Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Merenkulkulaitoksesta annettua lakia siten, että Merenkulkulaitoksen jako keskushallintoon ja aluehallintoon poistettaisiin. Osaaminen ja toimintojen kehittäminen kuitenkin turvattaisiin alueilla. Laista poistettaisiin maininnat keskus- ja aluehallinnosta sekä merenkulkupiireistä.

Merenkulkulaitosta koskevassa hallintolainsäädännössä ja erityislainsäädännössä merenkulkupiireille osoitettujen tehtävien hoitamista jatkettaisiin alueellisissa toimipisteissä, joista määrättäisiin tarkemmin Merenkulkulaitoksen työjärjestyksessä. Organisatorisesti alueelliset toimipisteet kuuluisivat näistä tehtävistä vastaaviin Merenkulkulaitoksen tulosyksiköihin.

Esityksen tavoitteena on Merenkulkulaitoksen hallinnon selkeyttäminen ja toimintatapojen yhtenäistäminen. Lisäksi tavoitteena on hallitusohjelman mukainen julkisen hallinnon ja palvelujen saatavuuden, laadun sekä tuottavuuden ja tehokkuuden lisääminen.

Öljysuojarahastosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siltä osin kuin se sisältää viittauksia merenkulkupiiriin.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2006.

---

Merenkulkulaitoksen organisaatiosta ja tehtävistä säädetään Merenkulkulaitoksesta 21 päivänä marraskuuta 2003 annetussa laissa (939/2003) ja 27 päivänä marraskuuta 2003 annetussa valtioneuvoston asetuksessa (981/2003), jotka tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004. Merenkulkulaitoksen organisaatio koostuu keskushallinnosta ja merenkulkupiirien muodostamasta aluehallinnosta. Merenkulkupiirejä on neljä: Suomenlahden, Saaristomeren, Pohjanlahden ja Järvi-Suomen merenkulkupiiri. Merenkulkupiirien rajat on määritelty Merenkulkulaitoksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Merenkulkulaitoksen toimintaa ohjaa ja valvoo johtokunta. Laitoksen päällikkönä on pääjohtaja. Laitoksen muusta organisaatiosta määrätään työjärjestyksessä.

Merenkulkulaitoksen piiriorganisaatiorakenne luotiin vuonna 1990, jolloin tie- ja vesirakennuslaitoksen vesitietoimiala yhdistettiin Merenkulkulaitokseen. Merenkulkulaitoksesta annetun lain (13/1990) mukaan laitoksen organisaatio muodostui Merenkulkuhallituksesta ja merenkulkupiirien muodostamasta piirihallinnosta. Piirihallinto muodostettiin entisistä luotsipiireistä, merenkulkupiireistä sekä tie- ja vesirakennuslaitoksen vesitietoimialasta. Koko laitoksen henkilömääräksi tuli tuolloin yli 2500, josta merenkulkupiirien osuus oli noin 1400.

Merenkulkulaitosta koskevaa lakia muutettiin vuoden 1998 alusta voimaan tulleella lailla (1248/1997) siten, että nimike Merenkulkuhallitus korvattiin nimikkeellä Merenkulkulaitoksen keskushallinto. Lain mukaan Merenkulkulaitoksen organisaatio muodostui keskushallinnosta ja merenkulkupiirien muodostamasta aluehallinnosta. Alusturvallisuutta koskevien viranomaistehtävien hoitamista varten keskushallintoon perustettiin erillinen yksikkö, jolla voi olla alueellisia toimipisteitä.

Vuoden 2004 alusta voimaan tulleessa organisaatiouudistuksessa Merenkulkulaitoksesta siirrettiin valtion liikelaitoksiksi varustamotoiminnot ja luotsaus. Varustamoliikelaitokseen siirtyivät jäänmurto ja monitoimimurtajien kaupallinen toiminta, raskaiden väyläalusten operointi, eräiden merenmittaus- ja tutkimusalusten hoito sekä yhteysalusliikenne erillisenä tulosyksikkönä. Luotsausliikelaitokseen siirtyi luotsaustoiminta.

