Esityksessä ehdotetaan rajat ylittäviä sulautumisia ja jakautumisia koskevien säännösten lisäämistä osakeyhtiölakiin ja osuuskuntalakiin sekä rahoitustoimintaa koskeviin lakeihin siten, että suomalainen osakkeenomistajien tai jäsenten rajoitetulla vastuulla toimiva yritys voi osallistua sellaiseen rajat ylittävään sulautumiseen tai jakautumiseen, johon osallistuu Euroopan talousalueeseen kuuluvasta toisesta valtiosta olevia yhtiöitä. Rajat ylittävää sulautumista ja jakautumista voidaan käyttää yritysrakenteiden järjestämiseen yli valtiollisten rajojen.

Ehdotuksen tarkoituksena on pääomayhtiöiden rajat ylittäviä sulautumisia koskevan direktiivin voimaan saattaminen Suomessa. Lisäksi ehdotetaan suomalaisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi ja oikeustilan selventämiseksi, että rajat ylittävää sulautumista koskevia säännöksiä sovellettaisiin myös sellaiseen muuhun sulautumiseen, joka toteutetaan kansallisen sulautumisen osalta sallitulla tavalla, mutta josta ei säädetä direktiivissä. Samoista syistä ehdotetaan säännöksiä myös rajat ylittävästä jakautumisesta, vaikka direktiivi ei koske jakautumista.

Ehdotettu sääntely koskisi yksityisiä ja julkisia osakeyhtiöitä, osuuskuntia, osakeyhtiö-, osuuskunta- ja säästöpankkimuotoisia luottolaitoksia sekä sellaisia keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä, joihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia.

Osakeyhtiölaissa ja osuuskuntalaissa ehdotetaan säädettäväksi tilanteista, joissa rajat ylittävä sulautuminen ja jakautuminen on mahdollista. Näissä laeissa ehdotetaan säädettäväksi rajat ylittävää sulautumista koskevasta sulautumissuunnitelmasta, muista sulautumisasiakirjoista ja niiden julkistamisesta, sulautumista koskevasta yhtiön päätöksestä, osakkeenomistajien, jäsenten, muiden sijoittajien ja velkojien suojasta rajat ylittävän sulautumisen ja jakautumisen yhteydessä sekä rajat ylittävän sulautumisen ja jakautumisen rekisteröinnistä ja oikeusvaikutuksista.

Poikkeukset kansallisesta yhteisölainsäädännöstä johtuvat joko direktiivistä tai rajat ylittävän rakennejärjestelyn erityispiirteistä. Näiltä osin ehdotuksen sääntelyperiaatteet vastaavat pääosin sitä, mitä eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan perustamisesta rajat ylittävän sulautumisen kautta on säädetty.

Ehdotuksen mukaan rajat ylittävään sulautumiseen tai jakautumiseen osallistuvan suomalaisen yrityksen on täytettävä kaikki sulautumisen tai jakautumisen edellytyksenä olevat toimet ja muodollisuudet ennen sulautumisen täytäntöönpanoa. Esimerkiksi säänneltyä rahoituselinkeinoa harjoittavan yrityksen on etukäteen selvitettävä valvontaviranomaiselle, miten toimintaa jatketaan tai se lopetetaan Suomessa toiseen valtioon sulautumisen yhteydessä. Ehdotuksen sääntelyperiaatteet vastaavat eurooppayhtiölakia ja eurooppaosuuskuntalakia.

Lisäksi ehdotetaan kansalliseen sulautumiseen sovellettavan velkojiensuojan ajallista pidennystä julkisoikeudellisten saatavien osalta, koska rajat ylittävän sulautumiseen ei voida soveltaa kansallisesta sulautumisesta poikkeavia vaatimuksia. Kansallisen yhteisölainsäädännön yhdenmukaisuuden ja selkeyden parantamiseksi ehdotetaan myös, että osuuskuntalain ja säästöpankkilain säännökset sulautumisesta ja jakautumisesta muutetaan soveltuvin uutta osakeyhtiölakia vastaavasti.

Lisäksi ehdotetaan eräitä muita muutoksia osakeyhtiölakiin ja lakiin osakeyhtiölain voimaanpanosta sekä rekisteri- ja yrityskiinnityslainsäädäntöön.

Esitys liittyy Suomen jäsenyyteen EU:ssa, mikä velvoittaa saattamaan direktiivin noudattamisen edellyttämät kansalliset säännökset voimaan viimeistään 15 päivänä joulukuuta 2007. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 15 joulukuuta 2007.

---

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi pääomayhtiöiden rajatylittävistä sulautumisista (2005/56/EY), jäljempänä direktiivi, on sovellettava Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioissa 15 päivästä joulukuuta 2007. Direktiivissä säännelty rajat ylittävä sulautuminen helpottaa osakeyhtiöiden ja osakkeenomistajien tai jäsenten rajoitetulla vastuulla toimivien muiden yritysten rajat ylittäviä rakennejärjestelyitä Euroopan unionin alueella.

Direktiiviä sovelletaan EU-valtioiden lisäksi muissa Euroopan talousalueeseen (jäljempänä, ETA) kuuluvissa valtioissa (ETA:n sekakomitean päätös N:o 127/2006).

Direktiiviä sovelletaan sellaiseen pääomayhtiöiden sulautumiseen, johon osallistuvat yhtiöt kuuluvat vähintään kahden eri jäsenvaltion lainsäädännön soveltamisalaan ja jotka on perustettu vähintään kahden eri jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti ja joiden sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka on yhteisössä (1 artikla).

Direktiivissä pääomayhtiöllä tarkoitetaan EU:n jäsenvaltiosta olevien julkisten ja yksityisten osakeyhtiöiden ja niitä vastaavien muiden yhtiöiden lisäksi sellaista jäsenvaltiosta olevaa omistajien rajoitetulla vastuulla toimivaa muuta oikeushenkilöä, jossa on omistajien pääomapanoksia ja jota koskevien tietojen julkistaminen ja jonka edustaminen on järjestetty ensimmäisessä yhtiöoikeudellisessa direktiivissä (68/151/ETY, jäljempänä julkistamisdirektiivi) tarkoitetulla tavalla (2 artikla).

Suomessa direktiivin soveltamisalaan kuuluvat osakeyhtiöiden lisäksi osuuskunnat ja asunto-osakeyhtiölain soveltamisalaan kuuluvat liiketoimintaa harjoittavat keskinäiset kiinteistöyhtiöt sekä sellaiset keskinäiset vakuutusyhtiöt, joiden takuupääoma tuottaa osakkuuden yhtiössä.

Direktiivin mukaan jäsenvaltio voi päättää, ettei se sovella direktiiviä sellaiseen rajat ylittävään sulautumiseen, jossa yhtenä osapuolena on osuuskuntamuotoinen yritys (3 artikla). Direktiivin valmistelun yhteydessä ilmeni, että osa jäsenvaltioista voi pyrkiä tulkitsemaan direktiiviä suppeasti ja osa laajasti. Osuuskuntaa tai keskinäistä yhtiötä koskevat kansalliset lait eroavat toisistaan huomattavasti enemmän kuin osakeyhtiötä koskevat kansalliset lait. Tämä voi vaikuttaa siihen, miten rajat ylittäviin sulautumisiin sovellettavan yhtiöoikeudellisen sääntelyn soveltamisala määritetään eri jäsenvaltioissa.

Direktiivi koskee vain sellaista rajat ylittävää sulautumista, jota vastaava kansallinen sulautuminen on mahdollinen jäsenvaltion lain mukaan (4 artiklan 1 kohdan a alakohta). Tämän vuoksi direktiivin täytäntöön panemiseksi ei ole tarpeen sallia esimerkiksi osakeyhtiö- ja osuuskuntamuotoisten yritysten välisiä sulautumisia laajemmin kuin mitä voimassa olevassa laissa tällä hetkellä säädetään. Eri valtioista olevien yhtiömuotojen sääntelyn erilaisuus voi johtaa siihen, että esimerkiksi eri valtioista olevia osakeyhtiöitä ei pidetä direktiivissä tarkoitetulla tavalla toisiaan vastaavina.

Direktiivin mukaan rajat ylittävään sulautumiseen sovelletaan pääosin kansallisia sulautumissäännöksiä (4 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 2 kohta).

Rajat ylittävän sulautumisen yhteydessä laadittavaa sulautumissuunnitelmaa ja yhtiöiden toimesta laadittavia tai hankittavia muita sulautumisasiakirjoja koskevat säännökset (5, 7, 8 ja 15 artikla) eroavat vähäisessä määrin julkisten osakeyhtiöiden kansallista sulautumista koskevasta direktiivistä (78/855/ETY) ja Suomen kansallisesta lainsäädännöstä. Erot perustuvat lähinnä rajat ylittävän sulautumisen erityispiirteisiin.

Sulautumissuunnitelman julkistamisen, sulautumisen rekisteröinnin, sulautumista koskevan päätöksen ja sulautumisen täytäntöönpanon osalta direktiivi (6 ja 9—14 artikla) vastaa pääosin eurooppayhtiöasetuksen ((EY) N:o 2157/2001) ja eurooppaosuuskunta-asetuksen ((EY) N:o 1435/2003) säännöksiä eurooppayhtiön ja eurooppaosuuskunnan perustamisesta sulautumisen kautta.

Direktiivissä säädetään myös henkilöstön osallistumisesta sulautumisen yhteydessä (16 artikla). Työministeriö vastaa direktiivin näiden säännösten voimaansaattamiseksi tarvittavan kansallisen sääntelyn valmistelusta.

EY-tuomioistuin antoi 13 joulukuuta 2005 tuomion C—411/03 (SEVIC Systems AG) sijoittautumisvapauden soveltamisesta rajat ylittävään sulautumiseen. Tapauksessa vastaanottavan valtion rekisteriviranomainen oli evännyt rajat ylittävän sulautumisen mm. sillä perusteella, että vastaanottavan valtion laissa ei säädetä rajat ylittävästä sulautumisesta.

EY-tuomioistuimen mukaan jäsenvaltion rekisteriviranomainen ei saa kieltäytyä rajat ylittävän sulautumisen rekisteröinnistä pelkästään sillä perusteella, ettei rajat ylittäviä sulautumisia ole säännelty kansallisesti ja että tällaisessa sulautumisessa osakkeenomistajien, velkojien, henkilöstön tai muiden sidosryhmien asema voi yksilöimättömällä tavalla vaarantua. Tuomion yhtenä lähtökohtana näyttää olevan, että rajat ylittävästä sulautumisesta ei pitäisi aiheutua uudenlaisia ongelmia vastaanottavan yhtiön osakkaille eikä velkojille, henkilöstön tai yhtiön muille sidosryhmille. Toisaalta tuomioistuin tunnusti sulautuvan yhtiön kotivaltion oikeuden säännellä EU-oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti sulautuvan yhtiön oikeutta sulautua toiseen valtioon rekisteröitävään yhtiöön.

Komission mukaan direktiiviä ja SEVIC-tuomiota on tulkittava johdonmukaisesti siten, tuomiosta ilmeneviä periaatteita on sovellettava kaikkiin perustamissopimuksen 48 artiklassa tarkoitettuihin yhtiöihin. Tuomion perusteella jäsenvaltion on sallittava kaikkien tällaisten yhtiöiden rajat ylittävät sulautumiset, mutta jäsenvaltio on velvollinen erikseen sääntelemään vain direktiivissä tarkoitettuja sulautumisia. Komission mukaan jäsenvaltiolla voi olla oikeus säännellä direktiivistä poikkeavalla tavalla sen soveltamisalan ulkopuolelle jäävien yhtiöiden sulautumisia.

Joissakin jäsenvaltioissa on alustavasti arvioitu EY-tuomioistuimen tuomion tarkoittavan sitä, että yhtiöillä voi olla oikeus toteuttaa myös rajat ylittävä jakautuminen suoraan sijoittautumisvapauden perusteella. On todennäköistä, että osa jäsenvaltioista helpottaa myös rajat ylittävää jakautumista vastaavalla tavalla kuin rajat ylittäviä sulautumisia koskevassa direktiivissä säädetään.

Direktiivi on pantu täytäntöön vain Tanskassa ja Saksassa (elokuun 2007 tieto). Suurimmassa osassa jäsenvaltioista lakiehdotukset annettaneen syksyllä 2007. Tiettävästi ainakin Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Espanjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Luxemburgissa on tarkoitus, että direktiivin mukaisia säännöksiä sovellettaisiin myös osuuskuntien rajat ylittäviin sulautumisiin. Osassa jäsenvaltioista kansallisia säännöksiä on tarkoitus soveltaa SEVIC-tuomion perusteella myös direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jääviin sulautumisiin. Tiettävästi rajat ylittävän jakautumisesta säädetään tällä hetkellä vain Tanskassa.

Yritysjärjestelydirektiivi

Eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä säädetään neuvoston direktiivissä 90/434/ETY, jota on muutettu neuvoston direktiivillä 2005/19/EY (jäljempänä yritysjärjestelydirektiivi).

Suomi on saattanut yritysjärjestelydirektiivin voimaan siten, että siihen perustuvat verosäännökset koskevat myös valtiolliset rajat ylittäviä yritysjärjestelyitä, vaikka Suomessa ei ole tähän asti ollut yhtiöoikeudellisia säännöksiä esimerkiksi rajat ylittävästä sulautumisesta.

Yritysjärjestelydirektiivin soveltamisalaan kuuluvat yritysmuodot

Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat järjestelyn osapuolet (”jäsenvaltiossa sijaitseva yhtiö”), jos molempien osalta täyttyvät seuraavat kolme edellytystä (3 artikla):

1. Yhtiöllä on jokin direktiivin liitteessä lueteltu yhtiömuoto (Suomen osalta listassa ovat osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki ja vakuutusyhtiö; muissa maissa yhtiömuodot ovat jotakuinkin vastaavat; myös SE ja SCE sisältyvät listaan);

2. Yhtiöllä on verotuksellinen kotipaikka (tax residence) jossakin EU:n jäsenvaltiossa, eikä jokin voimassa oleva verosopimus rajoita tätä; sekä

3. Yhtiö on ilman valintamahdollisuutta ja vapautusta velvollinen suorittamaan jotakin direktiivissä lueteltua veroa (Suomen osalta on mainittu yhteisöjen tulovero; muissa maissa veromuodot ovat jotakuinkin vastaavat).

Suomessa direktiivi on saatettu voimaan siten, että laki edellyttää toisessa jäsenvaltiossa olevan osapuolena olevan yhtiön täyttävän mainitut kolme edellytystä.

Yritysjärjestelydirektiivin alueellinen soveltamisala

Yritysjärjestelydirektiivi koskee vain EU:n jäsenvaltioita. Sitä ei ole saatettu voimaan muissa Euroopan talousalueeseen kuuluvissa valtioissa. Mm. Norjassa on 2000-luvulla esitetty direktiivin yksipuolista voimaansaattamista, mutta tässäkään tapauksessa se ei sitoisi muita EU-maita, elleivät myös ne yksipuolisesti saata direktiivin kattamia tilanteita voimaan muita ETA-valtioita kohtaan.

Suomessa direktiivi on saatettu voimaan ainoastaan direktiivin edellyttämässä alueellisessa laajuudessa. Veroneutraalit säännökset eivät koske muita ETA-valtioita.

Rajat ylittävän sulautumisen verotus

Lainsäädäntö Suomessa. Rajat ylittäviä sulautumisia koskevat verosäännökset ovat olleet voimassa Suomen verolainsäädännössä jo vuodesta 1996 lähtien ja niitä on voinut soveltaa verovelvollisen vaatimuksesta jo vuodesta 1995 alkaen.

Yritysjärjestelydirektiivin yhtiömuotoluettelo kattaa keskeiset pääomayhtiöiden muodot. Sulautumissäännöksiä sovelletaan ainoastaan direktiivin liitteenä olevassa listassa mainittuihin yhtiömuotoihin.

Veroneutraalin sulautumisen edellytykset. Sekä kansallisen että rajat ylittävän sulautumisen veroneutraalisuuden edellytykset ovat samat. Veroneutraalia sulautumista koskevia säännöksiä sovelletaan järjestelyihin, joissa esimerkiksi yksi tai useampi osakeyhtiö (sulautuva yhtiö) purkautuen selvitysmenettelyttä siirtää kaikki varansa ja velkansa toiselle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) ja joissa sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeena omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita.

Vastike saa olla myös rahaa, kuitenkin enintään 10 prosenttia vastikkeena annettavien osakkeiden yhteenlasketusta nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeita vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa.

Veroneutraalin sulautumisen edellytykset sisältyvät EVL 52a §:ään ja ne perustuvat yritysjärjestelydirektiivin 2 artiklan a-kohtaan.

Sulautumisen veroneutraalisuuden edellytykset täyttyvät silloinkin, kun osa sulautuvan yhtiön varoista lakkaa kuulumasta tai ei tule kuulumaan vastaanottavalle yhtiölle muodostuvaan kiinteään toimipaikkaan sulautuvan yhtiön kotivaltiossa. Korkein hallinto-oikeuden antaman ratkaisun KHO 2007:30 mukaan kotipaikan siirron yhteydessä yhtiön omistamiin käyttöomaisuusosakkeisiin voitiin soveltaa luovutusvoittoveroa koskevia verovapaussäännöksiä, kun osa Suomesta kotipaikkansa pois siirtäneen yhtiön käyttöomaisuusosakkeista lakkasi kuulumasta yhtiön Suomeen syntyvään kiinteään toimipaikkaan.

Keskusverolautakunnan lainvoimaisen ennakkoratkaisun (KVL 2006:70) mukaan suomalaisen tytäryhtiön sulautuminen islantilaiseen emoyhtiöön eurooppayhtiöasetuksen perusteella oli veroneutraali. Ratkaisun mukaan sulautumiseen sovellettiin EVL 52a ja 52b §:stä ilmeneviä periaatteita. Ratkaisulla saattaa olla merkitystä myös nyt kyseessä olevan direktiivin perusteella säädettävän lainsäädännön mukaisesti tehtävien rajat ylittävien sulautumisien verokohtelun kannalta.

Veroneutraalin sulautumisen vaikutukset. Kun sulautuminen on veroneutraali, se on sitä sekä sulautumiseen osallistuville yhtiöille että niiden osakkeenomistajille (veroneutraali sulautuminen). Silloin noudatetaan jatkuvuusperiaatetta sekä yhtiöiden että niiden osakkeenomistajien verotuksessa. Sulautuminen ei aiheuta verovaikutuksia sulautuvalle yhtiölle eikä vastaanottavalle yhtiölle. Vastaanottava yhtiö saa sulautuvan yhtiön varoille saman verotuksessa poistamattoman hankintamenon kuin mikä sulautuvalla yhtiöllä oli. Esimerkiksi poistoero ei tuloudu veroneutraalissa sulautumisessa.

Myös verotuksen varaukset siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle. Tappiot siirtyvät tietyin edellytyksin, mutta se riippuu yhtiöiden omistussuhteista ja -ajoista ennen sulautumista.

Osakkeenomistajien ei katsota verotuksessa luovuttavan sulautuvan yhtiön osakkeita, joten heille ei voi muodostua luovutusvoittoa tai -tappiota.

Veroneutraalin sulautumisen veroseuraamukset sisältyvät EVL 52b §:ään ja ne perustuvat yritysjärjestelydirektiivin 4 artiklaan.

Kiinteän toimipaikan vaatimus kun vastaanottava yhtiö on ulkomainen. Rajat ylittävissä sulautumisissa veroneutraalisuudelle on asetettu lisäedellytys niissä tapauksissa, joissa suomalainen yhtiö sulautuu ulkomaiseen yhtiöön. Silloin, kun vastaanottava yhtiö on toisessa EU:n jäsenvaltiossa asuva yhtiö, säännöksiä sovelletaan ainoastaan jos siirtyvät varat jäävät tosiasiallisesti liittymään vastaanottavan yhtiön Suomeen muodostuvaan kiinteään toimipaikkaan. Toisin sanoen varojen tulee jäädä Suomen verotusvallan alaisuuteen.

Jos varat eivät jää Suomen verotusvallan alaisuuteen eli siltä osin kuin ne eivät tosiasiassa liity Suomeen muodostuvaan kiinteään toimipaikkaan tai ne lakkaavat tosiasiassa liittymästä tähän kiinteään toimipaikkaan, varojen todennäköinen luovutushinta luetaan yhtiön veronalaiseksi tuloksi.

Kiinteän toimipaikan vaatimus EVL 52e §:ssä ja yritysjärjestelydirektiivin 4 artiklassa liittyy kansainvälisen vero-oikeuden perusrakenteisiin. Niiden mukaan valtio voi aina verottaa sellaisia yhtiöitä koko maailman laajuisesta tulostaan, jotka ovat kyseisessä valtiossa yleisesti verovelvollisia. Yleinen verovelvollisuus (resident company) ratkaistaan yhtiöiden osalta joko rekisteröinnin tai tosiasiallisen johtopaikan perusteella. Suomessa yleisesti verovelvollisia yhtiöitä ovat vain Suomessa rekisteröidyt yhtiöt.

Muut yhtiöt ovat rajoitetusti verovelvollisia. Rajoitetusti verovelvolliset (non-resident company) ovat ulkomailla rekisteröidyt yhtiöt. Suomi voi verosopimustensa perusteella verottaa rajoitetusti verovelvollisen yhtiön Suomesta saamaa liiketuloa ainoastaan, jos yhtiölle muodostuu Suomeen kiinteä toimipaikka. Kiinteän toimipaikan määritelmä vastaa tavallisesti OECD:n malliverosopimuksen 5 artiklaa. Kiinteä toimipaikka käsittää erityisesti yrityksen johtopaikan, sivuliikkeen, toimiston, tehtaan, työpajan, ja kaivoksen, öljy- tai kaasulähteen, louhoksen tai muun paikan, josta luonnonvaroja otetaan.

Kiinteitä toimipaikkoja verotetaan pääsääntöisesti samalla tavalla kuin suomalaisia osakeyhtiöitä. Tätä edellyttävät jo verosopimuksiin sisältyvät syrjintäkieltoartiklat sekä EY:n perustamissopimus.

Ei-veroneutraalin sulautumisen verovaikutukset

Jos sulautuminen ei ole veroneutraali, jatkuvuusperiaatetta ei sovelleta. Sulautuvan yhtiön katsotaan verotuksessa purkautuvan, jolloin sen varojen käypä arvo tuloutuu.

Suomalaisen purkukäytännön mukaisesti kuitenkaan taseessa näkymätön liikearvo ei tuloudu, ellei sen katsota kohdistuvan luovutuskelpoisiin aineettomiin oikeuksiin tai siirtokelpoisiin sopimuksiin, jotka tuottavat kassavirtaa. Osakkeenomistajan katsotaan luovuttavan sulautuvan yhtiön osakkeet ja hankkivan uusia vastaanottavan yhtiön osakkeita. Kaikki sulautuvan yhtiön varaukset purkautuvat. Jäljelle jäävät tappiot eivät siirry.

Exit-verot

Ns. exit veroja voi syntyä rajat ylittävän sulautumisen yhteydessä kahdella tavalla:

1. Kun siirtyvät varat eivät jää sulautuvan yhtiön sijaintivaltioon muodostuvaan vastaanottavan yhtiön kiinteään toimipaikkaan; tai

2. Veroneutraalin sulautumisen tunnusmerkit eivät täyty.

EY-tuomioistuimessa on ollut vireillä tapauksia, jotka liittyvät tämän tyyppisiin exit-veroihin. Tapaukset ovat koskeneet tähän mennessä ainoastaan luonnollisen henkilön verotuksellisen kotipaikan siirtymistä.

Luonnollista henkilöä koskee tapaus C-9/02 ”de Lasteyrie”. Sen mukaan EY 43 artiklan sijoittautumisvapauden periaatetta on tulkittava siten, että sen vastaista on se, että jäsenvaltio ottaa käyttöön veronkiertovaaran estämiseksi vielä toteutumattomien luovutusvoittojen verotusjärjestelmän tilanteessa, jossa verovelvollinen siirtää verotuksellisen kotipaikkansa pois tästä valtiosta.

Tuoreessa tapauksessa C—470/04 ”N.” asiaa tarkennetaan. Sen mukaan exit-veron määrääminen näyttää kuitenkin olevan mahdollista, kunhan se ei johda ankarampaan verotukseen kuin mitä verovelvollinen joutuisi maksamaan luovuttaessaan osakkeet.

Yhtiöverotusta koskee tapaus C-436/00 ”X ja Y”, joka koski osakevaihtoon liittyvää veronlykkäystä.

EY-tuomioistuimen tapausten valossa on mahdollista, että exit-veron määrääminen on vastoin EY 43 artiklan sijoittautumisvapautta.

Komission tiedonannon 19 joulukuuta 2006 (COM(2006) 825 final). mukaan tapaus C—9/02 ”de Lasteyrie” on selkeästi sovellettavissa myös yrityksiin. Tiedonannossa käsitellään muun muassa tilannetta, jossa varat lakkaavat kuulumasta kiinteään toimipaikkaan yritysjärjestelyn jälkeen, mutta niitä ei luovuteta. Komission mukaan jäsenvaltio voi pitää itsellään verotusvallan exit-tilanteissa, kunhan se ei johda välittömään veronmaksuun ennen varojen luovuttamista. Veronmaksun lykkäämiselle ei myöskään saa asettaa muita edellytyksiä. Verovelvolliselle voidaan kuitenkin asettaa kohtuullisia velvoitteita ilmoittaa varojen asemasta vuosittain sekä niitä luovutettaessa tai niiden siirtyessä kolmannen maan verotusvallan alaisuuteen.

Komissio on ottanut kantaa myös exit-verojen sallittavuuteen suhteessa Euroopan talousalueeseen kuuluviin valtioihin. Koska perustamissopimuksen mukaiset perusvapaudet sisältyvät samanlaisina myös ETA-sopimukseen, tapauksilla C—9/02 ”de Lasteyrie” ja C—470/04 ”N.” on välitöntä merkitystä myös ETA-sopimuksen kannalta. Komission kannan mukaan edellä mainittujen periaatteiden soveltaminen ETA-valtioihin riippuu siitä, onko EU:n jäsenvaltion ja ETA-valtion välinen tehokas virka-apumenettely ja tietojenvaihto mahdollista. EU:ssa virka-avusta ja tietojenvaihdosta on säädetty direktiiveissä 77/799/ETY ja 76/308/ETY. Jos vastaavista menettelyistä on sovittu EU:n jäsenvaltion ja ETA-valtion välisessä verosopimuksessa, ei komission käsityksen mukaan voida soveltaa ankarampia exit-verosääntöjä kuin EU:n jäsenvaltioiden kohdalla.

Rajat ylittävän jakautumisen verotus

Rajat ylittävät jakautumiset sisältyvät myös yritysjärjestelydirektiivin soveltamisalaan, joten niidenkään osalta ei ole tarvetta kansalliselle lainsäädännölle kovin suuressa määrin.

Direktiiviin on lisätty osittaisjakautumisen käsite vasta vuoden 2005 muutoksella, jota koskevan direktiivin säännökset on saatettava voimaan viimeistään vuoden 2007 alussa. Veroneutraali osittaisjakautuminen edellyttää kuitenkin, että sekä siirrettävä liiketoiminta että jäljelle jäävä liiketoiminta muodostavat yhden tai useamman ”liiketoimintakokonaisuuden”. Säännökset tulevat Direktiivin täytäntöönpanoa koskevan hallituksen esityksen (HE 247/2006) ja sitä koskevan eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietinnön (VaVM 42/2006) mukaan veroneutraali osittaisjakautuminen edellyttää liiketoimintakokonaisuuden muodostumista sekä siirtyvän että jäljelle jäävän toiminnan osalta.

Kotipaikan siirtämisen verotus

Yritysjärjestelydirektiiviin on lisätty eurooppayhtiön ja eurooppaosuuskunnan sääntömääräisen kotipaikan siirtämisestä säännökset, jotka tulivat voimaan 1.1.2006.

Direktiivi ei sisällä muiden sen kattamien yhtiöiden kotipaikan siirtämistä koskevien yhtiöiden kotipaikan siirtoa.

Elinkeinoverolaki ei varsinaisesti sisällä säännöstä, jonka perusteella verotettaisiin Suomesta kotipaikkansa siirtävää yhtiötä. Ns. exit taxiä koskevat säännökset koskevat vain rajoitetusti verovelvollisen yhtiön eli ulkomailla rekisteröidyn yhtiön Suomessa olevasta kiinteästä toimipaikasta pois siirtyviä varoja (EVL 51e §). On mahdollista, että itse kotipaikan siirtyminen ei laukaisisi verovaikutuksia, koska asiasta ei ole säännöstä verolaissa. Jos kotipaikan siirtämisen jälkeen yhtiön varoja siirtyy pois Suomen verotusvallasta, Suomi voi verottaa näihin varoihin sisältyvää arvonousua EVL 51e §:n nojalla. Asiasta ei ole vakiintunutta käsitystä.

Talletussuoja

Talletusten vakuusjärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/19/EY, jäljempänä talletussuojadirektiivi, mukaan luottolaitokseen tehtyjen talletusten suoja perustuu luottolaitoksen kotivaltiossa voimassa olevaan talletussuojaan. Luottolaitokseen tehdyt talletukset voidaan liittää toisen valtion, jäljempänä isäntävaltio, talletussuojan piiriin vain siltä osin kuin talletusten katsotaan kuuluvan isäntävaltiossa sijaitsevalle luottolaitoksen sivuliikkeelle eivätkä talletukset kuulu kotivaltion talletussuojan piiriin. Isäntävaltion talletussuoja voi tulla sovellettavaksi vain siltä osin kuin se ylittää kotivaltiossa tarjotun talletussuojan.

Jos liikepankki, osuuspankki tai säästöpankki sulautuu toisessa valtiossa rekisteröityyn tai rekisteröitävään yritykseen, sulautuvaan pankkiin tehtyihin talletuksiin sovelletaan sulautumisen jälkeen lähtökohtaisesti vain vastaanottavan pankin kotivaltion talletussuojaa. Jos suomalainen pankki sulautuu esimerkiksi ruotsalaiseen pankkiin, kaikki suomalaiseen pankkiin tehdyt talletukset siirtyvät ruotsalaisen talletussuojan piiriin. Koska Ruotsin talletussuoja ei korvaa määräaikaistalletuksia samassa laajuudessa kuin Suomen talletussuoja, pankin suomalaisissa sivukonttoreissa olevat määräaikaistalletukset voidaan erikseen suojata Suomen talletussuojarahastossa siltä osin kuin ne eivät kuulu Ruotsin talletussuojan piiriin. Sama koskee suomalaisen luottolaitoksen rajat ylittävän jakautumisen kautta toiseen valtioon rekisteröitävälle tai rekisteröidylle luottolaitokselle siirtyviä talletuksia.

Talletussuojarahaston itsenäisyydestä säädetään luottolaitostoiminnasta annetun lain 65h §:ssä. Talletussuojarahastoon kuuluvalla talletuspankilla ei ole oikeutta vaatia osuuttaan talletussuojarahastosta erotettavaksi itselleen eikä luovuttaa sitä toiselle. Tätä osuutta ei lain mukaan saa lukea pankin varoiksi. Tämän mukaan suomalaisen talletuspankin rahastolle maksamat kannatusmaksut eivät pankin kotivaltion vaihtuessa tai sen sulautuessa ulkomaiseen pankkiin siirtyisi talletusten mukana osaksi uuden kotivaltion talletussuojajärjestelmää.

Sijoitusten suoja

Sijoittajien korvausjärjestelmää koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/9/EY mukaan myös sijoituksia koskeva korvausjärjestelmä määräytyy palveluntarjoajan kotivaltion perusteella (2 artikla). Isäntävaltion korvausjärjestelmä voi tulla sovellettavaksi vain siltä osin, kuin se ylittää kotivaltiossa tarjotun suojan. Direktiivissä ei ole säädetty sijoituspalveluyrityksen sulautumisesta tai jakautumisesta toiseen jäsenvaltioon rekisteröitävään yritykseen eikä kotipaikan siirtämisestä toiseen valtioon tai toisesta valtiosta Suomeen. Sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa (SipaL, 579/1996) säädetään rajat ylittävästä sulautumisesta vain eurooppayhtiön perustamisen yhteydessä.

Jos sijoituspalvelua tarjoava pankki tai sijoituspalveluyritys sulautuu toiseen valtioon rekisteröitävään yhtiöön, sen toimilupa Suomessa peruutetaan ja jäsenyys korvausrahastossa päättyy ja sen asiakkaat siirtyvät toisen EU-jäsenvaltion suojajärjestelmän piiriin. Jos ulkomainen yritys sulautuu Suomessa toimivaan pankkiin tai sijoituspalveluyritykseen, ulkomaisen yrityksen ulkomailla sijaitsevista toimipaikoista voi tulla suomalaisen yhtiön sivuliikkeitä, joiden asiakkaat tulevat suomalaisen korvausjärjestelmän piiriin. Rajat ylittävässä kokonaisjakautumisessa sama koskee suomalaisen jakautuvan yhtiön jäsenyyttä korvausrahastossa ja asiakkaiden siirtymistä toisen EU-valtion suojajärjestelmän piiriin. Osittaisjakautumisessa sama koskee vain asiakkaita, jos jakautuva yhtiö jatkaa edelleen korvausjärjestelmän piiriin kuuluvaa toimintaa Suomessa.

Korvausrahaston rahoitus voi perustua pääosin lainoihin, jotka rahasto ottaa korvattavan tapahtuman jälkeen ja jotka maksettaisiin takaisin rahaston jäseniltä perittävillä korotetuilla kannatusmaksuilla. Laissa säädetään myös rahastosta eroavan jäsenen vastuusta ennen jäsenyyden päättymistä syntyneen korvattavan tapahtuman kattamisesta. Korvausrahastoon maksetut kannatusmaksut ovat rahaston omaisuutta. Rahaston jäsenyrityksellä ei ole oikeutta vaatia osuuttaan korvausrahastosta erotettavaksi itselleen tai luovuttaa sitä toiselle.

Jos palveluntarjoaja sulautuu tai jakautuu ulkomaiseen yritykseen, sen maksamat kannatusmaksut eivät siirtyisi mukana.

Suomen on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset ja määräykset voimaan 15 joulukuuta 2007 mennessä.

Jäsenvaltion lainsäädännössä voidaan säätää rajat ylittävästä sulautumisesta kansallisesta sulautumisesta poikkeavasti vain direktiivissä sallitulla tavalla (4 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 2 kohta). Suomalaisilla yhtiöillä on siten lähtökohtaisesti samat yhtiöoikeudelliset keinot toteuttaa kansallinen ja rajat ylittävä sulautuminen.

Direktiivin perusteella jäsenvaltion on säädettävä rajat ylittävän sulautumisen määritelmästä (2 artiklan 2 kohta ja 3 artiklan 1 kohta), rajat ylittäviä sulautumisia koskevan sääntelyn soveltamisalasta (1 artikla, 2 artiklan 1 kohta, 3 artiklan 2 ja 3 kohta ja 4 artiklan 1 kohdan a alakohta), rajat ylittävää sulautumista koskevasta sulautumissuunnitelmasta ja muista sulautumisasiakirjoista sekä sulautumishankkeen julkistamisesta (5—8 artikla), sulautumissuunnitelman hyväksymisestä (9 artikla), sulautumisen rekisteröinnistä, voimaantulosta ja oikeusvaikutuksista (10—14 artikla), yksinkertaistetuista muodollisuuksista tytäryhtiösulautumisessa ja kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella (15 artikla) sekä henkilöstön osallistumisen järjestämisestä sulautumisen yhteydessä (16 artikla).

Sääntelymahdollisuudet

Joidenkin direktiivissä säänneltyjen seikkojen osalta jäsenvaltiolla on oikeus antaa direktiivistä poikkeavia tai sitä täydentäviä säännöksiä direktiivistä ilmenevän valtuutuksen perusteella. Kansallisesti voidaan siten säätää esimerkiksi osuuskuntien rajaamisesta sääntelyn soveltamisalan ulkopuolelle (3 artikla), erityisestä vähemmistönsuojasta rajat ylittävissä sulautumisissa (4 artiklan 2 kohta ja 10 artiklan 3 kohta), sulautumissuunnitelman hyväksyvästä yhtiön elimestä tietyissä tapauksissa (9 artiklan 3 kohta), sulautumisen lainmukaisuutta valvovasta viranomaisesta (10 ja 11 artikla), sulautumisen voimaantulosta (12 artikla) sekä sulautumisen rekisteröinnistä ja julkistamisesta (13 artikla).

Sääntelytarve

Sääntelyn yhdenmukaisuus ja selkeys. Direktiivissä sallittuja poikkeusmahdollisuuksia on tarkoituksenmukaista käyttää rajat ylittävää sulautumista ja jakautumista koskevan sääntelyn yhdenmukaistamiseksi suhteessa kansallisia sulautumisia koskevaan sääntelyyn. Sulautumiseen osallistuvan suomalaisen yhtiön tai muun yrityksen johdon, osakkeenomistajien, jäsenten, tilintarkastajien, velkojien sekä yrityksen ja sen omistajien sidosryhmien kannalta on suotavaa, että kansallisen ja rajat ylittävän sulautumisen väliset erot ja yhtäläisyydet ovat mahdollisimman helposti havaittavissa. Myös tämä voidaan toteuttaa siten, että rajat ylittävää sulautumista koskeva sääntely vastaa mahdollisimman pitkälti kansallista sulautumista koskevaa sääntelyä.

Osakkeenomistajien ja jäsenten suoja. Vastaanottavan ulkomaisen yhtiön yhtiömuoto voi poiketa suomalaisen sulautuvan osakeyhtiön tai osuuskunnan omistajien ja muiden sijoittajien kannalta olennaisesti kotimaisesta yhteisömuodosta. Tällöin kansallisen yhtiöoikeuden yleisten periaatteiden noudattaminen voi edellyttää, että sulautumispäätökseen sovelletaan 2/3:n määräenemmistöä tiukempia päätösvaatimuksia. Ei ole tarkoituksenmukaista määritellä laissa yksityiskohtaisesti sitä, mitkä ulkomaiset yhteisömuodot vastaavat kotimaisia yhteisömuotoja.

Suomalaisen osakeyhtiön tai osuuskunnan sulautuminen toiseen valtioon rekisteröitävään yritykseen on toimenpide, joihin Suomeen rekisteröidyn osakeyhtiön tai osuuskunnan osakkeenomistajien, jäsenten ja velkojien ei ole tähän asti tarvinnut varautua. Näiden toimien vaikutuksia osakkeenomistajien ja jäsenten asemaan voi olla vaikea ennakoida, koska yhtiö tai osuuskunta voi sulautua kotipaikkansa mihin tahansa nykyiseen tai tulevaan ETA-valtioon ja jäsenten asemaan olennaisesti vaikuttava kansallinen sääntely on vain osittain harmonisoitu direktiivillä. Sama koskee sulautumisen vaikutuksia erityisesti muiden kuin sopimussuhteessa olevien velkojien asemaan. Toisaalta osakkeenomistajien, jäsenten ja velkojien suojan tason ja käytettävien keinojen valinnassa on otettava huomioon, että direktiivin vähimmäistason ylittävä osakkeenomistajien, jäsenten ja velkojien suoja voi vaikuttaa yritysten sijoittumisvaltion valintaa koskevaan päätökseen.

Osakeyhtiön osakkeenomistajien ja osuuskunnan jäsenten suojaa on selvitetty tarkemmin vastaavilta osin eurooppayhtiölain (742/2004) ja eurooppaosuuskuntalain (906/2006) esitöissä (hallituksen esitys 55/2004 vp, sivut 6 ja 7, ja hallituksen esitys 54/2006 vp, s 7). Tämän vuoksi on perusteltua varmistaa jäsenten asema osakeyhtiön tai osuuskunnan sulautuessa vastaavalla tavalla kuin osakeyhtiölaissa säädetään sulautumista vastustavan osakkeenomistajan oikeudesta vaatia osakkeidensa lunastamista ja osuuskuntalaissa säädetään sulautuvan osuuskunnan jäsenten oikeudesta erota osuuskunnasta. Direktiivissä sallitaan kansalliset vähemmistönsuojasäännökset (4 artiklan 2 kohta).

Velkojien suojaan sulautumisessa sovelletaan direktiivin mukaan kansallista sulautumista koskevia säännöksiä (4 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 2 kohta). Julkisoikeudellisten saatavien perimisen helpottamiseksi on tarpeen, että erityisesti rajat ylittävään sulautumiseen liittyvää velkojiensuojaa sovelletaan myös sellaisiin veroihin ja muihin julkisoikeudellisiin maksuihin, jotka kohdistuvat sulautumista edeltävään aikaan ja joita ei ole pantu maksuun ennen velkojien vastustukselle varatun määräajan päättymistä. Ilman tuomioistuimen päätöstä Suomessa täytäntöön pantavan julkisoikeudellisen maksun periminen ulosottoteitse voi olla olennaisesti vaikeampaa rajat ylittävän sulautumisen täytäntöönpanon jälkeen.

Velkojiensuojaa koskevan tavoitteen toteuttaminen edellyttää, että myös kansallisessa sulautumisessa velkojiensuojaa laajennetaan vastaavasti, koska rajat ylittävän sulautumisen osalta ei voida säätää erityisvaatimuksia.

Toisaalta ei ole ilmennyt tarvetta laajentaa velkojiensuojaa osakepääoman alentamisen yhteydessä. Velkojiensuojan laajentaminen myös osakepääoman alentamisen yhteydessä voisi tarpeettomasti vaikeuttaa yhtiön pääomarakenteen muuttamista osakepääoman alentamisen kautta. Suomalaisen sulautuvan yhteisön velkojan kannalta on riittävää, että velkoja voi sulautumissuunnitelmasta ilmenevän vastaanottavan yhtiön yhtiömuodon perusteella arvioida, onko velkojalla syytä vastustaa sulautumista.

Rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvan Suomeen rekisteröidyn yhtiön on täytettävä kaikki sulautumisen edellytyksenä olevat toimet ja muodollisuudet ennen kuin rekisteriviranomainen voi antaa yritykselle sulautumisen tai siirron täytäntöönpanon edellytyksenä olevan todistuksen (10 artikla). Tämän vuoksi esimerkiksi säänneltyä rahoituselinkeinoa harjoittavan yhtiön on ennen todistuksen saamista esitettävä selvitys siitä, miten yhtiön toimintaa jatketaan tai miten toiminta lopetetaan Suomessa sulautumisen tai kotipaikan siirron yhteydessä.

Muilta osin ei ole havaittu yleistä tarvetta säätää rajat ylittävän sulautumisen osalta osakeyhtiölakiin, osuuskuntalakiin ja muuhun lainsäädäntöön sisältyvää yhtiöoikeudellista sääntelyä pidemmälle menevästä jäsenten eikä velkojien ja muiden sivullisten suojasta.

Valvontamahdollisuudet. Sulautumismenettely ei olennaisesti vaikuta sen aikana vireillä olevan tai myöhemmin aloitettavan vero- tai pankkitarkastuksen taikka muun vastaavaan toimenpiteen yhteydessä Suomen viranomaisten mahdollisuuksia tutustua sulautumista edeltävään aikaan kohdistuvaan kirjanpitoaineistoon. Kirjanpitolain (1336/1997, KPL) 2 luvun 10 §:ssä säädetään kirjanpitoaineiston säilyttämisestä silloin, kun toiminta tai kirjanpitovelvollisuus Suomessa päättyy. Jos toimintaa jatketaan kiinteästä toimipaikasta Suomessa sulautumisen tai kotipaikan siirron jälkeen, Suomeen on rekisteröitävä sivuliike, jolla on kaupparekisteriin merkitty edustaja Suomessa (kaupparekisterilain, 129/1979, KRL, 3 §:n 1 momentin 4 kohta ja elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain, 122/1919, 1 §:n 1 momentin 3 kohta ja 2 §). Säänneltyjen elinkeinojen osalta on voimassa erityissäännöksiä. Kun esimerkiksi kysymyksessä on luottolaitos, on sivukonttorin perustamisessa noudatettava ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain (1608/1993) sijoittautumisoikeutta koskevia säännöksiä. Nämä säännökset perustuvat luottolaitosdirektiivin III osaston säännöksiin. Sulautumisesta tai kotipaikan siirrosta ei siten tarvita uusia säännöksiä valvontaa varten.

Suomessa toimivan ulkomaisen sivuliikkeen kirjanpitovelvollisuus määräytyy KPL:n pääsäännön mukaisesti (1 luvun 1 momentti). Kirjanpitovelvollinen on oikeudellisesta muodosta riippumatta jokainen, joka harjoittaa liike- tai ammattitoimintaa. Kirjanpitolautakunnan käytännössä on katsottu, että liike- ja ammattitoiminnan tulee niihin sovellettavien yleisten kriteerien lisäksi olla luonteeltaan jatkuvaa sekä tapahtua pysyvästä toimipaikasta käsin. Jatkuvuuden ja pysyvyyden kriteereihin on katsottu pääsääntöisesti voitavan soveltaa verolainsäädännössä omaksuttua niin sanotun kiinteän toimipaikan käsitettä (KILA 1275/1994).

Ulkomaisen yhtiön suomalaisen sivuliikkeen kirjanpidon tarkastus sisältyy koko yhtiön tilintarkastukseen sen kotivaltion lainsäädännön mukaisesti, jos yhtiön tilinpäätös laaditaan, tarkastetaan ja julkistetaan EY:n säädösten mukaisesti tai vastaavalla tavalla (tilintarkastuslain, TTL, [1 §:n 3 momentti]). Tällöin sivuliikkeen osalta ei esimerkiksi laadita ja julkisteta tilintarkastuslain vaatimuksia vastaavaa tilintarkastuskertomusta. Muussa tapauksessa kolmannesta valtiosta olevan yhtiön kirjanpitovelvollisen sivuliikkeen tarkastamiseen sovelletaan kaikilta osin tilintarkastuslakia.

Sulautumisen vastustaminen yleisen edun perusteella. Direktiivin mukaan rajat ylittävään sulautumiseen sovelletaan myös sellaista jäsenvaltion lainsäädäntöä, joka antaa kansallisille viranomaisille mahdollisuuden vastustaa tiettyä kansallista sulautumista yleisen edun vuoksi (4 artiklan 1 kohdan b alakohta). Direktiivin johdannon mukaan kansallisilla säännöksillä ei saisi rajoittaa sijoittautumisvapautta eikä pääoman vapaata liikkuvuutta, paitsi jos tämä on perusteltua EY-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti ja erityisesti, jos yleinen etu sitä vaatii ja jos rajoitukset ovat välttämättömiä ja ja asianmukaisia tällaisten ensisijaisten vaatimusten täyttämiseksi (3. johdantokappale). Vastustamismahdollisuuden sisältöä on selvitetty yksityiskohtaisesti eurooppayhtiölain esitöissä (hallituksen esitys 55/2004 vp, sivut 8 ja 9).

Rajat ylittävän sulautumisen yhteydessä yleisen edun alaan kuuluvat tavoitteet voidaan turvata Suomen lainsäädännössä riittävällä tavalla siten, että Suomen viranomaisten toimintaedellytykset sekä suomalaisen osakeyhtiön osakkeenomistajien, osuuskunnan jäsenten ja velkojien asema järjestetään EY-oikeuden sallimissa rajoissa vastaavalla tavalla kuin kansallisessa sulautumisessa.

Tarve rajat ylittävän jakautumisen sääntelyyn perustuu suomalaisten yritysten tarpeisiin toteuttaa kansainvälisiä rakennejärjestelyitä ja siihen, että näin voidaan osaltaan vaikuttaa siihen, miten Suomea arvioidaan ulkomaisten investointien kohteena. EYTI:n Sevic-päätöksen vuoksi on lisäksi yritysten ja niiden sidosryhmien sekä viranomaisten kannalta tarpeen luoda rajat ylittävän sulautumisen sääntelyä vastaava vakiomuotoinen, selkeä ja ennakoitava menettely myös rajat ylittävää jakautumista varten. Osakkeenomistajien, muiden sijoittajien, jäsenten, velkojien, henkilöstön ja viranomaisten kannalta on tarpeen, että näiden asema järjestetään rajat ylittävässä jakautumisessa vastaavalla tavalla kuin rajat ylittävässä sulautumisessa.

Rekisterilainsäädäntö. Direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarpeelliset rekisterilainsäädännön tekniset tarkistukset vastaavat eurooppayhtiö- ja eurooppaosuuskuntalainsäädännön yhteydessä tehtyjä kaupparekisterilain (129/1979) ja yritys- ja yhteisötietolain (244/2001) muutoksia.

Osakeyhtiölain pääoman vähenemiseen perustuvaa yhtiökokouksen koolle kutsumista koskevat säännökset ovat yksityisten osakeyhtiöiden osalta jääneet paljolti vaille mielekkyyttä, kun osakeyhtiölain eduskuntakäsittelyn tuloksena yksityisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääomaksi säädettiin 2 500 euroa hallituksen esityksessä ehdotetun 8 000 euron sijasta. Käytännössä yhtiön perustamiskustannuksista johtuu, että vähimmäisosakepääomalla perustettavassa yksityisessä yhtiössä velvollisuus yhtiökokouksen koolle kutsumiseen syntyy usein jo välittömästi perustamisen yhteydessä. Velvollisuudella ei yleensä ole olennaista merkitystä yksityisen osakeyhtiön osakkeenomistajien suojan kannalta. Neuvoston toisen yhtiöoikeudellisen direktiivin (77/91/ETY, jäljempänä pääomadirektiivi) 17 artikla velvoittaa yhtiökokouksen koolle kutsumiseen vain julkisissa osakeyhtiöissä. Kaikkien osakeyhtiöiden velkojia ja muita sivullisia suojaa osakeyhtiölain mukainen velvollisuus ilmoittaa osakepääoman menettäminen rekisteröitäväksi. Kaupparekisteriin on 10.8.2007 mennessä tehty merkintä osakepääoman menettämisestä 865 osakeyhtiön kohdalle. Näistä yhtiöistä viisi on perustettu uuden osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen ja kunkin yhtiön osakepääoma on 2 500 euroa. Kaikki muut merkinnät on tehty ennen uuden osakeyhtiölain voimaantuloa perustettujen osakeyhtiöiden tietoihin. Merkintä osakepääoman menettämisestä on poistettu 12 yhtiön kohdalta. Kaikki viimeksi mainitut yhtiöt on perustettu ennen uuden osakeyhtiölain voimaantuloa.

Osakeyhtiölain oman pääoman menettämistä koskeva säännöstö on myös osoittautunut käytännössä liian kaavamaiseksi. Yhtiön tosiasiallinen pääomatilanne saattaa esimerkiksi verotuksellisista syistä, kuten niin sanottujen poistoerojen takia, tai omaisuuden arvonnousun johdosta olla tosiasiassa kirjanpitoarvojen osoittamaa parempi. Osakeyhtiölain säännökset eivät kuitenkaan — toisin kuin vanhan osakeyhtiölain (734/1978) kumotut pakkoselvitystilasäännökset — nimenomaisesti salli tällaisten seikkojen huomioon ottamista, minkä takia yhtiöille on tulkittu syntyneen velvollisuus tehdä kirjanpitoarvojen perusteella rekisteri-ilmoitus osakepääoman menettämisestä myös tilanteissa, joissa osakepääomaa ei katsottu menetetyksi vanhan osakeyhtiölain mukaan.

Osakeyhtiölaki, osuuskuntalaki, rekisteri- ja yrityskiinnityslainsäädäntö. Direktiivin täytäntöön panemiseksi ehdotetaan, että sulautumista koskevaan osakeyhtiölain 16 lukuun ja osuuskuntalain 16 lukuun lisätään säännökset rajat ylittävistä sulautumisista ja 17 lukuun säännökset rajat ylittävästä jakautumisesta. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi kaupparekisterilakia (129/1979), yritys- ja yhteisötietolakia (244/2001), ja yrityskiinnityslakia (634/1984) siten, että niissä säädetään rajat ylittävästä sulautumisesta ja jakautumisesta pääosin vastaavalla tavalla kuin eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan perustamisesta rajat ylittävän sulautumisen kautta.

Ehdotus sisältää direktiivin täytäntöön panemiseksi tarpeelliset säännökset, jotka jäsenvaltioiden on direktiivin perusteella annettava taikka jotka ovat tarpeen direktiivissä sallittujen poikkeusmahdollisuuksien käyttämiseksi. Ehdotus sisältää direktiivin pakottaviin säännöksiin perustuvat kansallisesta sulautumisesta poikkeavat vaatimukset ja kansallisten sulautumissäännösten soveltamista koskevat lainvalintasäännöt, joiden perusteella määräytyy se, miltä osin kansallisia säännöksiä sovelletaan sulautumiseen osallistuviin koti- ja ulkomaisiin yhtiöihin.

Ehdotettava sääntely vastaa sisällöltään pääosin eurooppayhtiölaissa ja eurooppaosuuskuntalaissa omaksuttuja periaatteita. Ehdotus poikkeaa lainsäädäntöteknisesti eurooppayhtiötä ja eurooppaosuuskuntaa koskevasta sääntelystä sen vuoksi, että viimeksi mainittujen yhteisömuotojen osalta lainvalinnasta säädetään eurooppayhtiöasetuksessa ja eurooppaosuuskunta-asetuksessa.

Elinkeinolainsäädäntö. Rajat ylittävään sulautumiseen tai jakautumiseen osallistuvan suomalaisen osakeyhtiön, osuuspankin, säästöpankin, panttilainauslaitoksen tai muun yhteisön harjoittamaa luvanvaraista elinkeinoa koskevaa lainsäädäntöä ehdotetaan muutettavaksi siten, että luottolaitos- ja muussa rahoituslainsäädännössä säädetään rajat ylittävästä sulautumisesta ja jakautumisesta pääosin kansallisia yritysjärjestelyitä koskevia säännöksiä vastaavalla tavalla. Suomeen rekisteröitävältä luvanvaraista elinkeinoa harjoittavalta yritykseltä vaaditaan ehdotuksen mukaan Suomen lain mukainen toimilupa.

Rekisteröinti sekä rekisteri- ja muut viranomaiset. Ehdotuksen mukaan Suomeen rekisteröitävä rajat ylittävä sulautuminen ja toiseen valtioon rekisteröitävän sulautumisen yhteydessä muodostettava ulkomaisen yhtiön sivuliike Suomessa merkitään Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin vastaavalla tavalla kuin suomalainen osakeyhtiö, osuuskunta tai, osuuspankki ja ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike Suomessa. Säänneltyä elinkeinoa harjoittavaan rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvaan suomalaiseen yritykseen sovelletaan myös rekisteröinnin osalta elinkeinoa koskevaa erityislainsäädäntöä. Sama koskee rajat ylittävää jakautumista.

Ehdotuksen mukaan Patentti- ja rekisterihallitus olisi toimivaltainen viranomainen myös rajat ylittävään sulautumiseen ja jakautumiseen liittyvissä ilmoitus- ja hakemusasioissa, ja se antaisi direktiivissä tarkoitetut todistukset rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvien suomalaisten yhtiöiden osalta.

Rajat ylittävään sulautumiseen ja jakautumiseen liittyvien ilmoitusten ja hakemusten tekemistä ehdotetaan helpotettavaksi siten, että ulkomaisen yhtiön tai muun oikeushenkilön osalta Suomen rekisteriviranomaiselle voidaan toimittaa oikeushenkilön kotipaikan lain mukaisesti laaditut sulautumis- tai jakautumissuunnitelman liitteet. Lisäksi ehdotetaan, että sulautumiseen tai jakautumiseen osallistuvat suomalaiset osakeyhtiöt tai osuuskunnat voivat tehdä kaikki täytäntöönpanoa koskevaa ilmoitusta edeltävät sulautumiseen tai jakautumiseen liittyvät ilmoitukset ja hakemukset Suomen rekisteriviranomaiselle.

Osakkeenomistajien ja jäsenten suoja. Ehdotuksen mukaan toiseen valtioon sulautuvan tai jakautuvan suomalaisen osakeyhtiön osakkeenomistajalla, joka vastustaa sulautumista tai jakautumista, on oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista samalla tavalla kuin kansallisessa sulautumisessa tai jakautumisessa. Vastaavasti toiseen valtioon sulautuvan tai jakautuvan osuuskunnan jäsenellä, joka vastustaa sulautumista tai jakautumista, on ylimääräinen eroamisoikeus myös silloin, kun vastaanottava osuuskunta on rekisteröity tai rekisteröidään toiseen valtioon. Ehdotukset perustellaan edellä 2.2. kohdassa.

Velkojien suoja. Ehdotuksen mukaan rajat ylittävään sulautumiseen tai jakautumiseen osallistuvan suomalaisen osakeyhtiön, osuuskunnan ja säästöpankin velkojilla on oikeus vastustaa sulautumista tai jakautumista vastaavalla tavalla kuin kansallisessa sulautumisessa tai jakautumisessa.

Julkisoikeudellisten saatavien perimisen helpottamiseksi ehdotetaan, että velkojiensuoja koskisi myös sellaisia veroja ja muita julkisoikeudellisia maksuja, jotka kohdistuvat sulautumis- tai jakautumissuunnitelman rekisteröinnin ja velkojien vastustukselle varatun määräajan väliseen aikaan.

Julkisoikeudellisella saatavalla tarkoitetaan tässä saatavaa, joka voidaan verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun lain (367/1961) mukaan. Laki koskee veroja ja julkisia maksuja, muun muassa lakisääteisiä vakuutusmaksuja ja vakuutussopimuslain (543/1994) 40 §:ssä tarkoitettuun vakuutukseen perustuvaa vakuutusmaksua. Myös palkkaturvasaatavat peritään kysymyksessä olevan lain mukaisessa järjestyksessä. Verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annettu laki korvataan 1 päivänä tammikuuta 2008 voimaan tulevalla verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetulla lailla (706/2007), joka sisältää tarkistettuina vanhan lain säännökset.

Viranomaisvalvonta. Ehdotuksen mukaan luottolaitos- ja muuta rahoitustoimintaa koskevassa lainsäädännössä säädettäisiin nimenomaisesti, että rekisteriviranomainen ei saa antaa direktiivin 10 artiklassa tarkoitettua todistusta, jos toiseen valtioon sulautuvan tai jakautuvan suomalaisen yrityksen luvanvaraista elinkeinotoimintaa valvova viranomainen ilmoittaa määräajassa rekisteriviranomaiselle, että yritys ei ole täyttänyt sulautumisen tai jakautumisen edellytyksenä olevia vaatimuksia, jotka perustuvat toimialaa koskevaan sääntelyyn.

Voimassa olevaan rahoitus- ja vakuutuslainsäädäntöön perustuva viranomaisvalvonta täsmentynee lähivuosina omistajavalvonnan osalta. Komissio antoi syyskuussa 2006 direktiiviehdotuksen, jolla täsmennettäisiin luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja vakuutusyhtiöiden omistajavalvontaa koskevia säännöksiä. Ehdotetut muutokset koskevat sekä menettelyjä että perusteita, joita toimivaltaisten viranomaisten tulee noudattaa tutkiessaan rahoitus- ja vakuutusalan yhtiöiden hankkijaehdokkaan soveltuvuutta. Komission direktiiviehdotus hyväksyttäneen EU:n neuvostossa ja parlamentissa vuonna 2007. Direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 18 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta.

Oman pääoman vähenemistä koskevien osakeyhtiölain säännösten tarkistus. Lisäksi osakeyhtiölakiin ehdotetaan samassa yhteydessä eräitä puhtaasti kansallisiin tarpeisiin perustuvia muutoksia, jotka on perusteltu edellä 2.3. kohdassa. Oman pääoman vähentymiseen perustuva velvollisuus yhtiökokouksen koolle kutsumiseen rajoitettaisiin koskemaan julkisia osakeyhtiöitä. Lisäksi arvioitaessa yksityisen tai julkisen yhtiön velvollisuutta ilmoittaa osakepääoman menettäminen rekisteröitäväksi voitaisiin kirjanpitoarvojen mukaista oman pääoman laskelmaa oikaista laissa tarkemmin säädetyin tavoin, jotta se paremmin vastaisi yhtiöiden todellista pääomatilannetta.

Elinkeinoelämä. Rajat ylittävään sulautumiseen tai jakautumiseen voisivat ehdotuksen perusteella osallistua julkiset ja yksityiset osakeyhtiöt, osuuskunnat, osuuspankit ja säästöpankit.

Rajat ylittävän sulautumisen tai jakautumisen käyttämistä ei rajoiteta kansallisesta lainsäädännöstä poikkeavilla pääomavaatimuksilla tai merkittäviä lisäkustannuksia aiheuttavilla muotovaatimuksilla. Tämä helpottaa rajat ylittävän sulautumisen tai jakautumisen käyttöä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kannalta.

Rajat ylittävän sulautumisen kautta monikansallinen yritys voi useissa tapauksissa luopua konsernirakenteesta siten, että kohdevaltioissa olevat tytäryritykset sulautuvat emoyritykseen ja kohdevaltiossa toimintaa jatketaan sivuliikkeen kautta tai rajan yli. Rajat ylittävän jakautumisen avulla yhtiön toiminta tai osa toiminnasta voidaan yhtiöittää sen osakkeenomistajien omistukseen tuleviin yhtiöihin.

Rajat ylittävää sulautumista ja jakautumista koskeva sääntely helpottaa suomalaisten yritysten siirtymistä pois Suomesta sekä ulkomaisten siirtymistä Suomeen. Ehdotus lisää useissa valtioissa toimivien yritysten käytössä olevia keinoja yritysrakenteen järjestämiseksi yritysten tarpeita vastaavasti.

Ehdotetun sääntelyn soveltamisala on direktiivin vähimmäistasoa laajempi ja se vastaa direktiiviä paremmin yritysten tarpeita. Ehdotus sallii rajat ylittävän sulautumisen myös sellaisella kansallisessa laissa säännellyllä tavalla, joka ei sisälly direktiivin soveltamisalaan, sekä rajat ylittävän jakautumisen, josta ei säädetä direktiivissä. Ehdotetun sääntelyn perusteella esimerkiksi rajat ylittävä jakautuminen voidaan toteuttaa yksinkertaisemmin ja nopeammin kuin se olisi mahdollista direktiivin perusteella. Direktiivin vähimmäissääntelyyn tyytyminen johtaisi siihen, että rajat ylittävä jakautuminen pitäisi toteuttaa kahdessa vaiheessa siten, että kansallisessa jakautumisessa vastaanottava yhtiö sulautuisi myöhemmin toiseen valtioon rekisteröityyn tai rekisteröitävään vastaanottavaan yhtiöön. Rajat ylittävästä jakautumisesta aiheutuu yritykselle vähemmän välittömiä hallinnollisia kustannuksia, menettely kestää huomattavasti vähemmän aikaa ja on myös osakkeenomistajien ja yhtiön sidosryhmien kannalta avoimempi kuin edellä kuvattu kaksivaiheinen menettely.

Rajat ylittävä jakautuminen ehdotetaan säänneltäväksi siten, että vastaanottavassa valtiossa ei tarvitse olla rajat ylittävää jakautumista koskevaa yhtiöoikeudellista sääntelyä, jota ei ole vielä harmonisoitu EU:ssa. Tämän arvioidaan helpottavan rajat ylittävän jakautumisen toteuttamista heti, kun ehdotuksen mukaiset suomalaiset säännökset tulevat voimaan. Tiettävästi muista EU-valtioista ainakin Tanskassa säädetään rajat ylittävästä jakautumisesta.

Toisaalta rajat ylittävän jakautumisen käytettävyys riippuu olennaisesti myös rajat ylittävään jakautumiseen osallistuvia muita yhtiötä koskevasta rekisteröinti- ja verolainsäädännöstä ja viranomaiskäytännöstä.

Kolmikantasulautumisen käytettävyyteen vaikuttaa olennaisesti se, miten yritysjärjestelyitä koskeva verolainsäädäntö kehittyy Suomessa ja muissa EU-valtioissa. Suomen verolainsäädännössä ei ole erityissäännöksiä kolmikantasulautumisesta. Tästä syystä on ainakin osittain epäselvää, mitä verosäännöksiä sovelletaan kotimaiseen ja rajat ylittävään kolmikantasulautumiseen.

Myös kotipaikan siirtoa koskeva sääntely olisi sinänsä yritysten kannalta tarpeen, mutta tässä vaiheessa tällaisen kansallisen sääntelyn toimivuuteen liittyisi huomattavia epävarmuustekijöitä erityisesti henkilöstöedustuksen järjestämisen suhteen, koska tältä osin soveltuvaa riittävän selkeätä EU-tasoista sääntelymallia ei ole käytettävissä. Kotipaikan siirron kansallisen sääntelyn osalta on syytä odottaa kunnes kotipaikan siirtoa koskevan direktiivin sisältö on selvillä.

EU:n komission arvion mukaan konsernirakenteista luopuminen vähentää huomattavasti hallintokustannuksia. Kulujen vähentymisestä hyötyisivät erityisesti luvanvaraista rahoitus- ja vakuutustoimintaa useammassa valtiossa harjoittavat suuret yritykset.

Ehdotuksen valmistellut työryhmä arvioi, että muut säästöt hallintokuluissa ovat vähäisempiä, koska käytännössä yrityksen toisessa valtiossa sijaitsevaan sivuliikkeeseen sovelletaan kohdevaltion kirjanpitovaatimuksia ainakin siltä osin kuin se on tarpeen sivuliikkeen toiminnan verottamiseksi kohdevaltiossa. Samaan arvioon on päädytty aiemmin eurooppayhtiö- ja eurooppaosuuskuntalainsäädännnön valmistelussa.

