappaus tai muu laiton teko, joka vaarantaa tällaisen ilma-aluksen, sen matkustajien ja miehistön, lentoasemien tai lennonvarmistuspalvelujen turvallisuuden, tai on olemassa tällaisen kaappauksen tai teon uhka, sopimuspuolten on artiklan 3 kohdan mukaan autettava toisiaan helpottamalla tiedonvälitystä ja toteuttamalla muita asianmukaisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on tällaisen tapahtuman tai sen uhan nopea ja turvallinen ratkaiseminen tai poistaminen. 4 kohdan mukaan Euroopan komissio voi tehdä assosioituneille osapuolille tämän sopimuksen liitteessä I tarkoitetun asiaa koskevan Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisia tarkastuksia, ja assosioituneita osapuolia voidaan pyytää osallistumaan Euroopan komission tekemiin tarkastuksiin muiden sopimuspuolten alueella. Suomessa siviili-ilmailun turvaamisesta säädetään ilmailulain 11 luvussa.

Ilmaliikenteen hallinta

13 artikla. Artiklan 1 kohdan mukaan sopimuspuolten on tehtävä yhteistyötä ilmaliikenteen hallinnan alalla yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan laajentamiseksi ECAA:n alueelle, jotta Euroopassa voidaan parantaa nykyisiä turvallisuusnormeja ja lentoliikennettä koskevien normien yleistä tehokkuutta sekä optimoida kapasiteetin käyttö ja minimoida viivästykset. 2 kohdan mukaan assosioituneiden osapuolten on kunkin oman toimivaltansa rajoissa toteutettava mahdollisimman pikaisesti tarpeelliset toimenpiteet ilmaliikenteen hallintaan liittyvien institutionaalisten rakenteidensa mukauttamiseksi yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan, erityisesti nimeämällä tai perustamalla asiaankuuluvat kansalliset valvontaelimet, jotka ovat ainakin toiminnallisesti riippumattomia lennonvarmistuspalvelujen tarjoajista. Vastaavasti Euroopan yhteisön on otettava assosioituneet osapuolet mukaan kaikkiin yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan liittyviin, lennonvarmistuspalveluja, ilmatilaa ja yhteentoimivuutta koskeviin toiminnallisiin aloitteisiin, erityisesti huomioimalla aikaisessa vaiheessa asianomaisten sopimuspuolten toimet toiminnallisten ilmatilan lohkojen perustamiseksi. 3 kohdan mukaan yhteisö huolehtii siitä, että assosioituneet osapuolet voivat osallistua täysimittaisesti ilmaliikenteen hallintaa koskevan yleisen toteutussuunnitelman kehittämiseen komission SESAR-ohjelman puitteissa. Suomessa lennonvarmistuksesta ja siihen liittyvästä viranomaistoiminnasta säädetään ilmailulain 12 luvussa.

Kilpailu

14 artikla. Kilpailua koskevan artiklan mukaan ECAA-sopimuksen soveltamisalalla sovelletaan sopimuksen liitteen III määräyksiä. Jos kahden tai useamman sopimuspuolen välillä tehtyihin muihin sopimuksiin, kuten assosiaatiosopimuksiin, sisältyy kilpailu- ja valtiontukisääntöjä, mainittuja sääntöjä sovelletaan kyseisten sopimuspuolten kesken. Artiklan 2 kohdan mukaan liitteen III määräyksiin ei sovelleta sopimuksen 15, 16 ja 17 artiklaa.

Täytäntöönpano

15 artikla. Artiklan 1 kohdan mukaan sopimuspuolet huolehtivat siitä, että tästä sopimuksesta ja erityisesti sen liitteessä I mainituista säädöksistä johtuviin oikeuksiin voidaan vedota kansallisissa tuomioistuimissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista. Artiklan 2 kohdan mukaan tapauksissa, joilla voi olla vaikutuksia olemassa olevaan tai mahdolliseen lentoliikenteeseen, johon on tämän sopimuksen nojalla myönnettävä lupa, Euroopan yhteisön toimielimillä on toimivaltuudet, jotka on erityisesti annettu niille tämän sopimuksen liitteessä I tarkoitettujen tai lueteltujen säädösten säännöksillä. Artiklan 3 kohdan mukaan kaikki kysymykset, jotka koskevat Euroopan yhteisön toimielinten tämän sopimuksen ja erityisesti liitteessä I lueteltujen säädösten nojalla tekemien päätösten laillisuutta, kuuluvat Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan.

