Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 123/2005
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain sekä julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain muuttamisesta

TaVM 16/2005

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annettua lakia muutettavaksi siten, että vienti- ja alusluottoja koskevien korontasaussopimusten ja -tarjousten myöntämisaikaa jatkettaan viidellä vuodella vuodesta 2005 vuoteen 2010. Lisäksi ehdotetaan, että lain nojalla annettavassa kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksessa säädettäisiin julkisesti tuettujen alusluottojen yleisten ehtojen ohella myös julkisesti tuettujen vientiluottojen yleisistä ehdoista.

Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi yhtiön toimialaa ja tehtäviä koskevilta osin korontasausyhtiö Fide Oy:n ja Suomen Vientiluotto Oy:n fuusiosta johtuen lähinnä siten, että tehtäviin lisätään OECD-ehtoisten vientiluottojen myöntäminen. Samalla ehdotetaan myös lain nimike muutettavaksi laiksi Suomen Vientiluotto Oy -nimisestä yhtiöstä.

Esitys liittyy valtion vuoden 2006 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila

Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausjärjestelmä perustuu julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annettuun lakiin (1137/1996), jäljempänä korontasauslaki. Korontasausjärjestelmää hallinnoivaa yhtiötä säätelee julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annettu laki (1136/1996), jäljempänä yhtiölaki. Korontasausjärjestelmää ja yhtiön toimintaa koskee myös kansainvälinen sääntely ja sopimuspohja, kuten Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) vientiluottokonsensus ja -järjestelyt sekä Euroopan unionin piirissä tapahtuva sääntely ja harmonisointikehitys. Julkisesti tuetussa vienninrahoituksessa noudatetaan myös OECD:n piirissä annettuja ympäristösuosituksia sekä lahjonnan vastaisen toiminnan julkilausumaa. Suomen Vientiluotto Oy on Suomen virallinen vientiluottolaitos (Export Credit Agency), kuten sen emoyhtiö Finnvera Oyj.

Ennen nykyisen korontasausjärjestelmän perustamista Suomeen OECD-ehtoisia vienti- ja alusluottoja myönsi Suomen Vientiluotto Oyj (sittemmin Leonia Corporate Bank Oyj). OECD-ehtoisten luottojen korontasausjärjestelmä on toiminut vuodesta 1997 alkaen, jolloin korontasausjärjestelmää säätelevät lait tulivat voimaan ja valtio perusti korontasausyhtiö Fide Oy:n hallinnoimaan järjestelmää. Korontasausjärjestelmässä koti- ja ulkomaiset luotto- ja rahoituslaitokset voivat lain mukaan myöntää kiinteäkorkoisia OECD-ehtoisia vienti- ja alusluottoja. Valtio vastaa OECD-ehtoisen kiinteän koron ja vaihtuvan viitekoron ja marginaalien välisestä korkoriskistä. Korontasausyhtiö Fide Oy siirrettiin Finnvera Oyj:n perustamisen yhteydessä vuoden 1999 alusta Finnvera Oyj:n kokonaan omistamaksi tytäryhtiöksi.

Suomen Vientiluotto Oy perustettiin uudelleen joulukuussa vuonna 2000 valtionvarainministeriön toimesta turvaamaan Suomen kahdenvälisiin verosopimuksiin sisältyvän lähdeveroedun säilyttäminen OECD-ehtoisten vientiluottojen myöntämisen yhteydessä noin 20 vientimaassa, joiden kanssa Suomi on tehnyt lähdeveroedun mahdollistavan verosopimuksen. Leonia Pankki Oyj:n ja vakuutusyhtiö Sampo Oyj:n yhdistymisen jälkeen Suomessa ei ollut enää verosopimusten edellyttämää valtion kokonaan omistamaa vientiluottoyhtiötä. Suomen Vientiluotto Oy siirtyi kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle ja Finnvera Oyj:n tytäryhtiöksi vuonna 2004.

Osana rahoituspalvelujen kehittämistä Finnvera Oyj päätti yhdistää Fide Oy:n ja Suomen Vientiluotto Oy:n toiminnat. Joulukuun 31 päivänä 2004 voimaantulleen sulautumisen jälkeen yhtiö toimii Suomen Vientiluotto Oy-nimellä. Suomen Vientiluotto Oy:n tehtävänä on sekä hallinnoida korontasauslain nojalla julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasaustoimintaa että toimia luotonantajana edellä mainituissa vientiluotoissa.