Eurooppayhtiö- ja eurooppaosuuskuntalainsäädännön valmistelun yhteydessä saadun palautteen perusteella työryhmä arvioi, että konsernirakenteesta luopuminen voi helpottaa pääoman käytön tehostamista erityisesti rahoitus- ja vakuutustoimintaa harjoittavissa yrityksissä. Pääoman käyttöä helpottaa se, että rahoituksen siirtämiseen esimerkiksi eri kohdevaltioissa toimivien sivuliikkeiden välillä ei sovelleta varojen käyttöä koskevaa kohdevaltion yhtiölainsäädäntöä eikä vakavaraisuusvaatimuksia.

Direktiivin valmistelun yhteydessä ei tehty sellaista vaikutusarvioita, jonka perusteella voitaisiin arvioida yksityiskohtaisemmin direktiivin vaikutuksia suomalaisten yritysten ja niiden sidosryhmien kannalta. Tämän vuoksi vaikutuksia Suomessa on arvioitu ulkomaisten yritysten tytäryrityksistä Suomessa sekä suomalaisten yritysten ulkomaisista tytäryrityksistä ulkomailla muuten saatavilla olevien tietojen perusteella. Aiemmin julkaistua tietoja on saatu Tilastokeskuksesta, Suomen Pankista ja konserniverokeskuksesta, minkä lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen eräitä tutkimuksia tausta-aineistoineen.

Tilastokeskus tilastoi ulkomaisten yritysten tytäryritysten toimintaa Suomessa. Tilastojen mukaan Suomessa vuonna 2005 toimineiden yli 3 400 ulkomaisen yrityksen tytäryhtiön ja sivuliikkeen yhteenlaskettu liikevaihto oli yli 68 miljardia euroa ja työntekijöiden määrä noin 189 000 henkilöä. Näiden osuus kaikista Suomessa toimivista yrityksistä oli noin 1,5 prosenttia yritysten lukumäärällä mitattuna, vajaat 22 prosenttia kaikkien yritysten liikevaihdosta ja yli 14 prosenttia henkilöstöstä.

Kaikkiaan tytäryritysten omistus jakaantui 44 eri maahan. Sääntelyn kannalta keskeisistä EU-25-maista omistettujen yritysten osuus kaikista tytäryrityksiä oli lukumääräisesti noin 72 prosenttia (liki 2 500 yritystä), liikevaihdosta noin 63 prosenttia (yli 43 miljardia euroa) ja henkilöstöstä noin 73 prosenttia. Yksittäisiä maita tarkasteltaessa lukumääräisesti eniten Suomessa toimi ruotsalaisia tytäryrityksiä (815 kappaletta), toiseksi eniten yhdysvaltalaisia (547 kappaletta) ja kolmanneksi eniten saksalaisia tytäryrityksiä (375 kappaletta).

Toimialoittain tarkasteltuna merkittävintä on ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminta tukku- ja vähittäiskaupassa, jossa toimi yli 1 500 ulkomaisten yritysten tytäryritystä. Näiden osuus kokonaislukumäärästä oli noin 44 prosenttia, liikevaihdosta 43 prosenttia ja henkilöstöstä noin 20 prosenttia. Toiseksi suurin osuus toimialoista oli kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut (noin 650 yritystä) ja kolmanneksi suurin oli teollisuus (500 yritystä). Koko rahoitustoimialan osuus Suomessa toimivista ulkomaisista tytäryhtiöistä ja sivuliikkeistä oli vuonna 2005 noin 7 prosenttia (241 yritystä) kaikista ulkomaisista yrityksistä ja kaikista rahoitusalan yrityksistä. Rahoitusalan yritysten palveluksessa on noin 43.000 henkeä. Kun Sampo Pankki Oyj siirtyy tanskalaisen Danske Bank A/S:n omistukseen 9.11.2006 julkistetun sopimuksen mukaisesti, ulkomainen ja kotimainen omistus suomalaisessa rahoitustoiminnassa jakautuu siten, että ulkomaisen omistuksen osuus on noin 70% alan yritysten taseiden loppusummasta, noin 50% talletuksista ja luotonannosta ja kotimaisista TARGET-maksuista, noin 60% rahastoliiketoiminnasta ja kotimaisista vähittäismaksuista ja yli 80% pörssikaupoista (Suomen Pankki, Rahoitusjärjestelmän vakaus 2006, Euro & Talous, s. 28). Konsernitasolla vahinkovakuutuksesta ulkomaisten yritysten tytäryhtiöiden markkinaosuus oli 0,3% ja sivuliikkeiden osuus oli 3,3% vuonna 2005. Henkivakuutuksessa ulkomaisten yritysten tytäryhtiöiden markkinaosuus oli 30,2% ja sivuliikkeiden osuus 6,4% (Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto).

Suomen Pankki tilastoi suomalaisten yritysten ulkomaisten tytäryritysten ja sivuliikkeiden toimintaa. Tilastointiperusteet eivät Suomen Pankilla ole samanlaiset kuin Tilastokeskuksella, joten tilastotiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia. Merkittävin ero tilastoissa on, että Suomen Pankin tilastoista ilmenevät vain yritysten liikevaihtoa ja henkilöstöä koskevat tiedot. Sen sijaan tilastoissa ei näy, kuinka paljon tytäryrityksiä oli eri maissa. Tilastoissa eivät myöskään näy lainkaan sellaisten ulkomailla toimivien tytäryritysten ja sivuliikkeiden tiedot, joiden tase on alle 5 miljoonaa euroa.

Maanosittain tarkasteltuna Eurooppa on merkitykseltään selkeästi suurin alue ulkomailla toimivien tytäryritysten kohdalla. Vuonna 2005 ulkomailla toimivien tytäryritysten liikevaihto oli yhteensä vajaa 130 miljardia euroa, mistä Euroopassa toimivien yritysten osuus oli noin 66 % (noin 85 miljardia euroa). Henkilökuntaa näillä yrityksillä oli yhteensä hieman vajaa 350 000 henkilöä, joista Euroopan maissa työskenteli noin 71 prosenttia (vajaa 250 000 henkilöä).

Toimialoittain tarkasteluna merkittävintä on teollisuuden ulkomailla toimivien tytäryritysten toiminta. Teollisuuden osuus yritysten henkilöstöstä oli vuonna 2005 noin 68 prosenttia (vajaa 239 000 henkilöä) ja osuus liikevaihdosta noin 58 prosenttia (noin 74,5 miljardia euroa). Palvelualoilla sekä henkilöstön että liikevaihdon kasvu viimeisten kymmenen vuoden aikana oli kuitenkin ripeämpää kuin teollisuudessa.

Ulkomailla toimivien tytäryritysten merkitys on kasvanut voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2005 niiden henkilökunnan määrä oli noin 2,6-kertainen ja liikevaihdon määrä noin 3,4-kertainen vuoteen 1996 verrattuna.

Yllä käsitellyt tilastotiedot antavat yleiskuvan nykytilasta niiden konsernirakenteiden kohdalla, joilla on suoria liittymiä Suomeen ja joihin ehdotettu sääntely voi vaikuttaa. Luvuista ei suoraan voida johtaa arvioita tulevien rakennejärjestelyiden määrästä tai muista vaikutuksista, mutta ne helpottavat mahdollisten rajat ylittävien rakennejärjestelyiden rajaamista ja muutosten suunnan ennakointia.

Tilastojen perusteella ulkomaisten konsernien toiminta Suomessa ja suomalaisten konsernien toiminta ulkomailla on taloudellisesti hyvin merkittävää. Tämän vuoksi rajat ylittävien rakennejärjestelyiden helpottaminen voi vaikuttaa merkittävästi ainakin Suomessa toimivien yritysten hallinnollisiin rakenteisiin. Suomalaisten yritysten kannalta mahdollisuus kehittää joustavammin hallinnollisia rakenteita on lähtökohtaisesti myönteistä. Käytettävissä olevien tilastotietojen valossa on kuitenkin mahdotonta arvioida tällaisten muutosten euromääräisiä vaikutuksia edes suuntaa-antavasti. Joka tapauksessa potentiaali merkittäviin kustannussäästöihin on huomattava ottaen huomioon konsernirakenteiden suuri lukumäärä ja niiden suuri taloudellinen merkitys.

Tarkasteltaessa säädösmuutosten vaikutuksia on huomattava, että hallinnollisten kustannusten vähenemisen ohella muutokset voivat johtaa muunkinlaisiin vaikutuksiin. Yhtiöoikeudellisen rakenteen virtaviivaistaminen voi ainakin pidemmällä aikavälillä vaikuttaa myös siihen, missä yhtiö toimii.

Käytännössä rajat ylittävän sulautumisen ja jakautumisen suosioon vaikuttaa olennaisesti sulautumista, jakautumista, yrityksen toimintaa ja rajat ylittävää voitonjakoa koskeva verosääntely. Rajat ylittävä sulautuminen ja jakautuminen voidaan toteuttaa veroneutraalisti elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52—52 b §:n mukaisesti. Säännökset perustuvat Neuvoston direktiiviin 90/434/ETY eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä, jota on viimeksi muutettu direktiivillä 2005/19/EY. Veroneutraalisuuden edellytyksenä on se, että sulautuvan tai jakautuvan yhtiön varat ja velat jäävät tosiasiallisesti liittymään vastaanottavan yhtiön sulautuvan tai jakautuvan yhtiön asuinvaltioon muodostuvaan kiinteään toimipaikkaan. Rajat ylittävä sulautuminen tai jakautuminen ei myöskään aiheuta arvonlisäverokustannuksia siltä osin kuin sulautuvan tai jakautuvan yhtiön varat jäävät sulautuvan tai jakautuvan yhtiön asuinvaltiossa jatkettavaan vähennyskelpoiseen käyttöön. Voiton kotiuttaminen sivuliikerakenteessa ei pääsääntöisesti aiheuta veroseuraamuksia, vaikkakin myös konserniyritysten välillä maksettavat osingot on laajalti vapautettu sekä lähdeverosta että tuloverosta Neuvoston direktiivillä 90/435/ETY eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä.

Ei ole selvitetty, minkälaisia verovaikutuksia rajat ylittävällä sulautumisella tai jakautumisella voi olla kansallisten verojärjestelmien välisten erojen perusteella. Eroja tulee paitsi verokannasta myös veropohjan laajuudesta ja voitonjakoa koskevista verosäännöksistä.

Mahdollisuus rajat ylittävään sulautumiseen ja jakautumiseen lisännee tarvetta verotuksen kehittämiseen varsinkin, jos EU:n jäseninä olevien naapurivaltioidemme verotusta pidetään yleisesti olennaisesti yritysystävällisempänä kuin suomalaista verotusta. Merkittävät verotuserot voivat kannustaa myös pienempiä yrityksiä sulautumaan tai jakautumaan rajan yli. Toisaalta sulautumisen ja jakautumisen veroneutraalisuuden edellytyksenä oleva kiinteän toimipaikan muodostumisen vaatimus estää yhtiöitä pääsemästä pois Suomen verotusvallan alaisuudesta pelkästään rajat ylittävän sulautumisen tai jakautumisen perusteella.

On erittäin vaikeata ennakoida, miten mahdollisuus rajat ylittävään sulautumiseen ja jakautumiseen vaikuttaa yksittäisten yritysten ratkaisuihin. Rajat ylittävän sulautumisen ja jakautumisen helpottaminen lisää kuitenkin jäsenvaltioiden välistä kilpailua yrityksistä esimerkiksi sen suhteen, miten yrityksen kotipaikan perusteella määräytyvää lainsäädäntöä tulevaisuudessa kehitetään yhtiö-, vero- ja työoikeuden alalla sekä kansallisesti että EU-tasolla.

Kaupparekisterin mukaan vuosina 2000—2006 Suomessa toteutettiin vuosittain 1 000—1 300 kansallista sulautumista ja jakautumista. Patentti- ja rekisterihallituksen arvion mukaan näistä 75 % oli sulautumisia ja 25 % jakautumisia. Selvästi suurin osa kansallisista sulautumisista oli tytäryhtiösulautumisia. Kaupparekisterissä oli 30 päivänä kesäkuuta 2007 noin 183 000 osakeyhtiötä.

Konserniverokeskuksen asiakaskonsernit toteuttivat vuosina 2003—2006 vuosittain 190—270 kansallista sulautumista, joissa vastaanottavien yhtiöitä oli 90—140. Samana aikana näissä konserneissa toteutettiin kansallisia jakautumisia siten, että 6—11 yhtiötä jakautui 13—24 yhtiöksi. Konserniverokeskuksen asiakkaana on noin 250 suurempaa konsernia, joihin kuuluvien yhtiöiden lukumäärä on vähentynyt samana aikana 3 000:sta 2 500:aan.

Todennäköisesti myös suurin osa rajat ylittävistä sulautumisista tulee olemaan tytäryhtiösulautumisia.

Oman pääoman menetystä koskevan ilmoitusvelvollisuuden muutos selventää ilmoitusvelvollisuuden sisältöä ja jossain määrin rajoittaa ilmoitusvelvollisuutta sillä seurauksella, että ilmoituksia tehdään todennäköisesti nykyistä harvemmin.

Talletussuoja ja sijoittajien korvausrahasto. Suomalaisen luottolaitoksen sulautuminen tai jakautuminen toiseen valtioon rekisteröitävään luottolaitokseen voi tallettajien kannalta rajoittaa tai laajentaa talletussuojaa riippuen vastaanottavan valtion talletussuojajärjestelmästä. Käytännössä talletussuojan taso voi vaihdella eri valtioiden välillä myös sen vuoksi, että talletuksen määritelmää ei ole harmonisoitu EU:ssa. Jos vastaanottavassa valtiossa talletussuoja ei esimerkiksi koske määräaikaistalletuksia, luottolaitos voi kuitenkin harkintansa mukaan liittää suomalaisen sivukonttorinsa määräaikaistalletukset Suomen talletussuojajärjestelmään.

Nykyinen talletussuojan rahoitusjärjestelmä voi käytännössä aiheuttaa sen, että luottolaitoksen sulautumiseen tai jakautuminen toiseen valtioon rekisteröitävään luottolaitokseen ei ole liiketaloudellisia perusteita merkittävien lisäkustannusten tai kilpailuvääristymän vuoksi.

Talletussuojarahaston kannalta sulautumisen ja jakautumisen vaikutukset riippuvat siitä, miten toisen valtion talletussuojajärjestelmän piiriin siirtyminen tullaan sääntelemään.

Euroopan yhteisöjen komissio on antanut 27. marraskuuta 2006 Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedonannon (KOM(2006) 729 lopullinen) koskien talletusten vakuusjärjestelmistä annetun direktiivin 94/19/EY uudelleentarkastelua. Komissio katsoo tiedonannossaan nykyisen sääntelyn toistaiseksi riittäväksi, joten asia jää tässä vaiheessa kansallisten ratkaisujen varaan.

Edellä talletussuojan osalta esitetty koskee vastaavasti sijoittajien korvausjärjestelmää sillä poikkeuksella, että tiettävästi komissio ei ole arvioinut tarvetta sijoittajien korvausjärjestelmän uudistamiseen.

Rahoitusmarkkinat. Rajat ylittävä sulautuminen ja jakautuminen saattaa pitemmällä aikavälillä vaikuttaa rahoitusmarkkinoiden rakenteeseen ja sitä kautta Rahoitustarkastuksen rahoituspohjaan.

Osakkeenomistajat, jäsenet ja muut sijoittajat. Rajat ylittävällä sulautumisella ja jakautumisella ei ole välittömiä kielteisiä vaikutuksia osakkeenomistajien, jäsenten ja muiden sijoittajien asemaan, koska näiden oikeudet sulautumisessa turvataan vastaavalla tavalla kuin kansallisessa sulautumisessa ja jakautumisessa.

Toisaalta sijoittajalle voi aiheutua lisäkustannuksia sijoituksen turvaamiseen liittyvien oikeussuojakeinojen käyttämisestä esimerkiksi pitkäaikaiseen eläkesijoittamiseen liittyvän veroedun menettämisen vuoksi. Tällaisia seurauksia voi syntyä myös kansallisessa sulautumisessa, jakautumisessa, liiketoiminnan luovutuksessa tai muussa rakennejärjestelyssä, jonka mahdollisuuteen sijoittajan on kiinnitettävä huomiota sijoituspäätöstä tehdessään. Rajat ylittävien rakennejärjestelyjen myötä sellaiset tilanteet saattavat kuitenkin yleistyä, joissa esimerkiksi vapaaehtoisen eläkevakuutussopimuksen tai muun vastaavan pitkäaikaisen sijoituksen tehneellä on tarve vaihtaa sijoituskohdetta sijoittajansuojan tason muutoksen vuoksi,

Henkilöstö. Rajat ylittävällä sulautumisella ja jakautumisella ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia suomalaisten yritysten henkilöstön kannalta. Jos kuitenkin suomalainen yritys sulautuu tai jakautuu toiseen valtioon rekisteröitävään yritykseen, Suomen palkkaturvalainsäädäntöä ei enää sovelleta työnantajan palveluksessa ulkomailla työskentelevään työntekijään, vaikka hänen kotipaikkansa on Suomessa (palkkaturvalain (866/1998) 2 §).

Kotitaloudet ja ympäristö. Rajat ylittävät sulautumiset ja jakautumiset eivät vaikuta välittömästi kotitalouksien asemaan eikä niillä ole ympäristövaikutuksia.

Julkistalous. Rajat ylittävillä sulautumisilla ja jakautumisilla ei ole välittömiä valtiontaloudellisia vaikutuksia. Mahdollisuus rajat ylittävään sulautumiseen ja jakautumiseen voi lisätä jäsenvaltioiden välistä kilpailua yrityksistä myös yritysverotuksen suhteen.

Käytännössä verotuksessa tunnustettuja rajat ylittäviä sulautumisia ja jakautumisia on tähän mennessä ollut vain muutamia. Ehdotettavan yhtiöoikeudellisen sääntelyn myötä rajat ylittävien yritysjärjestelyjen toteuttaminen tulee lähitulevaisuudessa helpommaksi ja määrän voidaan odottaa lähtevän kasvuun.

Ehdotettu rajat ylittäviä jakautumisia koskeva sääntely tulee mahdollistamaan järjestelyjä myös sellaisissa tilanteissa, joissa verotuksen huojennussäännökset eivät sovellu. Tämä ei sinänsä aiheuta muutostarpeita verosäännöksiin, koska tilanne on yhtiölainsäädännön ja verolainsäädännön erilaisista tavoitteista johtuen tavanomainen. Yhtiöoikeudellisen direktiivin mukaisten säännösten voimaan saattamisen seurauksena myös yritys-järjestelyjen verotusta koskevan direktiivin mukaiset säännökset tulevat sovellettaviksi nykyistä suurempaan joukkoon ulkomaisia ja kotimaisia yrityksiä. Entistä laajemmalla soveltamisalalla ei sinänsä arvioida olevan merkittävää taloudellista vaikutusta, koska direktiivi periaatteessa turvaa jäsenvaltioiden verotusoikeutta muun muassa kiinteää toimipaikkaa koskevan sääntelyn avulla. Ilman veroseuraamuksia tapahtuvien yritysjärjestelymahdollisuuksien laajentuminen lisää kuitenkin myös erilaisia verosuunnittelumahdollisuuksia. Ehdotetut muutokset merkitsevät yrityksille mahdollisuutta tehdä aikaisempaa laajemmin rakennejärjestelyjä, mikä parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja helpottaa niiden investointien sijaintipaikkaa koskevaa päätöksentekoa. On myös mahdollista, että ulkomaiset yritykset suuntaisivat toimintaansa Suomeen nykyistä enemmän. Tämänsuuntaisella kehityksellä saattaisi olla myönteisiä vaikutuksia myös valtiontalouteen.

Rajat ylittävien sulautumisten ja jakautumisten riittävän verovalvonnan edellytyksenä on, että kansainvälinen tiedonvaihto ja EU-jäsenvaltioiden väliset simultaanitarkastukset saadaan toimimaan tehokkaasti yhteisten periaatteiden mukaisesti. Nykyisin vain arvonlisäverotusta koskevien VIES-tietojen vaihto toimii melko hyvin sovittujen muotojen ja aikarajojen (3 kuukautta) puitteissa. Tuloverotukseen liittyvän tietojenvaihdon aikaraja on 6 kuukautta, mikä käytännössä usein ylittyy. Rajat ylittävien yritysjärjestelyjen ja maiden välisen verokilpailun tilanteissa nykyinen vapaaehtoisuuden pohjalta tapahtuva simultaanitarkastus ei käytännössä ole toimiva ratkaisu verohallinnon mukaan.

Ehdotuksen mukaan Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävien määrä kasvaa, koska virasto käsittelee rajat ylittävää sulautumista ja jakautumista koskevat ilmoitukset ja hakemukset sekä antaa rajat ylittävän sulautumisen ja jakautumisen täytäntöönpanoon liittyviä todistuksia ja ilmoituksia. Koska Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisterin tietojärjestelmää ollaan uudistamassa, nykyiseen järjestelmään tehtäneen vain välttämättömät muutokset, minkä vuoksi tietojärjestelmäkustannukset eivät ole merkittäviä. Uuden rekisteröitävän toimenpiteen käyttöönoton vuoksi rekisteriviranomaisen tulee toteuttaa myös muita käytännön järjestelyjä, joista aiheutuu käyttöönoton alkuvaiheessa kustannuksia. Perustamiskustannukset katetaan maksuilla, jotka rekisteröintivelvollisilta peritään Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisterin suoritteista.

Rahoitustarkastuksen toiminnasta aiheutuvat kustannukset katetaan viraston valvottavilta perittävillä valvontamaksuilla. Luottolaitosten maksuilla katetaan huomattava osa viraston kustannuksista.

Suuren luottolaitoksen sulautuminen tai jakautuminen rajan yli toiseen valtioon merkitsee valvontamaksutulojen merkittävää alenemista ja saattaa siten johtaa Rahoitustarkastuksen taloudellisen aseman heikkenemiseen. Rajan yli sulautuminen ja jakautuminen voi johtaa myös valvontatoiminnan rakenteellisiin muutoksiin, koska valvonta siirtyy uuden kotivaltion viranomaisille.

Eurooppayhtiö ja eurooppaosuuskunta. Mahdollisuus rajat ylittävään sulautumiseen vähentänee olennaisesti eurooppayhtiö- ja eurooppaosuuskuntamuodon merkitystä. Samansuuntaisesti saattaa vaikuttaa EU:n komissiossa valmisteltavana oleva ehdotus direktiiviksi kotipaikan siirtämisestä toiseen jäsenvaltioon.

Yritysten henkilöstö. Rajatylittävä sulautuminen ja jakautuminen ei lähtökohtaisesti heikennä suomalaisten työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua yritysten hallintoon verrattuna voimassa olevaan henkilöstön edustamista koskevaan sääntelyyn.

Sulautuminen on yritysjärjestelynä sellainen, että sillä lähtökohtaisesti voidaan olettaa olevan työllisyysvaikutuksia. Sulautumisella haettuja hyötyjä ovat muun muassa toimintojen yhdenmukaistaminen ja tämän myötä päällekkäisten toimintojen lopettaminen. Näin ollen voidaan olettaa, että sulautumisilla on yritysten hallinnollisen henkilöstön työllisyyttä alentavia vaikutuksia. Toisaalta sulautumisten samoin kuin jakautumisten tarkoituksena on parantaa yritysten toimintamahdollisuuksia.

Valvontaviranomaisten toiminta. Rahoitustarkastuksen kannalta rajat ylittävien sulautumisten ja jakautumisten sääntelystä voi periaatteessa seurata merkittäviä muutoksia valvottavien lukumäärään, kokoon ja toimintaan erityisesti osakeyhtiömuotoisten luottolaitosten osalta. Osuuspankkien ja säästöpankkien paikallisen luonteen vuoksi muutoksia tuskin käytännössä tapahtuu näiden osalta.

Rajat ylittävä sulautuminen ja jakautuminen voi johtaa joihinkin valvontatoimintojen muutoksiin, jos valvonta siirtyy vastaanottavan valtion viranomaisille. Tarve valvontaviranomaisten yhteistyöhön muiden valtioiden valvontaviranomaisten kanssa lisääntyy rajat ylittävän sulautumisen ja jakautumisen yhteydessä.

Viranomaisten henkilöstö. Rajat ylittäviin sulautumisiin ja jakautumisiin liittyvät rekisteröinnit ja muut viranomaistehtävät voidaan hoitaa rekisteriviranomaisen nykyisellä henkilöstöllä.

Oikeusministeriö asetti 11 päivänä heinäkuuta 2006 työryhmän laatimaan ehdotuksen hallituksen esitykseksi pääomayhtiöiden rajat ylittäviä sulautumisia koskevan direktiivin täytäntöönpanon voimaan saattamiseksi tarvittavaksi yhtiöoikeudelliseksi sääntelyksi. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli arvioida, miten EYTI:n Sevic-päätös on otettava huomioon ja onko tarvetta säätää myös rajat ylittävästä jakautumisesta. Tavoitteeksi asetettiin rajat ylittäviä sulautumisia koskeva sääntely, joka vastaa mahdollisimman pitkälti kansallisia sulautumisia koskevaa sääntelyä ja jossa otetaan huomioon osakkeenomistajien, jäsenten, sijoittajien ja velkojien tarpeet, jotka liittyvät suomalaisen yrityksen sulautumiseen toiseen valtioon.

Työryhmässä olivat oikeusministeriön lisäksi edustettuina valtiovarainministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Patentti- ja rekisterihallitus, Rahoitustarkastus, Vakuutusvalvontavirasto, Elinkeinoelämän keskusliitto ry, Keskuskauppakamari, Suomen Pankkiyhdistys ry ja Suomen Vakuutusyhtiöiden keskusliitto ry.

Työryhmä otti nimekseen Rajat ylittävien sulautumisien ja jakautumisien yhtiöoikeudellinen sääntely –työryhmä.

Ehdotuksen valmistelun aikana työryhmä kuuli etutahoja ja asiantuntijoita, kuten elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden etujärjestöjä, eri viranomaistahoja sekä yhtiöoikeuden asiantuntijoita. Valmistelun aikana työryhmä seurasi myös rajat ylittävää sulautumista koskevan kansallisen lainvalmistelun etenemistä erityisesti Ruotsissa ja muissa pohjoismaissa sekä Virossa.

Työryhmän muistio luovutettiin 3 päivänä tammikuuta 2007 oikeusministeriölle.

Ehdotuksesta hallituksen esitykseksi pyydettiin lausunnot 55 eri taholta, jotka edustivat yrityksiä, viranomaisia, tiedeyhteisöjä, työmarkkinajärjestöjä, teollisuutta ja kauppaa, yrittäjiä, tilintarkastusyhteisöjä ja asianajajia sekä pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja muita rahoituspalveluiden tarjoajia. Lausuntopyyntö lähetettiin 3 päivänä tammikuuta ja lausuntoaika päättyi 9 päivänä maaliskuuta, mihin mennessä saatiin 27 lausuntoa.

Lausuntokierroksen jälkeen ehdotus on valmisteltu oikeusministeriössä. Yhteenveto lausunnoista ja lausuntopalautteen perusteella tarkistettu luonnos hallituksen esitykseksi on ollut nähtävänä oikeusministeriön internetsivulla kesäkuun puolivälistä 2007 lähtien. Lisäksi laadittu arvio lausunnoista on lähetetty tiedoksi lausunnonantajille samanaikaisesti.

Suomen yrittäjien ja Taloushallintoliiton aloitteen perusteella oikeusministeriössä valmisteltiin kesällä 2007 virkatyönä ehdotus osakeyhtiön oman pääoman vähenemistä koskevien säännösten tarkistukseksi (ks. 2.3 ja 3 kohta). Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot 5.2 kohdassa mainituilta tahoilta. Lausuntopyyntö lähetettiin 9 päivänä heinäkuuta ja lausuntoaika päättyi 20 päivänä elokuuta, mihin mennessä saatiin 31 lausuntoa.

Toinen tarkistettu luonnos hallituksen esitykseksi on ollut nähtävänä oikeusministeriön internetsivulla elokuun 13 päivästä 2007 lähtien ja siitä on samanaikaisesti tiedotettu lausunnonantajille.

Direktiivin 16 artiklassa säädetystä työntekijöiden osallistumisjärjestelmästä on tarkoitus säätää työlainsäädännössä. Tämän artiklan täytäntöönpanoon liittyen työministeriössä on valmisteltu henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain (725/1990, hallintoedustuslaki) muuttamista koskeva ehdotus hallituksen esitykseksi, jonka sisältämän sääntelyn on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan kuin tässä ehdotuksessa ehdotetut muutokset. Rajat ylittävää sulautumista ei voida rekisteröidä ennen työlainsäädännön muutoksen voimaantuloa.

Vakuutustoimintaa harjoittavien yritysten rajat ylittäviä sulautumisia koskevat säännökset valmistellaan erikseen sosiaali- ja terveysministeriön johdolla vakuutusyhtiölain kokonaisuudistuksessa, jota koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2007. Esityksessä ehdotettaneen myös osakeyhtiölain voimaanpanosta annetun lain 1 §:n muuttamista.

Rahoitusvälineiden markkinat –direktiivin (2004/39/ETY, jäljempänä MiFID) keskeisenä tavoitteena on edistää rahoitusvälineiden sisämarkkinoiden toimivuutta. Tähän tavoitteeseen pyritään muun muassa lisäämällä kilpailua arvopaperien ja muiden rahoitusvälineiden kaupankäynnin järjestämisessä. Direktiivi on saatettava kansallisesti voimaan viimeistään 1 marraskuuta 2007. Direktiivin täytäntöönpanoa koskevassa hallituksen esityksessä laiksi sijoituspalveluyrityksistä, laiksi arvopaperimarkkinalain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 43/2007) on ehdotettu muun muassa uuden sijoituspalveluyrityksiä koskevan lain säätämistä ja rakenteellisia muutoksia arvopaperipörssitoiminnan sääntelyyn. Nyt ehdotettavat arvopaperipörssin ja muuta säänneltyä rahoituselinkeinoa harjoittavan yrityksen rajat ylittävää sulautumista ja jakautumista koskevat säännökset on eduskuntakäsittelyn yhteydessä sovitettava yhteen esityksessä 43/2007 ehdotetun sääntelyn kanssa.

Direktiivin täytäntöönpanoon liittyvät kansallisen lainsäädännön muutosehdotukset annetaan jäsenvaltioissa pääosin syksyn 2007 aikana. Direktiivin täytäntöönpanon viivästyminen toisessa ETA-valtiossa voi merkittävästi vaikeuttaa rajat ylittävän sulautumisen toteuttamista tällaisesta jäsenvaltiosta olevan yhtiön kanssa. Täytäntöönpanon viipyminen ei kuitenkaan kokonaan estä tällaista sulautumista, koska EY-tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella oikeus rajat ylittävän sulautumiseen voi olla suoraan sijoittautumisvapauden perusteella.

Rajat ylittävästä jakautumisesta on yhtiöoikeudelliset säännökset vain Tanskassa, jossa rajat ylittäviä sulautumisia ja jakautumisia koskevat yhtiölain säännökset tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2007.

Esityksen valmistelun yhteydessä on harkittu rajat ylittävää sulautumisen sallimista myös ETA-alueen ulkopuolisesta kolmannesta valtiosta olevan yhtiön kanssa. EU- ja ETA-velvoitteita laajempi soveltamisala voisi olla tarpeen suomalaisten yhtiöiden toimintamahdollisuuksien ja Suomeen suuntautuvien kansainvälisten investointien edistämiseksi. OECD-valtioihin rajattua tai rajoittamatonta soveltamisalaa ei ehdoteta seuraavista syistä:

- Käytettävissä ei ole tietoja siitä, miten kolmansien valtioiden yhtiömuodot, osakeyhtiö mukaan lukien, ja niitä koskeva osakkeenomistajien sekä velkojien ja muiden sivullisten suojaksi säädetty tietojenantovelvollisuus vastaavat suomalaisia yhtiömuotoja sekä kaupparekisteri-, kirjanpito- ja arvopaperimarkkinalainsäädännössä säädettyä tietojenantovelvollisuutta. Kolmansien valtioiden yhtiömuodot ja lakisääteinen tietojenantovelvollisuus voivat poiketa suomalaisesta käytännöstä olennaisemmin kuin muiden ETA-valtioiden käytännöt;

- Rajat ylittävän sulautumisen kannalta olennaista rekisteri- ja valvontaviranomaisyhteistyötä ei ole järjestetty suhteessa kolmansiin valtioihin;

- Talletussuojassa ja sijoittajien korvausjärjestelmässä ei ole otettu huomioon sulautumista kolmanteen valtioon;

- Käytettävissä ei ole ollut tietoja siitä, miten henkilöstön osallistumisoikeus järjestettäisiin, jos suomalainen yhtiö sulautuisi kolmanteen valtioon rekisteröitävään yhtiöön.

Esityksen valmistelun yhteydessä ei ole arvioitu rajat ylittävään sulautumiseen liittyvää verolainsäädännön ja verovalvonnan muutostarvetta, joka on tarvittaessa selvitettävä valtiovarainministeriön toimesta. Valmistelun yhteydessä ei myöskään ole selvitetty eläkesäätiölainsäädännön ja vakuutuskassalainsäädännön muutostarvetta, joka on tarvittaessa selvitettävä sosiaali- ja terveysministeriön toimesta.

Rajat ylittävä sulautuminen olisi myös otettava huomioon, kun talletussuojajärjestelmän, sijoittajien korvausjärjestelmän sekä Rahoitustarkastuksen toiminnan sääntelytarvetta sekä organisointi- sekä rahoitustarpeita arvioidaan.

16 luku Sulautuminen

Osakeyhtiölain 16 lukuun ehdotetaan lisättäväksi säännökset rajat ylittävästä sulautumisesta. Ehdotetut säännökset sisältyvät 19—28 §:ään, minkä lisäksi luvun 4, 6 ja 14 §:ää ehdotetaan muutettavaksi. Rajat ylittävän sulautumisen osalta ehdotetaan direktiivin pakottaviin säännöksiin perustuvia kansallisesta sulautumisesta poikkeavia vaatimuksia ja sellaisia kansallisten sulautumissäännösten soveltamista koskevia lainvalintasääntöjä, joiden perusteella ratkaistaan kansallista sulautumista koskevien säännösten soveltaminen rajat ylittävään sulautumiseen osallistuviin koti- ja ulkomaisiin yhtiöihin.

Yhteenveto rajat ylittävän sulautumisen toteuttamisesta

Rajat ylittävän sulautumisen määritelmä ja sulautumiseen osallistuvat yhtiöt. Rajat ylittävään sulautumiseen sovelletaan luvun 1 §:n säännöstä, jonka mukaan osakeyhtiö (sulautuva yhtiö) voi sulautua toiseen osakeyhtiöön (vastaanottava yhtiö), jolloin sulautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle ja sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat sulautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita. Sulautumisvastike saa olla myös rahaa, muuta omaisuutta ja sitoumuksia. Rajat ylittävä sulautuminen voidaan toteuttaa 2 §:n mukaisesti absorptiosulautumisena, kombinaatiosulautumisena, tytäryhtiösulautumisena tai kolmikantasulautumisena. Rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvilla yhtiöillä tarkoitetaan sekä sulautuvaa ja vastaanottavaa osakeyhtiötä että ulkomaista osakeyhtiötä.

Rajat ylittävään sulautumiseen voi osallistua vain sellaisen ulkomainen yhtiö, joka on suomalaiseen osakeyhtiöön rinnastettava yhtiö. Suomalaiseen yhtiöön rinnastettavana yhtiönä pidetään aina sellaista yhtiötä, joka on direktiivin 68/151/ETY (ns. julkistamisdirektiivi) 1 artiklassa tarkoitettu yhtiö. Suomalaiseen yhtiöön rinnastettava yhtiö on myös sellainen muu yhtiö, jolla on osakepääomaa tai vastaavaa pääomaa, joka on oikeushenkilö ja jolla on omaisuutta, joka yksin vastaa yhtiön veloista ja johon sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaisia julkistamisdirektiivissä osakkeenomistajien, jäsenten ja sivullisten suojaamiseksi säädettyjä takeita vastaavia ehtoja. Tällaisia yhtiöitä ovat mm. ETA-valtioissa olevat yhtiöt, joihin sovelletaan julkistamisdirektiiviä.

Suomalainen osakeyhtiö voi osallistua myös sellaiseen rajat ylittävään sulautumiseen, jossa se sulautuu sellaiseen osakeyhtiön kaikki osakkeet omistavaan ulkomaiseen oikeushenkilöön, joka rinnastetaan suomalaiseen osuuskuntaan, osuuspankkiin, säästöpankkiin tai keskinäiseen vakuutusyhtiöön joka on perustettu toisen ETA-valtioon kuuluvan valtion lainsäädännön mukaisesti ja jonka sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka on ETA-valtiossa.

Sulautumissuunnitelma, hallituksen selvitys ja riippumattoman asiantuntijan lausunto. Rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvat yhtiöt laativat yhteisen sulautumissuunnitelman. Sulautumissuunnitelman tulee sisältää luvun 3 §:ssä säädetyn lisäksi myös ehdotetussa 22 §:ssä mainitut asiat. Kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön hallituksen tulisi lisäksi laatia sulautumisen todennäköisistä seurauksista osakkeenomistajille, velkojille ja työntekijöille selvitys, josta säädettäisiin 22 §:ssä. Riippumattoman asiantuntijan tulee antaa sulautumissuunnitelmasta lausunto. Riippumattomaan asiantuntijaan sovelletaan 4 §:n säännöksiä tilintarkastajasta, kun lausunto annetaan suomalaisen osakeyhtiön osalta. Sulautumisen osapuolina olevat yhtiöt voivat kuitenkin päättää, että riippumattoman asiantuntijan lausunto annetaan yhteisesti kaikille sulautumiseen osallistuville yhtiöille. Direktiivin 8 artiklan 4 kohdan poikkeussäännöstä asiantuntijalausunnon laatimatta jättämisestä ei sovelleta velkojien suojaan liittyvään lausuntoon. Tämän vuoksi ei ole tarpeen muuttaa voimassa olevan lain säännöksiä lausunnon antamisesta silloin, kun osakkeenomistajat suostuvat siihen, että lausunnossa ei arvioida sulautumisen vaikutuksia heidän kannaltaan.

Sulautumissuunnitelman rekisteröiminen ja kuulutus velkojille. Sulautumisen rekisteröimiseen ja velkojille annettavaan kuulutukseen sovelletaan kansallista sulautumista koskevia säännöksiä. Sulautumissuunnitelmaa koskevaan rekisteröinti-ilmoitukseen on liitettävä riippumattoman asiantuntijan lausunto, jos sellainen laaditaan. Kuulutus velkojille annetaan kuten kansallisessa sulautumisessa, mutta säännöstä ehdotetaan muutettavaksi myös kansallisen sulautumisen osalta siten, että oikeus vastustaa sulautumista on myös sellaisella velkojalla, jonka saatava voidaan periä ilman tuomiota tai päätöstä niin kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa säädetään, ja jonka saatava on syntynyt viimeistään rekisteriviranomaisen asettamana määräpäivänä. Sulautumiseen osallistuvien suomalaisten yhtiöiden tulee ilmoittaa kuulutuksesta tunnetuille velkojilleen samoin kuin kansallisessa sulautumisessa. Myös yrityssaneerausta koske säännös luvun 8 §:ssä soveltuu rajat ylittävään sulautumiseen samalla tavalla kuin kansalliseen sulautumiseen.

Rekisteriviranomainen rekisteröi sulautumissuunnitelman samalla tavalla kuin kansallisesta sulautumisesta tehdyn suunnitelman. Direktiivin 6 artiklan 2 kohdassa säädetty julkistamisvelvollisuus on pantu pääosin täytäntöön voimassa olevan osakeyhtiölain 16 luvun 5 §:n ja kaupparekisterilain 14 §:n säännöksillä. Direktiivissä mainitulla virallisella lehdellä tarkoitetaan Suomessa kaupparekisterimerkinnän kuuluttamista. Direktiivin mukaan rekisteriviranomainen on velvollinen julkaisemaan kansallisessa sulautumisessa julkaistavien tietojen lisäksi myös tiedon siitä ulkomaisesta rekisteristä, johon sulautumiseen osallistuvan ulkomaisen yhtiön asiakirjat on talletettu. Tämän vuoksi ehdotetaan, että sulautumissuunnitelmassa tulee mainita myös ulkomainen rekisteri, johon sulautumiseen osallistuva ulkomainen yhtiö on rekisteröity. Rekisteriä koskeva tieto on tarpeen yhtiön ja yhtiömuodon yksilöimistä varten. Direktiivin 6 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön velkojien ja vähemmistöjäsenten oikeuksien toteuttamista koskevista järjestelyistä tulkitaan koskevan vain Suomessa rekisteröityjen sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden velkojia ja osakkeenomistajia koskevia järjestelyitä. Koska Patentti- ja rekisterihallitus antaa kuulutuksen velkojille myös kansallisessa sulautumisessa ja sulautumista vastustaneilla osakkeenomistajilla on oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista suoraan lain nojalla, ei direktiivin säännöksen täytäntöön panemiseksi tarvita näiden oikeuksien julkistamista koskevia erityisiä säännöksiä.

Sulautumisesta päättäminen. Rajat ylittävästä sulautumisesta päätetään sulautumiseen osallistuvissa yhtiöissä samalla tavalla kuin kansallisessa sulautumisessa. Direktiivin 9 artiklan 1 kohdan mukaan kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön yhtiökokous päättää sulautumissuunnitelman hyväksymisestä perehdyttyään 7 ja 8 artiklan mukaisiin kertomuksiin ja lausuntoihin. Direktiivin 7 artiklassa tarkoitetusta johto- tai hallintoelimen selvityksestä ja sitä koskevasta työntekijöiden edustajien lausunnosta ja näiden asiakirjojen nähtävänä pitämisestä ehdotetaan säädettäväksi 22 §:n 3—5 momentissa. Direktiivin 8 artiklassa säädetään riippumattoman asiantuntijan lausunnosta. Sulautumissuunnitelma ja riippumattoman asiantuntijan lausunto on pidettävä osakkeenomistajien saatavana ennen kokousta ja kokouksessa ja ne liitetään kokousasiakirjoihin. Tällä perusteella suomalaisen osallistuvan yhtiön yhtiökokouksen päättäessä sulautumis-suunnitelman hyväksymisestä luvun 9 §:n mukaisesti sen katsotaan perehtyneen mainittuihin asiakirjoihin.

Luvun 9 §:n 1 momentissa säädetään toimivaltaisesta elimestä sulautuvassa yhtiössä. Siinä on otettu huomioon sulautumisdirektiivin 7 artiklan 1 kappale. Vaatimus siitä, että suomalaisessa sulautuvassa yhtiössä sulautumisesta tulee päättää yhtiökokouksessa, sisältyy luvun 9 §:n 1 momenttiin, jota sovelletaan rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvaan suomalaiseen yhtiöön 24 §:n 3 momentin viittaussäännöksen perusteella. Tytäryhtiösulautumisesta voi päättää sulautuvan yhtiön hallitus, mikä puolestaan vastaa sulautumisdirektiivin 25 artiklan mutkaisia yksinkertaistettuja muodollisuuksia, kun vastaanottava yhtiö omistaa sulautuvan yhtiön kokonaan. Vastaava säännös yksinkertaistetuista muodollisuuksista sisältyy nyt kyseessä olevan direktiivin 15 artiklan 1 kappaleeseen.

Luvun 9 §:n 2 momentissa säädetään toimivaltaisesta elimestä vastaanottavassa suomalaisessa yhtiössä. Pääsääntönä on päätöksenteko hallituksessa. Päätös tulee kuitenkin tehdä yhtiökokouksessa, jos sitä vaativat osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kahdeskymmenesosa yhtiön osakkeista. Säännös on sopusoinnussa nyt kyseessä olevan direktiivin 9 artiklan 3 kappaleen kanssa, jossa säädetään mahdollisuudesta poiketa yhtiökokouksessa päättämisen vaatimuksesta, jos sulautumisdirektiivin 8 artiklan edellytykset täyttyvät. Viimeksi mainittu säännös on otettu huomioon luvun 9 §:n 2 momentissa ja 10 §:ssä.

Luvun 9 §:n 3 momentissa säädetään päätöksen ajankohdasta. Asiasta ei ole säädetty direktiivissä. Luvun 9 §:n 4 momentissa taas on säädetty sulautumispäätökseen vaaditusta määräenemmistöstä.

Vastaanottavan ulkomaisen yhtiön yhtiömuoto voi poiketa suomalaisen sulautuvan osakeyhtiön osakkeenomistajien ja muiden sijoittajien kannalta olennaisesti kotimaisesta osakeyhtiömuodosta. Tällöin kansallisen yhtiöoikeuden yleisten periaatteiden noudattaminen voi edellyttää, että sulautumispäätökseen sovelletaan 2/3 määräenemmistöä tiukempia päätösvaatimuksia. Esimerkiksi suomalaisen yksityisen osakeyhtiön, jonka yhtiöjärjestyksessä ei ole lunastuslauseketta, sulautuminen saksalaiseen rajavastuuyhtiöön, jossa osakkeiden vapaata luovuttamista lähtökohtaisesti rajoitetaan, johtaisi käytännössä siihen, että suomalaisen yhtiön osakkeenomistajan olisi joko vaadittava osakkeidensa lunastamista tai otettava vastikkeeksi luovutusrajoituksen rasittamia yhtiöosuuksia. Vastaavaan yhtiöjärjestyksen muutokseen suomalaisessa yhtiössä vaaditaan määräenemmistön lisäksi niiden osakkeenomistajien suostumus, joita uusi luovutusrajoitus koskee. Ehdotuksen valmistelussa on päädytty siihen, että ei ole tarkoituksenmukaista eikä ehkä mahdollistakaan määritellä tarkasti suomalaisia osakeyhtiömuotoja vastaavia yhtiömuotoja kaikissa muissa ETA-valtiossa. Toisaalta ulkomaisen yhtiömuodon erilaisuus voi aiheuttaa sen, että sulautumista koskevaan päätökseen sovelletaan OYL:n yleisten periaatteiden nojalla tiukempia päätösvaatimuksia.

Osakeyhtiölain esitöiden mukaan lain 1 luvun 7 §:stä ilmenevää yhdenvertaisuus-periaatetta sovelletaan myös määräenemmistöpäätöksiin. Mahdollisuus vedota muihin osakkeenomistajien vähemmistöä suojaaviin säännöksiin ei estä yhdenvertaisuusperiaatteen soveltamista (HE 109/2005, s. 40). Määräenemmistön lisäksi yhtiöjärjestyksen muuttamiseen vaaditaan tietyissä tapauksissa niiden osakkeenomistajien suostumus, joiden asemaan yhtiöjärjestyksen muutos vaikuttaa. Suostumuksen edellyttäminen on tarpeen, koska näitä tilanteita ei voida kaikissa tapauksissa ratkaista pelkän yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla (HE 109/2005, s. 77). OYL 5 luvun 29 §:n mukaan suostumus vaaditaan, kun osakkeenomistajan oikeutta voittoon, nettovaroihin tai vähemmistöosinkoon vähennetään tai osakkeenomistajan maksuvelvollisuutta lisätään, osakkeenomistajan osakkeen vaihdantakelpoisuutta rajoitetaan tai osakkeeseen liitetään lunastusehto taikka yhtiön oikeutta vahingonkorvaukseen rajoitetaan.

Korkeimman oikeuden oikeuskäytännön (2005:122) perusteella näyttää siltä, että yhtiökokouksen päätökseen vaaditaan 5 luvun 29 §:ssä tarkoitettu osakkeenomistajan suostumus myös silloin, kun päätös kokonaisuutena arvioiden huonontaa osakkeenomistajan asemaa tuossa pykälässä tarkoitetulla tavalla. Korkein oikeus katsoi, että yhtiökokouksen päätös osakkeita koskevien yhtiöjärjestyksen määräysten muuttamisesta ja uusien osakkeiden antamisesta huononsi kantajan asemaa vanhan osakeyhtiölain 9 luvun 15 §:n 1 momentin 3 kohdassa (uuden lain 5 luvun 29 §:n 1 momentin 3 kohta). tarkoitetulla tavalla siten, että pätevään päätökseen olisi vaadittu kyseisen osakkeenomistajan suostumus.

Rajat ylittäviä sulautumisia koskevat säännökset toimivaltaisesta elimestä ja sulautumispäätöksen ajankohdasta ovat ehdotuksen mukaan yhtenevät kansallisia sulautumisia koskevien säännösten kanssa.

Direktiivin 9 artiklan 2 kappaleen mukaan kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön yhtiökokous voi asettaa rajat ylittävän sulautumisen ehdoksi sen, että yhtiökokous erikseen vahvistaa säännöt, jotka koskevat henkilöstön osallistumista vastaanottavassa yhtiössä. Lakiin ei ehdoteta erillistä säännöstä tämän direktiivin säännöksen osalta, sillä vakiintuneesti on katsottu, että yhtiökokous voi asettaa ehtoja sulautumisen hyväksymiselle. Suomalaisen yhtiön yhtiökokous voi sen toimivaltaa koskevien yleisten periaatteiden nojalla hyväksyä sulautumissuunnitelman sillä tavoin ehdollisesti, että henkilöstön osallistumiseen liittyvistä järjestelyistä on päätettävä myöhemmin pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokous voi tarvittaessa asettaa myös muita ehtoja sulautumiselle. Jos yhtiökokous tällaisen ehdollisen päätöksen perusteella jättää mainitut säännöt vahvistamatta myöhemmin pidettävässä yhtiökokouksessa, sulautuminen raukeaa. Päätös sulautumisen raukeamisesta on viipymättä ilmoitettava rekisteröitäväksi.

Yhtiökokouskutsuun samoin kuin optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoille annettavaan ilmoitukseen sovelletaan kansallista sulautumista koskevia säännöksiä. Samoin menetellään asiakirjojen nähtävänä pitämisen ja lähettämisen osalta. Näihin säännöksiin ei ehdoteta mitään lisäedellytyksiä. Sulautumispäätöksen oikeusvaikutukset ovat samat kuin kansallisessa sulautumispäätöksessä. Sulautuvan yhtiön sulautumispäätös korvaa osakkeenomistajien ja erityisten oikeuksien haltijoiden merkinnät ja muut toimet, joiden perusteella he ovat oikeutettuja sulautumisvastikkeeseen. Vastaavasti kombinaatiosulautumisessa sulautumissuunnitelma korvaa myös perustettavan vastaanottavan yhtiön yhtiöjärjestyksen. Yhtiökokous ei voi sulautumisen raukeamisen uhalla tehdä muutoksia sulautumissuunnitelmaan.

Lunastusmenettely. Rajat ylittävässä sulautumisessa suomalaisten yhtiöiden osakkeenomistajilla samoin kuin optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoilla on sama oikeus saada osakkeensa tai oikeutensa lunastetuksi kuin kansallisessa sulautumisessa. Lunastusmenettely on sama. Rajat ylittävän sulautumisen rekisteröinnin edellytyksenä tai luvan saamisen edellytyksenä on myös se, että sulautumiseen osallistuvat ulkomaiset osakeyhtiöt hyväksyvät luvun 13 §:ssä tarkoitetun lunastusoikeuden.

Sulautumisen täytäntöönpano kun vastaanottava yhtiö on kotimainen. Sulautumisen täytäntöönpanoon sovelletaan eri säännöksiä riippuen sulautumisen suunnasta. Jos vastaanottava yhtiö on suomalainen, sulautuminen on ilmoitettava rekisteröitäväksi kansallisia sulautumisia vastaavalla tavalla. Täytäntöönpanoilmoitukseen on liitettävä luvun 14 §:ssä mainittu johdon vakuutus, tilintarkastajan todistus ja lausunto sekä johdon todistus. Kansallisesta sulautumisesta poiketen täytäntöönpanoilmoitus tulee tehdä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun sulautumiseen osallistuvat suomalaiset yhtiöt ovat tehneet sulautumista koskevan päätöksen ja muille sulautumiseen osallistuville yhtiöille on annettu sen valtion rekisteriviranomaisen todistus sulautumisen edellytyksenä olevien toimien suorittamisesta ja muodollisuuksien täyttämisestä, jonka lainsäädännön alainen sulautumiseen osallistuva ulkomainen osakeyhtiö on. Rekisteröinnin edellytykset vastaavat kansallista sulautumista. Lisäedellytyksenä on kuitenkin, että ulkomaiset osakeyhtiöt hyväksyvät 13 §:ssä tarkoitetun lunastusoikeuden. Sen lisäksi rekisteröinnin edellytyksenä on se, että henkilöstön edustamista koskevat säännöt on määritelty asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti.

Sulautumisen täytäntöönpano kun vastaanottava yhtiö on ulkomainen. Jos vastaanottava yhtiö on muu kuin suomalainen, täytäntöönpanoa koskevaa lupaa on haettava kuuden kuukauden kuluessa sulautumista koskevasta päätöksestä. Määräaika vastaa kansallisen sulautumisen täytäntöönpanoilmoitukselle säädettyä määräaikaa. Lupahakemukseen liitetään sulautumispäätökset, hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus tämän lain noudattamisesta ja hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus velkojille annettujen ilmoitusten lähettämisestä. Luvan antamisen edellytykset vastaavat kansallista sulautumista. Lisäedellytyksenä on kuitenkin, että ulkomaiset osakeyhtiöt hyväksyvät 13 §:ssä tarkoitetun lunastusoikeuden.

Yrityskiinnitysten osalta sovelletaan 26 §:n 3 momenttia. Sen mukaan sulautumista koskevan luvan antamisen edellytyksenä on, että samalla on vireillä rekisteröimiskelpoinen hakemus kiinnityksen siirtämisestä Suomeen perustettavan sivu-liikkeen vastattavaksi tai että kiinnitys on kuoletettu, jos sulautumiseen osallistuvan suomalaisen yhtiön omaisuuteen on tässä pykälässä tarkoitetussa sulautumisessa voimassa yrityskiinnityslaissa tarkoitettu yrityskiinnitys.

Rekisteriviranomainen antaa sulautumista koskevasta luvasta sitovan todistuksen, joka tulee toimittaa vastaanottavan yhtiön kotivaltion rekisteriviranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa todistuksen antamisesta.

Sulautumisen oikeusvaikutukset. Sulautumisen oikeusvaikutukset vastaavat kansallista sulautumista silloin, kun vastaanottava yhtiö on suomalainen.

Sulautumisen oikeusvaikutuksista säädetään rajat ylittävän sulautumisen osalta erikseen silloin, kun vastaanottava yhtiö on ulkomainen yhtiö. Sulautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät silloin selvitysmenettelyttä vastaanottavalle yhtiölle, kun sulautuminen tulee voimaan sen valtion lain-säädännön mukaisesti, jonka lainsäädännön alaisuuteen vastaanottava yhtiö kuuluu. Samanaikaisesti sulautuva yhtiö purkautuu ja sulautuvan yhtiön osakkeenomistajille sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoille syntyy oikeus sulautumisvastikkeeseen sulautumissuunnitelman mukaisesti. Myöskään tällaisessa sulautumisessa sulautuvan yhtiön omistamat sulautuvan yhtiön osakkeet eivät tuota oikeutta sulautumisvastikkeeseen.

Lopputilitys. Rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvat suomalaiset yhtiöt laativat lopputilityksen samoin kuin kansallisessa sulautumisessa.

Sulautumisen pätevyys. Rajat ylittävää sulautumista ei voida julistaa pätemättömäksi tai muuttaa sen jälkeen, kun se on tullut voimaan. Tämä poikkeaa kansallisesta sulautumisesta, joka voi peruuntua tuomioistuimen lainvoimaisen tuomion perusteella.

Sulautumissuunnitelma ja tilintarkastajan lausunto

6 §. Kuulutus velkojille. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että momentin pääsäännöstä poiketen julkkisoikeudellisen saatavan velkoja voisi vastustaa sulautumista myös siinä tapauksessa, että saatava on syntynyt sulautumissuunnitelman rekisteröinnin ja velkojille varatun määräajan päättymisen välisenä aikana.

Julkisoikeudellisten saatavien perimisen helpottamiseksi on tarpeen, että sulautumiseen liittyvää velkojiensuojaa sovelletaan myös sellaisiin veroihin ja muihin julkisoikeudellisiin maksuihin, jotka kohdistuvat sulautumista edeltävään aikaan ja joita ei ole pantu maksuun ennen velkojien vastustukselle varatun määräajan päättymistä. Ilman tuomioistuimen päätöstä Suomessa täytäntöön pantavan julkisoikeudellisen maksun periminen ulosottoteitse voi olla olennaisesti vaikeampaa rajat ylittävän sulautumisen täytäntöönpanon jälkeen.

Julkisoikeudellisella saatavalla tarkoitetaan tässä saatavaa, joka voidaan verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun lain mukaan. Laki koskee veroja ja julkisia maksuja, muun muassa lakisääteisiä vakuutusmaksuja ja vakuutussopimuslain (543/1994) 40 §:ssä tarkoitettuun vakuutukseen perustuvaa vakuutusmaksua. Myös palkkaturvasaatavat peritään kysymyksessä olevan lain mukaisessa järjestyksessä. Mainittu verojen ja maksujen perintää koskeva laki kumotaan 1 päivänä tammikuuta 2008 voimaan tulevalla verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetulla lailla, jonka siirtymäsäännöksen mukaan muussa laissa olevan vanhaa lakia koskevan viittauksen sijasta sovelletaan uutta lakia.

Osakeyhtiölaissa ei ole tarkemmin määritelty velkaa, jonka perusteella velkoja voi vastustaa sulautumista. Direktiivin mukaan sulautumiseen osallistuvan yhtiön velkojien suojaamiseksi sovelletaan yhtiön jäsenvaltion lainsäädäntöä Julkisten osakeyhtiöiden kansallisia sulautumisia koskevan EY:n kolmannen yhtiöoikeudellisen direktiiviin (77/91/ETY) mukainen velkojiensuoja koskee velkojia, joiden saatava on syntynyt ennen sulautumissuunnitelman julkaisemista, jollei kansallisessa laissa säädetä kattavammasta suojasta (13 artikla). 31.8.2006 saakka voimassa olleen osakeyhtiölain esitöiden mukaan sulautuvan yhtiön velkojalla on sulautumissäännösten perusteella oikeus vaatia saatavansa ja sille sulautumiseen mennessä kertyneen hyvityksen maksua (HE 89/1996, s. 141). Tiettävästi täytäntöönpanolupamenettelyssä huomioon otettavaa velkaa ei ole määritelty tarkemmin suomalaisessa oikeuskäytännössä eikä -kirjallisuudessa.

Eurooppayhtiölain esitöiden (HE 55/2004, s. 19) mukaan lupamenettelyssä otetaan huomioon velka, jonka voisi valvoa yhtiön konkurssissa, jos konkurssi alkaisi säännöksen soveltamisen kannalta kriittisenä aikana.

Suomen konkurssioikeutta koskevassa oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa tietyt edellytykset täyttävän verovelan katsotaan olleen olemassa jo konkurssin alkaessa, vaikka lopullinen maksuunpano tapahtuisikin konkurssin aikana (KKO 1971 II 74).

Ehdotuksen tarkoituksena on, että osakeyhtiölakiin perustuva vastaanottavan yhtiön velkojien suoja olisi yhdenmukainen kansallisissa ja rajat ylittävissä sulautumisissa. Ehdotettu muutos koskee myös kansallisia sulautumisia sen vuoksi, että rajat ylittäviä sulautumisia koskevan direktiivin 4 artiklan mukaan rajat ylittävään sulautumiseen liittyvään velkojiensuojaan sovelletaan sen jäsenvaltion kansallisia sulautumisia koskevia säännöksiä, jonka alainen yhtiö on. Rajat ylittävän sulautumisen osalta ei siten voida säätää esimerkiksi ajallisesti pidemmälle ulottuvasta velkojiensuojasta kuin kansallisten sulautumisien osalta. Tietyt Suomessa maksuunpannut verot voidaan jo nyt periä ilman tuomioistuimen ratkaisua toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa Euroopan yhteisöjen direktiivin 76/308/ETY (muutettu 2001/44/ETY) perusteella. Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat verohallinnon kantamista veroista arvonlisävero sekä tulo- ja varallisuusvero. Muut verot jäävät soveltamisalan ulkopuolelle. Suomella on myös pohjoismaiden sekä eräiden muiden valtioiden kanssa vero- tai virka-apusopimuksia, joiden nojalla sopimuksessa erikseen määrättyjen verojen perintä on muussa valtiossa hallinnollisen maksuunpanopäätöksen perusteella mahdollista. Mainittujen verosäännösten ja verosopimusten soveltamisalan rajauksista seuraa, että käytännössä voi esiintyä tilanteita, joissa ehdotettu velkojiensuojan laajennus on tarpeen.

Vastaavaa laajennusta ei ehdoteta osakepääoman alentamiseen liittyvän velkojiensuojan osalta vaikka sitä voitaisiin perustella velkojiensuojasääntelyn yhtenäisyyden säilyttämisellä, koska vastaavaa tarvetta julkisoikeudellisten saatavien turvaamiseksi ei ole ilmennyt ja velkojiensuojan laajentaminen voisi vaikeuttaa yhtiön pääomarakenteen muuttamista osakepääoman alentamisen kautta.

7 §. Yhtiön kirjallinen ilmoitus velkojille. Pykälässä säädettyä yhtiön määrämuotoista tiedonantovelvollisuutta ehdotetaan selvennettäväksi siten, että yhtiön on kirjallisesti ilmoitettava Patentti- ja rekisterihallituksen kuulutuksesta sellaisille velkojille, joiden saatava on syntynyt ennen sulautumissuunnitelman rekisteröintiä.

Ehdotus liittyy 6 §:n 1 momentin kohdalla ehdotettavaan julkisoikeudellisille saataville annettavan velkojiensuojan pidennykseen.

Julkisoikeudellisille saataville annettavan velkojiensuojan ajallinen pidennys ei vaikuta yhtiön ilmoitusvelvollisuuteen, joka säilyy ennallaan. Julkisoikeudellisen saatavan velkoja ei siten voi luottaa siihen, että se saa yhtiöltä tässä pykälässä tarkoitetun ilmoituksen sellaisesta saatavasta, joka syntyy sulautumissuunnitelman rekisteröinnin jälkeen ja ennen velkojien vastustukselle varatun määräajan päättymistä. Julkisoikeudellisen saatavan velkojan on siten tarvittaessa oma-aloitteisesti seurattava kaupparekisteriä ja sulautuvan yhtiön johdon velvollisuuteen informoida tässä tarkoitettuja velkojia sovelletaan yleisiä oikeusperiaatteita.

Sulautumisen täytäntöönpano ja oikeusvaikutukset

14 §. Ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että täytäntöönpanoilmoituksen määräaika pidennetään neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen, tilintarkastajan todistuksen (2 kohta) sisältöä selvennetään ja momenttiin lisätään uusi 4 kohta, jonka mukaan sulautumisen täytäntöönpanoa koskevaan ilmoitukseen on liitettävä sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden sulautumista koskevat päätökset. Vaatimus koskee sekä kansallista sulautumista että rajat ylittävää sulautumista.

Määräajan pidentämistä ehdotetaan rekisterikäytännössä ilmenneiden tarpeiden vuoksi. Tilintarkastajan todistusta koskevan säännöksen tarkistusta ja sulautumispäätösten liittämistä ilmoitukseen ehdotetaan selvyyden vuoksi. Käytännössä tilintarkastaja antaa todistuksen ennen sulautuvan yhtiön varojen omistusoikeuden ja yhtiön velkojen siirtymistä ja rekisteriviranomainen edellyttää päätösasiakirjojen toimittamista kaupparekisteriasetuksen 19 ja 25 §:n yleissäännösten perusteella. Nimenomainen säännös sulautumissuunnitelman hyväksymistä koskevien päätösasiakirjojen toimittamisesta rekisteriviranomaiselle helpottaa erityisesti rajat ylittävää sulautumista koskevan ilmoituksen tekemistä ja rekisteröinnin edellytysten toteamista. Direktiivin 11 artiklan ja ehdotetun 25 §:n 2 momentin mukaan rekisteriviranomaisen tulee Suomeen rekisteröitävän sulautumisen osalta varmistaa, että kaikki sulautumiseen osallistuvat yhtiöt ovat hyväksyneet sulautumissuunnitelman samoin ehdoin. Tämä rekisteröinnin edellytys voidaan suorittaa vain, jos päätökset ovat rekisteriviranomaisen käytettävissä. Kansallisen sulautumisen osalta vastaavalle valvonnalle ei ole tarvetta, sillä sulautumissuunnitelma on hyväksyttävä luvun 12 §:n 2 momentin mukaan muuttamattomana.

Rajat ylittävä sulautuminen

19 §. Rajat ylittävän sulautumisen määritelmä ja toteuttamistavat. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi rajat ylittävän sulautumisen määritelmästä ja toteuttamistavasta sekä näiden säännösten suhteesta kansallisia sulautumisia koskeviin säännöksiin.

Pykälän 1 momentin mukaan rajat ylittävän sulautumisen määritelmä poikkeaa luvun 1 ja 2 §:ssä säädetystä suomalaisten yhtiöiden välisestä sulautumisesta vain siten, että yksi tai useampi rajat ylittävän sulautumisen osapuolista on ulkomainen yhtiö. Rajat ylittävästä sulautumisesta on kyse myös silloin, kun sulautumisen osapuolina on useampia suomalaisia osakeyhtiöitä, jos osapuolena on myös ulkomainen yhtiö. Rajat ylittävässä sulautumiseen voi osallistua yhtiöitä myös useammasta kuin kahdesta valtiosta. Kun kyseessä on kombinaatiosulautuminen, vastaanottava yhtiö voi sijaita eri maassa kuin mikään sulautuvista yhtiöistä. Viittauksella 2 §:ään tarkoitetaan sitä, että rajat ylittävä sulautuminen vastaa muodoltaan kansallisia sulautumismuotoja. Rajat ylittävä sulautuminen voi siten olla absorptiosulautuminen, kombinaatiosulautuminen, tytäryhtiösulautuminen tai kolmikantasulautuminen. Kolme ensin mainittua menettelyä perustuvat direktiivin 2 artiklan 2 kappaleen säännökseen.