Tulkinta

16 artikla. Artiklan 1 kohdan sisältämän tulkintaohjeen mukaan siltä osin kuin ECAA-sopimuksen määräykset ja liitteessä I lueteltujen säädösten säännökset ovat asiasisällöltään yhteneviä EY:n perustamissopimuksen vastaavien sääntöjen ja perustamissopimuksen nojalla annettujen säädösten kanssa, näitä määräyksiä ja säännöksiä tulkitaan niitä täytäntöön pantaessa ja sovellettaessa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja Euroopan komission ennen tämän sopimuksen allekirjoittamispäivää antamien asiaa koskevien tuomioiden ja päätösten mukaisesti. Tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen annettavat tuomiot ja päätökset annetaan muille sopimuspuolille tiedoksi. Jos jokin sopimuspuolista sitä pyytää, näiden myöhemmin annettavien tuomioiden ja päätösten vaikutukset selvitetään sekakomiteassa tämän sopimuksen asianmukaisen toteutumisen varmistamiseksi. Voimassa olevat tulkinnat annetaan ennen sopimuksen allekirjoituspäivää tiedoksi ECAA-sopimuskumppaneille. Päätösten, jotka sekakomitea tekee tämän menettelyn mukaisesti, on oltava yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisia. Artiklan 2 kohdan mukaan ECAA-sopimuskumppanin tuomioistuin voi pyytää sopimuksen tulkintaa koskevissa kysymyksissä yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua sopimuksen liitteen IV mukaisesti. Artiklan 3 kohdan mukaan tilanteissa, joissa sopimuspuolen tuomioistuin, jonka päätöksiin ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muutosta, ei voi edellä olevan kohdan mukaisesti antaa kysymystä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätettäväksi, sopimuspuolen on toimitettava kyseisen tuomioistuimen tuomio sekakomitealle, joka pyrkii säilyttämään sopimuksen yhdenmukaisen tulkinnan. Jos sekakomitea ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön ja sopimuspuolen tuomioistuimen tuomion välinen ero on saatettu sen käsiteltäväksi, onnistunut säilyttämään sopimuksen yhdenmukaista tulkintaa, voidaan soveltaa 20 artiklassa määrättyjä menettelyjä.

Uusi lainsäädäntö

17 artikla. Uutta lainsäädäntöä koskevan artiklan 1 kohdan mukaan ECAA-sopimus ei rajoita sopimuspuolten oikeutta antaa yksipuolisesti uutta lainsäädäntöä tai muuttaa voimassa olevaa lainsäädäntöään lentoliikenteen alalla tai siihen liittyvällä liitteessä I mainitulla alalla, edellyttäen, että tämä tapahtuu syrjimättömyyden periaatetta ja tämän artiklan sekä 18 artiklan 4 kohdan määräyksiä noudattaen. Assosioituneet osapuolet voivat antaa tällaista lainsäädäntöä ainoastaan, jos se on tämän sopimuksen mukaista. 2 kohdan mukaan sopimuspuolen on annettuaan uutta lainsäädäntöä tai hyväksyttyään muutoksen lainsäädäntöönsä ilmoitettava asiasta sekakomitean välityksellä muille sopimuspuolille viimeistään kuukauden kuluttua lainsäädännön antamisesta. Jos jokin sopimuspuoli sitä pyytää, sekakomitea järjestää tämän jälkeen kahden kuukauden kuluessa näkemysten vaihdon tällaisen uuden lainsäädännön tai muutoksen mahdollisista vaikutuksista sopimuksen asianmukaiseen toteutumiseen. 3 kohdan mukaan sekakomitea tekee päätöksen, jolla tarkistetaan ECAA-sopimuksen liitettä I siten, että siihen sisällytetään, tarvittaessa vastavuoroisuutta noudattaen, kyseinen uusi lainsäädäntö tai muutos, tai tekee päätöksen, jolla kyseinen uusi lainsäädäntö tai muutos katsotaan sopimuksen mukaiseksi, taikka päättää muista toimenpiteistä, joilla varmistetaan tämän sopimuksen asianmukainen toteutuminen. 4 kohdan mukaan, jos kyseinen lainsäädäntö on annettu tämän sopimuksen allekirjoittamisen ja sen voimaantulon välisenä aikana ja siitä on ilmoitettu muille sopimuspuolille, päivämääräksi, jolloin asia on annettu sekakomitean käsiteltäväksi, katsotaan se päivämäärä, jolloin ilmoitus on saatu. Sekakomitea voi tehdä päätöksensä aikaisintaan kuudenkymmenen päivän kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta.

Sekakomitea

18 artikla. Artikla sisältää sekakomiteaa koskevat määräykset. 1 kohdan mukaan sekakomitea vastaa sopimuksen hallinnoinnista ja huolehtii sen asianmukaisesta täytäntöönpanosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 21 ja 22 artiklan soveltamista. Tätä varten sekakomitea antaa suosituksia ja tekee päätöksiä tässä sopimuksessa määrätyissä asioissa. Sopimuspuolet panevat sekakomitean päätökset täytäntöön omien sääntöjensä mukaisesti. 2 kohdan mukaan sekakomitea koostuu sopimuspuolten edustajista. 3 kohdan mukaan se tekee päätöksensä yksimielisesti, mutta voi kuitenkin päättää enemmistöäänestysmenettelyn soveltamisesta tietyissä erityiskysymyksissä. 4 kohdan mukaan sopimuksen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi sopimuspuolet vaihtavat tietoja muuan muassa uudesta lainsäädännöstä tai tehdyistä päätöksistä, jotka ovat tämän sopimuksen kannalta olennaisia, ja neuvottelevat sekakomiteassa, jos jokin sopimuspuoli pyytää neuvotteluja, myös sosiaalisista kysymyksistä. 5 kohdan mukaan komitea vahvistaa työjärjestyksensä. 6 kohdan mukaan jokin ECAA-sopimuskumppani tai Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot toimivat vuorotellen sekakomitean puheenjohtajana komitean työjärjestyksessä vahvistettavien yksityiskohtaisten määräysten mukaisesti. 7 kohdan mukaan puheenjohtaja kutsuu komitean koolle vähintään kerran vuodessa tämän sopimuksen yleisen toteutumisen tarkastelua varten sekä jonkin sopimuspuolen pyynnöstä aina, kun olosuhteet sitä erityisesti edellyttävät. Sekakomitea seuraa jatkuvasti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön kehitystä. Tätä varten Euroopan yhteisö toimittaa ECAA-sopimuskumppaneille kaikki sopimuksen toteutumisen kannalta olennaiset Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot. Sekakomitean on toimittava kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen yhdenmukaisen tulkinnan säilyttämiseksi. 8 kohdan mukaan komitea voi perustaa työryhmiä avustamaan itseään tehtäviensä suorittamisessa.

