Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 141/2007
Hallituksen esitys Eduskunnalle Suomen ja Bulgarian välillä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisesta yhteistoteutuksesta tehdyn puitesopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

YmVM 4/2007

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi Sofiassa joulukuussa 2006 tehdyn Suomen tasavallan hallituksen ja Bulgarian tasavallan hallituksen välisen puitesopimuksen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisesta yhteistoteutuksesta.

Sopimuksen tarkoituksena on yhteisesti toteutettavilla hankkeilla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä sopimuspuolten välillä luovuttaa ja hankkia päästövähennyksiä ja sallittuja päästömääräyksiköitä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisesti.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen, että niiden valtiosääntöjen mukaiset voimaantulon edellytykset on täytetty. Esitykseen sisältyvä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan.


YLEISPERUSTELUT

1 Johdanto

Ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus (SopS 61/1994), jäljempänä ilmastosopimus, tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 1994. Ilmastosopimuksen alainen Kioton pöytäkirja, jäljempänä Kioton pöytäkirja, hyväksyttiin joulukuussa 1997 ja se tuli voimaan helmikuussa 2005 (SopS 13/2005). Kioton pöytäkirja mahdollistaa pöytäkirjan velvoitteiden täytäntöönpanon niin sanottujen Kioton mekanismien avulla. Mekanismeja ovat hankekohtainen yhteistoteutus (Joint Implementation, JI), hankekohtainen puhtaan kehityksen mekanismi (Clean Development Mechanism, CDM) ja kansainvälinen päästökauppa (International Emissions Trading, IET).

Marrakeshissa marraskuussa 2001 pidetyssä ilmastosopimuksen seitsemännessä sopimuspuolten konferenssissa viimeisteltiin suositukset toimeenpanosäännöiksi, jotka koskevat Kioton mekanismeja, nieluja, noudattamisen valvontaa, raportointia ja seurantaa. Toimeenpanosäännöissä todetaan, että sopimuspuolten on täytettävä velvoitteensa merkittävässä määrin kansallisin toimin. Kansallisia toimia voidaan kuitenkin täydentää soveltamalla Kioton joustomekanismeja. Marrakeshin toimeenpanosäännökset hyväksyttiin muodollisesti ilmastosopimuksen yhdennessätoista sopimuspuolten konferenssissa Montrealissa joulukuussa 2005. Keskeisimmät päätökset on saatettu Suomessa voi-maan Tasavallan presidentin asetuksella ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta annetun asetuksen muuttamisesta (376/2006).

Suomen tasavallan hallituksen ja Bulgarian tasavallan hallituksen välinen puitesopimus ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisesta yhteistoteutuksesta perustuu Kioton pöytäkirjan velvoitteiden kansalliseen täytäntöönpanoon. Sopimuksen tavoitteena on yhteistoteutushankkeiden avulla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kustannustehokkaalla tavalla. Sopimuksessa sovitaan niistä menettelyistä, joita päästövähennysten hankinnassa ja luovutuksessa sekä yhteistoteutushankkeiden hyväksymisessä noudatetaan. Sopimuksella molemmat sopimuspuolet sitoutuvat hyväksymään yhteistoteutushankkeet Kioton pöytäkirjan 6 artiklan ja omien kansallisten menettelyidensä mukaistesti sekä valtuuttamaan oikeushenkilöistä osallistumaan päästövähennysten aikaansaamiseen tai hankintaan johtaviin toimiin. Sopimuksen mukaisesti Suomi voi laskea omaksi edukseen hiilidioksidin päästövähennykset, jotka saadaan aikaan Bulgariassa rahoitettujen yhteistoteutushankkeiden tuloksena.

2 Nykytila ja nykytilan arviointi

Kioton pöytäkirjan 6 artikla sisältää määräykset päästöjä vähentävien hankkeiden yhteistoteutuksesta. Artiklan mukaan sopimuspuolena oleva teollisuusvaltio (liite I –valtio) voi luovuttaa toiselle sopimuspuolelle tai hankkia toiselta sopimuspuolelta päästövähennysyksiköitä täyttääkseen päästövähennysvelvoitteensa. Nämä yksiköt perustuvat hankkeisiin, joiden tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasujen aiheuttamia päästöjä tai edistää kasvihuonekaasujen nielujen aikaansaamia poistumia jollakin talouden sektorilla. Hankkeiden tulee vähentää päästöjä tai edistää nielujen poistumia niiden vähennysten ja poistuminen lisäksi, joita muutoinkin toteutuisi.