Lisäksi ehdotetaan suomalaisten yhtiöiden käytettävissä olevien rakennejärjestelykeinojen sääntelyn johdonmukaisuuden vuoksi, että rajat ylittävä sulautuminen voidaan toteuttaa myös luvun 2 §:n 4 momentin mukaisena kolmikantasulautumisena. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että järjestely voidaan toteuttaa myös muissa valtioissa, joiden lainsäädännön alaisuuteen sulautumiseen osallistuvat yhtiöt tai sulautumisvastikkeen antaja kuuluvat.

Pykälän 2 momentissa rajoitetaan 1 momentin soveltamisalaa sulautumiseen osallistuvan ulkomaisen yhtiön yhtiömuodon osalta. Säännökset sallivat suomalaisen osakeyhtiön osallistumisen rajat ylittävään sulautumiseen vain sellaisen ulkomaisen yhtiön kanssa, joka on suomalaiseen osakeyhtiöön rinnastettava yhtiö ja jota tarkoitetaan julkistamisdirektiivin 1 artiklassa tai johon sovellettava kansallinen sääntely vastaa pääomayhtiöiden rajat ylittäviä sulautumisia koskevan direktiivin 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla osakeyhtiötä koskevia vaatimuksia.

Momentin mukaan suomalaisen osakeyhtiön kanssa voi sulautua ainoastaan sellainen toisessa ETA-valtiossa rekisteröity kotimaiseen osakeyhtiöön rinnastettava ulkomainen yhtiö, joka on Euroopan yhteisön ensimmäisen yhtiöoikeudellisen direktiivin (68/151/ETY; jäljempänä julkistamisdirektiivi) 1 artiklassa tarkoitettu yhtiö tai sellainen muu yhtiö, jolla on osakepääomaa tai vastaavaa pääomaa, joka on oikeushenkilö ja jolla on omaisuutta joka yksin vastaa yhtiön veloista ja johon sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaisia julkistamisdirektiivissä osakkeenomistajien, jäsenten ja sivullisten suojaamiseksi säädettyjä takeita vastaavia ehtoja. Momentin säännöksillä pannaan täytäntöön direktiivin 1 artikla, 2 artiklan 1 kohta ja 4 artiklan 1 kohdan a ala-kohta.

Momentin 1 kohdan viittaus julkistamisdirektiiviin kattaa Euroopan unionin ulkopuolisissa ETA-valtioissa ne yhtiömuodot, jotka on lueteltu ETA-sopimuksen liitteen XXII (EYVL L 001, 03/01/1994 s. 517—522) 1 kohdassa koskien ensimmäisen yhtiöoikeudellisen direktiivin soveltamisalaa näissä valtioissa.

Suomessa rajat ylittävään sulautumiseen voivat osallistua sekä yksityiset että julkiset osakeyhtiöt. Julkistamisdirektiivissä tarkoitettuja, tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia ulkomaisia yhtiömuotoja ovat muun muassa Aktiengesellschaft (AG) ja Gesellschaft mit beschränkter Haftung (GmbH) Saksassa, société anonyme (SA), société à responsabilité limitée (SARL) ja société par actions simplifiée (SAS) Ranskassa, naamloze vennootschap (NV) ja besloten vennootschap met beperkte aansprakelijkheid (BV) Alankomaissa, companies incorporated with limited liability (Ltd ja Plc) Isossa-Britanniassa ja Irlannissa, aktiebolag (AB) Ruotsissa sekä aktsiaselts (AS) ja osaühing (Oü) Virossa sekä aksjeselskap (AS) Norjassa. Kattava lista yhtiö-muodoista EU:n jäsenvaltioissa on saatavana internet-osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31968L0151:FI:NOT. Tätä kohtaa sovelletaan kaikkien ETA-valtioiden yhtiömuotoihin.

Momentin 2 kohdan mukaan ulkomaisen yhtiön on oltava rekisteröity toisessa ETA-valtiossa ja siihen tulee soveltaa toisen ETA-valtion lainsäädäntöä sääntömääräisen kotipaikan, keskushallinnon tai päätoimipaikan sijainnin perusteella. Direktiivin mukaan ulkomaisen yhtiön tulee olla perustettu jäsenvaltion (ETA-valtion) lainsäädännön mukaisesti (1 artikla) ja siihen tulee soveltaa julkistamisdirektiivissä (68/151/ETY) jäsenten ja ulkopuolisten etujen suojaamiseksi säädettyjä takeita vastaavia ehtoja (2 artiklan 1 kohdan b alakohta). Lainvalintasäännön sitominen 1 artiklan sanamuodon mukaisesti yhtiön perustamisvaltioon olisi ongelmallista silloin, kun toisessa valtiossa perustetun yhtiön kotipaikka on siirretty yhtiötä purkamatta Suomeen (esimerkiksi Ruotsissa perustetun, kotipaikkansa myöhemmin Suomeen siirtäneen eurooppayhtiön ja Suomessa perustetun osakeyhtiön sulautumiseen sovelletaan kansallisia sulautumisia koskevia 1—18 §:n säännöksiä eikä nyt ehdotettavia rajat ylittäviä sulautumisia koskevia säännöksiä). Yhtiön perustamisvaltion sijasta lainvalintaperusteeksi ehdotetaan yhtiön sen hetkistä rekisteröinti-valtiota, koska julkistamisdirektiivissä tarkoitetut yhtiöt on rekisteröitävä kussakin jäsenvaltiossa Suomen kaupparekisteriä vastaavaan yhtiörekisteriin.

Sulautumiseen osallistuva ulkomainen yhtiö määritellään direktiivin 1, 2 ja 4 artiklassa, joista ei ilmene, minkä valtion lakia ulkomaiseen yhtiöön sovelletaan. Periaatteessa on mahdollista, että niin sanottua todellisen kotipaikan periaatetta soveltavassa jäsenvaltiossa pidetään kyseisen jäisenvaltion yhtiölainsäädännön alaisena myös kolmannessa valtiossa rekisteröityä yhtiötä, jota ei tarkoiteta direktiivin 1 ja 2 artiklassa. Lisäksi on otettava huomioon, että Suomen laissa ei voida ratkaista sitä, minkä valtion lainsäädännön alaisena sulautumiseen osallistuvaa yhtiötä pidetään.

Pykälän 3 momentissa säädetään siitä, että kombinaatiosulautumisessa perustettava uusi vastaanottava yhtiö voidaan rekisteröidä myös sellaiseen kolmanteen valtioon, jonka lain mukaan tämä on mahdollista. Säännös koskee yhtäältä sulautumista, jossa suomalainen yhtiö sulautuu kolmanteen ETA-valtioon rekisteröitävään yhtiöön, ja toisaalta sulautumista, jossa ulkomaiset yhtiö sulautuvat Suomeen rekisteröitävään uuteen vastaanottavaan yhtiöön.

Rajat ylittäviä sulautumisia koskevassa direktiivissä ei säännellä vastaanottava yhtiön rekisteröintivaltiota. Direktiivin johdannosta ilmenevien tavoitteiden ja EY-tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä ei voida kaavamaisesti kieltää vastaanottavan yhtiön rekisteröimistä kolmanteen valtioon. Tämä mahdollisuus on jo suomalaisten yhtiöiden käytettävissä silloin, kun eurooppayhtiö muodostetaan sulautumisen kautta.

Mahdollisuutta rekisteröidä absorptiosulautumisessa vastaanottava yhtiö kolmanteen valtioon ei ehdoteta vaikka se onkin jo mahdollista silloin, kun eurooppayhtiö perustetaan sulautumisen kautta. Rajoitusta ehdotetaan sen vuoksi, että direktiivissä ei säädetä kotipaikan siirtämistä toiseen valtioon ja tiettävästi komissio antaa vuonna 2008 ehdotuksen direktiiviksi kotipaikan siirtämisestä. Tarvetta vastaanottavan yhtiön kotipaikan siirron sallimiseen vähentää se, että järjestelyä voitaisiin käyttää vain, jos se hyväksytään myös ulkomaisten sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden ETA-kotivaltioissa ja vastaanottavassa ETA-valtiossa.

Pykälän 4 momentista ilmenee, että sulautumiseen osallistuvilla yhtiöillä tarkoitetaan 20—28 §:ssä sulautuvaa ja vastaanottavaa osakeyhtiötä ja ulkomaista osakeyhtiötä. Säännös on luonteeltaan informatiivinen ja sillä tarkoitetaan sulautuvaa ja vastaanottavaa yhtiöön yhteisesti riippumatta siitä, ovatko ne suomalaisia vai ulkomaisia osakeyhtiöitä. Ehdotettu sääntely itsessään koskee pääosin vain sulautumiseen osallistuvia suomalaisia yhtiöitä ja sulautumisen rekisteröintiä Suomessa, koska sulautumiseen osallistuviin ulkomaisiin yhtiöihin ja niitä koskevaan sulautumisprosessin valvontaan sovelletaan sen valtion lainsäädäntöä, jonka alaisuuteen sulautumisen ulkomainen osapuoli kuuluu.

20 §. Suomalaisen osakeyhtiön sulautuminen ulkomaiseen emoyhteisöön. Pykälässä säädetään, että suomalainen osakeyhtiö voi sulautua rajat ylittäen myös toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön mukaisesti perustettuun osuuskuntaan, osuuspankkiin, säästöpankkiin tai keskinäiseen vakuutusyhtiöön, jos ne vastaavat oikeudelliselta muodoltaan suomalaista osuuskuntaa, osuuspankkia, säästöpankkia tai keskinäistä vakuutusyhtiötä edellyttäen, että vastaanottava osuuskunta, osuuspankki, säästöpankki tai keskinäinen vakuutusyhtiö omistaa sulautuvan osakeyhtiön osakekannan kokonaan. Sellaisena sulautumiseen osallistuvana ulkomaisena oikeushenkilönä, joka ei ole osakeyhtiö, pidetään käytännössä muussa rajat ylittäviä sulautumisia koskevassa yhtiöoikeudellisessa sääntelyssä tarkemmin määriteltyä ulkomaista oikeushenkilöä, kuten osuuskuntalakiin ehdotettavan 16 luvun 18 §:n 2 momentissa tarkoitettua ulkomaista osuuskuntaa.

Jos vastaanottavana yhtiönä on toisessa valtiossa rekisteröity osuuskunta, osuuspankki, säästöpankki tai keskinäinen vakuutusyhtiö, pidetään myös sitä 19 §:n 2 momentissa tarkoitettuna ulkomaisena osakeyhtiönä sovellettaessa jäljempänä tässä luvussa olevia säännöksiä. Sääntely vastaa osuuskuntalain 16 luvun 1 §:n, osuuspankkilain 1 luvun 1 §:n 2 momentin viittaussäännöksen ja säästöpankkilain 60 §:n 3 momentin mukaista sääntelyä, joiden mukaan näiden kokonaan omistama osakeyhtiö voi sulautua emoyhteisöönsä. Sama mahdollisuus ulotetaan myös rajat ylittäviin sulautumisiin. Toisin päin tapahtuvasta sulautumisesta eli sellaisesta, jossa ulkomainen osakeyhtiö sulautuu emo-osuuskuntaan, emo-osuuspankkiin tai emosäästöpankkiin, joka omistaa kokonaan ulkomaisen osakeyhtiön, ehdotetaan säädettäväksi osuuskuntalaissa ja säästöpankkilaissa.

21 §. Sulautumista koskevien säännösten soveltaminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi tämän luvun kansallisia sulautumisia koskevien säännösten soveltamisesta rajat ylittäviin sulautumisiin. Näitä säännöksiä sovelletaan rajat ylittävään sulautumiseen osallistuviin yhtiöihin, jos nämä ovat suomalaisia yhtiöitä. Rajat ylittävään sulautumiseen osallistuviin yhtiöihin, jotka on rekisteröity toisen ETA-valtion lainsäädännön mukaisesti tai jotka kuuluvat tällaisen valtion lainsäädännön alaisuuteen, sovelletaan lähtökohtaisesti niiden kotivaltion säännöksiä.

22 §. Sulautumissuunnitelma ja hallituksen selvitys. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi rajat ylittävää sulautumista koskevasta sulautumissuunnitelmasta ja sulautumisen vaikutuksia koskevasta hallituksen selvityksestä. Suunnitelmaa koskevat pääosin samat vaatimukset kuin kansallisen sulautumisen yhteydessä laadittavaa suunnitelmaa, josta säädetään 3 §:ssä. Tässä pykälässä ehdotetaan säädettäväksi nimenomaisesti vain kansallisesta sulautumissuunnitelmasta poikkeavista tai täydentävistä vaatimuksista. Muilta osin sulautumissuunnitelmaan sovelletaan 3 §:n 2 momentin vaatimuksia. Luvun sisäisen viittauksen perusteella suunnitelmassa on oltava myös 3 §:n 2 momentin 9—13 ja 15 kohdan mukaiset tiedot sulautumiseen osallistuvien suomalaisten yhtiöiden osakkeenomistajien ja velkojien suojaan liittyen (4 artikla) vaikka näistä tiedoista ei säädetä rajat ylittävästä sulautumisesta laadittavan sulautumissuunnitelman sisältöä koskevassa 5 artiklassa.

Suomalaisten sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden puolesta sulautumissuunnitelman allekirjoittaa yhtiön hallitus. Ulkomaisen yhtiön osalta sen allekirjoittaa ulkomaisen yhtiön kotivaltion lainsäädännön mukainen toimivaltainen elin. Säännös ulkomaisen yhtiön edustamisesta koskee sulautuvan ja vastaanottavan yhtiön lisäksi kolmikantasulautumisessa sulautumisvastikkeen antavan muun ulkomaisen osakeyhtiön edustamista. Nimenomaista säännöstä ehdotetaan sen selventämiseksi, että oikeus ulkomaisen yhtiön edustamiseen määräytyy yhtiöön sovellettavan lain mukaan. Selvyyden vuoksi sulautumissuunnitelmaan on syytä kirjata, mikä yhtiön elin on päättänyt suunnitelmasta.

Direktiivin 5 artiklassa on määritelty yhteisen sulautumissuunnitelman vähimmäissisältö, mutta ei enimmäissisältöä. Tämä käy ilmi direktiivin sanamuodosta, jossa todetaan, että sulautumis-suunnitelmasta on käytävä ilmi vähintään siinä luetellut seikat. Niiden 3 §:n 2 momentista ilmenevien vaatimusten, joista ei säädetä direktiivin 5 artiklassa, tarkoitus on turvata vähemmistöosakkeenomistajien ja velkojien asemaa sulautumisen yhteydessä.

Direktiivin 7 artiklassa säädetään sulautumista koskevasta sulautumiseen osallistuvan yhtiön johdon kertomuksesta, jossa selitetään rajat ylittävän sulautumisen oikeudelliset ja taloudelliset näkökohdat sekä selitetään sulautumisesta osakkeenomistajille ja muille jäsenille sekä velkojille ja työntekijöille aiheutuvat seuraukset. Kansallista sulautumista varten laadittavassa sulautumissuunnitelmassa on annettava osittain vastaavat tiedot, joiden antamisesta julkisten osakeyhtiöiden kansallisessa sulautumisessa säädetään kolmannen yhtiöoikeudellisen direktiivin 9 artiklassa. Kansallisista sulautumisista poiketen tämän direktiivin 7 artiklassa tarkoitetut tiedot voidaan antaa erillisessä selvityksessä, josta ehdotetaan säädettäväksi 22 §:n 3 momentissa. Hallituksen selvityksen asettamisesta osakkeenomistajien, velkojien ja työntekijöiden edustajien tai työntekijöiden saataville sekä henkilöstön mahdollisen lausunnon pitämisestä osakkeenomistajien nähtävänä ehdotetaan säädettäväksi saman pykälän 4 ja 5 momentissa. Ehdotus vastaa sisällöltään eurooppayhtiön kotipaikan siirron yhteydessä laadittavaa johdon selvitystä koskevia eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklan ja eurooppayhtiölain 9 §:n säännöksiä.

Pykälän 1 momentissa säädetään rajat ylittävään sulautumiseen osallisten yhtiöiden velvollisuudesta laatia sulautumissuunnitelma. Sulautumissuunnitelma tulee tehdä kirjallisesti, minkä lisäksi se tulee päivätä ja allekirjoittaa. Sulautumissuunnitelman antavat sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden toimivaltaiset elimet. Suomalaisen osakeyhtiön osalta toimivaltainen elin on yhtiön hallitus. Edelleen momentissa säädettäisiin, että jos rajat ylittävä sulautuminen toteutetaan kolmikantasulautumisena, tulee myös sulautumisvastikkeen antajan allekirjoittaa yhteinen sulautumissuunnitelma. Vastaavasti kuin kotimaisten kolmikantasulautumisien osalta myös rajat ylittävään kolmikantasulautumiseen osallistuvan ulkopuolisen tahon osalta sulautumissuunnitelma velvoittaa lähtökohtaisesti samalla tavalla kuin sopimus. Rajat ylittävää kolmikantasulautumista koskeva sulautumissuunnitelma voidaan laatia siten, että sulautumisen ehtona on sulautumisvastikkeen antamista koskevien päätösten tekeminen ennen sulautumisen täytäntöönpanoa. Tyypillisesti tällainen päätös on vastiketta antavan yhtiön tekemä osakeantipäätös.

Pykälän 2 momentissa luetellaan ne selvitykset tai ehdotukset, jotka tulee sisällyttää rajat ylittävään sulautumissuunnitelmaan luvun 3 §:ssä säädettyjen lisäksi. Luvun 3 §:ssä omaksutun järjestelmän mukaisesti myös tässä selvityksillä on ensisijaisesti tiedotuksellinen merkitys, kun taas ehdotukset koskevat sulautumissuunnitelman hyväksymisen yhteydessä päätettäviä asioita. Rajat ylittävää sulautumista koskevaan sulautumissuunnitelmaan tulee kaksi uutta päätösehdotusta muiden lisäysten ollessa osakkeenomistajien tiedontarvetta palvelevia selvityksiä.

Momentin 1 kohdan mukaan sulautumissuunnitelmassa on mainittava 3 §:n 2 momentin 1 kohdasta ilmenevien yksilöintitietojen lisäksi sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden ja kolmikantasulautumisessa sulautumisvastikkeen antajan yhtiömuodot. Kombinaatiosulautumisessa sulautumissuunnitelman tulee myös sisältää ehdotus vastaanottavan yhtiön yhtiömuodoksi. Ehdotus vastaa direktiivin 5 artiklan a kohtaa.

Momentin 2 kohdan mukaan sulautumissuunnitelmassa tulee mainita yhteystietoineen rekisterit, joihin sulautumiseen osallistuvat ulkomaiset yhtiöt on rekisteröity. Säännös liittyy direktiivin 6 artiklan 2 kohdan b alakohdan vaatimukseen siitä, että sulautumissuunnitelman julkistamisen yhteydessä on muun ohella julkistettava tiedot niistä rekistereistä, joihin sulautumiseen osallistuvat yhtiöt on rekisteröity. Vastaavaa vaatimusta ei ole sulautumissuunnitelman sisältöä koskevassa direktiivin 5 artiklassa. Säännöksestä ei aiheudu ylimääräisiä hallinnollisia kustannuksia sulautumiseen osallistuville yhtiöille, koska käytännössä rekisteriviranomainen edellyttäisi rekistereitä koskeva tietojen antamista kaupparekisteriasetuksen 25 artiklan perusteella rekisteri-ilmoituksessa, jos tiedot eivät ilmene suunnitelmasta.

Momentin 3 kohdan mukaan absorptiosulautumisessa tulee olla selvitys vastaanottavan yhtiön yhtiöjärjestyksestä sellaisena kuin se tulee voimaan muutettuna 3 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Viimeksi mainitussa lainkohdassa säädetään, että absorptiosulautumisessa sulautumissuunnitelman tulee sisältää ehdotus mahdollisesta vastaanottavan yhtiön yhtiöjärjestyksen muutoksesta, ja kombinaatiosulautumisessa sulautumissuunnitelman tulee sisältää ehdotus perustettavan yhtiön yhtiöjärjestyksestä. Koska näitä säännöksiä sovelletaan myös rajat ylittävään sulautumiseen, sisältää 3 §:n 2 momentin 3 kohta varsinaisen päätösehdotuksen. Tässä kohdassa tarkoitetulla yhtiöjärjestyksen esittämisellä on ainoastaan tiedotuksellinen merkitys absorptiosulautumisessa ja sen tarkoituksena on antaa osakkeenomistajille tieto siitä, miltä vastaanottavan yhtiön yhtiöjärjestys kokonaisuudessaan tulee näyttämään sulautumisen voimaantulon jälkeen. Tämä on perusteltua sen vuoksi, että toisin kuin kotimaisten yhtiöiden osalta ulkomaisen yhtiön voimassa olevan yhtiöjärjestyksen hankkiminen voi olla hankalaa suomalaiselle osakkeenomistajalle, etenkin kun yhtiörekisterit voivat olla huomattavankin erilailla organisoitu eri ETA-valtioissa. Kun rajat ylittävän sulautumisen osapuolina oleville yhtiöille on huomattavasti yksinkertaisempaa esittää selvitys vastaanottavan yhtiön tulevasta yhtiöjärjestyksestä, lähdetään siitä, että rajat ylittävässä absorptiosulautumisessa tulee vastaanottavan yhtiön yhtiöjärjestykseen tehtäviä muutoksia koskevan ehdotuksen lisäksi selvittää kyseinen yhtiöjärjestys näiden muutosehdotusten tultua voimaan sulautumissuunnitelman mukaisesti. Rajat ylittävän kombinaatiosulautumisen osalta tätä samaa selvitysvelvollisuutta ei ole, koska tuleva yhtiöjärjestys sisältyy jo 3 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaiseen ehdotukseen. Ehdotus vastaa direktiivin 5 artiklan i kohtaa.

Vastaanottavan yhtiön yhtiöjärjestyksen hahmottaminen kokonaisuudessaan on keskeinen sulautuvan yhtiön osakkeenomistajan asemaan vaikuttava seikka. Sen perusteella sulautuvan yhtiöön osakkeenomistaja voi arvioida asemaansa vastaanottavan yhtiön osakkeenomistajana sulautumisen jälkeen. Näillä yhtiöjärjestysmääräyksillä saattaa myös olla vaikutusta sen arvioinnissa, edellyttääkö sulautumisesta päättäminen luvun 9 §:n 4 momentin määräenemmistövaatimuksesta poiketen kaikkien tai joidenkin osakkeenomistajien suostumusta lain yleisten periaatteiden, erityisesti osakkeenomistajien yhdenvertaisuuden ja rajoitetun vastuun huomioon ottamiseksi. Tilanne voi olla tällainen, jos sulautuminen johtaisi suomalaisen yhtiön osakkeenomistajan kannalta vastaanottavaan yhtiöön sovellettavan lain tai sen yhtiöjärjestyksen vuoksi vastaavaan tilanteeseen kuin 5 luvun 28 tai 29 §:ssä tarkoitetut päätökset. Tähän liittyviä seikkoja on tuotava esille sulautumissuunnitelmassa tai niitä on selostettava erikseen yhtiökokoukselle annettavassa sulautumista koskevassa päätösehdotuksessa.

Momentin 4 kohdan mukaan sulautumissuunnitelman tulee sisältää ehdotus päivämääräksi, josta alkaen sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden liiketoimet katsotaan kirjanpidon kannalta suoritetuiksi vastaanottavan yhtiön lukuun. Kohta perustuu direktiivin 5 artiklan f kohtaan. Kotimaisten sulautumisien osalta lakiin ei sisälly vastaavaa säännöstä. Kirjanpidossa liiketoimet katsotaan suoritetuiksi sen yhtiön lukuun, jonka nimissä ja lukuun toimintaa harjoitetaan. Luvun 16 §:n mukaan sulautuvan yhtiön liiketoiminta siirtyy vastaanottavalle yhtiölle sulautumisen tullessa voimaan, mistä lähtien myös yhtiöiden kirjanpidot yhdistetään. On kuitenkin mahdollista pätevästi sopia sulautumissuunnitelmassa, että liiketoimintaa harjoitetaan vastaanottavan yhtiön nimissä ja lukuun jo sulautumismenettelyn aikana ennen sulautumisen voimaantuloa. Tällöin liiketoimetkin voidaan kirjata vastaanottavan yhtiön kirjanpitoon. Rajat ylittävien sulautumisien osalta ehdotetaan nimenomaista sääntelyä, jotta sulautumissuunnitelman sisältöä koskevat vaatimukset olisivat eri maissa mahdollisimman yhdenmukaiset.

Momentin 5 kohdan mukaan sulautumissuunnitelman tulee sisältää selvitys rajat ylittävän sulautumisen todennäköisistä työllisyysvaikutuksista. Kansallista sulautumista koskevassa sulautumissuunnitelmassa tällaista selvitystä ei vaadita. Ehdotus vastaa direktiivin 5 artiklan d kohtaa. Työllisyysvaikutusten osalta tulisi selvittää sulautumissuunnitelmaa laadittaessa käytettävissä olevien tietojen perusteella, onko sulautumisella työllisyyttä lisääviä tai vähentäviä vaikutuksia esimerkiksi irtisanomisina, lomautuksina tai osa-aikaistamisina. Tässä säädettävä tietojenantovelvollisuus ei vaikuta laissa yhteistoiminnasta yrityksissä (/) tai laissa henkilöstön edustuksesta yrityksen hallinnossa säädettyihin menettelyihin.

Momentin 6 kohdan mukaan yhteisen sulautumissuunnitelman tulee sisältää selvitys menettelyistä, joiden mukaisesti määritetään yksityiskohtaiset säännöt työntekijöiden osallistumisesta niiden oikeuksien määrittelyyn, jotka koskevat työntekijöiden osallistumista vastaanottavassa yhtiössä. Selvityksestä tulisi ilmetä lähinnä se, pyritäänkö henkilöstöedustuksesta sopimaan henkilöstön kanssa vai noudatetaanko suoraan eurooppayhtiödirektiivin (2001/86/EY) liitteen 3 osan säännöksiä. Sääntelyn tarkoituksena on antaa tietoa osallistuvien yhtiöiden henkilöstölle ja heidän edustajilleen, mutta se palvelee myös osallistuvien yhtiöiden osakkeenomistajien tiedonsaantitarvetta, etenkin kun yhtiökokous voi ehdotetun 25 §:n 2 momentin mukaan laittaa sulautumispäätöksen ehdoksi sen, että yhtiökokous erikseen vahvistaa henkilöstön osallistumista vastaanottavassa yhtiössä koskevat säännöt. Ehdotus vastaa direktiivin 5 artiklan j kohtaa ja sillä viitataan 16 artiklan mukaiseen henkilöstön osallistumista koskevaan menettelyyn.

Sulautumiseen osallistuvan yhtiön velvollisuudesta pitää henkilöstön nähtävänä tässä kohdassa, 3 §:ssä ja direktiivin 7 artiklassa tarkoitettu selvitys rajat ylittävän sulautumisen oikeudellisista ja taloudellisista näkökohdista ja seurauksista on tarkoitus säätää työlainsäädännössä.

Momentin 7 kohdan mukaan sulautumissuunnitelmassa on yksilöitävä ne sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden tilinpäätökset, joita on käytetty sulautumisen ehtojen määrittelyyn. Säännöksellä on informatiivinen merkitys sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden osakkaiden ja velkojien kannalta. Tavallisesti riittää, että suunnitelmasta ilmenee, miltä ajalta ja minkä tilinpäätösstandardin mukaan laadittuja tilinpäätöksiä on käytetty apuna sulautumisen ehtojen määrittelyssä. Vaatimus ei rajoita sulautumisen osapuolien oikeutta perustaa arvonmääritys myös muihin seikkoihin kuin tavanomaisiin tilinpäätöstietoihin. Direktiivin 5 artiklan l kohdan mukaan suunnitelmassa on oltava sulautumisen edellytysten vahvistamisessa käytettyjen sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden tilinpäätösten päivämäärät.

Pykälän 3 momentissa säädetään direktiivin 7 artiklassa tarkoitetusta hallituksen selvityksestä. Lähtökohtaisesti selvityksestä laaditaan erillinen asiakirja, mutta sulautumiseen osallistuvat yhtiöt voivat myös sopia selvityksen sisällyttämisestä sulautumissuunnitelmaan. Erillinen selvitys tarvitsisi pitää myös velkojen nähtävänä (4 momentti). Toisaalta sulautumiseen osallistuva yhtiö voi olla velvollinen julkistamaan selvityksen myös arvopaperimarkkinalainsäädännön perusteella.

Direktiivistä tai sen esitöistä ei tarkemmin ilmene, miten seuraukset on selvitettävä. Ehdotuksen lähtökohtana on, että selvityksessä esitettävät seuraukset ovat todennäköisiä ja olennaisia kaikkien osakkeenomistajien, velkojien tai työntekijöiden taikka tiettyjen osakas-, velkoja- tai työntekijäryhmien kannalta. Yhtiön johdon ei siten tarvitsisi sisällyttää selvitykseen epätodennäköisiä tai vähäisiä seurauksia. Ei myöskään voitaisi edellyttää, että yhtiön johto selvittäisi sellaisia seurauksia, jotka perustuvat yksittäisen osakkeenomistajan, velkojan tai työntekijän henkilökohtaisiin olosuhteisiin. Kulloinkin tarvittavan selvityksen laajuuteen vaikuttaisi osakkeenomistajien, velkojien ja työntekijöiden tiedontarve. Esimerkiksi yhtiössä, jossa kaikki osakkeenomistajat osallistuvat yhtiön johtamiseen, osakkeenomistajat voivat pitää määrämuotoista selvitystä omalta osaltaan tarpeettomana. Yhtiöoikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti osakkeenomistajat voivat omalta osaltaan suostua suppeampaan selvitykseen tai siihen, että selvitystä ei laadita. Toisaalta globaalisti toimivan ja omistetun pörssiyhtiön osakkeenomistajan voidaan olettaa yleensä tarvitsevan kattavan kirjallisen selvityksen sulautumisen todennäköisistä olennaisista seurauksista. Velkojien kannalta selvityksen tarvetta vähentää se, että osakeyhtiölain mukaan velkoja voi velkojiensuojamenettelyssä vaatia jo syntyneen saatavansa ennenaikaista maksua tai turvaavaa vakuutta. Toisaalta velkojiensuojamenettely ei koske vuokranantajan tai muun kestosopimussuhteen osapuolen tulevia sopimusintressejä, minkä vuoksi tällaisella velkojataholla voi olla tarve saada luottotappio- tai muun sopimukseen liittyvän riskin arvioimiseksi tarpeellisia tietoja.

Selvitys sulautumisen todennäköisistä seurauksista osakkeenomistajille tarkoittaisi sellaisia kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön osakkeenomistajille aiheutuvia konkreettisia seurauksia, jotka eivät ilmene 2 momentissa tarkoitetusta sulautumissuunnitelmasta. Osakkeenomistajien kannalta rajat ylittävän sulautumisen seuraukset voivat liittyä esimerkiksi vastikkeeksi annettaviin osakkeisiin ja niiden tuottamiin oikeuksiin, osakkeiden säilytykseen ja hallinnointipalveluihin, osakkeiden vaihdantaan, osakeyhtiö- tai arvopaperilainsäädäntöön perustuvaan lunastusoikeuteen ja –velvollisuuteen sekä yhtiön ja osakkeenomistajan tiedonantovelvollisuuteen (liputusvelvollisuus ja sisäpiirirekisteri), yhtiön toimintaan, yhtiökokoukseen, omien osakkeiden hankkimiseen, osinkoihin, verovaikutuksiin, optio-oikeuksiin ja yhtiöoikeudellisten saatavien vanhentumiseen.

Velkojien kannalta sulautuminen voi vaikuttaa esimerkiksi oikeuspaikkaan ja sovellettavaan lakiin, velallisyhtiön maksukyvyttömyystilanteisiin ja yhtiöltä olevien saatavien täytäntöönpanoon.

Selvitys sulautumisen todennäköisistä seurauksista työntekijöille tarkoittaisi sellaisia kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön henkilöstölle rajat ylittävästä sulautumisesta aiheutuvia konkreettisia vaikutuksia, jotka eivät ilmene 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta sulautumissuunnitelman työllisyysvaikutusselvityksestä. Seuraukset työntekijöille olisivat esimerkiksi olennaisia organisaatiomuutoksia, uusien työ- tai tuotantomenetelmien käyttöönottoa, tuotannon siirtoja, yrityksen osien lakkauttamisia, supistamisia tai perustamisia, yrityskohtaisia henkilöstön vähentämisiä sekä työsopimusten, työehtosopimusten tai työntekijöiden osallistumisoikeusjärjestelyjen mahdollisia muutoksia. Tässä laissa tarkoitettu erityinen selvitysvelvollisuus ei, kuten direktiivin johdantokappaleesta 12 ilmenee, vaikuttaisi yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa (334/2007), yhteistoiminnasta suomalaisissa tai yhteisön laajuisissa yritysryhmissä annetussa laissa (335/2007) ja työsopimuslaissa (55/2001) säädettyihin tiedottamis-. kuulemis- selvitys- tai neuvotteluvelvollisuuksiin. Direktiivin mukaisesti selvitysvelvollisuus tulisi koskemaan myös niitä rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvia yrityksiä, jotka eivät kuulu yhteistoimintalainsäädännön soveltamisalaan.

Direktiivin 7 artiklaa vastaavasta selvityksestä säädetään eurooppayhtiön kotipaikan siirtämistä koskevassa eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklassa, jonka soveltamiskäytäntö voidaan ottaa soveltuvin osin huomioon tässä tarkoitetun selvityksen laatimisessa.

Pykälän 4 momentissa säädetään 3 momentissa tarkoitetun selvityksen pitämisestä osakkeenomistajien, velkojien ja työntekijöiden edustajien tai työntekijöiden nähtävänä. Nähtävänä pitämisestä on säädettävä erikseen, koska selvitys ei lähtökohtaisesti sisälly sulautumissuunnitelmaan. Ehdotus perustuu osakkeenomistajien ja työntekijöiden osalta direktiivin 7 artiklan toiseen kappaleeseen. Sulautumishanketta koskevien tietojen saatavuuden yhdenmukaisuuden vuoksi ehdotetaan, että selvitys on pidettävä myös velkojien nähtävänä.

Pykälän 5 momentissa säädetään 3 momentissa tarkoitettua selvitystä koskevan työntekijöiden edustajien lausunnon saattamisesta osakkeenomistajien tietoon. Ehdotus perustuu direktiivin 7 artiklan kolmanteen kappaleeseen.

23 §. Riippumattoman asiantuntijan lausunto. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi riippumattoman asiantuntijan lausunnosta, joka tulee antaa rajat ylittävästä sulautumisesta annettavasta sulautumissuunnitelmasta. Kolmannessa yhtiöoikeudellisessa direktiivissä (78/855/ETY) eli sulautumisdirektiivissä käytetty termi riippumaton asiantuntija on kansallisten sulautumisien osalta korvattu termillä hyväksytty tilintarkastaja 1.9.2006 voimaan tulleessa osakeyhtiölaissa ja uuden tilintarkastuslain säätämisen yhteydessä tilintarkastaja-ilmaisulla. Pykälän lähtökohtana on, että direktiivin 8 artiklassa tarkoitettuun riippumattoman asiantuntijan lausuntoon sovelletaan sulautumiseen osallis-tuvan suomalaisen yhtiön osalta luvun 4 §:n säännöksiä tilintarkastajan lausunnosta.

Pykälän 1 momentissa viitataan luvun 4 §:ään, jossa säädetään tilintarkastajan lausunnosta kansallisen sulautumisen yhteydessä. Viittauksen perusteella sulautumiseen osallistuvien suomalaisten yhtiöiden hallitusten tai muiden toimivaltaisten elinten on nimettävä yksi tai useampi riippumaton asiantuntija antamaan rajat ylittävästä sulautumissuunnitelmasta lausunto kullekin sulautumiseen osallistuvalle suomalaiselle yhtiölle. Sulautumiseen osallistuvaa ulkomaista yhtiötä koskevasta lausunnosta säädetään toisen ETA-valtion laissa. Ehdotus vastaa direktiivin 8 artiklan 1 kohtaa. Viittauksesta luvun 4 §:ään seuraa myös, että riippumattoman asiantuntijan lausunnon sisältö vastaa kansallisesta sulautumissuunnitelmasta annettavaa hyväksytyn tilintarkastajan lausuntoa. Riippumattoman asiantuntijan lausunnossa on arvioitava, onko rajat ylittävässä sulautumissuunnitelmassa annettu oikeat ja riittävät tiedot perusteista, joiden mukaan sulautumisvastike määrätään, sekä vastikkeen jakamisesta. Ehdotus vastaa direktiivin 8 artiklan 3 kohtaa.

Ehdotetusta viittaussäännöstä seuraa myös, että vastaanottavalle suomalaiselle yhtiölle annettavassa lausunnossa on mainittava siitä, onko sulautuminen omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen maksun. Vastaanottavalle yhtiölle annettavasta lausunnosta ei säädetä direktiivin 8 artiklassa, mutta koska direktiivissä on tältä osin kyse vähimmäissääntelystä, ei ole estettä soveltaa suomalaiseen vastaanottavaan yhtiöön direktiivin vähimmäisvaatimuksia laajempia kansallisia vaatimuksia. Vaatimus velkojien asemaa koskevasta lausunnosta liittyy vastaanottavan suomalaisen yhtiön velkojiensuojaan, joten tähän lausuntoon ei sovelleta osakkeenomistajille annettavaa lausuntoa koskevaa direktiivin 8 artiklan 4 kohdan poikkeusta. Toisaalta velkojien asemaa koskevan lausunnon tarkoituksen vuoksi ei ole syytä soveltaa säännöstä vastaanottavaan ulkomaiseen yhtiöön. Ehdotus vastaa eurooppayhtiölain 4 §:ää.

Pykälän 2 momentin mukaan rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden hallitukset voivat nimetä yhden tai useamman riippumattoman asiantuntijan antamaan sulautumissuunnitelmasta yhteisen lausunnon kaikille sulautumiseen osallistuville yhtiöille. Luvun 4 §:n 1 momentin mukaan tilintarkastajia nimetään yksi tai useampia kullekin sulautumiseen osallistuvalle yhtiölle. Lähtökohtaisesti yksi tilintarkastaja antaa lausunnon kaikille yhtiöille, mutta lausunnon antavia tilintarkastajia voi olla useampiakin (HE 109/1995 s. 153). Yleinen käytäntö Suomessa on ollut, että riippumattomana asiantuntijana on toiminut yksi henkilö, mutta lausunto on annettu erikseen jokaiselle osallistuvalle yhtiölle. Ehdotetun 2 momentin mukaan on riittävää, että riippumattoman asiantuntijan lausunto annetaan yhteisesti kaikille osallistuville yhtiöille, jos rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden hallitukset tai muut toimivaltaiset elimet niin päättävät. Käytännössä yhteisestä riippumattomasta asiantuntijasta voidaan päättää esimerkiksi yhteisessä sulautumissuunnitelmassa. Ehdotus vastaa direktiivin 8 artiklan 2 kappaletta. Myös eurooppayhtiöasetuksen 22 artiklassa on tehty mahdolliseksi sama menettely.

Yhteisen lausunnon antajaksi voidaan nimetä myös sulautumiseen osallistuvan ulkomaisen yhtiön kotipaikan jäsenvaltion lain mukainen riippumaton asiantuntija. Tarkoitus on, että suomalaisesta yhtiöstä lausunnon antavan riippumattoman asiantuntijan on lähtökohtaisesti oltava Suomessa tilintarkastaja. Lausunnon voisi antaa ulkomainen tilintarkastaja tai muu riippumaton asiantuntija vain siinä tapauksessa, että yhtiöt päätyvät yhteiseen asian-tuntijaan 2 momentin mukaisesti. Rajaus on otettu lähtökohdaksi sääntelyn yksinkertaistamiseksi.

24 §. Sulautumissuunnitelman rekisteröinti, kuulutus velkojille, sulautumispäätös ja lunastaminen. Pykälään ehdotetaan säännöksiä sulautumissuunnitelman rekisteröimisestä sekä sulautumiseen osallistuvan suomalaisen yhtiön velkojille annettavasta kuulutuksesta, suomalaisen yhtiön sulautumispäätöksestä ja suomalaisen sulautuvan yhtiön osakkeenomistajan oikeudesta vaatia osakkeidensa lunastamista.

Pykälän 1 momentti koskee sulautumiseen osallistuvien suomalaisten yhtiöiden velvollisuutta ilmoittaa sulautumissuunnitelma rekisteröitäväksi siten kuin luvun 5 §:ssä säädetään. Kyseisen lainkohdan mukaan sulautumissuunnitelma on ilmoitettava rekisteröitäväksi kuukauden kuluessa suunnitelman allekirjoittamisesta. Ilmoitukseen tulee liittää ehdotetun 23 §:n mukainen riippumattoman asiantuntijan lausunto. Ilmoituksen tekevät sulautumiseen osallistuvat suomalaiset yhtiöt yhdessä. Tytäryhtiösulautumisessa ilmoituksen tekee emoyhtiö, jos se on suomalainen yhtiö. Ilmoituksen voi myös tehdä suomalainen tytäryhtiö, jos vastaanottava emoyhtiö ei ole rekisteröity Suomessa. Ehdotus vastaa direktiivin 4 artiklan 1 kappaleessa b kohdan ja 2 kappaleen edellytystä siitä, että rajat ylittävän sulautumisen päätöksentekoprosessissa on noudatettava kansallisia säännöksiä ja muodollisuuksia.

Suomalaisten yhtiöiden osalta rekisteriviranomainen selvittää jo sulautumissuunnitelman rekisteröinnin yhteydessä, että se on laadittu lain mukaisesti ja että vastaanottavan yhtiön toiminimen rekisteröimiseen ei ole toiminimilakiin perustuvaa estettä, jos yhtiö rekisteröidään Suomeen.

Pykälän 2 momentin mukaan suomalaisen osakeyhtiön velkojien suojasta säädetään luvun 6—8 §:n säännöksiä. Vastaanottavan suomalaisen yhtiön velkojilla on vastustusoikeus ainoastaan, jos heille annetaan kuulutus luvun 6 §:n 3 momentin mukaan. Oikeus vastustaa sulautumista on ainoastaan sulautuvan suomalaisen yhtiön velkojilla. Koska velkojiensuojasäännöksiä ei sovelleta sulautumiseen osallistuvaan ulkomaiseen yhtiöön, ulkomaisen yhtiön velkojille ei anneta kuulutusta eikä sen velkojilla ole oikeutta vastustaa sulautumista 6 §:n perusteella.

Tunnetuille velkojille annettavan ilmoituksen osalta sovelletaan luvun 7 §:ssä säädettyä menettelyä. Menettely vastaa kansallisessa sulautumisessa sovellettavaa sääntelyä.

Luvun 8 §:n yrityssaneerausta koskevan erityissäännöksen soveltamisen edellytyksenä rajat ylittävissä sulautumisissa on, että luvun 6 §:ssä tarkoitetun kuulutuksen korvaava saneerausmenettely koskee kaikkia sulautumiseen osallistuvia yhtiöitä, joiden on lisäksi kuuluttava samaan konserniin. Erityissäännös voi tulla sovellettavaksi rajat ylittävään sulautumiseen vain poikkeuksellisesti, koska yrityksen saneerauksesta annettua lakia (YSL, 47/1993) ei lähtökohtaisesti sovelleta sellaiseen ulkomaiseen yhtiöön, jonka sääntömääräinen kotipaikka on toisessa valtiossa. Säännös voi siten tulla sovellettavaksi, jos sulautumiseen osallistuu vain suomalainen emoyhtiö ja sen koti- ja ulkomaisia tytäryhtiöitä ja YSL:ia sovelletaan sulautumiseen osallistuviin ulkomaisiin tytäryhtiöihin sillä perusteella, että maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun neuvoston asetuksen (EY), N:o 1346/2000 (maksukyvyttömyysasetus), 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ulkomaisten yhtiöiden pääintressien keskus on Suomessa.

Ehdotus vastaa direktiivin 4 artiklan 2 kappaleessa edellytettävää velkojien suojaamiseksi sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä. Mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta velkojiensuojasta ehdotetaan säänneltäväksi yhdenmukaisesti kansallisten sulautumisien kanssa.

Pykälän 3 momentin mukaan sulautumiseen osallistuvan suomalaisen yhtiön päätökseen sulautumisesta sovelletaan 9—11 §:ää. Ulkomaisen sulautuvan tai vastaanottavan yhtiön päätöksentekoon sovelletaan kyseiseen oikeushenkilöön sovellettavaa lakia.

Ehdotuksesta seuraa muun muassa, että sulautumiseen osallistuvan suomalaisen yhtiön osakkeenomistajien nähtävänä on pidettävä 11 §:ssä tarkoitetut asiakirjat kaikista sulautumiseen osallistuvista yhtiöistä. Toisaalta momentissa ei säädetä sulautumiseen osallistuvan ulkomaisen yhtiön osakkeenomistajan oikeudesta saada tässä tarkoitettuja tietoja suomalaisesta yhtiöstä.

Lisäksi momentista ilmenee, että Suomeen rekisteröitävässä sulautumisessa sulautumisen oikeusvaikutuksiin suomalaisessa yhtiössä sovelletaan 12 §:ää. Tästä seuraa, että sulautumiseen osallistuvan suomalaisen ja ulkomaisen yhtiön sulautumispäätös korvaa sulautumisvastiketta koskevat suomalaisen yhtiön osakkeiden ja optio-oikeuksien merkinnät ja muut toimet ja perustettavan suomalaisen vastaanottavan yhtiön perustamissopimuksen. Luvun 12 §:ää ei sovelleta sellaiseen Suomeen rekisteröitävään kolmikantasulautumiseen, jossa sulautumisvastikkeen antaa ulkomainen yhtiö. Ehdotetusta viittaussäännöksestä seuraa myös, että Suomeen rekisteröitävässä sulautumisessa sulautuminen on hyväksyttävä suunnitelman mukaisesti tai sulautuminen raukeaa.

Jos sulautuminen rekisteröidään toisessa valtiossa, edellä mainittuihin seikkoihin sovelletaan lähtökohtaisesti vastaanottavaan yhtiöön sovellettavaa lakia. Tämän vuoksi sulautuvan suomalaisen yhtiön sulautumispäätöksen oikeusvaikutukset voivat näiltä osin poiketa Suomeen rekisteröitävästä sulautumisesta, mikä tulisi ottaa huomioon sulautumisen valmistelussa ja suomalaisen yhtiön osakkeenomistajille annettavassa informaatiossa.

Pykälän 4 momentin mukaan rajat ylittävässä sulautumisessa suomalaisten yhtiöiden osakkeenomistajilla samoin kuin optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoilla on sama oikeus saada osakkeensa tai oikeutensa lunastetuksi kuin kansallisessa sulautumisessa. Myös lunastusmenettely on sama. Säännöstä ei sovelleta sulautuvan ulkomaisen osakeyhtiön osakkeenomistajaan siinäkään tapauksessa, että sulautuminen rekisteröidään Suomessa.

25 §. Suomeen rekisteröitävän sulautumisen täytäntöönpano. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi rajat ylittävän sulautumisen täytäntöönpanoon liittyvistä asioista silloin, kun vastaanottava yhtiö on suomalainen yhtiö. Pykälä koskee absorptiosulautumista, jossa Suomeen rekisteröity yhtiö on vastaanottavana yhtiönä. Lisäksi se koskee kombinaatiosulautumista, jossa vastaanottava yhtiö ehdotetaan rekisteröitäväksi Suomeen. Kun pykälän säännökset tulevat sovellettavaksi, niitä sovelletaan rajat ylittävän sulautumisen kaikkiin suomalaisiin osapuoliin.

Pykälän 1 momentissa säädetään, että ilmoitus rajat ylittävän sulautumisen täytäntöönpanosta on tehtävä luvun 14 §:n mukaisesti. Määräaika ilmoitukselle on kansallisiin sulautumisiin sovellettavan neljän kuukauden sijasta kuusi kuukautta. Kuuden kuukauden määräaika lasketaan siitä, kun suomalaiset sulautumiseen osallistuvat yhtiöt ovat päättäneet sulautumisesta ja kun sulautumiseen osallisille ulkomaisille osakeyhtiöille on annettu sen valtion rekisteriviranomaisen todistus sulautumisen edellytyksenä olevien toimien suorittamisesta ja muodollisuuksien täyttämisestä, jonka lainsäädäntöä sulautumiseen osallistuvaan ulkomaiseen osakeyhtiöön sovelletaan. Määräaika alkaa kulua siitä, kun viimeinen näistä edellytyksistä täyttyy. Kuuden kuukauden määräaika perustuu direktiivin 11 artiklan 2 kappaleeseen. Rajat ylittävän sulautumisen täytäntöönpanoa koskevaan ilmoitukseen on myös aina liitettävä luvun 14 §:n mukainen hallituksen ja toimitusjohtajan vakuutus, hyväksytyn tilintarkastajan lausunto sekä hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus 2 momentissa mainituin poikkeuksin. Tytäryhtiösulautumisessa ilmoituksen tekemisestä vastaa emoyhtiö.

Pykälän 2 momentissa säädetään rekisteröinnin edellytyksistä silloin, kun sulautuminen rekisteröidään Suomessa. Rekisteröinnin edellytyksiin sovelletaan luvun 15 §:n säännöksiä eli rekisteröinnin edellytykset ovat samat kuin kansallisissa sulautumisissa. Lisäedellytykseksi ehdotetaan kuitenkin, että ne sulautumiseen osallistuvat yhtiöt, joiden kotipaikka on toisessa jäisenvaltiossa, hyväksyvät 13 §:ssä tarkoitetun sulautumista vastustaneiden osakkeenomistajien lunastusoikeuden ja että henkilöstön edustamista koskevat säännöt on määritelty hallintoedustuslain mukaisesti. Lunastusoikeuden hyväksymistä ei tietenkään vaadita tytäryhtiösulautumisessa, jossa sulautumiseen osallistuvat yhtiöt määritelmän mukaan omistavat kaikki sulautuvan yhtiön osakkeet ja osakkeisiin oikeuttavat erityiset oikeudet.

Lisäksi momentissa edellytetään nimenomaisesti, että kaikki sulautumiseen osallistuvat yhtiöt ovat hyväksyneet sulautumissuunnitelman samoin ehdoin. Vastaavasta nimenomaisesta vaatimuksesta ei ole tarpeen säätää kansallisen sulautumisen osalta, koska sulautumiseen osallistuvat yhtiöt ilmoittavat yhdessä sulautumissuunnitelman rekisteröitäväksi ja osakeyhtiölain mukaan sulautumissuunnitelma on hyväksyttävä siinä muodossa, jossa se on ilmoitettu rekisteröitäväksi.

Sääntely perustuu direktiivin 10 artiklan 3 kappaleeseen. Täytäntöönpanon rekisteröinnin yhteydessä Suomen rekisteriviranomainen tutkii rajat ylittävän sulautumisen ja kombinaatiosulautumisessa muodostettavan yhtiön muodostamisen lainmukaisuuden. Sääntely täyttää tältä osin direktiivin 11 artiklan 1 kappaleesta ilmenevät vaatimukset. Ehdotuksen mukaan henkilöstön osallistumisen järjestämistä koskevia vaatimuksia sovelletaan myös direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävän sulautumisen rekisteröintiin Suomessa.

Täytäntöönpanon rekisteröinnin yhteydessä rekisteriviranomainen tarkastaa, että rekisteri-ilmoitus ja siihen liitettävät vakuutukset ja todistukset sekä mahdollisia yrityskiinnityksiä koskevat järjestelyt ovat luvun 15 §:n 3 momentin ja yrityskiinnityslain mukaisia. Ennen täytäntöönpanon rekisteröintiä on myös selvitettävä, että säänneltyä elinkeinoa harjoittava sulautumiseen osallistuva suomalainen yhtiö ja vastaanottava suomalainen yhtiö täyttävät elinkeinolainsäädäntöön perustuvat vaatimukset. Tällaisten erityisvaatimusten valvonnasta Suomessa vastaavat erityisviranomaiset, kuten Rahoitustarkastus ja Vakuutusvalvontavirasto. Rekisteriviranomaisella on yleensä velvollisuus selvittää vain, että sulautumispäätös on yhtiö- ja kaupparekisterilainsäädännön mukainen. Sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröimiseen sovelletaan myös rahoitus- ja vakuutuslainsäädäntöön perustuvia erityisvaatimuksia.

Sulautumiseen osallistuvien ulkomaisten yhtiöiden osalta rekisteriviranomainen selvittää täytäntöönpanon rekisteröinnin yhteydessä sulautumisen lainmukaisuuden kunkin yhtiön sääntömääräisen kotipaikan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antaman todistuksen perusteella.

Direktiivin 11 artiklan 1 kappaleen mukaan rekisteriviranomaisen on tarkistettava, että sulautumiseen osallistuvat yhtiöt ovat hyväksyneet sulautumissuunnitelman samoin ehdoin ja että henkilöstöedustusta koskevat järjestelyt on määritelty henkilöstöedustusdirektiivin mukaisesti. Suunnitelman hyväksymistä koskevien päätösten sisällön selvittämiseksi rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä ulkomaisten sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden sulautumispäätökset myös Suomeksi tai ruotsiksi. Henkilöstöedustusta koskevan sopimuksen lainmukaisuuden rekisteriviran-omainen selvittää ensisijassa sille toimitettavien asiakirjojen perusteella. Hakijat vastaavat rekisteröinnin edellytyksenä olevan sopimuksen lainmukaisuudesta samalla tavalla kuin muistakin rekisteriviranomaiselle annettavista tiedoista ja asiakirjoista. Rekisteriviranomaiselta ei yleensä voida edellyttää, että se erityisesti selvittäisi sopimuksen lainmukaisuutta, koska viranomainen ei yleensä voi arvioida edes sitä, että oikeat tahot ovat tehneet sopimuksen.

Jos henkilöstön edustamisesta on sovittu henkilöstöedustusdirektiivin mukaisesti, rekisteriviranomaisen tehtävänä on todeta, että sopimus on tehty ja että sopimuksessa mainitaan seikoista, joista pätevässä sopimuksessa on direktiivin mukaan sovittava. Jos henkilöstöedustuksesta ei sovita, hakijoiden on toimitettava rekisteriviranomaiselle selvitys siitä, että erityinen neuvotteluryhmä on päättänyt neuvottelujen aloittamatta jättämisestä tai keskeyttämisestä taikka että direktiiviin perustuva erityisen neuvotteluryhmän perustamista koskeva kuuden kuukauden määräaika on päättynyt ja että neuvotteluja ei ole päätetty jatkaa.

Jos henkilöstöedustuksesta ei ole sovittu, vastaanottavan yhtiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet rekisteröidään yhtiön ilmoituksen perusteella vastaavalla tavalla kuin perustettavan osakeyhtiön toimielinten jäsenet rekisteröidään.

Jos henkilöstön mielestä sen edustamista koskeva sopimus tai muu osallistumisjärjestely ei ole direktiiviin perustuvan lainsäädännön mukainen, henkilöstö voi käyttää yleisiä ja työlainsäädäntöön perustuvia oikeussuojakeinoja. Tapauksesta riippuen henkilöstö tai sitä edustava järjestö voi esimerkiksi nostaa vahvistuskanteen asiantilan toteamiseksi.

Jos sulautumiseen osallistuvalla ulkomaisella yhtiöllä on Suomeen rekisteröity sivuliike, sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröinnin yhteydessä rekisteriviranomainen poistaa sivuliikkeen rekisteristä lopettamisilmoituksen perusteella.

Sääntely vastaa eurooppayhtiölain 4 §:n 1 momenttia ja eurooppayhtiöasetuksen 26 artiklan 3 kappaletta.

Pykälän 3 momentin mukaan rekisteriviranomaisen on viranpuolesta viipymättä ilmoitettava sulautumisen voimaantulosta sulautuneiden ulkomaisten yhtiöiden rekisteriviranomaisille. Säännös perustuu direktiivin 13 artiklan toiseen kappaleeseen.

Pykälän 4 momentin mukaan sulautuvan suomalaisen yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan on laadittava lopputilitys, joka on tarkastettava ja käsiteltävä sulautuvan yhtiön osakkeenomistajien kokouksessa vastaavalla tavalla kuin kansallisesta sulautumisesta säädetään 17 §:ssä.

26 §. Toiseen valtioon rekisteröitävän sulautumisen täytäntöönpano. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi rajat ylittävän sulautumisen täytäntöönpanoon liittyvistä asioista silloin, kun vastaanottava yhtiö on ulkomainen yhtiö. Pykälä koskee absorptiosulautumista, jossa vastaanottava yhtiö on ulkomainen yhtiö tai se perustetaan kombinaatiosulautumisessa muualle kuin Suomeen. Kun pykälän säännökset tulevat sovellettavaksi, niitä sovelletaan rajat ylittävän sulautumisen kaikkiin suomalaisiin osapuoliin.

Pykälän 1 momentissa säädetään sulautumiseen liittyvästä lupamenettelystä. Kansallisista sulautumisista poiketen lupamenettely on tarpeen, koska kansallisessa sulautumisessa tietyt sulautuvan yhtiön osakkeenomistajien ja muiden sijoittajien suojaan liittyvät vaatimukset selvitetään vasta täytäntöönpanoa koskevassa ilmoituksessa, joka rajat ylittävässä sulautumisessa tehdään vastaanottavan yhtiön kotivaltiossa. Ehdotusta vastaava säännös on eurooppayhtiölaissa..

Suomalaisten yhtiöiden on haettava lupaa sulautumisen täytäntöönpanoon kuuden kuukauden kuluessa sulautumista koskevasta päätöksestä tai sulautuminen raukeaa. Sääntely määräajan osalta vastaa kansallisia sulautumisia. Lupahakemukseen on liitettävä sulautumispäätökset sekä suomalaisen osakeyhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että sulautumisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä, ja hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus 7 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten lähettämisestä sulautuvan suomalaisen yhtiön tunnetuille velkojille. Hakemukseen ei tarvitse liittää 14 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tilintarkastajan todistusta ja lausuntoa, jotka liittyvät lähinnä vastaanottavan yhtiön velkojien suojaan, joka tässä tapauksessa järjestetään toisen valtion lainsäädännössä. Toisaalta sulautuvan suomalaisen yhtiön johdon vakuutus osakeyhtiölain noudattamisesta on tarpeen myös rajat ylittävässä sulautumisessa, koska vakuutus kattaa muun muassa sulautumiseen liittyvien velkojien- ja vähemmistön suojamenettelyiden noudattamisen. Kansallisesta sulautumisesta poiketen johdon vakuutus koskee osakkeiden antamista ja apportin arvostusta vain sellaisessa toisessa valtiossa rekisteröitävässä kolmikantasulautumisessa, jossa sulautumisvastikkeen antaa suomalainen yhtiö. Sääntely vastaa sisällöltään vähäisin poikkeuksin eurooppayhtiölain 4 §:n 2 momenttia.

Jos 13 §:n mukainen lunastusmenettely on pantu vireille, siitä on ilmoitettava rekisteriviranomaiselle täytäntöönpanoa koskevan ilmoituksen yhteydessä. Sääntely perustuu direktiivin 10 artiklan 3 kappaleeseen.

Pykälän 2 momentissa säädetään luvan antamisen edellytyksistä pykälässä tarkoitetuissa sulautumisissa. Edellytykset vastaavat kansallista sulautumisista luvun 15 §:ssä säädettyä, minkä lisäksi edellytetään, että ne sulautumiseen osallistuvat yhtiöt, joiden kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa, hyväksyvät 13 §:ssä tarkoitetun sulautumista vastustaneiden osakkeenomistajien lunastusoikeuden, ja että rekisteriviranomaiselle esitetään selvitys henkilöstön osallistumisen järjestämisestä direktiivin 16 artiklan mukaisesti. Selvitykseksi riittää sulautuvien suomalaisten yhtiöiden ilmoitus siitä, että henkilöstön osallistuminen järjestetään vastaanottavan yhtiön kotivaltiossa direktiivin 16 artiklan mukaisen lainsäädännön mukaisesti. Rekisteriviranomaisen ei tarvitse varmistua siitä, että kohdevaltion lainsäädäntö täyttää kaikilta osin direktiivin vaatimukset. Henkilöstön osallistumisen järjestämistä koskeva vaatimus on ehdotuksessa laajempi kuin direktiivin 11 artiklassa. Tämä on perusteltua sen vuoksi, että rajat ylittävät sulautumiset ovat ehdotuksen mukaan mahdollisia laajemmin kuin mitä direktiivi edellyttää ja sen vuoksi, että kaikki jäsenvaltiot eivät välttämättä saata direktiiviin mukaista sääntelyä voimaan määräajassa.

Koska direktiivin mukaisessa sulautumisessa vastaanottavan yhtiön kotivaltion toimivaltainen viranomainen valvoo, että henkilöstöedustus järjestetään asianmukaisesti, näissä tapauksissa riittää, että Suomen rekisteriviranomaiselle toimitetaan tarvittaessa tieto siitä, että direktiivi on saatettu voimaan vastaanottavassa valtiossa (esimerkiksi vastaanottavan valtion täytäntöönpanoilmoitus EU:n komissiolle, jos rekisteriviranomaisella ei ole tietoa direktiivin täytäntöönpanosta vastaanottavassa valtiossa). Muun sulautumisen osalta on esitettävä selvitys siitä, että direktiivin vaatimuksia vastaava sääntely koskee vastaanottavassa valtiossa myös tällaista sulautumista.

Se mitä luvun 15 §:ssä sanotaan rekisteröimisestä, tarkoittaa tässä pykälässä tarkoitetussa tilanteessa luvan antamista. Sääntely perustuu direktiivin 10 artiklan 3 kappaleeseen. Sääntely vastaa myös eurooppayhtiölain 4 §:n mukaista sääntelyä. Momentissa todetaan, että rekisteriviranomaisen lupaa koskeva päätös on viran puolesta rekisteröitävä. Luvan myöntämisen jälkeen se näkyy sulautuvan suomalaisen yhtiön kaupparekisteriotteella.

Jos vastaanottavan yhtiön toimintaa jatketaan Suomessa sivuliikkeen kautta, uusi sivuliike voidaan ilmoittaa rekisteröitäväksi jo täytäntöönpanoluvan hakemisen yhteydessä. Jos sulautumiseen osallistuvalla ulkomaisella yhtiöllä on ennestään sivuliike Suomessa, myös mahdollisesti muuttuva toimiala ja muut sulautumiseen liittyvät sivuliikettä koskevat muutokset on ilmoitettava rekisteröitäviksi.

Pykälän 3 momentissa säädetään sulautumiseen osallistuvan suomalaisen yhtiön yrityskiinnitysten järjestämisestä tässä pykälässä tarkoitetuissa sulautumisissa. Täytäntöönpanoa koskevan luvan myöntämisen yhteydessä selvitetään sulautumiseen osallistuvien suomalaisten yhtiöiden osalta se, miten yrityskiinnitykset järjestetään sulautumisen yhteydessä, koska täytäntöönpano ilmoitetaan rekisteröitäväksi toisessa valtiossa. Jos sulautumiseen osallistuvan suomalaisen yhtiön omaisuuteen on voimassa yrityskiinnitys ja vastaanottavan yhtiö rekisteröidään toiseen valtioon, rekisteriviranomaiselle on toimitettava kiinnityksen kohteena olevan yhtiön ja kiinnityksen haltijoiden sopimus kiinnitysten siirtämisestä tai hakemus kiinnitysten kuolettamisesta ennen kuin viranomainen voi antaa täytäntöönpanoluvan sekä 4 momentissa tarkoitetun todistuksen.

Luvan antamisen edellytyksenä on, että kaikki panttivelkakirjat on toimitettu rekisteriviranomaiselle ja että kiinnitykset on kuoletettu tai kiinnitysten siirtämistä koskeva hakemus on sen sisältöinen, että rekisteriviranomainen voi viimeistään vastaanottavan valtion viranomaisen rekisteröinti-ilmoituksen saatuaan siirtää kiinnityksen yrityskiinnityslain (YKL, 634/1984) 10 §:n 3 momentin mukaisesti perustettavan sivuliikkeen vastattavaksi.

Kiinnitysten järjestämisestä voidaan sopia esimerkiksi siten, että kiinnitykset kohdistuvat yrityskiinnityslaissa sallitulla tavalla kaupparekisteriin merkittävän vastaanottavan yhtiön suomalaisen sivuliikkeen omaisuuteen, yrityskiinnitys kuoletetaan kokonaan tai että yhtiö ja vakuus-velkoja sopivat muusta velkojan saatavaa turvaavasta järjestelystä. Käytännössä kiinnitysten siirtäminen Suomeen rekisteröitävälle sivuliikkeelle edellyttänee yleensä, että sivuliikkeen perusilmoitus tehdään ennen täytäntöönpanoluvan myöntämistä siten, että sivuliike voidaan rekisteröidä, kun rekisteriviranomainen on saanut tiedon vastaanottavan yhtiön rekisteröimisestä toiseen valtioon kombinaatiosulautumisessa. Kiinnitykset voidaan siirtää vastaavalla tavalla myös olemassa olevan, sulautumiseen osallistuvan ulkomaisen yhtiön sivuliikkeen vastattavaksi absorptiosulautumisessa.