Voimassa olevan Merenkulkulaitosta koskevan hallintolainsäädännön mukaan Merenkulkulaitoksen tehtävänä on toimia väylänpidosta, merikartoituksesta, vesiliikenteen turvallisuudesta ja alusturvallisuudesta, talvimerenkulun avustamisesta, meriliikenteen ohjauksesta ja luotsauksesta, yhteysalusliikennepalveluista sekä merenkulun tuki- ja tietopalveluista vastaavana viranomaisena.

Merenkulkulaitoksen keskushallinnon tehtävänä on johtaa, kehittää ja ohjata Merenkulkulaitoksen toimintaa sekä vastata laitoksen yhtenäisyydestä. Merenkulkupiireille kuuluvat toimialueellaan luotsauksen viranomaistehtäviä, alusliikennepalvelua, väyliä, kanavia sekä yhteysalusliikennettä ja muita aluspalveluja koskevat asiat.

Erityislainsäädännössä merenkulkupiireille on annettu useita vesiliikenteen hoitoon liittyviä tehtäviä. Lisäksi merenkulkupiirit mainitaan eräissä yleisesti valtionhallintoon liittyvissä säädöksissä sekä öljysuojarahastosta annetussa laissa (1406/2004).

Nykyisen lainsäädännön mukaan merenkulkupiirit hoitavat niille kuuluvia tehtäviä itsenäisesti ja vastaavat tehtävistään piirille asetettujen tulostavoitteiden ja Merenkulkulaitoksen toimintalinjojen ja periaatteiden mukaisesti.

Merenkulkulaitoksen meneillään olevassa rakennemuutoksessa on tuotantotoimintaa eriytetty viranomais- ja tilaajatehtävistä. Vuoden 2004 alussa toimintansa aloittaneisiin liikelaitoksiin siirtyi yli puolet laitoksen henkilöstöstä ja merkittävä osa laitoksen tuotantotoimintaa. Tuolloin merenkulkupiirien luotsaus- ja alushenkilöstö siirtyi perustettuihin liikelaitoksiin. Vuoden 2005 alussa loput merenkulkupiirien tuotantotehtävissä toimivasta henkilöstöstä on siirtynyt sisäisesti eriytettyyn väylänpidon ja merikartoituksen tuotantoon.

Rakennemuutoksen myötä merenkulkupiirien muodostamasta aluehallinnosta ovat poistuneet niiden suurimmat henkilöstöryhmät kuten luotsit, väylänrakennus- ja väyläalushenkilöstö sekä väylänhoitajat. Merenkulkulaitoksen koko henkilöstömäärä on vuodesta 1990 vuoteen 2005 vähentynyt noin 2500 henkilöstä noin 800 henkilöön. Vastaavana aikana merenkulkupiirien henkilöstömäärä on vähentynyt noin 1400 henkilöstä noin 170 henkilöön.

Tällä hetkellä Merenkulkulaitoksen henkilöstöstä työskentelee pääkaupunkiseudulla vajaat 300 henkilöä ja muualla, merenkulkupiireissä ja alueellisissa toimipisteissä vajaat 500 henkilöä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella työskentelevät kuuluvat hallinnollisesti sisäiseen tuotantoon (noin 320 henkilöä), Meriturvallisuus-toimintoon (26 henkilöä), tukipalveluyksiköihin (17 henkilöä) ja merenkulkupiireihin (noin 125 henkilöä). Suomenlahden merenkulkupiirin henkilöstöstä pääosa on sijoittunut pääkaupunkiseudulle (45 henkilöä).

Hallinnollisten tukipalvelujen toimintaa on hajakeskitetty valtakunnallisesti ja tukipalvelutehtäviä on siirretty Valtiokonttorin tukipalvelukeskuksen hoidettavaksi. Tukipalvelujen kehittämisen taustalla on valtiohallinnon tukipalvelujen kehittämishankkeiden (Kieku, Time, ValtIt) mukainen toiminnan tehostaminen.

Merenkulkulaitoksen nykyinen organisaatiorakenne ei ole tilaaja-viranomaistehtävissä paras mahdollinen, eikä se myöskään tue laitoksen strategisia tavoitteita. Nykyinen organisaatiorakenne ei tue tavoitetta yhtenäisestä Merenkulkulaitoksesta, toiminnallisesta tehokkuudesta ja alueellisesta erikoistumisesta.