Vuonna 2000 käynnistettiin valtion talousarvioon sisältyvällä rahoituksella Suomen JI/CDM- koeohjelma. Koeohjelman tarkoituksena on ollut toteuttaa noin kymmenen JI- ja CDM -hanketta, joista päästöyksiköitä on ollut tavoitteena hankkia Suomelle arviolta 2 miljoonaa ekvivalenttitonnia. Lisäksi koeohjelman tavoitteena on ollut luoda hankkeiden valmisteluun ja toteutukseen liittyviä hallinnollisia menettelytapoja. Osana koeohjelmaa Suomi on liittynyt Maailmanpankin hallinnoimaan koeluontoiseen hiilirahastoon (Prototype Carbon Fund, PCF) sekä Itämeren alueen koealuerahastoon (Baltic Sea Region Testing Ground Facility, TGF).

Ennen Bulgarian sopimusta Suomi on tehnyt yhteistoteutushankkeita koskevan sopimuksen Viron kanssa. Sopimus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen yhteistoteutuksesta on saatettu Suomessa voimaan lailla ja Tasavallan presidentin asetuksella (SopS 22-23/2004). Sopimus on tavoitteiltaan samankaltainen Bulgarian sopimuksen kanssa, mutta toteutustavaltaan ja sisällöltään sopimukset eroavat toisistaan.

Eduskunnassa 6 päivänä kesäkuuta 2006 hyväksytty valtioneuvoston selonteko "Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia – kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi (VNS 5/2005 vp)" (energia- ja ilmastostrategia) sisältää ne linjaukset, tavoitteet ja toimenpiteet, joiden katsotaan olevan tarpeen Suomen päästövähennystavoitteen toteuttamiseksi vuosina 2008-2012. Energia- ja ilmastostrategian mukaan valtio varautuu rahoittamaan Kioton joustomekanismeilla hankittavia päästöyksiköitä yhteensä noin 10 miljoonan ekvivalenttitonnin verran velvoitekauden aikana. Energia- ja ilmastostrategian pohjalta laaditussa Kioton mekanismien käyttöä koskevassa osto-ohjelmassa päätavoitteena on ostojen toteuttaminen mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ostoja pyritään hajauttamaan eri hankintatapojen välillä, jotta niihin liittyvät riskit saataisiin minimoitua. Keskeisenä hankintatapana on osto-ohjelmassa esitetty suorat kahdenväliset hankinnat yhteistoteutushankkeiden ja puhtaan kehityksen mekanismin hankkeiden avulla. Kahdenvälisten sopimusten ohella Suomi on osto-ohjelmassa esitetyn mukaisesti liittynyt Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) hallinnoimaan Multilateral Carbon Credit Fund (MCCF) hiilirahastoon. Rahaston kautta Suomi voi ostaa päästöyksiköitä sekä JI- että CDM -hankkeista.

Laki Kioton mekanismien käytöstä (109/2007) (mekanismilaki) tuli voimaan 12 päivänä helmikuuta 2007. Lailla luotiin hallinnolliset puitteet Kioton mekanismien käytölle ja säädettiin viranomaisten välisestä toimivallanjaosta. Toimivallanjaon osalta mekanismilain pohjana oli energia- ja ilmastostrategian linjaus ministeriöiden välisestä työnjaosta, jonka mukaisesti yhteistoteutusmekanismista ja kansainvälisestä päästökaupasta vastaa ympäristöministeriö. Ympäristöministeriölle osoitetusta yleisestä toimivallasta huolimatta mekanismilaki ei anna ympäristöministeriölle erityistä toimivaltaa tehdä Bulgarian puitesopimuksen kaltaisia valtiosopimuksia.

