Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 238/2006
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tapaturmavakuutuslain, liikennevakuutuslain, potilasvahinkolain, ympäristövahinkovakuutuksesta annetun lain ja eräiden potilasvahinkokorvausten sitomisesta palkkatasoon annetun lain muuttamisesta

StVM 44/2006

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan yhtenäistettäviksi säännökset, jotka koskevat eräiden tapaturmavakuutuslain, liikennevakuutuslain, potilasvahinkolain, ympäristövahinkovakuutuksesta annetun lain sekä eräiden potilasvahinkokorvausten sitomisesta palkkatasoon annetun lain perusteella maksettavien korotusten, korvausten ja maksujen rahoitusta jakojärjestelmäperiaatteella. Tällaisia korotuksia, korvauksia ja maksuja ovat muun muassa ansionmenetyksen ja pysyvän haitan korvauksiin maksettavat indeksikorotukset sekä ne sairaanhoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen kustannukset, jotka maksetaan kymmenen vuoden kuluttua vahingon sattumisesta. Vakuutusyhtiöt osallistuvat jakojärjestelmän rahoittamiseen vuosittain vakuutusmaksutulonsa mukaan määräytyvällä jakojärjestelmämaksulla.

Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen jakojärjestelmän toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä huolehtisi Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. Liikennevakuutuksen osalta toimeenpanotehtävistä huolehtisi Liikennevakuutuskeskus, potilasvakuutuksen osalta Potilasvakuutuskeskus sekä ympäristövahinkovakuutuksen osalta Ympäristövakuutuskeskus. Muutokset tehtäisiin tapaturmavakuutuslakiin, liikennevakuutuslakiin, potilasvahinkolakiin, ympäristövahinkovakuutuksesta annettuun lakiin ja eräiden potilasvahinkokorvausten sitomisesta palkkatasoon annettuun lakiin.

Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila

Lakisääteistä tapaturmavakuutusta (työtapaturma- ja ammattitautivakuutus) harjoittavan vakuutusyhtiön on eräin poikkeuksin rahastoitava etukäteen työtapaturmassa vahingoittuneelle ja ammattitautiin sairastuneelle työntekijälle ja hänen edunsaajilleen tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaan maksettavaksi tulevat korvaukset. Sama koskee liikennevakuutuslain (279/1959) mukaisen liikennevakuutuksen, potilasvahinkolain (585/1986) mukaisen potilasvakuutuksen ja ympäristövahinkovakuutuksesta annetun lain (81/1998) mukaisen ympäristövahinkovakuutuksen korvauksia. Merkittävän osan vakuutusyhtiön vastuuvelasta muodostavat näissä vakuutuslajeissa vahingoittuneelle tai hänen omaisilleen ansionmenetyskorvauksena maksettavien elinikäisten eläkkeiden pääoma-arvot.

Kaikkia edellä mainittujen lakien mukaisia korvauksia ei rahastoida etukäteen, vaan osa niistä rahoitetaan niin sanotulla jakojärjestelmällä. Jakojärjestelmään kuuluvat korvaukset (jakojärjestelmäkorvaukset) katetaan niiden vuosittaista tarvetta vastaavalla jakojärjestelmämaksulla. Vakuutusyhtiöt voivat sisällyttää sen vakuutuksenottajilta perimäänsä vakuutusmaksuun. Jakojärjestelmän käytön tarkoituksena on jättää vakuutusyhtiön taseen ulkopuolelle rahastoimattomaksi eräksi vakuuttamiskelvottomana pidetty riski, joka liittyy ansiotason, elinkustannusten ja sairaanhoitokustannusten inflaation pitkän aikavälin (vuosikymmeniä) ennustamiseen.

Jakojärjestelmäkorvauksia ovat edellä mainittujen lakisääteisten vakuutuslajien eläkemuotoisten korvausten indeksikorotukset sekä lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen yli kymmenen vuotta vahingon sattumisen jälkeen maksettavat sairaanhoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen kulukorvaukset samoin kuin eräät muut korvausten korotukset siten kuin kutakin vakuutuslajia koskevissa laeissa säädetään.

Vuosittain maksettavan eläkkeen määrä on sidottu työntekijäin eläkelain (395/1961) 9 §:ssä säädettyyn työeläkeindeksiin. Maksettava eläke muodostuu vahingon sattumishetken ansiotasoon perustuvasta perusmäärästä ja sen päälle vuosittain lisättävästä, työeläkeindeksin mukaan kertyvästä indeksikorotuksesta. Indeksikorotukset rahoitetaan jakojärjestelmällä. Vakuutusyhtiön korvausvastuuseen jää eläkkeestä rahastoitavaksi perusmäärän pääoma-arvo, johon ei sisälly inflaatioriskiä.

Kullakin edellä mainitulla vakuutuslajilla on omaan erityislainsäädäntöön perustuva jakojärjestelmä. Maatalousyrittäjien eläkelaitos ja Valtiokonttori eivät osallistu jakojärjestelmään.

Kullakin vakuutuslajilla on myös oma keskusyhteisö, jonka jäsenenä jokaisen kyseistä vakuutuslajia harjoittavan vakuutusyhtiön on lain mukaan oltava ja joka huolehtii vakuutuslajin jakojärjestelmän toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä. Keskusyhteisöjä ovat Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL), Liikennevakuutuskeskus (LVK), Potilasvakuutuskeskus (PVK) ja Ympäristövakuutuskeskus (YVK). Jakojärjestelmällä rahoitettavat korvaukset ja korotukset suorittaa vahingoittuneelle se vakuutusyhtiö, jonka myöntämän vakuutuksen perusteella vahingoittuneella on oikeus saada muukin korvaus taikka keskusyhteisö silloin, kun se on lain mukaan velvollinen korvaamaan vahingon.

1.1. Lakisääteinen tapaturmavakuutus

Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen jakojärjestelmästä säädetään tapaturmavakuutuslain 60 § 6 momentissa. Tarkempia säännöksiä on annettu asetuksella tapaturmavakuutuslain 60 §:n 6 momentissa tarkoitettujen korotusten ja korvausten tasauksen tilittämisestä (1046/1998) sekä sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä vakuutuslaitosten osallistumisesta tapaturmavakuutuslain 60 §:n 6 momentissa tarkoitettuihin korotuksiin ja korvauksiin (1085/1998).

TVL vahvistaa ja ilmoittaa lakisääteistä tapaturmavakuutusta harjoittaville vakuutusyhtiöille vuosittaisen vakuutusyhtiökohtaisen jakojärjestelmämaksun suuruuden, vakuutusyhtiöiden keskenään maksamat jakojärjestelmämaksuja ja -korvauksia koskevat ennakkotasaukset sekä lopulliset tasaukset. Jakojärjestelmämaksun suuruus perustuu TVL:n tekemään arvioon seuraavan vuoden jakojärjestelmäkorvausten määrästä. TVL:n jakojärjestelmämaksua koskevassa ilmoituksessa otetaan huomioon jakojärjestelmämaksujen ja -korvausten erotuksena aiempina vuosina syntynyt yli- tai alijäämä (jakojärjestelmäsaldo). Maksu jaetaan vakuutusyhtiöiden kesken sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti tapaturmavakuutuslain mukaisen vakuutuksen vakuutusmaksutulon osoittamassa suhteessa.

Työtapaturmavakuutuksen jakojärjestelmäkorvausten rahoituksessa noudatettavaa menettelyä ja jakojärjestelmäsaldoa koskevat säännökset ovat puutteelliset. Menettely perustuu osin yhteisesti sovittuun käytäntöön.

1.2. Liikennevakuutus

Liikennevakuutuksen jakojärjestelmästä säädetään liikennevakuutuslain 18 b §:ssä. Sen mukaan liikennevakuutusta harjoittavien vakuutusyhtiöiden on osallistuttava kunakin vuonna maksettaviin jakojärjestelmäkorvauksiin niiden samana vuonna Suomessa saamien liikennevakuutuksen vakuutusmaksutulojen mukaisessa suhteessa. Tämän toteuttamiseksi tarvittavat vakuutusyhtiöiden väliset korvausten tasaukset suorittaa LVK.

Kukin vakuutusyhtiö määrittelee itse vakuutusmaksujensa hinnoittelun yhteydessä, mikä osuus vakuutusmaksuista tarvitaan jakojärjestelmäkorvausten rahoittamiseen. Tätä koskevia viranomaissäädöksiä tai LVK:n ohjeita ei ole annettu.

