Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

HE 212/2005
Hallituksen esitys Eduskunnalle metsäverotuksen siirtymäkauden päättymisestä johtuviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön

VaVM 43/2005

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan lakimuutoksia metsäverotuksen siirtymäkauden päättymisen johdosta. Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että puun myyntitulon verotukseen siirtyvien metsäomistajien metsätaloudessa käyttämien maatalouteen tai elinkeinotoimintaan kuulumattomien koneiden ja muun kaluston sekä rakennusten hankintamenoksi niitä siirrettäessä pääomatuloverotukseen katsotaan niiden käypä arvo. Lisäksi tuloverolakiin sisällytettäisiin säännökset siitä, että metsätalouden pääomatuloksi luettaisiin myös muusta kuin runkopuusta saatu metsätalouden tulo sekä metsätalouteen saadut tuet ja avustukset, jotka eivät ole verovapaita.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan kumottavaksi tuloverolakiin, maatilatalouden tuloverolakiin, verotusmenettelystä annettuun lakiin, verotuslakiin ja verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettuun lakiin sisältyvät säännökset, jotka koskevat metsätalouden puhtaan tulon laskemista sekä metsäveroluokitusta ja metsätalouden tuottoperusteiden laskemista.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Vuoden 1993 alusta tuli voimaan pääomatulojen verotusta ja yritysverotusta koskeva laaja uudistus. Osana uudistusta metsäverotuksessa luovuttiin metsämaan arvioidun tuottokyvyn perusteella lasketun kasvun verottamisesta eli niin sanotusta pinta-alaverotuksesta ja siirryttiin todellisen metsätulon verottamiseen eli puun myyntitulon verotukseen pääomatulona. Siirtyminen yhdellä kertaa uuteen järjestelmään olisi kohdellut epätasapuolisesti niitä metsänomistajia, jotka eivät olleet voineet realisoida sitä metsänkasvua, joista heitä oli vuosittain verotettu. Tämän vuoksi säädettiin siirtymäkausi, jolloin luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä ja näiden muodostamalla verotusyhtymällä oli mahdollisuus valita vielä pinta-alaverotus vuoteen 2006 asti. Tänä aikana he voivat myydä puuta ilman myyntituloon kohdistuvaa pääomatulon veroa vanhan järjestelmän mukaisesti. Muut verovelvolliset eli yhteisöt, elinkeinoyhtymät ja yhteisetuudet siirtyivät uuteen järjestelmään välittömästi, koska katsottiin, että ne ovat yleensä harjoittaneet pitkäjänteistä metsätaloutta ja realisoineet metsän kasvua tasaisesti.

Siirtymäkauden päättyessä vuoden 2005 lopussa on tarpeen tehdä muutoksia verolakeihin siltä osin kuin säännökset koskevat metsätalouden puhdasta tuloa ja siihen liittyviä säännöksiä.

Myös verontilityslaissa (532/1998) olevat säännökset yhteisöverojen jakautumisesta yritystoimintaerään ja metsäerään vanhentuvat. Tämän vuoksi metsävaltaisten kuntien asema veronsaajina tulee uuteen tarkasteluun. Metsävero-osuudet vuodelle 2006 tulisivat ensi kertaa vahvistettaviksi syksyllä 2007. Ennen tätä on vuoden 2006 aikana tarkoitus selvittää, miten metsävaltaisten kuntien asema järjestetään metsäverojärjestelmän muututtua.

1.1. Metsätalouden koneiden, kaluston ja rakennusten hankintameno

Pinta-alaperusteiseen metsäverojärjestelmään siirtymäkauden ajaksi jääneillä metsänomistajilla voi olla metsätalouskäytössä koneita, kalustoa, laitteita, rakennuksia, rakennelmia ja muita hyödykkeitä, joista ei pinta-alaverotuksessa ole voinut erikseen tehdä poistoja. Pitkävaikutteisten investointien menot on pinta-alaverotuksessa otettu huomioon maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 11 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisesti jo metsän puhtaan tuoton laskennassa poistona, jonka suuruus on 25 prosenttia menojäännöksestä. Metsätalouden pääomatulojen verotuksessa vastaavien investointien hankintamenot vähennetään tuloverolain (1535/1992) 115 §:n perusteella vuotuisina menojäännöksestä tehtävinä poistoina maatilatalouden tuloverolain 8—10 §:n nojalla.

