Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

HE 123/2007
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun 1 §:n muuttamisesta

StVM 11/2007

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että sovitellun työttömyysetuuden enimmäismaksuajan täyttymisen estämättä soviteltua työttömyysetuutta voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Työttömyysturvalain (1290/2002) 4 luvun 1 §:ssä säädetään tilanteista, joissa voidaan myöntää soviteltua työttömyysetuutta. Lainkohdan mukaan soviteltuun työttömyysetuuteen on oikeus työnhakijalla, joka tekee osa-aikatyötä, ei kuitenkaan, jos osa-aikaisuus perustuu työntekijän aloitteesta tapahtuneeseen työajan lyhentämiseen ja työnhakijalla, jonka päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta tai jonka työnteko on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa. Oikeus on myös työnhakijalla, joka on vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön sekä työnhakijalla, jolla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä.

Soviteltua työttömyysetuutta maksetaan lain 4 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan enintään 36 kuukaudelta. Enimmäiskestoa sovelletaan niihin työttömyysetuuksiin, jotka on maksettu 1 päivästä huhtikuuta 2000 lukien. Sen voimaantulosta säädetään työttömyysturvalain 15 luvun 1 §:n 5 momentissa, jonka mukaan soviteltua työttömyysetuutta voidaan maksaa 36 kuukauden enimmäismaksuajan täyttymisen estämättä 31 päivään joulukuuta 2007 saakka. Enimmäismaksuajan täyttymisen jälkeenkin soviteltua työttömyysetuutta voidaan maksaa, jos henkilö vastaanottaa enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön tai jos henkilö on ennen sovitellun työttömyysetuuden enimmäismaksuajan täyttymistä täyttänyt lain 6 luvun 9 §:ssä määritellyn lisäpäiviin oikeuttavan iän. Enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta, jos henkilö on työskennellyt yhdenjaksoisesti vähintään kuuden kuukauden ajan kokoaikatyössä tai on enimmäisajan tultua täyteen täyttänyt uudelleen työssäoloehdon.

Voimaantulosäännöksen seurauksena enimmäismaksuajan täyttyminen ei ole vielä estänyt sovitellun työttömyysetuuden maksamista. Sovitellussa työttömyysetuudessa on kuitenkin aina ollut enimmäiskesto. Säännöksen tarkoituksena on ollut osaltaan estää tilanteita, joissa sovitellusta etuudesta tulisi pysyväisluonteinen palkkasubventio vajaata työaikaa tekevälle henkilölle tai sivutoimiselle yrittäjälle. Työttömyysturvan tarkoituksena ei ole osa-aikatyömarkkinoiden tukeminen. Tarkoituksenmukaista on kuitenkin tukea osa-aikatyössä pysymistä tilanteessa, jossa kokoaikatyötä ei ole tarjolla.

Sosiaali- ja terveysministeriön teetti tutkimuksen siitä, miten soviteltu työttömyysetuus vaikuttaa työmarkkinoihin, työn tarjoamiseen ja työn vastaanottamiseen. Selvitystarve liittyi sovitellun työttömyysetuuden maksamisesta säädetyn enimmäiskeston lykkäämiseen vuoden 2007 loppuun saakka (HE 189/2005). Tavoitteena oli saada tutkimuksella lisää tietoa sovitelluista työttömyysetuuksista, niiden kohdentumisesta, etuuksien saajien toimeentulosta sekä soviteltujen työttömyysetuuksien merkityksestä työmarkkinoille. Tutkimuksen keskeiset tulokset on julkaistu tiivistelmässä Soviteltu työttömyysetuus: kohdentuminen, toimeentulo ja vaikutus työllistymiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö, selvityksiä 2007:40. Yksityiskohtaiset tulokset julkaistaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raporteissa.

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa sovitun mukaisesti hallitus on käynnistänyt sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen, jonka tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä arvioidaan verotuksen, perusturvan (ml. asumistuki) sekä työttömyysturvan uudistaminen. Asia valmistellaan hallituksen asettamassa komiteassa, jossa ovat edustettuina myös työmarkkinajärjestöt. Komitean on tarkoitus saada työnsä valmiiksi vuoden 2009 loppuun mennessä.

Tarkoituksenmukaista on, että sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä arvioidaan osana työttömyysturvan uudistamista myös soviteltujen työttömyysetuuksien saajien tilannetta ja arvioidaan soviteltuun työttömyysetuuteen kohdistuvat uudistamistarpeet mukaan lukien enimmäismaksuajan voimaantulo. Tästä syystä sovitellun työttömyysetuuden enimmäisajan voimaantuloa koskevaa työttömyysturvalain 15 luvun 1 §:n 5 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että soviteltua työttömyysetuutta voitaisiin edelleen maksaa enimmäisajan täyttymisestä huolimatta 31 päivään joulukuuta 2009 saakka.