Esityksen tavoitteena on yksinkertaistaa Merenkulkulaitoksen nykyistä organisaatiorakennetta poistamalla jako keskushallintoon ja aluehallintoon. Tavoitteena on laitoksen hallinnon selkeyttäminen ja toimintatapojen yhtenäistäminen. Lisäksi tavoitteena on hallitusohjelman mukainen julkisen hallinnon ja palvelujen saatavuuden, laadun sekä tuottavuuden ja tehokkuuden lisääminen. Keskeisenä keinona näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat organisaation rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen sekä uuden teknologian käytön tehostaminen.

Merenkulkulaitoksen organisoinnin perusteet ovat muuttuneet täysin tilaaja-tuottaja -rakennemuutoksen ja liikelaitosten muodostamisen seurauksena. Merenkulkulaitoksen vähentynyt henkilöstömäärä huomioon ottaen ei ole tarkoituksenmukaista, että tilaaja-viranomaistehtävissä toimitaan aikaisemman yli 2500 henkilölle rakennetun tuotantopainotteisen organisaation rakenteen mukaisesti. Esimerkiksi Pohjanlahden merenkulkupiirissä on enää 20 henkilöä, joista kolmasosa on hallinnollista henkilökuntaa. Muissa merenkulkupiireissä tilanne on vastaava, keskimääräisen henkilömäärän ollessa niissä noin 40 henkilöä. Itsenäinen piiriorganisaatio näin pienelle henkilömäärälle ei ole perusteltua.

Esityksen tavoitteena on myös yhtenäistää toimintatapoja ja tehtävien hoitoa Merenkulku-laitoksessa. Laitokselle lainsäädännössä määrätyt tehtävät tulee hoitaa yhdenmukaisesti riippumatta siitä, missä palvelut alueellisesti tuotetaan. Laitoksen eri yksiköiden tulee pyrkiä saumattomaan yhteistyöhön. Nykyinen organisaatiorakenne, jossa itsenäinen sektorivastuu ja aluevastuut ovat rinnakkain, on aiheuttanut keskushallinnolle ja jokaiselle merenkulkupiirille erilaiset tavat toimia, jonka seurauksena myös yhteistyö niiden kesken on vaikeutunut. Merenkulkulaitoksen yhtenäisyys ja yhteistyö laitoksessa ovat parhaiten saavutettavissa silloin, kun tehtäviä hoidetaan yhteistyössä yhden tulosyksiköstä vastaavan johtajan alaisuudessa.

Ehdotetun organisaatiomuutoksen tavoitteena on varmistaa osaamisen ja alueellisen päätöksenteon säilyminen sekä toiminnan tehokkuus Merenkulkulaitoksessa. Laitoksen väylä- ja rakennusinvestoinnit ja henkilöstömäärä ovat vähentyneet huomattavasti, mistä johtuen kriittisen osaamisen ja työmäärän ylläpito nykyisessä organisaatiorakenteessa on erittäin vaikeaa. Esimerkiksi suuria väylähankkeita ei ole tulossa osalle alueista useampaan vuoteen. Asiantuntijaosaamisen ylläpito vaatisi kuitenkin kyseisten tehtävien säännöllistä hoitamista. Uudella organisaatiorakenteella pyritään edistämään asiantuntijaosaamisen säilymistä ja tehostamaan olemassa olevien voimavarojen käyttöä.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Merenkulkulaitoksesta annettua lakia siten, että Merenkulkulaitoksen jako keskushallintoon ja aluehallintoon poistettaisiin. Laista poistettaisiin maininnat keskus- ja aluehallinnosta ja merenkulkupiireistä.