1.3. Potilasvakuutus

Potilasvakuutuksen jakojärjestelmästä säädetään eräiden potilasvahinkokorvausten sitomisesta palkkatasoon annetun lain (255/1987) 3 §:n 2 momentissa. Sen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö antaa määräykset siitä, miten jatkuvien korvausten indeksikorotuksista vakuutusyhtiöille ja Potilasvakuutuskeskukselle vuosittain aiheutuvat kulut jaetaan vakuutusyhtiöiden ja Potilasvakuutuskeskuksen kesken niiden toiminnan laajuus huomioon ottaen. Näitä määräyksiä ei ole annettu. Edellä tarkoitettu jako on tapahtunut PVK:n jäsenyhtiöiden osallistuessa PVK:n sääntöjen mukaisesti PVK:n kulujen rahoittamiseen. PVK hoitaa potilasvahinkolain 5 §:n nojalla tämän lain mukaisen korvaustoiminnan.

Potilasvakuutuspoolin jäsenyhtiöittensä lukuun myöntämien vakuutusten (julkinen sektori) osalta pooli määrittelee vakuutusmaksujensa hinnoittelun yhteydessä, mikä osuus vakuutusmaksuista tarvitaan jakojärjestelmäkorvausten rahoittamiseen ja vakuutusyhtiöiden myöntämien vakuutusten osalta (yksityinen sektori) kukin vakuutusyhtiö määrittelee mainitun osuuden itse. Tätä koskevia viranomaismääräyksiä ei ole annettu. Yksityisen sektorin osalta mainittua osuutta koskeva tieto sisältyy poolin vuosittain suorittamaan ja jäsenyhtiöilleen toimittamaan riskitutkimukseen.

1.4. Ympäristövahinkovakuutus

Ympäristövahinkovakuutuksen jakojärjestelmästä säädetään ympäristövahinkovakuutuksesta annetun lain 21 §:n 3 momentissa. Sen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset siitä, miten jatkuvien korvausten indeksikorotuksista vakuutusyhtiöille ja Ympäristövakuutuskeskukselle vuosittain aiheutuvat kulut jaetaan vakuutusyhtiöiden ja keskuksen kesken niiden toiminnan laajuuden mukaan. Tarkempia määräyksiä ei ole annettu. Mainittuja korotuksia sisältäviä vahinkoja ei myöskään toistaiseksi ole ollut.

2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto antoivat vuonna 2002 asetuksen kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta (EY N:o 1606/2002; jäljempänä IAS-asetus). IAS-asetuksella velvoitetaan jäsenvaltioiden listautuneet yritykset tietyin poikkeuksin laatimaan konsernitilinpäätöksensä 1 päivänä tammikuuta 2005 ja sen jälkeen alkavilta tilikausilta IAS-/IFRS (International financial reporting standards) -standardien mukaisesti. Lisäksi jäsenvaltiot voivat sallia tai vaatia, että listautuneet yritykset laativat myös erillistilinpäätöksensä IAS-/IFRS-standardien mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat myös sallia tai vaatia, että muutkin kuin listautuneet yritykset laativat joko konsernitilinpäätöksen tai erillistilinpäätöksen tai molemmat IAS-/IFRS-standardien mukaisesti.

Suomessa listattujen vakuutusyhtiöiden on laadittava konsernitilinpäätöksensä IAS-/IFRS-standardien mukaisesti. Mikäli vakuutusyhtiö ei muodosta konsernia, vakuutusyhtiön on laadittava erillistilinpäätöksensä IAS-/IFRS-standardien mukaisesti. Myös muut kuin listatut vakuutusyhtiöt saavat laatia konsernitilinpäätöksensä IAS-/IFRS-standardien mukaisesti. Suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät kuitenkaan edellä mainittua poikkeusta lukuun ottamatta voi soveltaa IAS-/IFRS-standardeja erillistilinpäätöstensä laatimiseen.

Koska vakuutusyhtiöiden tilinpäätökset ovat olleet kansainvälisesti hyvin epäyhtenäisiä, International Accounting Standards Board (IASB) piti erittäin tärkeänä yhtenäisen kansainvälisen laskentakäytännön luomista. Vakuutussopimusstandardin antaminen kuitenkin viivästyi, mistä syystä IASB päätti antaa standardin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen standardi julkistettiin maaliskuussa 2004 (IFRS 4-vakuutussopimukset) ja sitä on sovellettu jo vuodelta 2005 laadittuihin IFRS-tilinpäätöksiin. Toisen vaiheen lopullisen standardin valmistelu käynnistyi uudelleen keväällä 2004. Lopullinen standardi annetaan aikaisintaan vuoden 2009 puolivälissä. IFRS 4-vakuutussopimusstandardissa määritellään vakuutussopimus. Jotta sopimus voidaan katsoa vakuutussopimukseksi, edellytetään, että siihen sisältyy muun muassa merkittävä vakuutusriski. Sopimukset, jotka eivät täytä IFRS 4-vakuutussopimuksen määritelmän ehtoja, on käsiteltävä tosiasiallisen sisältönsä mukaisesti.

Vakuutusvalvontavirasto antoi 17 marraskuuta 2005 kannanoton lakisääteisten vahinkovakuutuslajien jakojärjestelmän käsittelystä IFRS -tilinpäätöksessä (81/401/2005). Sen mukaan jakojärjestelmä olisi käsiteltävä kirjanpidossa kokonaan vakuutussopimuksesta erillisenä eränä. IAS-standardiin 18.7 sisältyvän määritelmän mukaan tuotoilla tarkoitetaan yhteisön tavanomaisesta toiminnasta tilikaudella koituvan taloudellisen hyödyn bruttomäärää, joka johtaa oman pääoman lisäykseen muutoin kuin omistajien tekemistä oman pääoman sijoituksista johtuen. Jakojärjestelmämaksua ei kannanoton mukaan katsottaisi yhtiön tuloksi IAS-standardin 18.8. perusteella, koska se ei ole yhteisön hyväksi koituvaa taloudellista hyötyä eikä se kasvata omaa pääomaa, vaan se katsottaisiin IAS-standardin 1.34 kohdan mukaan pääasiallista tuloa tuottavan toiminnan oheistoiminnaksi.

Vakuutusvalvontaviraston kannanoton mukaan on tärkeätä, että tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kerrotaan jakojärjestelmän oleellinen sisältö ja käsittely IFRS-tilinpäätöksessä. Vakuutusvalvontavirasto pitää lisäksi tarpeellisena kansallisen lainsäädännön tarkentamista siten, ettei se jätä tulkinnan mahdollisuuksia, miten jakojärjestelmään liittyvät vastuut jakautuvat lakisääteisten vakuutusjärjestelmien keskusyhteisöjen ja vakuutusyhtiöiden kesken.

Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen, potilasvakuutuksen ja ympäristövahinkovakuutuksen jakojärjestelmärahoitusta koskevat säännökset uudistettaisiin vastaamaan IAS/IFRS standardeista johtuvia vaatimuksia. Ehdotettavat säännökset olisivat mahdollisimman yhdenmukaisia lukuun ottamatta eräitä järjestelmäkohtaisista erityispiirteistä johtuvia poikkeuksia.

Muutoksilla täsmennettäisiin Vakuutusvalvontaviraston kannanoton mukaisesti jakojärjestelmän luonnetta kutakin vakuutuslajia koskevien jakojärjestelmäkorvausten yhteisenä ja vakuutusyhtiöiden kesken mahdollisimman neutraalina rahoitustapana. Vakuutusyhtiöt suorittaisivat keskusyhteisölle vuosittain jakojärjestelmämaksuna yhtä suuren vakuutusmaksutuloonsa suhteutetun osuuden ja keskusyhteisö vastaavasti maksaisi kullekin vakuutusyhtiölle sen jakojärjestelmäkorvauksiin vuosittain tarvitseman määrän.

Vakuutusyhtiöiden ja keskusyhteisöjen maksettavaksi tulevat suoritukset perustuisivat jakojärjestelmän kohdentumisvuonna maksettaviin keskusyhteisön arvioimiin ja vahvistamiin ennakoihin sekä lopulliseen maksuun, kun jakojärjestelmämaksujen ja -korvausten määrä kohdistumisvuoden tilinpäätöksen jälkeen olisi lopullisesti tiedossa.

Koska vuosittaisten jakojärjestelmämaksujen ja – korvausten määrät ennusteina eroaisivat toistaan, myös niiden erotuksena syntyvä yli- tai alijäämä (jakojärjestelmäsaldo) tasattaisiin ja maksettaisiin vakuutusyhtiöiden vakuutusmaksutulojen suhteessa.

