Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 235/2006
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansanterveyslain 6 §:n, sosiaalihuoltolain 6 §:n muuttamisesta ja lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 16 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sosiaalihuoltolakia, kansanterveyslakia ja lasten päivähoidosta annettua lakia siten, että vastuu sosiaalihuollon ja kansanterveystyön toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä huolehtimisesta voitaisiin jakaa yhdelle tai useammalle kunnan määräämälle monijäseniselle toimielimelle.

Esityksessä ehdotetaan lisäksi päivähoidon hallintokokeilua koskevia määräaikaisesti voimassa olevia säännöksiä kumottaviksi. Kumottavia olisivat yksi sosiaalihuoltolain ja kaksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila

Kuntien hallintoa ohjaavat säännökset

Perustuslain 121 §:n mukaan kuntien hallinnon tulee perustua asukkaiden itsehallintoon. Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.

Kunnallishallintoa koskeva yleislaki on kuntalaki (365/1995). Sitä säädettäessä on ollut tarkoituksena, ettei muissa laeissa säädettäisi asioista, jotka voidaan järjestää kuntalain mukaisesti. Jos kuitenkin kunnan eri hallinnonaloja koskevissa laeissa on kuntalaista poikkeavia erityissäännöksiä, ne syrjäyttävät siltä osin kuntalain säännökset. Kuntalaki puolestaan on erityislaki suhteessa yleisiin hallintoa koskeviin säännöksiin ja syrjäyttää ne ristiriitatilanteissa.

Kuntalain perusteella kunnalla on laaja oikeus päättää hallintonsa järjestämisestä. Hallintoa koskee kuntalain 3 luku. Kuntalain 16 §:n mukaan hallinnon järjestämiseksi valtuusto hyväksyy tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Lain 17 §:ssä säädetään kunnan toimielimistä, joita ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Kunnanhallituksen alaisina toimivia lautakuntia valtuusto voi asettaa pysyväisluonteisten tehtävien hoitamista varten.

Kuntalain 10 luvussa säädetään kuntien yhteistoiminnasta. Kuntalain 76 §:n mukaan kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä tai tehtävä voidaan antaa toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta taikka tehtävän voi hoitaa kuntayhtymä. Kunnan velvollisuudesta kuulua kuntayhtymään jollakin toimialalla ja määrätyllä alueella säädetään erikseen.

Kuntalaista poikkeavia säännöksiä hallinnon järjestämisestä kunnassa ovat muun muassa kansanterveyslain (66/1972) 6 § ja sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §. Näiden lainkohtien perusteella kansanterveystyön ja sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä huolehtii kunnan määräämä monijäseninen toimielin. Tämä luottamushenkilöistä koostuva toimielin huolehtii kansanterveyslaissa ja sosiaalihuoltolaissa säädettyjen tehtävien lisäksi niistä tehtävistä, jotka muissa laeissa on säädetty terveyslautakunnan, terveydenhoitolautakunnan taikka sosiaalilautakunnan tehtäväksi. Toimielin myös edustaa kuntaa ja valvoo sen oikeutta. Kansanterveyslain mukaan kansanterveystyötä ja sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalihuoltoa koskevat tehtävät on kokonaisuudessaan annettava yhden toimielimen hoidettaviksi. Kansanterveystyön ja sosiaalihuollon toimeenpanoon liittyvät tehtävät ovat kokonaisuuksia, eikä niitä voida jakaa eri monijäsenisten toimielinten tehtäviksi kuin erikseen säädetyissä poikkeustapauksissa. Kansanterveyslain 6 §:n 2 momentin mukaan ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto voidaan antaa myös muun toimielimen tai jaoston hoidettavaksi, ei kuitenkaan kunnanhallituksen tehtäväksi. Kansanterveyslain 5 §:n mukaan edellä todettu monijäseninen toimielin on asetettava yhteisesti jäsenkuntia varten siinä tapauksessa, että kansanterveystyöstä huolehtii kuntayhtymä. Tästä poiketen jäsenkunta voi päätöksensä mukaisesti hoitaa ympäristöterveydenhuollon tai työterveyshuollon tehtävät muullakin tavalla itse tai alueellisesti yhteistyössä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa. Sosiaalihuoltolain 5 §:n 3 momentin mukaan sosiaalihuoltolain säännöksiä kunnasta ja kunnan asukkaasta sovelletaan vastaavasti kuntayhtymän hoidettavaa sosiaalihuoltoa koskevilta osin kuntayhtymään ja sen jäsenkunnan asukkaaseen, jollei sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetusta laista (733/1992) muuta johdu.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto

Manner-Suomen alueella kansanterveystyön kuntayhtymiä oli vuoden 2005 alussa 65 ja niissä yhteensä 208 jäsenkuntaa. Kaikissa kansanterveystyön kuntayhtymien jäsenkunnissa sosiaalihuollosta vastaava toimielin on lautakunta, josta käytetään yleensä nimeä sosiaalilautakunta tai perusturvalautakunta. Manner-Suomen väestöstä 26 prosenttia asuu kansanterveystyön kuntayhtymiin kuuluvissa kunnissa.