2. Esityksen vaikutukset

2.1. Taloudelliset vaikutukset

Soviteltua ansiopäivärahaa maksettiin vuonna 2006 yhteensä 117,5 miljoonaa euroa, soviteltua peruspäivärahaa 11,1 miljoonaa euroa ja soviteltua työmarkkinatukea 31,8 miljoonaa euroa. Kaikista vuoden aikana päivärahaa saaneista noin 25 prosenttia on saanut soviteltua päivärahaa. Työmarkkinatuen saajista 13 prosenttia on saanut soviteltua työmarkkinatukea. Vuoden 2007 ensimmäisellä vuosipuoliskolla soviteltua työttömyysetuutta on maksettu kuukausittain keskimäärin 16 400 ansiopäivärahan saajalle, 7 300 työmarkkinatuen saajalle ja 3 100 peruspäivärahan saajalle.

Useimmiten soviteltua työttömyysetuutta on maksettu vain lyhyen aikaa. Vuoden 2006 lopussa soviteltua työttömyysetuutta oli maksettu yli 36 kuukauden enimmäiskeston 4 500 työttömälle. Näistä Kansaneläkelaitoksen etuuksien saajia oli 2 470 ja ansiopäivärahan saajia 2 090. Heistä kuitenkin melkein puolet oli täyttänyt jo 55 vuotta. Enimmäiskestoa ei sovelleta henkilöön, joka on täyttänyt työttömyysturvan lisäpäiviin oikeuttavan iän ennen 36 kuukauden enimmäiskeston täyttymistä. Lisäksi enimmäiskeston täyttymisen jälkeenkin soviteltua työttömyysetuutta voidaan maksaa tilanteissa, joissa työtön ottaa vastaan enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön. Tämän vuoksi enimmäiskeston arvioidaan koskevan noin 2 500 henkilöä.

Soviteltua työttömyysetuutta saavista pääosa on sellaisia, joiden työttömyysjaksot vaihtelevat täysien ja soviteltujen työttömyysjaksojen kesken. Alustavien tutkimustietojen perusteella sovitellun työttömyysetuuden maksaminen ei näytä hidastavan kokoaikaista työllistymistä.

Osa-aikatyöt ja lyhyet keikkatyöt pikemminkin edistävät työllistymistä kokoaikaisesti.

Jos enimmäiskestoa sovellettaessa puolet pyrkisi sen täytyttyä hakeutumaan kokoaikatyöhön tai jatkaisi osa-aikatyötä ilman työttömyysetuutta ja puolet luopuisi osa-aikatyöstä saaden täyttä työttömyysetuutta, sovitellun etuuden maksamisen jatkamisella ei ole merkittävää taloudellista vaikutusta.

2.2. Vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan

Osittainen työllistyminen on yleisempää naisille kuin miehille. Ansioturvassa sovitellun päivärahan saajista kolme neljäsosaa on ollut naisia. Yli kolmen vuoden ajan soviteltua saaneista naisten osuus on vieläkin suurempi, yli 80 prosenttia. Kansaneläkelaitoksen etuuksissa ero ei ole yhtä selkeä; naisten osuus kaikista soviteltua saaneista on noin 64 prosenttia ja yli kolmen vuoden ajan saaneista 58 prosenttia.

Mitä pidempään soviteltua työttömyysetuutta on maksettu, sitä suurempi osuus saajista kuuluu vanhempiin ikäluokkiin. Pisimpään soviteltua työttömyysetuutta on maksettu niille, joilla sovittelun perusteena on ollut osa-aikatyö. Yleisimmät ammatit henkilöillä, jotka olivat saaneet soviteltua työttömyysetuutta yli 36 kuukautta, olivat kiinteistönhoito- ja siivoustyön, myyntityön, majoitustoimen sekä sihteeri- ja toimistotyön ammatit.

Vaikka osittainen työllistyminen yhdistettynä soviteltuun työttömyysetuuteen parantaa työttömän taloudellista asemaa, ovat osittain työttömät pääasiassa pienituloisia. Vuonna 2004 sovittelun alainen palkka jäi ansiopäivärahan saajilla keskimäärin 770 euroon ja Kansaneläkelaitoksen soviteltujen etuuksien saajilla 450 euroon kuukaudessa. Osittainen työllistyminen vähensi kuitenkin köyhyysriskiä kokonaan työttömiin verrattuna, ansiopäivärahan saajilla kahdeksasta viiteen prosenttiin ja Kansaneläkelaitoksen työttömyysetuuksien saajilla 73 prosentista 48 prosenttiin veronalaisilla nettotuloilla mitaten. Mahdollisuus saada edelleen soviteltua työttömyysetuutta parantaa pienipalkkaisilla ja naisvaltaisilla aloilla toimivien henkilöiden asemaa.

3. Valmistelu

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun yhteydessä on kuultu keskeisiä työmarkkinajärjestöjä, Kansaneläkelaitosta, Vakuutusvalvontavirastoa ja Työttömyyskassojen yhteisjärjestö ry:tä.

4. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki työttömyysturvalain 15 luvun 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun työttömyysturvalain (1290/2002) 15 luvun 1 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1008/2005, seuraavasti:


15 luku

Voimaantulosäännökset

1 §
Voimaantulo

Sen estämättä, mitä tämän lain 4 luvun 6 §:n 1 momentissa säädetään, soviteltua työttömyysetuutta voidaan enimmäisajan täyttymisestä huolimatta myöntää 4 luvun 1 §:n 1 momentin 1—4 kohdassa tarkoitetulle henkilölle työttömyysajalta 31 päivään joulukuuta 2009 saakka.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2007

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Liisa Hyssälä

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.