Ylijäämäinen jakojärjestelmäsaldo kirjattaisiin vakuutusyhtiöissä velaksi jakojärjestelmälle ja alijäämäinen saldo saatavaksi jakojärjestelmältä. Jakojärjestelmäsaldoa seurattaisiin erikseen ja se otettaisiin huomioon tulevien jakojärjestelmämaksujen tasossa siten, että jakojärjestelmäsaldo olisi pidemmällä aikavälillä mahdollisimman vähän yli- tai alijäämäinen.

Ehdotettu vakuutusmaksutuloon perustuva vakuutusyhtiöiden jakojärjestelmämaksun jakosuhde takaa samalla sen, että vakuutuslajin harjoittamisen lopettanut vakuutusyhtiö (niin sanottu run-off yhtiö) ei osallistu jakojärjestelmän rahoitukseen, koska sille ei kirjaudu lainkaan vakuutusmaksutuloa. Jos vakuutusyhtiöiden vakuutusmaksutulo jäisi odotettua pienemmäksi vakuutusmaksuperusteinen jakojärjestelmäsaldoon rekisteröity alijäämä myös mahdollistaisi jakojärjestelmämaksun tason nostamisen seuraavana vuonna.

Myös vakuutusjärjestelmien keskusyhteisöjen vastuulla olevista vahingoista maksettavat jakojärjestelmäkorvaukset sisällytettäisiin jakojärjestelmään.

3. Esityksen vaikutukset

Esityksellä yhtenäistettäisiin lakisääteisen vakuutuksen eri vakuutuslajien jakojärjestelmärahoitusta koskevat säännökset ja menettely. Ehdotetut muutokset myös selkeyttäisivät jakojärjestelmän luonnetta rahoitusjärjestelmänä IFRS -tilinpäätösten kannalta ja lisäisivät samalla järjestelmän läpinäkyvyyttä.

Lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa on jo nykyisin käytössä saldojärjestelmä. Sen vuoksi ehdotuksen vaikutukset jäisivät vakuutusmaksutasoon suhteutettujen jakojärjestelmämaksujen ennustamiseen ja saldon määräämismenettelyyn liittyviksi. Koska vakuutusyhtiökohtainen jakojärjestelmämaksu on aiempina vuosina perustunut päivärahatapausten mukaiseen vakuutusyhtiöiden keskinäiseen jakosuhteeseen, tulee vakuutusyhtiökohtainen vakuutusmaksutaso kuitenkin jossain määrin muuttumaan vakuutusmaksuperusteiseen jakosuhteeseen siirryttäessä. Jakojärjestelmämaksujen kokonaistasoon esityksellä ei kuitenkaan ole vaikutusta.

Liikennevakuutuksen osalta esityksellä säädettäisiin nykyisestä poiketen myös siitä, mikä osuus vakuutusmaksuista tarvitaan jakojärjestelmäkorvausten rahoittamiseen sekä siitä, miten muodostuvaa saldoa seuraavina vuosina käytetään. Muutokset nykyiseen menettelyyn johtuisivat ainoastaan muodostuvan saldon määrästä.

Potilasvakuutuksen ja ympäristövahinkovakuutuksen osalta nykyiset säädökset sisältävät ainoastaan periaatteen, jonka mukaan vakuutusyhtiöt osallistuvat jakojärjestelmäkorvauksiin. Ehdotukseen sisältyvät tarkemmat säännökset. Ehdotuksen mukaan säädettäisiin myös siitä, mikä osuus vakuutusmaksuista tarvitaan jakojärjestelmäkorvausten rahoittamiseen sekä siitä, miten muodostuvaa saldoa seuraavina vuosina käytetään. Muutokset nykyiseen menettelyyn johtuisivat lähinnä muodostuvan saldon määrästä. Potilasvakuutuksen osalta myös vakuutusyhtiöiden osuudet jakojärjestelmäkorvauksista tulisivat poikkeamaan nykyisen käytännön mukaisista sen johdosta, että osuuksien määritysperustetta täsmennettäisiin.

Esityksellä ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia.

4. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä virkatyönä. Valmisteluun ovat osallistuneet Vakuutusvalvontaviraston, Tapaturmavakuutuslaitosten liiton, Liikennevakuutuskeskuksen, Potilasvakuutuskeskuksen ja Ympäristövakuutuskeskuksen edustajat.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotusten perustelut

1.1. Tapaturmavakuutuslaki

60 b §. Pykälä on uusi ja sillä korvataan nykyisen lain 60 §:n 6 momentin säännökset. Uuteen pykälään on selkeyden vuoksi koottu kaikki jakojärjestelmää koskevat lainsäännökset.

Pykälän 1 momentissa säädetään vakuutusyhtiöiden velvollisuudesta osallistua jakojärjestelmään ja sen rahoitukseen sekä siitä, mitä korvauksia jakojärjestelmä koskee. Siinä myös määritellään jakojärjestelmän rahoituksessa käytettävä vakuutusyhtiöiden keskinäinen jakosuhde, joka on tapaturmavakuutuslain mukaisen vakuutuksen tuloslaskelman mukainen vakuutusmaksutulo.

Pykälän 2 momentissa säädetään Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tehtäväksi ilmoittaa vakuutusyhtiöille jakojärjestelmän rahoituksen perusteena oleva suhdeluku ja luvun määrittämisen perusteista. Suhdeluku osoittaa kuinka suuri osuus vakuutusyhtiön on käytännössä varattava perimästään vakuutusmaksutulosta jakojärjestelmän rahoitusta varten. Lisäksi momentissa määritellään pykälässä käytettävät keskeiset käsitteet (jakojärjestelmävuosi, jakojärjestelmämaksut, jakojärjestelmäkorvaukset ja jakojärjestelmäsaldo). Tarkemmat säännökset jakojärjestelmäsaldon huomioon ottamisesta suhdelukua määrättäessä annettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Pykälän 3 momentissa säädetään vakuutusyhtiökohtaisen jakojärjestelmämaksun määräytymisestä, jakojärjestelmäsaldon kohdistamisesta vakuutusyhtiöille ja saldon luonteesta vakuutusyhtiön taseessa.

Pykälän 4 momentissa säädetään Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tehtäväksi tehdä vuosittain ennakkoarvio liiton ja vakuutusyhtiöiden jakojärjestelmävuonna maksettaviksi tulevien jakojärjestelmäkorvausten sekä vakuutusyhtiökohtaisten jakojärjestelmämaksujen ja jakojärjestelmäsaldojen määristä. Ennakkoarvion perusteista säädettäisiin tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Pykälän 5 momentissa säädetään liiton tehtäväksi lopullisten jakojärjestelmäerien vahvistaminen yhtiöistä saatujen tietojen perusteella.

Pykälän 6 momentissa säädetään vakuutusyhtiöiden velvollisuudesta maksaa ennakkoarvion mukainen ja lopullinen jakojärjestelmämaksu Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle sekä vastaavasti liiton velvollisuudesta tilittää ennakkoarvion mukaiset ja lopulliset jakojärjestelmäkorvaukset vakuutusyhtiöille. Koska jakojärjestelmämaksujen määrä perustuu arviointia edellyttävään 2 momentin mukaiseen suhdelukuun, on vakuutusyhtiöiden samalla maksettava liitolle jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutuloaan vastaava osuus jakojärjestelmävuonna syntyneestä jakojärjestelmäsaldon mahdollisesta alijäämästä, jotta liitto voi tilittää tarvittavat jakojärjestelmäkorvaukset vakuutusyhtiöille. Vastaavasti, jos jakojärjestelmävuonna syntynyt jakojärjestelmäsaldo on ylijäämäinen, on liiton tilitettävä tämä ylijäämä vakuutusyhtiöille niiden jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutulojen suhteessa.

Niin ikään jakojärjestelmävuotta edeltäviltä vuosilta kertynyt jakojärjestelmäsaldo on tasattava vakuutusyhtiöiden keskinäisin liiton välittämin suorituksin siten, että vakuutusyhtiökohtainen jakojärjestelmäsaldo vastaa jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutulon jakautumista vakuutusyhtiöiden kesken. Vakuutusyhtiökohtainen jakojärjestelmäsaldo määritellään 3 momentissa siten, että se muodostuu vakuutusyhtiön jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutuloa vastaavasta osuudesta jakojärjestelmävuoden loppuun mennessä kertyneestä jakojärjestelmäsaldosta. Näin ollen edellä kuvattu yhtiön osuus jakojärjestelmävuonna syntyneestä jakojärjestelmäsaldosta oikaistuna jakojärjestelmävuotta edeltäneiltä vuosilta kertyneen saldon yhtiökohtaisten vakuutusmaksutulojen keskinäisestä muutoksesta johtuvalla saldon tasauksella vastaa vakuutusyhtiökohtaisen jakojärjestelmäsaldon muutosta jakojärjestelmävuonna. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton omaan taseeseen ei näin ollen mainittujen suoritusten jälkeen jää saamis- tai velkasaldoja, vaan liitto ainoastaan välittää jakojärjestelmää koskevan rahoituksen vakuutusyhtiöiden kesken.

