Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 124/2005
Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi

StVM 14/2005

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin viiden euron suuruinen tasokorotus. Saman suuruinen tasokorotus tehtäisiin myös leskeneläkkeen täydennysmäärään, maahanmuuttajan erityistukeen, pitkäaikaistyöttömien eläketuen kansaneläkeosuuteen, luopumistuen täydennysosaan ja sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosaan. Kansaneläkkeen tasokorotuksen johdosta sotilasavustuksen perusavustuksen määrä nousisi viisi euroa ja ylimääräisen rintamalisän enimmäismäärä 2,25 euroa kuukaudessa. Tasokorotuksen suuruus viisi euroa kuukaudessa on laskettu vuoden 2005 kansaneläkeindeksin tasossa. Korotukset tulisivat voimaan syyskuun alusta 2006. Tasokorotuksen ja siitä seuraavan eläketulovähennyksen kasvun yhteisvaikutuksena arviolta yli 900 000 eläkkeensaajan nettotulot kasvaisivat vuonna 2006.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkelakia, perhe-eläkelakia, maahanmuuttajan erityistuesta annettua lakia, eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta annettua lakia, maatalousyrittäjien luopumistuesta annettua lakia ja maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annettua lakia.

Esitys liittyy valtion vuoden 2006 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

1.1. Kansaneläke

Kansaneläkkeen määrästä säädetään kansaneläkelain (347/1956) 24 §:ssä. Lain mukaan yksinäisen henkilön täysimääräinen kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 795,76 ja toisessa kuntaryhmässä 5 558,04 euroa vuodessa. Naimisissa olevan eläkkeensaajan täysimääräinen kansaneläke on vastaavasti 5 109,12 tai 4 906,68 euroa vuodessa. Kansaneläkelaissa säädetyt rahamäärät vastaavat vuoden 2001 tammikuun kansaneläkeindeksin tasoa (vuoden 2001 kansaneläkeindeksi on 1302). Kansaneläkkeen tarkistamisesta hintatason muutosten perustella ja kansaneläkeindeksistä säädetään kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001).

Yksinäiselle eläkkeensaajalle 1 päivästä maaliskuuta 2005 maksettava täysimääräinen kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryhmässä 505,24 ja toisessa kuntaryhmässä 484,51 euroa kuukaudessa. Puolisoilla täyden kansaneläkkeen määrä on vastaavasti 445,38 tai 427,73 euroa kuukaudessa.

Julkisessa laitoshoidossa olevalle eläkkeensaajalle maksettavan kansaneläkkeen enimmäismäärästä säädetään kansaneläkelain 42 b §:ssä. Laitoshoidossa olevan eläkkeensaajan kansaneläkkeen täysi määrä on mitoitettu siten, että se on ensimmäisessä kuntaryhmässä 43 prosenttia ja toisessa kuntaryhmässä 40 prosenttia kansaneläkkeen entisen lisäosan määrästä lisättynä entisen pohjaosan määrällä. Maaliskuun alusta 2005 laitoshoidossa olevalle yksinäiselle eläkkeensaajalle maksetaan kansaneläkettä ensimmäisessä kuntaryhmässä enintään 266,03 euroa ja toisessa kuntaryhmässä enintään 245,15 euroa kuukaudessa. Naimisissa olevan eläkkeensaajan kansaneläkkeen enimmäismäärä on vastaavasti 240,29 euroa tai 222,44 euroa kuukaudessa.

Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen hallitusohjelman mukaan kansaneläkettä korotetaan vuonna 2006. Tasokorotuksen toteuttamista aikaistettiin kuitenkin matalan indeksikorotuksen vuoksi siten, että korotus tuli voimaan jo maaliskuun alusta 2005. Vuoden 2005 tasokorotus oli vuoden 2004 indeksitasossa laskettuna 7 euroa ja se toteutui 7,03 euron suuruisena.

