Siirry esitykseen
HE 56/2007
Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiden tehtävien siirtämistä valtiovarainministeriöön koskevaksi lainsäädännöksi
Esityksessä ehdotetaan siirrettäväksi sisäasiainministeriön kuntaosasto sekä alueiden ja hallinnon kehittämisosaston alue- ja paikallishallintoyksikkö ja KuntaIT-yksikkö tehtävineen sisäasiainministeriöstä valtiovarainministeriöön sekä eräät yksittäiset tehtävät työ- ja elinkeinoministeriöön. Toimialajakoa koskevan muutoksen seurauksena lääninhallitukset, Väestörekisterikeskus ja maistraatit siirtyisivät sisäasiainministeriön hallinnonalalta valtiovarainministeriön hallinnonalalle. Lisäksi Kuntien takauskeskusta, kunnallista eläkelaitosta ja kunnallista työmarkkinalaitosta koskevan lainsäädännön valmistelu ja toiminnan valvonta siirtyisivät sisäasiainministeriöstä valtiovarainministeriöön.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntajakolakia, kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettua lakia, seutuyhteistyökokeilusta annettua lakia, kuntien valtionosuuslakia, Kuntien takauskeskuksesta annettua lakia, kunnallista eläkelakia, kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta annettua lakia, perintökaarta, isyyslakia, nimilakia, väestötietolakia, kotikuntalakia, holhoustoimesta annettua lakia, holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annettua lakia, Kainuun hallintokokeilusta annettua lakia, maistraattien eräistä henkilörekistereistä annettua lakia ja vesikulkuneuvorekisteristä annettua lakia. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eräiden henkilöiden ja virkojen siirtämisestä valtiovarainministeriöön.
Esitys liittyy vuoden 2008 valtion talousarvioon.
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 15 §:n 5 kohdan mukaan sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat kuntajaotus, kunnallishallinto ja -talous sekä valtion ja kuntien suhde.
Kuntajako on maan perusaluejako. Perustuslain 121 § sisältää säännöksen Suomen jakaantumisesta kuntiin sekä perussäännökset kunnallisesta ja muusta alueellisesta itsehallinnosta. Kuntajakoa kehitetään kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta edistävällä tavalla. Sisäasiainministeriölle kuuluvat kuntajakolaissa ja pienten erillisten alueiden siirtämisestä kunnasta toiseen kuntaan annetun lain (1197/1997) mukaiset sille säädetyt tehtävät.
Kunnallishallintoa koskevia sisäasiainministeriölle kuuluvia tehtäviä ovat kuntahallintoa koskevan lainsäädännön valmistelu ja kuntien itsehallinnon huomioon ottaminen lainsäädännössä. Kuntahallintoon kuuluvia lakeja ovat kuntalaki (365/1995), laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007), laki seutuyhteistyökokeilusta (560/2002), laki seutuvaltuustokokeilusta (62/2004) ja laki Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta (1269/1996).
Kunnallistalouteen kuuluvia sisäasiainministeriön tehtäviä ovat kuntien toiminnan ja talouden yleinen seuranta, kuntien yleinen valtionosuus sekä kuntien taloudellisten erojen tasaus. Kunnallistalouteen kuuluvia lakeja ovat kuntien valtionosuuslaki (1147/1996) ja laki Kuntien takauskeskuksesta (487/1996).
Kunnallishallintoon ja -talouteen kuuluvat myös kuntien henkilöstöasiat. Kuntien henkilöstöä koskevia lakeja ovat kunnallinen eläkelaki (549/2003), laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003), laki kunnan viranhaltijain neuvotteluoikeudesta (389/1944), laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007), kunnallinen virkaehtosopimuslaki (669/1970), laki kunnallisista työehtosopimuksista (670/1970) ja laki kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta (254/1993).
Kuntalain 8 §:ssä säädetään valtion ja kunnan suhteesta. Sanotun säännöksen mukaan sisäasiainministeriö seuraa yleisesti kuntien toimintaa ja taloutta sekä huolehtii, että kuntien itsehallinto otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön valmistelussa. Kuntia koskevaa lainsäädäntöä, periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia kunnallishallinnon ja -talouden asioita sekä valtion- ja kunnallistalouden yhteensovittamista käsitellään valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä, josta säädetään asetuksella. Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnasta annetun asetuksen (1314/1993) mukaan sisäasiainministeriön yhteydessä on periaatteellisesti tärkeiden ja laajakantoisten kunnallislainsäädännön sekä kunnallistalouden ja -hallinnon asioiden käsittelyä varten valtionhallinnon sekä Suomen Kuntaliiton yhteistyö- ja neuvotteluelimenä kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta.
Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat Kuntien takauskeskus, kunnallinen eläkelaitos ja kunnallinen työmarkkinalaitos.
Valtioneuvoston ohjesäännön 15 §:n 2 kohdan mukaan sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat aluehallinnon ja valtion paikallishallinnon yleinen kehittäminen sekä aluejaot ja niiden yhteensovittaminen. Pykälän 3 kohdan mukaan sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi kihlakunta-, rekisteri- ja lääninhallinto sekä pykälän 4 kohdan mukaan valtion ja kuntien välinen verkkoasiointi ja tietohallinto.
Sisäasiainministeriön toimialan ja sitä koskevan lainsäädännön osalta tässä esityksessä on kysymys kahdesta valtion alue- ja paikallishallintoa sekä kuntasektorin tietohallintoyhteistyötä koskevasta asiakokonaisuudesta. Ensimmäinen asiakokonaisuus koskee sisäasiainministeriölle säädettyä norminantovaltaa ja toinen asiakokonaisuus eräitä sen vastuulle säädettyjä ohjaus- ja kehittämistehtäviä.