Yhtiön tehtävänä on korontasauslain nojalla tehdä julkisesti tuettuun luotonantoon liittyvät korontasaussopimukset luotto- ja rahoituslaitosten kanssa sekä välittää valtion varoista maksettava korkotuki ja valtiolle maksettava korkohyvitys Valtiokonttorin ja luotto- ja rahoituslaitosten välillä sekä hoitaa korontasausjärjestelmän hallinnointiin liittyvät muut tehtävät, kuten osallistua julkisesti tuetun viennin rahoitusta koskeviin kansainvälisiin neuvottelutehtäviin sekä viennin rahoituksen kehittämis- ja neuvontatehtäviin.

Suomen Vientiluotto Oy voi myös toimia eduskunnan vuoden 2000 lopussa antaman suostumuksen ja eduskunnan yhtiön pitkäaikaiselle varainhankinnalle myöntämän valtion takauksen nojalla luotonantajana OECD-ehtoisissa vientiluottojärjestelyissä, joissa Suomella on verosopimus kyseisen vientikaupan kohdemaan valtion kanssa. Vuonna 2004 yhtiö oli mukana kahdessa uudessa vientikaupan rahoitusjärjestelyssä. Vuoden 2004 lopussa yhtiön hallinnoima luottokanta oli noin 400 miljoonaa euroa.

Voimassa olevan korontasauslain mukaan kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oikeus määräämillään ehdoilla antaa sitoumuksia siitä, että korontasausyhtiö voi tehdä luotto- ja rahoituslaitosten kanssa julkisesti tuettuja korontasaussopimuksia vuosina 1997-2005 enintään 5000 miljoonan euron pääoma-arvosta. Valtuuden pääoma-arvon laskennassa otetaan huomioon korontasaussopimusten erääntymätön pääoma täysimääräisenä ja korontasaustarjousten arvosta 30 prosenttia pääoma-arvosta.

Suomen Vientiluotto Oy tekee korontasaussopimukset luotto- ja rahoituslaitosten kanssa. Korontasausjärjestelmässä luotto- tai rahoituslaitos antaa asiakkaalleen, joko suomalaisten tuotteiden tai palveluiden ostajalle tai viejälle kiinteäkorkoisen OECD-ehtoisen luoton. Valtion vastuulle siirtyy yhtiön tekemien korontasaussopimusten nojalla kysymyksessä olevan OECD-ehtoisen luoton kiinteän kaupallisen viitekoron eli niin sanotun CIRR-koron (Commercial Interest Reference Rate) ja vaihtuvan, yleensä kuuden kuukauden viitekoron, lisättynä enintään 0,50 prosenttiyksiköllä välinen korkoriski. CIRR-korot noteerataan voimassa olevan OECD-käytännön mukaan kerran kuukaudessa. Kun korontasaussopimus tehdään, CIRR-korko on muuttumaton korontasausluoton juoksuaikana ja tietyin edellytyksin korontasaustarjouksen voimassa ollessa. Kun edellä mainittujen viitekorkojen erotus on negatiivinen, maksaa valtio erotuksen luotto- tai rahoituslaitokselle (korkotuki), ja kun erotus on positiivinen, luotto- ja rahoituslaitos maksaa erotuksen valtiolle (korkohyvitys). Lisäksi valtio maksaa hallinnointipalkkiona Suomen Vientiluotto Oy:lle enintään 0,10 prosentin vuotuista korkoa kunkin korontasaussopimuksen ulkona olevasta pääomamäärästä.

Valtiokonttori maksaa korontasaussopimukseen perustuvan korkotuen luotto- ja rahoituslaitokselle. Valtiokonttori voi myös tehdä ja hallinnoida kauppa- ja teollisuusministeriön ohjeiden mukaisesti korontasaussopimuksista johtuvia korko- ja valuuttariskien suojaamistoimenpiteitä.