Ehdotetun organisaatiomuutoksen toteutuessa Merenkulkulaitoksen organisaatio muodostuisi työjärjestyksessä määrättävistä tulosyksiköistä ja muista, erityistehtäviä hoitavista yksiköistä. Tulosyksiköitä olisivat toiminnot ja sisäinen tuotanto. Toimintoja ovat tällä hetkellä Väylänpito, Merikartoitus, Talvimerenkulku, Meriliikenteen ohjaus ja Meriturvallisuus. Toiminnot on muodostettu työjärjestyksellä vuonna 2003. Ne on määritelty asiakkaille tarjottavien palvelukokonaisuuksien pohjalta. Sisäinen tuotanto muodostuu väylänpidon ja merikartoituksen tuotannollisista tehtävistä. Se on eriytetty laitoksessa sisäisesti tilaaja- ja viranomaistehtävistä vuoden 2005 alusta. Sisäisen tuotannon mahdollisen ulkoisen eriyttämisen vaihtoehdot ja vaikutukset selvitetään yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa vuoteen 2007 mennessä. Erityistehtäviä hoitavat yksiköt olisivat niiden luonteen mukaisesti joko erillisyksiköitä, tukipalveluyksiköitä tai pääjohtajan esikuntaan kuuluvia yksiköitä.

Nykyisessä lainsäädännössä merenkulkupiireille osoitettujen tehtävien hoitamista jatkettaisiin pääosin alueellisissa toimipisteissä. Organisatorisesti alueelliset toimipisteet kuuluisivat näistä tehtävistä vastaaviin Merenkulkulaitoksen tulosyksiköihin. Merenkulkupiirien nykyinen henkilöstö sijoittuisi pääosin Meriliikenteen ohjaus- ja Väylänpito-toimintojen sekä tukipalveluyksiköiden alueellisiin toimipisteisiin.

Meriliikenteen ohjaus -toimintoon perustettaisiin Suomenlahden ja Länsi-Suomen liikenneyksiköt, joihin kuuluisivat hallinnollisesti muun muassa nykyiset alusliikennepalvelukeskukset (VTS-keskukset). VTS-keskusten nykyiseen määrään ja sijaintiin muutoksella ei olisi vaikutuksia. Väylänpito-toimintoon perustettaisiin neljä väylänpidon alueyksikköä. Väylänpidon alueyksiköt muodostuisivat nykyisen merenkulkupiirijaon mukaisesti. Tukipalvelujen hajakeskittämistä jatkettaisiin perustamalla pääkaupunkiseudun ulkopuolelle osaamisen kehittämistiimi ja laskutustiimi.

Ehdotettu organisaatiomuutos edellyttäisi muutosten tekemistä myös muuhun lainsäädäntöön. Öljysuojarahastosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siltä osin kuin se sisältää viittauksia merenkulkupiiriin. Merenkulkupiirejä koskevat säännökset ehdotetaan kumottaviksi valtion virkaehtosopimusasetuksesta (1203/1987) ja virka- ja itsehallintoalueiden kielellisestä jaotuksesta vuosina 2003 - 2012 annetusta valtioneuvoston asetuksesta (1174/2002). Merenkulkupiireistä ja Merenkulkulaitoksen keskushallinnosta on mainintoja myös vesiliikennettä koskevissa asetuksissa ja Merenkulkulaitoksen antamissa määräyksissä. Niiden muuttamista koskeva yleissäännös ehdotetaan sisällytettäväksi Merenkulkulaitosta koskevan lakiehdotuksen voimaantulosäännökseen.

Organisaation uudistamisella mahdollistettaisiin osaltaan Merenkulkulaitoksen pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelman toteuttaminen ja talouden tasapainottaminen. Nykyinen organisaatio- rakenne ei mahdollista henkilöstösuunnitelman toteuttamista, vaan vaatisi lisäresursseja nykyisistä tehtävistä selviämiseksi.

Lyhyellä aikavälillä organisaatiouudistuksesta ei syntyisi kuitenkaan suoria taloudellisia säästöjä, sillä muutoksessa vapautuva henkilöstö sijoitettaisiin Merenkulkulaitoksen sisällä uusiin tehtäviin. Uusi organisaatio mahdollistaisi pitkällä aikavälillä toiminnan tehostumisen, henkilöstö- suunnitelman toteuttamisen ja tuottavuuden kasvun resurssien tehokkaamman käytön ja päällekkäisyyksien poistumisen myötä.