Pykälän 4 momentissa ehdotetaan säädettäväksi rekisteriviranomaisen todistuksen antamisesta sulautuvalle suomalaiselle yhtiölle. Todistus annetaan vain siinä tapauksessa, että vastaanottava yhtiö on toisen valtion lainsäädännön alainen. Jos rajat ylittävä sulautuminen toteutetaan siten, että vastaanottava yhtiö on suomalainen, ei siihen mahdollisesti sulautuville suomalaisille yhtiöille anneta pykälässä tarkoitettua todistusta. Sääntely vastaa eurooppayhtiölain 4 §:n 3 momenttia. Säännös perustuu direktiivin 10 artiklan 2 kappaleeseen, jonka mukaan toimivaltaisen viranomaisen on annettava jokaiselle sulautumiseen osallistuvalle kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön alaiselle yhtiölle sitova todistus sulautumisen edellytyksenä olevien toimien suorittamisesta ja muodollisuuksien täyttämisestä asianmukaisella tavalla. Toimivaltaiseksi viranomainen asiassa on Patentti- ja rekisterihallituksen pitämä kaupparekisteri.

Todistus voidaan antaa sen jälkeen, kun sulautumisen edellytykset on selvitetty 2 momentissa tarkoitetussa lupamenettelyssä lainvoimaisella päätöksellä. Ehdotuksen mukaan rekisteriviranomainen antaa todistuksen. Rekisteriviranomainen on velvollinen antamaan todistuksen Suomeksi tai ruotsiksi. Todistuksen kääntäminen perustettavan vastaanottavan yhtiön rekisteröintivaltion kielelle on lähtökohtaisesti hakijan vastuulla. Jos käytäntö muodostuu sellaiseksi, että todistuksen sanamuoto on vakiomuotoinen ja voidaan tulostaa koneellisesti, todistuksen antamisesta ainakin joillakin muilla kielillä ei todennäköisesti aiheutuisi merkittäviä lisäkustannuksia rekisteriviranomaiselle.

Rekisteriviranomainen merkitsee todistukseen 13 §:n mukaisen lunastusmenettelyn vireilläolon, kun siitä on ilmoitettu rekisteriviranomaiselle 1 momentin mukaisesti.

Momentissa säädetään myös todistuksen voimassaolosta. Todistus on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa sen antamisesta sen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka lainsäädäntöä vastaanottavaan ulkomaiseen osakeyhtiöön sovelletaan tai todistus raukeaa. Sääntely vastaa direktiivin 11 artiklan 2 kappaletta.

Pykälän 5 momentin mukaan rekisteriviranomaisen on viipymättä merkittävä rekisteriin vastaanottavan yhtiön rekisterinpitäjän ilmoitus sulautumisen voimaantulosta ja suomalaisen sulautuvan yhtiön purkautumisesta. Säännös liittyy direktiivin 13 artiklan toisessa kappaleessa tarkoitettuun ulkomaisen rekisterinpitäjän ilmoitukseen.

Tarkoitus on, että tieto suomalaisen yhtiön purkautumisesta merkittäisiin mahdollisimman pian myös Suomen kaupparekisteriin. Tämän vuoksi on tarpeen, että muiden ETA-valtioiden kanssa selvitetään, miten rekisteriviranomaisten yhteistyötä voidaan kehittää niin, että sulautumisen voimaantuloa koskeva ilmoitusten viivästymisestä ei aiheutuisi oikeudellista epävarmuutta yhtiöille, niissä toimiville ja niiden sidosryhmille.

Pykälän 6 momentin mukaan sulautuvan suomalaisen yhtiön lopputilitykseen sovelletaan samoja sääntöjä kuin Suomeen rekisteröitävässä sulautumisessa.

27 §. Sulautumisen oikeusvaikutukset. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi rajat ylittävän sulautumisen oikeusvaikutuksista mukaan lukien sulautumisen voimaantulo.

Pykälän 1 momentissa säädetään rajat ylittävän sulautumisen oikeusvaikutuksista ja voimaantulosta 25 §:ssä tarkoitetussa sulautumisessa. Sulautumisen oikeusvaikutuksiin sovelletaan näissä tapauksissa luvun 16 §:ää. Sen mukaan sulautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle selvitysmenettelyttä, sulautuva yhtiö purkautuu ja kombinaatiosulautumisessa vastaanottava yhtiö syntyy, kun sulautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. Vastaavasti sulautuvien yhtiöiden oikeudet velvoitteet, jotka perustuvat sulautumisen voimaantulopäivänä voimassa oleviin työsopimuksiin tai työsuhteisiin, siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle sulautumisen voimaantulopäivänä. Mainitussa lainkohdassa määritellyt oikeusvaikutukset perustuvat sulautumisdirektiivin 19 artiklaan, jonka sisältö vastaa nyt kyseessä olevan direktiivin 14 artiklaa. Suomessa rekisteröitävän rajat ylittävän sulautumisen oikeusvaikutukset vastaavat siten kansallista sulautumista.

Kansallisen sulautumisen voimaantulosta on säännös luvun 16 §:n 1 momentissa. Voimaantuloajankohta on sidottu sulautumisen rekisteröintiin. Rajat ylittävän sulautumisen voimaantulo-ajankohtana sovelletaan täytäntöönpanon rekisteröintiä Suomessa, jos vastaanottava yhtiö on suomalainen yhtiö.

Pykälän 2 momentissa säädetään sulautumisen oikeusvaikutuksista 26 §:ssä tarkoitetussa sulautumisessa. Kun vastaanottava yhtiö on ulkomainen yhtiö, sulautuvan suomalaisen yhtiön varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle yhtiölle, kun sulautuminen tulee voimaan sen valtion lainsäädännön mukaisesti, jonka lainsäädännön alaisuuteen vastaanottava yhtiö kuuluu. Vastaavasti työsopimuksiin tai työsuhteisiin perustuvat yhtiöiden oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle sulautumisen voimaantulopäivänä, mitä vastaavan säännöksen on oltava voimassa vastaanottavan yhtiön kotivaltiossa direktiivin 14 artiklan 4 kohdan mukaan. Samanaikaisesti sulautuva yhtiö purkautuu ja sulautuvan yhtiön osakkeenomistajille sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoille syntyy oikeus sulautumisvastikkeeseen sulautumissuunnitelman mukaisesti. Sulautuvan yhtiön omistamat sulautuvan yhtiön osakkeet eivät tuota oikeutta sulautumisvastikkeeseen. Ehdotetut säännökset vastaavat direktiivin 14 artiklaa.

Momentissa säädetään sellaisista oikeusvaikutuksista, joilla varmistetaan suomalaisen sulautumisessa purkautuvan yhtiön varojen ja velkojen siirtymisestä vastaanottavalle ulkomaiselle yhtiölle. Vaikka sulautumisvastikkeen saaminen määräytyy viime kädessä sen maan lainsäädännön mukaan, jonka alaisuuteen vastaanottava yhtiö kuuluu, on momenttiin otettu säännös oikeudesta sulautumisvastikkeeseen. Näin voidaan paremmin toteuttaa suomalaisen yhtiön optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoiden oikeus sulautumisvastikkeeseen, sillä direktiivissä ei säädetä näistä oikeuksista.

28 §. Rajat ylittävän sulautumisen pätevyys. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi rajat ylittävän sulautumisen pätevyydestä sen jälkeen, kun sulautuminen on tullut voimaan. Ehdotuksen mukaan rajat ylittävää sulautumista ei voida julistaa pätemättömäksi tai muuttaa sen jälkeen, kun se on tullut voimaan. Sulautumisen voimaantuloajankohta määräytyy sen valtion lainsäädännön mukaan, jonka lainsäädännön alainen vastaanottava yhtiö on. Jokaisessa jäsenvaltiossa sulautumisen voimaantulo ratkaistaan kansallisten säännösten mukaisesti.

Ehdotettavan pykälän mukaan rajat ylittävää sulautumista ei voida julistaa pätemättömäksi enää sen jälkeen, kun sulautumisen voimaantulosta on tehty merkintä kaupparekisteriin suomalaisen yhtiön ollessa vastaanottava yhtiö. Jos vastaanottavaan yhtiöön sovelletaan toisen ETA-valtion lakia, ei rajat ylittävää sulautumista voida julistaa pätemättömäksi enää sen jälkeen, kun sulautuminen on vastaanottavan yhtiön kotivaltion lainsäädännön mukaisesti tullut voimaan. Vaikka sulautunut suomalainen yhtiö poistetaan Suomen kaupparekisteristä vasta sen jälkeen, kun vastaanottavan valtion toimivaltainen viranomainen on antanut direktiivin 13 artiklan 2 kappaleen mukaisen ilmoituksen sulautumisen voimaantulosta Suomen rekisteriviranomaiselle, määräytyvät rajat ylittävän sulautumisen oikeusvaikutukset sulautumisen voi-maantulohetken mukaisesti. Tämän hetken jälkeen sulautumista ei voida enää julistaa pätemättömäksi eikä päätöstä voida muuttaa.

Ehdotettu sääntely poikkeaa kansallisia sulautumisia koskevasta luvun 18 §:stä, jonka mukaan sulautuminen peruuntuu, jos sulautumispäätös tuomioistuimen lainvoimaisen tuomion mukaan on pätemätön. Lain 21 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan sulautumispäätöstä koskevaa kannetta ei voida nostaa, kun yli kuusi kuukautta on kulunut sulautumisen tai jakautumisen rekisteröimisestä. Viimeksi mainittu säännös perustuu sulautumisdirektiivin 22 artiklaan, jossa on harmonisoitu sulautumisen pätemättömyyttä koskevia säännöksiä julkisten osakeyhtiöiden kansallisissa sulautumissa.

Ehdotettu sääntely perustuu nyt kyseessä olevan direktiivin 17 artiklaan, jonka mukaan sulautumista ei voida julistaa pätemättömäksi sen jälkeen, kun se on 12 artiklan mukaan tullut voimaan. Direktiivi ei myöskään salli kansallisia poikkeuksia. Direktiivin sääntely vastaa eurooppayhtiöasetuksen 30 artiklaa.

17 luku Jakautuminen

Rajat ylittävää jakautumista koskeva sääntely on ehdotuksessa pyritty saattamaan muodoltaan mahdollisimman paljon rajat ylittävän sulautumissääntelyn kaltaiseksi. Samoin kuin kansallisen jakautumissääntelyn osalta myös rajat ylittävää jakautumista koskevat säännökset muodostavat itsenäisen kokonaisuuden, eivätkä ne perustu viittauksiin sulautumissääntelyyn.

Menettelyn ja sääntelyn kirjoitustavan yhtenevyyden johdosta rajat ylittävää jakautumista koskevaan menettelyyn voidaan usein soveltaa rajat ylittävään sulautumiseen sovellettavia periaatteita lähes sellaisinaan. Siltä osin kuin säännöksen perustelutekstissä ei toisin mainita tai asiayhteydestä muuta johdu, sulautumista koskevan vastaavan säännöksen perustelut soveltuvat suurelta osin myös vastaavaan jakautumista koskevaan säännökseen. Keskeisen eron rajat ylittävää sulautumista ja jakautumista koskevien säännösten välillä muodostaa kuitenkin se, että edellinen sääntely perustuu neuvoston direktiiviin, kun taas jälkimmäistä ei ole harmonisoitu EU:n lainsäädännöllä. Molemmissa on kuitenkin otettu huomioon EY-tuomioistuimen Sevic-päätös ja sen asettamat velvollisuudet jäsenvaltioille.

Rajat ylittävän jakautumisen toteuttaminen voi olla käytännössä vaikeata, jos jakautumisen osallistuvan ulkomaisen yhtiön kotivaltiossa ei ole voimassa rajat ylittävää jakautumista koskevaa yhtiöoikeudellista sääntelyä. Tällöin rajat ylittävä jakautuminen voi perustua lähinnä sijoittautumisvapauteen ulkomaisen yhtiön ja vastaanottavan toisen ETA-valtion osalta. Esimerkiksi jakautumisen edellytysten täyttämistä koskevan todistuksen saaminen ja jakautumisen rekisteröinti tällaisessa ETA-valtiossa voi osoittautua käytännössä liian vaikeaksi.

Sääntelyn harmonisoimattomuuden vuoksi menettelyä ei koordinoida keskitetysti yhden valtion toimivaltaisen viranomaisen toimesta. Käytännössä rajat ylittävän jakautumisen täytäntöönpanosta vastaa vastaanottavan yhtiön kotipaikan toimivaltainen viranomainen, joka käytännössä voi rekisteröidä jakautumisen täytäntöönpanon vasta saatuaan jakautuvan yhtiön kotivaltion toimivaltaiselta viranomaiselta sitovan todistuksen jakautumisen edellytyksenä olevien toimien suorittamisesta ja muodollisuuksien täyttämisestä asianmukaisella tavalla. Ehdotuksen valmistelussa oli esillä kaksi vaihtoehtoista mallia. Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan rajat ylittävän jakautumisen koordinoinnista ja sitovien todistusten keräämisestä vastaisi Suomen rekisteriviranomainen silloin, kun jakautuva yhtiö on suomalainen osakeyhtiö. Vaihtoehdon hyvä puoli olisi voinut olla se, että rajat ylittävän jakautumisen voimaantulo voisi tapahtua koordinoidusti ja yhtäaikaisesti kaikissa niissä ETA-valtioissa, jonka lainsäädännön alaisuuteen jakautumiseen osallistuvat yhtiöt kuuluvat. Vaihtoehto edellyttäisi kuitenkin, että vastaanottavan yhtiön jäsenvaltioissa olisi valmiudet jakautumisen täytäntöönpanoon koordinoidusti jakautuvan yhtiön jäsenvaltion kanssa. Sääntelyn harmonisoimattomuudesta johtuu kuitenkin, että toisen ETA-valtio toimnivaltaisella viranomaisella ei ehkä ole valtuuksia antaa sellaista sitovaa todistusta kuin mitä Suomen lainsäädäntö edellyttäisi.

Muun muassa mainittujen seikkojen vuoksi on päädytty vaihtoehtoon, jossa Suomen rekisteriviranomainen valvoo rajat ylittävän jakautumisen lainmukaisuutta ja muodollisuuksien toteuttamista silloin, kun jakautuva yhtiö on suomalainen osakeyhtiö. Suomen rekisteriviranomainen antaa tämän jälkeen sitovan todistuksen siitä, että jakautumisen edellytykset ovat olemassa. Todistus on toimitettava vastaanottavan yhtiön kotivaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Jakautuminen tulee voimaan vastaanottavan yhtiön lainsäädännön mukaisesti. Rekisteriviranomaisen on jakautumisen rekisteröivän ulkomaisen rekisteriviranomaisen ilmoituksesta tai muun luotettavan selvityksen perusteella viran puolesta viipymättä poistettava kokonaisjakautumisessa jakautunut suomalainen yhtiö rekisteristä ja osittaisjakautumisessa merkittävä jakautuminen rekisteriin.

Jälkimmäiseen vaihtoehtoon on päädytty sen vuoksi, että ettei rajat ylittävää jakautumista ole harmonisoitu sellaisella EU-sääntelyllä, joka edellyttäisi ETA-valtioiden toimivaltaisten viranomaisten toiminnan koordinointia vastaavalla tavalla kuin rajat ylittävässä sulautumisessa. Valittu malli voi johtaa myös siihen, että jakautuminen tulee voimaan eri valtioissa eri aikaan, jos vastaanottavia yhtiöitä rekisteröidään useampaan maahan. Näin ollen kokonaisjakautuminen saattaa tulla voimaan eri vaiheissa ja muodostua perättäisistä osittaisjakautumisista. Jakautuminen saattaa myös lopullisesti muuttua osittaisjakautumiseksi, jos jakautumisen täytäntöönpano estyy jossakin ETA-valtiossa kokonaan. Tällainen sääntely on välttämätöntä sen vuoksi, että yhtiön perustamisen peruuntuminen on EY-oikeuden periaatteiden mukaan käytännössä hyvin vaikeaa sen jälkeen, kun yhtiö on rekisteröity. Tämän vuoksi on nähty välttämättömäksi, että laki sisältää säännöksen siitä, että kokonaisjakautuminen voi muuttua suoraan lain nojalla osittaisjakautumiseksi, jos jakautuminen ei tulekaan voimaan kokonaisuudessaan jakautumissuunnitelman mukaisesti. Mainitusta syystä rajat ylittävässä jakautumisessa tulee varmistaa, että osakkeenomistajien ja velkojien oikeudet on turvattu myös sellaisissa tapauksissa, että suunniteltu jakautuminen toteutuu vain osittain. Rajat ylittävään jakautumissuunnitelmaan tulee samasta syystä sisältyä selvitys siitä, miten jakautuminen pannaan täytäntöön ja ehdotus toimenpiteistä, joilla turvataan osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu siinä tapauksessa, että jakautuminen ei täysin toteudu jakautumissuunnitelman mukaisesti.

Rajat ylittävän jakautumisen täsmällinen yhtiöoikeudellinen sääntely ei ole harmonisoimattomuudesta johtuen mahdollista. Säännöksillä luodaan kuitenkin puitteet niiden toteuttamiselle. Tämän vuoksi ehdotetut rajat ylittävää jakautumista koskevat säännökset eivät sääntele tyhjentävästi jakautumismenettelyä, vaan niissä ainoastaan luodaan yleiset edellytykset sille, että rajat ylittävä jakautuminen voidaan toteuttaa suomalaisten osakeyhtiöiden osalta. Koska rajat ylittävän jakautumisen toteutuminen suunnitellulla tavalla saattaa estyä odottamattomasta syystä jossakin ETA-valtiosta, tulee yhtiön osakkeenomistajien ja velkojien oikeudet pystyä turvaamaan kaikissa tapauksissa. Yhtiön johdolla on tällaisten tilanteiden osalta korostettu huolellisuusvelvollisuus.

Osakeyhtiölain 17 lukuun ehdotetaan lisättäväksi säännökset rajat ylittävästä jakautumisesta. Ehdotetut säännökset sisältyvät 19—27 §:ään, minkä lisäksi luvun 6 ja 7 §:ää ehdotetaan muutettavaksi. Rajat ylittävään jakautumiseen sovelletaan ehdotettavien säännösten ohella myös kansallista jakautumista koskevia säännöksiä.

Yhteenveto rajat ylittävän jakautumisen toteuttamisesta

Rajat ylittävän jakautumisen määritelmä ja jakautumiseen osallistuvat yhtiöt. Rajat ylittävään jakautumiseen sovelletaan luvun 1 §:n säännöstä, jonka mukaan osakeyhtiö (jakautuva yhtiö) voi jakautua siten, että jakautuvan yhtiön varat ja velat osittain tai kokonaan siirtyvät yhdelle tai useammalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) ja jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat jakautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita. Jakautumisvastike saa olla myös rahaa, muuta omaisuutta ja sitoumuksia. Rajat ylittävä sulautuminen voidaan toteuttaa 2 §:n mukaisesti kokonaisjakautumisena tai osittaisjakautumisena. Vastaanottava yhtiö voi olla perustettava yhtiö tai toimiva yhtiö. Rajat ylittävään jakautumiseen osallistuvilla yhtiöillä tarkoitetaan sekä jakautuvaa ja vastaanottavaa osakeyhtiötä että ulkomaista osakeyhtiötä.

Rajat ylittävään jakautumiseen voi osallistua vain sellaisen ulkomainen yhtiö, joka on suomalaiseen osakeyhtiöön rinnastettava yhtiö. Suomalaiseen yhtiöön rinnastettavana yhtiönä pidetään aina sellaista yhtiötä, joka on direktiivin 68/151/ETY (ns. julkistamisdirektiivi) 1 artiklassa tarkoitettu yhtiö. Suomalaiseen yhtiöön rinnastettava yhtiö on myös sellainen muu yhtiö, jolla on osakepääomaa tai vastaavaa pääomaa, joka on oikeushenkilö ja jolla on omaisuutta, joka yksin vastaa yhtiön veloista ja johon sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaisia julkistamisdirektiivissä osakkeenomistajien, jäsenten ja sivullisten suojaamiseksi säädettyjä takeita vastaavia ehtoja. Tällaisia yhtiöitä ovat mm. ETA-valtioissa olevat yhtiöt, joihin sovelletaan julkistamisdirektiiviä.

Jakautumissuunnitelma ja riippumattoman asiantuntijan lausunto. Rajat ylittävään jakautumiseen osallistuvat yhtiöt laativat yhteisen jakautumissuunnitelman. Jakautumissuunnitelman tulee sisältää luvun 3 §:ssä säädetyn lisäksi myös ehdotetussa 21 §:ssä mainitut asiat. Riippumattoman asiantuntijan tulee antaa jakautumissuunnitelmasta lausunto. Riippumattomaan asiantuntijaan sovelletaan 4 §:n säännöksiä tilintarkastajasta, kun lausunto annetaan suomalaisen osakeyhtiön osalta. Jakautumisen osapuolina olevat yhtiöt voivat kuitenkin päättää, että riippumattoman asiantuntijan lausunto annetaan yhteisesti kaikille jakautumiseen osallistuville yhtiöille. Lausuntoa ei tarvitse laatia, jos kaikki rajat ylittävään jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden osakkeenomistajat siihen suostuvat.

Jakautumissuunnitelman rekisteröiminen ja kuulutus velkojille. Jakautumisen rekisteröimiseen ja velkojille annettavaan kuulutukseen sovelletaan kansallista jakautumista koskevia säännöksiä. Jakautumissuunnitelmaa koskevaan rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä riippumattoman asiantuntijan lausunto, jos sellainen laaditaan. Kuulutus velkojille annetaan kuten kansallisessa jakautumisessa, mutta säännöstä ehdotetaan muutettavaksi myös kansallisen sulautumisen osalta siten, että oikeus vastustaa jakautumista on myös velkojalla, jonka saatava voidaan periä ilman tuomiota tai päätöstä niin kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa säädetään, ja jonka saatava on syntynyt viimeistään rekisteriviranomaisen asettamana määräpäivänä. Jakautumiseen osallistuvien suomalaisten yhtiöiden tulee ilmoittaa kuulutuksesta tunnetuille velkojilleen samoin kuin kansallisessa jakautumisessa. Myös yrityssaneerausta koske säännös luvun 8 §:ssä soveltuu rajat ylittävään jakautumiseen samalla tavalla kuin kansalliseen jakautumiseen.

Jakautumisesta päättäminen. Rajat ylittävästä jakautumisesta päätetään jakautumiseen osallistuvissa yhtiöissä samalla tavalla kuin kansallisessa jakautumisessa. Jakautumissuunnitelma ja riippumattoman asiantuntijan lausunto on pidettävä osakkeenomistajien saatavana ennen kokousta ja kokouksessa ja ne liitetään kokousasiakirjoihin. Tällä perusteella suomalaisen osallistuvan yhtiön yhtiökokouksen päättäessä jakautumis-suunnitelman hyväksymisestä luvun 9 §:n mukaisesti sen katsotaan perehtyneen mainittuihin asiakirjoihin.

Rajat ylittäviä jakautumisia koskevat säännökset toimivaltaisesta elimestä ja jakautumispäätöksen ajankohdasta ovat ehdotuksen mukaan yhtenevät kansallisia jakautumisia koskevien säännösten kanssa.

Vakiintuneesti on katsottu, että yhtiökokous voi asettaa ehtoja jakautumisen hyväksymiselle. Suomalaisen yhtiön yhtiökokous voi sen toimivaltaa koskevien yleisten periaatteiden nojalla hyväksyä jakautumissuunnitelman esimerkiksi sillä tavoin ehdollisesti, että henkilöstön osallistumiseen liittyvistä järjestelyistä on päätettävä myöhemmin pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokous voi tarvittaessa asettaa myös muita ehtoja jakautumiselle. Jos yhtiökokous tällaisen ehdollisen päätöksen perusteella jättää mainitut säännöt vahvistamatta myöhemmin pidettävässä yhtiökokouksessa, jakautuminen raukeaa. Päätös jakautumisen raukeamisesta on viipymättä ilmoitettava rekisteröitäväksi.

Yhtiökokouskutsuun samoin kuin optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoille annettavaan ilmoitukseen sovelletaan kansallista sulautumista koskevia säännöksiä. Samoin menetellään asiakirjojen nähtävänä pitämisen ja lähettämisen osalta. Näihin säännöksiin ei ehdoteta mitään lisäedellytyksiä.

Lunastusmenettely. Rajat ylittävässä jakautumisessa suomalaisten yhtiöiden osakkeenomistajilla samoin kuin optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoilla on sama oikeus saada osakkeensa tai oikeutensa lunastetuksi kuin kansallisessa jakautumisessa. Lunastusmenettely on sama. Rajat ylittävän jakautumisen rekisteröinnin edellytyksenä tai luvan saamisen edellytyksenä on myös se, että jakautumiseen osallistuvat ulkomaiset osakeyhtiöt hyväksyvät luvun 13 §:ssä tarkoitetun lunastusoikeuden.

Jakautumisen täytäntöönpano kun vastaanottava yhtiö on kotimainen. Jakautumisen täytäntöönpanoon sovelletaan eri säännöksiä riippuen siitä, onko jakautumiseen osallistuva suomalainen yhtiö jakautuva vai vastaanottava yhtiö. Jos suomalainen yhtiö on vastaanottava yhtiö, jakautuminen on ilmoitettava rekisteröitäväksi kansallisia sulautumisia vastaavalla tavalla. Täytäntöönpanoilmoitukseen on liitettävä luvun 14 §:ssä mainittu johdon vakuutus, tilintarkastajan todistus ja lausunto sekä johdon todistus. Lisäksi täytäntöönpanoilmoitukseen tulee liittää johdon vakuutus siitä, että jakautuvan ulkomaisen yhtiön varat tulevat vastaanottavan suomalaisen yhtiön omistukseen jakautumissuunnitelman mukaisesti viimeistään silloin, kun jakautumisen voimaantulo rekisteröidään Suomessa. Kansallisesta jakautumisesta poiketen täytäntöönpanoilmoitus tulee tehdä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun jakautumiseen osallistuvat suomalaiset yhtiöt ovat tehneet jakautumista koskevan päätöksen ja muille jakautumiseen osallistuville yhtiöille on annettu sen valtion rekisteriviranomaisen todistus jakautumisen edellytyksenä olevien toimien suorittamisesta ja muodollisuuksien täyttämisestä, jonka lainsäädännön alainen jakautumiseen osallistuva ulkomainen osakeyhtiö on. Suomalaisten yhtiöiden osalta tämä voi koskea ainoastaan vastaanottavia toimivia yhtiöitä. Ulkomainen yhtiö puolestaan on jakautuva yhtiö. Rekisteröinnin edellytykset vastaavat kansallista jakautumista. Lisäedellytyksenä on kuitenkin, että ulkomaiset osakeyhtiöt hyväksyvät 13 §:ssä tarkoitetun lunastusoikeuden. Sen lisäksi rekisteröinnin edellytyksenä on se, että henkilöstön edustamista koskevat säännöt on määritelty asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti. Jakautumispäätöksen oikeusvaikutukset Suomessa ovat samat kuin kansallisessa jakautumispäätöksessä. Jakautuvan yhtiön jakautumispäätös korvaa osakkeenomistajien ja erityisten oikeuksien haltijoiden merkinnät ja muut toimet, joiden perusteella he ovat oikeutettuja jakautumisvastikkeeseen. Vastaavasti jakautumisessa perustettavaan yhtiöön jakautumissuunnitelma korvaa myös perustettavan vastaanottavan yhtiön yhtiöjärjestyksen. Yhtiökokous ei voi jakautumisen raukeamisen uhalla tehdä muutoksia jakautumissuunnitelmaan.

Jakautumisen täytäntöönpano kun jakautuva yhtiö on kotimainen. Jos jakautuva yhtiö on suomalainen, täytäntöönpanoa koskevaa lupaa on haettava kuuden kuukauden kuluessa jakautumista koskevasta päätöksestä. Määräaika vastaa kansallisen jakautumisen täytäntöönpanoilmoitukselle säädettyä määräaikaa. Lupahakemukseen liitetään jakautumispäätökset sekä hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus tämän lain jakautumissäännösten noudattamisesta ja hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus velkojille annettujen ilmoitusten lähettämisestä. Luvan antamisen edellytykset vastaavat kansallista jakautumista. Lisäedellytyksenä on kuitenkin, että ulkomaiset osakeyhtiöt hyväksyvät 13 §:ssä tarkoitetun lunastusoikeuden.

Yrityskiinnitysten osalta sovelletaan 25 §:n 3 momenttia. Sen mukaan jakautumista koskevan luvan antamisen edellytyksenä on, että samalla on vireillä rekisteröimiskelpoinen hakemus kiinnityksen siirtämisestä Suomeen perustettavan sivu-liikkeen vastattavaksi tai että kiinnitys on kuoletettu, jos jakautumiseen osallistuvan suomalaisen yhtiön omaisuuteen on tässä pykälässä tarkoitetussa jakautumisessa voimassa yrityskiinnityslaissa tarkoitettu yrityskiinnitys.

Rekisteriviranomainen antaa jakautumista koskevasta luvasta sitovan todistuksen, joka tulee toimittaa vastaanottavan yhtiön kotivaltion rekisteriviranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa todistuksen antamisesta. Siltä osin kuin vastaanottavana yhtiönä on suomalainen yhtiö, ei todistusta tarvitse toimittaa Suomen rekisteriviranomaiselle.

Jakautumisen oikeusvaikutukset. Jakautumisen oikeusvaikutukset vastaavat kansallista jakautumista silloin, kun vastaanottava yhtiö on suomalainen.

Jakautumisen oikeusvaikutuksista säädetään rajat ylittävän jakautumisen osalta erikseen silloin, kun vastaanottava yhtiö on ulkomainen yhtiö. Jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät silloin selvitysmenettelyttä vastaanottavalle yhtiölle, kun jakautuminen tulee voimaan sen valtion lainsäädännön mukaisesti, jonka lainsäädännön alaisuuteen vastaanottava yhtiö kuuluu. Osittaisjakautumisessa siirtyvät kuitenkin ainoastaan jakautumissuunnitelmassa jaetut varat ja velat Samanaikaisesti jakautuva yhtiö purkautuu kokonaisjakautumisessa ja jakautuvan yhtiön osakkeenomistajille sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoille syntyy oikeus jakautumisvastikkeeseen jakautumissuunnitelman mukaisesti. Myöskään tällaisessa jakautumisessa jakautuvan yhtiön omistamat jakautuvan yhtiön osakkeet eivät tuota oikeutta jakautumisvastikkeeseen.

Lopputilitys. Rajat ylittävään jakautumiseen osallistuvat suomalaiset yhtiöt laativat lopputilityksen samoin kuin kansallisessa jakautumisessa.

Jakautumisen pätevyys. Rajat ylittävää jakautumista ei voida julistaa pätemättömäksi tai muuttaa sen jälkeen, kun se on tullut voimaan. Tämä poikkeaa kansallisesta jakautumisesta, joka voi peruuntua tuomioistuimen lainvoimaisen tuomion perusteella.

6 §. Kuulutus velkojille. Pykälään ehdotetaan samaa muutosta kuin sulautumista koskevaan 16 luvun 6 §:ään.

7 §. Yhtiön kirjallinen ilmoitus velkojille. Pykälään ehdotetaan samaa muutosta kuin sulautumista koskevaan 16 luvun 7 §:ään.

Jakautumisen täytäntöönpano ja oikeusvaikutukset

14 §. Ilmoitus jakautumisen täytäntöönpanosta. Pykälän 1 momentin 2 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti kuin 16 luvun 14 §:n 2 kohtaa ja pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 kohta, jonka mukaan jakautumisen täytäntöönpanoa koskevaan ilmoitukseen on liitettävä jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden jakautumista koskevat päätökset. Ehdotus vastaa ehdotettua 16 luvun 14 §:n 1 momentin muutosta.

15 §. Rekisteröimisen edellytykset. Pykälän 4 momentin sanamuotoa ehdotetaan selvennettäväksi siten, että jakautuvan yhtiön yrityskiinnityslaissa tarkoitettujen yrityskiinnitysten etuoikeuden järjestämisestä tulee sopia aina, jos jakautuvassa yhtiössä on yrityskiinnityksiä.

Lisäksi selvennetään yrityskiinnitysten järjestämistä silloin, kun myös vastaanottavassa toimivassa yhtiössä on yrityskiinnityksiä. Tällöin vastaanottavassa yhtiössä olevien kiinnitysten ja yhtiölle jakautumisessa siirtyvien yrityskiinnitysten etusijasta on sovittava vastaavasti kuin sulautumisen yhteydessä.

Rajat ylittävä jakautuminen

19 §. Rajat ylittävän jakautumisen määritelmä ja toteuttamistavat. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi rajat ylittävän jakautumisen määritelmästä ja toteuttamistavasta sekä näiden säännösten suhteesta kansallisia jakautumisia koskeviin säännöksiin. Pykälä ei sisällä ehdotetun 16 luvun 19 §:n 3 momenttia vastaavaa säännöstä, koska on selvää, että jakautuminen perustettavaan yhtiöön voidaan toteuttaa siten, että perustettava yhtiö voidaan rekisteröidä sellaiseen valtioon, jossa ei ennestään ole jakautumiseen osallistuvaa yhtiötä.

Pykälän 1 momentin mukaan rajat ylittävän jakautumisen määritelmä poikkeaa luvun 1 ja 2 §:ssä säädetystä jakautumisesta vain siten, että suomalaisen osakeyhtiön jakautuessa vastaanottavana yhtiönä voi olla myös ETA-valtiossa olevan yhtiö tai ETA-valtiossa olevan yhtiön jakautuessa vastaanottavana yhtiönä voi olla suomalainen osakeyhtiö. Viittauksella 2 §:ään tarkoitetaan sitä, että rajat ylittävä jakautuminen vastaa muodoltaan kansallisia jakautumismuotoja. Rajat ylittävä jakautuminen voi siten olla kokonaisjakautuminen tai osittaisjakautuminen. Samoin rajat ylittävässä jakautumisessa vastaanottava yhtiö voi olla toimiva tai perustettava yhtiö. Kuten kotimaisessa jakautumisessa, rajat ylittävä jakautuminen voi tapahtua samalla sekä toimivaan että perustettavaan yhtiöön.

Pykälän 2 momentissa on määritelty sellainen ulkomainen osakeyhtiö, joka voi olla jakautumiseen osallistuva yhtiö. Sääntely vastaa ehdotetun 16 luvun 19 §:n 2 momentin sääntelyä. Rajat ylittävä jakautuminen voidaan siten toteuttaa ainoastaan, jos siihen osallistuu yhden tai useamman suomalaisen osakeyhtiön lisäksi momentissa mainittuja yhtiöitä.

Pykälän 3 momentin mukaan rajat ylittävään jakautumiseen osallistuvilla yhtiöillä tarkoitetaan jakautuvaa ja vastaanottavaa osakeyhtiötä ja ulkomaista osakeyhtiötä.

20 §. Jakautumista koskevien säännösten soveltaminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi tämän luvun kansallisia jakautumisia koskevien säännösten soveltamisesta myös rajat ylittäviin jakautumisiin. Näitä säännöksiä sovelletaan rajat ylittävään jakautumiseen osallistuviin yhtiöihin, jos nämä ovat suomalaisia yhtiöitä. Rajat ylittävän jakautumisen osallistuviin yhtiöihin, jotka on rekisteröity toisen ETA-valtion lainsäädännön mukaisesti tai jotka kuuluvat tällaisen valtion lainsäädännön alaisuuteen, sovelletaan niiden kotivaltion säännöksiä.

21 §. Jakautumissuunnitelma. Pykälässä säädetään jakautumissuunnitelman vähimmäissisällöstä. Suunnitelmaa koskevat pääosin samat vaatimukset kuin kansallisen jakautumisen yhteydessä laadittavaa suunnitelmaa, josta säädetään 3 §:ssä. Samoin kuin rajat ylittävässä sulautumisessa myös tässä pykälässä säädetään vain kansallisesta sulautumissuunnitelmasta poikkeavista tai täydentävistä vaatimuksista.

Pykälän 1 momentin ja 2 momentin 1—7 kohtien sääntely vastaa rajat ylittävästä sulautumisesta annettavasta suunnitelmasta ehdotettua 16 luvun 22 §:ää.

Pykälän 2 momentin 8 kohdassa on erityinen rajat ylittävää jakautumista koskeva vaatimus. Sen mukaan jakautumissuunnitelman tulee sisältää selvitys siitä, miten jakautuminen pannaan täytäntöön ja ehdotus toimenpiteistä, joilla turvataan osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu, jos kokonaisjakautumisen täytäntöönpano estyy jossakin valtiossa 25 §:n 6 momentissa tarkoitetulla tavalla. Säännös liittyy jakautuvan yhtiön johdon velvollisuuteen huolehtia osakkeenomistajien aseman turvaamisesta jakautumisen täytäntöönpanon yhteydessä. Selvityksellä ja ehdotettavilla toimenpiteillä on erityistä merkitystä, jos yhtiöstä riippumattomasta syystä jakautumisen toteutuminen viivästyy jossakin vastaanottavassa valtiossa tai jakautuminen toteutuu vain osittain. Tämän kohdan mukaan jakautumissuunnitelmassa on oltava selvitys siitä, miten jakautumisen täytäntöönpanon on suunniteltu etenevän eri valtioissa sekä ehdotus toimenpiteistä, joilla turvataan osakkeenomistajien asema sellaisessa tapauksessa, että jakautuminen toteutuu vain osittain. Tällainen tilanne saattaa olla käsillä esimerkiksi silloin, kun jakautumisessa vain osasta jakautuvan yhtiön osakkeenomistajia tulee tietyn vastaanottavan yhtiön osakkeenomistajia. Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus ei lähtökohtaisesti vaarannu vain osittain tapahtuvan rajat ylittävän jakautumisen vuoksi silloin, kun jakautumisvastike jaetaan kaikissa vastaanottavissa yhtiöissä suhteellisen omistuksen mukaisesti. Tässä kohdassa tarkoitettu toimenpide-ehdotus voi koskea vain 25 §:n 6 momentissa tarkoitettua tilannetta. Suunnitelmassa voidaan esimerkiksi määrätä, että kokonaisjakautumista ei saa panna täytäntöön, jos se muuttuisi osittaisjakautumiseksi sen vuoksi, että jakautumisen täytäntöönpano jossakin vastaanottavassa valtiossa osoittautuu ongelmalliseksi. Nimenomainen säännös on tarpeen sen vuoksi, että yleensä rekisteröidystä jakautumissuunnitelmasta ei saa poiketa täytäntöönpanovaiheessa. Lähtökohtaisesti jakautumisen tulee tapahtua suunnitelman mukaisesti. Toisaalta kokonaisjakautuminen voi käytännössä muuttua osittaisjakautumiseksi jakautuvasta yhtiöstä riippumattomasta syystä osittaisjakautumiseksi, jos jonkin vastaanottavan valtion rekisteriviranomainen kieltäytyy jakautumisen rekisteröinnistä. Jakautumista suunnittelevan yhtiön johdon on pyrittävä etukäteen varmistamaan, että jakautuminen voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti.

Jakautumissuunnitelmassa ei tarvitse erikseen selvittää tai ehdottaa toimenpiteitä yhtiön velkojien aseman suojaamiseksi vain osittain tapahtuvassa rajat ylittävässä jakautumisessa. Velkojia suojaavat luvun 16 §:n 6 momentin säännös yhteisvastuullisesta velasta vastaamisesta, velkojille 6 §:n perusteella annettava kuulutus sekä yhtiön velkojien asemaa turvaavat yleiset yhtiöoikeudelliset periaatteet.

22 §. Riippumattoman asiantuntijan lausunto. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi riippumattoman asiantuntijan lausunnosta, joka tulee antaa rajat ylittävästä jakautumisesta annettavasta jakautumissuunnitelmasta. Sääntely vastaa rajat ylittävästä sulautumisesta annettavasta riippumattoman asiantuntijan lausunnosta ehdotettua 16 luvun 23 §:ää.

23 §. Jakautumissuunnitelman rekisteröinti, kuulutus velkojille, jakautumispäätös ja lunastaminen. Pykälään ehdotetaan säännöksiä jakautumissuunnitelman rekisteröimisestä sekä suomalaisen yhtiön velkojille annettavaan kuulutuksesta, sulautumispäätöksesta ja osakkeenomistajan oikeudesta vaatia osakkeidensa lunastamista. Pykälä on samansisältöinen kuin rajat ylittävää sulautumista koskeva 16 luvun 24 §:ä.

24 §. Suomeen rekisteröitävän jakautumisen täytäntöönpano. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi rajat ylittävän jakautumisen täytäntöönpanoon liittyvistä asioista silloin, kun vastaanottava yhtiö on suomalainen yhtiö. Pykälä koskee jakautumista, jossa yksi tai useampi Suomeen rekisteröity tai rekisteröitävä yhtiö on vastaanottavana yhtiönä. Kun pykälän säännökset tulevat sovellettavaksi, niitä sovelletaan rajat ylittävän jakautumisen kaikkiin suomalaisiin osapuoliin, jotka ovat vastaanottavia yhtiöitä.

Pykälän 1 momentissa säädetään, että ilmoitus rajat ylittävän jakautumisen täytäntöönpanosta on tehtävä luvun 14 §:n mukaisesti. Määräaika ilmoitukselle on kuusi kuukautta. Kuuden kuukauden määräaika lasketaan siitä, kun suomalaiset jakautumiseen osallistuvat yhtiöt ovat päättäneet sulautumisesta ja kun jakautumiseen osallistuville ulkomaisille osakeyhtiöille on annettu sen valtion rekisteriviranomaisen todistus jakautumisen edellytyksenä olevien toimien suorittamisesta ja muodollisuuksien täyttämisestä, jonka lainsäädäntöä jakautumiseen osallistuvaan ulkomaiseen osakeyhtiöön sovelletaan. Määräaika alkaa kulua siitä, kun viimeinen näistä edellytyksistä täyttyy. Aikaraja on asetettu samaksi rajat ylittävän sulautumisen täytäntöönpanoa koskevan ilmoituksen kanssa. Rajat ylittävän jakautumisen täytäntöönpanoa koskevaan ilmoitukseen on myös aina liitettävä luvun 14 §:n mukainen hallituksen ja toimitusjohtajan vakuutus, hyväksytyn tilintarkastajan lausunto sekä hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus.

Täytäntöönpanoa koskevaan ilmoitukseen on lisäksi liitettävä jakautumiseen osallistuvan vastaanottavan suomalaisen yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että jakautuvan yhtiön varat tulevat vastaanottavan suomalaisen yhtiön omistukseen jakautumissuunnitelman mukaisesti viimeistään silloin, kun jakautumisen voimaantulo rekisteröidään Suomessa. Tämä vakuutus tulee antaa luvun 14 §:n 1 kohdan vakuutuksen lisäksi. Vakuutuksen tarkoituksena on varmistua siitä, että suomalainen vastaanottava yhtiö on sille jakautumissuunnitelman perusteella tulevan omaisuuden laillinen omistaja. Säännös konkretisoi johdolle rajat ylittävässä jakautumisessa annettavaa korostettua huolellisuusvelvollisuutta ja varmistaa se, että varojen omistusoikeuden siirtyminen vastaanottavalle suomalaiselle yhtiölle on riittävän hyvin varmistettu johdon toimesta. Johdon vakuutuksen lisäksi myös tilintarkastaja antaa luvun 14 §:n 2 kohdan mukaan todistuksen siitä, että vastaanottava yhtiö on saanut täyden vastikkeen sen omaan pääomaan merkitystä määrästä.

Pykälän 2 momentissa säädetään rekisteröinnin edellytyksistä, kun kyseessä oleva jakautuminen rekisteröidään Suomessa. Rekisteröinnin edellytyksiin sovelletaan luvun 15 §:n säännöksiä eli rekisteröinnin edellytykset ovat samat kuin kansallisissa jakautumisissa. Lisäedellytykseksi ehdotetaan kuitenkin, että ne jakautumiseen osallistuvat yhtiöt, joiden kotipaikka on toisessa jäisenvaltiossa, hyväksyvät 13 §:ssä tarkoitetun sulautumista vastustaneiden osakkeenomistajien lunastusoikeuden ja että henkilöstön edustamista koskevat säännöt on määritelty hallintoedustuslain mukaisesti. Lisäksi edellytetään, että kaikki jakautumiseen osallistuvat yhtiöt ovat hyväksyneet jakautumissuunnitelman samoin ehdoin. Sääntely vastaa mahdollisimman pitkälle rajat ylittävästä sulautumisesta ehdotettua 16 luvun 25 §:ää.

Täytäntöönpanon rekisteröinnin yhteydessä rekisteriviranomainen tarkastaa, että rekisteri-ilmoitus ja siihen liitettävät vakuutukset ja todistukset sekä mahdollisia yrityskiinnityksiä koskevat järjestelyt ovat luvun 15 §:n 3 momentin ja yrityskiinnityslain mukaisia. Ennen täytäntöönpanon rekisteröintiä on myös selvitettävä, että säänneltyä elinkeinoa harjoittava jakautumiseen osallistuva vastaanottava suomalainen yhtiö täyttää elinkeinolainsäädäntöön perustuvat vaatimukset. Tällaisten erityisvaatimusten valvonnasta Suomessa vastaavat erityisviranomaiset, kuten Rahoitustarkastus ja Vakuutusvalvontavirasto. Rekisteriviranomaisella on yleensä velvollisuus selvittää vain, että jakautumispäätös on yhtiö- ja kaupparekisterilainsäädännön mukainen. Jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröimiseen sovelletaan myös rahoitus- ja vakuutuslainsäädäntöön perustuvia erityisvaatimuksia.

Jakautumiseen osallistuvien ulkomaisten yhtiöiden osalta rekisteriviranomainen selvittää täytäntöönpanon rekisteröinnin yhteydessä jakautumisen lainmukaisuuden kunkin yhtiön sääntömääräisen kotipaikan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antaman todistuksen perusteella.

Sääntely vastaa rajat ylittävästä sulautumisesta ehdotettua 16 luvun 25 §:n 2 momenttia. Samoin kuin Suomeen rekisteröitävän rajat ylittävän sulautumisen osalta myös Suomeen rekisteröitävässä rajat ylittävässä jakautumisessa rekisteriviranomaisen on tarkistettava, että jakautumiseen osallistuvat yhtiöt ovat hyväksyneet sulautumissuunnitelman samoin ehdoin ja että henkilöstöedustusta koskevat järjestelyt on määritelty henkilöstöedustusdirektiivin periaatteiden mukaisesti. Vaikka henkilöstöedustusdirektiivi ei koske rajat ylittävää jakautumista, sen perusteella annettuja säännöksiä sovelletaan Suomessa myös rajat ylittävään jakautumiseen. Suunnitelman hyväksymistä koskevien päätösten sisällön selvittämiseksi rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä ulkomaisten jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden jakautumispäätökset myös suomeksi tai ruotsiksi. Henkilöstöedustusta koskevan sopimuksen lainmukaisuuden rekisteriviran-omainen selvittää ensisijassa sille toimitettavien asiakirjojen perusteella. Hakijat vastaavat rekisteröinnin edellytyksenä olevan sopimuksen lainmukaisuudesta samalla tavalla kuin muistakin rekisteriviranomaiselle annettavista tiedoista ja asiakirjoista. Rekisteriviranomaiselta ei yleensä voida edellyttää, että se erityisesti selvittäisi sopimuksen lainmukaisuutta, koska viranomainen ei yleensä voi arvioida edes sitä, että oikeat tahot ovat tehneet sopimuksen.

Jos henkilöstön edustamisesta on sovittu henkilöstöedustusdirektiivin periaatteiden mukaisesti, rekisteriviranomaisen tehtävänä on todeta, että sopimus on tehty ja että sopimuksessa mainitaan seikoista, joista pätevässä sopimuksessa on direktiivin mukaan sovittava. Jos henkilöstöedustuksesta ei sovita, hakijoiden on toimitettava rekisteriviranomaiselle selvitys siitä, että erityinen neuvotteluryhmä on päättänyt neuvottelujen aloittamatta jättämisestä tai keskeyttämisestä taikka että direktiiviin perustuva erityisen neuvotteluryhmän perustamista koskeva kuuden kuukauden määräaika on päättynyt ja että neuvotteluja ei ole päätetty jatkaa.

Jos henkilöstöedustuksesta ei ole sovittu, vastaanottavan yhtiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet rekisteröidään yhtiön ilmoituksen perusteella vastaavalla tavalla kuin perustettavan osakeyhtiön toimielinten jäsenet rekisteröidään.

Jos henkilöstön mielestä sen edustamista koskeva sopimus tai muu osallistumisjärjestely ei ole direktiiviin perustuvan lainsäädännön mukainen, henkilöstö voi käyttää yleisiä ja työlainsäädäntöön perustuvia oikeussuojakeinoja. Tapauksesta riippuen henkilöstö tai sitä edustava järjestö voi esimerkiksi nostaa vahvistuskanteen asiantilan toteamiseksi.

Jos jakautumiseen osallistuvalla ulkomaisella yhtiöllä on Suomeen rekisteröity sivuliike, jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröinnin yhteydessä rekisteriviranomainen poistaa sivuliikkeen rekisteristä lopettamisilmoituksen perusteella. Sääntely vastaa rajat ylittää sulautumista.

Pykälän 3 momentin mukaan rekisteriviranomaisen on viran puolesta viipymättä ilmoitettava jakautumisen voimaantulosta jakautuneiden ulkomaisten yhtiöiden rekisteriviranomaisille. Säännös vastaa rajat ylittävästä sulautumisesta ehdotettua 16 luvun 25 §:ää.

Pykälän 4 momentin mukaan jakautuvan suomalaisen yhtiön lopputilitykseen sovelletaan samoja sääntöjä kuin kansallisessa jakautumisessa.

25 §. Toiseen valtioon rekisteröitävän jakautumisen täytäntöönpano. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi rajat ylittävän jakautumisen täytäntöönpanoon liittyvistä asioista silloin, kun suomalainen osakeyhtiö jakautuu siten, että vähintään yksi vastaanottavista yhtiöistä on ulkomainen osakeyhtiö. Pykälä koskee jakautuvaa suomalaista yhtiötä. Kun pykälän säännökset tulevat sovellettavaksi, niitä sovelletaan ainoastaan jakautuvaan suomalaiseen osakeyhtiöön. Jos tällaiseen jakautumiseen osallistuu myös suomalaisia osakeyhtiöitä vastaanottavina yhtiöinä, niihin sovelletaan 24 §:ää.

Pykälän 1 momentissa säädetään jakautumiseen liittyvästä lupamenettelystä Suomalaisen jakautuvan yhtiön on haettava lupaa sulautumisen täytäntöönpanoon kuuden kuukauden kuluessa jakautumista koskevasta päätöksestä tai jakautuminen raukeaa. Sääntely määräajan osalta vastaa kansallisia jakautumisia. Lupahakemukseen on liitettävä jakautumispäätökset sekä hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus tämän lain jakautumissäännösten noudattamisesta ja hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus 7 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten lähettämisestä jakautuvan suomalaisen yhtiön tunnetuille velkojille. Jos vireillä on 13 §:n mukainen lunastusmenettely, siitä on ilmoitettava rekisteriviranomaiselle täytäntöönpanoa koskevan ilmoituksen yhteydessä. Sääntely vastaa rajat ylittävästä sulautumisesta ehdotettua 16 luvun 26 §:n 1 momenttia.

Pykälän 2 momentissa säädetään luvan antamisen edellytyksistä pykälässä tarkoitetussa jakautumisessa. Edellytykset vastaavat kansallista jakautumisista luvun 15 §:ssä säädettyä, minkä lisäksi edellytetään, että ne jakautumiseen osallistuvat yhtiöt, joiden kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa, hyväksyvät 13 §:ssä tarkoitetun jakautumista vastustaneiden osakkeenomistajien lunastusoikeuden, ja että rekisteriviranomaiselle esitetään selvitys henkilöstön osallistumisen järjestämisestä pääomayhtiöiden rajat ylittävää sulautumista koskevan direktiivin 16 artiklan mukaisesti. Selvitykseksi riittää lähtökohtaisesti jakautuvien suomalaisten yhtiöiden ilmoitus siitä, että henkilöstön osallistuminen järjestetään vastaanottavan yhtiön kotivaltiossa direktiivin 16 artiklan mukaisen lainsäädännön mukaisesti. Rekisteriviranomaisen ei tarvitse varmistua siitä, että kohdevaltion lainsäädäntö täyttää kaikilta osin direktiivin vaatimukset. Se mitä luvun 15 §:ssä sanotaan rekisteröimisestä, tarkoittaa tässä pykälässä tarkoitetussa tilanteessa luvan antamista. Sääntely vastaa rajat ylittävästä sulautumisesta ehdotettua 16 luvun 26 §:n 2 momenttia. Momentissa todetaan, että rekisteriviranomaisen lupaa koskeva päätös on viran puolesta rekisteröitävä. Luvan myöntämisen jälkeen se näkyy jakautuvan suomalaisen yhtiön kaupparekisteriotteella.

Jos vastaanottavan yhtiön toimintaa jatketaan Suomessa sivuliikkeen kautta, uusi sivuliike voidaan ilmoittaa rekisteröitäväksi jo täytäntöönpanoluvan hakemisen yhteydessä. Jos jakautumiseen osallistuvalla ulkomaisella yhtiöllä on ennestään sivuliike Suomessa, myös mahdollisesti muuttuva toimiala ja muut jakautumiseen liittyvät sivuliikettä koskevat muutokset on ilmoitettava rekisteröitäviksi.

Pykälän 3 momentissa säädetään jakautuvan suomalaisen yhtiön yrityskiinnitysten järjestämisestä. Täytäntöönpanoa koskevan luvan myöntämisen yhteydessä selvitetään jakautumiseen osallistuvien suomalaisten yhtiöiden osalta se, miten yrityskiinnitykset järjestetään jakautumisen yhteydessä, koska täytäntöönpano ilmoitetaan rekisteröitäväksi toisessa valtiossa. Jos jakautumiseen osallistuvan suomalaisen yhtiön omaisuuteen on voimassa yrityskiinnitys ja vastaanottavan yhtiö rekisteröidään toiseen valtioon, rekisteriviranomaiselle on toimitettava kiinnityksen kohteena olevan yhtiön ja kiinnityksen haltijoiden sopimus kiinnitysten siirtämisestä tai hakemus kiinnitysten kuolettamisesta ennen kuin viranomainen voi antaa täytäntöönpanoluvan sekä pykälän 4 momentissa tarkoitetun todistuksen. Sääntely vastaa rajat ylittävästä sulautumisesta ehdotettua 16 luvun 26 §:n 4 momenttia.

Pykälän 4 momentissa ehdotetaan säädettäväksi rekisteriviranomaisen todistuksen antamisesta jakautuvalle suomalaiselle yhtiölle. Todistus voidaan antaa sen jälkeen, kun jakautumisen edellytykset on selvitetty 2 momentissa tarkoitetussa lupamenettelyssä lainvoimaisella päätöksellä. Ehdotuksen mukaan rekisteriviranomainen antaa todistuksen. Rekisteriviranomainen on velvollinen antamaan todistuksen suomeksi tai ruotsiksi. Todistuksen kääntäminen perustettavan vastaanottavan yhtiön rekisteröintivaltion kielelle on lähtökohtaisesti hakijan vastuulla. Jos käytäntö muodostuu sellaiseksi, että todistuksen sanamuoto on vakiomuotoinen ja voidaan tulostaa koneellisesti, todistuksen antamisesta ainakin joillakin muilla kielillä ei todennäköisesti aiheutuisi merkittäviä lisäkustannuksia rekisteriviranomaiselle.

Todistuksessa on myös mainittava rekisteriviranomaiselle ilmoitetusta vireillä olevasta 13 §:n mukaisesta lunastusmenettelystä.

Momentissa säädetään myös todistuksen voimassaolosta. Todistus on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa sen antamisesta sen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka lainsäädäntöä vastaanottavaan ulkomaiseen osakeyhtiöön sovelletaan tai todistus raukeaa. Sääntely vastaa rajat ylittävästä sulautumisesta ehdotettua 16 luvun 26 §:n 4 momenttia.

Pykälän 5 momentin mukaan rekisteriviranomaisen on viipymättä merkittävä rekisteriin vastaanottavan yhtiön rekisterinpitäjän ilmoitus jakautumisen voimaantulosta ja suomalaisen jakautuvan yhtiön purkautumisesta. Säännös vastaa rajat ylittävästä sulautumisesta ehdotettua 16 luvun 26 §:n 5 momenttia. Rekisteriviranomainen voi Suomessa kuitenkin merkitä jakautumisen voimaantulon kokonaan tai osittain myös muun luotettavan selvityksen perusteella. Koska rajat ylittävää jakautumista koskevaa lainsäädäntöä ei ole harmonisoitu, vastaanottavan yhtiön kotivaltion toimivaltaisella viranomaisella ei ole myöskään direktiiviin perustuvaa velvollisuutta tiedottaa jakautumisen voimaantulosta Suomen rekisteriviranomaista. Tiedon jakautumisen voimaantulosta voi siten toimittaa myös jakautumiseen osallistuvat yhtiöt itse esimerkiksi vastaanottavan yhtiön kotivaltion toimivaltaisen viranomaisen antaman rekisterimerkinnän perusteella.

Tarkoitus on, että tieto suomalaisen yhtiön purkautumisesta tai osittaisesta jakautumisesta merkittäisiin mahdollisimman pian myös Suomen kaupparekisteriin. Tämän vuoksi on tarpeen, että muiden ETA-valtioiden kanssa selvitetään, miten rekisteriviranomaisten yhteistyötä voidaan kehittää niin, että jakautumisen voimaantuloa koskeva ilmoitusten viivästymisestä ei aiheutuisi oikeudellista epävarmuutta yhtiöille, niissä toimiville ja niiden sidosryhmille.

Pykälän 6 momentissa säädetään rajat ylittävän jakautumisen vaiheittaisesta luonteesta, jos jakautuminen ei tapahdu samaan aikaan kaikissa ETA-valtioissa tai jos jakautumisen täytäntöönpano estyy jossakin ETA-valtiossa. Jos kokonaisjakautumisen tai osittaisjakautumisen voimaantulo tapahtuu vaiheittain sen vuoksi, että jakautuminen tulee voimaan eri aikoina eri vastaanottavien valtioiden lainsäädäntöjen mukaisesti, pidetään jakautumista voimaantulleiden osien osalta osittaisjakautumisena. Samoin menetellään, jos jakautumisen voimaantulo estyy jossakin valtiossa, vaikka jakautuminen toisessa valtiossa on tullut tai tulee voimaan jakautumissuunnitelman mukaisesti. Säännös liittyy keskeisesti siihen seikkaan, että kyse on harmonisoimattomasta sääntelystä ja että yksityiskohtaisten menettelysääntöjen antaminen on käytännössä mahdotonta harmonisoimattomassa tilanteessa.

Pykälän 7 momentin mukaan jakautuvan suomalaisen yhtiön lopputilitykseen sovelletaan samoja sääntöjä kuin Suomeen rekisteröitävässä jakautumisessa.

26 §. Jakautumisen oikeusvaikutukset. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi rajat ylittävän jakautumisen oikeusvaikutuksista mukaan lukien jakautumisen voimaantulo.

Pykälän 1 momentissa säädetään rajat ylittävän jakautumisen oikeusvaikutuksista ja voimaantulosta 24 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa eli siltä osin kuin jakautumisessa vastaanottava yhtiö on suomalainen osakeyhtiö. Jakautumisen oikeusvaikutuksiin sovelletaan näissä tapauksissa luvun 16 §:ää. Sen mukaan jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle selvitysmenettelyttä, jakautuva yhtiö purkautuu kokonaisjakautumisessa ja jakautumisessa perustettavaan yhtiöön vastaanottava yhtiö syntyy, kun jakautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. Rajat ylittävän jakautumisen oikeusvaikutukset vastaavat siten kansallista jakautumista.

Kansallisen jakautumisen voimaantulosta on säännös luvun 16 §:n 1 momentissa. Voimaantuloajankohta on sidottu jakautumisen rekisteröintiin. Rajat ylittävän jakautumisen voimaantuloajankohtana sovelletaan täytäntöönpanon rekisteröintiä Suomessa, jos vastaanottava yhtiö on suomalainen yhtiö. Sen sijaan jos vastaanottava yhtiö on ulkomainen osakeyhtiö, määräytyy rajat ylittävän jakautumisen voimaantulo sen valtion lainsäädännön mukaan, jonka lainsäädännön alaisuuteen vastaanottava yhtiö kuuluu.

Pykälän 2 momentissa säädetään jakautumisen oikeusvaikutuksista 25 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa eli kun jakautuva yhtiö on suomalainen osakeyhtiö. Jos vastaanottava yhtiö on ulkomaalainen, jakautuvan suomalaisen yhtiön varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle yhtiölle, kun jakautuminen tulee voimaan sen valtion lainsäädännön mukaisesti, jonka lainsäädännön alaisuuteen vastaanottava yhtiö kuuluu. Osittaisjakautumisessa siirtyvät kuitenkin ainoastaan jakautumissuunnitelmassa jaetut varat ja velat. Samanaikaisesti jakautuvan yhtiön osakkeenomistajille sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoille syntyy oikeus jakautumisvastikkeeseen jakautumissuunnitelman mukaisesti. Jakautuvan yhtiön omistamat jakautuvan yhtiön osakkeet eivät tuota oikeutta jakautumisvastikkeeseen.

Jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden yhteisvastuuseen ja kokonaisjakautumista koskevassa suunnitelmassa mainitsemattomien varojen jakamiseen sovelletaan luvun 16 §:n 5 ja 6 momenttia. Kokonaisjakautumisessa jakautuva suomalainen osakeyhtiö purkautuu vasta, kun jakautuminen on tullut voimaan kaikkien vastaanottavien yhtiöiden osalta. Sitä ennen jakautumisen voimaantulo jossakin valtiossa voidaan merkitä Suomessa rekisteriin joko kyseisen valtion toimivaltaisen viranomaisen tai yhtiön itsensä antaman muun luotettavan selvityksen perusteella. Yhtiön katsotaan silloin jakautuvan vaiheittain.

Momentissa säädetään sellaisista oikeusvaikutuksista, joilla varmistetaan suomalaisen jakautumisessa purkautuvan yhtiön varojen ja velkojen siirtymisestä vastaanottavalle ulkomaiselle yhtiölle. Vaikka jakautumisvastikkeen saaminen määräytyy viime kädessä sen maan lainsäädännön mukaan, jonka alaisuuteen vastaanottava yhtiö kuuluu, on momenttiin otettu säännös oikeudesta jakautumisvastikkeeseen. Näin voidaan paremmin toteuttaa suomalaisen yhtiön optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoiden oikeus jakautumisvastikkeeseen.

27 §. Rajat ylittävän jakautumisen pätevyys. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi rajat ylittävän jakautumisen pätevyydestä sen jälkeen, kun jakautuminen on tullut voimaan jossakin ETA-valtiossa. Ehdotuksen mukaan rajat ylittävää jakautumista ei voida julistaa pätemättömäksi tai muuttaa sen jälkeen, kun se on tullut voimaan. Jakautumisen voimaantuloajankohta määräytyy sen valtion lainsäädännön mukaan, jonka lainsäädännön alainen vastaanottava yhtiö on. Jokaisessa ETA-valtiossa sulautumisen voimaantulo ratkaistaan kansallisten säännösten mukaisesti.

Ehdotettavan pykälän mukaan rajat ylittävää jakautumista ei voida julistaa pätemättömäksi enää sen jälkeen, kun jakautumisen voimaantulosta on tehty merkintä Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin suomalaisen yhtiön ollessa vastaanottava yhtiö. Jos vastaanottava yhtiö kuuluu toisen ETA-valtion lainsäädännön alaisuuteen, ei rajat ylittävää jakautumista voida julistaa pätemättömäksi enää sen jälkeen, kun jakautuminen on tullut voimaan vastaanottavan yhtiön kotivaltion lainsäädännön mukaisesti. Vaikka jakautunut suomalainen yhtiö poistetaan Suomen kaupparekisteristä vasta sen jälkeen, kun Suomen rekisteriviranomaisen on saanut selvityksen siitä, että jakautuminen on tullut voimaan kaikissa vastaanottavien yhtiöiden kotivaltioissa, määräytyvät rajat ylittävän jakautumisen oikeusvaikutukset jakautumisen voimaantulohetken mukaisesti. Tämän hetken jälkeen jakautumista ei voida enää julistaa pätemättömäksi eikä päätöstä voida muuttaa. Ehdotettu sääntely vastaa rajat ylittävästä sulautumisesta ehdotettua 16 luvun 28 §:ää.

20 luku Yhtiön purkaminen

23 §. Yhtiön varojen vähentyminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi yhtäältä siten, että velvollisuus yhtiökokouksen toimittamiseen oman pääoman vähentymisen perusteella rajattaisiin vain julkisiin osakeyhtiöihin. Yksityisessä yhtiössä vastaava velvollisuus voisi perustua vain yhtiön sisäiseen päätökseen taikka poikkeustapauksessa 1 luvun 8 §:ssä säädettyyn yleiseen huolellisuusvelvollisuuteen.

Lisäksi pykälää muutettaisiin siten, että osakepääoman menettämistä koskevien kaupparekisteri-ilmoitusten edellytyksiä arvioitaessa oman pääoman lisäyksinä voitaisiin tietyin edellytyksin ottaa huomioon, että yhtiön pääomatilanne on tilinpäätöksen osoittamaa parempi. Kaikkia osakeyhtiöitä koskevasta osakepääoman menettämiseen liittyvästä ilmoitusvelvollisuudesta säädettäisiin pykälän 1 ja 2 momentissa. Vain julkisia osakeyhtiöitä koskevasta velvollisuudesta yhtiökokouksen pitämiseen säädettäisiin pykälän 3 momentissa.

Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi pääosin voimassa olevaa 2 momenttia vastaavasti kaikkia osakeyhtiöitä koskevasta velvollisuudesta ilmoittaa osakepääoman menettäminen rekisteriin merkittäväksi ja sellaisen rekisterimerkinnän poistamisen edellytyksistä. Velvollisuus osakepääoman menettämistä koskevan kaupparekisteri-ilmoituksen tekemiseen koskisi siis jatkossakin kaikkia osakeyhtiöitä, myös yksityisiä yhtiöitä. Säännös pääomalainojen lukemisesta omaan pääomaan ehdotetaan lakiteknisistä syistä siirrettäväksi ehdotettavaan 2 momenttiin.