Hallitus esittää valtion vuoden 2006 talousarvioesityksessä täsmätoimia, joilla tuetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Vaikka vanhusväestön taloudellinen toimeentulo ei poikkea oleellisesti muusta väestöstä, pelkällä kansaneläkkeellä elävien toimeentulo on niukkaa. Tämä koskettaa erityisesti ikääntyneitä naisia. Sen vuoksi hallitus esittää kansaneläkettä korotettavaksi edelleen 5 eurolla. Syyskuun alusta 2006 toteutettavalla korotuksella hyvitettäisiin myös vuoden 2005 matalaa indeksikorotusta.

Syyskuussa 2006 maksettavan kansaneläkkeen määrään vaikuttaa myös vuoden 2006 alussa tehtävä kansaneläkkeen indeksitarkistus. Tämän vuoksi vuonna 2006 toteutuvan tasokorotuksen määräksi arvioidaan noin 5,06 euroa kuukaudessa.

1.2. Muut etuudet

Kansaneläkkeen tasokorotuksella olisi heijastusvaikutuksia myös muiden etuuksien määrään. Perhe-eläkelaissa (38/1969) tarkoitettu leskeneläke koostuu perusmäärästä ja täydennysmäärästä. Niiden suuruudesta säädetään perhe-eläkelain lain 15 a §:ssä. Täyden leskeneläkkeen yhteismäärä on ollut sama kun täyden kansaneläkkeen määrä. Vuoden 2005 indeksitasossa leskeneläkkeen perusmäärä on maaliskuun alusta 85,57 euroa kuukaudessa ja täydennysmäärä eläkkeensaajan perhesuhteista ja kuntaryhmästä riippuen 419,67 – 342,16 euroa kuukaudessa. Laitoshoidossa olevalle eläkkeensaajalle maksettava leskeneläkkeen täydennysmäärä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 43 prosenttia ja toisessa kuntaryhmässä 40 prosenttia täydestä täydennysmäärästä. Jotta täysimääräisen leskeneläkkeen yhteismäärä vastaisi edelleen täysimääräistä kansaneläkettä, ehdotetaan perhe-eläkelain mukaisen leskeneläkkeen täydennysmäärää korotettavaksi 5 eurolla kuukaudessa. Korotus on laskettu kansaneläkkeen korotuksen tapaan vuoden 2005 indeksitasossa ja se toteutettaisiin syyskuun alusta 2006.

Maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain (1192/2002) 6 §:ssä säädetyt täysimääräisen erityistuen määrät ovat samat kuin edellä kerrotut täyden kansaneläkkeen määrät. Maahanmuuttajan erityistuki määräytyy henkilön asuinkunnan ja perhesuhteiden perustella vastaavasti kuin kansaneläke, mutta se on kansaneläkkeestä poiketen tiukasti tarveharkintainen. Jotta täysimääräinen maahanmuuttajan erityistuki olisi jatkossakin täysimääräisen kansaneläkkeen suuruinen, erityistuen määrään ehdotetaan tehtäväksi kansaneläkkeen tasokorotusta vastaava korotus syyskuun alusta 2006.

Eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta annetun lain (39/2005) 6 §:ssä säädetyn eläketuen kansaneläkeosuuden täysi määrä vastaa täysimääräisen kansaneläkkeen määrää. Tarkoituksena on, että eläketuen täysi määrä vastaisi myös jatkossa täyden kansaneläkkeen määrää. Tämän vuoksi ehdotetaan, että eläketuen kansaneläkeosuuden määrää korotettaisiin kansaneläkkeen tasokorotusta vastaavasti syyskuun alusta 2006.

Maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 19 §:n 1 momentin mukaan luopumistuen täydennysosa on yhtä suuri kuin se kansaneläke, joka henkilölle olisi myönnetty, jos hänellä luopumistuen alkaessa olisi ollut oikeus työkyvyttömyyseläkkeenä myönnettyyn kansaneläkkeeseen. Luopumistuki, joka myönnetään kansaneläkelain tasokorotusta koskevan lainmuutoksen voimaantulon jälkeen, määrätään suoraan tasokorotetun täysimääräisen kansaneläkkeen pohjalta. Tasokorotuksen toteuttaminen ei tältä osin edellytä maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain muuttamista. Sen sijaan jo maksussa olevien luopumistukien osalta 5 euron suuruinen täydennysosan tasokorotus toteutettaisiin muuttamalla mainittua lakia.

Maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) 16 §:n mukaan sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosa on yhtä suuri kuin se kansaneläkkeen pohja- ja lisäosan yhteismäärä, joka luovuttajalle olisi myönnetty, jos hänellä sukupolvenvaihdoseläkkeen alkaessa olisi ollut oikeus kansaneläkkeeseen. Uusia sukupolvenvaihdoseläkkeitä ei enää myönnetä. Maksussa olevien sukupolvenvaihdoseläkkeiden täydennysosaan tehtävä 5 euron suuruinen tasokorotus ehdotetaan toteutettavaksi muuttamalla maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annettua lakia.

Rintamasotilaseläkelain (119/1977) 9 a §:ssä tarkoitettu ylimääräinen rintamalisä on täysimääräisenä 45 prosenttia siitä kansaneläkkeen osasta, joka ylittää 981,60 euroa vuodessa. Lain rahamäärä on tammikuun 2001 indeksitasossa. Maaliskuun alusta 2005 ylimääräisen rintamalisän enimmäismäärä on etuuden saajan perhesuhteista ja kuntaryhmästä riippuen 188,85—153,97 euroa kuukaudessa. Ehdotetusta kansaneläkkeen tasokorotuksesta seuraisi, että rintamasotilaseläkelain mukaan täyden ylimääräisen rintamalisän määrä nousee 2,25 euroa kuukaudessa.

Sotilasavustuslain (781/1993) 8 §:ssä tarkoitetun sotilasavustuksen perusavustuksen täysi määrä on yksinäiselle henkilölle maksettavan täyden kansaneläkkeen suuruinen. Täysimääräinen perusavustus on maaliskuun alusta 2005 kuntaryhmästä riippuen 505,24 tai 484,51 euroa kuukaudessa. Mainitun säännöksen mukaan perusavustuksen määrää tarkistetaan samasta ajankohdasta ja samassa suhteessa kansaneläkkeen tarkistamisen kanssa. Perusavustuksen määrä nousee siten kansaneläkkeen tasokorotuksen johdosta 5 eurolla kuukaudessa ilman, että sotilasavustuslakia tarvitsisi muuttaa.

Tuloverolain (1535/1992) 100 §:ssä tarkoitetun valtionverotuksen eläketulovähennyksen samoin kuin mainitun lain 101 §:ssä tarkoitetun kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen suuruus määräytyy täyden kansaneläkkeen määrän perusteella. Kansaneläkkeen tasokorotus korottaa siten myös valtion tuloverotuksessa ja kunnallisverotuksessa tehtävän eläketulovähennyksen määrää. Valtion eläketulovähennyksellä ei kuitenkaan ole käytännössä merkitystä, sillä valtion tuloveroasteikon alaraja on niin korkealla, että vähennykseen oikeutetut eivät ole velvollisia maksamaan valtion tuloveroa.

Vuoden 2005 kunnallisverotuksessa eläketulovähennykseen ovat oikeutettuja yksinäiset eläkkeensaajat, joiden verotettava vuositulo on enintään 16 539 euroa. Naimisissa olevilla eläkkeensaajilla verotettavan vuositulon enimmäisraja on 14 159 euroa. Jos kansaneläkeindeksin arvioidaan nousevan 1,2 prosenttia, vuositulon enimmäisrajan arvioidaan nousevan vuonna 2006 noin 360 euroa ja puolisoilla noin 310 euroa.

2. Esityksen vaikutukset

2.1. Taloudelliset vaikutukset

Esityksen kustannusvaikutukset on arvioitu siten, että tasokorotuksen euromäärä 5 euroa vastaa vuoden 2005 kansaneläkeindeksin tasoa. Tasokorotuksen kustannusvaikutuksen arvioidaan olevan vuositasolla yhteensä noin 40,5 miljoonaa euroa, josta kansaneläkemenojen osuus olisi noin 39,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 kansaneläkemenot kasvaisivat tasokorotuksen johdosta noin 13,2 miljoonaa euroa. Menonlisäys rahoitettaisiin vuonna 2006 valtion varoista.