Niillä metsänomistajilla, jotka jo metsäverotuksen siirtymäkauden alkaessa siirtyivät metsätalouden pääomatulojen verotukseen, metsätaloudessa käytettyjen pinta-alaverotuksesta siirtyvien koneiden, kaluston, rakennusten ja muiden hyödykkeiden hankintamenoksi katsottiin tuloverolain 140 §:n 6 momentin mukaan niiden käypä arvo lain voimaantulovuonna eli vuonna 1993. Metsänomistajien yhdenmukainen kohtelu edellyttää, että tarvittava uusi säännös niille metsänomistajille, jotka vuoden 2006 alusta siirtyvät puun myyntitulon verotukseen vastaa perusteiltaan vuonna 1993 sovellettua tuloverolain 140 §:n 6 momentin säännöstä.

Tuloverolain 140 §:n 6 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuoden 2006 alusta metsätalouden pääomatuloverotukseen siirtyvien metsätaloudessa käytettyjen koneiden, kaluston, rakennusten ja muiden hyödykkeiden, joita ei ole voitu lukea kuuluvaksi maatalouteen tai elinkeinotoimintaan, hankintamenoksi katsotaan niiden käypä arvo vuonna 2006.

1.2. Metsätalouden pääomatulot

Tuloverolain säännöksissä on ansio- ja pääomatulot eriyttävän verojärjestelmän edellyttämällä tavalla tyhjentävästi määritelty kaikki pääomatulot. Ansiotuloksi jää tällöin tuloverolain 61 §:n mukaan kaikki muu tulo kuin tuloverolain 2 luvussa tarkoitettu pääomatulo. Metsätalouden pääomatulot määrittelevän 43 §:n säännöksen voidaan edellä mainitun yleisperiaatteen mukaisesti olettaa kuvaavan tyhjentävästi metsätaloudesta saaduista tuloista pääomatuloksi katsottavat tulot.

Kyseisessä tuloverolain 43 §:ssä jätetään kuitenkin mainitsematta metsätalouden harjoittamiseen nykyään tyypillisesti liittyvistä tuloista ainakin metsätalouden tuet ja avustukset. Säännöksessä ei myöskään ole erikseen metsätalouden pääomatulojen käsitettä laajentavaa mainintaa muiden varsinaisesta metsätaloudesta saatavien tulojen lukemisesta metsätalouden pääomatuloksi.

Oikeuskäytännössä metsätalouden pääomatulon käsite on jo tarkentunut ja laajentunut tuloverolain 43 §:n säännökseen kirjatusta määritelmästä. Valtion varoista metsänhoitotöihin saatava työllistämistuki ja pellon metsitykseen liittyvä metsityksenhoitopalkkio ovat korkeimman hallinto-oikeuden KHO:1997:134 ratkaisun mukaan katsottava metsätalouden pääomatuloksi. Ratkaisuaan korkein hallinto-oikeus perustelee sillä, että näihin töihin liittyvät menot ovat metsätalouden pääomatulosta vähennyskelpoisia normaaleja metsätalouden tulonhankkimismenoja. Ennakkoratkaisussaan KHO:1997:80 korkein hallinto-oikeus puolestaan katsoi, että osuuskunnan ylijäämäpalautus, joka perustuisi jäseniltä tilivuonna ostetun puutavaramäärän raha-arvoon, on jäsenen metsätalouden pääomatuloa tuloverolain 43 §:n mukaisesti.

Valtaosa metsätalouteen kohdistuvista tuista maksetaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla. Tuet ovat saajalleen verovapaita mainitun lain 34 §:n nojalla. Metsätalouden harjoittajan ei ole edellytetty ilmoittavan saamiaan verovapaita tukia metsätalouden veroilmoituksella. Verovapaiden kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisten tukien ja edellä mainitun korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perusteella metsätalouden pääomatuloksi katsottavien tukien lisäksi metsätalouteen voi kohdistua muitakin tukia, esimerkiksi kunnan maksamia avustuksia tai sellaisia Euroopan yhteisön hankkeista tulevia tukia, joiden myöntämistä ei ole kytketty kestävän metsätalouden rahoituslakiin. Tällaiset tuet on pääomatulot määrittelevästä säännöksestä puuttuvina katsottu ansiotuloksi ja edellytetty ilmoitettavaksi erikseen metsätalouden veroilmoituslomakkeella ansiotulona.