19 artikla. Artiklan 1 kohdan mukaan sekakomitean tekemä päätös sitoo sopimusosapuolia. Jos sekakomitean tekemässä päätöksessä edellytetään sopimuspuolelta toimien toteuttamista, mainitun sopimuspuolen on toteutettava tarvittavat toimet ja ilmoitettava asiasta sekakomitealle. 2 kohdan mukaan sekakomitean päätökset julkaistaan Euroopan yhteisöjen ja ECAA-sopimuskumppanien virallisissa lehdissä. Kussakin päätöksessä mainitaan päivämäärä, johon mennessä sopimuspuolten on pantava se täytäntöön, sekä muut taloudellisille toimijoille mahdollisesti merkitykselliset tiedot.

Riitojen ratkaiseminen

20 artikla. Riitojen ratkaisua koskevan artiklan 1 kohdan mukaan yhteisö yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa tai ECAA-sopimuskumppani voi antaa tämän sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevan riidan sekakomitean käsiteltäväksi, lukuun ottamatta tapauksia, joita varten tässä sopimuksessa on määrätty erityisistä menettelyistä. 2 kohdan mukaan riidan tultua sekakomitean käsiteltäväksi pidetään välittömästi neuvottelu riitapuolten välillä. Tapauksissa, joissa Euroopan yhteisö ei ole riitapuolena, jokin riidan osapuolista voi kutsua Euroopan yhteisön edustajan mukaan neuvotteluun. Riitapuolet voivat laatia ratkaisuehdotuksen, joka toimitetaan välittömästi sekakomitealle. Päätökset, jotka sekakomitea tekee tämän menettelyn mukaisesti, eivät vaikuta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. 3 kohdan mukaan riitapuolet voivat antaa riidan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi sopimuksen liitteen IV mukaisesti, jos sekakomitea ei kykene tekemään päätöstä neljän kuukauden kuluessa. 4 kohdan mukaan tilanteissa, joissa sekakomitea ei neljän kuukauden kuluessa tee päätöstä sen käsiteltävänä olevasta asiasta, sopimuspuolet voivat toteuttaa tämän sopimuksen 21 ja 22 artiklan mukaisesti aiheellisia suojatoimenpiteitä enintään kuuden kuukauden ajan. Tämän jälkeen kukin sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen välittömästi. Sopimuspuoli ei voi toteuttaa suojatoimenpiteitä asiassa, joka on annettu tämän sopimuksen mukaisesti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi, lukuun ottamatta 11 artiklan 3 kohdassa määriteltyjä tapauksia tai jos sopimuspuoli noudattaa liitteessä I lueteltujen yksittäisten säädösten mukaisia menettelyjä.

Suojatoimenpiteet

21 artikla. Artiklan mukaan suojatoimenpiteiden soveltamisala ja kesto on rajoitettava siihen, mikä on ehdottomasti tarpeen tilanteen korjaamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan 3 kohdan soveltamista ja tämän sopimuksen pöytäkirjoissa mainittujen turvallisuus- ja turva-arviointien suorittamista. Ensisijaisesti on käytettävä toimenpiteitä, jotka aiheuttavat vähiten häiriötä tämän sopimuksen toteutumiselle.

22 artikla. Artiklan 1 kohdan mukaan suojatoimenpiteiden toteuttamista harkitsevan sopimuspuolen on ilmoitettava asiasta sekakomitean välityksellä muille sopimuspuolille sekä annettava kaikki olennaiset tiedot asiasta. 2 kohdan mukaan on välittömästi aloitettava sekakomiteassa käytävät neuvottelut yleisesti hyväksyttävissä olevan ratkaisun löytämiseksi. 3 kohdan mukaan asianomainen sopimuspuoli saa toteuttaa suojatoimenpiteitä vasta yhden kuukauden kuluttua 1 kohdan mukaisen ilmoituksen päivämäärästä, jollei 2 kohdan mukaista neuvottelumenettelyä ole saatu päätökseen ennen mainittua määräaikaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan 3 kohdan soveltamista. 4 kohdan mukaan asianomaisen sopimuspuolen on viipymättä ilmoitettava toteutetuista toimenpiteistä sekakomitealle sekä annettava kaikki olennaiset tiedot asiasta.

Tietojen luovuttaminen

23 artikla. Artikla koskee tietojen luovuttamista. Sen mukaan sopimuspuolten edustajien, valtuutettujen ja asiantuntijoiden sekä tämän sopimuksen nojalla toimivien virkamiesten ja muiden viranomaisten on vielä tehtäviensä päättymisen jälkeenkin pidettävä salassa sellaiset tiedot, joita koskee salassapitovelvollisuus, erityisesti tiedot yrityksistä, niiden liikesuhteista tai niiden kustannustekijöistä.

Kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt

24 artikla. Artiklan 1 kohdan mukaan jonkin sopimuspuolen niin pyytäessä sopimuspuolet neuvottelevat 25 ja 26 artiklassa määrättyjä menettelytapoja noudattaen sekakomiteassa a) kansainvälisissä järjestöissä käsiteltävistä lentoliikennettä koskevista kysymyksistä ja b) eri näkökohdista, jotka liittyvät sopimuspuolten ja kolmansien maiden välisten suhteiden mahdolliseen kehitykseen lentoliikenteen alalla, sekä tällä alalla tehtyjen kahden- tai monenvälisten sopimusten olennaisten osien toteutumisesta. 2 kohdan mukaan neuvottelut järjestetään kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä ja kiireellisissä tapauksissa mahdollisimman pian.

25 artikla. Artiklan 1 kohdan mukaan 24 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen neuvottelujen tärkeimpänä tavoitteena on määrittää yhdessä, aiheutuuko käsiteltävistä kysymyksistä yhteiseen etuun liittyviä ongelmia ja tällaisten ongelmien luonteen mukaan pohtia yhdessä, olisiko tarpeen koordinoida sopimuspuolten toimia asianomaisissa kansainvälisissä järjestöissä tai pohtia yhdessä muita sopivia lähestymistapoja. 2 kohdan mukaan sopimuspuolet toimittavat mahdollisimman pian toisilleen kaikki 1 kohdassa kuvattujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaiset tiedot.

26 artikla. Artiklassa todetaan, että 24 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen neuvottelujen päätavoitteena on tarkastella asiaan liittyviä kysymyksiä ja pohtia sopivia lähestymistapoja.

Siirtymäjärjestelyt

27 artikla. Artiklan 1 kohdan mukaan sopimukseen liitetyissä pöytäkirjoissa I—IX vahvistetaan siirtymäjärjestelyt ja vastaavat siirtymäkaudet, joita sovelletaan Euroopan yhteisön sekä sen jäsenvaltioiden ja asianomaisen assosioituneen osapuolen välillä. Norjan tai Islannin ja assosioituneen osapuolen välillä sovelletaan samoja ehtoja kuin Euroopan yhteisön sekä sen jäsenvaltioiden ja asianomaisen assosioituneen osapuolen välillä. 2 kohdan mukaan 1 kohdassa tarkoitettujen siirtymäkausien aikana kahden assosioituneen osapuolen välisen lentoliikennejärjestelmän asiaa koskevat osatekijät määritetään sen pöytäkirjan mukaan, joka on kahdesta kyseisiin assosioituneisiin osapuoliin viittaavasta pöytäkirjasta rajoittavampi. 3 kohdan mukaan kunkin assosioituneen osapuolen asteittaista siirtymistä ECAA-sopimuksen täydelliseen soveltamiseen tarkastellaan arvioinneissa. Arvioinnit suorittaa Euroopan yhteisö yhteistyössä asianomaisen assosioituneen osapuolen kanssa. Kun assosioitunut osapuoli katsoo, että asiaa koskevassa pöytäkirjassa vahvistetut edellytykset siirtymäkauden päättymiselle on täytetty, se ilmoittaa Euroopan yhteisölle, että tämän olisi tehtävä asiasta arviointi. 4 kohdan mukaan Euroopan yhteisö, katsoessaan edellytysten täyttyvän, ilmoittaa asiasta sekakomitealle ja tekee sen jälkeen päätöksen, jonka mukaan asianomainen assosioitunut osapuoli voi joko siirtyä seuraavaan siirtymäkauteen tai liittyä täysimääräisesti Euroopan yhteiseen ilmailualueeseen. 5 kohdan mukaan Euroopan yhteisö ilmoittaa sekakomitealle, jos katsoo, että edellytykset eivät täyty. Yhteisö antaa tällöin asianomaiselle assosioituneelle osapuolelle tarvittavia parannuksia koskevia suosituksia ja määrittää kohtuullisen määräajan parannusten täytäntöönpanoa varten. Ennen täytäntöönpanoajan päättymistä suoritetaan toinen arviointi ja tarvittaessa lisäarviointeja, joissa selvitetään, onko suositusten mukaiset parannukset pantu tehokkaasti ja tyydyttävästi täytäntöön.

Suhde kahdenvälisiin lentoliikennesopimuksiin ja –järjestelyihin

28 artikla. Artiklan 1 kohdan mukaan ECAA-sopimuksen määräykset ovat ensisijaisia suhteessa assosioituneiden osapuolten ja Euroopan yhteisön, EY:n jäsenvaltioiden, Norjan tai Islannin välillä sekä assosioituneiden osapuolten välillä voimassa olevien kahdenvälisten lentoliikennesopimusten ja/tai -järjestelyjen asianomaisiin määräyksiin. Artiklan 2 kohdan mukaan sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, sellaisia omistusta, liikenneoikeuksia, kapasiteettia, vuorotiheyttä, ilma-aluksen tyyppiä tai vaihtamista, yhteistunnusten käyttöä ja hintoja koskevia määräyksiä, joista on sovittu assosioituneen osapuolen ja Euroopan yhteisön, EY:n jäsenvaltion, Norjan tai Islannin välillä tai kahden assosioituneen osapuolen välillä voimassa olevassa kahdenvälisessä lentoliikennesopimuksessa ja/tai -järjestelyssä, sovelletaan kyseisen sopimuksen tai järjestelyn sopimuspuolten välillä 27 artiklassa tarkoitettujen siirtymäkausien aikana, jos tällainen kahdenvälinen sopimus ja/tai järjestely on asianomaisten lentoliikenteen harjoittajien toimintavapauden kannalta joustavampi kuin asianomaisen assosioituneen osapuolen osalta sovellettavan pöytäkirjan määräykset. Artiklan 3 kohdan mukaan assosioituneen osapuolen ja muun sopimuspuolen välinen riita siitä, ovatko asianomaisen assosioituneen osapuolen osalta sovellettavan pöytäkirjan vai kahdenvälisten sopimusten ja/tai järjestelyjen määräykset joustavampia ECAA-sopimuksen täydellistä soveltamista silmällä pitäen, ratkaistaan 20 artiklan määräysten mukaista riitojenratkaisumenettelyä soveltaen. Riidat, jotka koskevat keskenään ristiriidassa olevien pöytäkirjojen suhteen määrittämistä, ratkaistaan samalla tavalla.