Merenkulkulaitoksen nykyinen henkilöstö sijoittuisi uuden organisaation mukaisiin yksikköihin pääosin tehtäviensä mukaisesti. Organisaation uudistamisen seurauksena noin 20 henkilön, lähinnä merenkulkupiirien johto-, johdon esikunta- ja tukipalvelutehtävissä olevien henkilöiden tehtävät muuttuisivat. Näiden henkilöiden kanssa käytäisiin sijoittamiskeskustelut ja heidät sijoitettaisiin uusiin, mahdollisimman hyvin heidän koulutustaan ja osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Tehtävät jäisivät alueelle eikä ketään siirrettäisi.

Organisaatiouudistuksessa pyritään turvaamaan henkilöstön palvelussuhteen jatkuminen valtiolla noudattaen valtion virkamieslain säännöksiä ja valtioneuvoston vahvistamia henkilöstöpoliittisia periaatteita. Uudistus mahdollistaisi osaltaan Merenkulkulaitoksen pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelman toteuttamisen. Henkilöstösuunnitelman mukaisesti pääosa tulevista rekrytoinneista suunnattaisiin pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Ehdotetulla organisaatiomuutoksella ei olisi vaikutuksia Merenkulkulaitoksen tehtäviin eikä palvelujen saatavuuteen asiakkaiden kannalta tarkasteltuna. Merenkulkupiireille nykyisin kuuluvien tehtävien hoitamista jatkettaisiin alueellisissa toimipisteissä, jotka organisatorisesti kuuluisivat näistä tehtävistä vastaaviin Merenkulkulaitoksen tulosyksiköihin. Nykyisin merenkulkupiireissä hoidettavat asiakaspalvelutehtävät hoidettaisiin alueellisissa toimipisteissä. Muutoksella ei siten olisi vaikutuksia nykyisiin asiakaspalveluihin eikä nykyisten toimipisteiden lukumäärään.

Organisaatiomuutoksella ei olisi myöskään merkittäviä vaikutuksia muiden viranomaisten toimintaan eikä viranomaisten väliseen yhteistyöhön. Tiettyihin yhteistyöryhmiin, joissa Merenkulkulaitosta nykyisin edustaa merenkulkupiirin johtaja, nimettäisiin jatkossa ryhmän luonteen mukaisesti joko alueellisen toimipisteen tai muun toiminnon edustaja. Alueellisille toimipisteille siirrettäisiin valtakunnallisia vastuita erikoistumisen myötä. Esimerkiksi yksi alueellinen väyläyksikkö erikoistuisi väylähoidon tilaajatehtäviin ja toinen suurien väylähankkeiden tilaajatehtäviin.

Muutoksella ei olisi vaikutuksia Ahvenanmaan nykyisen toimipisteen toimintoihin.

Merenkulkulaitoksen toiminnan keskeisiä tavoitteita ovat meriliikenteen sujuvuus ja taloudellisuus sekä merenkulun turvallisuus ja meriympäristön suojelu. Uudella organisaatiolla tuettaisiin näiden tavoitteiden saavuttamista ja vahvistettaisiin Merenkulkulaitoksen yhtenäisyyttä.

Organisaatiouudistuksella parannettaisiin palvelujen tasalaatuista tuottamista riippumatta palvelujen tuottamispaikasta.

Merenkulkulaitoksen organisaatiorakenteen uudistaminen tukisi myös laitoksen oman pitkän aikavälin strategisen suunnittelun sekä hallitusohjelman tavoitteita, joita ovat muun muassa julkisen hallinnon tuottavuuden kasvu, palvelujen ja tuotteiden laadun paraneminen sekä toiminnan tehokkuuden lisääntyminen toimintatapojen muutoksen ja uuden teknologian käyttöönoton myötä. Lisäksi esitetty muutos tukee hallituksen 11 päivänä maaliskuuta 2005 antaman kehyspäätöksen linjausta valtion henkilöstöpolitiikasta ja keskittymisestä viraston ydintoimintoihin sekä yleishallinnon ja tukipalvelujen kehittämisestä.