Pykälän 7 momentissa säädetään maksettavien ennakoiden ja lopullisten suoritusten erotukselle maksettavasta korosta. Korkokautena on vuosi jakojärjestelmävuoden puolivälistä seuraavan vuoden puoliväliin, jonka katsotaan riittävällä tarkkuudella vastaavan näiden suoritusten keskimääräistä aikaväliä. Korkona käytetään jakojärjestelmävuoden heinäkuun 1 päivänä voimassa ollutta korkolain (633/1982) 12 §:n mukaista viitekorkoa. Se on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen mainittua päivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön.

1.2. Liikennevakuutuslaki

18 b §. Pykälän sanamuoto muutettaisiin vastaamaan ehdotettua tapaturmavakuutuslain 60 b §:ää muuten kuin ensimmäisen momentin osalta.

Pykälän 1 momentissa säädetään vakuutusyhtiöiden velvollisuudesta osallistua liikennevakuutuksen jakojärjestelmään ja sen rahoitukseen sekä siitä, mitä korvauksia jakojärjestelmä koskee. Siinä myös määritellään jakojärjestelmän rahoituksessa käytettävä vakuutusyhtiöiden keskinäinen jakosuhde, joka on liikennevakuutuslain mukaisen vakuutuksen tuloslaskelman mukainen vakuutusmaksutulo.

Pykälän 2 momentissa säädetään Liikennevakuutuskeskuksen tehtävästä ilmoittaa vakuutusyhtiöille liikennevakuutuksen jakojärjestelmän rahoituksen perusteena oleva suhdeluku ja luvun määrittämisen perusteista edellä tapaturmavakuutuslain 60 b §:n 2 momenttiin ehdotetulla tavalla. Momentissa määritellään lisäksi pykälässä käytettävät keskeiset käsitteet. Tarkemmat säännökset jakojärjestelmäsaldon huomioon ottamisesta suhdelukua määrättäessä annettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Pykälän 3 momentissa säädetään vakuutusyhtiökohtaisen jakojärjestelmämaksun määräytymisestä, jakojärjestelmäsaldon kohdistamisesta vakuutusyhtiöille ja saldon luonteesta vakuutusyhtiön taseessa.

Pykälän 4 momentissa säädetään Liikennevakuutuskeskuksen tehtäväksi tehdä vuosittain ennakkoarvio keskuksen ja vakuutusyhtiöiden jakojärjestelmävuonna maksettaviksi tulevien jakojärjestelmäkorvausten sekä vakuutusyhtiökohtaisten jakojärjestelmämaksujen ja jakojärjestelmäsaldojen määristä. Ennakkoarvion perusteista säädettäisiin tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Pykälän 5 momentissa säädetään Liikennevakuutuskeskuksen tehtäväksi lopullisten jakojärjestelmäerien vahvistaminen yhtiöistä saatujen tietojen perusteella.

Pykälän 6 momentissa säädetään vakuutusyhtiöiden velvollisuudesta maksaa ennakkoarvion mukainen ja lopullinen jakojärjestelmämaksu Liikennevakuutuskeskukselle sekä vastaavasti keskuksen velvollisuudesta tilittää ennakkoarvion mukaiset ja lopulliset jakojärjestelmäkorvaukset vakuutusyhtiöille tapaturmavakuutuslain 60 b §:n 6 momenttiin ehdotetun mukaisesti. Liikennevakuutusyhtiöiden on tapaturmavakuutusta vastaavalla tavalla maksettava Liikennevakuutuskeskukselle jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutuloaan vastaava osuus jakojärjestelmävuonna syntyneestä jakojärjestelmäsaldon mahdollisesta alijäämästä, jotta keskus voi tilittää tarvittavat jakojärjestelmäkorvaukset vakuutusyhtiöille. Vastaavasti, jos jakojärjestelmävuonna syntynyt jakojärjestelmäsaldo on ylijäämäinen, on keskuksen tilitettävä tämä ylijäämä vakuutusyhtiöille niiden jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutulojen suhteessa.

Tapaturmavakuutuslain 60 b §:n 6 momenttia vastaavasti on myös jakojärjestelmävuotta edeltäviltä vuosilta kertynyt jakojärjestelmäsaldo tasattava vakuutusyhtiöiden keskinäisin Liikennevakuutuskeskuksen välittämin suorituksin siten, että vakuutusyhtiökohtainen jakojärjestelmäsaldo vastaa jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutulon jakautumista vakuutusyhtiöiden kesken. Vakuutusyhtiökohtainen jakojärjestelmäsaldo määritellään 3 momentissa siten, että se muodostuu vakuutusyhtiön jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutuloa vastaavasta osuudesta jakojärjestelmävuoden loppuun mennessä kertyneestä jakojärjestelmäsaldosta. Edellä kuvattu yhtiön osuus jakojärjestelmävuonna syntyneestä jakojärjestelmäsaldosta oikaistuna jakojärjestelmävuotta edeltäneiltä vuosilta kertyneen saldon yhtiökohtaisten vakuutusmaksutulojen keskinäisestä muutoksesta johtuvalla saldon tasauksella vastaa vakuutusyhtiökohtaisen jakojärjestelmäsaldon muutosta jakojärjestelmävuonna. Liikennevakuutuskeskuksen omaan taseeseen ei mainittujen suoritusten jälkeen jää saamis- tai velkasaldoja, vaan keskus ainoastaan välittää jakojärjestelmää koskevan rahoituksen vakuutusyhtiöiden kesken.

Pykälän 7 momentissa säädetään edellä ehdotettua tapaturmavakuutuslain 60 b §:n 7 momenttia vastaavasti maksettavien ennakoiden ja lopullisten suoritusten erotukselle maksettavasta korosta.

1.3. Potilasvahinkolaki

10 b §. Pykälä on uusi ja sillä korvataan eräiden potilasvahinkokorvausten sitomisesta palkkatasoon annetun lain 3 §:n 2 momentti. Pykälä ehdotetaan vastaamaan tapaturmavakuutuslain 60 b §:ää muuten kuin niiltä osin, joissa on huomioitava, että Potilasvakuutuskeskus potilasvahinkolain 5 §:n perusteella suorittaa kaikki jakojärjestelmäkorvaukset.

Pykälän 1 momentissa säädetään vakuutusyhtiöiden velvollisuudesta osallistua jakojärjestelmään ja sen rahoitukseen sekä siitä, mitä korvauksia jakojärjestelmä koskee. Siinä myös määritellään jakojärjestelmän rahoituksessa käytettävä vakuutusyhtiöiden keskinäinen jakosuhde, joka on potilasvahinkolain mukaisen vakuutuksen tuloslaskelman mukainen vakuutusmaksutulo.

Pykälän 2 momentissa säädetään Potilasvakuutuskeskuksen tehtäväksi ilmoittaa tapaturma- ja liikennevakuutusta vastaavalla tavalla potilasvakuutusta harjoittaville vakuutusyhtiöille jakojärjestelmän rahoituksen perusteena oleva suhdeluku ja luvun määrittämisen perusteista. Lisäksi momentissa määritellään pykälässä käytettävät keskeiset käsitteet. Tarkemmat säännökset jakojärjestelmäsaldon huomioon ottamisesta suhdelukua määrättäessä annettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Pykälän 3 momentissa säädetään vakuutusyhtiökohtaisen jakojärjestelmämaksun määräytymisestä, jakojärjestelmäsaldon kohdistamisesta vakuutusyhtiöille ja saldon luonteesta vakuutusyhtiön taseessa.

Pykälän 4 momentissa säädetään Potilasvakuutuskeskuksen tehtäväksi tehdä vuosittain ennakkoarvio keskuksen jakojärjestelmävuonna maksettaviksi tulevien jakojärjestelmäkorvausten sekä vakuutusyhtiökohtaisten jakojärjestelmämaksujen ja jakojärjestelmäsaldojen määristä. Ennakkoarvion perusteista säädettäisiin tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Pykälän 5 momentissa säädetään Potilasvakuutuskeskuksen tehtäväksi lopullisten jakojärjestelmäerien vahvistaminen yhtiöistä saatujen tietojen perusteella.