Kun kunta huolehtii itse kansanterveystyöstä ja sillä on oma terveyskeskus, sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaa yleensä yhteinen toimielin, sosiaali- ja terveyslautakunta tai perusturvalautakunta. Manner-Suomen kunnista 171:ssä on yhteinen luottamushenkilöhallinto. Lautakunnan toimialaan voi kuulua sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä. Sosiaalilautakunnat ja terveyslautakunnat toimivat edelleen erikseen 19 kunnassa ja yhdessä kunnassa, Velkualla sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaava toimielin on kunnanhallitus. Kahdeksan kuntaa on tehnyt sosiaali- tai terveydenhuollon tai molempien tehtävien järjestämisestä sopimuksen muun kunnan kanssa, jolloin tämän muun kunnan toimielin vastaa myös toiminnasta. Kainuun hallintokokeiluun osallistuvien yhdeksän kunnan terveydenhuollosta ja pääosin sosiaalihuollosta vastaa Kainuun maakunnan kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta.

Ympäristöterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistoimintajärjestelyt

Ympäristöterveydenhuollon rakenteita ja hallintoa ohjaa valtioneuvoston lokakuussa vuonna 2003 hyväksymä periaatepäätös elintarvikevalvonnan kehittämisestä. Paikallinen, kuntien vastuulla oleva valvonta kootaan 50—85 seutuyksikköön. Vuoden 2006 alusta oli yhdeksällä alueella käynnistynyt konkreettinen yhteistoiminta (niin sanotun isäntäkuntamallin mukainen yhteinen toimielin tai kuntayhtymä) ja yhdeksän aluetta on aloittamassa. Lähes kaikissa mukana on myös ympäristönsuojelu.

Valtioneuvosto hyväksyi tammikuussa 2004 periaatepäätöksen Työterveys 2015– työterveyshuollon kehittämislinjat. Työterveysasemien yksikkökokoa on suurennettava riittävän moniammatillisen, laadukkaan ja vaikuttavan palvelun varmistamiseksi. Tämä edellyttää työterveyshuollon järjestämistä kuntien yhteistyönä sekä tarvittaessa työterveyshuollon ja sen hallinnon järjestämistä erillään kunnan muista kansanterveyslain tehtävistä.

Lasten päivähoidon ja kotihoidon hallintokokeilu kunnissa

Lasten päivähoidon hallintokokeilu

Elokuun alusta 2003 väliaikaisella lainsäädännöllä voimaan tullut lasten päivähoidon hallintokokeilu on voimassa heinäkuun loppuun 2008. Hallintokokeilun ajaksi on väliaikaisesti muutettu sosiaalihuoltolain, lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) säännöksiä (155/2003, 156/2003, 157/2003 ja HE 124/2001 vp).

Kokeilulainsäädäntö antaa kunnille mahdollisuuden itse päättää siitä, mikä kuntalain mukainen, luottamusmiehistä koostuva monijäseninen toimielin huolehtii lasten päivähoidosta annetussa laissa sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa kunnalle säädetyistä tehtävistä. Kokeilun piiriin kuuluvien tehtävien tulee kuitenkin kuulua saman toimielimen toimivaltaan. Kokeilun tarkoituksena on ollut laajentaa kuntien oikeutta päättää päivähoidon hallinnosta kuntatasolla. Valtakunnallinen ohjaus säilyy kuntatason hallinnonalasta riippumatta sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa

Suomen Kuntaliitto ja Stakes ovat selvittäneet Manner-Suomen alueella (416 kuntaa) päivähoidon hallinnon tilannetta kyselyllä keväällä 2004, ja ne ylläpitävät ajankohtaiset tiedot kokeilukunnista lain muutoksen voimassaoloajan. Stakesin selvityksen mukaan elokuun 2006 alussa 372 kunnassa (89,4 %) päivähoidon tehtävistä huolehtii sosiaalitoimen lautakunta, 32 kunnassa (7,7 %) päivähoidon tehtävät on siirretty opetustoimen lautakuntaan, 9 kunnassa (2,2 %) on muodostettu kokonaan uusi lautakunta ja 3 kuntaa (0,7 %) luokitellaan kuuluviksi ryhmään muu. Ryhmään sosiaalitoimen lautakunta kuuluvat kunnat, joissa tilanne on säilynyt lain muutoksen jälkeen ennallaan ja päivähoidon tehtävistä huolehtii esimerkiksi sosiaalilautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta tai perusturvalautakunta. Ryhmään opetustoimen lautakunta kuuluvat ne kunnat, joissa varhaiskasvatus on siirretty jo olemassa olevaan opetus- tai sivistyslautakuntaan. Ryhmään uusi lautakunta kuuluvat kunnat, joissa on muodostettu kokonaan uusi lautakunta huolehtimaan muun muassa päivähoidon ja perusopetuksen tehtävistä. Ryhmään muu kuuluu kolme kuntaa: Paltamo, Ristijärvi ja Velkua. Näissä kunnissa kunnanhallitus huolehtii päivähoidon tehtävistä.