2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

2.1. Tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

Voimassa olevan korontasauslain nojalla korontasausyhtiö voi antaa korontasaustarjouksia ja tehdä vienti- ja alusluottoja koskevia korontasaussopimuksia vuoden 2005 loppuun. Korontasaustoiminnan jatkaminen on tarpeen suomalaisten vientiyritysten vienninrahoitusehtojen kilpailukyvyn turvaamiseksi yhä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Jotta suomalaiset yritykset pystyvät kilpailemaan hankkeista, niillä tulee olla käytössään myös tulevaisuudessa kansainvälisesti kilpailukykyinen valtion vienninrahoitusjärjestelmä. Julkisesti tuettujen OECD-ehtoisten vienti- ja alusluottojen saatavuus on taattava suomalaiselle vientiteollisuudelle tulevaisuudessakin jatkamalla korontasaustarjousten ja -sopimusten myöntämisvaltuuden voimassaoloaikaa.

Esityksessä on otettu huomioon Fide Oy:n ja Suomen Vientiluotto Oy:n joulukuun lopussa vuonna 2004 voimaantulleen fuusion vaikutukset yhtiön toimialaa ja tehtäviä koskevaan pykälään tehtävillä muutoksilla.

2.2. Keskeiset ehdotukset

Laki julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta

Esityksessä ehdotetaan korontasauslakia muutettavaksi siten, että vienti- ja alusluottoja koskevien korontasaussopimusten ja -tarjousten myöntämisvaltuuden voimassaoloaikaa jatketaan vuodesta 2005 viidellä vuodella vuoden 2010 loppuun asti.

Lisäksi ehdotetaan, että korontasauslain nojalla annettava kauppa- ja teollisuusministeriön asetus määrittäisi julkisesti tuettujen alusluottojen yleisten ehtojen ohella myös julkisesti tuettujen vientiluottojen yleiset ehdot.

Samalla lakiin ehdotetaan viittausta Suomen Vientiluotto Oy -nimisestä yhtiöstä annettuun lakiin.

Laki julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä

Yhtiölakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lain nimike ehdotetaan muutettavaksi Suomen Vientiluotto Oy -nimisestä yhtiöstä annetuksi laiksi.

Lakiin ehdotetaan myös yhtiön toimialaa ja tehtäviä koskevia muutoksia, jotka liittyvät pääasiallisesti Fide Oy:n ja Suomen Vientiluotto Oy:n fuusioon. Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasaustoiminnan lisäksi Suomen Vientiluotto Oy jatkaa aikaisempaa toimintaansa OECD-ehtoisten luottojen luotonantajana eräissä vienninrahoitusjärjestelyissä, joissa voidaan saavuttaa etuja Suomen valtion ja vientikaupan kohdemaan valtion välisten verosopimusten ansiosta. Tästä syystä yhtiölakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhtiön tehtäviin lisättäisiin OECD-ehtoisten vientiluottojen myöntäminen.

Lisäksi ehdotetaan lakia muutettavaksi siten, että kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa yhtiölle myös muita viennin ja alusrahoituksen erityistehtäviä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten vientiä tukevan, rahoitusmarkkinoita täydentävän rahoituksen ja palveluiden kehittäminen

Yhtiölain hallintoa käsittelevät 2 §:n 1 ja 2 momentti ehdotetaan kumottaviksi nykytilanteessa tarpeettomina ja pykälän otsikko ehdotetaan muutettavaksi pykälän sisältöä vastaavaksi.

3. Esityksen vaikutukset

3.1. Taloudelliset vaikutukset

Voimassa olevan lain mukaan vienti- ja alusluottoja koskevien korontasaussopimusten ja -tarjousten myöntämisvaltuus on 5000 miljoonaa euroa vuosina 1997—2005. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi korontasauslakia siten, että korontasaussopimusten ja -tarjousten myöntämisvaltuuden voimassaoloaikaa jatketaan viidellä vuodella vuoden 2010 loppuun. Myöntämisvaltuuteen ei esitetä muutosta.

Korontasaussopimuskanta oli 30 päivänä kesäkuuta 2005 yhteensä noin 542 miljoonaa euroa ja tarjouskanta noin 7 055 miljoonan euroa. Korontasaustarjouksista vain pieni osa on johtanut korontasaussopimukseen.

Vuosien 1997-2004 aikana valtio on korontasausjärjestelmän puitteissa maksanut korkotukea (mukaan lukien hallinnointipalkkiot ja Valtiokonttorin korkoriskien suojaustoimenpiteet) yhteensä noin 7,7 miljoonaa euroa ja vastaanottanut korkohyvitystä noin 30,5 miljoonaa euroa. Korontasausjärjestelmän käytön voidaan arvioida yleistyvän korkojen noustessa, ja aiheuttavan valtiolle lisääntyviä korkotukimenoja. Korontasaustoiminnasta aiheutuvien korkotukimenojen voidaan yleisesti arvioida kasvavan korkojen noustessa ja korontasaussopimuskannan kasvaessa.