Merenkulkulaitoksen alueellisuutta ja alueellista päätöksentekoa vahvistettaisiin lisäämällä pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevien alueiden valtakunnallista päätösvaltaa niiden erikoistumisen myötä. Suurin osa merenkulkupiirien nykyisestä päätösvallasta säilyisi näillä alueilla. Nykyinen merenkulkupiirin johtajalla oleva päätösvalta siirtyisi pääosin alueelliselle väyläpäällikölle. Alueellista toimintaa vahvistettaisiin suuntaamalla pääosa rekrytoinneista pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleville alueille.

Sijoittamisselvitys

Ehdotettu organisaatiomuutos liittyy Merenkulkulaitoksen organisaation kokonaisuudistukseen ja on osa Merenkulkulaitoksessa meneillään olevaa tilaaja-tuottaja -rakennemuutosta, jossa tuotantotoimintaa on eriytetty viranomais- ja tilaajatehtävistä. Rakennemuutoksen vuoksi ja siihen perustuen Merenkulkulaitoksesta laadittiin vuonna 2004 valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamisesta koskevasta toimivallasta annetun valtioneuvoston asetuksen (567/2002) mukainen sijoittamisselvitys.

Hallituksen iltakoulussa 5 päivänä toukokuuta 2004 annetun toimeksiannon mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriön tuli laatia Merenkulkulaitoksesta sijoittamisselvitys. Selvitys tehtiin koko tilaaja-tuottajarakennemuutoksesta.

Merenkulkulaitos valmisteli liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta sijoittamisselvityksen ja antoi sen 19 päivänä marraskuuta 2004. Selvityksessä tarkasteltiin erikseen Merenkulkulaitoksen sisäistä tuotantoa, viranomais- ja tilaajatehtäviä sekä tukipalveluja ja organisaation kehittämistä.

Merenkulkulaitoksen tekemän selvityksen perusteella liikenne- ja viestintäministeriö teki ehdotuksen Merenkulkulaitoksen sijoittamisesta. Ministeriö pyysi 27 päivänä tammikuuta 2005 ehdotuksesta lausunnon alueellistamisen koordinaatioryhmältä valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamisesta koskevasta toimivallasta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n mukaisesti.

Alueellistamisen koordinaatioryhmä käsitteli asiaa kokouksessaan 1 päivänä helmikuuta 2005 ja jätti asian pöydälle lisäselvityksiä varten. Koordinaatioryhmä ei 28 päivänä helmikuuta 2005 pitämässään kokouksessa päässyt asiassa yksimielisyyteen, ja se suositti asian siirtämistä valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 2 momentin mukaisesti.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) käsitteli asiaa kokouksissaan 17 päivänä maaliskuuta 2005 ja 21 päivänä huhtikuuta 2005 jättäen asian pöydälle lisäselvityksiä varten. Kokouksessaan 12 päivänä toukokuuta 2005 hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti puoltaa Merenkulkulaitoksen ydintoimintojen pysyttämistä pääkaupunkiseudulla samalla todeten liikenne- ja viestintäministeriön muistiossa esitetyt Merenkulkulaitoksen alueellisuutta vahvistavat toimenpiteet tarpeellisiksi (HALKE 8/2005).

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän päätöksen jälkeen alueellistamisen koordinaatio-ryhmä käsitteli 30 päivänä toukokuuta 2005 uudelleen Merenkulkulaitoksen sijoittamista. Alueellistamisen koordinaatioryhmä puolsi hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän kannanottoa ministerityöryhmän pöytäkirjan (HALKE 8/2005) mukaisena.

Liikenne- ja viestintäministeriö, saatuaan asiasta alueellistamisen koordinaatioryhmän lausunnon, päätti 8 päivänä kesäkuuta 2005, että Merenkulkulaitoksen ydintoiminnot säilyvät pääkaupunkiseudulla. Lisäksi ministeriö edellytti, että Merenkulkulaitos vahvistaa alueellista toimintaansa esitetyn mukaisesti.