Kotihoidon hallintokokeilu

Kotihoidon hallintokokeilua koskevat lait tulivat voimaan vuoden 2005 alusta. Kyseiset sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain muutokset (1428/2004, 1429/2004 ja HE 221/2004) ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 2008. Väliaikainen muutos mahdollistaa kokeilun, jossa vanhusten sosiaali- ja terveyspalveluista huolehtii kunnan yksi monijäseninen toimielin, kuten sosiaalilautakunta tai terveyslautakunta tai näitä tehtäviä varten perustettu lautakunta. Sosiaalihuoltolakiin ja kansanterveyslakiin on lisätty väliaikaisesti uusi luku, joka on kummassakin laissa 2 a luku ”Eräiden tehtävien järjestämistä koskeva kokeilu”. Kumpaankin lakiin on otettu asiasisällöltään samat määräaikaiset säännökset, joiden tavoitteena on, että sosiaalihuolto ja kansanterveystyö ovat tasaveroisia vaihtoehtoja harkittaessa, minkä toimielimen alaisuuteen palveluja kokeilun ajaksi kootaan.

Tarkoituksena on kokeilla erilaisia vanhusten palvelujen organisointimalleja. Kokeilun ydinaluetta on kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen uudeksi tehtäväalueeksi, kotihoidoksi. Jos kuntayhtymä huolehtii kansanterveystyöstä, kotihoito voidaan järjestää kokoamalla kotipalvelun tehtäviä yli kuntarajojen kuntayhtymälle tai hajauttamalla kuntayhtymän kotisairaanhoidon tehtäviä kuntien sosiaalitoimen yhteyteen. Vanhuspalvelujen lisäksi kokeilu voi koskea sosiaali- ja terveyspalveluja laajemmin, kuten vammaisten ja pitkäaikaissairaiden vastaavia palveluja, jos se kokonaisuuden kannalta on perusteltua. Kokeilulla on pyritty tehostamaan toimintaa ja parantamaan palveluja yhteen sovittamalla sosiaali- ja terveyspalveluja ja edistämällä palvelujen laatua.

Sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksynyt kokeilukunnat hakemusten perusteella. Kokeilulupa on tähän mennessä myönnetty 15 kunnalle tai kuntayhtymälle. Suurin osa kokeilukunnista ja kuntayhtymistä on siirtänyt kotihoidon kuntien sosiaalilautakuntien alaisuuteen. Yksi kokeilukunta on siirtänyt kotihoidon terveyslautakunnan alaisuuteen ja yksi kuntayhtymä sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen. Kolmessa kuntayhtymässä kotihoidosta vastaa nyt perusturvalautakunta, ja yhdessä kuntayhtymässä kotihoito on kuntien sosiaali- tai perusturvalautakuntien alaisuudessa. Yhdessä kuntayhtymässä kokeilua toteutetaan siten, että kotihoito on sosiaalilautakuntien alaisuudessa ja sosiaalitoimi ostaa kotisairaanhoidon työpanoksen kuntayhtymältä. Kaikki kokeilut päättyvät 31 päivänä joulukuuta 2008, ja kokeilukuntien tulee toimittaa sosiaali- ja terveysministeriöön alustava arvio kokeilusta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007 ja kokeilun loppuarvio kuuden kuukauden kuluessa kokeilun päättymisestä.

Kokeilukunnissa sovelletaan kotihoidon henkilörekisteriä, tietojen luovuttamista kotihoidon ja terveyskeskuksen välillä sekä rekisterin teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä. Asiakkaiden ja potilaiden tiedot voidaan kotihoidon toimintayksikössä koota yhteen rekisteriin, joka on kaikkien kotihoidon työntekijöiden käytössä. Tietojen luovutukseen kotihoidosta ja tietojen saamiseen kotihoitoon sovelletaan asian mukaan joko terveydenhuollon tai sosiaalihuollon säännöksiä. Tiedonkulku terveyskeskuksen ja kotihoidon välillä on varmistettu lisäämällä tätä koskevat säännökset sosiaalihuoltolakiin (12 g §) ja kansanterveyslakiin (13 g §). Mahdollisuudesta avata tekninen käyttöyhteys kotihoitorekisteriin säädetään sosiaalihuoltolain 12 h §:ssä ja kansanterveyslain 13 h §:ssä. Teknisen käyttöyhteyden avulla salassa pidettäviä tietoja voi hakea ilman asiakkaan tai potilaan suostumusta.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä ja niiden laajuudesta