Eläkevähenteistä kansaneläkettä sai vuoden 2005 kesäkuussa noin 660 000 eläkkeensaajaa. Vuoden 2006 syyskuun alussa lukumääräksi arvioidaan noin 656 000 kansaneläkkeensaajaa. Heistä noin 20 000 arvioidaan olevan laitoshoidossa. Kansaneläkkeeseen oikeutettujen määrän arvioidaan lisäksi kasvavan tasokorotuksen johdosta noin 3 000 uudella eläkkeensaajalla, kun pienimpään kansaneläkkeeseen oikeuttava rajatulo nousisi. Kansaneläkkeen tasokorotus koskee siten noin 660 000 kansaneläkkeen saajaa. Kansaneläkkeeseen oikeutettuja vuonna 2005 ovat yksinäiset eläkkeensaajat, joiden työeläke on enintään 1 034 euroa kuukaudessa. Naimisissa olevilla eläkkeensaajilla tämä työeläkkeen yläraja on 915 euroa kuukaudessa.

Maksettavan tasokorotuksen suuruuteen eivät vaikuta kansaneläkkeen saajan asuinkunta, perhesuhteet tai työeläkkeen määrä. Tasokorotus toteutettaisiin eräitä eläkkeen varhentamisesta, myöhentämisestä, asumisaikaan suhteuttamisesta tai suojasäännöksistä aiheutuvia poikkeuksia lukuun ottamatta saman suuruisena kaikille kansaneläkettä saaville henkilöille.

Kansaneläkkeen tasokorotus nostaisi samalla kunnallisverotuksessa tehtävän eläketulovähennyksen määrää. Nettoeläkkeen määrä kasvaisi siten myös sellaisilla työeläkettä saavilla, jotka eivät saa kansaneläkettä, mutta ovat verotuksessa oikeutettuja eläketulovähennykseen. Tasokorotuksen ja eläketulovähennyksen kasvun yhteisvaikutuksena arviolta yli 900 000 eläkkeensaajan nettotulot kasvaisivat vuonna 2006.

Leskeneläkemenojen arvioidaan kasvavan tasokorotuksen johdosta noin 0,08 miljoonaa euroa, maahanmuuttajan erityistuesta aiheutuvien menojen noin 0,08 miljoonaa euroa, ylimääräisestä rintamalisästä aiheutuvien menojen noin 0,2 miljoonaa euroa ja pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen noin 0,07 miljoonaa euroa vuonna 2006. Sotilasavustuslain mukaisen perusavustuksen tasokorotuksesta aiheutuva lisämeno vuonna 2006 olisi vähäinen. Tasokorotuksen saisi noin 44 400 ylimääräisen rintamalisän saajaa, 4 000 leskeneläkkeen saajaa, 4 000 maahanmuuttajan erityistuen saajaa, 3 600 pitkäaikaistyöttömien eläketuen saajaa ja 800 sotilasavustuksen saajaa.

Maksussa olevia luopumistukia oli vuoden 2005 elokuun lopussa noin 9 500 kappaletta ja sukupolvenvaihdoseläkkeitä noin 800 kappaletta. Näistä arviolta 8 900 luopumistuensaajaa ja 750 eläkkeensaajaa saisi tasokorotuksen. Tasokorotuksen arvioidaan lisäävän luopumistukijärjestelmän ja sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän menoja yhteensä noin 0,2 miljoonalla eurolla vuonna 2006.

Kansaneläke, leskeneläkkeen täydennysmäärä ja maahanmuuttajan erityistuki otetaan eläkkeensaajien asumistuessa tulona huomioon tasokorotettuna, kun asumistukeen tehdään seuraava säännönmukainen tarkistus. Pelkkä tasokorotus ei kuitenkaan aiheuta asumistuen ylimääräistä tarkistamista. Eläkkeensaajien asumistuesta aiheutuvan menon arvioidaan tasokorotuksen vuoksi alenevan noin 0,2 miljoonaa euroa vuonna 2006.

Kansaneläkkeen tasokorotus lisäisi veronalaisia eläketuloja. Samalla kuitenkin kunnallisverotuksessa tehtävän eläketulovähennyksen määrä kasvaisi, mikä johtaisi siihen, että kunnallisverotuksen yhteydessä kerättävät vero- ja maksutulot tulisivat pienenemään. Kuntien saamien verotulojen arvioidaan pienenevän noin 4 miljoona euroa, Kansaneläkelaitoksen maksutulojen noin 0,3 miljoonaa euroa ja kirkon verotulojen noin 0,2 miljoonaa euroa vuonna 2006.

3. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Kansaneläkelaitos ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos ovat osallistuneet esityksen valmisteluun.

4. Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy valtion vuoden 2006 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen tarkoituksena on antaa eduskunnalle esitys kansaneläkelainsäädännön uudistamisesta. Vuoden 2007 alusta toteutettavaksi tarkoitetun kokonaisuudistuksen tavoitteena on selkeyttää voimassa olevaa kansaneläkelainsäädäntöä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotusten perustelut

1.1. Kansaneläkelaki

24 §. Pykälän 1 ja 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että täyden kansaneläkkeen määriä korotetaan. Vuoden 2005 kansaneläkeindeksin tasossa korotus olisi 5 euroa kuukaudessa. Korotus olisi saman suuruinen riippumatta henkilön perhesuhteista tai asuinkunnan kuntaryhmästä. Lykättyä tai varhennettua kansaneläkettä saavan korotus olisi varhennusvähennyksen tai lykkäyskorotuksen vuoksi suurempi tai pienempi kuin 5 euroa. Asumisaikaan suhteutetun kansaneläkkeen korotus olisi suhteutuskertoimen mukaisesti pienempi. Puolitettua yksilöllistä varhaiseläkettä saavan korotus olisi puolet tasokorotuksesta. Jos kansaneläkkeeseen sisältyy aikaisempien lainmuutosten mukaista suojaosuutta, tasokorotuksella pienennettäisiin suojan määrää, jolloin korotusta ei välttämättä tulisi näissä tilanteissa maksettavaksi.

Kansaneläkkeen tasokorotus lisäisi jonkin verran uusien kansaneläkkeen saajien lukumäärää, koska rajatulo, jolla saa pienimmän eläkkeen, korottuisi. Tasokorotus saattaisi tuoda tuen piiriin myös sellaisia henkilöitä, joiden kansaneläkeoikeus on aikaisemman lainsäädännön johdosta lakannut. Heidän olisi kuitenkin haettava eläkettä uudelleen.

42 b §. Pykälässä säädetään julkisessa laitoshoidossa olevalle maksettavasta kansaneläkkeestä. Pykälän 1 momentin rahamäärät ehdotetaan muutettaviksi vastaamaan suhteessa 24 §:n mukaista täyttä kansaneläkettä. Silloin kun laitoshoito vaikuttaa kansaneläkkeen määrään vähentävästi, 5 euron tasokorotuksesta maksettaisiin perhesuhteista riippumatta ensimmäisessä kuntaryhmässä asuvalle 43 prosenttia ja toisessa kuntaryhmässä asuvalle 40 prosenttia.

1.2. Perhe-eläkelaki

15 a §. Pykälän 3 ja 4 momentissa olevia leskeneläkkeen täydennysmäärän rahamääriä ehdotetaan tarkistettaviksi tasokorotuksen vuoksi. Vuoden 2005 indeksitasossa korotus olisi 5 euroa kuukaudessa riippumatta lesken perhesuhteista tai asuinkunnan kuntaryhmästä. Suhteutettua leskeneläkettä saavan korotus olisi suhteutetusta vastaavasti pienempi. Jos leski ei olisi oikeutettu täydennysmäärään eli hän saisi vain leskeneläkkeen perusmäärän, hänen eläkkeeseensä ei tehtäisi tasokorotusta.

Laitoshoidossa olevalle leskelle maksetaan 34 a §:n mukaan leskeneläkkeen täydennysmääränä ensimmäisessä kuntaryhmässä 43 prosenttia ja toisessa kuntaryhmässä 40 prosenttia täydennysmäärän täydestä määrästä. Tasokorotuksen toteuttaminen ei edellytä 34 a §:n muuttamista.

Leskeneläkkeen täydennysmäärän korottaminen vaikuttaisi korottavasti myös niihin tulorajoihin, jolla leski on oikeutettu täydennysmäärään. Uudelle tuensaajalle täydennysmäärä myönnettäisiin hakemuksesta.