Pykälän 6 momentissa säädetään vakuutusyhtiöiden velvollisuudesta maksaa ennakkoarvion mukainen ja lopullinen jakojärjestelmämaksu Potilasvakuutuskeskukselle. Koska jakojärjestelmämaksujen määrä perustuu arviointia edellyttävään 2 momentin mukaiseen suhdelukuun, on vakuutusyhtiöiden samalla maksettava keskukselle jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutuloaan vastaava osuus jakojärjestelmävuonna syntyneestä jakojärjestelmäsaldon mahdollisesta alijäämästä. Vastaavasti, jos jakojärjestelmävuonna syntynyt jakojärjestelmäsaldo on ylijäämäinen, on keskuksen tilitettävä tämä ylijäämä vakuutusyhtiöille niiden jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutulojen suhteessa.

Jakojärjestelmävuotta edeltäviltä vuosilta kertynyt jakojärjestelmäsaldo on tasattava tapaturma- ja liikennevakuutusta vastaavalla tavalla vakuutusyhtiöiden keskinäisin Potilasvakuutuskeskuksen välittämin suorituksin siten, että vakuutusyhtiökohtainen jakojärjestelmäsaldo vastaa jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutulon jakautumista vakuutusyhtiöiden kesken. Vakuutusyhtiökohtainen jakojärjestelmäsaldo määritellään 3 momentissa siten, että se muodostuu vakuutusyhtiön jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutuloa vastaavasta osuudesta jakojärjestelmävuoden loppuun mennessä kertyneestä jakojärjestelmäsaldosta. Edellä kuvattu yhtiön osuus jakojärjestelmävuonna syntyneestä jakojärjestelmäsaldosta oikaistuna jakojärjestelmävuotta edeltäneiltä vuosilta kertyneen saldon yhtiökohtaisten vakuutusmaksutulojen keskinäisestä muutoksesta johtuvalla saldon tasauksella vastaa vakuutusyhtiökohtaisen jakojärjestelmäsaldon muutosta jakojärjestelmävuonna. Potilasvakuutuskeskuksen omaan taseeseen ei mainittujen suoritusten jälkeen jää saamis- tai velkasaldoja, vaan keskus ainoastaan välittää jakojärjestelmää koskevan rahoituksen vakuutusyhtiöiden kesken.

Pykälän 7 momentissa säädetään edellä ehdotettua tapaturmavakuutuslain 60 b §:n 7 momenttia vastaavasti maksettavien ennakoiden ja lopullisten suoritusten erotukselle maksettavasta korosta.

1.4. Laki ympäristövahinkovakuutuksesta

21 §. Pykälän 3 momentin toinen virke ehdotetaan poistettavaksi ja korvattavaksi uudella 21 a §:llä.

21 a §. Pykälä on uusi. Pykälä ehdotetaan vastaamaan tapaturmavakuutuslain 60 b §:ää ja liikennevakuutuslain 18 b §:ää.

Pykälän 1 momentissa säädetään vakuutusyhtiöiden velvollisuudesta osallistua jakojärjestelmään ja jakojärjestelmän rahoitukseen sekä siitä mitä korvauksia jakojärjestelmä koskee. Siinä myös määritellään jakojärjestelmän rahoituksessa käytettävä vakuutusyhtiöiden välinen jakosuhde eli ympäristövahinkovakuutuksesta annetun lain mukaisen vakuutuksen tuloslaskelman mukainen vakuutusmaksutulo.

Pykälän 2 momentissa säädetään Ympäristövakuutuskeskuksen tehtäväksi ilmoittaa vakuutusyhtiöille jakojärjestelmän rahoituksen perusteena oleva suhdeluku ja luvun määrittämisen perusteista. Lisäksi momentissa määritellään pykälässä käytettävät keskeiset käsitteet. Tarkemmat säännökset jakojärjestelmäsaldon huomioon ottamisesta suhdelukua määrättäessä annettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Pykälän 3 momentissa säädetään vakuutusyhtiökohtaisen jakojärjestelmämaksun määräytymisestä, jakojärjestelmäsaldon kohdistamisesta vakuutusyhtiöille ja saldon luonteesta vakuutusyhtiön taseessa.

Pykälän 4 momentissa säädetään Ympäristövakuutuskeskuksen tehtäväksi tehdä vuosittain ennakkoarvio tapaturma- ja liikennevakuutusta vastaavalla tavalla vakuutusyhtiöiden jakojärjestelmävuonna maksettaviksi tulevien jakojärjestelmäkorvausten sekä vakuutusyhtiökohtaisten jakojärjestelmämaksujen ja jakojärjestelmäsaldojen määristä. Ennakkoarvion perusteista säädettäisiin tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Pykälän 5 momentissa säädetään Ympäristövakuutuskeskuksen tehtäväksi lopullisten jakojärjestelmäerien vahvistaminen yhtiöistä saatujen tietojen perusteella.

Pykälän 6 momentissa säädetään tapaturma- ja liikennevakuutusta vastaavalla tavalla vakuutusyhtiöiden velvollisuudesta maksaa ennakkoarvion mukainen ja lopullinen jakojärjestelmämaksu Ympäristövakuutuskeskukselle sekä vastaavasti keskuksen velvollisuudesta tilittää ennakkoarvion mukaiset ja lopulliset jakojärjestelmäkorvaukset vakuutusyhtiöille. Tapaturma- ja liikennevakuutusta vastaavasti on vakuutusyhtiöiden myös maksettava keskukselle jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutuloaan vastaava osuus jakojärjestelmävuonna syntyneestä jakojärjestelmäsaldon mahdollisesta alijäämästä ja vastaavasti keskuksen on tilitettävä mahdollinen ylijäämä vakuutusyhtiöille niiden jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutulojen suhteessa.

Jakojärjestelmävuotta edeltäviltä vuosilta kertynyt jakojärjestelmäsaldo on tasattava vakuutusyhtiöiden keskinäisin Ympäristövakuutuskeskuksen välittämin suorituksin siten, että vakuutusyhtiökohtainen jakojärjestelmäsaldo vastaa jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutulon jakautumista vakuutusyhtiöiden kesken. Vakuutusyhtiökohtainen jakojärjestelmäsaldo määritellään ehdotetussa 3 momentissa siten, että se muodostuu vakuutusyhtiön jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutuloa vastaavasta osuudesta jakojärjestelmävuoden loppuun mennessä kertyneestä jakojärjestelmäsaldosta. Näin ollen edellä kuvattu yhtiön osuus jakojärjestelmävuonna syntyneestä jakojärjestelmäsaldosta oikaistuna jakojärjestelmävuotta edeltäneiltä vuosilta kertyneen saldon yhtiökohtaisten vakuutusmaksutulojen keskinäisestä muutoksesta johtuvalla saldon tasauksella vastaa vakuutusyhtiökohtaisen jakojärjestelmäsaldon muutosta jakojärjestelmävuonna. Ympäristövakuutuskeskuksen omaan taseeseen ei mainittujen suoritusten jälkeen jää saamis- tai velkasaldoja, vaan keskus ainoastaan välittää jakojärjestelmää koskevan rahoituksen vakuutusyhtiöiden kesken.

Pykälän 7 momentissa säädetään edellä ehdotettua tapaturmavakuutuslain 60 b §:n 7 momenttia vastaavasti maksettavien ennakoiden ja lopullisten maksujen erotukselle maksettavasta korosta.

1.5. Laki eräiden potilasvahinkokorvausten sitomisesta palkkatasoon

3 §. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin säännökset, jotka korvautuvat potilasvahinkolain 10 b §:ään ehdotettavilla säännöksillä.

2. Voimaantulo

Lait ehdotetaan tulemaan voimaan tammikuun 1 päivänä 2007. Tapaturmavakuutuslakiin, liikennevakuutuslakiin, potilasvahinkolakiin ja ympäristövahinkovakuutuksesta annettuun lakiin ehdotettuja jakojärjestelmää koskevia muutoksia sovellettaisiin vuonna 2007 ja sen jälkeen jakojärjestelmällä rahoitettaviin korotuksiin, korvauksiin ja maksuihin.