Kansanterveystyöllä tarkoitetaan kansanterveyslain 1 §:n mukaan yksilöön väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien sekä yksilön sairaanhoitoa. Sosiaalihuollolla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain 1 §:n mukaan sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia, sosiaalista luottoa ja niihin liittyviä toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Kuntien tehtävät, joiden toimeenpanosta kansanterveyslain 6 §:ssä ja sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitettu toimielin on velvollinen huolehtimaan, on määritelty kansanterveyslaissa ja sosiaalihuoltolaissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon erityislaeissa. Yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) ja yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain (603/1996) nojalla toimielimet ovat myös yksityisten palvelujen valvontaviranomaisia kunnissa.

Kunnallisessa perusterveydenhuollossa oli vuonna 2004 yhteensä 24,96 miljoonaa käyntiä. Yli 75-vuotiaita asui vuonna 2004 terveyskeskusten vuodeosastoilla 2,5 prosenttia. Yli 75-vuotiaiden hoitopäiviä kertyi vuodeosastoilla 5,7 miljoonaa. Mielenterveyspalveluissa avohoitokäyntien määrä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa yhteensä oli 2,1 miljoonaa ja hoitopäivien määrä 2,2 miljoonaa.

Vuonna 2004 kunnallisessa päivähoidossa oli 185 781 lasta (54,4 prosenttia ikäluokasta) ja esiopetuksessa 57 199 lasta (99,9 prosenttia ikäluokasta). Lastensuojelun avohoidossa oli 59 912 alle 18-vuotiasta (5,4 prosenttia ikäluokasta). Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaina oli 71 359 henkilöä, joista 31 517 alle 18-vuotiasta.

Vuonna 2004 asui 75 vuotta täyttäneistä vanhainkodeissa 4,5 prosenttia. Palveluasumispalveluita sai yli 65-vuotiaista 3,0 prosenttia. Hiukan yli puolet palveluasumisesta on niin sanottua tehostettua palveluasumista. Yli 65-vuotiaista kotipalveluja sai 10,3 prosenttia.

Vaikeavammaisten kuljetuspalveluita sai noin 80 000 ihmistä eli 1,5 prosenttia väestöstä. Vaikeavammaisten palveluasumispalveluja sai 2 560 ja kehitysvammalaitoksissa oli 2 630 vammaista. Autetun ja ohjatun asumisen sekä perhehoidon palveluja sai 8 500 vammaista. Tulkkipalveluja oli vuonna 2004 saanut 3 400 vammaista ja tukea asunnon muutostöihin 8 000 vammaista. Osa kehitysvammaisten palveluista on erityishuoltopiirien vastuulla.

Kunnallisen perusterveydenhuollon palveluksessa oli 117 000 henkilöä vuonna 2004. Sosiaalitoimen palveluksessa oli 91 000 henkilöä, joista päivähoidon henkilöstöä oli 46 000, vanhusten laitoshoidon 18 000 ja kotipalvelun 13 000. Kuntien käyttökustannuksista perusterveydenhuollon kustannukset vuonna 2004 olivat 2,91 miljardia euroa. Sosiaalitoimen kustannuksista vuonna 2004 lasten päivähoidon osuus oli 1,98 miljardia euroa, vanhusten laitospalvelujen 0,80 miljardia euroa, kotipalvelun 0,57 miljardia euroa, vanhusten ja vammaisten muiden palvelujen 1,18 miljardia euroa ja toimeentulotuen kustannukset 0,46 miljardia euroa.

2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Esitys koskee kansanterveystyön ja sosiaalihuollon tehtävien hallinnon ja toimeenpanon järjestämistä kunnissa. Sen tarkoituksena on mahdollistaa kunnille nykyistä laajempi mahdollisuus päättää sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinnon järjestämisestä kuntatasolla. Ehdotetut muutokset mahdollistaisivat sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon ja toimeenpanovastuun jakamisen yhdelle tai useammalle monijäseniselle toimielimelle. Nykyisen pysyvän lainsäädännön mukaan ne kuuluvat sosiaali- tai terveysasioista vastaavan monijäsenisen toimielimen toimialaan. Lainsäädäntö ei mahdollista sosiaali- ja terveyspalveluiden toimeenpanoon liittyvien asioiden jakamista eri lautakunnille lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuollon ja työterveyshuollon tehtäviä ja niitä erityistilanteita, joista säädetään väliaikaisilla kokeilulaeilla.