3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Esityksen tavoitteena on hankkia eduskunnan hyväksyminen Suomen tasavallan hallituksen ja Bulgarian tasavallan hallituksen väliselle puitesopimukselle ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisesta yhteistoteutuksesta. Esitys sisältää myös ehdotuksen blankettilaiksi, jolla saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

4 Esityksen vaikutukset

Sopimuksella luodaan puitteet myöhemmin tapahtuvalle hanketoiminnalle. Sopimuksella ei ole välittömiä taloudellisia, henkilöstö- tai organisaatiovaikutuksia. Kioton mekanismien käytön osto-ohjelman puitteissa pyritään hankkimaan päästövähennysyksiköitä 10 miljoonaa ekvivalenttitonnia vuosina 2008-2012. Ostoihin tarvittavaa määrärahaa ei voida etukäteen tarkasti mitoittaa, mutta on arvioitu, että hankintaan käytettäisiin kaikkiaan noin 100 miljoonaa euroa. Osto-ohjelmalle on toistaiseksi osoitettu yhteensä 70 miljoonaa euroa vuosien 2005-2007 talousarvioissa. Loput tarvittavista hankintamäärärahoista tultaneen varaamaan vuosien 2008-2010 talousarvioihin. Bulgariaa varten ei tulla luomaan erillistä ohjelmaa, vaan mahdollinen hanketoiminta Bulgariassa tapahtuu osana Suomen Kioton mekanismien osto-ohjelmaa. Sopimuksen toimeenpano ei myöskään edellytä viranomaisten keskinäisiä hallinnollisia muutoksia, vaan sopimuksen mukaisena toimivaltaisena viranomaisena toimii jo mekanismilain 4 §:n perusteella ympäristöministeriö.

Sopimuksella ei ole välittömiä ympäristövaikutuksia, sillä se ei sisällä päästövähennysvelvoitteita, vaan liittyy Kioton pöytäkirjan toimeenpanoon. Sopimuksella pyritään vähentämään ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä kustannustehokkaalla tavalla. Suomi voi laskea omaksi edukseen hiilidioksidin päästövähennykset, jotka saadaan Bulgariassa rahoitettujen yhteistoteutukseen kuuluvien hankkeiden tuloksena. Vaikka sopimuksella luodaan ainoastaan puitteet myöhäisemmälle hanketoiminnalle, se kuitenkin epäsuorasti vaikuttaa myös konkreettisiin kasvihuonekaasujen päästövähennyksiin.

5 Asian valmistelu

Joulukuussa 2005 järjestettiin Montrealissa Suomen tasavallan ja Bulgarian tasavallan välinen ministeritason tapaaminen, jossa todettiin yhteinen kiinnostus ryhtyä neuvottelemaan sellaisen hallitustenvälisen sitovan sopimuksen aikaansaamiseksi, jolla sovitaan yhteistyöstä yhteisesti toteutettavilla hankkeilla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Varsinaiset sopimusneuvottelut järjestettiin Helsingissä maaliskuussa 2006. Neuvottelut saatiin päätökseen syksyllä 2006.

Ympäristöministeriö pyysi sopimuksen tekemistä varten lausunnot ulkoasiainministeriöltä, oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, kauppa- ja teollisuusministeriöltä sekä Suomen ympäristökeskukselta. Lausunnoissa puollettiin sopimuksen tekemistä. Sopimus allekirjoitettiin Sofiassa 15 päivänä joulukuuta 2006.

Hallituksen esitys on laadittu ympäristöministeriössä. Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunnot ulkoasiainministeriöltä, oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, kauppa- ja teollisuusministeriöltä sekä Suomen ympäristökeskukselta. Lausunnoissa esitetyt seikat on otettu huomioon esityksen lopullisessa muotoilussa.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Sopimuksen sisältö ja sen suhde Suomen lainsäädäntöön

Suomen tasavallan hallituksen ja Bulgarian tasavallan hallituksen välinen puitesopimus ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisesta yhteistoteutuksesta

Johdanto. Sopimuksen johdannossa viitataan puitesopimuksen sisällön kannalta keskeisiin kansainvälisiin asiakirjoihin, joihin sopimuspuolet ovat sitoutuneet. Näitä ovat ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus (SopS 61/1994) ja sen alainen Kioton pöytäkirja (SopS 13/2005). Johdannossa viitataan lisäksi yksityiskohtaisemmin Kioton pöytäkirjan 6 ja 17 artiklaan samoin kuin Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan sopimuspuolten konferenssin ensimmäisen kokouksen päätökseen 9/CMP.1, jotka yhdessä luovat kehykset puitesopimuksen sisällölle.