Suomella on voimassa oleva kahden-välinen lentoliikennesopimus ECAA-sopimuskumppaneista Romanian, (SopS 32/1972, muutettu 39/1996) Bulgarian (SopS 31/1970) Islannin (SopS 14/1960) ja Norjan (SopS 42/1978, muut. 42/1990) kanssa.

Voimaantulo, uudelleentarkastelu, voimassaolon päättyminen ja muut määräykset

29 artikla. Voimaantulo. Artiklan 1 kohdan mukaan sopimuksen allekirjoittajat ratifioivat tai hyväksyvät sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti. Ratifiointi- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön (tallettaja) huostaan, mistä tallettaja ilmoittaa kaikille muille allekirjoittajille sekä Kansainväliselle siviili-ilmailujärjestölle ICAO:lle. 2 kohdan mukaan sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona Euroopan yhteisö sekä sen jäsenvaltiot ja vähintään yksi assosioitunut osapuoli ovat tallettaneet ratifiointi- tai hyväksymiskirjansa. Niiden allekirjoittajien osalta, jotka ratifioivat tai hyväksyvät tämän sopimuksen kyseisen tallettamispäivän jälkeen, sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona kyseinen allekirjoittaja on tallettanut ratifiointi- tai hyväksymiskirjansa. Väliaikaista soveltamista koskevan 3 kohdan mukaan sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa määrätään, Euroopan yhteisö sekä sen jäsenvaltiot ja vähintään yksi assosioitunut osapuoli, voivat kansallisen lainsäädännön mukaisesti päättää soveltavansa tätä sopimusta keskenään väliaikaisesti sen allekirjoituspäivästä ilmoittamalla siitä tallettajalle, joka ilmoittaa asiasta muille sopimuspuolille.

30 artikla. Uudelleentarkastelu. Artiklan mukaan sopimusta tarkastellaan uudelleen, jos jokin sopimuspuoli sitä pyytää, ja joka tapauksessa viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta.

31 artikla. Voimassaolon päättyminen. Artiklan 1 kohdan mukaan kukin sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla asiasta tallettajalle, joka puolestaan ilmoittaa irtisanomisesta muille sopimuspuolille sekä Kansainväliselle siviili-ilmailujärjestölle. Jos Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot irtisanovat sopimuksen, sen voimassaolo päättyy vuoden kuluttua irtisanomisilmoituksen päivämäärästä. Jos sopimuksen sopimuspuoli irtisanoo sopimuksen, sen voimassaolo päättyy ainoastaan kyseisen sopimuspuolen osalta vuoden kuluttua irtisanomisilmoituksen päivämäärästä. Sopimuksen voimassaolon päättymispäivänä harjoitettava lentoliikenne voi kuitenkin jatkua sen Kansainvälisen ilmakuljetusliiton IATA:n aikataulukauden loppuun, jonka aikana sopimuksen voimassaolo päättyy. 2 kohdan mukaan assosioituneen osapuolen liittyessä Euroopan unioniin se lakkaa automaattisesti olemasta tämän sopimuksen mukainen assosioitunut osapuoli ja siitä tulee sen sijaan EY:n jäsenvaltio. 3 kohdan mukaan sopimuksen voimassaolo päättyy tai keskeytyy assosioituneen osapuolen osalta, jos kyseisen osapuolen assosiaatiosopimuksen voimassaolo päättyy tai keskeytyy.

32 artikla. ECAA:n laajentaminen. Euroopan yhteisö voi pyytää mitä tahansa valtiota tai yhteisöä, joka on valmis saattamaan lentoliikennettä ja siihen liittyviä näkökohtia koskevat säädöksensä yhdenmukaisiksi Euroopan yhteisön oikeuden kanssa tai joka on vahvistanut tai vahvistaa läheistä taloudellista yhteistyötä koskevan kehyksen, kuten assosiaatiosopimuksen, liittymään ECAA-sopimukseen. Tätä varten sopimuspuolet muuttavat sopimusta tarvittavalla tavalla.

33 artikla. Gibraltarin lentoasema. Artiklan 1 kohdan mukaan ECAA-sopimuksen soveltamisella Gibraltarin lentoasemaan ei katsota olevan vaikutusta Espanjan kuningaskunnan ja Yhdistyneen kuningaskunnan oikeudelliseen asemaan sen alueen suvereniteettia koskevassa riidassa, jolla tämä lentoasema sijaitsee. 2 kohdan mukaan sopimusta ei sovelleta Gibraltarin lentoasemaan, ennen kuin Espanjan kuningaskunnan ja Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministerien yhteisellä julkilausumalla 2 päivänä joulukuuta 1987 sovitut järjestelyt on otettu käyttöön.