Uudistus mahdollistaisi sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinnon järjestämisen siten, että se vastaisi paremmin kunnallisen päätöksenteon tarpeita ja mahdollistaisi kuntalaisten kannalta palveluita parhaiten tukevat hallinnolliset ratkaisut. Ehdotus mahdollistaisi esimerkiksi sen, että kansanterveystyön ja sosiaalihuollon tehtävien toimeenpano voitaisiin toteuttaa elinkaarimallin mukaisesti.

Kuntalain mukaisesti päätöksen tehtävien jakamisesta ja antamisesta yhdelle tai useammalle toimielimelle tekisi kunnanvaltuusto. Hallinnon järjestämistä koskevassa johtosäännössä tulee, mikäli kansanterveystyöhön taikka sosiaalihuoltoon kuuluvia tehtäviä annetaan kahdelle tai useammalle eri monijäseniselle toimielimelle, tarkoin määritellä eri tehtävien toimeenpanovastuu yleisluonteiset ja valvontatehtävät mukaan luettuina sekä määritellä ratkaisusäännöt toimivaltaepäselvyyksien varalle.

Uudistus merkitsisi päivähoidon hallintokokeilun lopettamista, koska ehdotettu uusi sosiaalihuoltolain 6 §:n säännös mahdollistaisi myös kokeilulaissa tarkoitetun hallintomallin toteuttamisen. Tämän vuoksi hallintokokeilua koskevat säännökset päivähoidon osalta tulevat tarpeettomiksi. Kotihoidon kokeilusäännökset jäisivät edelleen voimaan, koska niihin sisältyy hallintosäännösten ohella sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien yhdistämiseen liittyviä säännöksiä, erityisesti säännökset kotihoidon rekisteristä. Kotihoidon tehtäväaluetta koskevien pysyvien lainmuutosten tarve tulisi arvioida kokeilulainsäädännön voimassaolon päättymiseen eli vuoden 2008 loppuun mennessä.

3. Esityksen vaikutukset

Ehdotetut lait mahdollistavat uudenlaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hallintomallien toteuttamisen kuntatasolla. Toimielinjaon uudistamisella voidaan esimerkiksi tukea kunnallisen demokratian kehittämistä ja kunnallisten palvelujen uudistamista ja tehostamista. Ehdotetut muutokset korostavat entisestään kunnanvaltuuston vastuuta sosiaalihuollon ja kansanterveystyön toimintapolitiikasta ja organisaatiosta. Lakiehdotukset eivät velvoita kuntia muuttamaan nykyistä toimielinjakoa. Uudistuksella ei ole välittömiä valtiontaloudellisia eikä kuntataloudellisia vaikutuksia. Esitystä valmisteltaessa ei ole myöskään arvioitavissa, kuinka moni kunta uudistaisi sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinnointimallia.

Uudistuksella ei miltään osin muuteta kuntien velvollisuuksia järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja asukkaillensa eikä muuteta palvelujen käyttäjien oikeuksia palveluiden saamiseen. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole myöskään vaikutuksia kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista perittävien maksujen määräytymiseen.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, laiksi kuntajakolain muuttamisesta sekä laiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta (HE 155/2006 vp). Uudistusta koskevat säännökset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007, ja niiden perusteella on tarkoitus aloittaa uudistuksen toteuttamisen edellyttämä lainsäädännöllinen ja hallinnollinen uudistustyö. Tämä työ on tarkoitus toteuttaa vuoden 2009 loppuun mennessä. Esityksen mukaan kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa yhteistoiminta-alueita, jotka muodostuvat toiminnallisesta kokonaisuudesta. Kunnat voivat sopia, että yhteistoiminta-alueen tehtävät annetaan alueen yhden kunnan hoidettaviksi, jolloin tehtävien hoitamista varten perustetaan yhteinen toimielin, tai että yhteistoiminta-alueen tehtävät hoitaa kuntayhtymä. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, olisi oltava vähintään 20 000 asukasta.

Ehdotettu sosiaalihuoltolain 6 §:n muutos mahdollistaa yhteistoiminta-alueiden muodostamisen siten, että kunnat antavat osan sosiaalihuollon tehtävistä yhteistoiminta-alueen tehtävien toimeenpanosta huolehtivan toimielimen hoidettavaksi ja osa tehtävistä jää kunnan toimielimen vastuulle. Kunnat voisivat toteuttaa tällaisia uusia yhteistoimintajärjestelyjä jo vuoden 2007 alusta.