Tapaturmavakuutuslain voimaantulosäännöksessä otettaisiin huomioon se, että jakojärjestelmävuotta 2007 edeltävien vuosien jakojärjestelmärahoitus vahvistetaan nykyisin voimassa olevien säännösten mukaisesti ja että vuotta 2007 edeltäviltä vuosilta kertynyt jakojärjestelmäsaldo on jaettu vakuutusyhtiöiden kesken niiden korvausvastuiden mukaisessa suhteessa, joista on vähennetty tasoitusvastuu ja yhteistakuuerä. Lain 60 b §:n 2 momentin mukaisena jakojärjestelmävuoden 2007 jakojärjestelmämaksua koskevana suhdelukuna käytettäisiin lukua, joka vastaa suuruudeltaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton toukokuussa 2006 nykyisten säännösten perusteella tekemän ennakkoilmoituksen mukaista lukua. Luku on käytännössä määrätty samoin perustein kuin ehdotetussa 60 b §:n 2 momentissa säädetään.

Liikennevakuutuslain, potilasvahinkolain sekä ympäristövahinkovakuutuksesta annetun lain voimaantulosäännöksessä otettaisiin huomioon se, että jakojärjestelmävuotta 2007 edeltävien vuosien jakojärjestelmärahoitus vahvistetaan nykyisen käytännön mukaisesti. Tapaturmavakuutuksesta poiketen voimaantulosäännöksessä huomioitaisiin se, että vuotta 2007 edeltäviltä vuosilta ei ole kertynyttä jakojärjestelmäsaldoa.

Liikennevakuutuslain 18 b §:n 2 momentin mukaisena jakojärjestelmävuoden 2007 jakojärjestelmämaksua koskevana suhdelukuna käytettäisiin lukua, joka perustuu 68,5 miljoonaksi euroksi arvioituihin jakojärjestelmäkorvauksiin ja 737 miljoonaksi euroksi arvioituun vakuutusmaksutuloon. Potilasvahinkolain 10 b §:n 2 momentin osalta käytettävä suhdeluku perustuisi 1,28 miljoonaksi euroksi arvioituihin jakojärjestelmäkorvauksiin ja 32,7 miljoonaksi euroksi arvioituun vakuutusmaksutuloon. Ympäristövahinkovakuutuksesta annetun lain 21 b §:n 2 momentin osalta käytettävä suhdeluku olisi nolla prosenttia, koska on erittäin epätodennäköistä, että ympäristövahinkovakuutuksesta maksettaisiin vuonna 2007 jakojärjestelmäkorvauksia. Suhdelukuja laskettaessa arvioituihin vakuutusmaksutuloihin sisältyy jakojärjestelmämaksu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan elokuun 20 päivänä 1948 annetun tapaturmavakuutuslain (608/1948) 60 §:n 6 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1358/2004,

lisätään lakiin uusi 60 b § seuraavasti:


60 b §

Tämän lain mukaista vakuutusta harjoittavien vakuutusyhtiöiden on osallistuttava vuosittain niiden ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kunakin kalenterivuonna maksamien

1) tapaturmaeläkkeiden, jatkuvina maksettavien haittarahojen, perhe-eläkkeiden, kertakaikkisten korvausten, hautausapujen sekä haitta-, vaate- ja opaskoiralisien indeksikorotusten,

2) sellaisten 15, 15 a ja 15 b §:ssä säädettyjen sairaanhoidon korvausten ja maksujen, jotka maksetaan, kun tapaturman sattumispäivää seuraavan kalenterivuoden alusta on kulunut yli yhdeksän vuotta ja

3) sellaisten tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun kuntoutuksen korvausten, jotka maksetaan, kun tapaturman sattumispäivää seuraavan kalenterivuoden alusta on kulunut yli yhdeksän vuotta,

rahoitukseen vakuutusmaksutulon mukaisessa suhteessa siten kuin 2-7 momentissa säädetään (jakojärjestelmä). Vakuutusmaksutulolla tarkoitetaan tässä pykälässä vakuutusyhtiön tuloslaskelmaan sisältyvää tämän lain mukaisen vakuutuksen vakuutusmaksutuloa.

Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ilmoittaa vakuutusyhtiöille 1 momentissa mainittujen korotusten, korvausten ja maksujen suoritusvuotta (jakojärjestelmävuosi) edeltävän toukokuun 31 päivään mennessä suhdeluvun, joka määrittelee jakojärjestelmän rahoitusta varten tarvittavien rahoitusosuuksien (jakojärjestelmämaksut) määrän suhteessa jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutuloon. Suhdeluvun on perustuttava arvioon jakojärjestelmävuonna vakuutusyhtiöiden ja liiton maksettaviksi tulevien 1 momentin mukaisten korotusten, korvausten ja maksujen (jakojärjestelmäkorvaukset) ja vakuutusmaksutulojen määristä. Lisäksi suhdeluvussa on otettava huomioon jakojärjestelmämaksujen ja jakojärjestelmäkorvausten erotuksena syntynyt yli- tai alijäämä (jakojärjestelmäsaldo) jakojärjestelmävuotta edeltäviltä vuosilta. Tarkemmat säännökset jakojärjestelmäsaldon huomioon ottamisesta suhdelukua määrättäessä annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.


Vakuutusyhtiökohtainen jakojärjestelmämaksu saadaan kertomalla 2 momentin mukainen suhdeluku vakuutusyhtiön jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutulolla. Vakuutusyhtiökohtainen jakojärjestelmäsaldo määräytyy vakuutusyhtiöiden jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutulojen suhteessa jakojärjestelmävuodelta ja sitä edeltäviltä vuosilta kertyneestä jakojärjestelmäsaldosta. Vakuutusyhtiökohtainen jakojärjestelmäsaldo on vakuutusyhtiön velkaa jakojärjestelmälle, jos saldo on ylijäämäinen ja vakuutusyhtiön saamista jakojärjestelmältä, jos saldo on alijäämäinen.


Tapaturmavakuutuslaitosten liitto tekee jakojärjestelmävuoden toukokuun 31 päivään mennessä ennakkoarvion liiton ja vakuutusyhtiöiden jakojärjestelmävuonna maksettaviksi tulevien jakojärjestelmäkorvausten määristä sekä vakuutusyhtiökohtaisten jakojärjestelmämaksujen ja jakojärjestelmäsaldojen määristä. Tarkemmat säännökset ennakkoarvion perusteista annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.


Tapaturmavakuutuslaitosten liitto vahvistaa jakojärjestelmävuotta seuraavan toukokuun 31 päivään mennessä liiton ja vakuutusyhtiöiden maksettaviksi tulleet jakojärjestelmävuoden jakojärjestelmäkorvaukset sekä vakuutusyhtiökohtaiset jakojärjestelmämaksut ja jakojärjestelmäsaldot.


Vakuutusyhtiön on maksettava ennakkoarvion mukainen ja lopullisesti vahvistettu jakojärjestelmämaksu ja yhtiökohtaisen jakojärjestelmäsaldon muutoksesta johtuva suoritus Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle sekä liiton on tilitettävä vakuutusyhtiölle ennakkoarvion mukainen ja lopullisesti vahvistettu jakojärjestelmäkorvaus ja yhtiökohtaisen jakojärjestelmäsaldon muutoksesta johtuva suoritus. Tarkemmat säännökset maksusta ja tilityksestä annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.


Edellä 6 momentissa tarkoitettuihin lopullisiin suorituksiin sisällytetään niiden ja ennakkosuoritusten erotukselle laskettu korko vuoden pituiselta ajalta jakojärjestelmävuoden heinäkuun 1 päivästä lukien. Korkona käytetään mainittuna päivänä voimassa ollutta korkolain 12 §:n mukaista viitekorkoa.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Tätä lakia sovelletaan vuonna 2007 ja sen jälkeen jakojärjestelmällä rahoitettaviin korotuksiin, korvauksiin ja maksuihin.

Tätä lakia sovellettaessa 60 b §:n 2 momentin mukainen jakojärjestelmävuotta 2007 edeltäviltä vuosilta kertyvä jakojärjestelmäsaldo sekä 60 b §:n 3 momentin mukainen vuotta 2006 koskeva vakuutusyhtiökohtainen jakojärjestelmäsaldo määräytyvät ennen tämän lain voimaan tuloa voimassa olleiden säännösten perusteella.

Tätä lakia sovellettaessa 60 §:n 2 momentin mukaisena jakojärjestelmävuotta 2007 koskevana suhdelukuna käytetään 14,7 prosenttia vakuutusyhtiön tuloslaskelmaan sisältyvästä tämän lain mukaisen vakuutuksen vakuutusmaksutulosta, joka sisältää jakojärjestelmämaksun.



2.