Organisaatiouudistuksen valmistelu

Merenkulkulaitoksen organisaation uudistamista koskeva esitys, jossa Merenkulkulaitoksen jako keskushallintoon ja aluehallintoon ehdotetaan poistettavaksi, on valmisteltu Merenkulkulaitoksen asettamassa Merenkulkulaitoksen hallintoa selvittäneessä projektiryhmässä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Esitys on käsitelty Merenkulkulaitoksen johtokunnassa ja yhteistyötoimikunnassa. Esityksen jatkovalmistelu on tehty virkatyönä liikenne- ja viestintäministeriössä yhteistyössä Merenkulkulaitoksen kanssa.

Esityksestä on pyydetty lausunto keskeisiltä ministeriöiltä ja keskusvirastoilta, maakuntien liitoilta, kaupungeilta ja etujärjestöiltä sekä henkilöstöjärjestöiltä. Annetuissa lausunnoissa esitystä on pidetty tarpeellisena ja kannatettavana. Lausunnoissa esitetyt tarkennukset ja täsmennykset on jatkovalmistelussa pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon.

3 §. Johtokunta. Merenkulkulaitoksesta annetun lain 3 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan Merenkulkulaitoksen johtokunnan tehtävänä on perustaa ja lakkauttaa keskushallinnon ja merenkulkupiirien johtajien virat. Mainittua 6 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että johtokunnan tehtävänä olisi perustaa ja lakkauttaa Merenkulkulaitoksen tulosyksiköiden johtajien virat.

4 §. Pääjohtaja. Voimassa olevan lain 4 §:ssä säädetään Merenkulkulaitoksen keskus- ja aluehallinnosta ja ylimmän johdon virkojen täyttämisestä. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi maininnat keskus- ja aluehallinnosta ja merenkulkupiireistä. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin Merenkulkulaitoksen pääjohtajasta ja hänen nimittämisestään. Pykälän otsikko ehdotetaan muutettavaksi muotoon pääjohtaja. Pykälään ehdotetaan otettavaksi nykyisen Merenkulkulaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:ssä oleva säännös, jonka mukaan Merenkulkulaitoksen päällikkönä on pääjohtaja. Pääjohtajan nimittäisi valtioneuvosto kuultuaan johtokuntaa. Nimitysmenettely vastaa nykyisen lain 4 §:n mukaista menettelyä.

Nykyisen lain 4 § sisältää myös säännöksen keskushallinnon johtajan ja merenkulkupiirin johtajan nimittämisestä. Lakiehdotuksen toteutuessa nimitysmenettely koskisi Merenkulkulaitoksen tulosyksikön johtajia. Heidän nimittämistään koskeva säännös ehdotetaan siirrettäväksi Merenkulkulaitosta koskevaan valtioneuvoston asetukseen.

5 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Voimassa olevan lain 5 § sisältää valtuutussäännöksen antaa valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä lain täytäntöönpanosta sekä muista Merenkulkulaitosta koskevista asioista, kuten asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta Merenkulkulaitoksessa, laitoksen tehtävistä, organisaatiosta, työjärjestyksestä ja henkilöstöä koskevista asioista sekä asioiden valvonnasta muissa viranomaisissa ja toimituksissa.

Pykälän otsikko ehdotetaan muutettavaksi muotoon tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän sisältöä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin Merenkulkulaitoksen johtamisesta ja sen tehtävien hoitamisesta, asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta laitoksessa ja henkilöstöä koskevista asioista sekä asioiden valvonnasta muissa viranomaisissa ja toimituksissa.

Lisäksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan Merenkulkulaitoksen työjärjestyksessä määrättäisiin tarkemmin laitoksen organisaatiosta ja muusta sisäisen hallinnon järjestämisestä.

5 §. Öljysuojamaksun suuruus. Öljysuojarahastosta annetun lain 5 §:n mukaan tulliviranomaisen on hankittava lausunto asianomaiselta merenkulkupiiriltä ennen asian ratkaisemista, jos on syntynyt epäselvyyttä siitä, onko öljysuojamaksu perittävä korotettuna. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että lausunto olisi hankittava Merenkulkulaitokselta.