Tulolajiongelman lisäksi tuloverolain 43 §:n nykyisestä suppeasta metsätalouden pääomatulon määritelmästä aiheutuu myös tulolähde-epäselvyyksiä. Pääomatuloksi luetaan verovelvollisen omassa metsässä kasvavan runkopuun hakkuuoikeuden ensimmäisestä vastikkeellisesta luovutuksesta saatu tulo ja hankintakaupalla myydystä runkopuusta valmistettavasta tai valmistetusta puutavarasta, kuten tukeista, pylväistä, kuitupuusta tai haloista saadun tulon pääomatulo-osuus. Puun muista osista kuin varsinaisesta runkopuusta saatu tulo on siis muuta kuin metsätalouden pääomatuloa. Tällaiset metsästä saadut muut tulot verotetaan maatilatalouden tuloverolain 2 §:n perusteella maatalouden tulona. Poikkeuksena metsätalouden pääomatulon runkopuusidonnaisuudesta on tuloverolain 43 §:ssä erikseen mainittu metsätalouden pääomatuloksi kaikki hakkeesta saatu tulo, koska runkopuusta tehdyn hakkeen erottaminen oksa- tai muusta hakkeesta on käytännössä mahdotonta. Asiaa on selostettu tuloverolain muutosta koskevan hallituksen esityksen perusteluissa (HE 200/1992 vp).

Tuloverolain 43 §:ään kirjatun metsätalouden pääomatulojen runkopuusidonnaisuuden taustalla lienee ainakin osaltaan ollut tarve pitää metsätaloudesta saadun tulon käsite laajuudeltaan samana sekä metsätalouden pääomatulojen verotuksessa että vielä siirtymäkauden ajan osaan metsänomistajista sovellettavassa pinta-alaverotuksessa. Pinta-alaverotuksessa on perusteena maatilatalouden tuloverolain 11 §:ssä tarkoitettu metsän laskennallinen puhdas tuotto, johon lasketaan mukaan vain runkopuusta saadut tulot. Tuloverolain 140 §:ssä säädetty metsäverotuksen siirtymäkausi päättyy verovuoden 2005 lopussa, eikä tarvetta edellä selostetun kaltaiseen symmetriaan enää ole.

Perinteisistä puutavaralajeista ja valmiista hakkeesta saadun myyntitulon lisäksi metsänomistajan on nykyisin mahdollista saada tuloa myös monenlaisen metsäenergiapuun, esimerkiksi hakkuutähteen ja kantojen myynnistä. Tämän uuden tulonsaantimahdollisuuden taustalla on energiapuumarkkinoiden kehittyminen puun lisääntyneen energiakäytön myötä ja energiakäyttöön sopivan puuaineksen talteenoton tehostuneet menetelmät, esimerkiksi hakkuutähteiden paalaus niin sanotuiksi risutukeiksi. Hakkuutähteen tai kantojen myynnistä saadun tulon lisäksi tyypillinen maataloustulona verotettava puusta saatu tulo muodostuu joulupuiden ja koristehavujen myynnistä. Mainitun, tuloverolain 43 §:n muutosta koskevan esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitaan nimenomaan, että joulukuusista, tervasta tai muista varsinaiseen puutavarakauppaan kuulumattomista tuotteista saatuihin tuloihin sovelletaan maatalouden verotusta koskevia säännöksiä.

Maatalouden tulona verotettavia metsätalouden sivutuloja saavista metsänomistajista valtaosa ei harjoita varsinaista maataloutta lainkaan. Tällöin he joutuvat esimerkiksi joulupuutuotantonsa osalta erikseen pitämään tuloverotuksen maatalousmuistiinpanoja, jakamaan tulonhankkimismenoja metsätalouden ja maatalouden kesken sekä antamaan oma-aloitteisesti maatalouden veroilmoituslomakkeen.

Omasta metsästä otetun puun jatkojalostuksesta saadut tulot ovat maatilatalouden tuloverolain 2 §:n ja 5 §:n 1 momentin 6 kohdan perusteella maatalouden tuloa, jos jalostustoimintaa ei katsota eri liikkeeksi. Jatkojalostuksen käsite on täsmentynyt korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO:2000:978 myötä, jossa katsottiin, että pilkkeiden eli klapien myynnistä saadut tulot ovat metsätalouden tuloa, eivät maatalouden tulona verotettavaa jalostetun puun myyntituloa. Myös metsätilalta saatavat vuokratulot ovat maatilatalouden tuloverolain 5 §:n mukaista maatalouden tuloa (KHO:1996:3491). Tulo, joka saadaan ihmisravintona, lääkkeenä tai lääkeaineen valmistuksessa käytettävien puun osien luovutuksesta on tuloverolain 89 §:n mukaisesti verovapaata.