4. Asian valmistelu

Tampereen kaupunginhallitus on tehnyt keväällä 2005 sosiaali- ja terveysministeriölle aloitteen sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslainsäädännön muuttamiseksi siten, että kunta voisi itse päättää siitä, minkä kuntalaissa tarkoitetun monijäsenisen toimielimen toimivaltaan sosiaali- ja terveyspalvelujen toimeenpano kuuluisi. Tampereen kaupunginvaltuusto on 18 päivänä toukokuuta 2005 tehnyt päätöksen uuden toimintamallin käyttöön ottamisesta vuoden 2007 alusta. Uusi toimintamalli sisältää niin sanotun tamperelaisen pormestarimallin ja tilaaja-tuottajamallin. Toimintamalli on kuitenkin osin ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa. Eduskunta on hyväksynyt keväällä 2006 kuntalain muutoksen (578/2006, HE 8/2006 vp), joka mahdollistaa kuntalain näkökulmasta uuden toimintamallin käyttöön ottamisen.

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Esitystä valmisteltaessa on kuultu sisäasiainministeriötä, Suomen kuntaliittoa, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesia, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:tä, Elinkeinoelämän keskusliittoa, Kunnallista työmarkkinalaitosta, JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry:tä, Lastentarhaopettajaliitto LTOL ry:tä, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:tä, Talentia ry:tä, Tehy ry:tä ja Tampereen kaupunkia. Kuultavat suhtautuivat ehdotettuihin muutoksiin myönteisesti. Useampi kuultavista tahoista kiirehti uudistuksen voimaansaattamista. Talentia ry ei kannattanut esitystä, koska uhkana on sosiaalihuollon tehtävien pirstominen osaksi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kokonaisuuksia ilman, että muutokset tapahtuvat sosiaalihuollon yhteiskunnallisen perustehtävien ja tavoitteiden pohjalta. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys toi asiassa esiin huolensa siitä, miten sosiaalihuollon kokonaisuudelle uudistuksessa käy. Kuultavat pitivät tärkeänä, että jaettaessa sosiaalihuollon ja kansanterveystyön tehtäviä eri toimielimille kiinnitetään huomiota palvelujen koordinointiin sekä siihen, että kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavalla toimielimellä on oltava tietoa, osaamista ja näkemystä palveluiden tuottamisesta ja laadusta. Lisäksi useat kuultavat korostivat, että toimielinratkaisuista riippumatta kunnilla tulee olla riittävästi osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä. Kannanotoissa painotettiin myös palvelujen käyttäjän näkökulmaa muun muassa siten, että palveluista tulee muodostua asiakkaan kannalta tarkoituksenmukainen kokonaisuus riippumatta siitä, mikä kunnan määräämä toimielin vastaa palveluista.

Lastentarhaopettajaliitto LTOL ry on tehnyt keväällä 2006 kyselyn kaikille kunnille päivähoidon hallinnosta. Kyselyn tulosten mukaan kunnilla on selkeä tarve päättää päivähoidon hallinnosta kuntatasolla. Tulosten mukaan kokemukset päivähoidon ja opetustoimen yhteisestä hallinnosta ovat hyviä.

Esitys on lisäksi ollut kunnallistalouden ja –hallinnon neuvottelukunnan käsiteltävänä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotusten perustelut

1.1. Kansanterveyslaki

Kansanterveyslain 6 § on kansanterveystyön hallinnon järjestämistä koskeva erityissäännös, jonka mukaan kansanterveystyön toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä huolehtii kunnan määräämä monijäseninen toimielin. Kansanterveystyö on tullut kokonaisuudessaan antaa yhdelle monijäseniselle toimielimelle lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa ja työterveyshuoltoa. Nämä kaksi tehtäväkokonaisuutta on voitu antaa myös muun toimielimen tai sen jaoston tehtäväksi, ei kuitenkaan kunnanhallituksen tehtäväksi. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan esityksessä muutettavaksi siten, että kansanterveystyön toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä voisi huolehtia kunnan päätöksen mukaisesti yksi tai useampi monijäseninen toimielin. Kyseinen toimielin huolehtisi kansanterveyslaissa säädettyjen toimeenpanotehtävien lisäksi myös muissa laissa terveyslautakunnalle, terveydenhoito-lautakunnalle taikka vastaavalle toimielimelle säädetyistä tehtävistä kunnan päättämässä laajuudessa. Päätöksen kunnassa tekisi kunnanvaltuusto. Esitys mahdollistaisi sen, että kunta voisi itse ratkaista sen tarpeisiin parhaiten soveltuvan hallinnointitavan.

Ehdotettu säännös mahdollistaisi ympäristöterveydenhuollon ja työterveyshuollon organisoimisen edelleen muusta kansanterveystyöstä erillään. Uuteen säännökseen ei sisältyisi kieltoa antaa ympäristöterveydenhuollosta tai työterveyshuollosta huolehtimista kunnanhallituksen tehtäväksi, vaan kansanterveystyöstä vastaavan toimielimen tai vastaavien toimielinten valitseminen olisi kunnan harkinnassa. Nykyisin yhdessä Manner-Suomen kunnassa kansanterveystyön toimeenpanosta vastaava monijäseninen toimielin on ollut kunnanhallitus.