34 artikla. Kielet. Tämä sopimus on laadittu Euroopan yhteisön ja muiden sopimuspuolten virallisilla kielillä yhtenä kappaleena, jonka jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

Sopimuksen liitteet

Sopimukseen kuuluu kaikkiaan viisi liitettä, jotka 1 artiklan 3 kohdan mukaan ovat osa sopimusta.

Liite I. Liitteessä on lista sovellettavasta yhteisön lainsäädännöstä lentoliikenteen eri osa-alueilla. Näitä ovat muun muassa markkinoille pääsyyn liittyvät kysymykset, ilmaliikenteen hallinta, lentoturvallisuus, ilmailun turvaaminen, ympäristökysymykset, sosiaaliset näkökohdat sekä kuluttajansuoja.

Liite II. Liitteessä on kuvattu, miten I liitteessä lueteltujen säädösten soveltamista mukautetaan sovellettaessa niitä ECAA-sopimuskumppaneihin.

Liite III. Liite sisältää säännökset kilpailusta ja valtionavusta. Niitä ei sovelleta, mikäli kahden tai useamman sopimuspuolen välillä tehtyihin muihin sopimuksiin, kuten assosiaatiosopimuksiin, sisältyy kilpailu- ja val-tiontukisääntöjä.

Liite IV. Liitteessä viitataan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaan ECAA-sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

Liite V. Liitteessä on yhdeksän pöytäkirjaa, jotka sisältävät säännökset maakohtaisista siirtymäjärjestelyistä yhteisön ja Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Bulgarian, Kroatian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Serbian, Montenegron, Romanian, sekä Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation välillä.

2 Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Pykälä sisältää tavanomaisen blankettilain säännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset on yksilöity jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta käsittelevässä jaksossa.

2 §. Pykälän mukaan lain voimaantulosta säädettäisiin tasavallan presidentin asetuksella.ECAA-sopimusta sovelletaan neuvoston päätöksen perusteella väliaikaisesti sopimuksen allekirjoittamisesta lukien. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan sen vuoksi otettavaksi säännös, jonka mukaan tasavallan presidentin asetuksella voitaisiin erikseen säätää lain väliaikaisesta soveltamisesta siihen saakka, kunnes sopimus tulee kansainvälisesti voimaan.

3 Voimaantulo

Sopimus tulee kansainvälisesti ja Suomen osalta voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona EY sekä sen jäsenvaltiot ja vähintään yksi assosioitunut osapuoli on tallettanut hyväksymiskirjansa Euroopan unionin neuvoston pääsihteerin huostaan. Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamista koskeva laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samana ajankohtana kuin sopimus tulee voimaan. Tasavallan presidentin asetuksella voidaan kuitenkin säätää, että lakia sovelletaan väliaikaisesti ennen sopimuksen kansainvälistä voimaantuloa.

4 Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys

4.1 Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus

Euroopan yhteisön ja jäsenvaltioiden välinen toimivallanjako

ECAA-sopimus on niin sanottu jaetun toimivallan sopimus eli sekasopimus, jonka määräykset kuuluvat osittain yhteisön ja osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan. Koska eduskunnan hyväksymistoimivalta ei perustuslain tulkintakäytännön mukaan koske yhteisön toimivaltaan kuuluvan sopimuksen osia (PeVL 6/2001 vp), eduskunta hyväksyy sopimuksen perustuslain 94 §:n mukaisesti vain niiltä osin kuin sopimuksen määräykset kuuluvat Suomen toimivaltaan.

Pysyvien edustajien komitea käsitteli helmikuussa 2002 ECAA-sopimuksen oikeudellista luonnetta ja pyysi asiasta lausunnon neuvoston oikeuspalvelulta. Lausunnossaan oikeuspalvelu katsoi, että sopimusluonnoksen 10 artiklaan (lopullisen sopimuksen 11 artikla) sisältyi sellaisia lentoturvallisuutta koskevia aspekteja, joissa toimivalta oli toistaiseksi jäsenvaltiolla, ja tämän vuoksi sopimus olisi tehtävä sekasopimuksena.

Sopimuksen yhteisön puolesta neuvotellut komissio esitti keväällä 2006 neuvoston ilmailutyöryhmälle kantanaan, että sopimus solmittaisiin yhteisösopimuksena. Tätä komissio perusteli sillä, ettei kyseessä ole tavanomainen lentoliikennesopimus vaan sopimus, jolla joukko kolmansia maita sitoutuu noudattamaan EU-lainsäädäntöä ja samalla maat integroidaan lentoliikenteen sisämarkkinoihin. Selvä enemmistö jäsenvaltioista katsoi kuitenkin, että sopimuksen luonne huomioon ottaen sopimus voidaan tehdä vain sekasopimuksena, koska siinä on kyse muun muassa liikenneoikeuksista, joista jäsenvaltiot olivat aiemmin neuvotelleet kolmansien maiden kanssa itsenäisesti.