Sekä maatalous että metsätalous ovat arvonlisäverotuksessa alkutuotantona verollista liiketoimintaa. Vuoden 2004 alusta voimaan tulleella arvonlisäverolain (1501/1993) muutoksella otettiin käyttöön verovelvollisuuden euromääräiseen alarajaan liittyvä veronhuojennus. Lain 149 a §:n nojalla huojennuksen piiriin kuuluu muu alkutuotanto metsätaloutta lukuun ottamatta. Metsätalous ei ole mukana myöskään huojennuksen perusteena olevan liikevaihdon laskennassa. Muutosta koskevan hallituksen esityksen perusteluissa (HE 135/2003 vp) todetaan, että metsätalouden määrittelyssä noudatettaisiin soveltuvin osin tuloverotuksessa omaksuttua käytäntöä. Siis myös arvonlisäverotuksen kannalta tuloverotuksessa sovellettava metsätalouden mahdollisimman selkeä ja kattava määritelmä olisi tarpeen.

Verotuksen toimittamista ja asiakkaan ilmoitusvelvollisuutta olisi tarkoituksenmukaista yksinkertaistaa. Menettelyä voitaisiin selkeyttää siten, että kaikki metsätalouden harjoittamiseen liittyvät tulot olisi yksiselitteisesti jo säännöstasolla määritelty metsätalouden pääomatuloksi.

Tuloverolain 43 §:ää ehdotetaan edellä esitetyn perusteella muutettavaksi siten, että metsätalouden pääomatuloa on myös muusta kuin runkopuusta saatu metsätalouden tulo, kuten tulo hakkuutähteiden, kantojen, muun metsäenergiapuun, koristehavujen, tienviittakeppien, joulupuiden tai vastaavien luovutuksesta. Toinen lisäys sisältäisi maininnan metsätalouden tukien ja avustusten lukemisesta metsätalouden pääomatuloksi. Puun jatkojalostuksesta tai esimerkiksi metsätilan vuokrauksesta saatu tulo verotettaisiin kuitenkin edelleen maatalouden tulona. Myös tuloverolain 89 §:n mukainen tiettyihin tarkoituksiin käytettävien puun osien luovutuksesta saadun tulon verovapaus säilyisi ennallaan. Arvonlisäverolain 149 a §:n mukaisen alarajahuojennuksen soveltaminen selkeytyisi tuloverolain muuttamisen myötä.

1.3. Kumottavaksi ehdotetut säännökset

Metsätalouden puhtaaseen tuloon ja sen laskemiseen sekä metsäveroluokitukseen liittyviä säännöksiä on useammassa verolaissa. Siirtymäkauden päättymisen johdosta seuraavat säännökset ehdotetaan kumottaviksi:

Tuloverolain 61 §:n 3 momentti, jonka mukaan veronalaista ansiotuloa on myös maatilatalouden tuloverolain 11 §:n mukainen metsätalouden puhdas tulo.

Maatilatalouden tuloverolain 1 §:n 4 momentti, jonka mukaan kyseisessä laissa säädetään myös metsätalouden puhtaan tulon laskemisesta vuosilta 1993—2005 toimitettavissa verotuksissa.

Maatilatalouden tuloverolain 7 §:n 4 kohta, jonka mukaan vähennyskelpoisia menoja eivät ole metsätalouden puhtaasta tulosta verotettavan verovelvollisen metsänhoidosta tai hankintakaupan yhteydessä tai muutoin myyntiä varten suoritetusta puutavaran valmistuksesta ja kuljetuksesta johtuneet menot.

Maatilatalouden tuloverolain 11 § ja sen edellä oleva väliotsikko, 11 a §, 12—14 §, 14 a § ja 15 b §, joissa säädetään metsätalouden puhtaan tulon laskemisesta.

Maatilatalouden tuloverolain 20 §, jossa säädetään metsän puhtaasta tuotosta tehtäviin veronhuojennuksiin ja verovapauksiin liittyvistä viranomaisten antamista lausunnoista ja todistuksista.

Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 15 §:n 3 momentti, jonka mukaan puun ostajien tai ostajajärjestöjen on toimitettava metsätutkimuslaitokselle verokuutiometrin raha-arvon laskemista varten tarpeelliset tiedot. Metsäntutkimuslaitoksella on oikeus tarkastaa tiedonantovelvollisen hallussa oleva aineisto tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi.