Ehdotettu nykyistä väljempi sääntely korostaa kuntien vastuuta kansanterveystyöhön sisältyvien tehtäväkokonaisuuksien toimeenpanossa. Jatkossakin olisi tarkoituksenmukaista, että kunnan päättäessä toimielinten tehtävistä ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto säilytetään yhtenä kokonaisuutena. Tämä on aiheellista muun muassa siksi, että ympäristöterveydenhuollon toimeenpanoon kuuluu kolmen hallinnonalan eli maa- ja metsätalousministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön ja sosiaaliterveysministeriön toimialan tehtäviä, joita kunnissa saattavat hoitaa ainakin osittain samat virkamiehet. Toiminnan sujuvuuden, tuloksellisuuden ja henkilöstöpolitiikan näkökulmista toiminnan pilkkominen eri toimielimiin ei ole perusteltua eikä edes käytännössä mahdollista.

Kansanterveyslain 5 §:n 3 momentin mukaan, jos kansanterveyslain mukainen tehtävä on annettu kuntayhtymän tehtäväksi, sen hoidettavaksi on annettava myös kansanterveystyötä koskevien muiden lakien mukaiset tehtävät. Tästä poiketen jäsenkunta voi päätöksensä mukaisesti hoitaa ympäristöterveydenhuollon tai työterveyshuollon tehtävät muullakin tavoin itse tai alueellisesti yhteis-työssä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa. Lain 5 §:n 4 momentin mukaan, mitä laissa säädetään kunnasta, kunnanvaltuustosta ja kunnan asukkaasta, sovelletaan vastaavasti kuntayhtymään ja sen toimielimiin sekä jäsenkunnan asukkaaseen. Ehdotetulla 6 §:n 1 momentin muutoksella ei olisi vaikutusta kunnan mahdollisuuteen siirtää tehtäviä kuntayhtymän hoidettavaksi. Kuntayhtymän toimielimiin sovellettaisiin kuitenkin vastaavasti ehdotettua säännöstä kunnan kansanterveys-työn tehtävistä huolehtivasta toimielimestä.

1.2. Sosiaalihuoltolaki

Sosiaalihuoltolain 6 § on sosiaalihuollon hallinnon järjestämistä koskeva erityissäännös. Säännöksen mukaan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä huolehtii kunnan määräämä monijäseninen toimielin. Säännöksen mukaan sosiaalihuoltoa koskevat tehtävät on kokonaisuudessaan annettava yhden toimielimen hoidettavaksi.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lain 6 §:n 1 momenttia siten, että se mahdollistaisi sosiaalihuollon toimeenpanoon liittyvien tehtävien jakamisen yhdelle tai useammalle kunnan määräämälle monijäseniselle toimielimelle. Muutos merkitsisi sitä, että sosiaalihuollon alaan kuuluvia tehtäviä voitaisiin jakaa kunnan päättämässä laajuudessa yhdelle tai useammalle monijäsenisille toimieli-melle. Päätöksen tekisi kunnan valtuusto. Säännös koskisi sosiaalihuoltolaissa säädettyjen tehtävien lisäksi myös muissa laeissa sosiaalilautakunnan tai sosiaalihuoltolaissa tarkoitetun toimielimen tehtäväksi säädettyjä toimeenpanotehtäviä. Ehdotettu muutos mahdollistaisi myös sen, että osa sosiaa-lihuollon toimeenpanotehtävistä voitaisiin antaa kuntayhtymälle, sillä lain 5 §:n 3 momentin mukaan, mitä laissa säädetään kunnasta, kunnanvaltuustosta ja kunnan asukkaasta, sovelletaan vastaavasti kuntayhtymään ja sen toimielimiin sekä jäsenkunnan asukkaaseen. Sosiaalihuoltolain 7 §:n mukaan kuntayhtymälle on kuitenkin asetettava sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu monijäseninen toimielin, jos kahden tai useamman kunnan koko sosiaalihuollosta vastaa kuntayhtymä.

Pykälän väliaikaisesti voimassa olevaan 2 momenttiin sekä sosiaalihuoltolain 12 §:n 2 momenttiin on lisätty päivähoitokokeilun edellyttämät säännökset. Heinäkuun loppuun 2008 voimassa oleva kokeilulainsäädäntö antaa kunnille mahdollisuuden päättää siitä, minkä toimielimen alaisuudessa lasten päivähoidon sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen tehtävät hoidetaan. Koska sosiaalihuollon hallinnon järjestämistä koskeva ehdotus mahdollistaisi myös kokeilulainsäädännön mukaisen hallinnonjärjestelyn toteuttamisen, kokeilua koskevat säännökset ehdotetaan kumottavaksi.

