Siirry esitykseen
HE 42/2006
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annettua lakia muutettavaksi.
Lakia ehdotetaan täydennettäväksi siten, että kansalliselle mittanormaalilaboratoriolle säädetystä tutkimusvelvollisuudesta voidaan eräin edellytyksin poiketa. Tämä mahdollistaisi kansallisen mittanormaalijärjestelmän resurssien tehokkaan käytön muuttuvassa toimintaympäristössä sekä edistäisi kemian ja mikrobiologian metrologian kansallisten mittanormaalilaboratorioiden perustamista.
Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi eräitä lähinnä teknisiä korjauksia.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heinäkuun alusta vuonna 2006.
Mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä (1156/1993) annetulla lailla on vahvistettu noudatettavaksi kansallinen mittayksikköjärjestelmä. Lailla on myös täsmennetty kansallisen mittanormaalijärjestelmän toiminnan edellytykset ja järjestetty kansallinen kalibrointipalvelu.
Kansallisen mittanormaalijärjestelmän tehtävänä on toteuttaa kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä ylläpitämällä ja kehittämällä kansallisia mittanormaaleja. Sen tehtävänä on myös kansallisten mittanormaalien kautta siirtää kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän mittayksiköitä muihin mittanormaaleihin. Lisäksi sen tehtävänä on yhdessä kansallisen kalibrointipalvelun kanssa turvata luotettavien ja tarkkojen mittausten ja kalibrointien saatavuus.
Mittatekniikan keskus vastaa kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisestä kehittämisestä ja toteuttamisesta. Lisäksi mittatekniikan keskus hoitaa kansallisen mittanormaalilaboratorion tehtävät, jollei se ole sopinut näiden tehtävien hoitamisesta muussa laboratoriossa.
Kansallisten mittanormaalilaboratorioiden tehtävänä on pitää yllä kansallisia mittanormaaleja ja niiden jäljitettävyyttä sekä siirtää niiden kautta mittayksikkö muihin mittanormaaleihin. Lisäksi näiden laboratorioiden tulee hoitaa kansallisten mittanormaalien ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvää mittatieteellistä tutkimusta, osallistua kansainväliseen yhteistyöhön ja toimia asiantuntijana pätevyysalueellaan.
Nykyisin mittatekniikan keskus hoitaa kansallisen mittanormaalilaboratorion tehtäviä seuraavien suureiden mittayksiköiden osalta: massa, virtaus, paine, lämpötila, kosteus, sähkösuureet, akustiikka, aika ja taajuus, pituus ja geometriset suureet. Mittatekniikan keskus on sopinut kansallisen mittanormaalilaboratorion tehtävien hoitamisesta optisten ja suurjännitesuureiden mittayksiköiden osalta Teknillisen korkeakoulun kanssa.
Joidenkin suureiden mittayksiköiden osalta on ollut tarpeen huolehtia mittanormaalien ylläpidosta ja jäljitettävyydestä, mutta kansallisen mittanormaalin riittävä tarkkuus ei ole kuitenkaan edellyttänyt varsinaista mittatieteellistä eli metrologista tutkimusta. Koordinaattimittausten, voiman ja vääntömomentin sekä tiettyjen kaasuseosten mittayksiköitä koskevien kansallisten mittanormaalien ylläpidosta ja jäljitettävyyden hoitamisesta mittatekniikan keskus on tehnyt sopimuksen Tampereen teknillisen yliopiston Tuotantotekniikan laitoksen, Raute Precision Oy:n ja Ilmatieteen laitoksen kanssa.
Lisäksi säteilylain (592/1991) nojalla säteilyturvakeskuksen tehtävänä on ylläpitää säteilymittausten luotettavuuden varmistamiseksi tarpeellisia mittanormaaleja sekä Geodeettisesta laitoksesta annetun lain (581/2000) nojalla Geodeettinen laitos ylläpitää geodeettisten ja fotogrammetristen mittausten osalta mittanormaaleja sekä toimii pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona.
Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on järjestää tarkkuudeltaan riittävien ja luotettavien kalibrointien saatavuus. Tätä varten mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetulla lailla on säädetty kansallisesta kalibrointipalvelusta. Sen tehtäviä hoitavat päteväksi todetut kalibrointilaboratoriot ja kansalliset mittanormaalilaboratoriot ylläpitämiensä mittanormaalien osalta, jos tämä on tarpeen suurealueen laajuuden ja tarkkuuden sekä kalibrointien saatavuuden takia.
Vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annettu laki (920/2005) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006. Sen nojalla kansallisen akkreditointijärjestelmän tehtäviä hoitaa mittatekniikan keskuksen akkreditointiyksikkö, FINAS-akkreditointipalvelu. Sen erillisyys ja itsenäisyys suhteessa mittatekniikan keskuksen tehtäviin kansallisena metrologialaitoksena on vahvistettu mittatekniikan keskuksesta annetussa laissa (1149/1990), jonka tätä koskeva muutos tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006 (921/2005).
Kansainvälisesti kemian ja mikrobiologian metrologian merkitys on yhä laajemmin tunnustettu. Huomiota kiinnitetään etenkin kemiallisten mittausten jäljitettävyyteen, koska tämä edistää esimerkiksi terveydenhuollon ja ympäristömittausten luotettavuutta. Tämän vuoksi kemian metrologiaa varten on perustettu oma komitea muun muassa EUROMETiin (European Collaboration in Measurement Standards) ja CIPM:ään (Comité International des Poids et Mesures), joiden tehtävänä on myös edistää vertailumittausten kehittämistä.
Useissa maissa on lisäksi vireillä hankkeita, joilla kemian ja mikrobiologian osuutta kansallisessa mittanormaalijärjestelmässä kehitetään muun muassa osallistumalla CCQM:n (Comité Consultatif pour la Quantité de Matière) järjestämiin vertailuihin.
Kemian metrologian merkityksen kasvu näkyy myös esimerkiksi kansainvälisissä termien määritelmissä. Mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetussa laissa olevat määritelmät, jotka koskevat mittanormaalia, jäljitettävyyttä ja kalibrointia, perustuvat ISOn (International Organization for Standardization) julkaisuun International Vocabulary of Basic and General Terms in Metrology vuodelta 1984. Julkaisun uusitussa toisessa painoksessa vuodelta 1993 määritelmissä on otettu huomioon muun muassa kemian metrologiassa käytetyt vertailuaineet.
Vaatimus kansallisen akkreditointijärjestelmän itsenäisyydestä ja erillisyydestä suhteessa kansalliseen metrologialaitokseen perustuu kansainvälisten arviointiperusteiden, erityisesti kansainvälisen ISO 17000 –standardisarjan kehitykseen.
Mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain voimaantulon jälkeen kemian ja mikrobiologian metrologian merkitys on kasvanut. Jo tällä hetkellä, mutta etenkin tulevaisuudessa, kasvaa tarve perustaa kansallisia mittanormaalilaboratorioita huolehtimaan terveydenhuollon ja ympäristömittausten luotettavuudesta, esimerkiksi päästökauppaan liittyen tai elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamiseksi.
Kaikilta kansallisilta mittanormaalilaboratorioilta ei ole käytännössä vaadittu eikä myöskään mittatieteellisin eli metrologisin perustein ollut tarpeen vaatia tieteellistä tutkimustoimintaa. Nykyjärjestelmä on tarpeen säilyttää ja – ottaen huomioon kemian ja mikrobiologian metrologian merkityksen kasvu – edelleen tarpeen laajentaa. Resurssien tehokkaan käytön kannalta mittatieteellistä tutkimusta ei tulisi vaatia, jos siihen ei ole selkeää tarvetta tai siitä ei ole selkeää hyötyä.
Kemian metrologiaa varten hankittava laitteisto itsessään on keskeinen mittanormaalin toteuttamisessa, eikä siten ole tarvetta jatkuvalle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. Kemian ja mikrobiologian metrologian osuuden kasvu järjestelmässä aiheuttaa nykyistä laajemman tarpeen eritasoisiin kansallisiin mittanormaalilaboratorioihin, joissa vain osalta edellytettäisiin mittatieteellistä tutkimusta.
Mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetussa laissa on kalibrointilaboratorioiden pätevyyden toteaminen säädetty yleisluonteisesti mittatekniikan keskukselle. Tämä ei enää vastaa vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetun lain sanamuotoa eikä niitä tavoitteita, joita mittatekniikan keskuksen hallintoon on tehty FINAS-akkreditointipalvelun erillisyyden ja itsenäisyyden varmistamiseksi suhteessa mittatekniikan keskuksen toimintaan kansallisena metrologialaitoksena.
Mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetussa laissa säädetyt määritelmät eivät enää täysin vastaa kansainvälisessä käytössä olevia määritelmiä. Tämän vuoksi niiden korjaaminen on tarpeen.
Akkreditoidut kalibrointilaboratoriot ovat olleet keskeinen osa kansallista kalibrointipalvelua. Mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain nojalla niiden olisi ollut mahdollista antaa virallisia kalibrointitodistuksia, mutta käytännössä ne ovat antaneet FINAS-akkreditointitunnuksella varustettuja todistuksia, jotka tosiasiallisesti on rinnastettu virallisiin kalibrointitodistuksiin. Selkeyden vuoksi olisi tarkoituksenmukaista rinnastaa nämä todistukset virallisiin kalibrointitodistuksiin säädöstasolla.
Säteilyturvakeskuksen tehtäviin säteilysuureiden tai geodeettisen laitoksen tehtäviin geodeettisten ja fotogrammetristen mittausten osalta ei liity muutostarpeita.
Mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annettua lakia ehdotetaan täydennettäväksi siten, että kansalliselle mittanormaalilaboratoriolle säädetystä velvollisuudesta hoitaa kansallisten mittanormaalien ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvää mittatieteellistä tutkimusta voidaan poiketa, kun sidosryhmien keskeiset tarpeet huomioon ottaen käytettävissä on mittatieteellisesti riittävä kansallisen mittanormaalin tarkkuustaso. Tämä mahdollistaisi kansallisen mittanormaalijärjestelmän resurssien tehokkaan käytön muuttuvassa toimintaympäristössä. Se myös edistäisi kemian ja mikrobiologian metrologian kansallisten mittanormaalilaboratorioiden perustamista.
Lisäksi mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi eräitä lähinnä teknisiä korjauksia. Esimerkiksi kansalliseen kalibrointipalveluun kuuluvia päteväksi todettuja kalibrointilaboratorioita koskevaa sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että se vastaisi vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetun lain sanamuotoa. Lain määritelmiä ehdotetaan myös ajantasaistettavaksi.
Lakiehdotuksella ei ole merkittäviä julkistaloudellisia vaikutuksia taikka suoranaisia yritysvaikutuksia tai vaikutuksia elinkeinoelämään, mutta se parantaisi kansallisen mittanormaalijärjestelmän resurssien käytön tehokkuutta lisäämällä joustoja nykyjärjestelmään verrattuna.
Lakiehdotuksella ei myöskään ole taloudellisia vaikutuksia toiminnassa oleviin kansallisiin mittanormaalilaboratorioihin tai akkreditoituihin kalibrointilaboratorioihin.
Lakiehdotus edistäisi kansallisen mittanormaalijärjestelmän kehittämistä, etenkin kemian ja mikrobiologian metrologian tarpeiden huomioon ottamista. Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu, että kansallisen mittanormaalijärjestelmän kehittämisellä on myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Oikeat ja luotettavat mittaustulokset tukevat päätöksentekoa, vähentävät aikaa vievien uusintamittausten tarvetta, nopeuttavat tuotantoprosesseja, vähentävät virhekustannuksia ja kansainvälisen kaupan teknisiä esteitä.
Lakiehdotus parantaisi mittatekniikan keskuksen edellytyksiä kehittää kansallista mittanormaalijärjestelmää, mutta sillä ei kuitenkaan olisi merkittäviä muutoksia mittatekniikan keskuksen nykyisiin tehtäviin tai toimintatapoihin.