Verotusmenettelylain 96 §:n 1 momentin 2 kohta, jonka mukaan veroluokitusta, muutoksenhakua veroluokitukseen ja metsätalouden tuottoperusteiden vahvistamista koskevia verotuslain ja sen nojalla annettuja säännöksiä noudatetaan verovuodelta 1996 ja sen jälkeen toimitettavissa verotuksissa sellaisina kuin ne olivat voimassa sanotun lain voimaantullessa.

Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) 6 §:n 1 momentin 2 kohta, jonka mukaan julkisia ovat tiedot verotuslain 67 §:n mukaisesti nähtäville asetetuista veroluokituksesta laadituista asiakirjoista ajantasaistusmerkintöineen.

Maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta annetun lain (718/1990) voimaantulosäännöksen 3—6 momentti, joissa säädetään eräistä metsän puhtaasta tuotosta tehtävistä verovapauksista ja veronhuojennuksista.

2. Esityksen vaikutukset

Metsäverouudistuksen siirtymäkauden päättyessä vuoden 2005 lopussa noin 30 prosenttia maatilojen metsämaasta on vielä pinta-alaperusteisen metsäverotuksen piirissä. Vuoden 2006 alusta kaikki metsät siirtyvät puun myyntitulon verotukseen, jolloin todellinen myyntitulo verotetaan pääomatulona, jossa veronsaajana on valtio. Siirtyminen ansiotulona verotettavasta metsätalouden puhtaan tulon verotuksesta pääomatulona verotettavaan puun myyntituloon alentaa vuositasolla kuntien verotuloja noin 30 miljoonalla eurolla, seurakuntien ja Kansaneläkelaitoksen tuloja noin 3 miljoonalla eurolla sekä valtion ansiotuloveron tuottoa noin 10 miljoonalla eurolla. Kunnille aiheutuva vuotuinen menetys kompensoitaisiin kunnille nostamalla kuntien valtionosuuslaissa (1147/1996) säädettyä verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen tasausrajaa 0,36 prosenttiyksiköllä.

Toisaalta valtion pääomatuloverojen tuoton arvioidaan nousevan vuonna 2006 noin 15 miljoonalla eurolla, joka johtuu metsätalouden pääomatulojen lisääntymisestä. Puun myyntitulon verotukseen siirtyvät eivät todennäköisesti heti ensimmäisinä uuden järjestelmän voimassaolovuosina ole halukkaita myymään metsäänsä, koska ovat voineet siirtymäkauden ajan myydä ilman puun myyntitulon veroa. Ajan mittaan tilanteen voidaan arvioida tasoittuvan, jolloin valtion verotuotto nousee muutaman kymmenen miljoonan euron verran korkeammalle tasolle olettaen, että puun hintataso säilyy vähintään nykyisellään.

Ehdotetuilla tuloverolain muutoksilla ei ole merkittäviä fiskaalisia tai metsäpoliittisia vaikutuksia. Kun tuloverolain 43 §:n täsmentäminen ehdotetulla tavalla ei vaikuta metsätilojen vuokrauksesta tai puutavaran sahauksesta ja muusta jatkojalostuksesta saatujen tulojen verottamiseen maatalouden tulona, ei ansiotuloa siirry tämän takia verotettavaksi pääomatulona eikä kuntien saama verotulo-osuus muutu merkittävästi. Joulupuutuotannon liikevaihdoksi Metsäntutkimuslaitos arvioi noin 7 miljoonaa euroa vuodessa. Verohallinnolla ei ole tilastotietoa erikseen joulupuutuotannon verotettavan tulon määrästä eikä tulon jakautumisesta maatalouden jaettavana yritystulona ansiotulo- ja pääomatulo-osuuteen. Muiden metsätalouden pääomatulon verotukseen siirtyväksi ehdotettujen, toistaiseksi maatalouden tulona verotettujen metsätalouden tulojen määrä on hyvin vähäinen.

3. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Asiaa on käsitelty kunnallistalouden ja –hallinnon neuvottelukunnassa.

4. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Esitys liittyy eduskunnalle erikseen annettuun hallituksen esitykseen laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 164/2005 vp). Mainitussa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntien valtionosuuslain 7 §:n 1 momenttia siten, että verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen tasausrajaa nostettaisiin nykyisestä 90 prosentista 91,5 prosenttiin. Tässä hallituksen esityksessä puolestaan ehdotetaan, että metsäverotuksen uudistamisen siirtymäkauden päättymisestä kunnille aiheutuva verotulojen menetys kompensoitaisiin nostamalla mainittua tasausrajaa edelleen 0,36 prosenttiyksiköllä, jolloin tasausraja nousee 91,86 prosenttiin. Tämä tulisi ottaa huomioon ensiksi mainitussa hallituksen esityksessä.