1 artikla. Yleistä. Sopimuksen 1 artiklan 1 kappaleen mukaan sopimus luo yhteistoteutushankkeiden osalta puitteet suomalais-bulgarialaiselle yhteistyölle Kioton pöytäkirjan 6 ja 17 artiklan toimeenpanossa. Artiklan 2 kappaleessa sopimuspuolet sopivat tutkivansa myös vihreän päästökaupan ja Kioton pöytäkirjan 17 artiklan mukaisen kansainvälisen päästökaupan mahdollisuuksia. Sopimuksen pääpaino on kuitenkin yhteistoteutushankkeissa. Vihreällä päästökaupalla tarkoitetaan sopimuksessa sellaista Kioton pöytäkirjan 17 artiklan mukaista kansainvälistä päästökauppaa, jossa päästöyksiköistä maksetut varat sidotaan sopimuspuolten tekemän sopimuksen mukaisesti esimerkiksi kohdemaassa toteutettaviin ympäristönsuojeluhankkeisiin. Vihreästä päästökaupasta ei ole olemassa kansainvälisiä sääntöjä.

2 artikla. Tavoite. Artiklan mukaan sopimuksen tavoitteena on helpottaa Bulgarian tasavallassa tapahtuvien yhteistoteutushankkeiden toteuttamista sekä näiden hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien ja todennettujen päästövähennysyksiköiden ja sallittujen päästömääräyksiköiden siirtoa Suomen tasavallan hallitukselle.

3 artikla. Sopimuspuolten velvoitteet. Artiklassa asetetaan kumpaakin sopimuspuolta koskevat yleiset velvoitteet. Artiklan 1 kappaleen mukaan sopimuspuolet tekevät yhteistyötä Kioton pöytäkirjan 6 ja 17 artiklan toimeenpanossa ja noudattavat niihin perustuvia asiaan kuuluvia sääntöjä, päätöksiä, ohjeita, menetelmiä ja menettelyjä. Artiklan 2 kappaleen mukaan sopimuspuolet pyrkivät täyttämään Kioton pöytäkirjan mukaiset kelpoisuusvaatimukset hankkiakseen, luovuttaakseen ja siirtääkseen päästövähennysyksiköitä ja sallittuja päästömääräyksiköitä tammikuun 1 päivästä 2008 alkaen tai niin pian kuin mahdollista sen jälkeen. Sopimuspuolet sopivat siirtävänsä tai hankkivansa päästövähennysyksiköt ja sallitut päästömääräyksiköt päästövähennyksiä koskevien ostosopimusten mukaisesti. Mikäli jommankumman sopimuspuolen Kioton pöytäkirjan 6 ja 17 artiklan soveltamisen edellyttämä kelpoisuus keskeytyy, kyseessä oleva sopimuspuoli sitoutuu tekemään kaikkensa palauttaakseen kelpoisuutensa niin pian kuin mahdollista. Artiklan 3 kappaleen mukaan sopimuspuolet sopivat tiedottavansa toisilleen yhteistoteutushankkeiden arviointi- ja hyväksymisprosessiin liittyvistä kansallisista menettelyistä. Artiklan 4 kappaleessa todetaan, että sopimuspuolet hyväksyvät yhteistoteutushankkeet Kioton pöytäkirjan 6 artiklan ja omien kansallisten menettelyidensä mukaisten hyväksymiskirjeiden muodossa ja valtuuttavat oikeushenkilöt osallistumaan päästövähennysten aikaansaamiseen tai hankintaan johtaviin toimiin. Hyväksymiskirje tulee sopimuksen mukaan joko myöntää tai evätä kuudenkymmenen (60) päivän sisällä kirjettä koskevan kirjallisen pyynnön saapumisesta. Perustellut syyt hyväksymiskirjeen epäämiselle on annettava kirjallisesti. Artiklan 5 kappaleen mukaan sopimuspuolet sopivat helpottavansa oikeushenkilöiden osallistumista yhteistoteutushankkeisiin.