Sisäasiainministeriön norminantovaltaa koskevat säännökset sisältyvät perintökaaren (40/1965) 20 luvun 9 a §:n 2 momentin, isyyslain (700/1975) 20 §:n 2 momentin, nimilain (694/1985) 14 §:n 1 momentin, väestötietolain (507/1993) 2 §:n 4 momentin, kotikuntalain (201/1994) 7 b §:n 2 momentin ja 9 §:n 4 momentin, rekisterihallintolain (166/1996) 3 §:n 1 ja 3 momentin, holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 47 a §:n 1 momentin, holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetun lain (443/1999) 6 §:n 1 momentin, maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetun lain (57/2005) 3 §:n 3 momentin sekä vesikulkuneuvorekisteristä annetun lain (976/2006) 3 §:n 5 momentin säännöksiin. Näiden säännösten mukaan sisäasiainministeriön asetuksella tai päätöksellä annetaan tai voidaan antaa tarkempia säännöksiä muun muassa maistraattien sijaintipaikoista, eräitä tehtäviä koskevista toimivaltajärjestelyistä maistraattien kesken sekä muista vastaavista maistraattien tehtäviä ja niiden toteuttamista koskevista käytännön seikoista. Näiden säännösten nojalla on annettu sisäasiainministeriön päätös (391/1996) maistraattien toimialueista, sisäasiainministeriön asetus (1134/2006) muutto- ja maastamuuttoilmoitusten vastaanottamiseen liittyvien tehtävien jakamisesta maistraattien kesken ja sisäasiainministeriön asetus (522/2007) muuttoilmoitusten johdosta tehtävistä merkinnöistä väestötietojärjestelmään. Edellä mainituissa säännöksissä tarkoitetut tehtävät ovat kuuluneet sisäasiainministeriössä alueiden ja hallinnon kehittämisosaston alue- ja paikallishallintoyksikön vastuulle.
Sisäasiainministeriön vastuulle kuuluu myös aluehallinnon ja valtion paikallishallinnon järjestämistä sekä sen ohjausta ja kehittämistä koskevia hallinnollisia tehtäviä. Nämä tehtävät on määritelty valtion paikallishallinnon perusteista annetun lain (126/1992) 3 §:n 1 momentissa, holhoustoimesta annetun lain 84 §:n 1 momentissa, Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) 6 §:ssä ja 45 §:n 1 ja 2 momentissa sekä vesikulkuneuvorekisteristä annetun lain 3 §:n 3 momentissa. Tähän tehtäväkokonaisuuteen kuuluu myös eräitä alueellistamistehtäviä, joista säädetään valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta annetussa laissa (362/2002) ja asetuksessa (567/2002). Edellä mainitut ohjaus- ja kehittämistehtävät ovat kuuluneet sisäasiainministeriössä alueiden ja hallinnon kehittämisosaston alue- ja paikallishallintoyksikön vastuulle.
Ministeriön vastuulle kuuluu myös kuntasektorin tietohallintoyhteistyötä koskevia tehtäviä. Tältä osin ministeriön tehtävänä on saada aikaan tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kansallisesti yhteentoimivia, asiakaslähtöisiä ja tuloksellisuutta lisääviä palveluja ja palvelukokonaisuuksia koko kuntasektorin käyttöön. Näistä kehittämistehtävistä on sisäasiainministeriössä vastannut alueiden ja hallinnon kehittämisosaston KuntaIT-yksikkö.
Lisäksi sisäasiainministeriön yhteydessä toimii julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (Juhta), joka on tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseksi perustettu pysyvä ministeriöiden, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Kuntaliiton välinen yhteistyö- ja neuvotteluelin. Neuvottelukunnasta säädetään julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (145/2006).
Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa on todettu, että keskeiset hallinnon kehittämistehtävät kootaan valtiovarainministeriöön. Sinne siirretään sisäasiainministeriön kuntaosasto sekä alueiden ja hallinnon kehittämisosastolta alue- ja paikallishallintoyksikkö tehtävineen. Valtiovarainministeriössä samaan kokonaisuuteen kuuluvat pääosin hallinnon kehittämisosasto ja henkilöstöosasto. Käytännössä tämä toimialauudistus tarkoittaa, että myös sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosaston KuntaIT-yksikkö tehtävineen siirtyy valtiovarainministeriöön. Muilta osin sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosasto siirtyy hallitusohjelman mukaisesti perustettavaan uuteen työ- ja elinkeinoministeriöön.
Valtiovarainministeriön toimiala on määritelty valtioneuvoston ohjesäännön 17 §:ssä. Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluu pykälän 1 kohdan mukaan talous- ja finanssipolitiikka ja 2 kohdan mukaan valtiontalous, valtion talousarvio ja taloudenhoito, valtion varat ja varallisuus sekä maksupolitiikan ja maksujen yleiset perusteet. Lisäksi valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat pykälän 7 kohdan mukaan valtionhallinnon työnantaja-, henkilöstö- ja työmarkkinapolitiikka, henkilöstön oikeudellinen asema, eläkkeet ja muut palvelussuhteen ehdot. Sisäasiainministeriön toimialaan taas kuuluvat muun ohessa kuntatalous ja kuntien henkilöstöasiat. Sijoittamalla kuntatalous ja valtiontalous samaan ministeriöön voidaan nykyistä tehokkaammin analysoida ja suunnitella koko julkisen talouden toimenpiteitä. Samoin valtion henkilöstön ja kuntien henkilöstön kehittämistoimenpiteiden sijoittamisella samaan ministeriöön voidaan nykyistä tehokkaammin suunnitella ja kehittää koko julkishallinnon henkilöstön henkilöstö- ja työmarkkinapolitiikkaa samoin kuin henkilöstön oikeudellista asemaa, eläkkeitä ja muita palvelussuhteen ehtoja.
Edellä mainittujen seikkojen johdosta esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntajakolain 9 §:n 2 momentti, 38 §:n 5 momentti ja 41 §:n 1 ja 3 momentti, kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 §:n 2 ja 3 momentti ja 10 §:n 3 momentti, seutuyhteistyökokeilusta annetun lain 19 §, kuntien valtionosuuslain 13 a §:n 1—3 momentti, kuntien takauskeskuksesta annetun lain 3 §, 8 §:n 3 momentti ja 13 §:n 2 momentti, kunnallisen eläkelain 98 §:n 4 momentti, 107 §:n 1 ja 2 momentti, 137 §, 138 §:n 2 momentti, 141 § ja 143 §:n 2 momentti ja kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta annetun lain 2 §:n 2 momentti siten, että sisäasiainministeriön tilalle muutetaan valtiovarainministeriö. Kunnallisen eläkelain 143 §:n 2 momenttia ehdotetaan lisäksi muutettavaksi niin, että kauppa- ja teollisuusministeriön tilalle muutetaan työ- ja elinkeinoministeriö. Ministeriöiden välinen toimialamuutos aiheuttaisi myös sen, että Kuntien takauskeskusta, kunnallista eläkelaitosta ja kunnallista työmarkkinalaitosta koskeva lainsäädännön valmistelu ja toiminnan ohjaus siirtyisivät sisäasiainministeriöstä valtiovarainministeriöön.