Lakiehdotuksilla ei arvioida olevan suoranaisia ympäristö- tai yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kansallisen mittanormaalijärjestelmän kehittäminen muun muassa kemian ja mikrobiologian metrologian tarpeet huomioon ottaen edistäisi kuitenkin välillisesti terveydenhuollon ja ympäristömittausten luotettavuutta.
Lakiehdotukset on valmisteltu kauppa- ja teollisuusministeriössä yhteistyössä mittatekniikan keskuksen kanssa.
Valmistelun aikana on luonnoksia lakiehdotukseksi esitelty metrologian neuvottelukunnan jaostoissa ja kansallisten mittauspaikkojen vastuuhenkilöille.
Hallituksen esitys on lähetetty lausunnolle oikeusministeriölle, sisäasiainministeriölle, ulkoasiainministeriölle, puolustusministeriölle, valtiovarainministeriölle, opetusministeriölle, maa- ja metsätalousministeriölle, liikenne- ja viestintäministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle, työministeriö ja ympäristöministeriöille sekä kansallisen mittanormaalijärjestelmän ja kansallisen kalibrointipalvelun kannalta keskeisille tahoille. Lausunnonantajilla ei pääsääntöisesti ollut huomautettavaa lakiehdotukseen. Lausuntojen perusteella on kuitenkin lakiehdotukseen tehty eräitä lähinnä teknisiä korjauksia.
2 §. Määritelmät. Laissa olevat määritelmät uudistettaisiin vastaamaan kansainvälisesti sovittuja termien määritelmiä.
Määritelmiä koskevat muutokset perustuvat keskeisesti kansainväliseen ISOn julkaisuun International Vocabulary of Basic and General Terms of Metrology (1993). Sitä vastaa kansallinen standardi SFS 3700: Metrologia. Perus- ja yleistermien sanasto (1998).
Määritelmien uudistaminen selkeyttäisi käsitteiden käyttöä ja niiden ymmärrettävyyttä. Lisäksi tekniikan kehitys sekä kemian ja mikrobiologian metrologian merkityksen kasvu olisi otettu huomioon.
Mittanormaalin määritelmä täsmennettäisiin tarkoittamaan kiintomittaa, mittauslaitetta, vertailuainetta tai mittausjärjestelmää aiempaa yleisemmän ilmaisun sijasta. Samalla määritelmän sisältöä selkeytettäisiin lauserakennetta muuttamalla.
Jäljitettävyyden määritelmää täydennettäisiin siten, että siihen lisättäisiin vaatimus aukottomasta vertailuketjusta, jotta kaikkien vertailujen epävarmuudet tulisivat kartoitetuksi.
Kalibroinnin määritelmään sisällytettäisiin kemian metrologiaan liittyvä vertailuaineen edustama suureen arvo.
9 §. Kansallisen mittanormaalilaboratorion tehtävät. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jonka nojalla mittatekniikan keskus voisi päättää poiketa 9 §:n 1 momentissa kansalliselle mittanormaalilaboratoriolle säädetystä velvollisuudesta mittatieteelliseen tutkimukseen. Ehtona tälle olisi, että sidosryhmien keskeiset tarpeet huomioon ottaen käytettävissä olisi mittatieteellisesti eli metrologisesti riittävä kansallisen mittanormaalin tarkkuustaso, vaikka kansallisten mittanormaalien ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvää mittatieteellistä tutkimusta ei edellytetä. Tällöin nykyinen 2 momentti siirtyisi 3 momentiksi.
12 §. Kalibrointipalveluiden järjestäminen. Pykälän 2 ja 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, mittatekniikan keskuksen päteväksi toteamien kalibrointilaboratorioiden sijasta viitattaisiin vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetun lain nojalla akkreditoituihin kalibrointilaboratorioihin. Tosiasiallisesti kyse olisi edelleen samoista kalibrointilaboratorioista.
Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin kansallisten mittanormaalilaboratorioiden kansalliseen kalibrointipalveluun kuuluvien tehtävien hoidon edellytykseksi, että kalibrointipalvelu on tarpeen suurealueen laajuuden ja tarkkuuden sekä kalibrointien saatavuuden takia. Nykyisin vastaava säännös on mittanormaalijärjestelmästä annetussa asetuksessa (972/1994).
13 §. Viralliset kalibrointitodistukset. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että virallisina kalibrointitodistuksina pidettäisiin akkreditoitujen kalibrointilaboratorioiden pätevyysalueellaan tekemistään kalibroinneista antamia todistuksia. Tämä ei tosiasiallisesti muuttaisi nykykäytäntöä.
14 §. Eräiden kansallisten mittanormaalien ylläpito. Pykälään ehdotetaan täydennettäväksi viittauksilla säteilylakiin ja Geodeettisesta laitoksesta annettuun lakiin.
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2006.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä 10 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1156/1993) 2 §, 12 §:n 2 ja 3 momentti, 13 §:n 2 momentti ja 14 § sekä
lisätään 9 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
2 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) mittanormaalilla kiintomittaa, mittauslaitetta, vertailuainetta tai mittausjärjestelmää, jolla määritellään, toteutetaan, säilytetään tai toistetaan suureen mittayksikkö taikka suureen yksi tai useampi vertailuarvo;
2) jäljitettävyydellä mittaustuloksen tai mittanormaalin yhteyttä kansallisiin tai kansainvälisiin mittanormaaleihin taikka muihin vastaaviin ilmoitettuihin vertailupisteisiin sellaisen aukottoman vertailuketjun välityksellä, jossa on ilmoitettu kaikkien vertailujen epävarmuudet;
3) kalibroinnilla toimenpiteitä, joiden avulla yksilöidyissä olosuhteissa saadaan mittauslaitteen, mittausjärjestelmän näyttämien, kiintomitan tai vertailuaineen edustamien suureen arvojen ja vastaavien mittanormaaleilla toteutettujen arvojen välinen yhteys.
9 §Kansallisen mittanormaalilaboratorion tehtävät
Mittatekniikan keskus voi päättää, että kansalliselle mittanormaalilaboratoriolle 1 momentissa säädetystä velvollisuudesta hoitaa kansallisten mittanormaalien ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvää mittatieteellistä tutkimusta poiketaan, kun sidosryhmien keskeiset tarpeet huomioon ottaen käytettävissä on mittatieteellisesti riittävä kansallisen mittanormaalin tarkkuustaso.
12 §
Kalibrointipalveluiden järjestäminen
Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on lisäksi huolehtia nimeämiään kansallisia mittanormaalilaboratorioita tarvittaessa apunaan käyttäen vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetun lain (920/2005) nojalla akkreditoitujen kalibrointilaboratorioiden mittanormaalien jäljitettävän kalibroinnin saatavuudesta.
Kansalliseen kalibrointipalveluun kuuluvia tehtäviä hoitavat 2 momentissa tarkoitetut akkreditoidut kalibrointilaboratoriot. Lisäksi kansalliset mittanormaalilaboratoriot voivat hoitaa kansalliseen kalibrointipalveluun kuuluvia tehtäviä, jos tämä on tarpeen suurealueen laajuuden ja tarkkuuden sekä kalibrointien saatavuuden takia.
13 §Viralliset kalibrointitodistukset
Virallisina kalibrointitodistuksina pidetään myös 12 §:n 2 momentissa tarkoitettujen akkreditoitujen kalibrointilaboratorioiden pätevyysalueellaan tekemistään kalibroinneista antamia todistuksia.
14 §Eräiden kansallisten mittanormaalien ylläpito
Säteilysuureiden mittausten osalta noudatetaan, mitä siitä säteilylaissa (592/1991) säädetään.
Geodeettisten ja fotogrammetristen mittausten osalta noudatetaan, mitä siitä Geodeettisesta laitoksesta annetussa laissa (581/2000) säädetään.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Ministeri
Paula Lehtomäki