4 artikla. Suomen sopimuspuolen velvoitteet. Artiklassa asetetaan Suomen sopimuspuolen velvoitteet. Artiklan mukaan Suomi osallistuu yhteistoteutushankkeiden kehittämiseen ja toimeenpanoon hankkimalla hankkeista syntyviä päästövähennysyksiköitä ja sallittuja päästömääräyksiköitä, tai valtuuttamalla oikeushenkilöitä ja hyväksymällä yhteistoteutushankkeita.

5 artikla. Bulgarian sopimuspuolen velvoitteet. Artiklassa asetetaan Bulgarian sopimuspuolen velvoitteet. Artiklan 1 kappaleen mukaan Bulgaria vastaa kansallisessa rekisterissään olevien yhteistoteutushankkeista syntyvien todennettujen päästö-vähennysyksiköiden myöntämisestä. Bulgaria myös varmistaa ja suorittaa päästövähennysyksiköiden ja sallittujen päästömääräyksiköiden oikea-aikaisen siirron Suomen rekisteriin vapaina kaikista kuluista, lukuun ottamatta sovittua maksua. Artiklan 2 kappaleen mukaan Bulgaria siirtää yhteistoteutushankkeissa ennen vuotta 2008 syntyneiden päästövähennysten sovitun ja todennetun määrän Suomelle sallittuina päästömääräyksiköinä Kioton pöytäkirjan 17 artiklan mukaisesti. Artiklan 3 kappaleessa todetaan, että jos yhteistoteutushankkeet vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään kuuluvien laitosten kasvihuonekaasupäästöihin, Bulgaria sitoutuu ottamaan tämän huomioon, jotta päästövähennysten laskennassa ei synny päällekkäisyyksiä. Artiklan 4 kappaleessa todetaan lisäksi, että mikäli ylivoimainen este tai merkittävät muutokset Bulgarian kansallisessa politiikassa ja lainsäädännössä aiheuttavat hankekehittäjälle vaikeuksia päästövähennysten tuotannossa ja luovuttamisessa, Bulgaria tekee kaikkensa, jotta hyväksymiskirjeessä sovitut päästövähennykset voidaan siirtää sallittujen päästömääräyksiköiden muodossa käytännöllisellä tavalla.

6 artikla. Todentaminen. Artiklassa määritellään sopimuspuolten käyttämät todentamismenettelyt. Artiklan mukaan sopimuspuolet käyttävät todentamisessa niin kutsuttua yhteistoteutuksen toisen raiteen menettelyä, noudattaen Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan sopimuspuolten konferenssin ja yhteistoteutuksen ohjauskomitean asianmukaisia päätöksiä. Toisen raiteen menettelyllä tarkoitetaan sellaista yhteistoteutuksen ohjauskomitean alaista menettelyä, jota käytetään silloin, kun isäntävaltio ei täytä osapuolikokouksen päätöksen asettamia kelpoisuusehtoja. Sopimuspuolten tarkoituksena on käyttää yhteistoteutuksen ensimmäisen raiteen todentamismenettelyä heti kun ne ovat kelpoisia sitä käyttämään. Ensimmäisen raiteen todentamismenettelyllä viitataan puolestaan sellaisiin kansallisiin menettelyihin, joita voidaan osapuolikokouksen päätöksen nojalla käyttää hankkeiden isäntävaltioissa silloin, kun isäntävaltio täyttää osapuolikokouksen päätöksen asettamat kelpoisuusehdot. Sopimuspuolet tai jommankumman sopimuspuolen valtuuttama oikeushenkilö voivat milloin tahansa valita käyttävänsä yhteistoteutuksen toisen raiteen menettelyä.