2.2 Alue- ja valtion paikallishallintoa koskevien tehtävien siirto sisäasiainministeriöstä valtiovarainministeriöön
Valtioneuvoston ohjesäännön 17 §:n 9 kohdan mukaan valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat hallinnon ohjausjärjestelmät ja organisointi sekä hallinnon kehittämisen toimintalinjat. Lisäksi valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat pykälän 10 kohdan mukaan valtion tietohallinnon, tietojenkäsittelyn ja tietoturvallisuuden yleiset perusteet, hallinnon sähköinen asiointi ja valtioneuvoston yhteinen tietohallinto. Sisäasiainministeriön toimialaan taas kuuluvat ohjesäännön 15 §:n mukaan muun muassa aluehallinnon ja valtion paikallishallinnon yleinen kehittäminen sekä aluejaot ja niiden yhteen sovittaminen, kihlakunta-, rekisteri- ja lääninhallinto sekä valtion ja kuntien välinen verkkoasiointi ja tietohallinto. Käytännössä edellä mainitut valtiovarainministeriön ja sisäasiainministeriön tehtävät liittyvät sekä toiminnallisesti että sisällöllisesti erittäin läheisesti toisiinsa.
Valtionhallinto on kuitenkin rakenteellisesti ja toiminnallisesti tämän kokonaisuuden osalta jossain määrin hajautunut. Tämä on vaikeuttanut käytettävissä olevien voimavarojen ja osaamisen kohdentamista, vähentänyt toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta sekä heikentänyt hallinnollisen ohjauksen vaikuttavuutta. Viime vuosina tapahtuneen yleisen yhteiskuntakehityksen ja hallintoon sen toimintaympäristöstä kohdistuneiden muutospaineiden johdosta koko edellä todettua tehtäväkenttää tulisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Korkeatasoisten julkisten palvelujen saatavuus, laatu ja tehokkuus voidaan varmistaa vain yhdistämällä julkisen hallinnon eri alojen ja toimijoiden voimavaroja yli organisaatiorajojen. Tämä vahvistaisi hallinnon kehittämisen kokonaisuutta ja avaisi uusia mahdollisuuksia innovatiiviselle kehittämistyölle.
Valtionhallinnon ohjausta ja kehittämistä koskevan kokonaisuuden kannalta samaa tavoitetta ja päämäärää toteuttavien tehtävien kuuluminen kahden eri ministeriön toimialaan ei ole ollut tarkoituksenmukainen eikä toimiva ratkaisu. Toimialajaon seurauksena käytettävissä olevia voimavaroja ja asiantuntemusta on tarpeettomasti hajautettu eri hallinnonaloille.
Edellä mainittujen seikkojen johdosta esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perintökaaren 20 luvun 9 a §:n 2 momentin, isyyslain 20 §:n 2 momentin, nimilain 14 §:n 1 momentin, väestötietolain 2 §:n 4 momentin, kotikuntalain 7 b §:n 2 momentin ja 9 §:n 4 momentin, holhoustoimesta annetun lain 47 a §:n 1 momentin ja 84 §:n 1 momentin, holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetun lain 6 §:n 1 momentin, Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 45 §:n 1 ja 2 momentin, maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetun lain 3 §:n 3 momentin sekä vesikulkuneuvorekisteristä annetun lain 3 §:n 3 ja 5 momentin säännöksiä siten, että sisäasiainministeriön tilalle muutettaisiin valtiovarainministeriö. Lisäksi Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 6 §:n säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että sisäasiainministeriön tilalle muutettaisiin työ- ja elinkeinoministeriö, koska säännöksessä tarkoitettu Kainuun kehittämisraha liittyy välittömästi työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle tuleviin aluekehitystä ja sen rahoitusta koskeviin tehtäviin. Ehdotettujen muutosten seurauksena keskeiset hallinnon kehittämistehtävät, mukaan lukien sisäasiainministeriölle nyt kuuluvat alueellistamistehtävät, koottaisiin valtiovarainministeriöön. Ministeriöiden välisestä toimialamuutoksesta seuraisi myös se, että lääninhallitukset, Väestörekisterikeskus ja maistraatit sekä Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta siirtyisivät sisäasiainministeriön hallinnonalalta valtiovarainministeriön hallinnonalalle. Myös kihlakuntahallinto kuuluu sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Eduskunnalle on kuitenkin annettu erillinen esitys valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain muuttamiseksi, jonka seurauksen kihlakuntavirastojärjestelmä lakkautettaisiin vuoden 2008 alusta lukien.
Ministeriörakennetta koskevien toimialamuutosten valmistelun yhteydessä on ollut selkeä yksimielisyys siitä, että muutoksen kohteena olevalle henkilöstölle taataan samanlainen kohtelu kaikissa vuoden 2008 alussa tapahtuvissa toimialajärjestelyissä. Tämän vuoksi ehdotetaan tässä yhteydessä säädettäväksi myös laki eräiden henkilöiden ja virkojen siirtämisestä valtiovarainministeriöön. Ehdotetulla lailla sisäasiainministeriöstä valtiovarainministeriöön siirtyviä tehtäviä hoitava virka- ja työsopimussuhteinen henkilöstö siirtyisi lain tullessa voimaan valtiovarainministeriöön. Virkojen siirtämiseen ei tarvittaisi asianomaisten virkamiesten suostumusta ja siirtyvä henkilöstö säilyttäisi siirtymähetkellä palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa.
Esityksellä on välittömiä vaikutuksia lähinnä viranomaisten toimintaan, talouteen ja henkilöstöön. Välillisesti esitys vaikuttaa myös kansalaisiin ja yrityksiin julkisten palvelujen käyttäjinä.