Lisäksi 1 momenttiin ehdotetaan säännöstä siitä, että osakepääoman menettämistä koskevan rekisterimerkinnän poistamista koskevaan rekisteri-ilmoitukseen on taseen ohella liitettävä ehdotetun 2 momentin mukainen muu selvitys, josta lain edellyttämä pääomatilanteen paraneminen ilmenee. Tällä tarkoitetaan toimintakertomuksessa tai taseen liitetietona mahdollisesti annettavaa selvitystä ehdotettavassa 2 momentissa tarkoitetuista oman pääoman lisäyksistä. Koska kaikissa osakeyhtiöissä ei enää ole tilintarkastusvelvollisuutta, johdonmukaisesti esimerkiksi varojen jakamista koskeviin säännöksiin nähden ehdotetaan, että rekisteri-ilmoituksen sanottujen liitteiden olisi oltava tilintarkastettuja vain silloin, kun yhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan edellä mainitun pääomalainoja koskevan säännöksen lisäksi uusia säännöksiä 1 momentissa tarkoitettujen omaa pääomaa koskevien laskelmien oikaisemisesta silloin, kun yhtiön pääomatilanne on tosiasiassa kirjanpitoarvojen osoittamaa parempi. Oman pääoman lisäyksenä otettaisiin ensinnäkin huomioon yhtiön omaisuudesta tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus (poistoero). Samoin lisäyksinä otettaisiin huomioon yhtiön mahdollisesti tekemät vapaaehtoiset varaukset.

Mainittujen lisäysten ohella huomioon voitaisiin tietyin edellytyksin muutenkin ottaa se, että yhtiön omaisuuden todennäköinen luovutushinta ylittää sen kirjanpitoarvon. Mahdollisuus tähän olisi jossain määrin laajempi kuin mahdollisuus arvonkorotusten tekemiseen kirjanpitolain 5 luvun 17 §:n mukaan. Ensinnäkään mahdollisuus ei koskisi vain tietyn tyyppisiä tase-eriä sillä tavoin kuin kirjanpitolaissa on tilinpäätösdirektiivin (78/660/ETY) mukaisesti säädetty, vaan vanhan osakeyhtiölain 13 luvun 2 §:n 3 momentin (laissa 145/1997) tavoin yhtiön kaikkea omaisuutta. Omaisuuden todennäköistä luovutushintaa verrattaisiin omaisuuden kirjanpitoarvoon eikä kirjanpitolain 5 luvun 17 §:ssä edellytetyllä tavalla alkuperäiseen hankintamenoon. Erotukselta edellytettäisiin kuitenkin kirjanpitolain 5 luvun 17 §:n tapaan olennaisuutta, jotta se voidaan ottaa lisäyksenä huomioon. Lisäksi vaadittaisiin, että todennäköinen luovutushinta ylittää kirjanpitoarvon muuten kuin tilapäisesti. Vaikka tämä vaatimus ei ole yhtä ankara kuin kirjanpitolain 5 luvun 17 §:n säännös, jonka mukaan luovutushinnan on oltava pysyvästi hankintamenoa suurempi, on huomattava, että yhtiön hallituksella toisaalta käsillä olevan pykälän 2 momentin mukaan velvollisuus jatkuvasti valvoa yhtiön pääomatilannetta ja tilanteen sitä edellyttäessä viipymättä joko ryhtyä toimiin pääomatilanteen korjaamiseksi tai tehdä kaupparekisteri-ilmoitus osakepääoman menettämisestä.

Kirjanpitolain 5 luvun 17 §:ää vastaavasti edellytettäisiin, että oman pääoman lisäyksissä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että poistoeroon, vapaaehtoisiin varauksiin tai muuhun oman pääoman lisäykseen todennäköisesti sisältyvä verovelka on otettava vähennyksenä huomioon. Jos lisäys perustuu omaisuuden todennäköisen luovutushinnan arvostamiseen sen kirjanpitoarvoa olennaisesti korkeammaksi, erityisen varovaisuuden vaatimus tarkoittaa käytännössä, että lisäys on perustettava ulkopuolisen asiantuntijan arvioon, jollei yhtiön hallitus muuten voi osoittaa sen perusteltavuutta. Samoin erityisen varovaisuuden vaatimus tarkoittaa tällöin, että omaisuuden todennäköisestä luovutushinnasta on vähennettävä sen todennäköiset myyntikulut.

Momentissa tarkoitetut oman pääoman lisäykset olisi selvitettävä toimintakertomuksessa. Osakeyhtiölain 8 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan lähtökohtaisesti toimintakertomuksessa annettavat tiedot voidaan vaihtoehtoisesti antaa myös liitetietona, mistä selvyyden vuoksi ehdotetaan mainittavaksi myös käsillä olevassa momentissa nimenomaisesti. Selvitys olisi annettava aina tilikaudelta laadittavan tilinpäätöksen yhteydessä, jos tilinpäätöksen sisältämä tase osoittaa oman pääoman negatiiviseksi, mutta hallitus katsoo käsillä olevan momentin säännöksiin nojautuen, ettei sillä ole velvollisuutta tehdä osakepääoman menettämistä koskevaa rekisteri-ilmoitusta. Selvitys olisi toisaalta annettava tilikaudelta laadittavan tilinpäätöksen yhteydessä silloinkin, kun momentin säännöksiin on nojauduttu tilikauden aikana, vaikka lisäyksiin ei olisikaan tarvetta enää tilinpäätöspäivän tietojen perusteella. Lisäksi selvitys olisi luonnollisesti annettava, jos momentin säännöksiin vedotaan osakepääoman menettämistä koskevan rekisterimerkinnän poistamiseksi. Tällöin joko toimintakertomus tai selvityksen sisältävä taseen liitetieto liitetään 1 momentin mukaisesti asiaa koskevaan kaupparekisteri-ilmoitukseen.

Ehdotuksen mukaan selvitys on perusteltava. Pääomalainojen osalta riittää maininta näiden ottamisesta huomioon oman pääoman laskelmassa niin kuin käsillä olevassa momentissa säädetään. Sen sijaan muut oman pääoman lisäykset on perusteltava asiallisesti ottaen huomioon muun muassa, mitä edellä on todettu erityisen varovaisuuden noudattamisesta. Perusteluvelvollisuus korostuu erityisesti, kun oman pääoman lisäys perustuu omaisuuden todennäköisen luovutushinnan arvostamiseen sen kirjanpitoarvoa korkeammaksi.

Pykälän 3 momentissa ehdotetaan rajoitettavaksi velvollisuutta tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimiseen sekä pääomadirektiivin 17 artiklaan perustuva velvollisuus yhtiökokouksen koolle kutsumiseen yhtiön menetettyä puolet osakepääomastaan siten, että säännökset koskisivat vain julkisia osakeyhtiöitä. Yksityisiä osakeyhtiöitä, joihin direktiiviä ei sovelleta, vastaavanlainen kaavamainen velvollisuus ei siis enää koskisi.

Samalla ehdotetaan selvennettäväksi, että julkisen osakeyhtiön yhtiökokouksella ei momentissa tarkoitetussa tilanteessa ole mitään varsinaista velvollisuutta tehdä erityisiä päätöksiä yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi, eikä yhtiön hallituksella ole velvollisuutta sellaisia päätöksiä yhtiökokoukselle esittää, ellei lain 1 luvun 8 §:n yleisestä huolellisuusvelvollisuudesta johdu muuta.

Muilta osin momentti vastaa voimassa olevan pykälän 1 momenttia.

1 §. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että asunto-osakeyhtiöön sovelletaan voimaanpanolain pääsäännöstä poiketen vanhan osakeyhtiölain sijasta uuden osakeyhtiölain 16 luvun 1—18 §:n säännöksiä kansallisesta sulautumisesta siltä osin kuin asunto-osakeyhtiölaissa viitataan osakeyhtiölain sulautumissäännöksiin. Asunto-osakeyhtiölain 2 §:ssä tarkoitettuun keskinäiseen kiinteistöyhtiöön sovellettaisiin myös uuden osakeyhtiölain 16 luvun 19—28 §:ään ehdotettavia säännöksiä rajat ylittävästä sulautumisesta. Sulautumista koskevaan päätökseen sovellettaisiin näissä yhtiöissä edelleen asunto-osakeyhtiölain 45 §:n erityissäännöksiä.

Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden osalta ehdotuksesta seuraa, että myös liiketoimintaa harjoittavat asunto-osakeyhtiölain alaan kuuluvat yhtiöt voisivat sulautua rajan yli vastaavalla tavalla kuin muut osakeyhtiöt.

Asunto-osakeyhtiöiden osalta ehdotus helpottaisi esimerkiksi sellaisen kansallisen tytäryhtiösulautumisen toteuttamista, jossa asunto-osakeyhtiö sulautuu osakeyhtiöön tai jossa asunto-osakeyhtiöön sulautuu tavallinen osakeyhtiö.

Tässä vaiheessa ei ehdoteta säännöksiä asunto-osakeyhtiölain alaan kuuluvan keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön rajat ylittävästä jakautumisesta, koska asunto-osakeyhtiölaissa ei säädetä lainkaan jakautumisesta. Oikeusministeriön asunto-osakeyhtiölaki työryhmä on ehdottanut jakautumissäännöksiä uuteen asunto-osakeyhtiölakiin, jota valmistellaan oikeusministeriössä.

16 luku Sulautuminen

Sulautumista koskeva sääntely ehdotetaan säilytettäväksi sisällöltään pääosin voimassa olevan lain kaltaisena. Sulautumismenettelyä kuitenkin yksinkertaistetaan ja nopeutetaan sallimalla sulautumiseen liittyvän velkojiensuojamenettelyn aloittaminen jo sulautumissuunnitelman rekisteröintipäivästä. Voimassa olevan lain mukaan kuulutus velkojille voidaan antaa vasta sulautumispäätöksen jälkeen. Velkojiensuojamenettelyn aikaistaminen tekee mahdolliseksi sen, että velkojiensuojamenettelyn kuulutusaika ja sulautumisesta päättävän osuuskunnan kokouksen kutsuaika kuluvat samanaikaisesti. Menettelyvaiheiden rinnakkaisuus mahdollistaa koko sulautumismenettelyn toteuttamisen hieman yli kolmessa kuukaudessa. Voimassa olevasta laista poiketen sulautumissuunnitelma pitäisi rekisteröidä vastaavalla tavalla kuin osakeyhtiöiden sulautumisessa. Velkojiensuojamenettelyn uudistuksen vuoksi suunnitelman rekisteröinnistä ennen sulautumisesta päättävää osuuskunnan kokousta ei aiheudu osuuskunnille lisäkustannuksia.

Uutuutena ehdotetaan säännöksiä niin kutsutusta kolmikantasulautumisesta, jossa muu taho kuin vastaanottava osuuskunta, yleensä tämän emo-osuuskunta, antaa sulautumisvastikkeen sulautuvan osuuskunnan jäsenille. Säännöksiä sovellettaisiin myös sellaisissa kansainvälisissä kolmikantasulautumisissa, joissa sulautumiseen osallistuvat osuuskunnat ovat suomalaisia ja sulautumisvastiketta antava osuuskunta on ulkomaalainen.

Sulautumiseen osallistuvat osuuskunnat voivat sulautumismenettelyn aikana erilaisin toimenpitein vaikuttaa oman pääomansa tai osuuksiensa määrään. Esimerkiksi sulautumismenettelyn aikana toteutettu uusien osuuksien, lisäosuuksien tai sijoitusosuuksien antaminen voi merkitä sulautumisen vaihtosuhteen muuttumista toiseksi kuin sulautumissuunnitelmassa. Myös menettelyn aikana tapahtuva ylijäämän jako, osuuksien lukumäärän vähentäminen tai muu varojenjako voi vaikuttaa vaihtosuhteeseen. Varojenjako voi jopa vaarantaa sulautumisen täytäntöönpanon, jos sen johdosta vastaanottavalle osuuskunnalle tuleva omaisuus ei riitä kattamaan siihen sijoitettuun omaan pääomaan merkittävää määrää. Tämän vuoksi ehdotuksessa edellytetään, että sulautumissuunnitelmaan otetaan nimenomainen maininta sulautumiseen osallistuvien osuuskuntien oikeudesta päättää muista kuin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvista järjestelyistä, jotka vaikuttavat niiden oman pääoman tai osakkeiden määrään. Säännös kattaa myös esimerkiksi päätöksen myydä huomattava osa osuuskunnan liiketoiminnasta.

Ehdotus vastaa jäljempänä mainituin poikkeuksin yksityisten osakeyhtiöiden väliseen sulautumiseen sovellettavia uuden osakeyhtiölain säännöksiä, joiden perustelut ovat hallituksen esityksen 109/2005 vp. sivuilla 145—163.

Voimassa olevasta laista poiketen sulautumiseen osallistuvien osuuskuntien tarvitsee pitää jäsenten nähtävänä vain tuoreimmat tilinpäätöstiedot. Voimassa olevaa lakia vastaavasti tytäryhteisösulautumisesta päättää vastaanottavassa osuuskunnassa aina hallitus, jollei osuuskunnan säännöissä toisin määrätä. Osakeyhtiölain säännökset vanhojen tilinpäätöstietojen nähtävänä pitämisestä ja tytäryhtiösulautumista koskevan päätöksen tekemisestä vastaanottavan yhtiön yhtiökokouksessa perustuvat julkisten osakeyhtiöiden sulautumista koskevaan EY:n direktiiviin (78/855). Yksityisiin osakeyhtiöihin sovelletaan näitä osakeyhtiölain säännöksiä lähinnä erilaisten osakeyhtiöiden sulautumista koskevan sääntelyn yhdenmukaistamiseksi.

Voimassa olevaa lakia vastaavasti sulautumista vastustavalla sulautuvan osuuskunnan jäsenellä on lähtökohtaisesti oikeus vain osuusmaksun palautukseen. Ehdotus poikkeaa siten osakeyhtiöiden sulautumista koskevasta sääntelystä, jonka mukaan sulautumista vastustavalla osakkaalla on oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista käyvästä hinnasta (osakeyhtiölain 16 luvun 13 §). Osakeyhtiölaista poikkeavan sääntelyn säilyttämistä ehdotetaan sen vuoksi, että osuuskuntalain pääsäännön mukaan jäsenen omistamien osuuksien lukumäärä ei vaikuta siihen, minkälainen oikeus tällä on osuuskunnan ylijäämään tai purkautuvan osuuskunnan säästöön. Sääntöihin voidaan tarvittaessa ottaa määräyksiä osuuksien tuottamista oikeuksista sulautumisessa. Säännöissä voidaan määrätä esimerkiksi eroavan jäsenen osuuden tuottamasta oikeudesta osuuskunnan ylijäämään (3 luvun 6 §:n 3 momentti).

Myös vastaanottavassa osuuskunnassa sulautumisen ehtojen täyttäminen voi edellyttää osuuskunnan kokouksen päätöstä esimerkiksi, jos sääntöjen mukaan osuuskunnan kokous päättää uusien jäsenten ottamisesta tai sääntöjä on muutettava sulautumisvastikkeen suorittamiseksi. Edustajistoa koskevista yleisistä periaatteista seuraa, että edustajistoa käyttävässä osuuskunnassa sulautumisen lopputilitys käsitellään edustajiston kokouksessa, jos sääntöjen mukaan edustajisto käsittelee osuuskunnan purkamiseen liittyvät asiat.

Osuuskuntalaissa säänneltävän rajat ylittävän sulautumisen perustelut vastaavat edellä osakeyhtiölain kohdalla esitettyä. Osakeyhtiölaista poiketen osuuskunta voi kansallista sulautumista koskevien säännösten perusteella sulautua vain toiseen osuuskuntaan, minkä vuoksi osuuskunnan rajat ylittävän sulautumisen osalta ei ole välttämätöntä säätää osakeyhtiölain 16 luvun 20 §:ää vastaavalla tavalla suomalaisen osuuskunnan sulautumisesta muun muotoiseen ulkomaiseen oikeushenkilöön.

Lisäksi voimassa olevaa lain 16 luvun 18 §:n 1 momentin erityissäännös sulautumis- ja jakautumispäätöksen moittimista koskevasta määräajasta ehdotetaan siirrettäväksi uuden osakeyhtiölain 21 luvun 2 §:n 2 momenttia vastaavasti muutettuna 4 luvun 26 §:ään.

17 luku Jakautuminen

Myös jakautumista koskeviin säännöksiin ehdotetaan eräitä muutoksia. Lakiteknisesti merkittävin muutos on itsenäisten jakautumissäännösten kirjoittaminen täydellisinä lakiin, kun voimassa olevassa laissa tältä osin viitataan laajasti sulautumista koskeviin säännöksiin.

Sisällöllisesti jakautumissääntelyä uudistetaan sulautumista vastaavalla tavalla. Menettelyä nopeutetaan ja yksinkertaistetaan muun muassa aikaistamalla velkojiensuojamenettelyä.

Esityksessä ehdotetaan, että jakautuminen olemassa olevaan eli aiemmin perustettuun osuuskuntaan sallittaisiin. Kysymys olisi tällöin asiallisesti jakautumisen ja absorptiosulautumisen yhdistelmästä. Tällaiseen jakautumiseen ei kuitenkaan edes vastaanottavassa osuuskunnassa sovelleta sulautumista koskevia säännöksiä, vaan ehdotettu jakautumissääntely sisältää myös vastaanottavaa osuuskuntaa koskevat säännökset.

Ehdotettu sääntely sallii nykyistä monimuotoisemmat jakautumiset, jolloin jakautuminen voi myös nykyistä useammin vaikuttaa jäsenen asemaan. Jakautuvan osuuskunnan jäsenet eivät toimivaan osuuskuntaan jakauduttaessa käytännössä saa samaa ääni- ja omistusosuutta vastaanottavasta osuuskunnasta kuin mikä heillä oli jakautuvassa osuuskunnassa.

Ehdotus vastaa pääosin uuden osakeyhtiölain ja tämän esityksen säännöksiä osakeyhtiön jakautumisesta. Osuuskuntalakiin ehdotettavat jakautumissäännökset poikkeavat uudesta osakeyhtiölaista samalla tavalla kuin voimassa olevan osuuskuntalain jakautumissäännökset poikkeavat ennen 1 päivää syyskuuta 2006 voimassa olleen osakeyhtiölain jakautumissäännöksistä (ks. HE 176/2001 vp, s. 23, 24, 160 ja 161).

3 §. Pykälän 1 momentin 4 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että ulkomainen yhteisö on velvollinen tekemään perusilmoituksen Patentti- ja rekisterihallitukselle rajat ylittävissä kombinaatiosulautumisissa ja jakautumisissa. Ilmoitus liittyy sulautumisen tai jakautumisen täytäntöönpanosta toisen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle tehtävään ilmoitukseen ja se on tehtävä samanaikaisesti viimeksi mainitun ilmoituksen kanssa. Kyseiset ilmoitukset tulevat kysymykseen, kun uusi yhtiö rekisteröidään Suomeen. Säännös ehdotetaan otettavaksi lakiin sen huomioon ottamiseksi, että näissä tilanteissa ilmoitusvelvollinen voi olla ulkomainen yhteisö.

18 a §. Pykälään ehdotetaan selvyyden vuoksi lisättäväksi 5 momentti, jonka mukaan rekisteriviranomaisen velvollisuutena on käsitellä asiat, jotka koskevat rajat ylittävässä sulautumisessa tai jakautumisessa Suomeen rekisteröitävää yhteisöä.

14 §. Vastuu ilmoituksen tekemisestä. Pykälän 1 momentin 8 kohtaa ja 2 momenttia ehdotetaan muutettaviksi selvyyden vuoksi siten, että rekisteri-ilmoituksen tekemisestä ovat vastuussa rajat ylittävissä sulautumissa ja jakautumisissa ulkomaisen yhteisön puolesta sen hallituksen tai muun edustamiseen oikeutetun toimielimen jäsen tai toimitusjohtaja. Ehdotettu momentin 8 kohdan muutos vastaa pykälän 1 momentin 9 kohtaa sillä poikkeuksella, että ilmaisu johtokunnan varsinainen jäsen on korvattu ilmaisulla muu edustamiseen oikeutetun toimielimen jäsen, koska rajat ylittävissä sulautumisissa ilmoituksentekovelvollisuus saattaa koskea muitakin kuin johtokunnan jäseniä.

10 §. Yrityksen luovutus ja kiinnityksen vastattavaksi ottaminen. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädetään suomalaisen elinkeinonharjoittajan omaisuuteen vahvistettujen yrityskiinnitysten siirtämisestä Suomeen rekisteröitävän sivuliikkeen vastattavaksi kaikissa niissä tilanteissa, joissa elinkeinonharjoittaja sulautuu tai jakautuu toiseen valtioon rekisteröityyn tai rekisteröitävään yhteisöön.

Ehdotuksen tarkoitus on helpottaa yrityskiinnitysten järjestämistä rajat ylittävässä sulautumisessa ja jakautumisessa. Ehdotus vastaa eurooppayhtiölain (742/2004) ja eurooppaosuuskuntalain (906/2006) säätämisen yhteydessä tehtyjä yrityskiinnityslain muutoksia, joiden yksityiskohtaiset perustelut ovat hallituksen esityksen 55/2004 vp sivulla 32.

Yleistä

Osakeyhtiömuotoisen luottolaitoksen rajat ylittävään sulautumiseen ja jakautumiseen Euroopan talousalueella sovelletaan lähtökohtaisesti osakeyhtiölakia (624/2006). Liikepankkilaissa on tarpeen erikseen säätää rajat ylittävästä sulautumisesta ja jakautumisesta vastaavalla tavalla kuin voimassa olevassa liikepankkilaissa säädetään eurooppayhtiön perustamisesta rajat ylittävän sulautumisen kautta. Osuuspankkilaissa on vastaavasti tarpeen säätää eurooppaosuuskunnan perustamiseen liittyvän rajat ylittävän sulautumisen lisäksi osuuskuntalakiin perustuvasta rajat ylittävästä sulautumisesta ja jakautumisesta. Myös säästöpankkilaissa on tarpeen säätää rajat ylittävistä sulautumisista. Toisaalta säästöpankkien paikallisen luonteen vuoksi ei pidetä tarpeellisena säätää niiden rajat ylittävästä jakautumisesta.

Lisäksi on tarpeen muuttaa säästöpankkien kansallisia sulautumisia, jakautumisia ja liiketoiminnan luovutusta koskevia säännöksiä siten, että ne vastaavat soveltuvin voimassa olevia osakeyhtiö- ja osuuskuntamuotoisten luottolaitosten rakennejärjestelyitä koskevia säännöksiä.

Liikepankkilaki

4 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että se kattaa kaikki luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaiset luottolaitoksen omiin varoihin luettavat sitoumukset.

5 b §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen säännökset koskevat eurooppayhtiön perustamiseen liittyvän sulautumisen lisäksi myös osakeyhtiölaissa säänneltävää rajat ylittävää sulautumista. Myös pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen säännökset koskevat myös osakeyhtiölakiin perustuvaa rajat ylittävää sulautumista. Suomalaisen vastaanottavan yhtiön kotipaikan siirto rajat ylittävän sulautumisen yhteydessä olisi edelleen mahdollista vain eurooppayhtiöasetuksen ja eurooppayhtiölain perusteella eurooppayhtiön perustamisen yhteydessä. Kotipaikan siirtäminen ei olisi edelleenkään mahdollista osakeyhtiölakiin perustuvan rajat ylittävän sulautumisen yhteydessä.

9 §. Pykälän viittaussäännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että luottolaitoksen rajat ylittävään jakautumiseen sovelletaan soveltuvin osin samoja tämän lain säännöksiä kuin rajat ylittävään sulautumiseen. Tallettajan suojaa koskevat 6 a §:n säännökset voivat tulla sovellettavaksi vain jakautumisessa olemassa olevaan yhtiöön.

Osuuspankkilaki

Osuuskuntalain sulautumista ja jakautumista koskevien säännösten uudistamiseen liittyen ehdotetaan, että osuuspankkilain 22, 23, 23 a, 23 b, 24, 24 a, 27 ja 28 §:n viittaukset muutetaan vastaamaan osuuskuntalain uusia säännöksiä.

22 §. Osuuskuntalain muutokseen liittyvän viittausten tarkistuksen lisäksi ehdotetaan, että 2 momentin viittaukset tähän lakiin muutetaan vastaavalla tavalla kuin edellä ehdotetaan liikepankkilain 4 §:n 1 momentin osalta.

23 b §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi liikepankkilain 5 b §:ää vastaavalla tavalla osuuskuntalakiin perustuvan rajat ylittävän sulautumisen huomioon ottamiseksi.

27 §. Pykälän viittaussäännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että luottolaitoksen rajat ylittävään jakautumiseen sovelletaan soveltuvin osin samoja tämän lain säännöksiä kuin rajat ylittävään sulautumiseen. Tallettajan suojaa koskevat 24 b §:n säännökset voivat tulla sovellettavaksi vain jakautumisessa olemassa olevaan osuuskuntamuotoiseen yritykseen.

Säästöpankkilaki

41 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus 41 a §:ään, jossa säädettäisiin kaikkiin varojenjakotilanteisiin sovellettavasta vaatimuksesta, jonka mukaan varojenjako ei saa vaarantaa säästöpankin maksukykyä.

Pykälän 3 momentti, jonka mukaan säästöpankin ja 91 §:n nojalla myös säästöpankkiosakeyhtiön voitonjakoa rajoittaa muun ohessa säästöpankin tai säästöpankkiosakeyhtiön konsernin vapaan oman pääoman määrä, ehdotetaan kumottavaksi. Muutos vastaisi uutta osakeyhtiölakia, jonka mukaan konsernin emoyrityksen voitonjakokelpoisten varojen määrää ei ole rajoitettu konsernin vapaan oman pääoman perusteella. Emoyrityksenä olevan säästöpankin voitonjakoa rajoittaisi edelleen paitsi säästöpankin tai säästöpankkiosakeyhtiön oman vapaan pääoman määrä myös pykälän 1 momentista johtuva vaatimus, jonka mukaan voitonjako ei saa johtaa siihen, että säästöpankin konsolidoitujen omien varojen määrä alittaa laissa säädetyn määrän.

41 a §. Lakiin lisättäisiin eri luottolaitosmuotoja koskevien varojenjakosäännösten yhtenäistämiseksi uuden osakeyhtiölain 13 luvun 2 §:ää vastaava yleinen säännös, jonka mukaan voitonjako ja muu varojenjako on kielletty sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, jos säästöpankin tiedetään olevan maksukyvytön tai varojenjako voisi aiheuttaa maksukyvyttömyyden.

59 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, jonka erityissäännöksen mukaan 3 momentissa tarkoitetulla tavalla virheellistä sulautumista tai jakautumista koskevaa päätöstä on moitittava määräajassa. Ehdotuksen mukaan määräaika laskettaisiin sulautumisen tai jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröinnistä. Voimassa olevan lain 78 §:n 1 momentin ja 83 §:n mukaan määräaika lasketaan rekisteröintiä edeltävästä säästöpankin isäntien kokouksen päätöksestä. Ehdotus vastaa osakeyhtiölain 21 luvun 2 §:n 2 momentin säännöstä.

60 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 16 luvun 1 §:ää vastaavasta sulautumisen määritelmästä. Lain asiasisältö ei muuttuisi. Pykälän 1 momentti korvaisi nykyisen 60 §:n 1 momentin.

Pykälän 2 momentti vastaa voimassa olevan lain 62 §:ää. Luvun rakenteen selkeyttämiseksi nykyisen lain 60 §:n 2 momentissa oleva säännös kantarahasto-osuuden omistajan lunastusoikeudesta korvattaisiin päällekkäisten säännösten välttämiseksi viittauksella 74 §:ään, jossa säädettäisiin kantarahasto-osuuden omistajan oikeudesta vaatia lunastusta.

61 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 16 luvun 2 §:ää vastaavasti eri sulautumistavoista. Pykälä korvaisi nykyisen 60 §:n 2 ja 3 momentin. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi. Säästöpankkeihin ei ehdoteta sovellettavaksi osakeyhtiölain mukaisia säännöksiä kolmikantasulautumisesta, koska nämä säännökset on tarkoitettu sovellettaviksi pääasiassa sellaisissa konsernirakenteissa, jotka eivät säästöpankkien osalta ole mahdollisia.

62 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi nykyistä 61 §:ää vastaavasti velvollisuudesta hakea toimilupa kombinaatiosulautumisessa perustettavalle säästöpankille. Lisäksi pykälässä todettaisiin yhdenmukaisesti sen kanssa, mitä muiden luottolaitosmuotojen osalta on säädetty, että kombinaatiosulautumisen rekisteröinnin edellytyksenä on sulautumisessa syntyvän uuden luottolaitoksen toimiluvan samanaikainen rekisteröinti. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

63 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 16 luvun 3 §:ää vastaavasti sulautumissuunnitelmasta. Säännös korvaisi nykyisen 64 §:n. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

64 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 16 luvun 4 §:ää vastaavasti sulautumissuunnitelmasta annettavasta tilintarkastajan lausunnosta. Säännös korvaisi nykyisen 66 §:n. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

65 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 16 luvun 5 §:ää vastaavasti sulautumissuunnitelman rekisteröinnistä. Säännös korvaisi nykyisen 65 §:n. Lain asiasisältö ei merkittävästi muuttuisi.

66 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi nykyistä 72 §:ää vastaavasti säästöpankin velvollisuudesta ilmoittaa sulautumisesta Rahoitustarkastukselle ja Rahoitustarkastuksen oikeudesta vastustaa sulautumista. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

67 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:ää vastaavasti velkojille säästöpankin velkojille annettavasta kuulutuksesta. Säännös korvaisi nykyisen 74 §:n 1 ja 2 momentin. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi. Lakiin ei sisällytettäisi velkojien asemaa saneerausmenettelyssä koskevaa osakeyhtiölain 16 luvun 8 §:ää vastaavaa säännöstä, koska yrityssaneerauslakia ei sovelleta luottolaitoksiin.

68 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 16 luvun 7 §:ää ja nykyistä 74 §:n 3 momenttia vastaavasti säästöpankin velvollisuudesta ilmoittaa sulautumisesta velkojilleen.

69 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi nykyistä 75 §:ää vastaavasti tallettajavelkojiin sovellettavasta erityisestä velkojainsuojamenettelystä. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

70 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 16 luvun 9 §:ää vastaavasti sulautumispäätöksen tekemiseen toimivaltaisista toimielimistä ja päätöksen ajankohdasta. Säännös korvaisi nykyisen 68 ja 70 §:n. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

71 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 16 luvun 10 §:ää vastaavasti kutsusta sulautumisesta päättävään isäntien kokoukseen ja ilmoittamisesta kantarahasto-osuuksien ja niihin oikeuttavien oikeuksien haltijoille. Säännös korvaisi nykyisen 69 §:n 1 momentin. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

72 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 16 luvun 11 §:ää vastaavasti sulautumisasiakirjojen nähtävänä pitämisestä. Säännös korvaisi nykyisen 67 §:n ja 69 §:n 2 momentin. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

73 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 16 luvun 12 §:ää vastaavasti sulautumispäätöksen oikeusvaikutuksista. Pykälä korvaisi nykyisen 70 §:n 2 momentin ja 76 §:n 2 momentin. Pykälässä säädettäisiin oikeusvaikutuksista nykyistä lakia kattavammin mutta lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

74 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 16 luvun 13 §:ää vastaavasti kantarahasto-osuuksien sekä optio-oikeuksien ja muiden kantarahasto-osuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien lunastamisesta. Säännös korvaisi nykyisen 62 §:n 2 momentin sekä 71 ja 79 §:n. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

75 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 16 luvun 14 §:ää vastaavasti sulautumisen täytäntöönpanoa koskevasta ilmoituksesta. Nykyisessä 73 §:ssä säädetty menettely, joka edellyttää erityistä sulautumisen täytäntöönpanoluvan hakemista, korvattaisiin osakeyhtiölain mukaisella ilmoitusmenettelyllä, jonka perusteella sulautuminen rekisteröitäisiin ehdotetun 76 §:n mukaisin edellytyksin.

76 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 16 luvun 15 §:ää vastaavasti sulautumisen rekisteröinnin edellytyksistä. Pykälä korvaisi nykyisen 63 §:n, 73 §:n 3 ja 4 momentin ja 74 §:n 4, 6 ja 7 momentin.

77 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 16 luvun 16 §:ää vastaavasti sulautumisen oikeusvaikutuksista. Pykälä korvaisi nykyisen 77 §:n 1 ja 2 momentin. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

78 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 16 luvun 17 §:ää vastaavasti sulautumisesta annettavasta lopputilityksestä. Pykälä korvaisi nykyisen 77 §:n 3 momentin. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

79 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 16 luvun 18 §:ää vastaavasti sulautumisen peruuntumisesta. Pykälän 2 momentti korvaisi nykyisen 78 §:n 2 momentin. Sulautumispäätöstä koskevan kanteen nostamisen erityisestä määräajasta ehdotetaan säädettäväksi 59 §:ssä. Lain asiasisältö ei muuten olennaisesti muuttuisi.

79 a §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 16 luvun 19 §:ää vastaavasti säästöpankkien rajat ylittävän sulautumisen perusteista direktiivin edellyttämällä tavalla. Rajat ylittävä sulautuminen olisi mahdollinen ainoastaan, jos sulautumiseen olisi osallisena suomalaisen säästöpankin lisäksi tähän rinnastuva ulkomainen luottolaitos, joka täyttää ehdotetun 2 momentin mukaiset vaatimukset. Ulkomaisen luottolaitoksen olisi oltava muu kuin osakeyhtiö- tai osuuskuntamuotoinen, Euroopan Talousalueella rekisteröity luottolaitosdirektiivissä (2006/46/EY) tarkoitettu luottolaitos, joka on oikeushenkilö ja jolla on säästöpankin peruspääomaan rinnastuva oma pääoma.

79 b §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 16 luvun 21 §:ää vastaavasti niistä sulautumista koskevista lain säännöksistä, joita sovelletaan myös rajat ylittävään sulautumiseen. Lisäksi säästöpankkien rajat ylittäviin sulautumisiin sovellettaisiin samoja erityissäännöksiä kuin edellä on ehdotettu sovellettaviksi osakeyhtiö- ja osuuskuntamuotoisten luottolaitosten rajat ylittäviin sulautumisiin.

79 c §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 16 luvun 22 §:ää vastaavasti rajat ylittävää sulautumista koskevasta sulautumissuunnitelmasta sekä selvityksestä kantarahasto-osuuden omistajille, velkojille ja työntekijöille sulautumisesta todennäköisesti aiheutuvista seurauksista.

79 d §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 16 luvun 23 §:ää vastaavasti rajat ylittävää sulautumissuunnitelmaa koskevasta suomalaisesta säästöpankista annettavasta riippumattoman asiantuntijan lausunnosta.

79 e §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 16 luvun 24 §:ää vastaavasti rajat ylittävän sulautumissuunnitelman rekisteröinnistä ja velkojille annettavasta kuulutuksesta. Lisäksi pykälässä säädettäisiin tallettajien suojaa koskevista erityisistä säännöksistä samalla tavoin kuin edellä on ehdotettu osakeyhtiö- ja osuuskuntamuotoisten luottolaitosten rajat ylittävien sulautumisten osalta.

79 f §. Pykälässä säädettäisiin osakeyhtiölain 16 luvun 25 §:ää vastaavasti Suomeen rekisteröitävän rajat ylittävän sulautumisen täytäntöönpanosta.

79 g §. Pykälässä säädettäisiin osakeyhtiölain 16 luvun 26 §:ää vastaavasti toiseen valtioon rekisteröitävän rajat ylittävän sulautumisen täytäntöönpanosta.

79 h §. Pykälässä säädettäisiin osakeyhtiölain 16 luvun 27 §:ää vastaavasti rajat ylittävän sulautumisen oikeusvaikutuksista.

79 i §. Pykälässä säädettäisiin osakeyhtiölain 16 luvun 28 §:ää vastaavasti rajat ylittävän sulautumisen pätevyydestä.

80 §. Pykälä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 17 luvun 1 §:ää vastaavasti jakautumisen määritelmästä. Pykälä korvaisi nykyisen 80 §:n 1 momentin ja osittain 81 §:n. Jakautuminen olisi, kuten nykyisinkin mahdollista ainoastaan luovuttamalla säästöpankin varoja ja velkoja, joko perustettavalle tai toimivalle yhdelle tai useammalle säästöpankille.

81 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 17 luvun 2 §:ää vastaavasti eri jakautumistavoista. Pykälä korvaisi nykyisen 81 §:n 1 momentin. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

82 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi selvyyden vuoksi edellä ehdotettua 62 §:ää vastaavasti velvollisuudesta hakea toimilupa jakautumisessa perustettavalle säästöpankille. Niin ikään säädettäisiin 62 §:ää vastaavasti, että jakautumissuunnitelma korvaisi perustamiskirjan. Pykälä korvaa nykyisen 87 §:n.

83 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 17 luvun 3 §:ää vastaavasti jakautumissuunnitelmasta. Säännös korvaisi nykyisen 82 §:n viittaussäännöksen. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

84 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 17 luvun 4 §:ää vastaavasti jakautumissuunnitelmasta annettavasta tilintarkastajan lausunnosta. Pykälä korvaa nykyisen 82 §:n viittaussäännöksen. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

85 §. Pykälässä säädettäisiin osakeyhtiölain 17 luvun 5 §:ää vastaavasti jakautumissuunnitelman rekisteröinnistä. Pykälä korvaa nykyisen 82 §:n viittaussäännöksen. Lain asiasisältö ei merkittävästi muuttuisi.

86 §. Pykälässä säädettäisiin nykyistä lakia vastaavasti säästöpankin velvollisuudesta ilmoittaa jakautumisesta Rahoitustarkastukselle ja Rahoitustarkastuksen oikeudesta vastustaa jakautumista. Pykälä korvaa nykyisen 83 §:n viittaussäännöksen. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

87 §. Pykälässä säädettäisiin osakeyhtiölain 17 luvun 6 §:ää vastaavasti velkojille säästöpankin velkojille annettavasta kuulutuksesta. Pykälä korvaa nykyisen 84 §:n viittaussäännöksen. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi. Lakiin ei sisällytettäisi velkojien asemaa saneerausmenettelyssä koskevaa osakeyhtiölain 16 luvun 8 §:ää vastaavaa säännöstä, koska yrityssaneerauslakia ei sovelleta luottolaitoksiin.

87 a §. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin osakeyhtiölain 17 luvun 7 §:ää vastaavasti säästöpankin velvollisuudesta ilmoittaa jakautumisesta velkojilleen ja pykälän 2 momentissa nykyistä lakia vastaavasti tallettajavelkojiin sovellettavasta erityisestä velkojainsuojamenettelystä. Pykälä korvaa nykyisen 84 §:n viittaussäännöksen. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

87 b §. Pykälässä säädettäisiin osakeyhtiölain 17 luvun 9 §:ää vastaavasti jakautumispäätöksen tekemiseen toimivaltaisista toimielimistä ja päätöksen ajankohdasta. Pykälä korvaa nykyisen 83 §:n. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

87 c §. Pykälässä säädettäisiin osakeyhtiölain 17 luvun 10 §:ää vastaavasti kutsusta jakautumisesta päättävään isäntien kokoukseen ja ilmoittamisesta kantarahasto-osuuksien ja niihin oikeuttavien oikeuksien haltijoille. Pykälä korvaa nykyisen 83 §:n viittaussäännöksiä. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

87 d §. Pykälässä säädettäisiin osakeyhtiölain 17 luvun 11 §:ää vastaavasti jakautumisasiakirjojen nähtävänä pitämisestä. Pykälä korvaa nykyisen 82 ja 83 §:n viittaussäännöksiä. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

87 e §. Pykälässä säädettäisiin osakeyhtiölain 17 luvun 12 §:ää vastaavasti jakautumispäätöksen oikeusvaikutuksista. Pykälässä säädettäisiin oikeusvaikutuksista nykyistä 84 §:n 3 momenttia kattavammin mutta lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

87 f §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 17 luvun 13 §:ää vastaavasti kantarahasto-osuuksien sekä optio-oikeuksien ja muiden kantarahasto-osuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien lunastamisesta. Pykälä korvaa nykyisen 83 §:n 3 momentin viittaussäännöksen. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

87 g §. Pykälässä säädettäisiin osakeyhtiölain 17 luvun 14 §:ää vastaavasti jakautumisen täytäntöönpanoa koskevasta ilmoituksesta. Nykyisessä laissa säädetty menettely, joka edellyttää erityistä jakautumisen täytäntöönpanoluvan hakemista (84 §:n 3 momentti), korvattaisiin osakeyhtiölain mukaisella ilmoitusmenettelyllä, jonka perusteella jakautuminen rekisteröitäisiin ehdotetun 87 i §:n mukaisin edellytyksin.

87 h §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 17 luvun 15 §:ää vastaavasti jakautumisen rekisteröinnin edellytyksistä. Pykälä korvaa 80 §:n 2 momentin ja 84 §:n viittaussäännöksiä.

87 i §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 17 luvun 16 §:ää ja nykyisen lain 85 ja 86 §:ää vastaavasti jakautumisen oikeusvaikutuksista. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

87 j §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 17 luvun 17 §:ää vastaavasti jakautumisesta annettavasta lopputilityksestä. Pykälä korvaa nykyisen lain 85 §:n 3 momentin. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

87 k §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiölain 17 luvun 18 §:ää vastaavasti jakautumisen peruuntumisesta. Pykälä korvaa 83 §:n 2 momentin viittaussäännöksen. Lain asiasisältö ei muuten olennaisesti muuttuisi.

88 §. Pykälän 2 momentin 1 kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että siinä tarkoitettuna vastaanottavana yrityksenä voisi olla ainoastaan osakeyhtiömuotoinen luottolaitos. Tällainen luottolaitos voisi olla joko 91 §:ssä tarkoitettu säästöpankkiosakeyhtiö tai tavallinen liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa tarkoitettu osakeyhtiömuotoinen luottolaitos. Koska luovutettaviin velkoihin sisältyy käytännössä talletuksia, vastaanottavana luottolaitoksena tulisi kysymykseen siten säästöpankkiosakeyhtiön ohella käytännössä ainoastaan liikepankki. Siitä erikoistapauksesta, että momentissa tarkoitettu liiketoiminnan luovutus käsittää säästöpankin kaikkien varojen ja velkojen siirtämisen kirjanpitoarvosta perustettavalle säästöpankkiosakeyhtiölle säädettäisiin edelleen erikseen 90 §:ssä.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, joka mahdollistaisi säästöpankin kaikkien varojen ja velkojen luovuttamisen jo toimivalle säästöpankkiosakeyhtiölle tai muulle osakeyhtiömuotoiselle luottolaitokselle sillä tavoin, että luovuttava säästöpankki muuttuisi samalla säätiöksi. Säännös mahdollistaisi käytännössä säästöpankin sulautumisen jo toimivaan säästöpankkiosakeyhtiöön sillä tavoin, että säästöpankin sijaan tuleva säätiö saisi sulautumisvastikkeeseen rinnastuvana vastikkeena vastaanottavan säästöpankkiosakeyhtiön osakkeita. Nykyisin vastaava menettely edellyttäisi ensin säästöpankin muuttamista säästöpankkiosakeyhtiöksi 90 §:n mukaisesti ja sen jälkeen syntyneen säästöpankkiyhtiön sulautumista toiseen, jo toimivaan säästöpankkiosakeyhtiöön.

89 §. Pykälässä 1—3 momentissa olevat viittaukset ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan edellä 4 ja 5 lukuun ehdotettuja muutoksia ja pykälän rakennetta selkeytettäisiin. Lain asiasisältö ei näiltä osin olennaisesti muuttuisi.

90 §. Pykälän 1 momentissa olevat viittaukset ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan edellä 4 ja 5 lukuun ehdotettuja muutoksia. Lain asiasisältö ei olennaisesti muuttuisi.

Pykälän 2 momentti ehdotetaan kumottavaksi ehdotetun 88 §:n 4 momentin johdosta.

92 §. Pykälän 1 ja 4 momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi ehdotetun 88 §:n 4 momentin johdosta.

120 §. Pykälässä oleva lakiviittaus ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan voimassa olevaa luottolaitostoiminnasta annettua lakia.

122 §. Pykälän 2 momentissa oleva lakiviittaus ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan voimassa olevaa luottolaitostoiminnasta annettua lakia.

125 §. Pykälässä oleva lakiviittaus ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan voimassa olevaa luottolaitostoiminnasta annettua lakia.

132 §. Pykälän 2 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana.

Arvopaperimarkkinalaki

Arvopaperipörssitoimintaa harjoittavan osakeyhtiön rajat ylittävään sulautumiseen ja jakautumiseen Euroopan talousalueella sovelletaan lähtökohtaisesti osakeyhtiölakia (624/2006). Arvopaperimarkkinalaissa (495/1989) on tarpeen erikseen säätää arvopaperipörssi- tai selvitysyhteisötoimintaa harjoittavan yhtiön osallistumisesta osakeyhtiölaissa tarkoitettuun rajat ylittävään sulautumiseen ja jakautumiseen vastaavalla tavalla kuin arvopaperimarkkinalaissa säädetään pörssi- tai selvitysyhteisötoimintaa harjoittavan yhtiön osallistumisesta eurooppayhtiön perustamiseen rajat ylittävän sulautumisen kautta.

Arvopaperimarkkinalain 3 luvun 7 a §:ää ja 4 a luvun 5 b §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälien säännökset koskevat eurooppayhtiön perustamiseen liittyvän sulautumisen lisäksi myös osakeyhtiölaissa säänneltävää rajat ylittävää sulautumista ja rajat ylittävää jakautumista. Suomalaisen vastaanottavan yhtiön kotipaikan siirto rajat ylittävän sulautumisen yhteydessä olisi edelleen mahdollista vain eurooppayhtiöasetuksen ja eurooppayhtiölain perusteella eurooppayhtiön perustamisen yhteydessä. Kotipaikan siirtäminen ei olisi edelleenkään mahdollista osakeyhtiölakiin perustuvan rajat ylittävän sulautumisen yhteydessä. Eurooppayhtiön perustamista vastaavalla tavalla osakeyhtiölain mukaisessa rajat ylittävässä sulautumisessa ja jakautumisessa on otettava huomioon se, että arvopaperimarkkinalain säännösten mukaan arvopaperipörssitoimintaa ja selvitysyhteisötoimintaa voi harjoittaa vain Suomessa rekisteröity osakeyhtiö.

Muu arvopaperimarkkinalainsäädäntö

Vastaavien periaatteiden mukaisesti ehdotetaan muutettavaksi kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain (772/1988, jäljempänä optiokauppalaki) 3 luvun 7 a §:ää ja 4 a luvun 5 b §:ää, sijoitusrahastolain (48/1999) 29 b, 29 c ja 34 b §:ää, sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (579/1996) 20 b §:ää ja 20 c §:n 1 momenttia arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain (826/1991, jäljempänä arvo-osuusjärjestelmälaki) 14 b §:ää ja panttilainauslaitoksista annetun lain (1353/1992, jäljempänä panttilainauslaki) 14 b §:ää. Myös tässä tarkoitettua toimintaa harjoittavan yhtiön rajat ylittävässä sulautumisessa ja jakautumisessa on otettava huomioon kyseistä toimintaa koskevaan lakiin perustuvat erityisvaatimukset, jotka voivat koskea esimerkiksi toimintaa harjoittavan yhtiön kotivaltiota. Optiokauppalain, sijoitusrahastolain ja arvo-osuusjärjestelmälain ja panttilainauslain mukaan optioyhteisön, rahastoyhtiön, arvopaperikeskuksen ja panttilainauslaitoksen on oltava suomalainen osakeyhtiö. Ulkomainen vastaanottava yhtiö ei voi jatkaa tällaisen toiminnan harjoittamista Suomessa, joten esimerkiksi rahastoyhtiön on ennen rajat ylittävää sulautumista luovutettava hallinnoimiensa sijoitusrahastojen hallinto toiselle rahastoyhtiölle, sulautettava rahastot toisen suomalaisen rahastoyhtiön hallinnoimiin rahastoihin tai lakkautettava rahastot. Sijoitusrahastolain mukaisen säilytysyhteisön ja sijoituspalveluyrityksistä annetun lain mukaisen sijoituspalveluyrityksen osalta noudatetaan kuitenkin edellä esitettyjä luottolaitoksia koskevia periaatteita.

Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 15 päivänä joulukuuta 2007. Direktiivin 19 artiklan mukaan jäsenvaltion on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämä lainsäädäntö ja määräykset voimaan viimeistään 15 päivänä joulukuuta 2007.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 21 päivänä heinäkuuta 2006 annetun osakeyhtiölain (624/2006) 16 luvun 6 §:n 1 momentti, 7 § ja 14 §:n 1 momentti, 17 luvun 6 §:n 1 momentti, 7 §, 14 §:n 1 momentti ja 15 §:n 4 momentti ja 20 luvun 23 §, sekä

lisätään 16 lukuun uusi 19—28 § ja 19 §:n edelle uusi väliotsikko sekä 17 lukuun uusi 19—27 § ja 19 §:n edelle uusi väliotsikko seuraavasti:

16 luku

Sulautuminen

6 §
Kuulutus velkojille

Niillä sulautuvan yhtiön velkojilla, joiden saatava on syntynyt ennen sulautumissuunnitelman rekisteröimistä, on oikeus vastustaa sulautumista. Sama oikeus on myös velkojalla, jonka saatava voidaan periä ilman tuomiota tai päätöstä niin kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään ja jonka saatava on syntynyt viimeistään 2 momentissa tarkoitettuna määräpäivänä.

---

7 §
Yhtiön kirjallinen ilmoitus velkojille

Yhtiön on viimeistään kuukausi ennen määräpäivää lähetettävä kuulutuksesta kirjallinen ilmoitus sellaisille 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuille tunnetuille velkojilleen, joiden saatava on syntynyt ennen sulautumissuunnitelman rekisteröintiä. Jos sulautuvan yhtiön osakkeenomistaja taikka optio-oikeuden tai muun osakkeisiin oikeuttavan erityisen oikeuden haltija on 13 §:n mukaisesti vaatinut lunastamista, velkojille on ilmoitettava lunastettaviksi vaadittujen osakkeiden ja oikeuksien määrät. Ilmoitus voidaan lähettää vasta sulautumisesta päättävän yhtiökokouksen jälkeen. Jos kaikki yhtiön osakkeenomistajat ja mainittujen oikeuksien haltijat ovat ilmoittaneet luopuvansa lunastusoikeudesta tai heillä ei muuten ole lunastusoikeutta, ilmoitus voidaan kuitenkin lähettää aikaisemmin.

14 §
Ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta

Sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden on tehtävä rekisteriviranomaiselle ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta kuuden kuukauden kuluessa sulautumista koskevasta päätöksestä, tai sulautuminen raukeaa. Ilmoitukseen on liitettävä:

1) kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että sulautumisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä;

2) tilintarkastajan todistus siitä, että vastaanottava yhtiö saa täyden vastikkeen sen omaan pääomaan merkitystä määrästä, ja lausunto sulautumissuunnitelman 3 §:n 2 momentin 9 kohdassa tarkoitetusta selvityksestä;

3) hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus 7 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten lähettämisestä; sekä

4) sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden sulautumista koskevat päätökset.

---

Rajat ylittävä sulautuminen

19 §
Rajat ylittävän sulautumisen määritelmä ja toteuttamistavat

Osakeyhtiö voi osallistua myös sellaiseen 1 ja 2 §:n mukaisesti toteutettavaan sulautumiseen, jossa suomalaiseen yhtiöön sulautuu ulkomainen yhtiö tai suomalainen yhtiö sulautuu ulkomaiseen yhtiöön (rajat ylittävä sulautuminen).

Rajat ylittävä sulautuminen voidaan toteuttaa 1 momentin mukaan vain, jos ulkomainen yhtiö on sellainen osakeyhtiöön rinnastettava yhtiö (ulkomainen osakeyhtiö):

1) joka on niiden takeiden yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi, annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 68/151/ETY (direktiivi 68/151/ETY) 1 artiklassa tarkoitettu yhtiö tai sellainen muu yhtiö:

a) jolla on osakepääomaa tai vastaavaa pääomaa;

b) joka on oikeushenkilö;

c) jolla on omaisuutta, joka yksin vastaa yhtiön veloista; ja

d) johon sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaisia direktiivissä 68/151/ETY osakkeenomistajien, jäsenten ja sivullisten suojaamiseksi säädettyjä takeita vastaavia ehtoja; sekä

2) joka on rekisteröity toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja johon sovelletaan toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädäntöä sääntömääräisen kotipaikan, keskushallinnon tai päätoimipaikan sijainnin perusteella.

Rajat ylittävässä kombinaatiosulautumisessa vastaanottava yhtiö voidaan rekisteröidä sellaiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon, jonka lakia ei sovelleta sulautuvaan yhtiöön.

Rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvilla yhtiöillä tarkoitetaan jäljempänä tässä luvussa sulautuvaa ja vastaanottavaa osakeyhtiötä ja ulkomaista osakeyhtiötä.

20 §
Suomalaisen osakeyhtiön sulautuminen ulkomaiseen emoyhteisöön

Suomalainen osakeyhtiö voi sulautua myös sellaiseen osakeyhtiön kaikki osakkeet omistavaan ulkomaiseen oikeushenkilöön, joka rinnastetaan suomalaiseen osuuskuntaan, osuuspankkiin, säästöpankkiin tai keskinäiseen vakuutusyhtiöön, joka on rekisteröity toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja johon sovelletaan toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädäntöä.

Sulautuvaan suomalaiseen osakeyhtiöön ja vastaanottavaan ulkomaiseen oikeushenkilöön sovelletaan, mitä tässä luvussa säädetään rajat ylittävästä sulautumisesta.

21 §
Sulautumista koskevien säännösten soveltaminen

Rajat ylittävään sulautumiseen sovelletaan 19—28 §:ää.

22 §
Sulautumissuunnitelma ja hallituksen selvitys

Rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden on laadittava 3 §:ssä ja tässä pykälässä tarkoitettu sulautumissuunnitelma. Ulkomaisen osakeyhtiön puolesta sulautumissuunnitelman laatii ja allekirjoittaa yhtiön toimivaltainen elin.

Sulautumissuunnitelmassa on oltava 3 §:n 2 momentissa mainitun lisäksi:

1) tieto sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden ja mahdollisen sulautumisvastikkeen antajan yhtiömuodosta sekä ehdotus kombinaatiosulautumisen kautta muodostettavan yhtiön yhtiömuodoksi;

2) tieto rekistereistä, joihin sulautumiseen osallistuvat ulkomaiset yhtiöt on rekisteröity, ja rekisterien yhteystiedot;

3) absorptiosulautumisessa vastaanottavan yhtiön yhtiöjärjestys sellaisena kuin se tulee voimaan muutettuna 3 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla taivalla;

4) ehdotus päivämääräksi, josta alkaen sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden liiketoimet katsotaan kirjanpidon kannalta suoritetuiksi vastaanottavan yhtiön lukuun;

5) selvitys rajat ylittävän sulautumisen todennäköisistä työllisyysvaikutuksista;

6) selvitys menettelyistä, joiden mukaisesti määritetään yksityiskohtaiset säännöt työntekijöiden osallistumisesta niiden oikeuksien määrittelyyn, jotka koskevat työntekijöiden osallistumista vastaanottavassa yhtiössä; sekä

7) selvitys siitä, mitä sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden tilinpäätöksiä on käytetty sulautumisen ehtojen määrittelyyn.

Kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön hallituksen on laadittava selvitys sulautumisen todennäköisistä seurauksista osakkeenomistajille, velkojille ja työntekijöille siltä osin kuin seuraukset eivät ilmene sulautumissuunnitelmasta.

Kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön on pidettävä 3 momentissa tarkoitettu selvitys osakkeenomistajan, velkojan ja henkilöstön edustajien tai, jollei edustajia ole, henkilöstön nähtävänä ja lähetettävä selvitys osakkeenomistajalle siten kuin 11 §:ssä säädetään.

Jos yhtiö saa henkilöstön edustajilta 3 momentissa tarkoitettua selvitystä koskevan lausunnon, se on liitettävä selvitykseen, pidettävä osakkeenomistajan nähtävänä ja lähetettävä osakkeenomistajalle siten kuin 11 §:ssä säädetään.

23 §
Riippumattoman asiantuntijan lausunto

Rajat ylittävää sulautumissuunnitelmaa koskevaan suomalaisesta osakeyhtiöstä annettavaan riippumattoman asiantuntijan lausuntoon sovelletaan 4 §:n säännöksiä tilintarkastajan lausunnosta.

Rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden hallitukset tai vastaavat toimivaltaiset elimet voivat kuitenkin yhdessä nimetä yhden tai useamman riippumattoman asiantuntijan antamaan rajat ylittävää sulautumista koskevasta sulautumissuunnitelmasta yhteisen lausunnon kaikille sulautumiseen osallistuville yhtiöille. Yhteisen lausunnon antajaksi voidaan nimetä myös sen jäsenvaltion lain mukainen riippumaton asiantuntija, jonka lainsäädäntöä sovelletaan sulautumiseen osallistuvaan ulkomaiseen osakeyhtiöön.

24 §
Sulautumissuunnitelman rekisteröinti, kuulutus velkojille, sulautumispäätös ja lunastaminen

Rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvien suomalaisten osakeyhtiöiden on ilmoitettava sulautumissuunnitelma rekisteröitäväksi siten kuin 5 §:ssä säädetään. Ilmoitukseen on liitettävä 23 §:ssä tarkoitettu lausunto.

Suomalaisen osakeyhtiön velkojien suojasta säädetään 6—8 §:ssä.

Suomalaisen osakeyhtiön sulautumista koskevasta päätöksestä säädetään 9—11 §:ssä. Suomeen rekisteröitävässä sulautumisessa sulautumispäätöksen oikeusvaikutuksista suomalaisessa yhtiössä säädetään 12 §:ssä.

Sulautuvan suomalaisen osakeyhtiön osakkeiden sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien oikeuksien lunastamisesta säädetään 13 §:ssä.

25 §
Suomeen rekisteröitävän sulautumisen täytäntöönpano

Jos suomalainen osakeyhtiö on vastaanottava yhtiö rajat ylittävässä sulautumisessa, sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden on ilmoitettava sulautuminen rekisteröitäväksi 14 §:ssä säädetyllä tavalla kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun sulautumiseen osallistuvat suomalaiset yhtiöt ovat tehneet sulautumista koskevan päätöksen ja muille sulautumiseen osallistuville yhtiöille on annettu sen valtion, jonka lainsäädäntöä sovelletaan sulautumiseen osallistuvaan ulkomaiseen osakeyhtiöön, rekisteriviranomaisen tai muun toimivaltaisen viranomaisen todistus sulautumisen edellytyksenä olevien toimien suorittamisesta ja muodollisuuksien täyttämisestä.

Sulautumisen rekisteröinnin edellytyksiin tässä pykälässä tarkoitetussa sulautumisessa sovelletaan 15 §:ää. Tämän lisäksi edellytyksenä on, että sulautumiseen osallistuvat ulkomaiset osakeyhtiöt hyväksyvät 13 §:ssä tarkoitetun lunastusoikeuden ja henkilöstön edustamista koskevat säännöt on määritelty henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain (725/1990, jäljempänä hallintoedustuslaki) mukaisesti sekä se, että kaikki sulautumiseen osallistuvat yhtiöt ovat hyväksyneet sulautumissuunnitelman samoin ehdoin.

Rekisteriviranomaisen on viipymättä viran puolesta ilmoitettava sulautumisen rekisteröinnistä sille ulkomaiselle rekisteriviranomaiselle, jonka pitämään rekisteriin sulautuva ulkomainen yhtiö on rekisteröity.

Sulautuvasta suomalaisesta yhtiöstä annettavasta lopputilityksestä säädetään 17 §:ssä.

26 §
Toiseen valtioon rekisteröitävän sulautumisen täytäntöönpano

Jos suomalainen osakeyhtiö sulautuu vastaanottavaan ulkomaiseen osakeyhtiöön, sulautumiseen osallistuvien suomalaisten yhtiöiden on haettava rekisteriviranomaiselta lupa sulautumisen täytäntöönpanoon kuuden kuukauden kuluessa sulautumista koskevasta päätöksestä tai sulautuminen raukeaa. Hakemukseen on liitettävä sulautumis-päätökset sekä suomalaisen osakeyhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että sulautumisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä, ja hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus 7 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten lähettämisestä. Jos 13 §:n mukainen lunastusmenettely on pantu vireille, siitä on ilmoitettava rekisteriviranomaiselle täytäntöönpanoa koskevan ilmoituksen yhteydessä.

Luvan antamisen edellytyksiin sovelletaan tässä pykälässä tarkoitetussa sulautumisessa 15 §:ää. Tämän lisäksi edellytyksenä on, että sulautumiseen osallistuvat ulkomaiset osakeyhtiöt hyväksyvät 13 §:ssä tarkoitetun lunastusoikeuden ja että rekisteriviranomaiselle esitetään selvitys henkilöstön osallistumisen järjestämisestä vastaanottavassa yhtiössä pääomayhtiöiden rajat ylittävistä sulautumisista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/56/EY (direktiivi 2005/56/EY) 16 artiklaa vastaavalla tavalla. Rekisteriviranomaisen lupaa koskeva päätös on viran puolesta rekisteröitävä.

Jos tässä pykälässä tarkoitettuun sulautumiseen osallistuvan suomalaisen yhtiön omaisuuteen on tässä pykälässä tarkoitetussa sulautumisessa voimassa yritys-kiinnityslaissa (634/1984) tarkoitettu yrityskiinnitys, luvan antamisen edellytyksenä on, että samalla on vireillä rekisteröimiskelpoinen hakemus kiinnityksen siirtämisestä Suomeen perustettavan sivuliikkeen vastattavaksi tai että kiinnitys on kuoletettu.

Rekisteriviranomainen antaa 1 momentissa tarkoitetun luvan myöntämisestä todistuksen rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvien suomalaisten osakeyhtiöiden osalta. Rekisteriviranomaisen antamassa todistuksessa vahvistetaan, että sulautumiseen osallistuvat suomalaiset yhtiöt ovat suorittaneet kaikki sulautumisen edellytyksenä olevat toimenpiteet ja täyttäneet laissa edellytetyt muodollisuudet. Todistuksessa on mainittava rekisteriviranomaiselle ilmoitettu 13 §:n mukaisen lunastusmenettelyn vireilläolo. Todistus on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa todistuksen antamisesta sen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka lainsäädäntöä sovelletaan vastaanottavaan ulkomaiseen osakeyhtiöön tai todistus raukeaa.

Rekisteriviranomaisen on sulautumisen rekisteröivän ulkomaisen viranomaisen ilmoituksesta viipymättä viran puolesta poistettava sulautunut suomalainen yhtiö rekisteristä.

Sulautuvasta suomalaisesta yhtiöstä annettavasta lopputilityksestä säädetään 17 §:ssä.

27 §
Sulautumisen oikeusvaikutukset

Rajat ylittävän sulautumisen oikeusvaikutuksista 25 §:ssä tarkoitetussa sulautumisessa säädetään 16 §:ssä.

Sulautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät 26 §:ssä tarkoitetussa sulautumisessa selvitysmenettelyttä vastaanottavalle yhtiölle, kun sulautuminen tulee voimaan sen valtion lainsäädännön mukaisesti, jonka lainsäädännön alaisuuteen vastaanottava yhtiö kuuluu. Samanaikaisesti sulautuva suomalainen yhtiö purkautuu ja sulautuvan yhtiön osakkeenomistajille sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoille syntyy oikeus sulautumisvastikkeeseen sulautumissuunnitelman mukaisesti. Sulautuvan yhtiön omistamat sulautuvan yhtiön osakkeet eivät tuota oikeutta sulautumisvastikkeeseen.

28 §
Rajat ylittävän sulautumisen pätevyys

Rajat ylittävää sulautumista ei voida julistaa pätemättömäksi tai muuttaa sen jälkeen, kun se on tullut voimaan 27 §:n mukaisesti.

17 luku

Jakautuminen

6 §
Kuulutus velkojille

Niillä jakautuvan yhtiön velkojilla, joiden saatava on syntynyt ennen jakautumissuunnitelman rekisteröimistä, on oikeus vastustaa jakautumista. Sama oikeus on myös velkojalla, jonka saatava voidaan periä ilman tuomiota tai päätöstä niin kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa säädetään ja jonka saatava on syntynyt viimeistään 2 momentissa tarkoitettuna määräpäivänä.

---

7 §
Yhtiön kirjallinen ilmoitus velkojille

Yhtiön on viimeistään kuukausi ennen määräpäivää lähetettävä kuulutuksesta kirjallinen ilmoitus sellaisille 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuille tunnetuille velkojilleen, joiden saatava on syntynyt ennen jakautumissuunnitelman rekisteröintiä. Jos jakautuvan yhtiön osakkeenomistaja taikka optio-oikeuden tai muun osakkeisiin oikeuttavan erityisen oikeuden haltija on 13 §:n mukaisesti vaatinut lunastamista, velkojille on ilmoitettava lunastettaviksi vaadittujen osakkeiden ja oikeuksien määrät. Ilmoitus voidaan lähettää vasta jakautumisesta päättävän yhtiökokouksen jälkeen. Jos kaikki yhtiön osakkeenomistajat ja mainittujen oikeuksien haltijat ovat ilmoittaneet luopuvansa lunastusoikeudesta tai heillä ei muuten ole lunastusoikeutta, ilmoitus voidaan kuitenkin lähettää aikaisemmin.