7 artikla. Toimivaltaiset viranomaiset. Artiklassa nimetään sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset. Artiklan 1 kappaleessa esitetään nimettyjen viranomaisten yhteystiedot ja todetaan, että kaikki nimettyjä viranomaisia koskevat muutokset ilmoitetaan toiselle sopimuspuolelle diplomaattiteitse. Artiklan 2 kappaleessa luetellaan ne tehtävät, joita viranomaiset toimivaltansa rajoissa hoitavat. Kappaleen mukaan viranomaiset hyväksyvät yhteistoteutushankkeet, myöntävät hyväksymiskirjeet ja valtuuttavat oikeushenkilöt osallistumaan yhteistoteutushankkeisiin sopimuspuolten asianomaisen kansallisen lainsäädännön puitteissa, sopivat päästövähennysyksiköiden ja sallittujen päästömääräyksiköiden siirroista siten kuin sopimuksessa on määritelty, koordinoivat yhteistoteutushankkeista tiedottamisen ilmaston-muutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen sihteeristölle ja sopivat muista yhteistoteutushankkeiden toimeenpanoon liittyvistä asioista.

8 artikla. Päästövähennysten ostosopimukset. Artiklan mukaan yhteistoteutushankkeiden kehittämisessä, toimeenpanossa ja toteutuksessa noudatetaan ensisijaisesti hankekehittäjän ja Suomen sopimuspuolen välisiä päästövähennysten ostosopimuksia, jotka sisältävät määräyksiä päästövähennysten toimittamisesta, toimittamatta jättämisestä, maksuista ja niin edelleen.

9 artikla. Maksuaikataulut. Artiklassa todetaan, että yhteistoteutushankkeista syntyvien päästövähennysten maksuaikatauluista sovitaan tapauskohtaisesti ja että ne otetaan huomioon muodollisesti Suomen sopimuspuolen ja hankekehittäjän välillä tehtävässä päästövähennysten ostosopimuksessa.

10 artikla. Muutokset. Artiklan mukaan sopimusta voidaan muuttaa sopimuspuolten välisellä kirjallisella sopimuksella. Muutos tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jona molemmat sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen, että niiden valtiosääntöjen mukaiset edellytykset muutoksen voimaantulolle on täytetty.

11 artikla. Riitojen ratkaisu. Artiklan 1 kappaleen mukaan sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat ratkaistaan sovinnollisesti sopimuspuolten kesken. Artiklan 2 kappaleen mukaan riita, jota ei ole ratkaistu neuvotteluin, tulee toisen sopimuspuolen pyynnöstä saattaa välimiesmenettelyyn. Sopimuspuolet sopivat saattavansa riidan lopulliseen ja sitovaan välimiesmenettelyyn Pysyvän välitystuomioistuimen valtioiden välisiä riitoja koskevien valinnaisten välimiesmenettelysääntöjen mukaisesti, sellaisina kuin säännöt ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

12 artikla. Irtisanominen. Artiklan 1 kappaleen mukaan kumpi tahansa sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti diplomaattiteitse. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona toinen sopimuspuoli on vastaanottanut kirjallisen irtisanomisilmoituksen, tai ilmoituksessa myöhemmäksi ilmoitettuna ajankohtana. Artiklan 2 kappaleen mukaan irtisanominen ei vaikuta ennen irtisanomisen voimaantuloa sopimuksen mukaisesti hyväksyttyjen yhteistoteutushankkeiden päästövähennysyksiköiden ja sallittujen päästömääräyksiköiden siirtoihin ja hankintoihin.

13 artikla. Vahingonkorvausvastuu. Artiklan mukaan sopimuspuolet eivät ole vastuussa yhteistoteutushankkeen oikeushenkilölle tai kolmannelle osapuolelle aiheuttamista vahingoista. Sopimuspuolet eivät myöskään ole vastuussa Bulgarian tasavallan laillisia ja/tai yhteiskunnallisia velvoitteita rikkovien tuottamuksellisten toimien tai laiminlyöntien aiheuttamista kustannuksista, eivätkä mistään muusta välillisestä vahingosta.