Kuntaosaston tehtävien siirtäminen valtiovarainministeriöön vahvistaisi kunta-asioiden koordinaatiota valtion keskushallinnossa. Kuntatalouden kokonaisuutta käsitellään hallituskauden mittaisessa peruspalveluohjelmassa, jota täsmennetään vuosittaisessa peruspalvelubudjettimenettelyssä. Valtiontalouden kehyspäätökseen liittyvä peruspalveluohjelman valmistelu on toteutettu valtiovarainministeriön ja sisäasiainministeriön jaetulla vastuulla: valtiovarainministeri on johtanut ohjelmaa valmistellutta ministeriryhmää ja sisäasiainministeriö on johtanut ministeriryhmän sihteeristöä. Myös peruspalvelubudjettimenettelyssä valmisteluvastuu on ollut jaettu. Hallitusohjelman mukaan ohjelmaa esitetään lakisääteistäväksi kuntatalouden vakauden ja ennustettavuuden lisäämiseksi sekä kunta-valtio -neuvottelujärjestelmän kehittämiseksi. Kumpikin ministeriö on myös tuottanut toisiaan täydentävää aineistoa kuntatalouden analysoimiseksi. Kuntatalouden kannalta osastosiirrolla saataisiin merkittävää synergiaetua. Myös kuntahallinnon kehittämisen kannalta siirto on perusteltu, eritoten kun myös valtion alue- ja paikallishallinnon kehittäminen samanaikaisesti siirtyy valtiovarainministeriöön.
Hallinnon ohjaus- ja kehittämistehtävien keskittämisellä valtiovarainministeriöön olisi mahdollista vakiinnuttaa hyvänä pidettyjä menettelykäytäntöjä ja -tapoja sekä tehostaa resurssien ja asiantuntemuksen käyttöä. Toiminta ei myöskään olisi altis henkilövaihdosten tuomille muutoksille.
Hallinnon tehokkuus ja palvelukyky sekä julkisten palveluiden sisältö ja laatu vaikuttavat aina kansalaisten ja yritysten toimintaedellytyksiin ja -mahdollisuuksiin. Esityksellä pyritään selkiyttämään ja yhtenäistämään julkisen hallinnon toimintaympäristön ohjausta ja kehittämistä niin, että hallinnon palvelukyky, palvelujen saatavuus ja laatu paranisivat. Vaikka nämä tavoitteet syntyvätkin ensisijaisesti valtion alue- ja paikallishallinnon uudistusten kautta, niin myös toimintaa ohjaavia viranomaisia koskevilla uudistuksilla vaikutettaisiin merkittävästi julkisen hallinnon toimintakykyyn. Kun kaikki keskeiset hallinnon kehittämisen toimintaympäristöön vaikuttavat asiat tulisivat saman ministeriön käsiteltäviksi, voitaisiin julkisten palvelujen käyttäjien asettamiin haasteisiin vastata entistä nopeammin ja tehokkaammin. Koska julkisen sektorin eräänä keskeisenä tehtävä on omilla toimenpiteillään pyrkiä turvaamaan suotuisat olosuhteet myös muille yhteiskunnan positiivisille kasvu- ja kehitysprosesseille, tukisi hallinnon kehittämistehtävien keskittäminen ja sen mahdollistama positiivinen kehitystie välillisesti myös yritys- ja elinkeinotoiminnan, työllisyyden, palvelujen saatavuuden ja osaamisen varmistamista ja edistämistä koskevia toimenpiteitä yhteiskunnan eri sektoreilla.
Koska ministeriöiden välisen toimialauudistuksen seurauksena sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosaston tehtävät siirretään kahden eri ministeriön toimialalle, syntyy alueiden kehittämisen ja aluehallinnon kehittämisen välille koordinaatiotarvetta, joka voidaan hoitaa aluekehitysmenettelyssä vakiintuneilla yhteistyömuodoilla.
Siirtymävaiheessa on uudistuksesta odotettavissa ylimääräistä työtä ja kustannuksia, kun kahden eri ministeriön erilaiset toimintakulttuurit ja menettelytavat yhdistetään. Uudistus edellyttää myös toimitilojen, tietojärjestelmien ja työvälineiden yhteensovittamista ministeriössä sekä läänin- ja rekisterihallinnossa. Näitä koskevat vaatimukset on tarkoitus selvittää syksyn 2007 aikana erikseen.
Sisäasiainministeriössä työskentelee tällä hetkellä toimialajärjestelyn kohteena olevissa tehtävissä 46 henkilöä, jotka siirtyisivät ehdotetun muutoksen johdosta valtiovarainministeriöön. Uudistus parantaisi henkilöstön mahdollisuuksia urakiertoon ja asiantuntemuksen kehittämiseen. Lisäksi keskittäminen parantaisi harjoitetun hallinnon kehittämispolitiikan ja -toiminnan vaikuttavuuden ohjaus- ja seurantamahdollisuuksia.
Valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 11 §:n mukaan ministeriöiden toimialajaon muuttuessa valtioneuvosto voi siirtää viran ministeriöstä toiseen toimialajaon muutosta vastaavasti. Virka voidaan siirtää ilman virkamiehen suostumustaan vain, jos siirto ei vaikuta virkamiehen vapauteen valita asuinpaikkansa. Sisäasiainministeriöstä valtiovarainministeriöön siirrettäviä tehtäviä hoitavan henkilöstön toimipaikat ovat Helsingissä, joten heidän suostumusta siirtoihin ei tarvita. Määräaikaisissa työ- tai virkasuhteissa olevat henkilöt jatkaisivat tehtävässään uudessa organisaatiossa määräajan loppuun saakka.
Sisäasiainministeriön kuntaosasto henkilöstöineen siirtyisi valtiovarainministeriön osastoksi. Valtiovarainministeriöön on tarkoitus perustaa nykyisen hallinnon kehittämisosaston sijalle uusi osasto, jonne sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosaston alue- ja paikallishallintoyksikkö sekä KuntaIT-yksikkö henkilöstöineen siirtyisivät. Nämä organisatoriset muutokset vahvistettaisiin syksyn 2007 aikana valtiovarainministeriöstä annetun asetuksen sekä ministeriön työjärjestyksen muutoksilla.
Valtioneuvostosta annetun lain 11 §:n mukaan ministeriöiden toimialajaon muuttuessa siirtyvät ministeriön hallinnonalalle kuuluvat virastot, laitokset, toimielimet ja yhtiöt uuden toimialajaon mukaisen ministeriön hallinnonalalle. Ministeriöiden välisen toimialauudistuksen seurauksena sisäasiainministeriöstä valtiovarainministeriöön siirtyviä virastoja olisivat lääninhallitukset, Väestörekisterikeskus ja maistraatit. Myös Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta siirtyisi sisäasiainministeriön yhteydestä valtiovarainministeriön yhteyteen. Nämä siirrot toteutettaisiin asetustason säädösmuutoksilla. Myös kihlakuntahallinto kuuluu sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Eduskunnalle on kuitenkin annettu erillinen esitys valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain muuttamiseksi, jonka seurauksen kihlakuntavirastojärjestelmä lakkautettaisiin vuoden 2008 alusta lukien.