14 §
Ilmoitus jakautumisen täytäntöönpanosta

Jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden on tehtävä rekisteriviranomaiselle ilmoitus jakautumisen täytäntöönpanosta kuuden kuukauden kuluessa jakautumista koskevasta päätöksestä tai jakautuminen raukeaa. Ilmoitukseen on liitettävä:

1) kunkin jakautumiseen osallistuvan yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että jakautumisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä;

2) tilintarkastajan todistus siitä, että vastaanottava yhtiö saa täyden vastikkeen sen omaan pääomaan merkitystä määrästä, ja lausunto jakautumissuunnitelman 3 §:n 2 momentin 9 kohdassa tarkoitetusta selvityksestä;

3) hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus 7 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten lähettämisestä; sekä

4) jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden jakautumista koskevat päätökset.

---

15 §
Rekisteröimisen edellytykset

---

Jos jakautuvan yhtiön omaisuuteen kohdistuu yrityskiinnityslaissa tarkoitettu yrityskiinnitys, jakautumista ei saa rekisteröidä, jollei samalla rekisteröidä hakemuksen perusteella yhtiön ja kiinnityksenhaltijoiden sopimusta kiinnitysten etuoikeuden järjestämisestä. Jos lisäksi vastaanottavalla toimivalla yhtiöllä on yrityskiinnityslaissa tarkoitettu yrityskiinnitys ja sille siirtyy jakautuvan yhtiön yrityskiinnitys, jakautumista ei saa rekisteröidä, jollei samalla rekisteröidä hakemuksen perusteella jakautuvan ja vastaanottavan yhtiön sekä kiinnityksenhaltijoiden sopimusta kiinnitysten etuoikeuden järjestämisestä.

Rajat ylittävä jakautuminen

19 §
Rajat ylittävän jakautumisen määritelmä ja toteuttamistavat

Osakeyhtiö voi osallistua myös sellaiseen 1 ja 2 §:n mukaisesti toteutettavaan jakautumiseen, jossa ulkomainen yhtiö jakautuu suomalaiseen yhtiöön tai suomalainen yhtiö jakautuu ulkomaiseen yhtiöön (rajat ylittävä jakautuminen).

Rajat ylittävä jakautuminen voidaan toteuttaa 1 momentin mukaan vain, jos ulkomainen yhtiö on sellainen osakeyhtiöön rinnastettava yhtiö (ulkomainen osakeyhtiö):

1) joka on direktiivin 68/151/ETY 1 artiklassa tarkoitettu yhtiö tai sellainen muu yhtiö:

a) jolla on osakepääomaa tai vastaavaa pääomaa;

b) joka on oikeushenkilö;

c) jolla on omaisuutta, joka yksin vastaa yhtiön veloista; ja

d) johon sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaisia direktiivissä 68/151/ETY osakkeenomistajien, jäsenten ja sivullisten suojaamiseksi säädettyjä takeita vastaavia ehtoja; sekä

2) joka on rekisteröity toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja johon sovelletaan toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädäntöä sääntömääräisen kotipaikan, keskushallinnon tai päätoimipaikan sijainnin perusteella.

Rajat ylittävään jakautumiseen osallistuvilla yhtiöillä tarkoitetaan jäljempänä tässä luvussa jakautuvaa ja vastaanottavaa osakeyhtiötä ja ulkomaista osakeyhtiötä.

20 §
Jakautumista koskevien säännösten soveltaminen

Rajat ylittävään jakautumiseen sovelletaan 19—27 §:ää.

21 §
Jakautumissuunnitelma

Rajat ylittävään jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden on laadittava 3 §:ssä ja tässä pykälässä tarkoitettu jakautumissuunnitelma. Ulkomaisen osakeyhtiön puolesta jakautumissuunnitelman laatii ja allekirjoittaa yhtiön toimivaltainen elin.

Jakautumissuunnitelmassa on oltava 3 §:n 2 momentissa mainitun lisäksi:

1) jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden yhtiömuodot sekä jakautumisessa perustettavaan yhtiöön ehdotus muodostettavan yhtiön yhtiömuodoksi;

2) tieto rekistereistä, joihin jakautumiseen osallistuvat ulkomaiset yhtiöt on rekisteröity, ja rekisterien yhteystiedot;

3) jakautumisessa toimivaan yhtiöön vastaanottavan yhtiön yhtiöjärjestys sellaisena kuin se tulee voimaan muutettuna 3 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla;

4) ehdotus päivämääräksi, josta alkaen jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden liiketoimet katsotaan kirjanpidon kannalta suoritetuiksi vastaanottavan yhtiön lukuun;

5) selvitys rajat ylittävän jakautumisen todennäköisistä työllisyysvaikutuksista;

6) selvitys menettelyistä, joiden mukaisesti määritetään yksityiskohtaiset säännöt työntekijöiden osallistumisesta niiden oikeuksien määrittelyyn, jotka koskevat työntekijöiden osallistumista vastaanottavassa yhtiössä;

7) selvitys siitä, mitä jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden tilinpäätöksiä on käytetty jakautumisen ehtojen määrittelyyn; sekä

8) selvitys siitä, miten jakautuminen pannaan täytäntöön ja ehdotus toimenpiteistä, joilla turvataan osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu tilanteessa, jossa jakautumisen voimaantulo estyy jossakin valtiossa 25 §:n 6 momentissa tarkoitetulla tavalla.

22 §
Riippumattoman asiantuntijan lausunto

Rajat ylittävää jakautumissuunnitelmaa koskevaan suomalaisesta osakeyhtiöstä annettavaan riippumattoman asiantuntijan lausuntoon sovelletaan 4 §:n säännöksiä tilintarkastajan lausunnosta.

Rajat ylittävään jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden hallitukset tai vastaavat toimivaltaiset elimet voivat kuitenkin yhdessä nimetä yhden tai useamman riippumattoman asiantuntijan antamaan rajat ylittävää jakautumista koskevasta jakautumissuunnitelmasta yhteisen lausunnon kaikille jakautumiseen osallistuville yhtiöille. Yhteisen lausunnon antajaksi voidaan nimetä myös sen jäsenvaltion lain mukainen riippumaton asiantuntija, jonka lainsäädäntöä sovelletaan jakautumiseen osallistuvaan ulkomaiseen osakeyhtiöön.

23 §
Jakautumissuunnitelman rekisteröinti, kuulutus velkojille, jakautumispäätös ja lunastaminen

Rajat ylittävään jakautumiseen osallistuvien suomalaisten osakeyhtiöiden on ilmoitettava jakautumissuunnitelma rekisteröitäväksi siten kuin 5 §:ssä säädetään suunnitelman rekisteröinnistä. Ilmoitukseen on liitettävä 22 §:ssä tarkoitettu lausunto.

Suomalaisen osakeyhtiön velkojien suojasta säädetään 6—8 §:ssä.

Suomalaisen osakeyhtiön jakautumista koskevasta päätöksestä säädetään 9—11 §:ssä. Suomeen rekisteröitävässä jakautumisessa jakautumispäätöksen oikeusvaikutuksista suomalaisessa yhtiössä säädetään 12 §:ssä.

Jakautuvan suomalaisen osakeyhtiön osakkeiden sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien oikeuksien lunastamisesta säädetään 13 §:ssä.

24 §
Suomeen rekisteröitävän jakautumisen täytäntöönpano

Jos suomalainen osakeyhtiö on vastaanottava yhtiö rajat ylittävässä jakautumisessa, jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden on ilmoitettava jakautuminen rekisteröitäväksi 14 §:ssä säädetyllä tavalla kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun jakautumiseen osallistuvat suomalaiset yhtiöt ovat tehneet jakautumista koskevan päätöksen ja muille jakautumiseen osallistuville yhtiöille on annettu sen valtion, jonka lainsäädäntöä sovelletaan jakautumiseen osallistuvaan ulkomaiseen osakeyhtiöön, rekisteriviranomaisen tai muun toimivaltaisen viranomaisen todistus jakautumisen edellytyksenä olevien toimien suorittamisesta ja muodollisuuksien täyttämisestä. Täytäntöönpanoa koskevaan ilmoitukseen on lisäksi liitettävä jakautumiseen osallistuvan vastaanottavan suomalaisen yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että jakautuvan yhtiön varat tulevat vastaanottavan suomalaisen yhtiön omistukseen jakautumissuunnitelman mukaisesti viimeistään silloin, kun jakautumisen voimaantulo rekisteröidään Suomessa.

Jakautumisen rekisteröinnin edellytyksiin tässä pykälässä tarkoitetussa jakautumisessa sovelletaan 15 §:ää. Tämän lisäksi edellytyksenä on, että jakautumiseen osallistuvat ulkomaiset osakeyhtiöt hyväksyvät 13 §:ssä tarkoitetun lunastusoikeuden ja henkilöstön edustamista koskevat säännöt on määritelty hallintoedustuslain mukaisesti ja että kaikki jakautumiseen osallistuvat yhtiöt ovat hyväksyneet jakautumissuunnitelman samoin ehdoin.

Rekisteriviranomaisen on viipymättä viran puolesta ilmoitettava jakautumisen rekisteröinnistä sille ulkomaiselle rekisteriviranomaiselle, jonka pitämään rekisteriin jakautuva ulkomainen yhtiö on rekisteröity.

Jakautuvasta suomalaisesta yhtiöstä annettavasta lopputilityksestä säädetään 17 §:ssä.

25 §
Toiseen valtioon rekisteröitävän jakautumisen täytäntöönpano

Jos suomalainen osakeyhtiö jakautuu vastaanottavaan ulkomaiseen osakeyhtiöön, jakautumiseen osallistuvien suomalaisten yhtiöiden on haettava rekisteriviranomaiselta lupa jakautumisen täytäntöönpanoon kuuden kuukauden kuluessa jakautumista koskevasta päätöksestä tai jakautuminen raukeaa. Hakemukseen on liitettävä jakautumispäätökset sekä suomalaisen osakeyhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että jakautumisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä, ja hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus 7 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten lähettämisestä. Jos 13 §:n mukainen lunastusmenettely on pantu vireille, siitä on ilmoitettava rekisteriviranomaiselle täytäntöönpanoa koskevan ilmoituksen yhteydessä.

Luvan antamisen edellytyksiin sovelletaan tässä pykälässä tarkoitetussa jakautumisessa 15 §:ää. Tämän lisäksi edellytyksenä on, että jakautumiseen osallistuvat ulkomaiset osakeyhtiöt hyväksyvät 13 §:ssä tarkoitetun lunastusoikeuden ja että rekisteriviranomaiselle esitetään selvitys henkilöstön osallistumisen järjestämisestä vastaanottavassa yhtiössä direktiivin 2005/56/EY 16 artiklaa vastaavalla tavalla. Rekisteriviranomaisen lupaa koskeva päätös on viran puolesta rekisteröitävä.

Jos jakautumiseen osallistuvan suomalaisen yhtiön omaisuuteen on tässä pykälässä tarkoitetussa jakautumisessa voimassa yrityskiinnityslaissa tarkoitettu yrityskiinnitys, luvan antamisen edellytyksenä on, että samalla on vireillä rekisteröimiskelpoinen hakemus kiinnityksen siirtämisestä Suomeen perustettavan sivuliikkeen vastattavaksi tai että kiinnitys on kuoletettu.

Rekisteriviranomainen antaa 1 momentissa tarkoitetun luvan myöntämisestä todistuksen rajat ylittävään jakautumiseen osallistuvien suomalaisten osakeyhtiöiden osalta. Rekisteriviranomaisen antamassa todistuksessa vahvistetaan, että jakautumiseen osallistuvat suomalaiset yhtiöt ovat suorittaneet kaikki jakautumisen edellytyksenä olevat toimenpiteet ja täyttäneet laissa edellytetyt muodollisuudet. Todistuksessa on mainittava rekisteriviranomaiselle ilmoitettu 13 §:n mukaisen lunastusmenettelyn vireilläolo. Todistus on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa todistuksen antamisesta sen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka lainsäädäntöä sovelletaan vastaanottavaan ulkomaiseen osakeyhtiöön tai todistus raukeaa.

Rekisteriviranomaisen on jakautumisen rekisteröivän ulkomaisen rekisteriviranomaisen ilmoituksesta tai muun luotettavan selvityksen perusteella viran puolesta viipymättä poistettava kokonaisjakautumisessa jakautunut suomalainen yhtiö rekisteristä ja osittaisjakautumisessa merkittävä jakautuminen rekisteriin.

Jos kokonaisjakautuminen tai osittaisjakautuminen tulee voimaan vaiheittain sen vuoksi, että jakautuminen tulee voimaan eri aikoina eri vastaanottavien valtioiden lainsäädännön mukaisesti, pidetään jakautumista voimaantulleiden osien osalta osittaisjakautumisena. Samoin menetellään, jos jakautumisen voimaantulo estyy jossakin valtiossa, vaikka jakautuminen toisessa valtiossa on tullut tai tulee voimaan jakautumissuunnitelman mukaisesti.

Jakautuvasta suomalaisesta yhtiöstä annettavasta lopputilityksestä säädetään 17 §:ssä.

26 §
Jakautumisen oikeusvaikutukset

Rajat ylittävän jakautumisen oikeusvaikutuksista 24 §:ssä tarkoitetussa jakautumisessa säädetään 16 §:ssä.

Jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät 25 §:ssä tarkoitetussa jakautumisessa selvitysmenettelyttä vastaanottavalle yhtiölle, kun jakautuminen tulee voimaan sen valtion lainsäädännön mukaisesti, jonka lainsäädännön alaisuuteen vastaanottava yhtiö kuuluu. Samanaikaisesti jakautuvan yhtiön osakkeenomistajille sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoille syntyy oikeus jakautumisvastikkeeseen jakautumissuunnitelman mukaisesti. Osittaisjakautumisessa siirtyvät kuitenkin ainoastaan jakautumissuunnitelmassa jaetut varat ja velat. Jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden yhteisvastuuseen ja kokonaisjakautumista koskevassa suunnitelmassa mainitsemattomien varojen jakamiseen sovelletaan 16 §:n 5 ja 6 momenttia. Kokonaisjakautumisessa jakautuva yhtiö purkautuu, kun jakautuminen on tullut voimaan kaikkien vastaanottavien yhtiöiden osalta.

27 §
Rajat ylittävän jakautumisen pätevyys

Rajat ylittävää jakautumista ei voida julistaa pätemättömäksi tai muuttaa sen jälkeen, kun se on tullut voimaan 26 §:n mukaisesti.

20 luku

Yhtiön purkaminen

23 §
Yhtiön varojen vähentyminen

Jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus. Osakepääoman menettämistä koskeva rekisterimerkintä voidaan poistaa yhtiön tekemän rekisteri-ilmoituksen perusteella, jos yhtiön oma pääoma on rekisteri-ilmoitukseen liitetystä taseesta ja 2 momentin mukaisesta muusta selvityksestä ilmenevällä tavalla yli puolet osakepääomasta. Jos yhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, taseen ja muun selvityksen on oltava tilintarkastettuja.

Oman pääoman määrää 1 momentin mukaan laskettaessa luetaan 12 luvussa tarkoitettu pääomalaina omaksi pääomaksi. Lisäksi yhtiön omaisuudesta tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus (poistoero) ja yhtiön tekemät vapaaehtoiset varaukset otetaan huomioon oman pääoman lisäyksinä. Jos yhtiön omaisuuden todennäköinen luovutushinta on muuten kuin tilapäisesti sen kirjanpitoarvoa olennaisesti suurempi, saadaan myös todennäköisen luovutushinnan ja kirjanpitoarvon erotus ottaa huomioon oman pääoman lisäyksenä. Edellä tarkoitetuissa oman pääoman lisäyksissä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja niistä on annettava perusteltu selvitys toimintakertomuksessa tai 8 luvun 5 §:n 1 momentin nojalla taseen liitetietona.

Jos julkisen osakeyhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus yhtiön taloudellisen tilan selvittämiseksi. Jos yhtiön oma pääoma on taseen mukaan alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle päättämään mahdollisista toimenpiteistä yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi. Yhtiökokous on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa tilinpäätöksen laatimisesta. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen nähtävänä pitämiseen ja osakkeenomistajille toimittamiseen sovelletaan 5 luvun 21 §:n säännöksiä.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain hyväksymisen jälkeen rekisteriviranomainen voi rekisteröidä ja kuuluttaa rajat ylittävää sulautumista tai jakautumista koskevan sulautumis- tai jakautumissuunnitelman ja sulautumiseen tai jakautumiseen osallistuva suomalainen osakeyhtiö voi toimittaa kutsun suunnitelman hyväksymisestä päättävään yhtiökokoukseen siten kuin tässä laissa säädetään.

---

2.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan osakeyhtiölain voimaanpanosta 21 päivänä heinäkuuta 2006 annetun lain (625/2006) 1 §:n 3 momentti seuraavasti

1 §
Osakeyhtiölain voimaantulo

---

Jos muualla lainsäädännössä viitataan vanhan lain säännökseen tai muutoin tarkoitetaan vanhan lain säännöstä, sen sijasta sovelletaan sen tilalle tullutta uuden lain säännöstä. Vanhaa lakia sovelletaan kuitenkin siltä osin kuin asunto-osakeyhtiölaissa (809/1991), vakuutusyhtiölaissa (1062/1979), työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa (354/1997), eläkesäätiölaissa (1774/1995), ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetussa laissa (398/1995), vakuutuskassalaissa (1164/1992) tai vakuutusyhdistyslaissa (1250/1987) viitataan vanhan lain säännöksiin. Asunto-osakeyhtiöön ja asunto-osakeyhtiölain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun yhtiöön sovelletaan kuitenkin uuden lain 16 luvun 1—18 §:n säännöksiä ja asunto-osakeyhtiölain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuun yhtiöön sovelletaan uuden lain 16 luvun säännöksiä siltä osin kuin asunto-osakeyhtiölaissa viitataan vanhan lain säännöksiin sulautumisesta.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain hyväksymisen jälkeen rekisteriviranomainen voi rekisteröidä ja kuuluttaa sulautumista koskevan sulautumis- tai jakautumissuunnitelman ja sulautumiseen osallistuva yhtiö voi toimittaa kutsun suunnitelman hyväksymisestä päättävään yhtiökokoukseen siten kuin laissa säädetään.

---

3.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun osuuskuntalain (1488/2001) 4 luvun 15 §:n 1—3 momentti, 16 ja 17 luku sekä 22 luvun 1 §:n 1 kohta, sellaisena kuin niistä on 4 luvun 15 §:n 2 momentti laissa 462/2007 ja 16 luku osaksi laeissa 72/2003 ja 628/2006, sekä

lisätään 4 luvun 26 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:

4 luku

Osuuskunnan kokous ja edustajisto

15 §
Kokousasiakirjat sekä niiden nähtävänä pitäminen ja lähettäminen

Jos osuuskunnan kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset on pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta osuuskunnan pääkonttorissa tai internet-verkkosivuilla jäsenten nähtävinä ja viivytyksettä lähetettävä jäsenelle, joka sitä pyytää. Jos kokouksessa käsitellään osuuskunnan sulautumista toiseen osuuskuntaan, jakautumista tai osuuskunnan muuttamista osakeyhtiöksi, asiakirjat on pidettävä nähtävinä vähintään kuukauden ennen kokousta ja lähetettävä viivytyksettä jäsenelle, joka sitä pyytää.

Jos osuuskunnan kokouksessa käsitellään 12 §:ssä tarkoitettua asiaa, hallituksen on laadittava selostus tilinpäätöksen jälkeisistä osuuskunnan asemaan olennaisesti vaikuttavista tapahtumista. Hallintoneuvoston ja tilintarkastajien on annettava lausunto selostuksesta. Lausuntoja ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos hallitus ilmoittaa kokouskutsussa, että sen tiedossa ei ole osuuskunnan asemaan olennaisesti vaikuttavia tapahtumia. Tilintarkastajan lausuntoa ei edellytetä, jos osuuskunnalla ei lain tai sääntöjen perusteella ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa. Viimeistä tilinpäätöstä koskevat asiakirjat, mainitun tilikauden ylijäämää tai tappiota koskeva osuuskunnan kokouksen päätös sekä hallituksen selostus ja sitä koskevat lausunnot on pidettävä nähtävinä ja lähetettävä 1 momentissa säädetyllä tavalla.

Jos osuuskunnan kokouksessa käsitellään sulautumista, jakautumista tai osuuskunnan muuttamista osakeyhtiöksi, sulautumis-, jakautumis- tai yhteisömuodon muutossuunnitelma ja sitä koskevat tilintarkastajien lausunnot on pidettävä nähtävinä ja lähetettävä 1 momentissa säädetyllä tavalla.

---

26 §
Päätöksen moittiminen

---

Sulautumis- tai jakautumispäätöstä koskevaa 3 momentissa tarkoitettua kannetta ei kuitenkaan voida nostaa, kun yli kuusi kuukautta on kulunut sulautumisen tai jakautumisen rekisteröinnistä.

16 luku

Sulautuminen

Sulautumisen määritelmä ja toteuttamistavat

1 §
Sulautuminen

Osuuskunta (sulautuva osuuskunta) voi sulautua toiseen osuuskuntaan (vastaanottava osuuskunta), jolloin sulautuvan osuuskunnan varat ja velat siirtyvät vastaanottavalle osuuskunnalle ja sulautuvan osuuskunnan jäsenet saavat sulautumisvastikkeena vastaanottavan osuuskunnan osuuksia. Sulautumisvastike saa olla myös rahaa, muuta omaisuutta ja sitoumuksia.

2 §
Sulautumisen toteuttamistavat

Sulautuminen voi tapahtua siten, että:

1) yksi tai useampi sulautuva osuuskunta sulautuu vastaanottavaan osuuskuntaan (absorptiosulautuminen); taikka

2) vähintään kaksi sulautuvaa osuuskuntaa sulautuu perustamalla yhdessä vastaanottavan osuuskunnan (kombinaatiosulautuminen).

Tytäryhteisösulautumisella tarkoitetaan absorptiosulautumista, jossa sulautumiseen osallistuvat osuuskunnat ja osakeyhtiöt omistavat kaikki sulautuvan osakeyhtiön osakkeet sekä mahdolliset optio-oikeudet ja muut osakkeisiin oikeuttavat erityiset oikeudet. Sama koskee tytärosuuskunnan sulautumista emo-osuuskuntaan, jos tytärosuuskunnassa ei ole muita jäseniä.

Kolmikantasulautumisella tarkoitetaan absorptiosulautumista, jossa muu taho kuin vastaanottava osuuskunta antaa sulautumisvastiketta.

Sulautumiseen osallistuvilla osuuskunnilla tarkoitetaan tässä luvussa sulautuvaa osuuskuntaa ja vastaanottavaa osuuskuntaa. Tytärosakeyhtiön sulautumista tytäryhteisösulautumisen kautta koskee, mitä osakeyhtiölain (624/2006) 16 luvussa säädetään tytäryhtiösulautumisesta sulautuvan tytäryhtiön osalta.

Sulautumissuunnitelma ja tilintarkastajan lausunto

3 §
Sulautumissuunnitelma

Sulautumiseen osallistuvien osuuskuntien hallitusten on laadittava kirjallinen sulautumissuunnitelma, joka on päivättävä ja allekirjoitettava. Kolmikantasulautumisessa myös sulautumisvastikkeen antajan on allekirjoitettava sulautumissuunnitelma.

Sulautumissuunnitelmassa on oltava:

1) sulautumiseen osallistuvien osuuskuntien ja mahdollisen muun sulautumisvastikkeen antajan toiminimet, yritys- ja yhteisötunnukset tai vastaavat yksilöintitiedot sekä kotipaikat;

2) selvitys sulautumisen syistä;

3) absorptiosulautumisessa ehdotus mahdollisesta vastaanottavan osuuskunnan sääntöjen muutoksesta sekä kombinaatiosulautumisessa ehdotus perustettavan osuuskunnan säännöistä ja siitä, miten perustettavan osuuskunnan toimielinten jäsenet valitaan;

4) ehdotus sulautumisvastikkeena mahdollisesti annettavien osuuksien, lisäosuuksien ja sijoitusosuuksien lukumäärästä osuuslajeittain;

5) ehdotus mahdollisesta muusta sulautumisvastikkeesta ja, jos vastike on optio-oikeuksia tai muita lisäosuuksiin tai sijoitusosuuksiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia, niiden 11 luvun 13 §:n tai 12 luvun 1 §:n mukaiset ehdot;

6) ehdotus sulautumisvastikkeen jakautumisesta, vastikkeen antamisen ajankohdasta ja muista vastikkeen antamiseen liittyvistä ehdoista sekä selvitys näiden perusteista;

7) selvitys tai ehdotus sulautuvan osuuskunnan optio-oikeuden ja muun lisäosuuteen tai sijoitusosuuteen oikeuttavan erityisen oikeuden haltijan oikeuksista sulautumisessa;

8) selvitys sulautuvan osuuskunnan varoista, veloista ja omasta pääomasta ja niiden arvostamiseen vaikuttavista seikoista, sulautumisen suunnitellusta vaikutuksesta vastaanottavan osuuskunnan taseeseen sekä sulautumiseen sovellettavista kirjanpidollisista menetelmistä;

9) ehdotus sulautumiseen osallistuvien osuuskuntien oikeudesta päättää muista kuin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvista järjestelyistä, jotka vaikuttavat niiden oman pääoman tai osuuksien määrään;

10) selvitys pääomalainoista, joiden velkojat voivat 6 §:n mukaisesti vastustaa sulautumista;

11) selvitys sulautuvan osuuskunnan ja sen tytäryhteisöjen omistamien vastaanottavan osuuskunnan ja sen emo-osuuskunnan osuuksien, lisäosuuksien ja sijoitusosuuksien lukumäärästä sekä sulautumiseen osallistuvien osuuskuntien omistamien sulautuvan osuuskunnan vastaavien osuuksien lukumäärästä;

12) selvitys sulautumiseen osallistuvien osuuskuntien omaisuuteen kohdistuvista yrityskiinnityslaissa (634/1984) tarkoitetuista yrityskiinnityksistä;

13) selvitys tai ehdotus sulautumiseen osallistuvan osuuskunnan hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle, tilintarkastajalle ja sulautumissuunnitelmasta lausunnon antavalle tilintarkastajalle annettavista erityisistä eduista ja oikeuksista;

14) ehdotus sulautumisen täytäntöönpanon suunnitellusta rekisteröintiajankohdasta; sekä

15) ehdotus mahdollisiksi muiksi sulautumisen ehdoiksi.

Tytäryhteisösulautumiseen ei sovelleta 2 momentin 4—7 eikä 9 kohdan säännöksiä.

4 §
Tilintarkastajan lausunto

Sulautumiseen osallistuvien osuuskuntien hallitusten on nimettävä yksi tai useampi tilintarkastaja antamaan sulautumissuunnitelmasta lausunto kullekin sulautumiseen osallistuvalle osuuskunnalle. Lausunnossa on arvioitava, onko sulautumissuunnitelmassa annettu oikeat ja riittävät tiedot perusteista, joiden mukaan sulautumisvastike määrätään, sekä vastikkeen jakamisesta. Vastaanottavalle osuuskunnalle annettavassa lausunnossa on lisäksi mainittava, onko sulautuminen omiaan vaarantamaan osuuskunnan velkojen maksun.

Jos kaikki sulautumiseen osallistuvien osuuskuntien jäsenet suostuvat tai jos kysymyksessä on tytäryhteisösulautuminen, riittää lausunto siitä, onko sulautuminen omiaan vaarantamaan vastaanottavan osuuskunnan velkojen maksun.

Sulautumissuunnitelman rekisteröiminen ja kuulutus velkojille

5 §
Sulautumissuunnitelman rekisteröiminen

Sulautumissuunnitelma on ilmoitettava rekisteröitäväksi kuukauden kuluessa suunnitelman allekirjoittamisesta. Ilmoitukseen on liitettävä 4 §:ssä tarkoitettu lausunto.

Ilmoituksen tekevät sulautumiseen osallistuvat osuuskunnat yhdessä. Tytäryhteisösulautumisessa ilmoituksen tekee emo-osuuskunta.

Sulautuminen raukeaa, jos ilmoitusta ei tehdä määräajassa tai rekisteröiminen evätään.

6 §
Kuulutus velkojille

Niillä sulautuvan osuuskunnan velkojilla, joiden saatava on syntynyt ennen sulautumissuunnitelman rekisteröimistä, on oikeus vastustaa sulautumista. Sama oikeus on myös velkojalla, jonka saatava voidaan periä ilman tuomiota tai päätöstä niin kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään ja jonka saatava on syntynyt viimeistään 2 momentissa tarkoitettuna määräpäivänä.

Rekisteriviranomaisen on annettava sulautuvan osuuskunnan hakemuksesta 1 momentissa tarkoitetuille velkojille kuulutus, jossa mainitaan velkojan oikeudesta vastustaa sulautumista ilmoittamalla siitä kirjallisesti rekisteriviranomaiselle viimeistään kuulutuksessa mainittuna määräpäivänä. Kuulutuksen antamista on haettava neljän kuukauden kuluessa sulautumissuunnitelman rekisteröimisestä tai sulautuminen raukeaa. Rekisteriviranomaisen on julkaistava kuulutus virallisessa lehdessä viimeistään kolme kuukautta ennen määräpäivää ja rekisteröitävä kuulutus viran puolesta.

Kuulutus on annettava vastaanottavan osuuskunnan hakemuksesta myös vastaanottavan osuuskunnan velkojille, jos sulautuminen on 4 §:ssä tarkoitetun tilintarkastajan lausunnon mukaan omiaan vaarantamaan vastaanottavan osuuskunnan velkojen maksun. Vastaanottavan osuuskunnan velkojiin sovelletaan tällöin, mitä tässä luvussa säädetään sulautuvan osuuskunnan velkojista.

7 §
Osuuskunnan kirjallinen ilmoitus velkojille

Osuuskunnan on lähetettävä kuulutuksesta kirjallinen ilmoitus sellaisille 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuille tunnetuille velkojilleen, joiden saatava on syntynyt ennen sulautumissuunnitelman rekisteröintiä. Jos sulautuvan osuuskunnan jäsen on vaatinut palautusta 13 §:n perusteella taikka lisäosuuden, sijoitusosuuden, optio-oikeuden tai muun lisäosuuteen tai sijoitusosuuteen oikeuttavan oikeuden omistaja on vaatinut palautusta tai lunastusta sääntöjen tai oikeuden ehtojen perusteella, velkojille on ilmoitettava palautettaviksi tai lunastettaviksi vaadittujen osuuksien ja oikeuksien määrät. Ilmoitus voidaan lähettää vasta sulautumisesta päättävän osuuskunnan kokouksen jälkeen. Jos kaikki mainittujen oikeuksien haltijat ovat ilmoittaneet luopuvansa lunastusoikeudesta tai heillä ei muuten ole lunastusoikeutta, ilmoitus voidaan kuitenkin lähettää aikaisemmin.

8 §
Yrityssaneeraus

Yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitettu saneerausmenettely korvaa 6 §:ssä tarkoitetun kuulutuksen, eikä velkojalla ole oikeutta vastustaa sulautumista tämän lain nojalla, jos kaikki sulautumiseen osallistuvat osuuskunnat kuuluvat samaan konserniin ja niitä koskeva saneerausohjelma vahvistetaan samanaikaisesti.

Sulautumissuunnitelma liitteineen on liitettävä ehdotukseen saneerausohjelmaksi.

Sulautumisesta päättäminen

9 §
Toimivaltainen elin ja päätöksen ajankohta

Sulautuvassa osuuskunnassa sulautumisesta päättää osuuskunnan kokous siten kuin 4 luvussa säädetään. Tytäryhteisösulautumisesta voi kuitenkin päättää sulautuvan osuuskunnan hallitus.

Vastaanottavassa osuuskunnassa sulautumisesta päättää hallitus. Muusta kuin tytäryhteisösulautumisesta päättää kuitenkin osuuskunnan kokous, jos sitä vaativat jäsenet, joilla on vähintään viisi prosenttia tai säännöissä määrätty pienempi osa kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.

Sulautumisesta päättävä osuuskunnan kokous on pidettävä tai hallituksen sulautumispäätös tehtävä neljän kuukauden kuluessa sulautumissuunnitelman rekisteröimisestä, tai sulautuminen raukeaa. Osuuskunnan kokous on kuitenkin pidettävä viimeistään kuukautta ennen 6 §:ssä tarkoitettua määräpäivää, elleivät osuuskunnan kaikki jäsenet sekä mahdolliset lisäosuuksien, sijoitusosuuksien ja optio-oikeuksien ja muiden lisäosuuksiin tai sijoitusosuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien omistajat ole luopuneet oikeudestaan vaatia 13 §:ssä tarkoitettua taikka sääntöihin tai oikeuden ehtoihin perustuvaa palautusta tai lunastamista.

10 §
Kutsu osuuskunnan kokoukseen sekä ilmoitus lisä- ja sijoitusosuuksien ja optio-oikeuksien ja muiden erityisten oikeuksien omistajille

Kutsua sulautumisesta päättävään osuuskunnan kokoukseen ei saa toimittaa ennen sulautumissuunnitelman rekisteröimistä.

Sulautuvan osuuskunnan on 4 luvun 12 §:ssä tarkoitetussa ajassa ilmoitettava sääntöihin tai oikeuden ehtoihin perustuvasta oikeudesta palautukseen tai lunastukseen niille lisäosuuksien ja sijoitusosuuksien sekä optio-oikeuksien ja muiden lisäosuuksiin tai sijoitusosuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien omistajille, joiden osoite on osuuskunnan tiedossa. Jos kaikkien palautukseen tai lunastukseen oikeutettujen osoite ei ole osuuskunnan tiedossa, palautus- tai lunastusoikeudesta on samassa ajassa ilmoitettava myös virallisessa lehdessä.

Jos osuuskunnan kokousta ei vastaanottavassa osuuskunnassa kutsuta koolle, sulautumisesta on ilmoitettava jäsenille samalla tavalla kuin kutsu osuuskunnan kokoukseen toimitetaan. Jäsen voi kuukauden kuluessa ilmoituksesta kirjallisesti vaatia, että sulautumisesta on päätettävä osuuskunnan kokouksessa. Osuuskunnan ilmoituksen sisältöön ja jäsenten nähtävinä pidettäviin asiakirjoihin sovelletaan, mitä sulautumispäätöstä koskevasta kokouskutsusta ja asiakirjojen nähtävinä pitämisestä säädetään 4 luvussa.

Vastaanottavassa osuuskunnassa kokouskutsu voidaan toimittaa 4 luvun 11 §:ssä tarkoitetussa ajassa, jos sulautumisesta päätetään osuuskunnan kokouksessa jäsenen vaatimuksesta ja jos osuuskunnan tämän pykälän 3 momentissa tarkoitetun ilmoituksen ja osuuskunnan kokouksen välinen aika on vähintään kuukausi tai säännöissä määrätty pidempi kutsuaika.

11 §
Asiakirjojen nähtävänä pitäminen ja lähettäminen

Sen lisäksi, mitä 4 luvun 15 §:ssä säädetään, kolmikantasulautumisessa jäsenien nähtävänä on pidettävä sulautumisvastikkeen antajaa koskevat 4 luvun 15 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut asiakirjat. Jollei tilinpäätösasiakirjoja ole, nähtävänä on pidettävä selvitys taloudellisesta asemasta viimeksi päättyneeltä tilikaudelta tai sen puuttuessa kalenterivuodelta sekä sen jälkeiseltä ajalta.

12 §
Sulautumispäätöksen oikeusvaikutukset

Sulautuvan osuuskunnan sulautumispäätös korvaa sulautuvan osuuskunnan jäsenien sekä lisäosuuksien, sijoitusosuuksien ja optio-oikeuksien ja muiden lisäosuuksiin tai sijoitusosuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien omistajien sulautumisvastiketta koskevat toimet, jotka perustavat oikeuden sulautumisvastikkeeseen. Kombinaatiosulautumisessa sulautumissuunnitelma korvaa myös vastaanottavan osuuskunnan perustamiskirjan.

Jos sulautumista ei hyväksytä sulautumissuunnitelman mukaisesti muutoksitta kaikissa sulautumiseen osallistuvissa osuuskunnissa, sulautuminen raukeaa. Päätös sulautumisen hylkäämisestä tai sulautumisen raukeaminen on viipymättä ilmoitettava rekisteröitäväksi.

13 §
Sulautumista vastustavan jäsenyyden päättyminen

Sulautuvan osuuskunnan jäsenellä, joka ei ole kannattanut sulautumispäätöstä, on oikeus erota osuuskunnasta ja oikeus osuusmaksun palautukseen siten kuin 4 luvun 25 §:ssä säädetään.

Jos jäsenyys päättyy myöhemmin kuin 30 päivän kuluttua sulautumispäätöksestä, osuudesta maksetun määrän palautukseen sovelletaan vastaanottavan osuuskunnan jäseniä koskevia 10 luvun 1—6 §:n säännöksiä ja sääntöjen määräyksiä. Sama koskee palautusta silloin, kun jäsen on kannattanut sulautumispäätöstä.

Sulautumisen täytäntöönpano ja oikeusvaikutukset

14 §
Ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta

Sulautumiseen osallistuvien osuuskuntien on tehtävä rekisteriviranomaiselle ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta kuuden kuukauden kuluessa sulautumista koskevasta päätöksestä, tai sulautuminen raukeaa. Ilmoitukseen on liitettävä:

1) kunkin sulautumiseen osallistuvan osuuskunnan hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että sulautumisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä;

2) tilintarkastajan todistus siitä, että vastaanottava osuuskunta saa täyden vastikkeen sen sijoitusosuuspääomaan merkitystä määrästä, ja lausunto sulautumissuunnitelman 3 §:n 2 momentin 8 kohdassa tarkoitetusta selvityksestä;

3) hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus 7 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten lähettämisestä; sekä

4) sulautumiseen osallistuvien osuuskuntien sulautumista koskevat päätökset.

Tytäryhteisösulautumisessa ilmoituksen tekemisestä vastaa emo-osuuskunta. Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, ilmoitukseen tarvitsee liittää vain emo-osuuskunnan hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan vakuutus siitä, että sulautumisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä, sekä todistus 7 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten lähettämisestä.

15 §
Rekisteröimisen edellytykset

Rekisteriviranomaisen on rekisteröitävä sulautuminen, jos velkoja ei ole vastustanut sulautumista taikka jos velkoja on tuomioistuimen tuomion mukaan saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan.

Jos velkoja on vastustanut sulautumista, rekisteriviranomaisen on ilmoitettava tästä osuuskunnalle viipymättä määräpäivän jälkeen. Velkojan vastustaessa sulautuminen raukeaa kuukauden kuluttua määräpäivästä. Rekisteriviranomaisen on kuitenkin lykättävä asian käsittelyä, jos osuuskunta osoittaa kuukauden kuluessa määräpäivästä panneensa vireille kanteen sen vahvistamiseksi, että velkoja on saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan, taikka jos osuuskunta ja velkoja yhdessä pyytävät asian käsittelyn lykkäämistä. Tuomioistuimen on käsiteltävä asia viivytyksettä.

Sulautuminen voidaan toteuttaa, vaikka sulautuva osuuskunta on asetettu selvitystilaan, jollei osuuskunnan omaisuutta ole 19 luvun 16 §:ssä tarkoitetulla tavalla ryhdytty jakamaan jäsenille.

Jos sulautumiseen osallistuvista osuuskunnista useamman kuin yhden omaisuuteen kohdistuu yrityskiinnityslaissa tarkoitettu yrityskiinnitys, sulautumista ei saa rekisteröidä, jollei samalla rekisteröidä hakemuksen perusteella osuuskuntien ja kiinnityksenhaltijoiden sopimusta kiinnitysten etuoikeuden järjestämisestä.

16 §
Sulautumisen oikeusvaikutukset

Sulautuvan osuuskunnan varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle osuuskunnalle, kun sulautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. Samanaikaisesti sulautuva osuuskunta purkautuu ja kombinaatiosulautumisessa vastaanottava osuuskunta syntyy.

Sulautuvan osuuskunnan varoja ja velkoja ei saa merkitä vastaanottavan osuuskunnan taseeseen korkeammasta arvosta kuin mikä niiden taloudellinen arvo on vastaanottavalle osuuskunnalle. Sitoumusta työn tai palvelun suorittamiseen ei sulautumisessa saa merkitä taseeseen.

Sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröintihetkellä sulautuvan osuuskunnan jäsenistä tulee vastaanottavan osuuskunnan jäseniä ja heille sekä lisäosuuksien, sijoitusosuuksien, optio-oikeuksien ja muiden lisäosuuksiin ja sijoitusosuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien omistajille syntyy oikeus sulautumisvastikkeeseen sulautumissuunnitelman mukaisesti. Sulautumisvastikkeena annettavat uudet osuudet tuottavat oikeudet rekisteröimisestä alkaen, jollei sulautumissuunnitelmassa määrätä tätä myöhempää ajankohtaa. Osuudet tuottavat oikeudet kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua rekisteröimisestä. Vastaanottavan tai sulautuvan osuuskunnan omistamat sulautuvan osuuskunnan osuudet, lisäosuudet ja sijoitusosuudet eivät tuota oikeutta sulautumisvastikkeeseen.

Jos sulautumisvastikkeen saaminen edellyttää saajalta erityisiä toimia, kuten osuuskirjan esittämistä, eikä vastiketta tällä tavoin vaadita kymmenen vuoden kuluessa sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröimisestä, vastaanottavan osuuskunnan kokous voi päättää, että oikeus sulautumisvastikkeeseen ja siihen perustuvat oikeudet on menetetty. Menetetyn vastikkeen saa vastaanottava osuuskunta.

17 §
Lopputilitys

Sulautuvan osuuskunnan hallituksen ja toimitusjohtajan on mahdollisimman pian sulautumisen täytäntöönpanon jälkeen laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus ajalta, jolta tilinpäätöstä ei vielä ole esitetty osuuskunnan kokouksessa (lopputilitys). Lopputilitys on annettava osuuskunnan tilintarkastajille, joiden on kuukauden kuluessa annettava lopputilitystä koskeva tilintarkastuskertomus.

Tilintarkastuskertomuksen saatuaan hallituksen on viivytyksettä kutsuttava jäsenet jäsenien kokoukseen vahvistamaan lopputilitys. Kokoukseen sovelletaan, mitä osuuskunnan kokouksesta säädetään.

Lopputilitys on ilmoitettava rekisteröitäväksi siten kuin 6 luvun 9 §:ssä säädetään.

18 §
Sulautumisen peruuntuminen

Vaikka sulautuminen on rekisteröity, se peruuntuu, jos sulautumispäätös tuomioistuimen lainvoimaisen tuomion mukaan on pätemätön. Sulautuva osuuskunta ja vastaanottava osuuskunta ovat yhteisvastuussa sellaisesta vastaanottavan osuuskunnan velvoitteesta, joka on syntynyt sulautumisen rekisteröimisen jälkeen mutta ennen tuomion rekisteröimistä.

Rajat ylittävä sulautuminen

19 §
Rajat ylittävän sulautumisen määritelmä ja toteuttamistavat

Osuuskunta voi osallistua myös sellaiseen 1 ja 2 §:n mukaisesti toteutettavaan sulautumiseen, jossa suomalaiseen osuuskuntaan sulautuu ulkomainen osuuskunta tai suomalainen osuuskunta sulautuu ulkomaiseen osuuskuntaan (rajat ylittävä sulautuminen). Osuuskuntaan voi sulautua myös sen kokonaan omistama osakeyhtiölain 16 luvun 19 §:n 2 momentin mukainen ulkomainen osakeyhtiö.

Rajat ylittävä sulautuminen voidaan toteuttaa 1 momentin mukaan vain, jos ulkomainen osuuskunta on sellainen osuuskuntaa rinnastettava ulkomainen osuuskunta (ulkomainen osuuskunta):

1) jolla on osuuspääomaa tai vastaavaa pääomaa, joka on oikeushenkilö ja jolla on omaisuutta, joka yksin vastaa osuuskunnan veloista, ja johon sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaisia niiden takeiden yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi annetussa ensimmäisessä neuvoston direktiivissä 68/151/ETY (direktiivi 68/151/ETY) osakkeenomistajien, jäsenten ja sivullisten suojaamiseksi säädettyjä takeita vastaavia ehtoja; ja

2) joka on rekisteröity toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja johon sovelletaan toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädäntöä sääntömääräisen kotipaikan, keskushallinnon tai päätoimipaikan sijainnin perusteella.

Rajat ylittävässä kombinaatiosulautumisessa vastaanottava osuuskunta voidaan rekisteröidä sellaiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon, jonka lakia ei sovelleta sulautuvaan osuuskuntaan.

Rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvilla osuuskunnilla tarkoitetaan jäljempänä tässä luvussa sulautuvaa ja vastaanottavaa osuuskuntaa ja ulkomaista osuuskuntaa sekä ulkomaista osakeyhtiötä.

20 §
Sulautumista koskevien säännösten soveltaminen

Rajat ylittävään sulautumiseen sovelletaan 4 luvun säännöksiä osuuskunnan kokouksen päätöksestä ja jäsenen ylimääräisestä oikeudesta eroamiseen ja palautukseen sekä tämän luvun 19—27 §:ää.

21 §
Sulautumissuunnitelma

Rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvien osuuskunnan on laadittava 3 §:ssä ja tässä pykälässä tarkoitettu sulautumissuunnitelma. Ulkomaisen osuuskunnan puolesta sulautumissuunnitelman laatii ja allekirjoittaa osuuskunnan toimivaltainen elin.

Sulautumissuunnitelmassa on oltava 3 §:n 2 momentissa mainitun lisäksi:

1) tieto sulautumiseen osallistuvien osuuskuntien ja mahdollisen sulautumisvastikkeen antajan yhteisömuodosta sekä ehdotus kombinaatiosulautumisen kautta muodostettavan osuuskunnan yhteisömuodoksi;

2) tieto rekistereistä, joihin sulautumiseen osallistuvat ulkomaiset osuuskunnat on rekisteröity, ja rekisterien yhteystiedot;

3) absorptiosulautumisessa vastaanottavan osuuskunnan säännöt sellaisina kuin ne tulevat voimaan muutettuina 3 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla taivalla;

4) ehdotus päivämääräksi, josta alkaen sulautumiseen osallistuvien osuuskuntien liiketoimet katsotaan kirjanpidon kannalta suoritetuiksi vastaanottavan osuuskunnan lukuun;

5) selvitys rajat ylittävän sulautumisen todennäköisistä työllisyysvaikutuksista;

6) selvitys menettelyistä, joiden mukaisesti määritetään yksityiskohtaiset säännöt työntekijöiden osallistumisesta niiden oikeuksien määrittelyyn, jotka koskevat työntekijöiden osallistumista vastaanottavassa osuuskunnassa; sekä

7) selvitys siitä, mitä sulautumiseen osallistuvien osuuskuntien tilinpäätöksiä on käytetty sulautumisen ehtojen määrittelyyn.

Kunkin sulautumiseen osallistuvan osuuskunnan hallituksen on laadittava selvitys sulautumisen todennäköisistä seurauksista jäsenille, velkojille ja työntekijöille siltä osin kuin seuraukset eivät ilmene sulautumissuunnitelmasta.

Kunkin sulautumiseen osallistuvan osuuskunnan on pidettävä 3 momentissa tarkoitettu selvitys jäsenen, velkojan ja henkilöstön edustajien tai, jollei edustajia ole, henkilöstön nähtävänä ja lähetettävä osakkeenomistajalle siten kuin 11 §:ssä säädetään.

Jos osuuskunta saa henkilöstön edustajilta 3 momentissa tarkoitettua selvitystä koskevan lausunnon, se on liitettävä selvitykseen ja pidettävä jäsenen nähtävänä ja lähetettävä jäsenelle siten kuin 11 §:ssä säädetään.

22 §
Riippumattoman asiantuntijan lausunto

Rajat ylittävää sulautumissuunnitelmaa koskevaan suomalaisesta osuuskunnasta annettavaan riippumattoman asiantuntijan lausuntoon sovelletaan 4 §:n 1 momentin säännöksiä hyväksytyn tilintarkastajan lausunnosta.

Rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvien osuuskuntien hallitukset tai vastaavat toimivaltaiset elimet voivat kuitenkin yhdessä nimetä yhden tai useamman riippumattoman asiantuntijan antamaan rajat ylittävää sulautumista koskevasta sulautumissuunnitelmasta yhteisen lausunnon kaikille sulautumiseen osallistuville osuuskunnille. Yhteisen lausunnon antajaksi voidaan nimetä myös sen jäsenvaltion lain mukainen riippumaton asiantuntija, jonka lainsäädäntöä sovelletaan sulautumiseen osallistuvaan ulkomaiseen osuuskuntaan.

23 §
Sulautumissuunnitelman rekisteröinti, kuulutus velkojille, sulautumispäätös, palauttaminen ja lunastaminen

Rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvien suomalaisten osuuskuntien on ilmoitettava sulautumissuunnitelma rekisteröitäväksi siten kuin 5 §:ssä säädetään. Ilmoitukseen on liitettävä 21 §:ssä tarkoitettu lausunto.

Suomalaisen osuuskunnan velkojien suojasta säädetään 6—8 §:ssä.

Suomalaisen osuuskunnan sulautumista koskevasta päätöksestä säädetään 4 luvun 12, 13 ja 15 §:ssä ja tämän luvun 9—11 §:ssä. Suomeen rekisteröitävässä sulautumisessa sulautumispäätöksen oikeusvaikutuksista suomalaisessa osuuskunnassa säädetään 12 §:ssä.

Sulautuvan suomalaisen osuuskunnan osuuden ja muun oikeuden palauttamiseen ja lunastamiseen sovelletaan, mitä 13 §:ssä säädetään ja säännöissä tai oikeuden ehdoissa määrätään.

24 §
Suomeen rekisteröitävän sulautumisen täytäntöönpano

Jos suomalainen osuuskunta on vastaanottava osuuskunta rajat ylittävässä sulautumisessa, sulautumiseen osallistuvien osuuskuntien on ilmoitettava sulautuminen rekisteröitäväksi 14 §:ssä säädetyllä tavalla kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun sulautumiseen osallistuvat suomalaiset osuuskunnat ovat tehneet sulautumista koskevan päätöksen ja muille sulautumiseen osallistuville osuuskunnille on annettu sen valtion, jonka lainsäädäntöä sovelletaan sulautumiseen osallistuvaan ulkomaiseen osuuskuntaan, rekisteriviranomaisen tai muun toimivaltaisen viranomaisen todistus sulautumisen edellytyksenä olevien toimien suorittamisesta ja muodollisuuksien täyttämisestä.

Sulautumisen rekisteröinnin edellytyksiin tässä pykälässä tarkoitetussa sulautumisessa sovelletaan 15 §:ää. Tämän lisäksi edellytyksenä on, että sulautumiseen osallistuvat ulkomaiset osuuskunnat hyväksyvät jäsenen sekä lisäosuuden, sijoitusosuuden, optio-oikeuden ja muun lisäosuuteen tai sijoitusosuuteen oikeuttavan oikeuden omistajan 13 §:ään taikka sääntöihin tai oikeuden ehtoihin perustuvan oikeuden palautukseen tai lunastukseen ja henkilöstön edustamista koskevat säännöt on määritelty henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain (725/1990, jäljempänä hallintoedustuslaki) mukaisesti sekä se, että kaikki sulautumiseen osallistuvat osuuskunnat ovat hyväksyneet sulautumissuunnitelman samoin ehdoin.

Rekisteriviranomaisen on viipymättä ilmoitettava sulautumisen rekisteröinnistä sille ulkomaiselle rekisteriviranomaiselle, jonka pitämään rekisteriin sulautuva ulkomainen osuuskunta on rekisteröity.

Sulautuvasta suomalaisesta osuuskunnasta annettavasta lopputilityksestä säädetään 16 §:ssä.

25 §
Toiseen valtioon rekisteröitävän sulautumisen täytäntöönpano

Jos suomalainen osuuskunta sulautuu vastaanottavaan ulkomaiseen osuuskuntaan, sulautumiseen osallistuvien suomalaisten osuuskuntien on haettava rekisteriviranomaiselta lupa sulautumisen täytäntöönpanoon kuuden kuukauden kuluessa sulautumista koskevasta päätöksestä tai sulautuminen raukeaa. Hakemukseen on liitettävä sulautumispäätökset sekä suomalaisen osuuskunnan hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että sulautumisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä, ja hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus 7 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten lähettämisestä. Jos jäsen taikka lisäosuuden, sijoitusosuuden, optio-oikeuden tai muun lisäosuuteen tai sijoitusosuuteen oikeuttavan oikeuden omistaja on vaatinut palautusta tai lunastusta 13 §:n, sääntöjen tai oikeuden ehtojen perusteella, siitä on ilmoitettava rekisteriviranomaiselle täytäntöönpanoa koskevan ilmoituksen yhteydessä.

Luvan antamisen edellytyksiin sovelletaan tässä pykälässä tarkoitetussa sulautumisessa 15 §:ää. Tämän lisäksi edellytyksenä on, että sulautumiseen osallistuvat ulkomaiset osuuskunnat hyväksyvät jäsenen sekä lisäosuuden, sijoitusosuuden, optio-oikeuden ja muun lisäosuuteen tai sijoitusosuuteen oikeuttava oikeuden omistajan 13 §:ään taikka sääntöihin tai oikeuden ehtoihin perustuvan oikeuden palautukseen tai lunastukseen ja että rekisteriviranomaiselle esitetään selvitys henkilöstön osallistumisen järjestämisestä vastaanottavassa osuuskunnassa pääomayhtiöiden rajat ylittävistä sulautumisista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/56/EY (direktiivi 2005/56/EY) 16 artiklaa vastaavalla tavalla. Rekisteriviranomaisen lupaa koskeva päätös on viran puolesta rekisteröitävä.

Jos tässä pykälässä tarkoitettuun sulautumiseen osallistuvan suomalaisen osuuskunnan omaisuuteen on voimassa yrityskiinnityslaissa tarkoitettu yrityskiinnitys, luvan antamisen edellytyksenä on, että samalla on vireillä rekisteröimiskelpoinen hakemus kiinnityksen siirtämisestä Suomeen perustettavan sivuliikkeen vastattavaksi tai että kiinnitys on kuoletettu.

Rekisteriviranomainen antaa 1 momentissa tarkoitetun luvan myöntämisestä todistuksen rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvien suomalaisten osuuskuntien osalta. Rekisteriviranomaisen antamassa todistuksessa vahvistetaan, että sulautumiseen osallistuvat suomalaiset osuuskunnat ovat suorittaneet kaikki sulautumisen edellytyksenä ovat toimenpiteet ja täyttäneet laissa edellytetyt muodollisuudet. Todistuksessa on mainittava rekisteriviranomaiselle ilmoitetusta 1 momentissa tarkoitetusta palautuksesta ja lunastuksesta. Todistus on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa todistuksen antamisesta sen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka lainsäädäntöä sovelletaan vastaanottavaan ulkomaiseen osuuskuntaan, tai todistus raukeaa.

Rekisteriviranomaisen on sulautumisen rekisteröivän ulkomaisen rekisteriviranomaisen tai muun toimivaltaisen viranomaisen ilmoituksesta viipymättä poistettava sulautunut suomalainen osuuskunta rekisteristä.

Sulautuvasta suomalaisesta osuuskunnasta annettavasta lopputilityksestä säädetään 17 §:ssä.

26 §
Sulautumisen oikeusvaikutukset

Rajat ylittävän sulautumisen oikeusvaikutuksista 24 §:ssä tarkoitetussa sulautumisessa säädetään 16 §:ssä.

Sulautuvan osuuskunnan varat ja velat siirtyvät 25 §:ssä tarkoitetussa sulautumisessa selvitysmenettelyttä vastaanottavalle osuuskunnalle, kun sulautuminen tulee voimaan sen valtion lainsäädännön mukaisesti, jonka lainsäädännön alaisuuteen vastaanottava osuuskunta kuuluu. Samanaikaisesti sulautuva suomalainen osuuskunta purkautuu ja sulautuvan osuuskunnan jäsenille sekä optio-oikeuksien ja muiden lisäosuuksiin ja sijoitusosuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoille syntyy oikeus sulautumisvastikkeeseen sulautumissuunnitelman mukaisesti. Sulautuvan osuuskunnan omistamat sulautuvan osuuskunnan osuudet eivät tuota oikeutta sulautumisvastikkeeseen.

27 §
Rajat ylittävän sulautumisen pätevyys

Rajat ylittävää sulautumista ei voida julistaa pätemättömäksi tai muuttaa sen jälkeen, kun se on tullut voimaan 26 §:n mukaisesti.

17 luku

Jakautuminen

Jakautumisen määritelmä ja toteuttamistavat

1 §
Jakautuminen

Osuuskunta (jakautuva osuuskunta) voi jakautua siten, että jakautuvan osuuskunnan varat ja velat osittain tai kokonaan siirtyvät yhdelle tai useammalle osuuskunnalle (vastaanottava osuuskunta) ja jakautuvan osuuskunnan jäsenet saavat jakautumisvastikkeena vastaanottavan osuuskunnan osuuksia. Jakautumisvastike saa olla myös rahaa, muuta omaisuutta ja sitoumuksia.

2 §
Jakautumisen toteuttamistavat

Jakautuminen voi tapahtua siten, että:

1) jakautuvan osuuskunnan kaikki varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle vastaanottavalle osuuskunnalle ja jakautuva osuuskunta purkautuu (kokonaisjakautuminen); taikka

2) osa jakautuvan osuuskunnan varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle osuuskunnalle (osittaisjakautuminen).

Jakautumisella toimivaan osuuskuntaan tarkoitetaan jakautumista, jossa vastaanottava osuuskunta on perustettu ennen jakautumisen täytäntöönpanoa, ja jakautumisella perustettavaan osuuskuntaan jakautumista, jossa vastaanottava osuuskunta perustetaan jakautumisen yhteydessä. Jakautuminen voi tapahtua samalla sekä toimivaan että perustettavaan osuuskuntaan.

Jakautumiseen osallistuvilla osuuskunnilla tarkoitetaan tässä luvussa jakautuvaa osuuskuntaa ja vastaanottavaa osuuskuntaa.

Jakautumissuunnitelma ja tilintarkastajan lausunto

3 §
Jakautumissuunnitelma

Jakautumiseen osallistuvien osuuskuntien hallitusten on laadittava kirjallinen jakautumissuunnitelma, joka on päivättävä ja allekirjoitettava.

Jakautumissuunnitelmassa on oltava:

1) jakautumiseen osallistuvien osuuskuntien toiminimet, yritys- ja yhteisötunnukset tai vastaavat yksilöintitiedot sekä kotipaikat;

2) selvitys jakautumisen syistä;

3) jakautumisessa toimivaan osuuskuntaan ehdotus mahdollisesta vastaanottavan osuuskunnan sääntöjen muutoksesta sekä jakautumisessa perustettavaan osuuskuntaan ehdotus perustettavan osuuskunnan säännöt ja siitä, miten perustettavan osuuskunnan toimielinten jäsenet valitaan;

4) ehdotus jakautumisvastikkeena mahdollisesti annettavien osuuksien, lisäosuuksien ja sijoitusosuuksien lukumäärästä osuuslajeittain;

5) ehdotus mahdollisesta muusta jakautumisvastikkeesta ja, jos vastike on optio-oikeuksia tai muita lisäosuuksiin tai sijoitusosuuksiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia, niiden 11 luvun 13 §:n tai 12 luvun 1 §:n mukaiset ehdot;

6) ehdotus jakautumisvastikkeen jakautumisesta, vastikkeen antamisen ajankohdasta ja muista vastikkeen antamiseen liittyvistä ehdoista sekä selvitys näiden perusteista;

7) selvitys tai ehdotus jakautuvan osuuskunnan optio-oikeuden ja muun lisäosuuteen tai sijoitusosuuteen oikeuttavan erityisen oikeuden haltijan oikeuksista jakautumisessa;

8) selvitys jakautuvan osuuskunnan varoista, veloista ja omasta pääomasta ja niiden arvostamiseen vaikuttavista seikoista sekä ehdotus jakautuvan osuuskunnan varojen ja velkojen jakamisesta kullekin jakautumiseen osallistuvalle osuuskunnalle, jakautumisen suunnitellusta vaikutuksesta vastaanottavan osuuskunnan taseeseen sekä jakautumiseen sovellettavista kirjanpidollisista menetelmistä;

9) ehdotus osuuspääoman alentamisesta varojen jakamiseksi vastaanottavalle osuuskunnalle tai jäsenille, varojen siirtämiseksi vapaan oman pääoman rahastoon tai käyttämisestä sellaisen tappion välittömään kattamiseen, johon vapaa oma pääoma ei riitä;

10) ehdotus jakautumiseen osallistuvien osuuskuntien oikeudesta päättää muista kuin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvista järjestelyistä, jotka vaikuttavat niiden oman pääoman tai osuuksien määrään;

11) selvitys pääomalainoista, joiden velkojat voivat 6 §:n mukaisesti vastustaa jakautumista;

12) selvitys jakautuvan osuuskunnan ja sen tytäryhteisöjen omistamien vastaanottavan osuuskunnan ja sen emo-osuuskunnan osuuksien lukumäärästä sekä jakautumiseen osallistuvien osuuskuntien omistamien jakautuvan osuuskunnan osuuksien lukumäärästä;

13) selvitys jakautumiseen osallistuvien osuuskuntien omaisuuteen kohdistuvista yrityskiinnityslaissa tarkoitetuista yrityskiinnityksistä;

14) selvitys tai ehdotus jakautumiseen osallistuvan osuuskunnan hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle, tilintarkastajalle ja jakautumissuunnitelmasta lausunnon antavalle tilintarkastajalle annettavista erityisistä eduista ja oikeuksista;

15) ehdotus jakautumisen täytäntöönpanon suunnitellusta rekisteröintiajankohdasta; sekä

16) ehdotus mahdollisiksi muiksi jakautumisen ehdoiksi.

4 §
Tilintarkastajan lausunto

Jakautumiseen osallistuvien osuuskuntien hallitusten on nimettävä yksi tai useampi tilintarkastaja antamaan jakautumissuunnitelmasta lausunto kullekin jakautumiseen osallistuvalle osuuskunnalle. Lausunnossa on arvioitava, onko jakautumissuunnitelmassa annettu oikeat ja riittävät tiedot perusteista, joiden mukaan jakautumisvastike määrätään, sekä vastikkeen jakamisesta. Vastaanottavalle osuuskunnalle annettavassa lausunnossa on lisäksi mainittava, onko jakautuminen omiaan vaarantamaan osuuskunnan velkojen maksun.

Jos kaikki jakautumiseen osallistuvien osuuskuntien jäsenet suostuvat, riittää lausunto siitä, onko jakautuminen omiaan vaarantamaan vastaanottavan osuuskunnan velkojen maksun.

Jakautumissuunnitelman rekisteröiminen ja kuulutus velkojille

5 §
Jakautumissuunnitelman rekisteröiminen

Jakautumissuunnitelma on ilmoitettava rekisteröitäväksi kuukauden kuluessa suunnitelman allekirjoittamisesta. Ilmoitukseen on liitettävä 4 §:ssä tarkoitettu lausunto.

Ilmoituksen tekevät jakautumiseen osallistuvat osuuskunnat yhdessä.

Jakautuminen raukeaa, jos ilmoitusta ei tehdä määräajassa tai rekisteröiminen evätään.

6 §
Kuulutus velkojille

Niillä jakautuvan osuuskunnan velkojilla, joiden saatava on syntynyt ennen jakautumissuunnitelman rekisteröimistä, on oikeus vastustaa jakautumista. Sama oikeus on myös velkojalla, jonka saatava voidaan periä ilman tuomiota tai päätöstä niin kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa säädetään, ja jonka saatava on syntynyt viimeistään 2 momentissa tarkoitettuna määräpäivänä.

Rekisteriviranomaisen on annettava jakautuvan osuuskunnan hakemuksesta 1 momentissa tarkoitetuille velkojille kuulutus, jossa mainitaan velkojan oikeudesta vastustaa jakautumista ilmoittamalla siitä kirjallisesti rekisteriviranomaiselle viimeistään kuulutuksessa mainittuna määräpäivänä. Kuulutuksen antamista on haettava neljän kuukauden kuluessa jakautumissuunnitelman rekisteröimisestä tai jakautuminen raukeaa. Rekisteriviranomaisen on julkaistava kuulutus virallisessa lehdessä viimeistään kolme kuukautta ennen määräpäivää ja rekisteröitävä kuulutus viran puolesta.

Kuulutus on annettava vastaanottavan osuuskunnan hakemuksesta myös vastaanottavan osuuskunnan velkojille, jos sulautuminen on 4 §:ssä tarkoitetun tilintarkastajan lausunnon mukaan omiaan vaarantamaan vastaanottavan osuuskunnan velkojen maksun. Vastaanottavan osuuskunnan velkojiin sovelletaan tällöin, mitä tässä luvussa säädetään jakautuvan osuuskunnan velkojista.

7 §
Osuuskunnan kirjallinen ilmoitus velkojille

Osuuskunnan on viimeistään kuukausi ennen määräpäivää lähetettävä kuulutuksesta kirjallinen ilmoitus sellaisille 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuille tunnetuille velkojilleen, joiden saatava on syntynyt ennen jakautumissuunnitelman rekisteröintiä. Jos jakautuvan osuuskunnan jäsen on vaatinut palautusta 12 §:n perusteella taikka lisäosuuden, sijoitusosuuden, optio-oikeuden tai muun lisäosuuteen tai sijoitusosuuteen oikeuttavan oikeuden omistaja on vaatinut palautusta tai lunastusta sääntöjen tai oikeuden ehtojen perusteella, velkojille on ilmoitettava palautettaviksi tai lunastettaviksi vaadittujen osuuksien ja oikeuksien määrät. Ilmoitus voidaan lähettää vasta jakautumisesta päättävän osuuskunnan kokouksen jälkeen. Jos kaikki mainittujen oikeuksien haltijat ovat ilmoittaneet luopuvansa lunastusoikeudesta tai heillä ei muuten ole lunastusoikeutta, ilmoitus voidaan kuitenkin lähettää aikaisemmin.