Sosiaalihuoltolakiin on lisätty uusi kotihoidon hallintokokeilua koskeva 2 a luku, joka on voimassa vuoden 2008 loppuun saakka. Kokeilulainsäädäntöön sisältyy myös muitakin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon järjestämistä koskevia säännöksiä. Tämän vuoksi esityksessä ei ehdoteta kokeilua koskevia säännöksiä muutettavaksi.

1.3. Laki lasten päivähoidosta

Lakiehdotukseen sisältyvät ne tekniset säännösmuutokset, joita edellä sosiaalihuoltolain 6 §:n muuttamisella tarkoitettu periaatteellinen ratkaisu edellyttää. Sosiaalihuoltolain muutoksella on kumottu päivähoidon hallintokokeilua koskevat säännökset ja samalla mahdollistettu, että sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä huolehtii kunnan monijäseninen toimielin tai toimielimet. Mikäli kunta siirtää päivähoidon hallinnon ja toimeenpanon erilleen muusta sosiaalihuollosta esimerkiksi opetustoimen yhteyteen, kunnan tulee palveluita järjestäessään huolehtia siitä, että yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa toteutuu. Lisäksi kunnan tulee sosiaalipalveluita järjestäessään huolehtia myös siitä, että niistä muodostuu päivähoidossa olevilla lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille huoltajilleen tarkoituksenmukainen kokonaisuus riippumatta siitä, mikä toimielin vastaa lasten päivähoidosta.

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi lasten päivähoidosta annetun lain 11, 28 ja 29 §:ää. Kyseisiä pykäliä ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että niihin sisältyvät viittaukset sosiaalihuoltolain 6 §:ään tarkistetaan vastaamaan uudistettua säännöstä. Muutokset ovat luonteeltaan teknisiä.

1.4. Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta

Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 16 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettu laki. Lain 16 § on muutettu väliaikaisesti, mikä on mahdollistanut lasten päivähoidon hallintokokeilun toteuttamisen. Kokeilulainsäädännön kumoamisen myötä myös mainittu 16 §:n väliaikainen muutos voidaan kumota tarpeettomana.

2. Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan vuoden 2007 alusta.

Lakiehdotukset

1.

Laki kansanterveyslain 6 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansanterveyslain (66/1972) 6 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 928/2005, seuraavasti:

6 §

Kansanterveystyön toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa laissa säädetään terveyslautakunnan tai terveydenhoitolautakunnan taikka muun vastaavan toimielimen tehtäväksi, huolehtii yksi tai useampi kunnan määräämä monijäseninen toimielin.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


2.

Laki sosiaalihuoltolain 6 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 17 päivänä syyskuuta 1982 annetun sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 736/1992, seuraavasti:

6 §

Sosiaalihuollon toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa laissa säädetään sosiaalilautakunnan taikka muun vastaavan toimielimen tehtäväksi, huolehtii yksi tai useampi kunnan määräämä monijäseninen toimielin.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan sosiaalihuoltolain 6 ja 12 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 21 päivänä helmikuuta 2003 annettu laki (155/2003).

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


3.

Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain (36/1973) 11 §:n 3 momentti sekä 28 ja 29 §, sellaisena kuin niistä on 11 §:n 3 momentti laissa 875/1981, seuraavasti:

11 §

Kunnalle tässä laissa säädetyistä tehtävistä huolehtii sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimielin.

28 §

Yksityinen henkilö tai yhteisö, joka korvausta vastaan harjoittaa lasten päivähoitotoimintaa, on velvollinen kahden viikon kuluessa toiminnan aloittamisesta tekemään ilmoituksen päivähoidosta vastaavalle sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentin tarkoittamalle toimielimelle.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun toimielimen tehtävänä on valvoa päivähoitotoimintaa siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

29 §

Jos 28 §:ssä tarkoitettu päivähoitopaikka tai siinä annettu hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, tulee sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentin tarkoittaman toimielimen pyrkiä sopivilla keinoilla saamaan aikaan korjaus asiassa. Jollei korjausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, toimielin voi kieltää pitämästä lasta sanotussa päivähoitopaikassa.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan lasten päivähoidosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 21 päivänä helmikuuta 2003 annettu laki (156/2003).

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


4.

Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 16 §:n väliaikaisesta muut-tamisesta annetun lain kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 16 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 21 päivänä helmikuuta 2003 annettu laki (157/2003).


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Helsingissä 19 päivänä lokakuuta

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Peruspalveluministeri
Liisa Hyssälä

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.