5. Voimaantulo

Lait ovat tarkoitetut tuleviksi voimaan mahdollisimman pian.

Tuloverolain muutoksia sovellettaisiin vuodelta 2006 toimitettavasta verotuksesta alkaen.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki tuloverolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 61 §:n 3 momentti ja

muutetaan 43 §:n 1 ja 2 momentti sekä 140 §:n otsikko ja 140 §:n 6 momentti seuraavasti:


43 §
Metsätalouden pääomatulo

Veronalaista pääomatuloa on verovelvollisen omassa metsässä kasvavan runkopuun hakkuuoikeuden ensimmäisestä vastikkeellisesta luovutuksesta (pystykauppa) saatu tulo ja hankintakaupalla myydystä runkopuusta valmistettavasta tai valmistetusta puutavarasta, kuten tukeista, pylväistä, kuitupuusta tai haloista sekä hakkeesta saadun tulon pääomatulo-osuus. Hankintakaupalla saadun tulon pääomatulo-osuutena pidetään puun myyntituloa vähennettynä hankintatyön arvolla. Metsätalouden pääomatuloa on myös muusta kuin runkopuusta saatu metsätalouden tulo, kuten tulo hakkuutähteiden, kantojen, muun metsäenergiapuun, koristehavujen, tienvarsikeppien, joulupuiden tai vastaavien luovutuksesta. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, sovelletaan myös puun myyntituloon, joka on saatu kiinteistön luovutuksesta pidätetyn hakkuuoikeuden nojalla.


Metsätalouden pääomatulona pidetään myös metsästä saatua vakuutuskorvausta tai muuta korvausta samoin kuin yksityistalouden käyttöön otetun tai toiseen tulolähteeseen siirretyn puutavaran kantoraha-arvoa tai käypää arvoa. Metsätalouden pääomatuloksi luetaan myös metsätalouteen saadut tuet ja avustukset. Hakkuuoikeuden vastikkeetonta luovutusta ilman maapohjaa pidetään veronalaisena omaan käyttöön ottona kantoraha-arvon mukaan.



140 §
Metsäverotuksen siirtymäkausi ja siirtymäkauden päättyminen

Metsätalouden pääomatulosta tämän lain mukaan verotettavan verovelvollisen sellaisten ennen tämän lain voimaantuloa metsätaloudessa käytettyjen koneiden, kaluston, rakennusten ja muiden hyödykkeiden, joita ei ole voitu lukea kuuluvaksi maatalouteen tai elinkeinotoimintaan, hankintamenoksi katsotaan niiden käypä arvo tämän lain voimaantulovuonna. Vuoden 2006 alusta pääomatuloverotukseen siirtyvien osalta edellä mainittujen hyödykkeiden hankintamenoksi katsotaan niiden käypä arvo vuonna 2006.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2006 toimitettavassa verotuksessa.



2.

Laki eräiden metsätalouden puhtaaseen tuloon liittyvien säännösten kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti:


1 §

Tällä lailla kumotaan:

1) 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 1 §:n 4 momentti, 7 §:n 4 kohta, 11 § ja sen edellä oleva väliotsikko, 11 a §, 12—14 §, 14 a §, 15 b § ja 20 §,

sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 4 momentti, 7 §:n 4 kohta ja 12 § laissa 1541/1992, 11 § laissa 718/1990 ja mainitussa laissa 1541/1992, 11 a § laissa 335/2005, 13 § laeissa 718/1990, 869/2003, 899/2001 ja mainitussa laissa 1541/1992, 14 § osaksi laissa 131/1987, 14 a § mainituissa laeissa 718/1990 ja 1541/1992 ja laissa 726/1998, 15 b § mainituissa laeissa 718/1990, 1541/1992 ja 726/1998 sekä 20 § osaksi mainituissa laeissa 718/1990 ja 1541/1992;

2) verotusmenettelystä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain (1558/1995) 15 §:n 3 momentti ja 96 §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin niistä on 15 §:n 3 momentti laissa 565/2004;

3) verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta 30 päivänä joulukuuta 1999 annetun lain (1346/1999) 6 §:n 1 momentin 2 kohta; sekä

4) 24 päivänä elokuuta 1990 annetun maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta annetun lain (718/1990) voimaan tulosäännöksen 3—6 momentti.


2 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .




Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2005

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Toinen valtiovarainministeri
Ulla-Maj Wideroos

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.