Suomen Vientiluotto Oy on arvioinut lähivuosina tekevänsä vuosittain noin 300 miljoonan euron arvosta pääomatavaroiden vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia. Alusluottoihin kohdistuvia korontasaussopimuksia arvioidaan tehtävän vuonna 2006 noin 470 miljoonan euron arvosta, vuonna 2007 noin 620 miljoonan euron arvosta, vuonna 2008 noin 620 miljoonan euron arvosta ja vuoden 2008 jälkeen 300 miljoonan euron arvosta vuosittain.

Korontasaussopimusten määrään ja korkotukiarvioihin liittyvät korkotukimenot, mukaan lukien Suomen Vientiluotto Oy:n hallinnointipalkkio ja Valtiokonttorin suojaustoimenpiteet, on arvioitu olevan vuosina 2006-2010 vientiluottojen osalta noin 58 miljoonaa euroa ja alusluottojen osalta vastaavasti noin 60 miljoonaa euroa. Korkotukimenojen on arvioitu olevan yhteensä noin 119 miljoonaa euroa vuosien 2006—2010 aikana. Korkotukiarviolaskelmat on tehty 1,05 prosentin keskimääräisellä korkotukioletuksella. Jos edellä esitetyssä tapauksessa keskimääräinen korkotukiprosentti olisi edellä esitettyjä arvioita 0,5-1 prosenttiyksikköä korkeampi, lisääntyisivät valtion korkotukimenot yhteensä noin 57-113 miljoonaa euroa vuosina 2006—2010. Esimerkkilaskelmien lisäksi korkotukimenoja aiheutuu aina korontasausluottojen erääntymiseen asti myös vuoden 2010 jälkeen.

Toteutuva korkotukitarve riippuu korontasaussopimusten määrästä sekä valuutta- ja korkokehityksestä, joten valtion varoista maksettavan korkotuen määrää on etukäteen mahdotonta tarkkaan arvioida. Korkojen vaihtelu markkinoilla aiheuttaa sen, että korontasausjärjestelmässä pitkällä aikajänteellä valtio sekä maksaa korkotukea että saa korkohyvitystä. Lähtökohtaisesti kuitenkin korontasausjärjestelmän käyttäjien kannalta korontasausta kannattaa käyttää tapauksissa, joissa olisi todennäköistä, että valtio maksaisi korkotukea OECD-ehtoisessa rahoituksessa.

Korko- ja valuuttariskien suojaustoimenpiteillä voidaan vaikuttaa korko- ja valuuttakurssiriskeihin ja siten korontasauksesta valtiolle aiheutuviin kustannuksiin. Valtiokonttorilla on lain mukaan mahdollisuus tehdä tarvittaessa suojaustoimenpiteitä kauppa- ja teollisuusministeriön määräämillä ehdoilla. Luotonsaajan sitouduttua CIRR-korontasaus-luoton nostamiseen Valtiokonttorilla on mahdollisuus tarpeen vaatiessa suojata korkoriski.

Suomen Vientiluotto Oy hallinnoi pääasiallisesti julkisesti tuettua vienti- ja alusluottojen korontasausjärjestelmää. Valtio maksaa valtion talousarvion momentin 32.30.48 (Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille) arviomäärärahasta luotto- ja rahoituslaitoksille korontasaussopimusten nojalla maksettavan korkotuen samoin kuin Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion ja Valtiokonttorin korkoriskien suojaustoimenpiteistä aiheutuneet kustannukset.

Suomen Vientiluotto Oy:lle muusta rahoitustoiminnasta kuten vientiluottojen kanavoimisesta lähdeverosyistä syntyvät hallinnolliset ja muut kustannukset katetaan luottojen käyttäjiltä perittävillä maksuilla.

3.2. Organisatoriset vaikutukset

Esityksellä ei ole välittömiä organisatorisia vaikutuksia.