ECAA-sopimuksessa itsessään ei ole määräyksiä, jotka osoittaisivat, miten toimivalta yhteisön ja jäsenvaltioiden kesken tarkkaan ottaen jakautuu. Myös EY:n perustamissopimuksen 80 artiklan 2 kohdassa määrätään lentoliikenteen osalta vain, että yhteisöllä on tällä alalla toimivaltaa, jos neuvosto niin päättää. Annetun yhteisölainsäädännön myötä yhteisön toimivalta lentoliikenteessä on käynyt varsin laajaksi. Pääosa tästä lainsäädännöstä on annettu yhteisöasetuksina. Tällöin jäsenvaltioiden kansallinen toimivalta rajoittuu lähinnä siihen, kuinka jäsenvaltio järjestää asetusten kulloinkin edellyttämät julkiset hallintotehtävät. ECAA-sopimuksen kattamista seikoista yhteisöasetuksia on annettu muun muassa markkinoillepääsystä ((ETY) N:o 2408/92,) yhteisön lentoliikenteen harjoittajien toimiluvista ((ETY) N:o 2407/92), lentoturvallisuudesta ((EY) N:o 1592/2002,) (siviili-ilmailun turvaamisesta ((EY) N:o 2320/2002), yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista, (EY) N:o 549/2004,) yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä ((EY) N:o 551/2004), lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa ((EY) N:o 550/2004). Tällä perusteella ainakin sopimuksen 1, 11 ja 13 artiklojen määräykset kuuluvat osittain Euroopan yhteisön ja osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy muun muassa sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan perustuslaissa tarkoitettu eduskunnan hyväksymistoimivalta kattaa kaikki aineelliselta luonteeltaan lain alaan kuuluvat kansainvälisen velvoitteen määräykset. Sopimuksen määräykset on luettava lainsäädännön alaan, 1) jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, 2) jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien tai velvollisuuksien perusteita, 3) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla, taikka 4) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on voimassa lain säännöksiä tai 5) siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kysymykseen ei vaikuta se, onko jokin määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11, 12 ja 45/2000 vp). Lisäksi perustuslakivaliokunta on todennut, että jos sopimuksessa määritellyt käsitteet koskevat lainsäädännön alaan kuuluvia asioita, määritelmät vaikuttavat välillisesti näiden lainsäädännön alaan kuuluvien aineellisten määräysten sisältöön ja soveltamiseen ja kuuluvat siksi itsekin lainsäädännön alaan (PeVL 6/2001 vp ja PeVL 24/2001 vp).

Seuraavassa käsitellään ECAA-sopimuksen artikloja siltä osin kuin ne hallituksen käsityksen mukaan kuuluvat jäsenvaltion toimivaltaan ja Suomessa lainsäädännön alaan.

Sopimuksen markkinoillepääsyä koskevan 1 artiklan määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan. Säännöllisestä ja ei-säännöllisestä lentoliikenteestä Suomen ja kolmannen maan välillä säädetään ilmailulain (1242/2005) 73 ja 75 §:ssä.

Sopimuksen 2 artiklassa on määritelty sopimuksessa käytetyt käsitteet. Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien aineellisten sopimusmääräysten sisältöön ja soveltamiseen välillisesti vaikuttavat määräykset kuuluvat perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan lainsäädännön alaan (PeVL 6/2001 vp ja PeVL 24/2001 vp). Sopimuksen 2 artiklan määräykset kuuluvat siten lainsäädännön alaan ja edellyttävät eduskunnan suostumusta.

Sopimuksen 6 artiklan mukaiseen syrjimättömyysperiaatteeseen liittyvät Suomessa muun muassa perustuslain 6 §, työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 2 § ja rikoslain (39/1889) 47 luvun 3 §. Artiklan määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan, koska ne sisältävät yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita koskevia seikkoja ja koska niistä on Suomessa voimassa laintasoista sääntelyä, vaikka määräykset eivät sinänsä edellytäkään olemassa olevien lakien muuttamista.

Sijoittautumisoikeutta koskevat sopimuksen 7—10 artiklat sisältävät jäsenvaltioiden toimivaltaan ja Suomen lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Yhteisön sijoittautumisoikeutta koskevat säännökset eivät lähtökohtaisesti ulotu kolmansista valtioista oleviin henkilöihin tai yhtiöihin. Kun kolmansista maista tuleva henkilö haluaa aloittaa ammatinharjoittamisen tai perustaa yhtiön jossakin jäsenvaltiossa, häneen sovelletaan kyseisen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä. Suomessa asiasta on säädetty ulkomaalaislaissa.

Lentoturvallisuutta koskeva sopimuksen 11 artikla liittyy Ilmailuhallinnon toimivaltaan lentoturvallisuutta valvovana kansallisena siviili-ilmailuviranomaisena, josta on säädetty laissa ilmailuhallinnosta (1247/2005) ja ilmailulaissa. Artiklan määräykset kuuluvat jäsenvaltion toimivaltaan ja Suomessa lainsäädännön alaan.

Ilmailun turvaamista koskevan 12 artiklan määräykset liittyvät Ilmailuhallinnolle ja lentoasemien pitäjille ilmailulain 11 luvussa säädettyihin velvoitteisiin. Artiklan määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan.

Sopimuksen 13 artiklan määräykset koskevat ilmaliikenteen hallintaa ja yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteutumista. Lennonvarmistuksesta on säännöksiä ilmailulain 12 luvussa. Ilmailuhallinnon tehtävä on ilmailuhallinnosta annetun lain mukaan osallistua siviili-ilmailun kansainväliseen ja Euroopan unionin puitteissa tapahtuvaan yhteistyöhön. Artiklan määräykset kuuluvat jäsenvaltion toimivaltaan ja Suomessa lainsäädännön alaan.

Sopimuksen täytäntöönpanoa koskevan 15 artiklan 1 kohdan määräyksen voidaan katsoa kuuluvan lainsäädännön alaan, sillä se koskee suomalaisten tuomioistuinten kansainvälistä toimivaltaa.