Uudelleenorganisoinnilla ei olisi välittömiä ympäristö-, sosiaalisia, terveys- tai tasa-arvovaikutuksia.
Esitys on valmisteltu sisäasiainministeriössä. Valmistelua on ohjannut valtiovarainministeriön 2 päivänä toukokuutta 2007 asettama hallinto- ja kunta-asioiden siirtoa valmisteleva johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut hallinto- ja kuntaministeri. Johtoryhmän alaisuudessa on toiminut resurssi- ja taloushallintoasioita, henkilöstöasioita, tietohallintoasioita sekä muutosviestintää valmistelevat erilliset työryhmät.
Toimialajärjestelyn kohteena olevalle henkilöstölle on järjestetty asiasta tiedotus- ja valmennustilaisuuksia. Lisäksi henkilöstön edustajia on osallistunut valtiovarainministeriön järjestämiin työseminaareihin, joissa on suunniteltu ja valmisteltu siirron edellyttämiä käytännön toimintoja sekä tehtävien organisointia.
Esityksestä on käyty yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/1988) mukaiset neuvottelut.
Esityksestä ovat antaneet lausuntonsa valtioneuvoston kanslia, oikeusministeriö, valtiovarainministeriö, työministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, Väestörekisterikeskus, Länsi-Suomen lääninhallitus, Oulun lääninhallitus, Suomen kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Kuntien eläkevakuutus. Lausunnoissa esitetyt kommentit on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon esitystä viimeisteltäessä.
Ministeriöiden tehtävien uudelleenorganisointiin liittyvät kuntalakia koskevat muutosesitykset toteutetaan erillisellä hallituksen esityksellä, jossa tullaan ehdottamaan myös vähäisiä lain sisältöä koskevia muutoksia. Esitys annetaan eduskunnalle syysistuntokaudella 2007.
Hallitus on vuoden 2008 valtion talousarviomenettelyyn liittyen antanut eduskunnalle esityksen laiksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain muuttamisesta ja laiksi rekisterihallintolain 3 §:n muuttamisesta. Ensisijaisesti tämä esitys koskee kihlakuntavirastojärjestelmän lakkauttamista, mutta se sisältää myös eräiden edellä mainituissa laeissa tarkoitettujen tehtävien siirtoa sisäasiainministeriöstä valtiovarainministeriöön koskevia säännösmuutoksia.
Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaisesti perustettavan uuden työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen edellyttää useiden säädösten muuttamista. Näitä muutoksia koskevat hallituksen esitykset annetaan eduskunnalle erikseen.
Uuteen ministeriöön siirtyvät virat ja määrärahat käsitellään valtion vuoden 2008 talousarviossa.
Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1997 annetun kuntajakolain (1196/1997) 9 §:n 2 momentti, 38 §:n 5 momentti sekä 41 §:n 1 ja 3 momentti, sellaisena kuin ne ovat 9 §:n 2 momentti laissa 167/2005 ja 38 §:n 5 momentti sekä 41 §:n 1 ja 3 momentti laissa 170/2005, seuraavasti:
9 §Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus
Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus ja suunnitelma on liitettävä asianomaisten kuntien 6 §:n 1 momentin mukaiseen kuntajaon muutosta koskevaan esitykseen. Jos kuntajaon muutos tehdään 4 §:n 2 momentin perusteella, asianomaisten kuntien on laadittava 1 momentin mukainen sopimus ja suunnitelma ennen kuntajaon voimaantuloa sekä toimitettava ne valtiovarainministeriölle.
38 §Yhdistymisavustus
Valtiovarainministeriö maksaa yhdistymisavustuksen vuosittain kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Silloin kun avustusta saa useampi kuin yksi kunta, avustus jaetaan kuntien kesken kuhunkin kuntaan siirtyvien asukkaiden määrien mukaisessa suhteessa. Kunkin kunnan osuus lasketaan euromäärästä, joka kunnalle olisi maksettu yhdistymisavustuksena, jos lakkaava kunta olisi liitetty kokonaan asianomaiseen kuntaan. Kunnan asukasmääränä käytetään väestötietolain (507/1993) 18 §:n mukaista kunnan asukasmäärää kuntajaon muutoksen voimaantulovuotta edeltävän vuoden alussa.
41 §Valtionosuuksien vähenemisen korvaaminen
Jos 38 §:ssä tarkoitettu kuntajaon muutos vähentää asianomaisten kuntien valtionosuuksia, kunnille myönnetään vähennyksen johdosta kuntajaon muutoksen voimaantulovuotena ja sitä seuraavana neljänä vuotena valtionosuuksien vähenemisen korvausta. Vuotuinen korvauksen määrä saadaan vertaamalla kuntajaon muutoksessa mukana oleville kunnille muutoksen voimaantuloa edeltävänä vuotena myönnettyjä yleistä valtionosuutta, verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ja tehtäväkohtaisia käyttökustannusten valtionosuuksia niihin vastaaviin valtionosuuksiin, jotka muutoksen jälkeen toimiville kunnille olisi maksettu sellaisen kuntajaon muutoksen perusteella, joka olisi toteutettu samana vuotena. Jos valtionosuuden määräytymisperusteet muuttuvat kuntajaon muutoksen voimaantulovuodesta, korvaus lasketaan mainitusta vuodesta sovellettavien uusien määräytymisperusteiden mukaisesti. Valtiovarainministeriö laskee korvauksen määrän kuntien valtionosuuslaissa tarkoitettujen asianomaisten ministeriöiden antamien tietojen perusteella.
Valtiovarainministeriö maksaa korvaukset yhdistymisavustuksen yhteydessä.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 9 päivänä helmikuuta 2007 annetun lain (169/2007) 9 §:n 2 ja 3 momentti sekä 10 §:n 3 momentti seuraavasti:
9 §Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat
Edellä 1 momentissa tarkoitettu selvitys tehdään arviointiryhmässä, jonka jäsenistä yhden nimeää valtiovarainministeriö ja yhden asianomainen kunta. Lisäksi valtiovarainministeriö nimeää asianomaista kuntaa kuultuaan arviointiryhmän puheenjohtajaksi mainituista tahoista riippumattoman henkilön. Arviointiryhmä tekee ehdotuksen kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Kunnanvaltuuston on käsiteltävä arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset ja saatettava niitä koskeva päätös valtiovarainministeriön tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.