14 artikla. Voimaantulo. Artiklan 1 kappaleen mukaan sopimus astuu voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen, että niiden valtiosääntöjen mukaiset edellytykset sopimuksen voimaantulolle on täytetty. Artiklan 2 kappaleen mukaan allekirjoittaneet edustajat siihen asianmukaisesti valtuutettuina ovat allekirjoittaneet sopimuksen sen voimaantulon vakuudeksi. Artiklan 3 kappaleen mukaan sopimus on tehty Sofiassa 15 päivänä joulukuuta 2006 kahtena englanninkielisenä alkuperäiskappaleena.

2 Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Suomen tasavallan hallituksen ja Bulgarian tasavallan hallituksen välisen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisesta yhteistoteutuksesta tehdyn puitesopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakiehdotuksen 1 §:n mukaan lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Tarkoituksena on, että laki tulee voimaan samanaikaisesti kuin sopimus tulee voimaan.

3 Voimaantulo

Sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jona molemmat sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen, että niiden valtiosääntöjen mukaiset edellytykset sopimuksen voimaantulolle on täytetty. Esitykseen sisältyvä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan.

4 Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaisesti eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan suostumuksen. Muusta syystä eduskunnan hyväksymistä edellyttäviä määräyksiä ovat muun muassa

eduskunnan budjettivaltaa sitovat kansainväliset velvoitteet (esimerkiksi PeVL 45/2000 vp). Tällaisina velvoitteina on käytännössä pidetty lähinnä sellaisia määräyksiä, joissa valtiolle aiheutuu välittömiä menoja.

Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan määräys luetaan lainsäädännön alaan kuuluvaksi, jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksia ja velvollisuuksien perusteita, jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla tai jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on voimassa lain säännöksiä taikka siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kansainvälisen velvoitteen määräys kuuluu näiden perusteiden mukaan lainsäädännön alaan siitä riippumatta, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla säädetyn säännöksen kanssa (PeVL 11 ja 12/2000 vp).

Sopimuksen 13 artiklan mukaan sopimusosapuolet eivät ole vastuussa yhteistoteutushankkeen oikeushenkilölle tai kolmannelle osapuolelle aiheuttamista vahingoista. Suomessa julkisyhteisön vastuusta säädetään vahingonkorvauslain (412/1974) 3 luvussa. Sopimuksen 13 artiklan määräykset rajoittavat Suomen vahingonkorvausvastuuta ja koskevat asioita, joista Suomessa säädetään lailla. Määräykset edellyttävät eduskunnan hyväksymistä.

Sopimuksen 11 artiklan 2 kappaleessa määrätään sopimuspuolia sitovasta välimiesmenettelystä. Välimiesmenettelyssä voi Suomea sitovalla tavalla tulla vahvistetuksi, miten tiettyä, lainsäädännön alaan kuuluvaa sopimusmääräystä on tulkittava. Tällaisen oikeudellisesti sitovan tulkinnan voidaan katsoa jossain määrin koskettavan valtion täysivaltaisuutta ja kuuluvan lainsäädännön alaan, vaikkei se perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaan kansainväliseen yhteistoimintaan luonnostaan kuuluvana seikkana olekaan ristiriidassa nykyaikaisen täysivaltaisuuskäsityksen kanssa.

Edellä sanotuilla perusteilla sopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan siten hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella sekä perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että

Eduskunta hyväksyisi Sofiassa 15 päivänä joulukuuta 2006 Suomen tasavallan hallituksen ja Bulgarian tasavallan hallituksen välillä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisesta yhteistoteutuksesta tehdyn puitesopimuksen.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki Suomen ja Bulgarian välillä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisesta yhteistoteutuksesta tehdyn puitesopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:


1 §

Sofiassa 15 päivänä joulukuuta 2006 Suomen tasavallan hallituksen ja Bulgarian tasavallan hallituksen välillä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisesta yhteistoteutuksesta tehdyn puitesopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.


2 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.




Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2007

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ympäristöministeri
Kimmo Tiilikainen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.