8 §
Yrityssaneeraus

Yrityksen saneerauksesta annetussa laissa tarkoitettu saneerausmenettely korvaa 6 §:ssä tarkoitetun kuulutuksen, eikä velkojalla ole oikeutta vastustaa jakautumista tämän lain nojalla, jos kaikki jakautumiseen osallistuvat osuuskunnat kuuluvat samaan konserniin ja niitä koskeva saneerausohjelma vahvistetaan samanaikaisesti.

Jakautumissuunnitelma liitteineen on liitettävä ehdotukseen saneerausohjelmaksi.

Jakautumisesta päättäminen

9 §
Toimivaltainen elin ja päätöksen ajankohta

Jakautuvassa osuuskunnassa jakautumisesta päättää osuuskunnan kokous siten kuin 4 luvussa säädetään.

Vastaanottavassa osuuskunnassa jakautumisesta päättää hallitus. Jakautumisesta päättää kuitenkin osuuskunnan kokous, jos sitä vaativat jäsenet, joilla on vähintään yksi kahdeskymmenesosa osuuskunnan tai säännöissä määrätty pienempi osa kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.

Jakautumisesta päättävä osuuskunnan kokous on pidettävä tai hallituksen jakautumispäätös tehtävä neljän kuukauden kuluessa jakautumissuunnitelman rekisteröimisestä tai jakautuminen raukeaa. Osuuskunnan kokous on kuitenkin pidettävä viimeistään kuukautta ennen 6 §:ssä tarkoitettua määräpäivää, elleivät osuuskunnan kaikki jäsenet sekä mahdolliset optio-oikeuksien ja muiden lisäosuuksiin tai sijoitusosuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijat ole luopuneet oikeudestaan vaatia lunastamista.

Osuuskunnan kokouksen päätös jakautumisesta on tehtävä 4 luvun 23 §:n 2 momentissa tarkoitetulla määräenemmistöllä. Jos jakautuvan osuuskunnan jäsen ei jakautumisessa perustettavaan osuuskuntaan saa vastaanottavassa osuuskunnassa samaa omistusosuutta ja vastaavia oikeuksia kuin hänellä on jakautuvassa osuuskunnassa, päätös voidaan tehdä vain tällaisen jäsenen suostumuksella.

10 §
Kutsu osuuskunnan kokoukseen sekä ilmoitus optio-oikeuksien ja muiden erityisten oikeuksien haltijoille

Kutsua jakautumisesta päättävään osuuskunnan kokoukseen ei saa toimittaa ennen jakautumissuunnitelman rekisteröimistä.

Jakautuvan osuuskunnan on 4 luvun 12 §:ssä tarkoitetussa ajassa ilmoitettava sääntöihin tai oikeuden ehtoihin perustuvasta oikeudesta palautukseen tai lunastukseen lisäosuuksien ja sijoitusosuuksien omistajille sekä niille optio-oikeuksien ja muiden lisäosuuksiin tai sijoitusosuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien omistajille, joiden osoite on osuuskunnan tiedossa. Jos kaikkien lunastukseen oikeutettujen osoite ei ole osuuskunnan tiedossa, palautus- tai lunastusoikeudesta on samassa ajassa ilmoitettava myös virallisessa lehdessä.

Jos osuuskunnan kokousta ei vastaanottavassa osuuskunnassa kutsuta koolle, jakautumisesta on ilmoitettava jäsenille samalla tavalla kuin kutsu osuuskunnan kokoukseen toimitetaan. Jäsen voi kuukauden kuluessa ilmoituksesta kirjallisesti vaatia, että jakautumisesta on päätettävä osuuskunnan kokouksessa.

Vastaanottavassa osuuskunnassa kokouskutsu voidaan toimittaa 4 luvun 11 §:ssä tarkoitetussa ajassa, jos jakautumisesta päätetään osuuskunnan kokouksessa jäsenen vaatimuksesta ja jos osuuskunnan tämän pykälän 3 momentissa tarkoitetun ilmoituksen ja osuuskunnan kokouksen välinen aika on vähintään kuukausi tai säännöissä määrätty pidempi kutsuaika.

11 §
Jakautumispäätöksen oikeusvaikutukset

Jakautuvan osuuskunnan jakautumispäätös korvaa jakautuvan osuuskunnan jäsenien sekä lisäosuuksien, sijoitusosuuksien, optio-oikeuksien ja muiden lisäosuuteen tai sijoitusosuuteen oikeuttavien erityisten oikeuksien omistajien jakautumisvastiketta koskevat toimet, jotka perustavat oikeuden jakautumisvastikkeeseen. Jakautumisessa perustettavaan osuuskuntaan jakautumissuunnitelma korvaa myös vastaanottavan osuuskunnan perustamiskirjan.

Jos jakautumista ei hyväksytä jakautumissuunnitelman mukaisesti muutoksitta kaikissa jakautumiseen osallistuvissa osuuskunnissa, jakautuminen raukeaa. Päätös jakautumisen hylkäämisestä tai jakautumisen raukeaminen on viipymättä ilmoitettava rekisteröitäväksi.

12 §
Jakautumista vastustavan jäsenyyden päättyminen

Jakautuvan osuuskunnan jäsenellä, joka ei ole kannattanut jakautumispäätöstä, on oikeus erota osuuskunnasta ja oikeus osuusmaksun palautukseen siten kuin 4 luvun 25 §:ssä säädetään.

Jos jäsenyys päättyy myöhemmin kuin 30 päivän kuluttua jakautumispäätöksestä, osuudesta maksetun määrän palautukseen sovelletaan vastaanottavan osuuskunnan jäseniä koskevia 10 luvun 1—6 §:n säännöksiä ja sääntöjen määräyksiä. Sama koskee palautusta silloin, kun jäsen on kannattanut jakautumispäätöstä.

Jakautumisen täytäntöönpano ja oikeusvaikutukset

13 §
Ilmoitus jakautumisen täytäntöönpanosta

Jakautumiseen osallistuvien osuuskuntien on tehtävä rekisteriviranomaiselle ilmoitus jakautumisen täytäntöönpanosta kuuden kuukauden kuluessa jakautumista koskevasta päätöksestä tai jakautuminen raukeaa. Ilmoitukseen on liitettävä:

1) kunkin jakautumiseen osallistuvan osuuskunnan hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että jakautumisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä;

2) tilintarkastajan todistus siitä, että vastaanottava osuuskunta saa täyden vastikkeen sen sijoitusosuuspääomaan merkitystä määrästä, ja lausunto jakautumissuunnitelman 3 §:n 2 momentin 8 kohdassa tarkoitetusta selvityksestä;

3) hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus 7 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten lähettämisestä; sekä

4) jakautumiseen osallistuvien osuuskuntien jakautumista koskevat päätökset.

14 §
Rekisteröimisen edellytykset

Rekisteriviranomaisen on rekisteröitävä jakautuminen, jos velkoja ei ole vastustanut jakautumista taikka jos velkoja on tuomioistuimen tuomion mukaan saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan.

Jos velkoja on vastustanut jakautumista, rekisteriviranomaisen on ilmoitettava tästä osuuskunnalle viipymättä määräpäivän jälkeen. Velkojan vastustaessa jakautuminen raukeaa kuukauden kuluttua määräpäivästä. Rekisteriviranomaisen on kuitenkin lykättävä asian käsittelyä, jos osuuskunta osoittaa kuukauden kuluessa määräpäivästä panneensa vireille kanteen sen vahvistamiseksi, että velkoja on saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan, taikka jos osuuskunta ja velkoja yhdessä pyytävät asian käsittelyn lykkäämistä. Tuomioistuimen on käsiteltävä asia viivytyksettä.

Jakautuminen voidaan toteuttaa, vaikka jakautuva osuuskunta on asetettu selvitystilaan, jollei osuuskunnan omaisuutta ole 19 luvun 16 §:ssä tarkoitetulla tavalla ryhdytty jakamaan jäsenille.

Jos jakautuvan osuuskunnan omaisuuteen kohdistuu yrityskiinnityslaissa tarkoitettu yrityskiinnitys, jakautumista ei saa rekisteröidä, jollei samalla rekisteröidä hakemuksen perusteella osuuskunnan ja kiinnityksenhaltijoiden sopimusta kiinnitysten etuoikeuden järjestämisestä. Jos lisäksi vastaanottavalla toimivalla osuuskunnalla on yrityskiinnityslaissa tarkoitettu yrityskiinnitys ja sille siirtyy jakautuvan osuuskunnan yrityskiinnitys, jakautumista ei saa rekisteröidä, jollei samalla rekisteröidä hakemuksen perusteella jakautuvan ja vastaanottavan osuuskunnan sekä kiinnityksenhaltijoiden sopimusta kiinnitysten etuoikeuden järjestämisestä.

15 §
Jakautumisen oikeusvaikutukset

Jakautuvan osuuskunnan varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottaville osuuskunnille, kun jakautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. Osittaisjakautumisessa siirtyvät kuitenkin ainoastaan jakautumissuunnitelmassa jaetut varat ja velat. Samanaikaisesti kokonaisjakautumisessa jakautuva osuuskunta purkautuu ja jakautumisessa perustettavaan osuuskuntaan vastaanottava osuuskunta syntyy.

Jakautuvan osuuskunnan varoja ja velkoja ei saa merkitä vastaanottavan osuuskunnan taseeseen korkeammasta arvosta kuin mikä niiden taloudellinen arvo on vastaanottavalle osuuskunnalle. Sitoumusta työn tai palvelun suorittamiseen ei jakautumisessa saa merkitä taseeseen.

Jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröintihetkellä jakautuvan osuuskunnan jäsenistä tulee vastaanottavan osuuskunnan jäseniä ja heille sekä lisäosuuksien, sijoitusosuuksien, optio-oikeuksien ja muiden lisäosuuteen tai sijoitusosuuteen oikeuttavien erityisten oikeuksien omistajille syntyy oikeus jakautumisvastikkeeseen jakautumissuunnitelman mukaisesti. Jakautumisvastikkeena annettavat uudet osuudet tuottavat oikeudet rekisteröimisestä alkaen, jollei jakautumissuunnitelmassa määrätä tätä myöhempää ajankohtaa. Osuudet tuottavat oikeudet kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua rekisteröimisestä. Vastaanottavan tai jakautuvan osuuskunnan omistamat jakautuvan osuuskunnan osuudet, lisäosuudet ja sijoitusosuudet eivät tuota oikeutta jakautumisvastikkeeseen.

Jos jakautumisvastikkeen saaminen edellyttää saajalta erityisiä toimia, kuten osuuskirjan esittämistä, eikä vastiketta tällä tavoin vaadita kymmenen vuoden kuluessa jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröimisestä, vastaanottavan osuuskunnan kokous voi päättää, että oikeus jakautumisvastikkeeseen ja siihen perustuvat oikeudet on menetetty. Menetetyn vastikkeen saa vastaanottava osuuskunta.

Jos kokonaisjakautumisessa ilmaantuu varoja, joita ei ole jaettu jakautumissuunnitelmassa, ne kuuluvat vastaanottaville osuuskunnille samassa suhteessa kuin jakautuvan osuuskunnan netto-omaisuus jaetaan jakautumissuunnitelman mukaan, jollei jakautumissuunnitelmassa muuta määrätä.

Jakautumiseen osallistuvat osuuskunnat vastaavat yhteisvastuullisesti jakautuvan osuuskunnan velasta, joka on syntynyt ennen kuin jakautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. Sellaisista jakautuvan osuuskunnan veloista, joista toinen osuuskunta vastaa jakautumissuunnitelman mukaan, osuuskunnan vastuun kokonaismäärä on kuitenkin enintään sille jäävän tai siirtyvän netto-omaisuuden arvo. Jakautumissuunnitelmassa mainitusta velasta velkoja voi vaatia suoritusta yhteisvastuun perusteella vasta, kun on todettu, ettei hän saa suoritusta velalliselta tai vakuudesta.

16 §
Lopputilitys

Kokonaisjakautumisessa jakautuvan osuuskunnan hallituksen ja toimitusjohtajan on mahdollisimman pian jakautumisen täytäntöönpanon jälkeen laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus ajalta, jolta tilinpäätöstä ei vielä ole esitetty osuuskunnan kokouksessa (lopputilitys). Lopputilitys on annettava osuuskunnan tilintarkastajille, joiden on kuukauden kuluessa annettava lopputilitystä koskeva tilintarkastuskertomus.

Tilintarkastuskertomuksen saatuaan hallituksen on viivytyksettä kutsuttava jäsenet jäsenien kokoukseen vahvistamaan lopputilitys. Kokoukseen sovelletaan, mitä osuuskunnan kokouksesta säädetään.

Lopputilitys on ilmoitettava rekisteröitäväksi siten kuin 6 luvun 9 §:ssä säädetään.

17 §
Jakautumisen peruuntuminen

Vaikka jakautuminen on rekisteröity, se peruuntuu, jos jakautumispäätös tuomioistuimen lainvoimaisen tuomion mukaan on pätemätön. Jakautuva osuuskunta ja vastaanottava osuuskunta ovat yhteisvastuussa sellaisesta vastaanottavan osuuskunnan velvoitteesta, joka on syntynyt jakautumisen rekisteröimisen jälkeen mutta ennen tuomion rekisteröimistä.

Rajat ylittävä jakautuminen

18 §
Rajat ylittävän jakautumisen määritelmä ja toteuttamistavat

Osuuskunta voi osallistua myös sellaiseen 1 ja 2 §:n mukaisesti toteutettavaan jakautumiseen, jossa ulkomainen osuuskunta jakautuu suomalaiseen osuuskuntaan tai suomalainen osuuskunta jakautuu ulkomaiseen osuuskuntaan (rajat ylittävä jakautuminen).

Rajat ylittävä jakautuminen voidaan toteuttaa 1 momentin mukaan vain, jos ulkomainen osuuskunta on sellainen osuuskuntaan rinnastettava osuuskunta (ulkomainen osuuskunta),

1) jolla on osuuspääomaa tai vastaavaa pääomaa, joka on oikeushenkilö ja jolla on omaisuutta joka yksin vastaa osuuskunnan veloista ja johon sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaisia direktiivissä 68/151/ETY osakkeenomistajien, jäsenten ja sivullisten suojaamiseksi säädettyjä takeita vastaavia ehtoja; ja

2) joka on rekisteröity toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja johon sovelletaan toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädäntöä sääntömääräisen kotipaikan, keskushallinnon tai päätoimipaikan sijainnin perusteella.

Rajat ylittävään jakautumiseen osallistuvilla osuuskunnilla tarkoitetaan jäljempänä tässä luvussa jakautuvaa ja vastaanottavaa osuuskuntaa ja ulkomaista osuuskuntaa.

19 §
Jakautumista koskevien säännösten soveltaminen

Rajat ylittävään jakautumiseen sovelletaan 4 luvun säännöksiä osuuskunnan kokouksen päätöksestä ja jäsenen ylimääräisestä oikeudesta eroamiseen ja palautukseen sekä tämän luvun 18—26 §:ää.

20 §
Jakautumissuunnitelma

Rajat ylittävään jakautumiseen osallistuvien osuuskuntien on laadittava 3 §:ssä ja tässä pykälässä tarkoitettu jakautumissuunnitelma. Ulkomaisen osuuskunnan puolesta jakautumissuunnitelman laatii ja allekirjoittaa osuuskunnan toimivaltainen elin.

Jakautumissuunnitelmassa on oltava 3 §:n 2 momentissa mainitun lisäksi:

1) jakautumiseen osallistuvien osuuskuntien osuuskuntamuodot sekä jakautumisessa perustettavaan osuuskuntaan ehdotus muodostettavan osuuskunnan yhteisömuodoksi;

2) tieto rekistereistä, joihin jakautumiseen osallistuvat ulkomaiset osuuskunnat on rekisteröity, ja rekisterien yhteystiedot;

3) jakautumisessa toimivaan osuuskuntaan vastaanottavan osuuskunnan säännöt sellaisena kuin se tulee voimaan muutettuna 3 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla;

4) ehdotus päivämääräksi, josta alkaen jakautumiseen osallistuvien osuuskuntien liiketoimet katsotaan kirjanpidon kannalta suoritetuiksi vastaanottavan osuuskunnan lukuun;

5) selvitys rajat ylittävän jakautumisen todennäköisistä työllisyysvaikutuksista;

6) selvitys menettelyistä, joiden mukaisesti määritetään yksityiskohtaiset säännöt työntekijöiden osallistumisesta niiden oikeuksien määrittelyyn, jotka koskevat työntekijöiden osallistumista vastaanottavassa osuuskunnassa;

7) selvitys siitä, mitä jakautumiseen osallistuvien osuuskuntien tilinpäätöksiä on käytetty jakautumisen ehtojen määrittelyyn; sekä

8) selvitys siitä, miten jakautuminen pannaan täytäntöön ja ehdotus toimenpiteistä, joilla turvataan jäsenten yhdenvertainen kohtelu tilanteessa, jossa jakautumisen voimaantulo estyy jossakin valtiossa 24 §:n 6 momentissa tarkoitetulla tavalla.

21 §
Riippumattoman asiantuntijan lausunto

Rajat ylittävää jakautumissuunnitelmaa koskevaan suomalaisesta osuuskunnasta annettavaan riippumattoman asiantuntijan lausuntoon sovelletaan 4 §:n säännöksiä tilintarkastajan lausunnosta.

Rajat ylittävään jakautumiseen osallistuvien osuuskuntien hallitukset tai vastaavat toimivaltaiset elimet voivat kuitenkin yhdessä nimetä yhden tai useamman riippumattoman asiantuntijan antamaan rajat ylittävää jakautumista koskevasta jakautumissuunnitelmasta yhteisen lausunnon kaikille jakautumiseen osallistuville osuuskunnille. Yhteisen lausunnon antajaksi voidaan nimetä myös sen jäsenvaltion lain mukainen riippumaton asiantuntija, jonka lainsäädäntöä sovelletaan jakautumiseen osallistuvaan ulkomaiseen osuuskuntaan.

22 §
Jakautumissuunnitelman rekisteröinti, kuulutus velkojille, jakautumispäätös, palauttaminen ja lunastaminen

Rajat ylittävään jakautumiseen osallistuvien suomalaisten osuuskuntien on ilmoitettava jakautumissuunnitelma rekisteröitäväksi siten kuin 5 §:ssä säädetään suunnitelman rekisteröinnistä. Ilmoitukseen on liitettävä 21 §:ssä tarkoitettu lausunto.

Suomalaisen osuuskunnan velkojien suojasta säädetään 6—8 §:ssä.

Suomalaisen osuuskunnan päätökseen jakautumisesta säädetään 4 luvun 12, 13 ja 15 §:ssä ja tämän luvun 9 ja 10 §:ssä. Suomeen rekisteröitävässä jakautumisessa jakautumispäätöksen oikeusvaikutuksista suomalaisessa osuuskunnassa säädetään 11 §:ssä.

23 §
Suomeen rekisteröitävän jakautumisen täytäntöönpano

Jos suomalainen osuuskunta on vastaanottava osuuskunta rajat ylittävässä jakautumisessa, jakautumiseen osallistuvien osuuskuntien on ilmoitettava jakautuminen rekisteröitäväksi 13 §:ssä säädetyllä tavalla kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun jakautumiseen osallistuvat suomalaiset osuuskunnat ovat tehneet jakautumista koskevan päätöksen ja muille jakautumiseen osallistuville osuuskunnille on annettu sen valtion, jonka lainsäädäntöä sovelletaan jakautumiseen osallistuvaan ulkomaiseen osuuskuntaan, rekisteriviranomaisen tai muun toimivaltaisen viranomaisen todistus jakautumisen edellytyksenä olevien toimien suorittamisesta ja muodollisuuksien täyttämisestä. Täytäntöönpanoa koskevaan ilmoitukseen on lisäksi liitettävä jakautumiseen osallistuvan vastaanottavan suomalaisen osuuskunnan hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että jakautuvan osuuskunnan varat tulevat vastaanottavan suomalaisen osuuskunnan omistukseen jakautumissuunnitelman mukaisesti viimeistään silloin, kun jakautumisen voimaantulo rekisteröidään Suomessa.

Jakautumisen rekisteröinnin edellytyksiin tässä pykälässä tarkoitetussa jakautumisessa sovelletaan 14 §:ää. Tämän lisäksi edellytyksenä on, että jakautumiseen osallistuvat ulkomaiset osuuskunnat hyväksyvät jäsenen sekä lisäosuuden, sijoitusosuuden, optio-oikeuden ja muun lisäosuuteen tai sijoitusosuuteen oikeuttavan oikeuden omistajan 12 §:ään taikka sääntöihin tai oikeuden ehtoihin perustuvan oikeuden palautukseen tai lunastukseen ja henkilöstön edustamista koskevat säännöt on määritelty hallintoedustuslain mukaisesti sekä se, että kaikki jakautumiseen osallistuvat osuuskunnat ovat hyväksyneet jakautumissuunnitelman samoin ehdoin.

Rekisteriviranomaisen on viipymättä viran puolesta ilmoitettava jakautumisen rekisteröinnistä sille ulkomaiselle rekisteriviranomaiselle, jonka pitämään rekisteriin jakautuva ulkomainen osuuskunta on rekisteröity.

Jakautuvasta suomalaisesta osuuskunnasta annettavasta lopputilityksestä säädetään 16 §:ssä

24 §
Toiseen valtioon rekisteröitävän jakautumisen täytäntöönpano

Jos suomalainen osuuskunta jakautuu vastaanottavaan ulkomaiseen osuuskuntaan, jakautumiseen osallistuvien suomalaisten osuuskuntien on haettava rekisteriviranomaiselta lupa jakautumisen täytäntöönpanoon kuuden kuukauden kuluessa jakautumista koskevasta päätöksestä tai jakautuminen raukeaa. Hakemukseen on liitettävä jakautumispäätökset sekä suomalaisen osuuskunnan hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että sulautumisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä, ja hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus 7 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten lähettämisestä. Jos jäsen taikka lisäosuuden, sijoitusosuuden, optio-oikeuden tai muun lisäosuuteen tai sijoitusosuuteen oikeuttavan oikeuden omistaja on vaatinut palautusta tai lunastusta 12 §:n, sääntöjen tai oikeuden ehtojen perusteella, siitä on ilmoitettava rekisteriviranomaiselle täytäntöönpanoa koskevan ilmoituksen yhteydessä.

Luvan antamisen edellytyksiin sovelletaan tässä pykälässä tarkoitetussa jakautumisessa 13 §:ää. Tämän lisäksi edellytyksenä on, että jakautumiseen osallistuvat ulkomaiset osuuskunnat hyväksyvät jäsenen sekä lisäosuuden, sijoitusosuuden, optio-oikeuden ja muun lisäosuuteen tai sijoitusosuuteen oikeuttavan oikeuden omistajan 12 §:ään taikka sääntöihin tai oikeuden ehtoihin perustuvan oikeuden palautukseen tai lunastukseen ja rekisteriviranomaiselle esitetään selvitys henkilöstön osallistumisen järjestämisestä vastaanottavassa osuuskunnassa direktiivin 2005/56/EY 16 artiklaa vastaavalla tavalla. Rekisteriviranomaisen lupaa koskeva päätös on viran puolesta rekisteröitävä.

Jos tässä pykälässä tarkoitettuun jakautumiseen osallistuvan suomalaisen osuuskunnan omaisuuteen on voimassa yrityskiinnityslaissa tarkoitettu yrityskiinnitys, luvan antamisen edellytyksenä on, että samalla on vireillä rekisteröimiskelpoinen hakemus kiinnityksen siirtämisestä Suomeen perustettavan sivuliikkeen vastattavaksi tai että kiinnitys on kuoletettu.

Rekisteriviranomainen antaa 1 momentissa tarkoitetun luvan myöntämisestä todistuksen rajat ylittävään jakautumiseen osallistuvien suomalaisten osuuskuntien osalta. Rekisteriviranomaisen antamassa todistuksessa vahvistetaan, että jakautumiseen osallistuvat suomalaiset osuuskunnat ovat suorittaneet kaikki jakautumisen edellytyksenä olevat toimenpiteet ja täyttäneet lain edellyttämät muodollisuudet. Todistuksessa on mainittava rekisteriviranomaiselle ilmoitetusta 1 momentissa tarkoitetusta palautuksesta ja lunastuksesta. Todistus on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa todistuksen antamisesta sen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka lainsäädäntöä sovelletaan vastaanottavaan ulkomaiseen osuuskuntaan tai todistus raukeaa.

Rekisteriviranomaisen on jakautumisen rekisteröivän ulkomaisen rekisteriviranomaisen ilmoituksesta tai muun luotettavan selvityksen perusteella viran puolesta viipymättä poistettava kokonaisjakautumisessa jakautunut suomalainen osuuskunta rekisteristä ja osittaisjakautumisessa merkittävä jakautuminen rekisteriin.

Jos kokonaisjakautumisen tai osittaisjakautumisen voimaantulo tapahtuu vaiheittain sen vuoksi, että jakautuminen tulee voimaan eri aikoina vastaanottaviin osuuskuntiin sovellettavien lainsäädäntöjen mukaisesti, pidetään jakautumista voimaantulleiden osien osalta osittaisjakautumisena. Samoin menetellään, jos jakautumisen voimaantulo estyy jossakin valtiossa, vaikka jakautuminen toisessa valtiossa on tullut tai tulee voimaan jakautumissuunnitelman mukaisesti.

Jakautuvasta suomalaisesta osuuskunnasta annettavasta lopputilityksestä säädetään 16 §:ssä

25 §
Jakautumisen oikeusvaikutukset

Rajat ylittävän jakautumisen oikeusvaikutuksista 23 §:ssä tarkoitetussa jakautumisessa säädetään 15 §:ssä.

Jakautuvan osuuskunnan varat ja velat siirtyvät 24 §:ssä tarkoitetussa jakautumisessa selvitysmenettelyttä vastaanottavalle osuuskunnalle, kun jakautuminen tulee voimaan sen valtion lainsäädännön mukaisesti, jonka lainsäädännön alaisuuteen vastaanottava osuuskunta kuuluu. Samanaikaisesti jakautuvan osuuskunnan osakkeenomistajille sekä optio-oikeuksien ja muiden lisäosuuteen tai sijoitusosuuteen oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoille syntyy oikeus jakautumisvastikkeeseen jakautumissuunnitelman mukaisesti. Osittaisjakautumisessa siirtyvät kuitenkin ainoastaan jakautumissuunnitelmassa jaetut varat ja velat. Jakautumiseen osallistuvien osuuskuntien yhteisvastuuseen ja kokonaisjakautumista koskevassa suunnitelmassa mainitsemattomien varojen jakamiseen sovelletaan 15 §:n 5 ja 6 momenttia. Kokonaisjakautumisessa jakautuva osuuskunta purkautuu, kun jakautuminen on tullut voimaan kaikkien vastaanottavien osuuskuntien osalta.

26 §
Rajat ylittävän jakautumisen pätevyys

Rajat ylittävää jakautumista ei voida julistaa pätemättömäksi tai muuttaa sen jälkeen, kun se on tullut voimaan 25 §:n mukaisesti.

22 luku

Rangaistussäännökset

1 §
Osuuskuntarikos

Joka tahallaan

1) rikkoo 16 luvun 4 §:n, 17 luvun 4 §:n tai 18 luvun 2 §:n säännöksiä tilintarkastajan lausunnon laatimisesta,

---

on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, osuuskuntarikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jäsenten nähtävänä ennen tämän lain voimaantuloa pidettäviin asiakirjoihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Kotimaiseen sulautumiseen ja jakautumiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jos sulautumissuunnitelma ilmoitetaan rekisteröitäväksi ennen tämän lain voimaantuloa. Muussa tapauksessa sulautumiseen ja jakautumiseen sovelletaan tätä lakia.

Tämän lain hyväksymisen jälkeen rekisteriviranomainen voi rekisteröidä ja kuuluttaa rajat ylittävää sulautumista tai jakautumista koskevan suunnitelman ja sulautumiseen tai jakautumiseen osallistuva suomalainen osuuskunta voi toimittaa kutsun suunnitelman hyväksymisestä päättävään osuuskunnan kokoukseen siten kuin tässä laissa säädetään.

Ennen tämän lain voimaantuloa annetun optio-oikeuden ja muun lisäosuuteen tai sijoitusosuuteen oikeuttavan erityisen oikeuden haltijalla on rajat ylittävässä sulautumisessa ja jakautumisessa sama oikeus kuin 16 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa sulautumisessa tai 17 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa jakautumisessa, jollei erityisen oikeuden ehdoissa toisin määrätä.

---

4.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 2 päivänä helmikuuta 1979 annetun kaupparekisterilain (129/1979) 3 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on laissa 744/2004, sekä

lisätään 18 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 744/2004 ja laissa 908/2006, uusi 5 momentti seuraavasti:

3 §

Perusilmoituksen ovat velvolliset tekemään:

---

4) ulkomainen yhteisö ja säätiö, joka perustaa Suomeen sivuliikkeen (ulkomainen elinkeinonharjoittaja), sekä ulkomainen yhteisö sellaisessa rajat ylittävässä kombinaatiosulautumisessa ja jakautumisessa, jossa uusi yhteisö rekisteröidään Suomeen;.

---

18 a §

---

Rekisteriviranomainen käsittelee asiat, jotka koskevat suomalaista yhteisöä 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa kombinaatiosulautumisessa ja jakautumisessa.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

5.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 16 päivänä maaliskuuta 2001 annetun yritys- ja yhteisötietolain (244/2001) 14 §:n 1 momentin 8 kohta ja 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 2 momentti laissa 909/2006, seuraaavasti:

14 §
Vastuu ilmoituksen tekemisestä

Rekisteri-ilmoituksen tekemisestä ovat vastuussa:

---

8) ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeen puolesta sen toiminimen kirjoittajaksi tai edustajaksi valittu henkilö sekä rajat ylittävässä sulautumisessa ja jakautumisessa ulkomaisen yhteisön puolesta sen hallituksen tai muun edustamiseen oikeutetun toimielimen jäsenet;

---

Muutosilmoituksen tekemisestä on osakeyhtiössä, eurooppayhtiössä, osuuskunnassa, eurooppaosuuskunnassa, säästöpankissa, vakuutusyhdistyksessä ja valtion liikelaitoksessa sekä ulkomaisessa yhteisössä vastuussa myös toimitusjohtaja sekä yhtiössä, johon sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia, ja asumisoikeusyhdistyksessä lisäksi isännöitsijä. Jos yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoimen yhtiön yhtiömies tai kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies kuolee, myös hänen kuolinpesänsä osakas on vastuussa ilmoituksen tekemisestä. Vastuussa ei kuitenkaan ole osakas, joka ei ole saanut pesästä mitään etua eikä ryhtynyt perunkirjoitukseen osallistumisen lisäksi muihin kuin perintökaaren (40/1965) 18 luvun 3 §:ssä tarkoitettuihin toimiin.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

6.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun yrityskiinnityslain (634/1984) 10 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 911/2006, seuraavasti:

10 §
Yrityksen luovutus ja kiinnityksen vastattavaksi ottaminen

---

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, on soveltuvin osin voimassa, kun rajat ylittävään sulautumiseen tai jakautumiseen osallistuvan yhteisön elinkeinotoiminta ja siihen liittyvä kiinnityskelpoinen omaisuus Suomessa siirtyy toiseen valtioon rekisteröitävän vastaanottavan yhteisön Suomeen perustettavalle sivuliikkeelle. Sama koskee eurooppayhtiön (SE) säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2157/2001 8 artiklassa ja eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:O 1435/2003 7 artiklassa tarkoitettua eurooppayhtiön ja eurooppaosuuskunnan kotipaikan siirtämistä Suomesta toiseen valtioon siten, että yhtiön tai osuuskunnan liiketoiminta ja siihen liittyvä kiinnityskelpoinen omaisuus Suomessa siirtyy yhtiön tai osuuskunnan Suomeen perustettavalle sivuliikkeelle.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

7.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 joulukuuta 2001 liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetun lain (1501/2001) 4 ja 5 b § sekä 9 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 4 § laissa 122/2007, 5 b § laeissa 702/2004 ja 642/2006 sekä 9 §:n 1 momentti mainitussa laissa 642/2006, seuraavasti:

4 §

Luottolaitoksen sulautumissuunnitelmassa on oltava, sen lisäksi, mitä osakeyhtiölain 16 luvun 3 §:ssä säädetään, selvitys luottolaitostoiminnasta annetun lain 45 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaisesti pääomalainoihin rinnastettavista sitoumuksista sekä mainitun lain 46 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa ja 47 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista sitoumuksista, joiden velkojat voivat vastustaa sulautumista osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 1 momentin mukaisesti.

5 b §

Suomalaisen luottolaitoksen osallistumiseen rajat ylittävään sulautumiseen Euroopan talousalueella sovelletaan, mitä 4, 5 ja 5 a §:ssä säädetään.

Jos sulautumisessa vastaanottava yhtiö on rekisteröity tai rekisteröidään toiseen valtioon, sulautumiseen ei kuitenkaan sovelleta 5 §:n 3 ja 4 momenttia. Rekisteriviranomainen ei saa antaa tällaista sulautumista koskevaa eurooppayhtiölain (742/2004) 4 §:n 3 momentissa tai osakeyhtiölain 16 luvun 26 §:ssä tarkoitettua todistusta, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen saman pykälän 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä, että luottolaitos ei ole noudattanut sulautumista, Suomessa tapahtuvan toiminnan jatkamista tai toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä. Luvan saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut, ettei se vastusta sulautumista tai eurooppayhtiön perustamiseen liittyvää kotipaikan siirtoa.

Jos toiseen valtioon rekisteröitävä vastaanottava luottolaitos aikoo sulautumisen jälkeen jatkaa luottolaitostoimintaa Suomessa, siihen sovelletaan, mitä ulkomaisen luottolaitoksen toiminnasta Suomessa säädetään.

9 §

Jakautuvan luottolaitoksen jakautumissuunnitelmaan ja jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröintiin sekä täytäntöönpanoa koskevaan lupaan ja todistukseen sovelletaan soveltuvin osin, mitä 4, 5, 5 a, 5 b, 6 ja 6 a §:ssä sulautumisen osalta säädetään. Mitä 5 §:n 3 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta osakeyhtiölain 17 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun kokonaisjakautumiseen, jos jakautuminen tapahtuu perustettaviin yhtiöihin, jotka ovat yksinomaan luottolaitoksia.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

8.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1504/2001) 26 § sekä

muutetaan 22 §:n 2 momentti, 23, 23 a ja 23 b §, 24 §:n 1 ja 3 momentti sekä 24 a, 25, 27 § ja 28 §,

sellaisina kuin niistä ovat 22 §:n 2 momentti, 23 a § ja 24 §:n 1 ja 3 momentti laissa 124/2007 sekä 23 b ja 24 a § laissa 913/2006 ja 25 § osaksi laissa 591/2003, seuraavasti:

22 §

---

Luottolaitoksen sulautumissuunnitelmassa on oltava, sen lisäksi, mitä osuuskuntalain 16 luvun 3 §:ssä säädetään, selvitys luottolaitostoiminnasta annetun lain 45 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaisesti pääomalainoihin rinnastettavista sitoumuksista sekä mainitun lain 46 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa ja 47 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista sitoumuksista, joiden velkojat voivat vastustaa sulautumista osuuskuntalain 16 luvun 6 §:n 1 momentin mukaisesti.

23 §

Sulautumiseen osallistuvien luottolaitosten, tai jos kyseessä on tytäryhteisösulautuminen, emoyrityksenä olevan luottolaitoksen, on ilmoitettava sulautumisesta Rahoitustarkastukselle. Ilmoitus, johon on liitettävä sulautumissuunnitelma ja osuuskuntalain 16 luvun 4 §:ssä tarkoitettu lausunto, on toimitettava Rahoitustarkastukselle ennen osuuskuntalain 16 luvun 6 §:ssä tarkoitetun kuulutuksen hakemista. Rahoitustarkastus voi ilmoituksen saatuaan vaatia myös muita tarpeelliseksi katsomiaan tietoja.

Rekisteriviranomaisen on annettava osuuskuntalain 16 luvun 14 §:n 2 momentissa tarkoitettu velkojan vastustusta koskeva ilmoitus viivytyksettä tiedoksi Rahoitustarkastukselle.

Rahoitustarkastus voi osuuskuntalain 16 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa absorptiosulautumisessa vastustaa sulautumista ilmoittamalla siitä rekisteriviranomaiselle kuukauden kuluessa osuuskuntalain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä, jos sulautuminen todennäköisesti vaarantaa vastaanottavan luottolaitoksen toimilupaedellytysten säilymisen tai, jos sulautumiseen osallistuva luottolaitos kuuluu keskusyhteisöön, sulautuminen vaarantaisi yhteenliittymän vakavaraisuuden. Vastustuksesta on viivytyksettä annettava tieto sulautumiseen osallistuville luottolaitoksille. Sulautumisen saa edellä tässä momentissa tarkoitetussa tapauksessa rekisteröidä vain, jos Rahoitustarkastus ei vastusta sitä edellä mainitussa ajassa.

Tässä pykälässä tarkoitettua Rahoitustarkastuksen päätöstä koskeva valitus on käsiteltävä kiireellisenä.

23 a §

Jos velkoja on vastustanut sulautumista, rekisteriviranomaisen on pyydettävä Rahoitustarkastukselta lausunto siitä, miten sulautumisen täytäntöönpano vaikuttaa velkojan asemaan ja siitä, onko sulautuminen tarpeen panna täytäntöön viivytyksettä luottolaitosten vakaan toiminnan turvaamiseksi. Rekisteriviranomaisen on sen estämättä, mitä osuuskuntalain 16 luvun 14 §:n 2 momentissa säädetään rekisteröimisen edellytyksistä, rekisteröitävä sulautumisen täytäntöönpano velkojan vastustuksesta huolimatta, jos Rahoitustarkastus katsoo lausunnossaan, että sulautumisen täytäntöönpano ei heikennä velkojan taloudellista asemaa ja sulautumisen täytäntöönpano viivytyksettä on tarpeen luottolaitosten vakaan toiminnan turvaamiseksi.

23 b §

Suomalaisen luottolaitoksen tai yhteenliittymän keskusyhteisön osallistumiseen rajat ylittävään sulautumiseen Euroopan talousalueella sovelletaan, mitä 22, 23 ja 23 a §:ssä säädetään.

Jos sulautumisessa vastaanottava osuuskunta on rekisteröity tai rekisteröidään toiseen valtioon, sulautumiseen ei kuitenkaan sovelleta 23 §:n 3 ja 4 momenttia. Rekisteriviranomainen ei saa antaa tällaista sulautumista koskevaa eurooppaosuuskuntalain (906/2006) 4 §:n 3 momentissa taikka osuuskuntalain 16 luvun 24 §:ssä tarkoitettua todistusta, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen saman pykälän 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä, että luottolaitos ei ole noudattanut sulautumista, Suomessa tapahtuvan toiminnan jatkamista tai toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä. Luvan saa antaa ennen kuin on kulunut kuukausi osuuskuntalain 16 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut, ettei se vastusta sulautumista tai eurooppaosuuskunnan perustamiseen liittyvää kotipaikan siirtoa.

Jos toiseen valtioon rekisteröitävä vastaanottava luottolaitos aikoo sulautumisen jälkeen jatkaa luottolaitostoimintaa Suomessa, siihen sovelletaan, mitä ulkomaisen luottolaitoksen toiminnasta Suomessa säädetään.

24 §

Mitä osuuskuntalain 16 luvun 6, 7 ja 14 §:ssä säädetään velkojasta, ei sovelleta tallettajaan. Sulautuvan luottolaitoksen on kuitenkin ilmoitettava sulautumisesta tallettajalle viimeistään kolme kuukautta ennen rekisteriviranomaisen osuuskuntalain 16 luvun 6 §:n 2 momentin nojalla muille velkojille asettamaa määräaikaa. Ilmoituksessa on mainittava vastaanottavan luottolaitoksen toiminimi ja osoite.

---

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään tallettajasta, sovelletaan vastaavasti vastaanottavan luottolaitoksen tallettajiin, jos heitä on osuuskuntalain 16 luvun 6 §:n 3 momentin mukaan kuultava.

---

24 a §

Jos luottolaitoksen kotipaikka siirretään toiseen valtioon tai sulautumisessa vastaanottava luottolaitos rekisteröidään toiseen valtioon ja toimenpiteen jälkeen talletus jää kokonaan tai osittain talletussuojan ulkopuolelle, tallettajalla on oikeus irtisanoa talletus myös siten, että luottolaitoksen on viipymättä maksettava irtisanottu talletus tai annettava sen maksamisesta turvaava vakuus. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti ja viimeistään luottolaitoksen velkojille annettavassa osuuskuntalain 16 luvun 6 §:ssä tarkoitetussa kuulutuksessa mainittavana määräpäivänä. Edellä 24 §:ssä tarkoitetussa ilmoituksessa on mainittava tallettajan oikeudesta irtisanoa talletuksensa tämän pykälän mukaisesti. Luottolaitoksen on ilmoitettava irtisanomisesta Rahoitustarkastukselle viipymättä tässä pykälässä tarkoitetulle irtisanomiselle varatun ajan päätyttyä.

25 §

Kombinaatiosulautumisessa perustettavalle luottolaitokselle on haettava luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu toimilupa. Kombinaatiosulautumista ei saa rekisteröidä, ellei toimilupaa samalla rekisteröidä.

Jos sulautumiseen osallistuvien luottolaitosten yhteenlaskettu osuuspääoma on vähemmän kuin luottolaitostoiminnasta annetun lain 13 §:ssä säädetään, on perustettavan luottolaitoksen perustamispääoman oltava vähintään sulautumiseen osallistuvien luottolaitosten yhteenlasketun osuuspääoman suuruinen.

27 §

Jakautuvan luottolaitoksen jakautumissuunnitelmaan, jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröintiin sekä täytäntöönpanoa koskevaan lupaan ja todistukseen sovelletaan soveltuvin osin, mitä edellä 22, 23, 23 a, 23 b, 24 ja 24 a §:ssä säädetään. Mitä edellä 23 §:n 3 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta osuuskuntalain 17 luvun 2 §:n momentin 1 kohdassa tarkoitettuun kokonaisjakautumiseen, jos jakautuminen tapahtuu perustettaviin osuuskuntiin, jotka ovat yksinomaan luottolaitoksia.

Jakautumisessa perustettavaan luottolaitokseen sovelletaan soveltuvin osin, mitä 25 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään.

Mitä osuuskuntalain 17 luvun 14 §:n 6 momentissa säädetään jakautuvan osuuskunnan velasta, ei sovelleta velkaan tai velan osaan, joka voidaan korvata luottolaitostoiminnasta annetun lain 6 a luvussa tarkoitetusta talletussuojarahastosta taikka sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (579/1996) 6 luvussa tarkoitetusta korvausrahastosta.

28 §

Mitä osuuskuntalain 12 luvun 12 §:ssä ja 17 luvun 6, 7 ja 14 §:ssä säädetään velkojasta, sovelletaan siihen, jonka hyväksi luottolaitos on antanut takauksen tai muun siihen rinnastettavan sitoumuksen tai jolle luottolaitoksen kanssa tehdyn johdannaissopimuksen perusteella voi syntyä rahamääräinen saatava, jos sitoumus siirtyy muun kuin toisen luottolaitostoiminnasta annetun lain 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun luottolaitoksen vastattavaksi.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

9.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kuomotaan 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun säästöpankkilain (1502/2001) 41 §:n 3 momentti ja 132 §:n 2 momentti,

muutetaan 13 §:n 4 momentti, 41 §:n 1 momentti, 60—87, 88 §:n 2 momentti, 89 ja 90 §, 92 §:n 1 ja 4 momentti, 120 §:n 1 momentti, 122 §:n 2 momentti ja 125 §,

sellaisina kuin niistä ovat 41 §:n 1 momentti ja 75 § laissa 123/2007, 64 ja 86 § osaksi mainitussa laissa 123/2007, 66 ja 71 § osaksi laissa 643/2006, 68 § laissa 76/2003, 73 § osaksi laissa 703/2004, 76 ja 84 § osaksi laissa 590/2003, 77 § osaksi mainitussa laissa 123/2007 ja 476/2007 ja 120 §:n 1 momentti laissa 144/2004, sekä

lisätään 59 §:ään uusi 4 momentti, lakiin uusi 41 a, 60 §:n edelle uusi väliotsikko, 63:n edelle uusi väliotsikko, 65 §:n edelle uusi väliotsikko, 70 §:n edelle uusi väliotsikko, 74:n edelle uusi väliotsikko, 75 §:n edelle uusi väliotsikko, lakiin uusi 79 a—79 i § ja niistä 79 a §:n edelle uusi väliotsikko, 80 §:n edelle uusi väliotsikko, 83 §:n edelle uusi väliotsikko, 85 §:n edelle uusi väliotsikko, lakiin uusi 87 a—87 k § sekä niistä 87 b, 87 f ja 87 g §:n edelle uusi väliotsikko sekä 88 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:

2 luku

Oma pääoma

13 §

---

Kantarahasto voidaan maksaa takaisin 39 §:n 1 momentin nojalla, kun kantarahastoa alennetaan varojen jakamiseksi kantarahasto-osuuden omistajille, 113 §:n 2 momentin nojalla, kun pankki puretaan, taikka kun kantarahasto-osuuden omistajalla on 74 §:n, 87 f §:n tai 89 §:n 3 momentin nojalla oikeus kantarahasto-osuuden lunastukseen.

41 §

Säästöpankin voittona saadaan, jollei 40 §:n 2 momentista tai 41 a §:stä taikka luottolaitostoiminnasta annetun lain 88 §:stä muuta johdu, jakaa kantarahasto-osuuksille ja pääomalainoille enintään hallituksen esittämä määrä, joka ei ylitä viimeksi kuluneelta tilikaudelta vahvistetun taseen mukaisen voiton ja säästöpankin muun vapaan oman pääoman yhteenlaskettua määrää, vähennettynä taseen osoittamalla tappiolla, muilla 2 momentissa tarkoitetuilla jakokelvottomilla erillä, määrällä, jolla säästöpankin tilinpäätöksessä tehdyt, kirjanpitolain (1336/1997) 5 luvun 15 §:ssä tarkoitetut varaukset sekä tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus on tilinpäätöksessä merkitty vapaaseen omaan pääomaan, sekä määrällä, joka lain tai sääntöjen mukaan on merkittävä vararahastoon tai muuten jätettävä jakamatta. Kantarahasto-osuuksille voidaan voitto-osuutena jakaa vain voittoa ja muuta vapaata omaa pääomaa, joka on syntynyt kantarahaston muodostamisen jälkeen.

---

41 a §

Säästöpankin varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää säästöpankin olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden.

3 luku

Hallinto

59 §

---

Sulautumis- tai jakautumispäätöstä koskevaa 3 momentissa tarkoitettua kannetta ei kuitenkaan voida nostaa, kun yli kuusi kuukautta on kulunut sulautumisen tai jakautumisen rekisteröinnistä.

---

4 luku

Sulautuminen

Sulautumisen määritelmä ja toteuttamistavat

60 §

Säästöpankki (sulautuva säästöpankki) voi sulautua toiseen säästöpankkiin (vastaanottava säästöpankki), jolloin sulautuvan säästöpankin varat ja velat siirtyvät vastaanottavalle säästöpankille.

Jos sulautuvalla säästöpankilla on kantarahasto, kantarahasto-osuuden omistajat saavat sulautumisvastikkeena vastaanottavan säästöpankin kantarahasto-osuuksia. Sulautumisvastike saa olla myös rahaa, muuta omaisuutta ja sitoumuksia. Kantarahasto-osuuden omistajan oikeudesta vaatia sulautumisvastikkeen sijasta kantarahasto-osuuksiensa lunastamista säädetään 74 §:ssä.

61 §

Sulautuminen voi tapahtua siten, että:

1) yksi tai useampi sulautuva säästöpankki sulautuu vastaanottavaan säästöpankkiin (absorptiosulautuminen); taikka

2) vähintään kaksi sulautuvaa säästöpankkia sulautuu perustamalla yhdessä vastaanottavan säästöpankin (kombinaatiosulautuminen).

Tytäryhtiösulautumisella tarkoitetaan absorptiosulautumista, jossa sulautumiseen osallistuvat säästöpankit ja osakeyhtiöt omistavat kaikki sulautuvan osakeyhtiön osakkeet sekä mahdolliset optio-oikeudet ja muut osakkeisiin oikeuttavat erityiset oikeudet.

Sulautumiseen osallistuvilla säästöpankeilla tarkoitetaan tässä luvussa sulautuvaa säästöpankkia ja vastaanottavaa säästöpankkia.

Tytärosakeyhtiön sulautumista tytäryhtiösulautumisen kautta koskee, mitä osakeyhtiölain (624/2006) 16 luvussa säädetään tytäryhtiösulautumisesta sulautuvan tytäryhtiön osalta.

62 §

Kombinaatiosulautumisessa perustettavalle säästöpankille on haettava luottolaitostoiminnasta annetun lain 17 §:ssä tarkoitettu toimilupa. Kombinaatiosulautumista ei saa rekisteröidä, jollei samalla rekisteröidä toimilupaa.

Jos sulautumiseen osallistuvien säästöpankkien peruspääomien ja vararahastojen yhteenlaskettu määrä on vähemmän kuin luottolaitostoiminnasta annetun lain 44 §:ssä säädetään, on perustettavan säästöpankin perustamispääoman oltava vähintään sulautumiseen osallistuvien säästöpankkien peruspääomien ja vararahastojen yhteenlaskettu määrä.

Sulautumissuunnitelma ja tilintarkastajan lausunto

63 §

Sulautumiseen osallistuvien säästöpankkien hallitusten on laadittava kirjallinen sulautumissuunnitelma, joka on päivättävä ja allekirjoitettava.

Sulautumissuunnitelmassa on oltava:

1) sulautumiseen osallistuvien säästöpankkien toiminimet, yritys- ja yhteisötunnukset tai vastaavat yksilöintitiedot sekä kotipaikat;

2) selvitys sulautumisen syistä;

3) absorptiosulautumisessa ehdotus mahdollisesta vastaanottavan säästöpankin sääntöjen muutoksesta sekä kombinaatiosulautumisessa ehdotus perustettavan säästöpankin säännöistä ja siitä, miten perustettavan säästöpankin toimielinten jäsenet valitaan;

4) absorptiosulautumisessa ehdotus sulautumisvastikkeena mahdollisesti annettavien kantarahasto-osuuksien lukumäärästä osuuslajeittain ja siitä, annetaanko uusia vai säästöpankin hallussa olevia omia kantarahasto-osuuksia, sekä kombinaatiosulautumisessa ehdotus vastaanottavan säästöpankin kantarahasto-osuuksien lukumäärästä osuuslajeittain;

5) ehdotus mahdollisesta muusta sulautumisvastikkeesta ja, jos vastike on optiotodistuksia tai muita kantarahasto-osuuksiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia, niiden 35 §:n mukaiset ehdot;

6) ehdotus sulautumisvastikkeen jakautumisesta, vastikkeen antamisen ajankohdasta ja muista vastikkeen antamiseen liittyvistä ehdoista sekä selvitys näiden perusteista;

7) selvitys tai ehdotus sulautuvan säästöpankin optiotodistuksen ja muun kantarahasto-osuuksiin oikeuttavan erityisen oikeuden haltijan oikeuksista sulautumisessa;

8) absorptiosulautumisessa ehdotus vastaanottavan säästöpankin mahdollisesta peruspääoman ja kantarahaston korotuksesta sekä kombinaatiosulautumisessa ehdotus vastaanottavan säästöpankin peruspääomasta ja kantarahastosta;

9) selvitys sulautuvan säästöpankin varoista, veloista ja omasta pääomasta ja niiden arvostamiseen vaikuttavista seikoista, sulautumisen suunnitellusta vaikutuksesta vastaanottavan säästöpankin taseeseen sekä sulautumiseen sovellettavista kirjanpidollisista menetelmistä;

10) ehdotus sulautumiseen osallistuvien säästöpankkien oikeudesta päättää muista kuin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvista järjestelyistä, jotka vaikuttavat niiden oman pääoman tai kantarahasto-osuuksien määrään;

11) selvitys pääomalainoista ja niihin luottolaitostoiminnasta annetun lain 45 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaisesti rinnastettavista sitoumuksista sekä mainitun lain 46 §:n 3 ja 4 momentissa ja 47 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista sitoumuksista, joiden velkojat voivat 67 §:n mukaisesti vastustaa sulautumista;

12) selvitys sulautuvan säästöpankin ja sen tytäryhteisöjen omistamien vastaanottavan säästöpankin kantarahasto-osuuksien lukumäärästä sekä sulautumiseen osallistuvien säästöpankkien omistamien sulautuvan säästöpankin kantarahasto-osuuksien lukumäärästä;

13) selvitys sulautumiseen osallistuvien säästöpankkien omaisuuteen kohdistuvista yrityskiinnityslaissa (634/1998) tarkoitetuista yrityskiinnityksistä;

14) selvitys tai ehdotus sulautumiseen osallistuvan säästöpankin hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle, tilintarkastajalle ja sulautumissuunnitelmasta lausunnon antavalle tilintarkastajalle annettavista erityisistä eduista ja oikeuksista;

15) selvitys sulautuvan säästöpankin tallettajien asemasta sulautumisen jälkeen vastaanottavassa säästöpankissa

16) ehdotus sulautumisen täytäntöönpanon suunnitellusta rekisteröintiajankohdasta; sekä

17) ehdotus mahdollisiksi muiksi sulautumisen ehdoiksi.

Tytäryhtiösulautumiseen ei sovelleta 2 momentin 4—8 eikä 10 kohdan säännöksiä.

64 §

Sulautumiseen osallistuvien säästöpankkien hallitusten on nimettävä yksi tai useampi Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja antamaan sulautumissuunnitelmasta lausunto kullekin sulautumiseen osallistuvalle säästöpankille. Lausunnossa on arvioitava, onko sulautumissuunnitelmassa annettu oikeat ja riittävät tiedot perusteista, joiden mukaan sulautumisvastike määrätään, sekä vastikkeen jakamisesta. Vastaanottavalle säästöpankille annettavassa lausunnossa on lisäksi mainittava, onko sulautuminen omiaan vaarantamaan säästöpankin velkojen maksun.

Jos kaikki sulautumiseen osallistuvien säästöpankkien isännät ja kantarahasto-osuudenomistajat suostuvat tai jos kysymyksessä on tytäryhtiösulautuminen, riittää lausunto siitä, onko sulautuminen omiaan vaarantamaan vastaanottavan säästöpankin velkojen maksun.

Sulautumissuunnitelman rekisteröiminen ja ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle sekä kuulutus velkojille

65 §

Sulautumissuunnitelma on ilmoitettava rekisteröitäväksi kuukauden kuluessa suunnitelman allekirjoittamisesta. Ilmoitukseen on liitettävä 64 §:ssä tarkoitettu lausunto.

Ilmoituksen tekevät sulautumiseen osallistuvat säästöpankit yhdessä. Tytäryhtiösulautumisessa ilmoituksen tekee vastaanottava säästöpankki.

Sulautuminen raukeaa, jos ilmoitusta ei tehdä määräajassa tai rekisteröiminen evätään.

66 §

Sulautumiseen osallistuvien säästöpankkien tai, jos kyseessä on tytäryhtiösulautuminen, vastaanottavan säästöpankin on ilmoitettava sulautumisesta Rahoitustarkastukselle. Ilmoitus, johon on liitettävä sulautumissuunnitelma ja 64 §:ssä tarkoitettu lausunto, on toimitettava Rahoitustarkastukselle 65 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa. Rahoitustarkastus voi ilmoituksen saatuaan vaatia myös muita tarpeellisia tietoja.

Rahoitustarkastus voi absorptiosulautumisessa vastustaa sulautumista 67 §:n 2 momentissa tarkoitettuun määräpäivään mennessä ilmoittamalla siitä rekisteriviranomaiselle, jos sulautuminen todennäköisesti vaarantaa vastaanottavan säästöpankin toimilupaedellytysten säilymisen. Vastustuksesta on viivytyksettä annettava tieto säästöpankille.

Tässä pykälässä tarkoitettua Rahoitustarkastuksen päätöstä koskeva valitus on käsiteltävä kiireellisenä.

67 §

Niillä sulautuvan säästöpankin velkojilla, joiden saatava on syntynyt ennen sulautumissuunnitelman rekisteröimistä, on oikeus vastustaa sulautumista. Sama oikeus on myös velkojalla, jonka saatava voidaan periä ilman tuomiota tai päätöstä niin kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään ja jonka saatava on syntynyt viimeistään 2 momentissa tarkoitettuna määräpäivänä.

Rekisteriviranomaisen on annettava sulautuvan säästöpankin hakemuksesta 1 momentissa tarkoitetuille velkojille kuulutus, jossa mainitaan velkojan oikeudesta vastustaa sulautumista ilmoittamalla siitä kirjallisesti rekisteriviranomaiselle viimeistään kuulutuksessa mainittuna määräpäivänä. Kuulutuksen antamista on haettava neljän kuukauden kuluessa sulautumissuunnitelman rekisteröimisestä tai sulautuminen raukeaa. Rekisteriviranomaisen on julkaistava kuulutus virallisessa lehdessä viimeistään kolme kuukautta ennen määräpäivää ja rekisteröitävä kuulutus viran puolesta.

Kuulutus on annettava vastaanottavan säästöpankin hakemuksesta myös vastaanottavan säästöpankin velkojille, jos sulautuminen on 64 §:ssä tarkoitetun tilintarkastajan lausunnon mukaan omiaan vaarantamaan vastaanottavan säästöpankin velkojen maksun. Vastaanottavan säästöpankin velkojiin sovelletaan tällöin, mitä tässä luvussa säädetään sulautuvan säästöpankin velkojista.

68 §

Säästöpankin on viimeistään kuukausi ennen määräpäivää lähetettävä kuulutuksesta kirjallinen ilmoitus 67 §:n 1 momentissa tarkoitetuille tunnetuille velkojilleen, joiden saatava on syntynyt ennen sulautumissuunnitelman rekisteröintiä. Jos sulautuvan säästöpankin kantarahasto-osuudenomistaja taikka optiotodistuksen tai muun kantarahasto-osuuksiin oikeuttavan erityisen oikeuden haltija on 74 §:n mukaisesti vaatinut lunastamista, velkojille on ilmoitettava lunastettaviksi vaadittujen kantarahasto-osuuksien ja oikeuksien määrät. Ilmoitus voidaan lähettää vasta sulautumisesta päättävän isäntien kokouksen jälkeen. Jos kaikki säästöpankin kantarahasto-osuudenomistajat ja mainittujen oikeuksien haltijat ovat ilmoittaneet luopuvansa lunastusoikeudesta tai heillä ei muuten ole lunastusoikeutta, ilmoitus voidaan kuitenkin lähettää aikaisemmin.

69 §

Mitä edellä 67 ja 68 §:ssä säädetään velkojasta, ei sovelleta tallettajaan. Sulautuvan säästöpankin on kuitenkin ilmoitettava sulautumisesta tallettajalle viimeistään kolme kuukautta ennen rekisteriviranomaisen 67 §:n nojalla muille velkojille asettamaa määräpäivää. Ilmoituksessa on mainittava vastaanottavan säästöpankin toiminimi ja osoite.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta ilmoituksesta on lisäksi käytävä ilmi, että talletussuojaan sovelletaan, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 112 §:ssä säädetään jos tallettajan sulautumiseen osallisissa säästöpankeissa olevien talletusten yhteenlaskettu määrä ylittää mainitun lain 105 §:ssä säädetyn talletussuojan enimmäisrajan. Tallettajalla on oikeus kuuden kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta irtisanoa alkuperäisten sopimusehtojen estämättä sellainen talletus, joka luottolaitostoiminnasta annetun lain 105 §:n nojalla jää kokonaan tai osittain talletussuojan ulkopuolelle. Mitä tässä momentissa säädetään, ei sovelleta, jos sulautuvia säästöpankkeja pidetään luottolaitostoiminnasta annetun lain 105 §:n 6 momentissa tarkoitetulla tavalla yhtenä talletuspankkina mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettua talletussuojan ylärajaa sovellettaessa.

Mitä 1 momentissa säädetään tallettajasta, sovelletaan vastaavasti vastaanottavan säästöpankin tallettajiin edellyttäen, että velkojia on 67 §:n 3 momentin perusteella kuultava.

Sulautumisesta päättäminen

70 §

Sulautuvassa säästöpankissa sulautumisesta päättää isäntien kokous. Tytäryhtiösulautumista koskevaan päätöksentekoon sulautuvassa osakeyhtiössä sovelletaan osakeyhtiölakia.

Vastaanottavassa säästöpankissa sulautumisesta päättää isäntien kokous. Tytäryhtiösulautumisesta voi kuitenkin päättää säästöpankin hallitus.

Sulautumisesta päättävä isäntien kokous on pidettävä tai hallituksen sulautumispäätös tehtävä neljän kuukauden kuluessa sulautumissuunnitelman rekisteröimisestä, tai sulautuminen raukeaa. Isäntien kokous on kuitenkin pidettävä viimeistään kuukautta ennen 67 §:ssä tarkoitettua määräpäivää, elleivät säästöpankin kaikki kantarahasto-osuudenomistajat sekä mahdolliset optiotodistusten ja muiden kantarahasto-osuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijat ole luopuneet oikeudestaan vaatia lunastamista.

Isäntien kokouksen päätös sulautumisesta tehdään 9 §:n mukaisessa järjestyksessä, jollei säännöistä muuta johdu. Sääntöihin ei kuitenkaan voida ottaa määräystä, jolla lievennetään tässä momentissa säädettyä enemmistövaatimusta.

71 §

Kutsua sulautumisesta päättävään isäntien kokoukseen ei saa toimittaa ennen sulautumissuunnitelman rekisteröimistä. Kutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja, jollei säästöpankin säännöissä ole määrätty pidempää aikaa, viimeistään kuukautta ennen isäntien kokousta.

Sulautuvassa säästöpankissa kutsu on sen lisäksi, mitä säästöpankin säännöissä määrätään isäntien kokouskutsusta, lähetettävä kirjallisena jokaiselle isännälle, jonka osoite on säästöpankin tiedossa. Sulautuvan säästöpankin on 1 momentissa tarkoitetussa ajassa ilmoitettava 74 §:ssä tarkoitetusta lunastusoikeudesta niille kantarahasto-osuuksien omistajille ja niiden optiotodistusten tai muiden kantarahasto-osuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoille, joilla on oikeus vaatia lunastamista ja joiden osoite on säästöpankin tiedossa. Jos kaikkien lunastukseen oikeutettujen oikeuksien haltijoiden osoite ei ole säästöpankin tiedossa, lunastusoikeudesta on samassa ajassa ilmoitettava myös virallisessa lehdessä.

72 §

Seuraavat asiakirjat on vähintään kuukauden ajan ennen sulautumisesta päättävää isäntien kokousta pidettävä isäntien ja kantarahasto-osuudenomistajien nähtävänä kunkin sulautumiseen osallistuvan säästöpankin pääkonttorissa tai internet-verkkosivuilla, viivytyksettä lähetettävä isännälle ja kantarahasto-osuuden omistajalle, joka pyytää sitä, sekä asetettava nähtäväksi isäntien kokouksessa:

1) sulautumissuunnitelma;

2) kunkin sulautumiseen osallistuvan säästöpankin kolmen viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätökset, toimintakertomukset ja tilintarkastuskertomukset;

3) kunkin sulautumiseen osallistuvan säästöpankin viimeisen tilikauden jälkeen mahdollisesti tekemät varojen jakamista koskevat päätökset;

4) kunkin sulautumiseen osallistuvan säästöpankin viimeisen tilikauden jälkeen laaditut osavuosikatsaukset;

5) hallituksen selostus tilinpäätöksen tai osavuosikatsauksen jälkeisistä säästöpankin asemaan olennaisesti vaikuttavista tapahtumista; sekä

6) 64 §:ssä tarkoitettu lausunto sulautumis-suunnitelmasta.

73 §

Sulautuvan säästöpankin sulautumispäätös korvaa sulautuvan säästöpankin kantarahasto-osuuksien omistajien sekä optiotodistusten ja muiden kantarahasto-osuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoiden sulautumisvastiketta koskevat merkinnät ja muut toimet, jotka perustavat oikeuden sulautumisvastikkeeseen. Kombinaatiosulautumisessa sulautumissuunnitelma korvaa myös vastaanottavan säästöpankin perustamiskirjan.

Jos sulautumista ei hyväksytä sulautumissuunnitelman mukaisesti muutoksitta kaikissa sulautumiseen osallistuvissa säästöpankeissa, sulautuminen raukeaa. Päätös sulautumisen hylkäämisestä tai sulautumisen raukeaminen on viipymättä ilmoitettava rekisteröitäväksi.

Kantarahasto-osuuksien sekä optiotodistusten ja muiden kantarahasto-osuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien lunastaminen

74 §

Sulautuvan säästöpankin kantarahasto-osuudenomistaja ja optiotodistusten ja muiden kantarahasto-osuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltija voi vaatia osuuksiensa tai oikeuksiensa lunastamista esittämällä todisteellisesti sitä koskevan vaatimuksensa sulautuvalle säästöpankille ennen sulautumisesta päättävää isäntien kokousta. Vain ne kantarahasto-osuudet voidaan lunastaa, jotka on ilmoitettu merkittäviksi kantarahasto-osuusluetteloon isäntien kokoukseen mennessä. Ennen kuin sulautumisesta päätetään, isäntien kokoukselle on ilmoitettava, kuinka monesta kantarahasto-osuudesta ja niihin oikeuttavasta oikeudesta on esitetty lunastusvaatimus.