1.3. Laki maahanmuuttajan erityistuesta

6 §. Pykälän 2 momentissa säädetään yksinäisen henkilön ja 3 momentissa avioliitossa olevan henkilön täysimääräisen erityistuen määrästä. Säännöksiä ehdotetaan muutettaviksi siten, että täysimääräisen erityistuen määrää korotettaisiin vuoden 2005 indeksitasossa 5 eurolla kuukaudessa. Maahanmuuttajan erityistuen tasokorotus toisi jonkin verran lisää erityistuen saajia. Erityistuki myönnettäisiin hakemuksesta.

Erityistuessa tulona huomioon otetun kansaneläkkeen tai perhe-eläkkeen tasokorotusta ei katsota maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain 19 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaiseksi eläkkeen tarkistamiseksi, joten eläke otettaisiin erityistuessa tulona huomioon uuden määräisenä erityistuen seuraavassa tarkistuksessa.

1.4. Laki eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta

6 §. Pykälän 1 ja 2 momentissa olevia eläketuen kansaneläkeosuuden enimmäismääriä ehdotetaan tarkistettavaksi kansaneläkkeen 5 euron suuruista tasokorotusta vastaavasti.

1.5. Laki maatalousyrittäjien luopumistuesta

19 §. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös luopumistukiin tehtäisiin 5 euron suuruinen tasokorotus. Korotus tehtäisiin vain niihin 1 päivänä syyskuuta 2006 maksussa oleviin luopumistukiin, joihin sisältyy kansaneläkettä vastaavaa täydennysosaa. Täydennysosaan tehtäisiin kansaneläkettä vastaava tasokorotus, mutta sitä ei muutoin tarkistettaisi samassa yhteydessä.

1.6. Laki maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä

16 §. Pykälän 5 momenttia muutettaisiin siten, että kaikkia niitä kansaneläkkeen tasokorotuksen voimaan tullessa maksussa olevia sukupolvenvaihdoseläkkeitä, joihin sisältyy kansaneläkettä vastaavaa täydennysosaa, korotettaisiin 5 eurolla kuukaudessa.

Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.

Lakien voimaantullessa maksussa olevaa eläkettä tai etuutta korotettaisiin tasokorotuksen johdosta. Korotus tehtäisiin viran puolesta ilman erillistä hakemusta. Korotuksesta ei annettaisi automaattisesti päätöstä tai muuta henkilökohtaista ilmoitusta määrän muuttumisesta. Tarkoituksena on, että Kansaneläkelaitos tiedottaisi tasokorotuksesta etukäteen. Muutettavien rahamäärien indeksitaso olisi vuoden 2001 tammikuussa sovelletun kansaneläkeindeksin taso.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki kansaneläkelain 24 ja 42 b §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/1956) 24 § ja 42 b §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1023/2004, seuraavasti:


24 §

Täysimääräinen kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 853,12 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 5 615,40 euroa vuodessa.


Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimääräinen kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 166,48 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 4 954,04 euroa vuodessa.


42 b §

Jos kansaneläkkeensaaja on 42 a §:ssä tarkoitetussa hoidossa, kansaneläkkeestä ei siltä ajalta, kun hoito kestää yli kolme kuukautta, makseta sitä osaa, joka ylittää kansaneläkkeensaajalla ensimmäisessä kuntaryhmässä 256,36 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 236,26 euroa kuukaudessa sekä naimisissa olevalla kansaneläkkeensaajalla ensimmäisessä kuntaryhmässä 231,76 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 214,55 euroa kuukaudessa. Jos kansaneläkettä on 25 a §:n mukaisesti lykätty tai varhennettu, korotetaan mainittuja määriä lykkäyskorotusprosentilla tai alennetaan varhennusvähennysprosentilla.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.

Tämän lain voimaan tullessa kansaneläkettä saavan henkilön kansaneläke muutetaan tämän lain mukaiseksi ilman hakemusta. Kansaneläkkeen muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös.

Laissa säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



2.