Valtiovarainministeriö tekee arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten ja kunnanvaltuuston päätösten perusteella ratkaisun kuntajakolaissa tarkoitetun erityisen selvityksen tarpeellisuudesta kuntajaon muuttamiseksi.
10 §
Kunnan selvitys ja uudistuksen toimeenpanosuunnitelma
Jos kunta päättää toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta, kunnan tulee tehdä kuntajaon muutosta koskeva esitys ja 1 momentissa tarkoitettu selvitys palvelujen järjestämisestä valtioneuvostolle vuoden 2007 loppuun mennessä. Jos valtiovarainministeriö on päättänyt suorittaa kuntajakolain 8 §:ssä tarkoitetun erityisen selvityksen tai ryhtyä tämän lain 9 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin, kuntajaon muutosta koskeva esitys tulee kuitenkin tehdä 30 päivään maaliskuuta 2008 mennessä.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
3.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan seutuyhteistyökokeilusta 28 päivänä kesäkuuta 2002 annetun lain (560/2002) 19 § seuraavasti:
19 §Valtiovarainministeriön seurantavastuu
Valtiovarainministeriön tehtävänä on seurata ja arvioida seutuyhteistyökokeilua. Kokeiluseudut ovat velvollisia antamaan valtiovarainministeriölle kokeilun seurannassa ja arvioinnissa tarpeelliset tiedot.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
4.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 13 a §:n 1—3 momentti, sellaisena kuin ne ovat laissa 1036/2004, seuraavasti:
13 a §Yhteistoiminta-avustus
Valtiovarainministeriö voi myöntää vuosina 2005—2008 kunnille harkinnanvaraista yhteistoiminta-avustusta, jos kuntien välinen yhteistoiminta on laaja-alaista tai se on kuntien palvelujen järjestämisen, talouden ja kehittämisen kannalta merkittävää. Yhteistoiminta-avustusta voidaan myöntää vain yhteistoiminnan aloittamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Kunnat voivat hakea yhteistoiminta-avustusta valtiovarainministeriöltä yhteistoiminnan aloittamisvuonna ja sitä seuraavana vuotena. Yhteistoiminta-avustusta on haettava kunkin vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Vuonna 2008 aloitettavan yhteistoiminnan yhteistoiminta-avustusta on haettava kuitenkin vuoden 2008 huhtikuun loppuun mennessä.
Jos kunnat hakevat yhteistoiminta-avustusta sellaiseen yhteistoimintaan, johon muu viranomainen voi myöntää valtionosuutta tai -avustusta muun lain nojalla tai valtion talousarviossa muuhun tarkoitukseen osoitetuista määrärahoista, valtiovarainministeriön tulee ennen tuen myöntämistä kuulla tätä viranomaista.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
5.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan Kuntien takauskeskuksesta 28 päivänä kesäkuuta 1996 annetun lain (487/1996) 3 §, 8 §:n 3 momentti ja 13 §:n 2 momentti, sellaisena kuin ne ovat laissa 944/2006, seuraavasti:
3 §Valvonta
Tämän lain ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamista valvoo takauskeskustarkastaja. Valtiovarainministeriö määrää takauskeskustarkastajan takauskeskuksen hallituksen esityksestä enintään neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan.
8 §Takausten myöntäminen
Takauskeskus voi myöntää takauksia ainoastaan riittävää vakuutta vastaan. Edellä 1 §:ssä tarkoitetun luottolaitoksen maksuvalmiutensa turvaamiseksi ja riskeiltä suojautumiseksi tekemille järjestelyille takaus voidaan kuitenkin myöntää ilman erillistä vastavakuutta. Erityisestä syystä takaus voidaan myöntää ilman vakuutta muulloinkin, jos valtiovarainministeriö antaa siihen luvan.
13 §
Takauskeskustarkastaja
Takauskeskustarkastajan on kultakin tilikaudelta annettava valtiovarainministeriölle ja takauskeskuksen hallitukselle kertomus takauskeskuksen toiminnasta ja taloudesta. Tarkastajan on viipymättä ilmoitettava niille takauskeskusta koskevasta seikasta tai päätöksestä, jonka hän on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan ja jonka voidaan katsoa:
1) olennaisesti rikkovan takauskeskusta tai sen toimintaa koskevia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä;
2) vaarantavan takauskeskuksen toiminnan jatkumisen; tai
3) johtavan tilintarkastuskertomuksessa muistutukseen tai tilinpäätöksen vahvistamista koskevan kielteisen lausunnon antamiseen.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
6.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 2003 annetun kunnallisen eläkelain (549/2003) 98 §:n 4 momentti, 107 §:n 1 ja 2 momentti, 137 §, 138 §:n 2 momentti, 141 § ja 143 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 98 §:n 4 momentti laissa 1293/2006 ja 137 §, 138 §:n 2 momentti ja 141 § laissa 260/2007, seuraavasti:
98 §Eläkkeen hakeminen
Tarkemmat säännökset eläkkeen hakemiseen tarvittavista lomakkeista ja todistuksista annetaan tarvittaessa valtiovarainministeriön asetuksella.
107 §Tarkemmat säännökset viimeisestä eläkelaitoksesta
Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään tarkemmin viimeisestä eläkelaitoksesta ja sen tehtävistä tilanteissa, joissa 103, 104 ja 106 §:n mukaan useampi eläkelaitos voisi toimia viimeisenä eläkelaitoksena.
Jos syntyy epäselvyyttä siitä, mikä eläkelaitos on tämän luvun ja 1 momentin nojalla annetun valtiovarainministeriön asetuksen mukaan toimivaltainen käsittelemään eläkehakemuksen, asian ratkaisee eläkelaitoksen pyynnöstä eläketurvakeskus. Eläketurvakeskuksen tässä asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea erikseen muutosta.
137 §
Valvonta
Kunnallinen eläkelaitos on valtiovarainministeriön valvonnan alainen. Eläkelaitoksen rahoitustoiminnan suunnittelua ja sijoitustoimintaa valvoo kuitenkin Vakuutusvalvontavirasto, joka on velvollinen antamaan valvonnastaan kertomuksen valtiovarainministeriölle. Valvontaa varten eläkelaitos on velvollinen toimittamaan valtiovarainministeriölle ja Vakuutusvalvontavirastolle valvonnan edellyttämät tiedot.