Ehdotettu säännös ei muuttaisi nykyistä käytäntöä, koska lausunnon antaisi jatkossakin asianomaisista tehtävistä vastaavan tulosyksikön alaisena toimiva alueellinen toimipiste.

Merenkulkulaitoksesta annettuun valtioneuvoston asetukseen tehtäisiin Merenkulkulaitoksesta annetun lain muuttamisen johdosta tarvittavat muutokset. Valtioneuvoston asetuksesta kumottaisiin ne pykälät, joissa säädetään Merenkulkulaitoksen organisaatiosta, keskushallinnosta ja aluehallinnosta sekä merenkulkupiirien tehtävistä. Lisäksi valtioneuvoston asetuksesta muutettaisiin niitä pykäliä, joissa säädetään Merenkulkulaitoksen virkamiesjohdosta, virkojen kelpoisuus- vaatimuksista, henkilöstön nimittämisestä ja ottamisesta, sijaisuuksista, työjärjestyksestä sekä asioiden valvonnasta muissa viranomaisissa ja toimituksissa. Valtioneuvoston asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti ehdotettujen lakien kanssa.

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2006.

Merenkulkulaitosta koskevan lakiehdotuksen voimaantulosäännös sisältäisi säännöksen siitä, että valtioneuvoston tai ministeriön asetuksessa taikka Merenkulkulaitoksen määräyksissä oleva viittaus Merenkulkulaitoksen keskushallintoon tai merenkulkupiiriin tarkoittaisi ehdotetun lain voimaan tultua viittausta Merenkulkulaitokseen.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Merenkulkulaitoksesta 21 päivänä marraskuuta 2003 annetun lain (939/2003) 3 §:n 1 momentin 6 kohta sekä 4 ja 5 § seuraavasti:

3 §
Johtokunta

Merenkulkulaitoksen toimintaa ohjaa ja valvoo johtokunta. Johtokunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään kuusi Merenkulkulaitoksen toimintaan perehtynyttä muuta jäsentä, joista yhden tulee edustaa Merenkulkulaitoksen henkilöstöä. Valtioneuvosto nimittää johtokunnan jäsenet enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan ja määrää jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Johtokunnan tehtävänä on:

---

6) perustaa ja lakkauttaa laitoksen tulosyksiköiden johtajien virat; sekä

---

4 §
Pääjohtaja

Merenkulkulaitoksen päällikkönä on pääjohtaja. Pääjohtajan nimittää valtioneuvosto kuultuaan johtokuntaa.

5 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset

Valtioneuvoston asetuksella säädetään Merenkulkulaitoksen johtamisesta ja sen tehtävien hoitamisesta, asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta laitoksessa ja henkilöstöä koskevista asioista sekä asioiden valvonnasta muissa viranomaisissa ja toimituksissa.

Merenkulkulaitoksen työjärjestyksessä määrätään tarkemmin laitoksen organisaatiosta ja muusta sisäisen hallinnon järjestämisestä.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Valtioneuvoston tai ministeriön asetuksessa taikka Merenkulkulaitoksen määräyksissä oleva viittaus Merenkulkulaitoksen keskushallintoon tai merenkulkupiiriin tarkoittaa tämän lain tultua voimaan viittausta Merenkulkulaitokseen.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

2.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan öljysuojarahastosta 30 päivänä joulukuuta 2004 annetun lain (1406/2004) 5 § seuraavasti:

5 §
Öljysuojamaksun suuruus

Öljysuojarahastoon peritään maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljysuojamaksullisesta öljystä öljysuojamaksua 0,50 euroa jokaiselta täydeltä tonnilta. Maksu peritään kaksinkertaisena, jos öljy kuljetetaan säiliöaluksella, jota ei ole varustettu koko lastisäiliöosan alueelta kaksoispohjalla. Jos on epäselvyyttä siitä, onko öljysuojamaksu perittävä korotettuna, tulliviranomaisen on hankittava ennen asian ratkaisemista lausunto Merenkulkulaitokselta. Merenkulkulaitos antaa myös tarvittaessa tarkemmat määräykset siitä, milloin säiliöaluksella on katsottava olevan kaksoispohja.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Liikenne- ja viestintäministeri
Susanna Huovinen