Laki perhe-eläkelain 15 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe eläkelain (38/1969) 15 a §:n 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1024/2004, seuraavasti:


15 a §

Täysimääräinen täydennysmäärä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 4 871,52 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 4 633,80 euroa vuodessa.


Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimääräinen täydennysmäärä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 4 184,88 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 3 982,44 euroa vuodessa.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.

Tämän lain voimaan tullessa leskeneläkkeen täydennysmäärää saavan henkilön eläke muutetaan tämän lain mukaiseksi ilman hakemusta. Leskeneläkkeen täydennysmäärän muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös.

Laissa säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



3.

Laki maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maahanmuuttajan erityistuesta 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1192/2002) 6 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1025/2004, seuraavasti:


6 §
Erityistuen määrä

Täysimääräinen erityistuki on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 853,12 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 5 615,40 euroa vuodessa.


Jos erityistuen saaja on avioliitossa, täysimääräinen erityistuki on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 166,48 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 4 964,04 euroa vuodessa.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.

Tämän lain voimaan tullessa maahanmuuttajan erityistukea saavan henkilön erityistuki muutetaan tämän lain mukaiseksi ilman hakemusta. Erityistuen muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös.

Laissa säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



4.

Laki eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta 28 päivänä tammikuuta 2005 annetun lain (39/2005) 6 §:n 1 ja 2 momentti seuraavasti:


6 §
Kansaneläkeosuuden määrä

Täysimääräinen kansaneläkeosuus on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 853,12 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 5 615,40 euroa vuodessa.


Jos eläketuen saaja on avioliitossa, täysimääräinen kansaneläkeosuus on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 166,68 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 4 964,04 euroa vuodessa.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.

Tämän lain voimaan tullessa eläketuen kansaneläkeosuutta saavan henkilön eläketuki muutetaan tämän lain mukaiseksi ilman hakemusta. Eläketuen muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös.

Laissa säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



5.

Laki maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain 19 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maatalousyrittäjien luopumistuesta 16 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1293/1994) 19 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1026/2004, seuraavasti:


19 §

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, muutetaan

1) luopumistuen täydennysosaa 1 päivänä kesäkuuta 2001 saavan henkilön täydennysosa mainitusta ajankohdasta kansaneläkelain 24 ja 42 b §:n muuttamisesta annetun lain (1224/2000) mukaisesti;

2) luopumistuen täydennysosaa 1 päivänä maaliskuuta 2005 saavan henkilön täydennysosa mainitusta ajankohdasta kansaneläkelain 24 ja 42 b §:n muuttamisesta annetun lain (1023/2004) mukaisesti; ja

3) luopumistuen täydennysosaa 1 päivänä syyskuuta 2006 saavan henkilön täydennysosa mainitusta ajankohdasta kansaneläkelain 24 ja 42 b §:n muuttamisesta annetun lain ( /200 ) mukaisesti.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.

Tässä laissa tarkoitettu luopumistuen täydennysosa muutetaan ilman hakemusta. Muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös. Täydennysosaa ei muuttamisen yhteydessä tarkisteta.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



6.

Laki maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain 16 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain (1317/1990) 16 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1027/2004, seuraavasti:


16 §

Sen estämättä, mitä 1, 3 ja 4 momentissa säädetään, muutetaan

1) sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosaa 1 päivänä kesäkuuta 2001 saavan henkilön täydennysosa mainitusta ajankohdasta kansaneläkelain 24 ja 42 b §:n muuttamisesta annetun lain (1224/2000) mukaisesti;

2) sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosaa 1 päivänä maaliskuuta 2005 saavan henkilön täydennysosa mainitusta ajankohdasta kansaneläkelain 24 ja 42 b §:n muuttamisesta annetun lain (1023/2004) mukaisesti; ja

3) sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosaa 1 päivänä syyskuuta 2006 saavan henkilön täydennysosa mainitusta ajankohdasta kansaneläkelain 24 ja 42 b §:n muuttamisesta annetun lain ( /200 ) mukaisesti.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.

Tässä laissa tarkoitettu sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosa muutetaan ilman hakemusta. Muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös. Täydennysosaa ei muuttamisen yhteydessä tarkisteta.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2005

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.