Valtiovarainministeriö voi erityisestä syystä määrätä suoritettavaksi eläkelaitoksen hallinnon ja tilien erityistilintarkastuksen.
138 §Valtuuskunta
Valtuuskunnassa on 30 jäsentä sekä jokaisella heistä henkilökohtainen varajäsen, jotka kaikki valtiovarainministeriö määrää neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Vähintään neljä jäsentä ja yhtä monta varajäsentä määrätään kunnallisessa pääsopimuksessa tarkoitettujen pääsopijajärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Muut jäsenet ja varajäsenet määrätään Suomen Kuntaliitto ry:n ehdottamista henkilöistä siten, että kunnat ja kuntayhtymät ja maan eri osat saavat valtuuskunnassa tasapuolisen edustuksen. Näitä jäseniä ja varajäseniä määrättäessä otetaan lisäksi huomioon eri ryhmien kunnallisvaaleissa saama ääniosuus vaalilaissa (714/1998) säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
141 §
Kuntien eläkeneuvottelukunta
Kunnalliseen eläketurvaan liittyvän lainsäädännön kehittämiseen liittyvien kysymysten käsittelyä varten on valtiovarainministeriön yhteydessä valmistelu-, neuvottelu- ja lausunnonantoelimenä kuntien eläkeneuvottelukunta.
Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Valtiovarainministeriö määrää jäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan siten, että jäsenistä puheenjohtaja ja hänen varamiehensä edustaa valtiovarainministeriötä. Muista jäsenistä neljä määrätään kunnallisessa pääsopimuksessa tarkoitettujen pääsopijajärjestöjen ehdotuksesta ja neljä kunnallisen eläkelaitoksen ehdotuksesta.
143 §Sijoitusneuvottelukunta
Eläkelaitoksen hallitus kutsuu toimikaudekseen sijoitusneuvottelukuntaan kymmenen jäsentä ja jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen. Jäsenistä kolmen tulee edustaa valtiovarainministeriötä, yhden työ- ja elinkeinoministeriötä sekä kahden kunnallisen pääsopimuksen 3 §:ssä tarkoitettuja pääsopijajärjestöjä.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
7.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta 12 päivänä maaliskuuta 1993 annetun lain (254/1993) 2 §:n 2 momentti seuraavasti:
2 §Valtuuskunta
Valtuuskunnassa on 11 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä, jotka valtiovarainministeriö määrää kunnallisvaalien jälkeisen vuoden lokakuun 1 päivänä alkavaksi nelivuotiskaudeksi. Valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet määrätään kuntien keskusjärjestön ehdottamista kuntaan, kuntayhtymään tai kuntien keskusjärjestöön keskeisessä luottamushenkilö- tai palvelussuhteessa olevista kunnallista työnantajaa edustavista henkilöistä. Jäseniä määrättäessä on otettava huomioon kunnissa vallitsevat poliittiset voimasuhteet sekä muutoinkin tasapuolisuusnäkökohdat.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
8.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1965 annetun perintökaaren (40/1965) 20 luvun 9 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 960/2006, seuraavasti:
20 luku.
Perunkirjoituksesta
9 a §Vahvistusta voi hakea miltä tahansa maistraatilta. Jos maistraattien toiminnan tehostamiseksi tai tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämiseksi on kuitenkin tarpeen siirtää vahvistuksen antamista koskevien asioiden käsitteleminen toiselle maistraatille, valtiovarainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset maistraateista, joilta toimivalta siirtyy ja joille se siirtyy, sekä toimivallan jakautumisen perusteista tehtävät vastaanottavien maistraattien kesken. Jos hakemus on otettu vastaan muussa kuin toimivaltaisessa maistraatissa, hakemus on siirrettävä viipymättä toimivaltaiselle maistraatille. Siirrosta on ilmoitettava hakijalle.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
9.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 5 päivänä syyskuuta 1975 annetun isyyslain (700/1975) 20 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 959/2006, seuraavasti:
20 §Tunnustamisen voimaansaattaminen
Tunnustamisen hyväksymistä koskevan asian ratkaisee lastenvalvojan toimialueen maistraatti. Jos maistraattien toiminnan tehostamiseksi tai tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämiseksi on kuitenkin tarpeen siirtää isyyden tunnustamisen hyväksymistä koskevien asioiden käsitteleminen toiselle maistraatille, valtiovarainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset maistraateista, joilta toimivalta siirtyy ja joille se siirtyy, sekä toimivallan jakautumisen perusteista tehtävät vastaanottavien maistraattien kesken.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
10.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 9 päivänä elokuuta 1985 annetun nimilain (694/1985) 14 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 958/2006, seuraavasti:
14 §Sukunimiviranomaiset
Maistraatti käsittelee sukunimen muuttamista koskevat asiat. Jos maistraattien toiminnan tehostamiseksi tai tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämiseksi on tarpeen keskittää sukunimen muuttamista koskevien asioiden käsitteleminen yhdelle tai useammalle maistraatille, valtiovarainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset siitä, mitkä maistraatit ovat toimivaltaisia antamaan päätöksen sukunimen muuttamista koskevassa asiassa, sekä toimivallan jakautumisen perusteista niiden kesken.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
11.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 11 päivänä kesäkuuta 1993 annetun väestötietolain (507/1993) 2 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 299/2003, seuraavasti:
2 §Väestötietojärjestelmä
Edellä 2 momentista poiketen maistraatti voi rekisteröidä väestötietojärjestelmään toisen maistraatin puolesta ilmoituksia, jotka koskevat 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja tietoja. Maistraateista, jotka voivat rekisteröidä edellä mainittuja ilmoituksia, ja ilmoituksista, joita maistraatti voi rekisteröidä, säädetään tarkemmin valtiovarainministeriön asetuksella. Tiedon rekisteröinyt maistraatti vastaa rekisteröimästään tiedosta.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
12.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 11 päivänä maaliskuuta 1994 annetun kotikuntalain (201/1994) 7 b §:n 2 momentti ja 9 §:n 4 momentti, sellaisina kuin niistä on 7 b §:n 2 momentti laissa 624/2004 ja 9 §:n 4 momentti laissa 957/2006, seuraavasti:
7 b §Ilmoituksen toimittaminen maistraatille
Muutto- ja maastamuuttoilmoituksen voi ottaa vastaan myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu maistraatti. Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset muutto- ja maastamuuttoilmoitusten vastaanottamiseen liittyvien tehtävien jakamisesta maistraattien kesken.