Sopimuksella perustettavaa, sopimuspuolten edustajista koostuvaa sekakomiteaa koskevat sopimuksen 18 ja 19 artiklan määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan, koska sekakomitea voi antaa sopimusvaltioita sitovia päätöksiä Suomessa lainsäädännön alaan kuuluvassa asiassa. Sopimuksen 16 artiklan mukaan sekakomitealla on toimivaltaa sopimuksen tulkintaa koskevissa kysymyksissä. Sopimuksen 17 artiklan mukaan sopimuspuolen on uutta ilmailualan lainsäädäntöä antaessaan ilmoitettava muutoksesta sekakomitean välityksellä muille sopimuspuolille, jolloin sekakomitea voi muun muassa järjestää näkemysten vaihdon uuden lainsäädännön vaikutuksesta ECAA-sopimuksen asianmukaiseen toteutumiseen ja tämän jälkeen päättää tarvittavista toimenpiteistä. Edelleen sopimuksen lentoturvallisuutta koskevan 11 artiklan 5 kohdan mukaan sekakomitea voi antaa sitovia päätöksiä myös saman artiklan 3 kohdan mukaisia sopimusvaltion siviili-ilmailuviranomaisen toimenpiteitä koskevassa asiassa, joka edellä esitetyin tavoin kuuluu Suomen toimivaltaan ja lainsäädännön alaan. Sekakomitean päätökset voivat siis vaikuttaa siihen, miten jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvaa ja Suomessa laintasoisena säänneltyä asiaa koskevaa sopimusmääräystä on sovellettava. Sekakomitea tekee päätöksensä yksimielisesti, mutta se voi 18 artiklan 3 kohdan mukaan yksimielisesti päättää enemmistöäänestysmenettelyn käyttämisestä tietyissä erityiskysymyksissä. Enemmistöäänestysmenettelyssä Suomi voi tulla sidotuksi sekakomitean päätökseen vastoin tahtoaan. Sopimusmääräykset vaikuttavat Suomen täysivaltaisuuteen ja kuuluvat siten lainsäädännön alaan (PeVL 31/2001 vp ja PeVL 38/2001 vp).

Sopimuksen 20 artiklan mukaan sopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevat riidat voidaan saattaa yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi, jos sekakomitea ei kykene neljässä kuukaudessa tekemään riitaa ratkaisevaa päätöstä. Tuomioistuimen päätös asiassa on sitova ja lopullinen. Oikeudellisesti sitovien ratkaisumenettelyiden voidaan katsoa jossain määrin koskettavan Suomen perustuslain mukaista valtion Suomen täysivaltaisuutta, vaikka se ei kansainväliseen yhteistoimintaan luonnostaan kuuluvana seikkana olekaan ristiriidassa nykyaikaisen täysivaltaisuuskäsityksen kanssa (ks. PeVL 10/1998 vp).

Sopimuksen 28 artiklan määräykset, jotka koskevat ECAA-sopimuksen suhdetta sopimuspuolten kahdenvälisiin lentoliikennesopimuksiin ja -järjestelyihin kuuluvat samoin lainsäädännön alaan, koska sekakomiteassa ratkaistaan myös riidat siitä, ovatko assosioitunutta osapuolta koskevan ECAA-sopimuksen pöytäkirjan määräykset joustavampia kuin kyseisen valtion kanssa tehdyn kahdenvälisen lentoliikennesopimuksen määräykset.

Sopimuksen 23 artiklan tietojen luovuttamista koskevat säännökset kuuluvat lainsäädännön alaan. Perustuslain 10 §:n mukaan jokaisen yksityiselämä on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään Suomessa henkilötietolailla (523/1999). Salassapitorikoksista on Suomessa säädetty rikoslain 38 luvussa.

Assosioituneita osapuolia koskevat sopimuksen V liitteen lisäpöytäkirjat sisältävät jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia ensimmäisen ja toisen siirtymäkauden määräyksiä, jotka koskevat liikenneoikeuksia ja niiden käyttöä. Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat aiemmin neuvotelleet liikenneoikeuksista kolmansien maiden kanssa itsenäisesti. Tällä perusteella määräysten voidaan katsoa kuuluvan jäsenvaltioiden toimivaltaan ja Suomessa lainsäädännön alaan.

Sopimus sisältää edellä mainituilla perusteilla lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä ja vaatii perustuslain 94 §:n mukaan eduskunnan hyväksymisen.

4.2 Käsittelyjärjestys

ECAA-sopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, eikä esitykseen sisältyvä lakiehdotus koske perustuslakia sen 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan siten hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Luxemburgissa 9 päivänä kesäkuuta 2006 tehdyn Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan, Bulgarian tasavallan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Islannin tasavallan, Kroatian tasavallan, Montenegron tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Romanian, Serbian tasavallan ja Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation monenvälisen sopimuksen Euroopan yhteisen ilmailualueen perustamisesta siltä osin kuin sopimus kuuluu Suomen toimivaltaan.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki Euroopan yhteisen ilmailualueen perustamista koskevan monenvälisen sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:


1 §

Luxemburgissa 9 päivänä kesäkuuta 2006 Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan, Bulgarian tasavallan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Islannin tasavallan, Kroatian tasavallan, Montenegron tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Romanian, Serbian tasavallan ja Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation välillä Euroopan yhteisen ilmailualueen perustamisesta tehdyn monenvälisen sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.


2 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.


Tasavallan presidentin asetuksella voidaan säätää, että tätä lakia sovelletaan ennen sopimuksen kansainvälistä voimaantuloa.




Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 2007

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Sirkka-Liisa Anttila

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.