Laki liikennevakuutuslain 18 b §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 26 päivänä kesäkuuta 1959 annetun liikennevakuutuslain (279/1959) 18 b §, sellaisena kuin se on laissa 1360/2004, seuraavasti:


18 b §

Tämän lain mukaista vakuutusta harjoittavien vakuutusyhtiöiden on osallistuttava vuosittain niiden ja Liikennevakuutuskeskuksen kunakin kalenterivuonna maksamien

1) eräiden liikennevahinkokorvausten sitomisesta palkkatasoon annetun lain (875/1971) mukaisten korotusten,

2) sellaisten tämän lain 6, 6 a ja 6 b §:ssä säädettyjen sairaanhoidon korvausten ja maksujen, jotka maksetaan, kun liikennevahingon vuoden 2004 jälkeistä sattumispäivää seuraavan kalenterivuoden alusta on kulunut yli yhdeksän vuotta, tai jotka maksetaan vuoden 2014 jälkeen ennen vuotta 2005 sattuneista vahingoista ja

3) sellaisten liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) 7 §:ssä tarkoitetun kuntoutuksen korvausten, jotka maksetaan, kun liikennevahingon vuoden 2004 jälkeistä sattumispäivää seuraavan kalenterivuoden alusta on kulunut yli yhdeksän vuotta, tai jotka maksetaan vuoden 2014 jälkeen ennen vuotta 2005 sattuneista vahingoista,

rahoitukseen vakuutusmaksutulon mukaisessa suhteessa siten kuin 2-7 momentissa säädetään (jakojärjestelmä). Vakuutusmaksutulolla tarkoitetaan tässä pykälässä vakuutusyhtiön tuloslaskelmaan sisältyvää tämän lain mukaisen vakuutuksen vakuutusmaksutuloa.

Liikennevakuutuskeskus ilmoittaa vakuutusyhtiöille 1 momentissa mainittujen korotusten, korvausten ja maksujen suoritusvuotta (jakojärjestelmävuosi) edeltävän toukokuun 31 päivään mennessä suhdeluvun, joka määrittelee jakojärjestelmän rahoitusta varten tarvittavien rahoitusosuuksien (jakojärjestelmämaksut) määrän suhteessa jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutuloon. Suhdeluvun on perustuttava arvioon jakojärjestelmävuonna vakuutusyhtiöiden ja keskuksen maksettaviksi tulevien 1 momentin mukaisten korotusten, korvausten ja maksujen (jakojärjestelmäkorvaukset) ja vakuutusmaksutulojen määristä. Lisäksi suhdeluvussa on otettava huomioon jakojärjestelmämaksujen ja jakojärjestelmäkorvausten erotuksena syntynyt yli- tai alijäämä (jakojärjestelmäsaldo) jakojärjestelmävuotta edeltäviltä vuosilta. Tarkemmat säännökset jakojärjestelmäsaldon huomioon ottamisesta suhdelukua määrättäessä annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.


Vakuutusyhtiökohtainen jakojärjestelmämaksu saadaan kertomalla 2 momentin mukainen suhdeluku vakuutusyhtiön jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutulolla. Vakuutusyhtiökohtainen jakojärjestelmäsaldo määräytyy vakuutusyhtiöiden jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutulojen suhteessa jakojärjestelmävuodelta ja sitä edeltäviltä vuosilta kertyneestä jakojärjestelmäsaldosta. Vakuutusyhtiökohtainen jakojärjestelmäsaldo on vakuutusyhtiön velkaa jakojärjestelmälle, jos saldo on ylijäämäinen ja vakuutusyhtiön saamista jakojärjestelmältä, jos saldo on alijäämäinen.


Liikennevakuutuskeskus tekee jakojärjestelmävuoden toukokuun 31 päivään mennessä ennakkoarvion keskuksen ja vakuutusyhtiöiden jakojärjestelmävuonna maksettaviksi tulevista jakojärjestelmäkorvausten määristä sekä vakuutusyhtiökohtaisten jakojärjestelmämaksujen ja jakojärjestelmäsaldojen määristä. Tarkemmat säännökset ennakkoarvion perusteista annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.


Liikennevakuutuskeskus vahvistaa jakojärjestelmävuotta seuraavan toukokuun 31 päivään mennessä keskuksen ja vakuutusyhtiöiden maksettaviksi tulleet jakojärjestelmävuoden jakojärjestelmäkorvaukset sekä vakuutusyhtiökohtaiset jakojärjestelmämaksut ja jakojärjestelmäsaldot.


Vakuutusyhtiön on maksettava ennakkoarvion mukainen ja lopullisesti vahvistettu jakojärjestelmämaksu ja yhtiökohtaisen jakojärjestelmäsaldon muutoksesta johtuva suoritus Liikennevakuutuskeskukselle sekä keskuksen on tilitettävä vakuutusyhtiölle ennakkoarvion mukainen ja lopullisesti vahvistettu jakojärjestelmäkorvaus ja yhtiökohtaisen jakojärjestelmäsaldon muutoksesta johtuva suoritus. Tarkemmat säännökset maksusta ja tilityksestä annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.


Edellä 6 momentissa tarkoitettuihin lopullisiin suorituksiin sisällytetään niiden ja ennakkosuoritusten erotukselle laskettu korko vuoden pituiselta ajalta jakojärjestelmävuoden heinäkuun 1 päivästä lukien. Korkona käytetään mainittuna päivänä voimassa ollutta korkolain 12 §:n mukaista viitekorkoa.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Tätä lakia sovelletaan vuonna 2007 ja sen jälkeen jakojärjestelmällä rahoitettaviin korotuksiin, korvauksiin ja maksuihin.

Tätä lakia sovellettaessa 18 b §:n 2 momentin mukaisena jakojärjestelmävuotta 2007 koskevana suhdelukuna käytetään 9,3 prosenttia vakuutusyhtiön tuloslaskelmaan sisältyvästä tämän lain mukaisen vakuutuksen vakuutusmaksutulosta, joka sisältää jakojärjestelmämaksun.

Tämän lain 18 b §:n 2 ja 3 momentissa mainitun jakojärjestelmävuotta 2007 edeltäviltä vuosilta kertyvän jakojärjestelmäsaldon määrä on nolla.



3.

Laki potilasvahinkolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 25 päivänä heinäkuuta 1986 annettuun potilasvahinkolakiin (585/1986) uusi 10 b § seuraavasti:


10 b §
Jakojärjestelmä

Tämän lain mukaista vakuutusta harjoittavien vakuutusyhtiöiden on osallistuttava vuosittain Potilasvakuutuskeskuksen kunakin kalenterivuonna maksamien eräiden potilasvahinkokorvausten sitomisesta palkkatasoon annetun lain (255/1987) mukaisten korotusten rahoitukseen vakuutusmaksutulon mukaisessa suhteessa siten kuin 2—7 momentissa säädetään (jakojärjestelmä). Vakuutusmaksutulolla tarkoitetaan tässä pykälässä vakuutusyhtiön tuloslaskelmaan sisältyvää tämän lain mukaisen vakuutuksen vakuutusmaksutuloa.


Potilasvakuutuskeskus ilmoittaa vakuutusyhtiöille 1 momentissa mainittujen korotusten suoritusvuotta (jakojärjestelmävuosi) edeltävän toukokuun 31 päivään mennessä suhdeluvun, joka määrittelee jakojärjestelmän rahoitusta varten tarvittavien rahoitusosuuksien (jakojärjestelmämaksut) määrän suhteessa jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutuloon. Suhdeluvun on perustuttava arvioon jakojärjestelmävuonna keskuksen maksettaviksi tulevien 1 momentin mukaisten korotusten (jakojärjestelmäkorvaukset) ja vakuutusmaksutulojen määristä. Lisäksi suhdeluvussa on otettava huomioon jakojärjestelmämaksujen ja jakojärjestelmäkorvausten erotuksena syntynyt yli- tai alijäämä (jakojärjestelmäsaldo) jakojärjestelmävuotta edeltäviltä vuosilta. Tarkemmat säännökset jakojärjestelmäsaldon huomioon ottamisesta suhdelukua määrättäessä annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.


Vakuutusyhtiökohtainen jakojärjestelmämaksu saadaan kertomalla 2 momentin mukainen suhdeluku vakuutusyhtiön jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutulolla. Vakuutusyhtiökohtainen jakojärjestelmäsaldo määräytyy vakuutusyhtiöiden jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutulojen suhteessa jakojärjestelmävuodelta ja sitä edeltäviltä vuosilta kertyneestä jakojärjestelmäsaldosta. Vakuutusyhtiökohtainen jakojärjestelmäsaldo on vakuutusyhtiön velkaa jakojärjestelmälle, jos saldo on ylijäämäinen ja vakuutusyhtiön saamista jakojärjestelmältä, jos saldo on alijäämäinen.