9 §Kotikuntaa ja väestökirjanpitokuntaa koskeva merkintä
Edellä 1 momentista poiketen myös muu ilmoituksen vastaanottanut maistraatti voi tehdä ilmoituksen johdosta tarvittavat merkinnät väestötietojärjestelmään, jos merkintä voidaan tehdä ilman lisäselvityksiä. Tarkemmat säännökset edellä tarkoitetuista ilmoituksista, joita koskevat merkinnät maistraatti voi tehdä, ja maistraateista, jotka voivat tehdä merkinnät, annetaan valtiovarainministeriön asetuksella. Merkinnän tehnyt maistraatti vastaa tekemästään merkinnästä.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
13.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan holhoustoimesta 1 päivänä huhtikuuta 1999 annetun lain (442/1999) 47 a §:n 1 momentti ja 84 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 47 a §:n 1 momentti laissa 649/2007, seuraavasti:
47 a §Jos se on holhousviranomaisen työn tasaamiseksi tarkoituksenmukaista, valtiovarainministeriön asetuksella voidaan säätää, että holhousviranomaisen, joka 46 tai 47 §:n mukaan valvoo edunvalvojan toimintaa, on siirrettävä 56 §:ssä tarkoitettuja tilintarkastustehtäviä toisen holhousviranomaisen suoritettaviksi. Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään tarkemmin tilintarkastustehtäviä siirtävistä ja vastaanottavista holhousviranomaisista, vuosittain siirrettävien tilintarkastustehtävien määristä sekä muutoin siirron toteuttamisesta. Ennen asetuksen antamista on sekä tilintarkastustehtävän siirtävälle että sen vastaanottavalle holhousviranomaiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
84 §
Holhoustoimen sisällöstä ja sen kehittämisestä huolehtii oikeusministeriö. Holhousviranomaisten hallinnollinen ohjaus ja kehittäminen kuuluu valtiovarainministeriölle.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
14.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä 1 päivänä huhtikuuta 1999 annetun lain (443/1999) 6 §:n 1 momentti seuraavasti:
6 §Korvaus edunvalvontapalveluiden tuottamisesta
Edunvalvontapalvelun tuottajalle maksetaan korvaus valtion varoista valtiovarainministeriön vahvistamien perusteiden mukaan. Korvaus määrätään siten, että se vastaa palveluiden tarkoituksenmukaisesta tuottamisesta aiheutuvia keskimääräisiä kustannuksia.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
15.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan Kainuun hallintokokeilusta 9 päivänä toukokuuta 2003 annetun lain (343/2003) 6 § ja 45 §:n 1 ja 2 momentti seuraavasti:
6 §Kansallinen kehittämisrahoitus
Valtion talousarvioon otetaan työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan määräraha kokeilualueen kehittämistä varten (Kainuun kehittämisraha).
45 §Kokeilun seuranta
Valtiovarainministeriön tehtävänä on seurata ja arvioida hallintokokeilun edistymistä, seurata Kainuun kehitystä sekä valtion toimenpiteiden vaikutuksia Kainuussa.
Kuntien, maakunnan ja valtion viranomaisten on annettava valtiovarainministeriölle tarpeelliset tiedot kokeilun ja eri toimenpiteiden seuraamiseksi ja arvioimiseksi.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
16.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan maistraattien eräistä henkilörekistereistä 4 päivänä helmikuuta 2005 annetun lain (57/2005) 3 §:n 3 momentti seuraavasti:
3 §Tietojen julkisuus ja luovuttaminen
Valtiovarainministeriön päätöksellä nimettävä maistraatti voi antaa luvan saada rekisterien tietoja teknisen käyttöyhteyden välityksellä sellaiselle valtion tai kunnan viranomaiselle, yhteisölle tai elinkeinonharjoittajalle, joka toiminnassaan jatkuvasti tarvitsee rekisterin tietoja hyväksyttävää tarkoitusta varten. Ennen luvan myöntämistä hakijan on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti. Rekistereihin talletettuja tietoja käsiteltäessä on noudatettava, mitä henkilötietolaissa säädetään.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
17.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan vesikulkuneuvorekisteristä 10 päivänä marraskuuta 2006 annetun lain (976/2006) 3 §:n 3 ja 5 momentti seuraavasti:
3 §Viranomaiset
Rekisterinpidon yleisestä ohjauksesta vastaa liikenne- ja viestintäministeriö. Rekisterinpidon hallinnollinen ohjaus ja kehittäminen kuuluu valtiovarainministeriölle.
Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan vesikulkuneuvorekisterin pitämiseen kuuluvia tehtäviä määrätä nimetyn maistraatin tehtäväksi.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
18.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Sisäasiainministeriöstä valtiovarainministeriöön 1 päivänä tammikuuta 2008 siirtyviä tehtäviä hoitava virka- ja työsopimussuhteinen henkilöstö ja vastaavat virat siirtyvät tämän lain voimaantullessa valtiovarainministeriöön. Määräaikaisia tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy valtiovarainministeriön palvelukseen määräaikaisen palvelussuhteensa keston ajaksi.
Virkojen siirtymiseen ei tarvita asianomaisen virkamiehen suostumusta. Siirtyvä henkilöstö säilyttää palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa siirtymähetkellä. Valtiovarainministeriön palkkausjärjestelmän mukaista kuukausipalkkaa korkeampi palkkaus turvataan edellyttäen, että henkilön tehtävät valtiovarainministeriössä vastaavat vaativuudeltaan vähintään hänen tehtäviään sisäasiainministeriössä. Henkilöllä on tällöin oikeus sisäasiainministeriössä maksetun ja valtiovarainministeriössä maksettavan kuukausipalkan erotuksen määräiseen palkanlisään.
Jos viran tehtävät muuttuvat olennaisesti ja sen tilalle perustetaan uusi virka, voidaan uusi virka täyttää ilman haettavaksi julistamista. Valtion virkamieslain (750/1994) 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu uusi virka on kuitenkin julistettava haettavaksi.
2 §Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2007
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Ministeri
Mari Kiviniemi