Jos lunastusoikeudesta tai lunastamisen ehdoista ei sovita vastaanottavan säästöpankin kanssa, asia on annettava välimiesten ratkaistavaksi noudattaen soveltuvin osin, mitä osakeyhtiölain 18 luvun 3—5 ja 8—10 §:ssä säädetään lunastusriitojen käsittelystä. Kantarahasto-osuudenomistajan tai oikeuden haltijan on pantava asia vireille viimeistään kuukauden kuluttua isäntien kokouksesta. Vireillepanon jälkeen kantarahasto-osuudenomistajalla ja oikeuden haltijalla on oikeus vain lunastushintaan. Jos lunastusmenettelyssä myöhemmin vahvistetaan, ettei heillä ole oikeutta lunastukseen, heillä on oikeus sulautumisvastikkeeseen sulautumissuunnitelman mukaisesti. Jos sulautuminen raukeaa, myös lunastusmenettely raukeaa.

Lunastushinta on kantarahasto-osuuden taikka optiotodistuksen tai muun kantarahasto-osuuksiin oikeuttavan erityisen oikeuden sulautumispäätöstä edeltävän ajankohdan käypä hinta. Lunastushintaa määritettäessä ei oteta huomioon sulautumisen mahdollista sulautuvan säästöpankin kantarahasto-osuuden taikka optiotodistuksen tai muun kantarahasto-osuuksiin oikeuttavan erityisen oikeuden arvoa alentavaa vaikutusta. Lunastushinnalle on maksettava vuotuista korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitetun viitekoron suuruista korkoa sulautumispäätöksen ja lunastushinnan maksamisen väliseltä ajalta.

Lunastushinta on maksettava kuukauden kuluttua tuomion lainvoimaiseksi tulemisesta, ei kuitenkaan ennen sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröimistä. Lunastushinta voidaan tallettaa siten kuin osakeyhtiölain 18 luvun 11 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

Lunastushinnan maksamisesta vastaa vastaanottava säästöpankki. Sulautuvan säästöpankin on viipymättä ilmoitettava tälle lunastusvaatimuksista.

Sulautumisen täytäntöönpano ja oikeusvaikutukset

75 §

Sulautumiseen osallistuvien säästöpankkien on tehtävä rekisteriviranomaiselle ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta kuuden kuukauden kuluessa sulautumista koskevasta päätöksestä, tai sulautuminen raukeaa. Ilmoitukseen on liitettävä:

1) kunkin sulautumiseen osallistuvan säästöpankin hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että sulautumisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä;

2) tilintarkastajan todistus siitä, että vastaanottava säästöpankki saa täyden vastikkeen sen omaan pääomaan merkitystä määrästä, ja lausunto sulautumissuunnitelman 63 §:n 2 momentin 9 kohdassa tarkoitetusta selvityksestä;

3) hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus 68 ja 69 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten lähettämisestä;

4) sulautumiseen osallistuvien säästöpankkien sulautumista koskevat päätökset.

Tytäryhtiösulautumisessa ilmoituksen tekemisestä vastaa vastaanottava säästöpankki. Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, ilmoitukseen tarvitsee liittää vain säästöpankin hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan vakuutus siitä, että sulautumisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä, sekä todistus 68 ja 69 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten lähettämisestä.

76 §

Rekisteriviranomaisen on rekisteröitävä sulautuminen, jos velkoja ei ole vastustanut sulautumista taikka jos velkoja on tuomioistuimen tuomion mukaan saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan. Sulautumista ei kuitenkaan saa rekisteröidä, jos Rahoitustarkastus on 66 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla vastustanut sulautumista.

Jos velkoja on vastustanut sulautumista, rekisteriviranomaisen on ilmoitettava tästä säästöpankille viipymättä määräpäivän jälkeen sekä pyydettävä Rahoitustarkastukselta lausunto siitä, onko sulautuminen tarpeen panna täytäntöön viivytyksettä luottolaitosten vakaan toiminnan turvaamiseksi, sekä siitä, miten sulautumisen täytäntöönpano vaikuttaa velkojan asemaan.

Velkojan vastustaessa sulautuminen raukeaa kuukauden kuluttua määräpäivästä. Rekisteriviranomaisen on kuitenkin lykättävä asian käsittelyä, jos säästöpankki osoittaa kuukauden kuluessa määräpäivästä panneensa vireille kanteen sen vahvistamiseksi, että velkoja on saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan, taikka jos säästöpankki ja velkoja yhdessä pyytävät asian käsittelyn lykkäämistä. Tuomioistuimen on käsiteltävä edellä tarkoitettu asia viivytyksettä. Sulautuminen on kuitenkin rekisteröitävä velallisen vastustuksesta huolimatta, jos Rahoitustarkastus katsoo lausunnossaan, että sulautumisen täytäntöönpano viivytyksettä on tarpeen luottolaitosten vakaan toiminnan turvaamiseksi eikä heikennä velkojan taloudellista asemaa.

Sulautuminen voidaan toteuttaa, vaikka sulautuva säästöpankki on asetettu selvitystilaan, jollei säästöpankin omaisuutta ole 113 §:ssä tarkoitetulla tavalla ryhdytty jakamaan.

Jos sulautumiseen osallistuvista säästöpankeista useamman kuin yhden omaisuuteen kohdistuu yrityskiinnityslaissa tarkoitettu yrityskiinnitys, sulautumista ei saa rekisteröidä, jollei samalla rekisteröidä hakemuksen perusteella säästöpankkien ja kiinnityksenhaltijoiden sopimusta kiinnitysten etuoikeuden järjestämisestä.

Kombinaatiosulautumista ei saa rekisteröidä, ellei samalla rekisteröidä sulautumisessa syntyvälle säästöpankille myönnettyä toimilupaa.

77 §

Sulautuvan säästöpankin varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle säästöpankille, kun sulautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. Samanaikaisesti sulautuva säästöpankki purkautuu ja kombinaatiosulautumisessa vastaanottava säästöpankki syntyy.

Sulautuvan säästöpankin varoja ja velkoja ei saa merkitä vastaanottavan säästöpankin taseeseen korkeammasta arvosta kuin mikä niiden taloudellinen arvo on vastaanottavalle säästöpankille. Sitoumusta työn tai palvelun suorittamiseen ei sulautumisessa saa merkitä taseeseen.

Sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröintihetkellä sulautuvan säästöpankin kantarahasto-osuudenomistajille sekä optiotodistusten ja muiden kantarahasto-osuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoille syntyy oikeus sulautumisvastikkeeseen sulautumissuunnitelman mukaisesti. Sulautumisvastikkeena annettavat uudet kantarahasto-osuudet tuottavat kantarahasto-osuudenomistajan oikeudet rekisteröimisestä alkaen, jollei sulautumissuunnitelmassa määrätä tätä myöhempää ajankohtaa. Kantarahasto-osuudet tuottavat kantarahasto-osuudenomistajan oikeudet kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua rekisteröimisestä. Vastaanottavan tai sulautuvan säästöpankin omistamat sulautuvan säästöpankin kantarahasto-osuudet eivät tuota oikeutta sulautumisvastikkeeseen.

Jos sulautumisvastikkeen saaminen edellyttää saajalta erityisiä toimia, kuten kantarahastotodistuksen esittämistä, eikä vastiketta tällä tavoin vaadita kymmenen vuoden kuluessa sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröimisestä, vastaanottavan säästöpankin isäntien kokous voi päättää, että oikeus sulautumisvastikkeeseen ja siihen perustuvat oikeudet on menetetty. Menetetyn vastikkeen saa vastaanottava säästöpankki.

78 §

Sulautuvan säästöpankin hallituksen ja toimitusjohtajan on mahdollisimman pian sulautumisen täytäntöönpanon jälkeen laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus ajalta, jolta tilinpäätöstä ei vielä ole esitetty isäntien kokouksessa (lopputilitys). Lopputilitys on annettava säästöpankin tilintarkastajille, joiden on kuukauden kuluessa annettava lopputilitystä koskeva tilintarkastuskertomus.

Tilintarkastuskertomuksen saatuaan hallituksen on viivytyksettä kutsuttava isännät koolle vahvistamaan lopputilitys. Kokoukseen sovelletaan, mitä isäntien kokouksesta säädetään.

Lopputilitys on ilmoitettava rekisteröitäväksi siten kuin luottolaitostoiminnasta annetun lain 156 §:n 1 momentissa säädetään.

79 §

Vaikka sulautuminen on rekisteröity, se peruuntuu, jos sulautumispäätös tuomioistuimen lainvoimaisen tuomion mukaan on pätemätön. Sulautuva säästöpankki ja vastaanottava säästöpankki ovat yhteisvastuussa sellaisesta vastaanottavan säästöpankin velvoitteesta, joka on syntynyt sulautumisen rekisteröimisen jälkeen mutta ennen tuomion rekisteröimistä.

Rajat ylittävä sulautuminen

79 a §

Säästöpankki voi osallistua myös sellaiseen 60 ja 61 §:n mukaisesti toteutettavaan sulautumiseen, jossa suomalaiseen säästöpankkiin sulautuu 2 momentissa tarkoitettu ulkomainen luottolaitos tai sellainen osakeyhtiölain 16 luvun 19 §:n 2 momentissa tarkoitettu ulkomainen osakeyhtiö, jonka kaikki osakkeet vastaanottava säästöpankki omistaa, taikka jossa suomalainen säästöpankki sulautuu ulkomaiseen 2 momentissa tarkoitettuun luottolaitokseen (rajat ylittävä sulautuminen).

Rajat ylittävä sulautuminen voidaan toteuttaa 1 momentin mukaan vain, jos ulkomainen luottolaitos on sellainen säästöpankkiin rinnastettava ulkomainen luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/48 EY tarkoitettu luottolaitos (ulkomainen säästöpankki):

1) jolla on säästöpankin peruspääomaa vastaavaa pääomaa, joka on oikeushenkilö ja jolla on omaisuutta, joka yksin vastaa säästöpankin veloista ja johon sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaisia niiden takeiden yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi annetussa ensimmäisessä neuvoston direktiivissä 68/151/ETY osakkaiden, jäsenten ja sivullisten suojaamiseksi säädettyjä takeita vastaavia ehtoja; ja

2) joka on rekisteröity toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja johon sovelletaan toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädäntöä sääntömääräisen kotipaikan, keskushallinnon tai päätoimipaikan perusteella.

Rajat ylittävässä kombinaatiosulautumisessa vastaanottava säästöpankki voidaan rekisteröidä sellaiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon, jonka lakia ei sovelleta sulautuvaan säästöpankkiin.

Rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvilla säästöpankeilla tarkoitetaan jäljempänä tässä luvussa sulautuvaa ja vastaanottavaa säästöpankkia ja ulkomaista säästöpankkia.

Mitä jäljempänä tässä luvussa sanotaan kantarahasto-osuudesta, sovelletaan vastaavasti ulkomaisen säästöpankin vastaaviin erikseen luovutettavissa oleviin pääoma-osuuksiin.

79 b §

Rajat ylittävään sulautumiseen sovelletaan 60—79 §:ää, jollei 79 a—79 h §:ssä toisin säädetä.

Jos sulautumisessa vastaanottava säästöpankki on rekisteröity tai rekisteröidään toiseen valtioon, sulautumiseen ei kuitenkaan sovelleta 66 §:n 2 ja 3 momenttia. Rekisteriviranomainen ei saa antaa tällaista sulautumista koskevaa 79 g §:n 5 momentissa tarkoitettua todistusta, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen saman pykälän 1 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä, että luottolaitos ei ole noudattanut sulautumista ja Suomessa tapahtuvan toiminnan jatkamista ja toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä. Luvan saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut 67 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut, ettei se vastusta sulautumista.

Jos toiseen valtioon rekisteröitävä vastaanottava säästöpankki aikoo sulautumisen jälkeen jatkaa luottolaitostoimintaa Suomessa, siihen sovelletaan, mitä ulkomaisen luottolaitoksen toiminnasta Suomessa säädetään.

79 c §

Rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvien säästöpankkien on laadittava 63 §:ssä ja tässä pykälässä tarkoitettu sulautumissuunnitelma. Ulkomaisen säästöpankin puolesta sulautumissuunnitelman laatii ja allekirjoittaa säästöpankin toimivaltainen elin.

Sulautumissuunnitelmassa on oltava 63 §:n 2 momentissa mainitun lisäksi:

1) selvitys sulautumiseen osallistuvien ulkomaisten säästöpankkien yhteisömuodosta sekä kombinaatiosulautumisen kautta muodostettavan ulkomaisen säästöpankin yhteisömuodosta;

2) tieto rekistereistä, joihin sulautumiseen osallistuvat ulkomaiset säästöpankit on rekisteröity, ja rekisterien yhteystiedot;

3) absorptiosulautumisessa vastaanottavan säästöpankin säännöt sellaisena kuin ne tulevat voimaan muutettuina 63 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla;

4) ehdotus päivämääräksi, josta alkaen sulautumiseen osallistuvien säästöpankkien liiketoimet katsotaan kirjanpidon kannalta suoritetuiksi vastaanottavan säästöpankin lukuun;

5) selvitys rajat ylittävän sulautumisen todennäköisistä työllisyysvaikutuksista;

6) selvitys menettelyistä, joiden mukaisesti määritetään yksityiskohtaiset säännöt työntekijöiden osallistumisesta niiden oikeuksien määrittelyyn, jotka koskevat työntekijöiden osallistumista vastaanottavassa säästöpankissa;

7) selvitys siitä, mitä sulautumiseen osallistuvien säästöpankkien tilinpäätöksiä on käytetty sulautumisen ehtojen määrittelyyn.

Kunkin sulautumiseen osallistuvan säästöpankin hallituksen on laadittava selvitys sulautumisen todennäköisistä seurauksista kantarahasto-osuuksien omistajille, 4 §:n 5 kohdassa tarkoitetuille äänioikeutetuille tallettajille, velkojille ja työntekijöille siltä osin kuin seuraukset eivät ilmene sulautumissuunnitelmasta.

Kunkin sulautumiseen osallistuvan säästöpankin on pidettävä 3 momentissa tarkoitettu selvitys isäntien, kantarahasto-osuuden omistajan, velkojan ja henkilöstön edustajien tai, jollei edustajia ole, henkilöstön nähtävänä ja lähetettävä se kantarahasto-osuuden omistajalle siten kuin 72 §:ssä säädetään.

Jos säästöpankki saa henkilöstön edustajilta 3 momentissa tarkoitettua selvitystä koskevan lausunnon, se on liitettävä selvitykseen ja pidettävä isäntien, äänioikeutetun tallettajan ja kantarahasto-osuuksien omistajan nähtävänä ja lähetettävä isännälle, äänioikeutetulle tallettajalle ja kantarahasto-osuuden omistajalle siten kuin 72 §:ssä säädetään.

79 d §

Rajat ylittävää sulautumissuunnitelmaa koskevaan suomalaisesta säästöpankista annettavaan riippumattoman asiantuntijan lausuntoon sovelletaan 64 §:n säännöksiä tilintarkastajan lausunnosta.

Rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvien säästöpankkien hallitukset tai vastaavat toimivaltaiset elimet voivat kuitenkin yhdessä nimetä yhden tai useamman riippumattoman asiantuntijan antamaan rajat ylittävää sulautumista koskevasta sulautumissuunnitelmasta yhteisen lausunnon kaikille sulautumiseen osallistuville säästöpankeille. Yhteisen lausunnon antajaksi voidaan nimetä myös sen jäsenvaltion lain mukainen riippumaton asiantuntija, jonka lainsäädäntöä sovelletaan sulautumiseen osallistuvaan ulkomaiseen säästöpankkiin.

79 e §

Rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvien suomalaisten säästöpankkien on ilmoitettava sulautumissuunnitelma rekisteröitäväksi siten kuin 65 §:ssä säädetään. Ilmoitukseen on tarvittaessa liitettävä 79 d §:ssä tarkoitettu lausunto. Suomalaisen säästöpankin velkojien suojasta säädetään 67—69 §:ssä.

Mitä 69 §:ssä säädetään tallettajasta ja tallettajan irtisanomisoikeudesta, koskee vastaavasti sellaista sulautumista, jossa vastaanottava säästöpankki rekisteröidään toiseen valtioon. Tallettajalla on irtisanomisoikeus, jos luottolaitostoiminnasta annetussa laissa säädetyn talletussuojan piirissä oleva talletus kokonaan tai osittain jää talletussuojan ulkopuolelle toimenpiteen jälkeen. Tallettajalle annettavassa ilmoituksessa on mainittava tallettajan oikeudesta irtisanoa talletuksensa tämän pykälän mukaisesti. Säästöpankin on ilmoitettava irtisanomisesta Rahoitustarkastukselle viipymättä tässä pykälässä tarkoitetulle irtisanomiselle varatun ajan päätyttyä.

Säästöpankin on 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa laadittava talletussuojasta selvitys (talletussuojaselvitys), jossa selostetaan talletussuojaa koskevat järjestelyt ennen toimenpidettä ja toimenpiteen jälkeen sekä esitetään mahdolliset erot talletussuojan kattavuudessa. Säästöpankin on pyydettävä talletussuojaselvityksestä Rahoitustarkastuksen lausunto. Lausuntopyyntöön on liitettävä Rahoitustarkastuksen määräämät lisäselvitykset. Talletussuojaselvitys ja jäljennös Rahoitustarkastuksen lausunnosta on liitettävä tallettajalle annettavaan ilmoitukseen.

79 f §

Jos suomalainen säästöpankki on vastaanottava säästöpankki rajat ylittävässä sulautumisessa, sulautumiseen osallistuvien säästöpankkien on ilmoitettava sulautuminen rekisteröitäväksi 75 §:ssä säädetyllä tavalla kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun sulautumiseen osallistuvat suomalaiset säästöpankit ovat tehneet sulautumista koskevan päätöksen ja muille sulautumiseen osallistuville säästöpankeille on annettu sen valtion, jonka lainsäädäntöä sovelletaan sulautumiseen osallistuvaan ulkomaiseen säästöpankkiin, rekisteriviranomaisen tai muun toimivaltaisen viranomaisen todistus sulautumisen edellytyksenä olevien toimien suorittamisesta ja muodollisuuksien täyttämisestä.

Sulautumisen rekisteröinnin edellytyksiin tässä pykälässä tarkoitetussa sulautumisessa sovelletaan 76 §:ää. Tämän lisäksi edellytyksenä on, että sulautumiseen osallistuvat ulkomaiset säästöpankit hyväksyvät 74 §:ssä tarkoitetun lunastusoikeuden ja henkilöstön edustamista koskevat säännöt on määritelty henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain (725/1990) mukaisesti ja se, että kaikki sulautumiseen osallistuvat säästöpankit ovat hyväksyneet sulautumissuunnitelman samoin ehdoin.

Rekisteriviranomaisen on viipymättä viran puolesta ilmoitettava sulautumisen rekisteröinnistä sille ulkomaiselle rekisteriviranomaiselle, jonka pitämään rekisteriin sulautuva ulkomainen säästöpankki on rekisteröity.

79 g §

Jos suomalainen säästöpankki sulautuu vastaanottavaan ulkomaiseen säästöpankkiin, sulautumiseen osallistuvien suomalaisten säästöpankkien on haettava rekisteriviranomaiselta lupa sulautumisen täytäntöönpanoon neljän kuukauden kuluessa sulautumista koskevasta päätöksestä tai sulautuminen raukeaa.

Hakemukseen on liitettävä sulautumispäätökset ja hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus 68 ja 69 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten lähettämisestä. Jos 74 §:n mukainen lunastusmenettely on pantu vireille, siitä on ilmoitettava rekisteriviranomaiselle täytäntöönpanoa koskevan ilmoituksen yhteydessä.

Luvan antamisen edellytyksiin sovelletaan tässä pykälässä tarkoitetussa sulautumisessa 76 §:ää, minkä lisäksi edellytyksenä on, että sulautumiseen osallistuvat ulkomaiset säästöpankit hyväksyvät 74 §:ssä tarkoitetun lunastusoikeuden ja, että rekisteriviranomaiselle esitetään selvitys henkilöstön osallistumisen järjestämisestä vastaanottavassa säästöpankissa pääomayhtiöiden rajat ylittävistä sulautumisista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2005/56/EY) 16 artiklaa vastaavalla tavalla. Rekisteriviranomaisen lupaa koskeva päätös on viran puolesta rekisteröitävä.

Jos tässä pykälässä tarkoitettuun sulautumiseen osallistuvan suomalaisen säästöpankin omaisuuteen on voimassa yrityskiinnityslaissa (634/1984) tarkoitettu yrityskiinnitys, luvan antamisen edellytyksenä on, että samalla on vireillä rekisteröimiskelpoinen hakemus kiinnityksen siirtämisestä Suomeen perustettavan sivuliikkeen vastattavaksi tai että kiinnitys on kuoletettu.

Rekisteriviranomainen antaa 1 momentissa tarkoitetun luvan myöntämisestä todistuksen rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvien suomalaisten säästöpankkien osalta. Rekisteriviranomaisen antamassa todistuksessa vahvistetaan, että sulautumiseen osallistuvat suomalaiset säästöpankit ovat suorittaneet kaikki sulautumisen edellytyksenä olevat toimenpiteet ja täyttäneet laissa edellytetyt muodollisuudet. Todistuksessa on mainittava rekisteriviranomaiselle ilmoitettu 74 §:n mukaisen lunastusmenettelyn vireilläolo. Todistus on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa todistuksen antamisesta sen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka lainsäädäntöä sovelletaan vastaanottavaan ulkomaiseen säästöpankkiin, tai todistus raukeaa.

Rekisteriviranomaisen on sulautumisen rekisteröivän ulkomaisen viranomaisen ilmoituksesta viipymättä viran puolesta poistettava sulautunut suomalainen säästöpankki rekisteristä.

79 h §

Rajat ylittävän sulautumisen oikeusvaikutuksista 79 f §:ssä tarkoitetussa sulautumisessa säädetään 77 §:ssä.

Sulautuvan säästöpankin varat ja velat siirtyvät 79 g §:ssä tarkoitetussa sulautumisessa selvitysmenettelyttä vastaanottavalle säästöpankille, kun sulautuminen tulee voimaan sen valtion lainsäädännön mukaisesti, jonka lainsäädännön alaisuuteen vastaanottava säästöpankki kuuluu. Samanaikaisesti sulautuva säästöpankki purkautuu ja sulautuvan säästöpankin kantarahasto-osuudenomistajille sekä optiotodistusten ja muiden kantarahasto-osuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoille syntyy oikeus sulautumisvastikkeeseen sulautumissuunnitelman mukaisesti.

Sulautuvan säästöpankin omistamat sulautuvan säästöpankin kantarahasto-osuudet eivät tuota oikeutta sulautumisvastikkeeseen.

79 i §

Rajat ylittävää sulautumista ei voida julistaa pätemättömäksi tai muuttaa sen jälkeen, kun se on tullut voimaan 79 h §:n mukaisesti.

5 luku

Jakautuminen

Jakautumisen määritelmä ja toteuttamistavat

80 §

Säästöpankki (jakautuva säästöpankki) voi jakautua siten, että jakautuvan säästöpankin varat ja velat osittain tai kokonaan siirtyvät yhdelle tai useammalle säästöpankille (vastaanottava säästöpankki).

Jos jakautuvalla säästöpankilla on kantarahasto, kantarahasto-osuuden omistajat saavat jakautumisvastikkeena vastaanottavan säästöpankin kantarahasto-osuuksia. Jakautumisvastike saa olla myös rahaa, muuta omaisuutta ja sitoumuksia. Kantarahasto-osuuden omistajan oikeudesta vaatia jakautumisvastikkeen sijasta kantarahasto-osuuksiensa lunastamista säädetään 87 f §:ssä.

81 §

Jakautuminen voi tapahtua siten, että:

1) jakautuvan säästöpankin kaikki varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle vastaanottavalle säästöpankille ja jakautuva säästöpankki purkautuu (kokonaisjakautuminen); taikka

2) osa jakautuvan säästöpankin varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle säästöpankille (osittaisjakautuminen).

Jakautumisella toimivaan säästöpankkiin tarkoitetaan jakautumista, jossa vastaanottava säästöpankki on perustettu ennen jakautumisen täytäntöönpanoa, ja jakautumisella perustettavaan säästöpankkiin jakautumista, jossa vastaanottava säästöpankki perustetaan jakautumisen yhteydessä. Jakautuminen voi tapahtua samalla sekä toimivaan että perustettavaan säästöpankkiin.

Jakautumiseen osallistuvilla säästöpankeilla tarkoitetaan tässä luvussa jakautuvaa ja vastaanottavaa säästöpankkia.

82 §

Jakautumisessa perustettavalle säästöpankille on haettava luottolaitostoiminnasta annetun lain 17 §:ssä tarkoitettu toimilupa. Tässä pykälässä tarkoitettua jakautumista ei saa rekisteröidä, jollei samalla rekisteröidä toimilupaa.

Jakautumissuunnitelma ja tilintarkastajan lausunto

83 §

Jakautumiseen osallistuvien säästöpankkien hallitusten on laadittava kirjallinen jakautumissuunnitelma, joka on päivättävä ja allekirjoitettava.

Jakautumissuunnitelmassa on oltava:

1) jakautumiseen osallistuvien säästöpankkien toiminimet, yritys- ja yhteisötunnukset tai vastaavat yksilöintitiedot sekä kotipaikat;

2) selvitys jakautumisen syistä;

3) jakautumisessa toimivaan säästöpankkiin ehdotus mahdollisesta vastaanottavan säästöpankin sääntöjen muutoksesta sekä jakautumisessa perustettavaan säästöpankkiin ehdotus perustettavan säästöpankin säännöistä ja siitä, miten perustettavan säästöpankin toimielinten jäsenet valitaan;

4) jakautumisessa toimivaan säästöpankkiin ehdotus jakautumisvastikkeena mahdollisesti annettavien kantarahasto-osuuksien lukumäärästä osuuslajeittain ja siitä, annetaanko uusia vai säästöpankin hallussa olevia omia kantarahastotodistuksia, sekä jakautumisessa perustettavaan säästöpankkiin ehdotus vastaanottavan säästöpankin kantarahasto-osuuksien lukumäärästä osuuslajeittain;

5) ehdotus mahdollisesta muusta jakautumisvastikkeesta ja, jos vastike on optiotodistuksia tai muita kantarahasto-osuuksiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia, niiden 35 §:n 4 momentin mukaiset ehdot;

6) ehdotus jakautumisvastikkeen jakautumisesta, vastikkeen antamisen ajankohdasta ja muista vastikkeen antamiseen liittyvistä ehdoista sekä selvitys näiden perusteista;

7) selvitys tai ehdotus jakautuvan säästöpankin optiotodistuksen ja muun kantarahasto-osuuksiin oikeuttavan erityisen oikeuden haltijan oikeuksista jakautumisessa;

8) jakautumisessa toimivaan säästöpankkiin ehdotus vastaanottavan säästöpankin mahdollisesta perus-pääoman tai kantarahaston korotuksesta sekä jakautumisessa perustettavaan säästöpankkiin ehdotus vastaanottavan säästöpankin peruspääomasta ja mahdollisesta kantarahastosta;

9) selvitys jakautuvan säästöpankin varoista, veloista ja omasta pääomasta ja niiden arvostamiseen vaikuttavista seikoista sekä ehdotus jakautuvan säästöpankin varojen ja velkojen jakamisesta kullekin jakautumiseen osallistuvalle säästöpankille, jakautumisen suunnitellusta vaikutuksesta vastaanottavan säästöpankin taseeseen sekä jakautumiseen sovellettavista kirjanpidollisista menetelmistä;

10) ehdotus kantarahaston alentamisesta varojen jakamiseksi vastaanottavan säästöpankin kantarahasto-osuudenomistajille, varojen siirtämiseksi vapaan oman pääoman rahastoon tai käyttämisestä sellaisen tappion välittömään kattamiseen, johon vapaa oma pääoma ei riitä;

11) ehdotus jakautumiseen osallistuvien säästöpankkien oikeudesta päättää muista kuin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvista järjestelyistä, jotka vaikuttavat niiden oman pääoman tai kantarahasto-osuuksien määrään;

12) selvitys pääomalainoista ja niihin luottolaitostoiminnasta annetun lain 49 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaisesti rinnastettavista sitoumuksista sekä mainitun lain 46 §:n 3 ja 4 momentissa ja 47 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista sitoumuksista, joiden velkojat voivat 87 §:n mukaisesti vastustaa jakautumista;

13) selvitys jakautuvan säästöpankin ja sen tytäryhteisöjen omistamien vastaanottavan säästöpankin kantarahasto-osuuksien lukumäärästä sekä jakautumiseen osallistuvien säästöpankkien omistamien jakautuvan säästöpankin kantarahasto-osuuksien lukumäärästä;

14) selvitys jakautumiseen osallistuvien säästöpankkien omaisuuteen kohdistuvista yrityskiinnityslaissa tarkoitetuista yrityskiinnityksistä;

15) selvitys tai ehdotus jakautumiseen osallistuvan säästöpankin hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle, tilintarkastajalle ja jakautumissuunnitelmasta lausunnon antavalle tilintarkastajalle annettavista erityisistä eduista ja oikeuksista;

16) ehdotus jakautumisen täytäntöönpanon suunnitellusta rekisteröintiajankohdasta; sekä

17) ehdotus mahdollisiksi muiksi jakautumisen ehdoiksi.

84 §

Jakautumiseen osallistuvien säästöpankkien hallitusten on nimettävä yksi tai useampi Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja antamaan jakautumissuunnitelmasta lausunto kullekin jakautumiseen osallistuvalle säästöpankille. Lausunnossa on arvioitava, onko jakautumissuunnitelmassa annettu oikeat ja riittävät tiedot perusteista, joiden mukaan jakautumisvastike määrätään, sekä vastikkeen jakamisesta. Vastaanottavalle säästöpankille annettavassa lausunnossa on lisäksi mainittava, onko jakautuminen omiaan vaarantamaan säästöpankin velkojen maksun.

Jos kaikki jakautumiseen osallistuvien säästöpankkien isännät ja kantarahasto-osuudenomistajat suostuvat, riittää lausunto siitä, onko jakautuminen omiaan vaarantamaan vastaanottavan säästöpankin velkojen maksun.

Jakautumissuunnitelman rekisteröiminen ja ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle sekä kuulutus velkojille

85 §

Jakautumissuunnitelma on ilmoitettava rekisteröitäväksi kuukauden kuluessa suunnitelman allekirjoittamisesta. Ilmoitukseen on liitettävä 84 §:ssä tarkoitettu lausunto.

Ilmoituksen tekevät jakautumiseen osallistuvat säästöpankit yhdessä.

Jakautuminen raukeaa, jos ilmoitusta ei tehdä määräajassa tai rekisteröiminen evätään.

86 §

Jakautumiseen osallistuvien säästöpankkien on ilmoitettava jakautumisesta Rahoitustarkastukselle. Ilmoitus, johon on liitettävä jakautumissuunnitelma ja 84 §:ssä tarkoitettu lausunto, on toimitettava Rahoitustarkastukselle 85 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa. Rahoitustarkastus voi ilmoituksen saatuaan vaatia myös muita tarpeelliseksi katsomiaan tietoja.

Rahoitustarkastus voi vastustaa jakautumista 87 §:n 2 momentissa tarkoitettuun määräpäivään mennessä ilmoittamalla siitä rekisteriviranomaiselle, jos jakautuminen todennäköisesti vaarantaa jakautumiseen osallistuvan säästöpankin toimilupaedellytysten säilymisen. Vastustuksesta on viivytyksettä annettava tieto säästöpankille.

Tässä pykälässä tarkoitettua Rahoitustarkastuksen päätöstä koskeva valitus on käsiteltävä kiireellisenä.

87 §

Niillä jakautuvan säästöpankin velkojilla, joiden saatava on syntynyt ennen jakautumissuunnitelman rekisteröimistä, on oikeus vastustaa jakautumista. Sama oikeus on myös velkojalla, jonka saatava voidaan periä ilman tuomiota tai päätöstä niin kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään ja jonka saatava on syntynyt viimeistään 2 momentissa tarkoitettuna määräpäivänä.

Rekisteriviranomaisen on annettava jakautuvan säästöpankin hakemuksesta 1 momentissa tarkoitetuille velkojille kuulutus, jossa mainitaan velkojan oikeudesta vastustaa jakautumista ilmoittamalla siitä kirjallisesti rekisteriviranomaiselle viimeistään kuulutuksessa mainittuna määräpäivänä. Kuulutuksen antamista on haettava neljän kuukauden kuluessa jakautumissuunnitelman rekisteröimisestä tai jakautuminen raukeaa. Rekisteriviranomaisen on julkaistava kuulutus virallisessa lehdessä viimeistään kolme kuukautta ennen määräpäivää ja rekisteröitävä kuulutus viran puolesta.

Kuulutus on annettava vastaanottavan säästöpankin hakemuksesta myös vastaanottavan säästöpankin velkojille, jos jakautuminen on 84 §:ssä tarkoitetun tilintarkastajan lausunnon mukaan omiaan vaarantamaan vastaanottavan säästöpankin velkojen maksun. Vastaanottavan säästöpankin velkojiin sovelletaan tällöin, mitä tässä luvussa säädetään jakautuvan säästöpankin velkojista.

87 a §

Säästöpankin on viimeistään kuukausi ennen määräpäivää lähetettävä kuulutuksesta kirjallinen ilmoitus sellaisille 87 §:n 1 momentissa tarkoitetuille tunnetuille velkojilleen, joiden saatava on syntynyt ennen jakautumissuunnitelman rekisteröintiä. Jos jakautuvan säästöpankin kantarahasto-osuudenomistaja taikka optiotodistuksen tai muun kantarahasto-osuuksiin oikeuttavan erityisen oikeuden haltija on 87 f §:n mukaisesti vaatinut lunastamista, velkojille on ilmoitettava lunastettaviksi vaadittujen kantarahasto-osuuksien ja oikeuksien määrät. Ilmoitus voidaan lähettää vasta jakautumisesta päättävän isäntien kokouksen jälkeen. Jos kaikki säästöpankin kantarahasto-osuudenomistajat ja mainittujen oikeuksien haltijat ovat ilmoittaneet luopuvansa lunastusoikeudesta tai heillä ei muuten ole lunastusoikeutta, ilmoitus voidaan kuitenkin lähettää aikaisemmin.

Jakautuvan ja vastaanottavan säästöpankin tallettajaan sovelletaan, mitä 69 §:ssä säädetään sulautuvan ja vastaanottavan säästöpankin tallettajasta.

Jakautumisesta päättäminen

87 b §

Säästöpankin jakautumisesta päättää jakautuvassa säästöpankissa isäntien kokous. Vastaanottavassa toimivassa säästöpankissa jakautumisesta päättää isäntien kokous.

Isäntien kokouksen päätös jakautumisesta tehdään 9 §:n mukaisessa järjestyksessä, jollei säännöistä muuta johdu. Sääntöihin ei kuitenkaan voida ottaa määräystä, jolla lievennetään tässä momentissa säädettyä enemmistövaatimusta.

Jakautumisesta päättävä isäntien kokous on pidettävä neljän kuukauden kuluessa jakautumissuunnitelman rekisteröimisestä, tai jakautuminen raukeaa. Isäntien kokous on kuitenkin pidettävä viimeistään kuukautta ennen 87 §:ssä tarkoitettua määräpäivää, elleivät säästöpankin kaikki kantarahasto-osuudenomistajat sekä mahdolliset optiotodistusten ja muiden kantarahasto-osuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijat ole luopuneet oikeudestaan vaatia lunastamista.

87 c §

Kutsua jakautumisesta päättävään isäntien kokoukseen ei saa toimittaa ennen jakautumissuunnitelman rekisteröimistä. Kutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja, jollei säästöpankin säännöissä ole määrätty pidempää aikaa, viimeistään kuukautta ennen isäntien kokousta.

Jakautuvassa säästöpankissa kutsu on sen lisäksi, mitä säästöpankin säännöissä isäntien kokouskutsusta määrätään, lähetettävä kirjallisena jokaiselle isännälle, jonka osoite on säästöpankin tiedossa. Jakautuvan säästöpankin on 1 momentissa tarkoitetussa ajassa ilmoitettava 87 f §:ssä tarkoitetusta lunastus-oikeudesta niille kantarahasto-osuuksien omistajille ja niiden optiotodistusten tai muiden kantarahasto-osuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoille, joilla on oikeus vaatia lunastamista ja joiden osoite on säästöpankin tiedossa. Jos kaikkien lunastukseen oikeutettujen oikeuksien haltijoiden osoite ei ole säästöpankin tiedossa, lunastusoikeudesta on samassa ajassa ilmoitettava myös virallisessa lehdessä.

87 d §

Seuraavat asiakirjat on vähintään kuukauden ajan ennen jakautumisesta päättävää isäntien kokousta pidettävä isäntien ja kantarahasto-osuudenomistajan nähtävänä kunkin jakautumiseen osallistuvan säästöpankin pääkonttorissa tai internet-verkkosivuilla, viivytyksettä lähetettävä isännälle ja kantarahasto-osuuden omistajalle, joka pyytää sitä, sekä asetettava nähtäväksi isäntien kokouksessa:

1) jakautumissuunnitelma;

2) kunkin jakautumiseen osallistuvan säästöpankin kolmen viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätökset, toimintakertomukset ja tilintarkastuskertomukset;

3) kunkin jakautumiseen osallistuvan säästöpankin viimeisen tilikauden jälkeen mahdollisesti tekemät varojen jakamista koskevat päätökset;

4) kunkin jakautumiseen osallistuvan säästöpankin viimeisen tilikauden jälkeen laaditut osavuosikatsaukset;

5) hallituksen selostus tilinpäätöksen tai osavuosikatsauksen jälkeisistä säästöpankin asemaan olennaisesti vaikuttavista tapahtumista;

6) 84 §:ssä tarkoitettu lausunto jakautumissuunnitelmasta.

87 e §

Jakautuvan säästöpankin jakautumispäätös korvaa jakautuvan säästöpankin isäntien sekä optiotodistusten ja muiden kantarahasto-osuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoiden jakautumisvastiketta koskevat merkinnät ja muut toimet, jotka perustavat oikeuden jakautumisvastikkeeseen. Jakautumisessa perustettavaan säästöpankkiin jakautumissuunnitelma korvaa myös vastaanottavan säästöpankin perustamissopimuksen.

Jos jakautumista ei hyväksytä jakautumissuunnitelman mukaisesti muutoksitta kaikissa jakautumiseen osallistuvissa säästöpankissa, jakautuminen raukeaa. Päätös jakautumisen hylkäämisestä tai jakautumisen raukeaminen on viipymättä ilmoitettava rekisteröitäväksi.

Kantarahasto-osuuksien sekä optiotodistusten ja muiden kantarahasto-osuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien lunastaminen

87 f §

Jakautumisessa toimivaan säästöpankkiin jakautuvan säästöpankin kantarahasto-osuudenomistaja ja optiotodistusten ja muiden kantarahasto-osuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltija voi vaatia osuuksiensa tai oikeuksiensa lunastamista esittämällä todisteellisesti sitä koskevan vaatimuksensa jakautuvalle säästöpankille ennen jakautumisesta päättävää isäntien kokousta. Vain ne kantarahasto-osuudet voidaan lunastaa, jotka on ilmoitettu merkittäviksi kantarahasto-osuusluetteloon isäntien kokoukseen tai viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä. Ennen kuin jakautumisesta päätetään, isän-tien kokoukselle on ilmoitettava, kuinka monesta kantarahasto-osuudesta ja niihin oikeuttavasta oikeudesta on esitetty lunastusvaatimus.

Jos lunastusoikeudesta tai lunastamisen ehdoista ei sovita vastaanottavan säästöpankin kanssa, asia on annettava välimiesten ratkaistavaksi noudattaen, mitä osakeyhtiölain 18 luvun 3—5 ja 8—10 §:ssä säädetään lunastusriitojen käsittelystä. Kantarahasto-osuudenomistajan tai oikeuden haltijan on pantava asia vireille viimeistään kuukauden kuluttua isäntien kokouksesta. Kantarahasto-osuudenomistajalla on vireillepanon jälkeen jakautumisvastikkeen sijasta oikeus lunastushintaan. Optiotodistuksen ja muun kantarahasto-osuuksiin oikeuttavan erityisen oikeuden haltijalla on vireillepanon jälkeen oikeus vain lunastushintaan. Jos lunastusmenettelyssä myöhemmin vahvistetaan, ettei kantarahasto-osuudenomistajalla taikka optiotodistuksen tai muun kantarahasto-osuuksiin oikeuttavan erityisen oikeuden haltijalla ole oikeutta lunastukseen, hänellä on oikeus jakautumisvastikkeeseen jakautumissuunnitelman mukaisesti. Jos jakautuminen raukeaa, myös lunastusmenettely raukeaa.

Lunastushinta on sen jakautumispäätöstä edeltävän ajankohdan käypä hinta. Lunastushintaa määritettäessä ei oteta huomioon jakautumisen mahdollista jakautuvan säästöpankin kantarahasto-osuuden taikka optiotodistuksen tai muun kantarahasto-osuuksiin oikeuttavan erityisen oikeuden arvoa alentavaa vaikutusta. Lunastushinnalle on maksettava vuotuista korkolain 12 §:ssä tarkoitetun viitekoron suuruista korkoa jakautumispäätöksen ja lunastushinnan maksamisen väliseltä ajalta.

Lunastushinta on maksettava kuukauden kuluttua tuomion lainvoimaiseksi tulemisesta, ei kuitenkaan ennen jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröimistä. Lunastushinta voidaan tallettaa siten kuin osakeyhtiölain 18 luvun 11 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

Jakautumisvastikkeen lunastushinnan maksamisesta vastaa se vastaanottava säästöpankki, jonka antama vastike on lunastettu. Jakautumiseen osallistuvat säästöpankit vastaavat yhteisvastuullisesti optiotodistuksen ja muun kantarahasto-osuuksiin oikeuttavan erityisen oikeuden lunastushinnasta. Jakautuvan säästöpankin on viipymättä ilmoitettava lunastusvaatimuksista lunastushinnan maksamisesta vastuussa olevalle säästöpankille.

Jakautumisen täytäntöönpano ja oikeusvaikutukset

87 g §

Jakautumiseen osallistuvien säästöpankkien on tehtävä rekisteriviranomaiselle ilmoitus jakautumisen täytäntöönpanosta kuuden kuukauden kuluessa jakautumista koskevasta päätöksestä tai jakautuminen raukeaa. Ilmoitukseen on liitettävä:

1) kunkin jakautumiseen osallistuvan säästöpankin hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että jakautumisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä;

2) hyväksytyn tilintarkastajan todistus siitä, että vastaanottava säästöpankki saa täyden vastikkeen sen omaan pääomaan merkitystä määrästä, ja lausunto jakautumissuunnitelman 83 §:n 2 momentin 9 kohdassa tarkoitetusta selvityksestä;

3) hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus 87 a §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten lähettämisestä;

4) jakautumiseen osallistuvien säästöpankkien jakautumista koskevat päätökset.

87 h §

Rekisteriviranomaisen on rekisteröitävä jakautuminen, jos velkoja ei ole vastustanut jakautumista taikka jos velkoja on tuomioistuimen tuomion mukaan saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan. Jakautumista ei kuitenkaan saa rekisteröidä, jos Rahoitustarkastus on 86 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla vastustanut sulautumista.

Jos velkoja on vastustanut jakautumista, rekisteriviranomaisen on ilmoitettava tästä säästöpankille viipymättä määräpäivän jälkeen. Velkojan vastustaessa jakautuminen raukeaa kuukauden kuluttua määräpäivästä. Rekisteriviranomaisen on kuitenkin lykättävä asian käsittelyä, jos säästöpankki osoittaa kuukauden kuluessa määräpäivästä panneensa vireille kanteen sen vahvistamiseksi, että velkoja on saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan, taikka jos säästöpankki ja velkoja yhdessä pyytävät asian käsittelyn lykkäämistä. Tuomioistuimen on käsiteltävä edellä tarkoitettu asia viivytyksettä. Jakautuminen on kuitenkin rekisteröitävä velallisen vastustuksesta huolimatta, jos Rahoitustarkastus katsoo lausunnossaan, että jakautumisen täytäntöönpano viivytyksettä on tarpeen luottolaitosten vakaan toiminnan turvaamiseksi eikä heikennä velkojan taloudellista asemaa.

Jakautuminen voidaan toteuttaa, vaikka jakautuva säästöpankki on asetettu selvitystilaan, jollei säästöpankin omaisuutta ole 113 §:ssä tarkoitetulla tavalla ryhdytty jakamaan.

Jos jakautuvan säästöpankin omaisuuteen kohdistuu yrityskiinnityslaissa tarkoitettu yrityskiinnitys, jakautumista ei saa rekisteröidä, jollei samalla rekisteröidä hakemuksen perusteella säästöpankin ja kiinnityksenhaltijoiden sopimusta kiinnitysten etuoikeuden järjestämisestä. Jos lisäksi vastaanottavalla toimivalla säästöpankilla on yrityskiinnityslaissa tarkoitettu yrityskiinnitys ja sille siirtyy jakautuvan säästöpankin yrityskiinnitys, jakautumista ei saa rekisteröidä, jollei samalla rekisteröidä hakemuksen perusteella jakautuvan ja vastaanottavan säästöpankin sekä kiinnityksenhaltijoiden sopimusta kiinnitysten etuoikeuden järjestämisestä.

87 i §

Jakautuvan säästöpankin varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottaville säästöpankeille, kun jakautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. Osittaisjakautumisessa siirtyvät kuitenkin ainoastaan jakautumissuunnitelmassa jaetut varat ja velat. Samanaikaisesti kokonaisjakautumisessa jakautuva säästöpankki purkautuu ja jakautumisessa perustettavaan säästöpankkiin vastaanottava säästöpankki syntyy.

Jakautuvan säästöpankin varoja ja velkoja ei saa merkitä vastaanottavan säästöpankin taseeseen korkeammasta arvosta kuin mikä niiden taloudellinen arvo on vastaanottavalle säästöpankille. Sitoumusta työn tai palvelun suorittamiseen ei jakautumisessa saa merkitä taseeseen.

Jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröintihetkellä jakautuvan säästöpankin kantarahasto-osuudenomistajille sekä optiotodistusten ja muiden kantarahasto-osuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoille syntyy oikeus jakautumisvastikkeeseen jakautumissuunnitelman mukaisesti. Jakautumisvastikkeena annettavat uudet kantarahasto-osuudet tuottavat kantarahasto-osuudenomistajan oikeudet rekisteröimisestä alkaen, jollei jakautumissuunnitelmassa määrätä tätä myöhempää ajankohtaa. Kantarahasto-osuudet tuottavat kantarahasto-osuudenomistajan oikeudet kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua rekisteröimisestä. Vastaanottavan tai jakautuvan säästöpankin omistamat jakautuvan säästöpankin kantarahasto-osuudet eivät tuota oikeutta jakautumisvastikkeeseen.

Jos jakautumisvastikkeen saaminen edellyttää saajalta erityisiä toimia, kuten kantarahastotodistuksen esittämistä, eikä vastiketta tällä tavoin vaadita kymmenen vuoden kuluessa jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröimisestä, vastaanottavan säästöpankin isäntien kokous voi päättää, että oikeus jakautumisvastikkeeseen ja siihen perustuvat oikeudet on menetetty. Menetetyn vastikkeen saa vastaanottava säästöpankki.

Jos kokonaisjakautumisessa ilmaantuu varoja, joita ei ole jaettu jakautumissuunnitelmassa, ne kuuluvat vastaanottaville säästöpankeille samassa suhteessa kuin jakautuvan säästöpankin netto-omaisuus jaetaan jakautumissuunnitelman mukaan, jollei jakautumissuunnitelmassa muuta määrätä.

Jakautumiseen osallistuvat säästöpankit vastaavat yhteisvastuullisesti jakautuvan säästöpankin velasta, joka on syntynyt ennen kuin jakautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. Sellaisista jakautuvan säästöpankin veloista, joista toinen säästöpankki vastaa jakautumissuunnitelman mukaan, säästöpankin vastuun kokonaismäärä on kuitenkin enintään sille jäävän tai siirtyvän netto-omaisuuden arvo. Jakautumissuunnitelmassa mainitusta velasta velkoja voi vaatia suoritusta yhteisvastuun perusteella vasta, kun on todettu, ettei hän saa suoritusta velalliselta tai vakuudesta. Lunastushinnan maksamista koskevasta vastuusta säädetään 87 f §:n 5 momentissa. Mitä edellä tässä momentissa säädetään velasta, ei sovelleta velkaan tai velan osaan, joka voidaan korvata luottolaitostoiminnasta annetun lain 7 luvussa tarkoitetusta talletussuojarahastosta tai sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 6 luvussa tarkoitetusta korvausrahastosta.

87 j §

Kokonaisjakautumisessa jakautuvan säästöpankin hallituksen ja toimitusjohtajan on mahdollisimman pian jakautumisen täytäntöönpanon jälkeen laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus ajalta, jolta tilinpäätöstä ei vielä ole esitetty isäntien kokouksessa (lopputilitys). Lopputilitys on annettava tilintarkastajille, joiden on kuukauden kuluessa annettava lopputilitystä koskeva tilintarkastuskertomus. Tilintarkastuskertomuksen saatuaan hallituksen on viivytyksettä kutsuttava koolle isännät vahvistamaan lopputilitys. Kokoukseen sovelletaan, mitä isäntien kokouksesta säädetään.

Lopputilitys on ilmoitettava rekisteröitäväksi siten kuin luottolaitostoiminnasta annetun lain 156 §:n 1 momentissa säädetään.

87 k §

Vaikka jakautuminen on rekisteröity, se peruuntuu, jos jakautumispäätös tuomioistuimen lainvoimaisen tuomion mukaan on pätemätön. Jakautuva säästöpankki ja vastaanottava säästöpankki ovat yhteisvastuussa sellaisesta vastaanottavan säästöpankin velvoitteesta, joka on syntynyt jakautumisen rekisteröimisen jälkeen mutta ennen tuomion rekisteröimistä.

88 §

---

Säästöpankki voi luovuttaa liiketoimintansa siten, että:

1) luovuttavan säästöpankin kaikki varat ja velat siirtyvät yhdelle tai useammalle vastaanottavalle osakeyhtiömuotoiselle luottolaitokselle; tai

2) osa luovuttavan säästöpankin varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yritykselle.

---

Säästöpankki, joka luovuttaa liiketoimintansa 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, on muutettava säätiöksi tai purettava niin kuin 92 §:ssä säädetään.

89 §

Liiketoiminnan luovutukseen sovelletaan soveltuvin osin, mitä 83, 85 ja 86 §:ssä säädetään jakautumissuunnitelmasta ja sen rekisteröinnistä ja ilmoittamisesta Rahoitustarkastukselle sekä Rahoitustarkastuksen oikeudesta vastustaa jakautumista, 87 §:n 1 ja 2 momentissa ja 87 a §:ssä säädetään velkojainsuojasta sekä 87 g ja 87 h §:ssä säädetään jakautumisen täytäntöönpanosta kuitenkin niin, että 87 §:n 1 ja 2 momentin mukainen velkojien kuulemismenettely koskee ainoastaan luovutettavia velkoja.

Luovutussuunnitelman mukaiset luovuttavan säästöpankin varat, velat, varaukset ja sitoumukset siirtyvät luovutussuunnitelmassa määrätyllä tavalla vastaanottavalle yritykselle, kun luovutus on rekisteröity. Liiketoiminnan luovutukseen sovelletaan, mitä 87 i §:n 2 momentissa sekä soveltuvin osin mainitun pykälän 6 momentissa säädetään. Liiketoiminnan luovutuksen peruuntumiseen sovelletaan soveltuvin osin, mitä 87 k §:ssä säädetään. Jos vastaanottava yritys on perustettava yritys, se on rekisteröitävä samalla kun luovutus rekisteröidään.

Edellä 88 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesta liiketoiminnan luovutuksesta on päätettävä 87 b §:n 1 ja 2 momentissa sekä 87 c ja 87 d §:ssä säädetyllä tavalla. Päätökseen sovelletaan, mitä 87 e §:n 2 momentissa säädetään. Tässä momentissa tarkoitetussa liiketoiminnan luovutuksessa luovuttavan säästöpankin kantarahasto-osuuden ja 87 f §:ssä tarkoitetun oikeuden lunastamiseen sovelletaan, mitä 87 f §:ssä säädetään. Edellä tässä momentissa tarkoitetun osuuden tai oikeuden omistajalle syntyy oikeus lunastushintaan, kun liiketoiminnan luovutuksen täytäntöönpano on rekisteröity.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään velkojasta, sovelletaan siihen, jonka hyväksi luottolaitos on antanut takauksen tai muun siihen rinnastettavan sitoumuksen tai jolle luottolaitoksen kanssa tehdyn johdannaissopimuksen perusteella voi syntyä rahamääräinen saatava, jos sitoumus siirtyy muun kuin toisen luottolaitoksen vastattavaksi.

90 §

Jos luovuttavan säästöpankin kaikki varat, velat ja sitoumukset sekä muut oikeudet ja velvoitteet siirretään 88 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti kirjanpitoarvoista yhdelle luovuttavan säästöpankin toimintaa jatkamaan perustettavalle osakeyhtiömuotoiselle luottolaitokselle, ja vastikkeena maksetaan yksinomaan vastaanottavan luottolaitoksen osakkeita, luovutukseen ei sovelleta 83, 86, 87 eikä 87 a §:ää.

Säästöpankki, joka luovuttaa liiketoimintansa tässä pykälässä tarkoitetulla tavalla, voidaan muuttaa säätiöksi.

92 §

Päätös säästöpankin muuttamisesta säätiöksi tai asettamisesta selvitystilaan on tehtävä samalla, kun päätetään 88 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta liiketoiminnan luovuttamisesta.

---

Säätiötä ei saa rekisteröidä, jollei samalla rekisteröidä 88 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua liiketoiminnan luovutusta ja 90 §:ssä tarkoitetussa liiketoiminnan luovutuksessa lisäksi perustettavan luottolaitoksen toimilupaa. Säätiöksi muutetun säästöpankin hallituksen on annettava isäntien kokouksessa lopputilitys, johon sovelletaan, mitä 87 j §:ssä säädetään.

120 §

Jos säästöpankin omaisuus on luovutettu konkurssiin, tallettajan ei tarvitse ilmoittaa eikä valvoa talletustilillä olevaa saatavaansa, ellei 121 §:n 2 momentista muuta johdu. Mitä tässä momentissa säädetään tallettajasta, ei sovelleta talletussuojarahastoon, jolle tallettajan oikeudet ovat siirtyneet luottolaitostoiminnasta annetun lain 105 §:n 7 momentin nojalla.

---

122 §

---

Vahingonkorvauskanteen nostamisesta säästöpankin lukuun luottolaitostoiminnasta annetun lain 167 §:n nojalla päättää isäntien kokous. Hallituksella on lisäksi oikeus päättää rangaistavaan tekoon perustuvan korvauskanteen nostamisesta.

---

125 §

Rahoitustarkastuksella ja säästöpankkitarkastuksella on oikeus, jos se katsoo tallettajien tai kantarahasto-osuuden omistajien edun sitä vaativan, nostaa vahingonkorvauskanne säästöpankin lukuun luottolaitostoiminnasta annetun lain 167 §:ssä mainittua henkilöä tai yhteisöä vastaan.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos sulautumista, jakautumista tai liiketoiminnan luovutusta koskeva suunnitelma on ilmoitettu rekisteröitäväksi ennen tämän lain voimaantuloa, sulautumiseen, jakautumiseen tai liiketoiminnan luovutukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tämän lain hyväksymisen jälkeen rekisteriviranomainen voi rekisteröidä ja kuuluttaa rajat ylittävää sulautumista tai jakautumista koskevan sulautumis- tai jakautumissuunnitelman ja sulautumiseen tai jakautumiseen osallistuva suomalainen säästöpankki voi toimittaa kutsun suunnitelman hyväksymisestä päättävään isäntien kokoukseen siten kuin tässä laissa säädetään.

---

10.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 26 päivänä toukokuuta 1989 annetun arvopaperimarkkinalain (495/1989) 3 luvun 7 a § ja 4 a luvun 5 b §, sellaisina kuin ne ovat laissa 646/2006, seuraavasti:

3 luku

Julkinen kaupankäynti ja muu ammattimaisesti järjestetty kaupankäyntimenettely arvopapereilla

7 a §

Jos arvopaperipörssi osallistuu rajat ylittävään sulautumiseen tai jakautumiseen Euroopan talousalueella, rekisteriviranomainen ei saa antaa tällaista sulautumista koskevaa eurooppayhtiölain 4 §:ssä taikka osakeyhtiölain 16 luvun 26 §:ssä tai jakautumista koskevaa 17 luvun 25 §:ssä tarkoitettua todistusta, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen saman pykälän 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä, että arvopaperipörssi ei ole noudattanut sulautumista, jakautumista tai Suomessa tapahtuvan toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä. Luvan saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tai 17 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut, ettei se vastusta sulautumista, jakautumista tai eurooppayhtiön perustamiseen liittyvää kotipaikan siirtoa.

4 a luku

Selvitystoiminta

5 b §

Jos selvitysyhteisö osallistuu rajat ylittävään sulautumiseen tai jakautumiseen Euroopan talousalueella, rekisteriviranomainen ei saa antaa tällaista sulautumista koskevaa eurooppayhtiölain 4 §:n 3 momentissa taikka osakeyhtiölain 16 luvun 26 §:ssä tai jakautumista koskevaa 17 luvun 25 §:ssä tarkoitettua todistusta, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen saman pykälän 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä, että selvitysyhteisö ei ole noudattanut sulautumista, jakautumista tai Suomessa tapahtuvan toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä. Luvan saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tai 17 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut, ettei se vastusta sulautumista, jakautumista tai eurooppayhtiön perustamiseen liittyvää kotipaikan siirtoa.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

11.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä 26 päivänä elokuuta 1988 annetun lain (772/1988) 2 luvun 15 §, sellaisena kuin se on laissa 647/2006, seuraavasti:

2 luku

Optioyhteisö ja markkinaosapuolet

15 §
Sulautuminen ja jakautuminen toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon

Jos optioyhteisö osallistuu rajat ylittävään sulautumiseen tai jakautumiseen Euroopan talousalueella, rekisteriviranomainen ei saa antaa tällaista sulautumista koskevaa eurooppayhtiölain (742/2004) 4 §:n 3 momentissa taikka osakeyhtiölain 16 luvun 26 §:ssä tai jakautumista koskevaa 17 luvun 25 §:ssä tarkoitettua todistusta, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen saman pykälän 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä, että optioyhteisö ei ole noudattanut sulautumista, jakautumista tai Suomessa tapahtuvan toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä. Luvan saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tai 17 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut, ettei se vastusta sulautumista tai jakautumista.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

12.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 29 päivänä tammikuuta 1994 annetun sijoitusrahastolain (48/1999) 29 b, 29 c ja 34 b §, sellaisina kuin ne ovat 29 b ja 34 b § laissa 755/2004 ja laissa 648/2006 sekä 29 c § mainitussa laissa 755/2004, seuraavasti:

29 b §

Jos rahastoyhtiö osallistuu rajat ylittävään sulautumiseen tai jakautumiseen Euroopan talousalueella, rekisteriviranomainen ei saa antaa tällaista sulautumista koskevaa eurooppayhtiölain 4 §:n 3 momentissa tai osakeyhtiölain 16 luvun 26 §:ssä tai jakautumista koskevaa 17 luvun 25 §:ssä tarkoitettua todistusta, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen luvan myöntämistä, että rahastoyhtiö ei ole noudattanut sulautumista, jakautumista ja Suomessa tapahtuvan toiminnan jatkamista tai toiminnan lopettamista sekä hallinnoimansa sijoitusrahaston sulautumista, lakkauttamista tai hallinnon luovuttamista koskevia säännöksiä. Luvan saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tai 17 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut, ettei se vastusta sulautumista, jakautumista tai eurooppayhtiön perustamiseen liittyvää kotipaikan siirtoa.

Jos toiseen valtioon rekisteröity vastaanottava yhtiö aikoo sulautumisen tai jakautumisen jälkeen jatkaa sijoitusrahastotoimintaa Suomessa, yhtiöön sovelletaan, mitä ulkomaisen rahastoyhtiön oikeudesta harjoittaa sijoitusrahastotoimintaa Suomessa säädetään.

29 c §

Jos 5 §:n 2 momentin mukaista toimintaa harjoittavan rahastoyhtiön kotipaikka siirretään toiseen valtioon taikka sulautumisessa tai jakautumisessa vastaanottava yhtiö on rekisteröity tai rekisteröidään toiseen valtioon, rahastoyhtiön velvollisuudesta laatia korvausrahastoselvitys ja sijoittajan irtisanomisoikeudesta on vastaavasti voimassa, mitä sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 20 c §:ssä säädetään.

34 b §

Jos säilytysyhteisö osallistuu rajat ylittävään sulautumiseen tai jakautumiseen Euroopan talousalueella, rekisteriviranomainen ei saa antaa tällaista sulautumista koskevaa eurooppayhtiölain 4 §:n 3 momentissa tai osakeyhtiölain 16 luvun 26 §:ssä tai jakautumista koskevaa 17 luvun 25 §:ssä tarkoitettua todistusta, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen saman pykälän 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä, että säilytysyhteisö ei ole noudattanut sulautumista, jakautumista tai Suomessa tapahtuvan toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä taikka tämän lain 11 §:n 2 momentin säännöksiä. Luvan saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tai 17 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut, ettei se vastusta sulautumista, jakautumista tai eurooppayhtiön perustamiseen liittyvää kotipaikan siirtoa.

Toiseen valtioon rekisteröity vastaanottava yhtiö voi sulautumisen tai jakautumisen jälkeen jatkaa säilytysyhteisön toimintaa Suomessa 11 §:n 2 momentissa säädetyin edellytyksin.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

13.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sijoituspalveluyrityksistä 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetun lain (579/1996) 20 b § ja 20 c §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 754/2004 ja laissa 650/2006, seuraavasti:

20 b §
Sulautuminen ja jakautuminen toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon

Jos sijoituspalveluyritys osallistuu rajat ylittävään sulautumiseen tai rajat ylittävään jakautumiseen Euroopan talousalueella, rekisteriviranomainen ei saa antaa tällaista sulautumista koskevaa eurooppayhtiölain 4 §:n 3 momentissa taikka osakeyhtiölain 16 luvun 26 §:ssä tai jakautumista koskevaa 17 luvun 25 §:ssä tarkoitettua todistusta, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen luvan myöntämistä, että sijoituspalveluyritys ei ole noudattanut sulautumista, jakautumista tai Suomessa tapahtuvan toiminnan jatkamista tai toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä. Luvan saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tai 17 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut, ettei se vastusta sulautumista, jakautumista tai eurooppayhtiön perustamiseen liittyvää kotipaikan siirtoa.

20 c §
Korvausrahastoselvitys

Jos sijoituspalveluyrityksen kotipaikka siirretään toiseen Euroopan talousalueella olevaan valtioon taikka sulautumisessa tai jakautumisessa vastaanottava yhtiö on rekisteröity tai rekisteröidään toiseen Euroopan talousalueella olevaan valtioon, sijoituspalveluyrityksen on laadittava sijoittajien korvausjärjestelmästä selvitys (korvausrahastoselvitys), jossa selostetaan sijoittajien korvausjärjestelmää koskevat järjestelyt ennen toimenpidettä ja toimenpiteen jälkeen sekä esitetään mahdolliset erot suojan kattavuudessa. Sijoituspalveluyrityksen on pyydettävä korvausrahastoselvityksestä Rahoitustarkastuksen lausunto. Lausuntopyyntöön on liitettävä Rahoitustarkastuksen määräämät lisäselvitykset.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

14.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan arvo-osuusjärjestelmästä 17 päivänä toukokuuta 1991 annetun lain (826/1991) 14 b §, sellaisena kuin se on laissa 651/2006, seuraavasti:

14 b §
Sulautuminen ja jakautuminen toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon

Jos arvopaperikeskus osallistuu rajat ylittävään sulautumiseen tai jakautumiseen Euroopan talousalueella, rekisteriviranomainen ei saa antaa tällaista sulautumista koskevaa eurooppayhtiölain 4 §:n 3 momentissa taikka osakeyhtiölain 16 luvun 26 §:ssä tai jakautumista koskevaa 17 luvun 25 §:ssä tarkoitettua todistusta, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen luvan myöntämistä, että arvopaperikeskus ei ole noudattanut sulautumista, jakautumista tai Suomessa tapahtuvan toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä. Luvan saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tai 17 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut, ettei se vastusta sulautumista, jakautumista tai eurooppayhtiön perustamiseen liittyvää kotipaikan siirtoa.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

15.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan panttilainauslaitoksista 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1353/1992) 30 b §, sellaisena kuin se on laissa 640/2006, seuraavasti:

30 b §
Sulautuminen ja jakautuminen toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon

Jos panttilainauslaitos osallistuu rajat ylittävään sulautumiseen tai jakautumiseen Euroopan talousalueella, rekisteriviranomainen ei saa antaa tällaista sulautumista koskevaa eurooppayhtiölain (742/2004) 4 §:n 3 momentissa taikka osakeyhtiölain 16 luvun 26 §:ssä tai jakautumista koskevaa 17 luvun 25 §:ssä tarkoitettua todistusta, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen saman pykälän 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä, että panttilainauslaitos ei ole noudattanut sulautumista, jakautumista tai Suomessa tapahtuvan toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä. Luvan saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tai 17 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut, ettei se vastusta sulautumista tai jakautumista.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2007

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Oikeusministeri
Tuija Brax