Potilasvakuutuskeskus tekee jakojärjestelmävuoden toukokuun 31 päivään mennessä ennakkoarvion keskuksen jakojärjestelmävuonna maksettaviksi tulevista jakojärjestelmäkorvausten määristä sekä vakuutusyhtiökohtaisten jakojärjestelmämaksujen ja jakojärjestelmäsaldojen määristä. Tarkemmat säännökset ennakkoarvion perusteista annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.


Potilasvakuutuskeskus vahvistaa jakojärjestelmävuotta seuraavan toukokuun 31 päivään mennessä keskuksen maksettaviksi tulleet jakojärjestelmävuoden jakojärjestelmäkorvaukset sekä vakuutusyhtiökohtaiset jakojärjestelmämaksut ja jakojärjestelmäsaldot.


Vakuutusyhtiön on maksettava ennakkoarvion mukainen ja lopullisesti vahvistettu jakojärjestelmämaksu ja yhtiökohtaisen jakojärjestelmäsaldon muutoksesta johtuva suoritus Potilasvakuutuskeskukselle sekä keskuksen on tilitettävä vakuutusyhtiölle yhtiökohtaisen jakojärjestelmäsaldon muutoksesta johtuva suoritus. Tarkemmat säännökset maksusta ja tilityksestä annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.


Edellä 6 momentissa tarkoitettuihin lopullisiin suorituksiin sisällytetään lopullisten ja ennakkosuoritusten erotukselle laskettu korko vuoden pituiselta ajalta jakojärjestelmävuoden heinäkuun 1 päivästä lukien. Korkona käytetään mainittuna päivänä voimassa ollutta korkolain 12 §:n mukaista viitekorkoa.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Tätä lakia sovelletaan vuonna 2007 ja sen jälkeen jakojärjestelmällä rahoitettaviin korotuksiin.

Tätä lakia sovellettaessa 10 b §:n 2 momentin mukaisena jakojärjestelmävuotta 2007 koskevana suhdelukuna käytetään 3,9 prosenttia vakuutusyhtiön tuloslaskelmaan sisältyvästä tämän lain mukaisen vakuutuksen vakuutusmaksutulosta, joka sisältää jakojärjestelmämaksun.

Tämän lain 10 b §:n 2 ja 3 momentissa mainitun jakojärjestelmävuotta 2007 edeltäviltä vuosilta kertyvän jakojärjestelmäsaldon määrä on nolla.



4.

Laki ympäristövahinkovakuutuksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ympäristövahinkovakuutuksesta 30 päivänä tammikuuta 1998 annetun lain (81/1998) 21 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1101/2005, ja

lisätään lakiin uusi 21 a § seuraavasti:


21 §
Indeksitarkistus

Indeksitarkistuksen on velvollinen suorittamaan peruskorvauksen maksamisesta vastuussa oleva vakuutusyhtiö tai Ympäristövakuutuskeskus.


21 a §
Jakojärjestelmä

Tämän lain mukaista vakuutusta harjoittavien vakuutusyhtiöiden on osallistuttava vuosittain niiden ja Ympäristövakuutuskeskuksen kunakin kalenterivuonna maksamien 21 §:n mukaisten korotusten rahoitukseen vakuutusmaksutulon mukaisessa suhteessa siten kuin 2-7 momentissa säädetään (jakojärjestelmä). Vakuutusmaksutulolla tarkoitetaan tässä pykälässä vakuutusyhtiön tuloslaskelmaan sisältyvää tämän lain mukaisen vakuutuksen vakuutusmaksutuloa.


Ympäristövakuutuskeskus ilmoittaa vakuutusyhtiöille 1 momentissa mainittujen korotusten suoritusvuotta (jakojärjestelmävuosi) edeltävän toukokuun 31 päivään mennessä suhdeluvun, joka määrittelee jakojärjestelmän rahoitusta varten tarvittavien rahoitusosuuksien (jakojärjestelmämaksut) määrän suhteessa jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutuloon. Suhdeluvun on perustuttava arvioon jakojärjestelmävuonna vakuutusyhtiöiden ja keskuksen maksettaviksi tulevien 1 momentin mukaisten korotusten (jakojärjestelmäkorvaukset) ja vakuutusmaksutulojen määristä. Lisäksi suhdeluvussa on otettava huomioon jakojärjestelmämaksujen ja jakojärjestelmäkorvausten erotuksena syntynyt yli- tai alijäämä (jakojärjestelmäsaldo) jakojärjestelmävuotta edeltäviltä vuosilta. Tarkemmat säännökset jakojärjestelmäsaldon huomioon ottamisesta suhdelukua määrättäessä annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.


Vakuutusyhtiökohtainen jakojärjestelmämaksu saadaan kertomalla 2 momentin mukainen suhdeluku vakuutusyhtiön jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutulolla. Vakuutusyhtiökohtainen jakojärjestelmäsaldo määräytyy vakuutusyhtiöiden jakojärjestelmävuoden vakuutusmaksutulojen suhteessa jakojärjestelmävuodelta ja sitä edeltäviltä vuosilta kertyneestä jakojärjestelmäsaldosta. Vakuutusyhtiökohtainen jakojärjestelmäsaldo on vakuutusyhtiön velkaa jakojärjestelmälle, jos saldo on ylijäämäinen ja vakuutusyhtiön saamista jakojärjestelmältä, jos saldo on alijäämäinen.


Ympäristövakuutuskeskus tekee jakojärjestelmävuoden toukokuun 31 päivään mennessä ennakkoarvion keskuksen ja vakuutusyhtiöiden jakojärjestelmävuonna maksettaviksi tulevista jakojärjestelmäkorvausten määristä sekä vakuutusyhtiökohtaisten jakojärjestelmämaksujen ja jakojärjestelmäsaldojen määristä. Tarkemmat säännökset ennakkoarvion perusteista annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.


Ympäristövakuutuskeskus vahvistaa jakojärjestelmävuotta seuraavan toukokuun 31 päivään mennessä keskuksen ja vakuutusyhtiöiden maksettaviksi tulleet jakojärjestelmävuoden jakojärjestelmäkorvaukset sekä vakuutusyhtiökohtaiset jakojärjestelmämaksut ja jakojärjestelmäsaldot.


Vakuutusyhtiön on maksettava ennakkoarvion mukainen ja lopullisesti vahvistettu jakojärjestelmämaksu ja yhtiökohtaisen jakojärjestelmäsaldon muutoksesta johtuva suoritus Ympäristövakuutuskeskukselle sekä keskuksen on tilitettävä vakuutusyhtiölle ennakkoarvion mukainen ja lopullisesti vahvistettu jakojärjestelmäkorvaus ja yhtiökohtaisen jakojärjestelmäsaldon muutoksesta johtuva suoritus. Tarkemmat säännökset maksusta ja tilityksestä annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.


Edellä 6 momentissa tarkoitettuihin lopullisiin suorituksiin sisällytetään niiden ja ennakkosuoritusten erotukselle laskettu korko vuoden pituiselta ajalta jakojärjestelmävuoden heinäkuun 1 päivästä lukien. Korkona käytetään mainittuna päivänä voimassa ollutta korkolain 12 §:n mukaista viitekorkoa.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Tätä lakia sovelletaan vuonna 2007 ja sen jälkeen jakojärjestelmällä rahoitettaviin korotuksiin.

Tätä lakia sovellettaessa 21 a §:n 2 momentin mukaisena jakojärjestelmävuotta 2007 koskevana suhdelukuna käytetään 0 prosenttia vakuutusyhtiön tuloslaskelmaan sisältyvästä tämän lain mukaisen vakuutuksen vakuutusmaksutulosta, joka sisältää jakojärjestelmämaksun.

Tämän lain 21 a §:n 2 ja 3 momentissa mainitun jakojärjestelmävuotta 2007 edeltäviltä vuosilta kertyvän jakojärjestelmäsaldon määrä on nolla.



5.

Laki eräiden potilasvahinkokorvausten sitomisesta palkkatasoon annetun lain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan eräiden potilasvahinkokorvausten sitomisesta palkkatasoon 6 päivänä maaliskuuta 1987 annetun lain (255/1987) 3 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 364/1995, seuraavasti:


3 §

Tämän lain mukaisen korotuksen on velvollinen suorittamaan peruskorvauksen maksamisesta vastuussa oleva vakuutusyhtiö tai Potilasvakuutuskeskus.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.



Helsingissä 19 päivänä lokakuuta

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Tuula Haatainen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.