3.3. Yritysvaikutukset

Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasaustoiminnan jatkaminen on tärkeää suomalaisille yrityksille yhä kiristyvässä globaalissa kilpailussa. Suomalaisilla yrityksillä tulee olla käytössään kansainvälisesti kilpailukykyinen valtion viennin- ja alusrahoitusjärjestelmä, jotta niiden edellytykset saada tarjouskilpailuissa kauppoja olisivat rahoituksellisesti yhtäläiset muiden maiden julkisen vienninrahoitusjärjestelmän kanssa. Vientiyritysten lisäksi yritysvaikutukset ulottuvat myös laajemmin Suomen kansantalouteen ja muihin suomalaisiin yrityksiin, jotka toimivat alihankkijoina suurissa vientihankkeissa.

4. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu kauppa- ja teollisuusministeriössä yhteistyössä Suomen Vientiluotto Oy:n edustajien kanssa.

Esityksestä on pyydetty lausunnot valtiovarainministeriöltä, ulkoasianministeriöltä, Suomen Pankkiyhdistykseltä, Elinkeinoelämän Keskusliitolta, Teknologiateollisuus ry:ltä, Valtiokonttorilta, Finnvera Oyj:ltä sekä Suomen Vientiluotto Oy:ltä.

Lausunnonantajat ovat pitäneet esitystä yleisesti perusteltuna ja korontasausjärjestelmän jatkamista tärkeänä suomalaisen viennin kansainvälisesti kilpailukykyisten rahoitusehtojen turvaamiseksi. Lausunnonantajien tekemät huomautukset on pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon esityksessä.

5. Riippuvuus muista esityksistä

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan mukaan jäsenvaltioiden välistä kauppaa vääristävät valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Korontasauslaki on aikanaan ilmoitettu olemassa olevana tukiohjelmana. Koska esityksellä ei ole tarkoitus muuttaa voimassaolevan lain keskeistä aineellista sisältöä, muutosta ei ole tarpeen notifioida Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen nojalla komissiolle. Sen sijaan muutos lähetettäisiin tiedoksi komissiolle.

Valtion vuoden 2006 talousarvioesityksessä momentin 32.30.48 (Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille) selvitysosassa todetaan, että Eduskunnalle on tarkoitus antaa syysistuntokaudella 2005 julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain muuttamista koskeva hallituksen esitys, jossa vienti- ja alusluottoja koskevien korontasaussopimusten ja -tarjousten myöntämisaikaa ehdotetaan jatkettavaksi vuodesta 2005.

Syysistuntokaudella 2005 on tarkoitus antaa eduskunnalle lisäksi erillinen hallituksen esitys valtion erityisrahoitusyhtiötä koskevien lakien muuttamisesta, johon sisältyisi myös Suomen Vientiluotto Oy:n valtion takaamaa varainhankintaa koskevat säännökset. Finnvera Oyj:tä koskevassa lainsäädännössä on tällä hetkellä säännökset valtion takauksista vain yhtiön kotimaan rahoitustoimintaan ottamaa rahoitusta varten. Suomen Vientiluotto Oy:n valtion takaaman varainhankinnan hoitamiseksi emoyhtiön toimesta valtion vastuuta on tarkoitus laajentaa valtion erityisrahoitusyhtiöstä annettua lakia (443/1998) koskevalla lainmuutoksella koskemaan myös Suomen Vientiluotto Oy:n tarvitsemaa varainhankintaa. Lisäksi valtion takaamien lainojen enimmäismäärää korotettaisiin Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitustarpeita vastaavasti. Edellä kerrottu varainhankinta ei liity korontasausjärjestelmän hallinnointiin, vaan Suomen Vientiluotto Oy:n muuhun rahoitustoimintaan.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotusten perustelut

1.1. Laki julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta

1 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottoja koskevien korontasaussopimusten ja -tarjousten myöntämisvaltuuden voimassaoloaikaa jatkettaisiin viidellä vuodella vuodesta 2005 vuoden 2010 loppuun asti. Siten turvattaisiin myös jatkossa suomalaisille vientiyrityksille yhä kiristyvässä globaalissa kilpailussa OECD-ehtoisten luottojen korontasausjärjestelmän toimivuus.

Lisäksi pykälässä oleva käsite julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiö ehdotetaan muutettavaksi Suomen Vientiluotto Oy:ksi. Muutos liittyy 31 päivänä joulukuuta 2004 voimaantulleeseen Fide Oy:n ja Suomen Vientiluotto Oy:n fuusioon.

2 §. Pykälän 10 kohdan viittaus julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annettuun lakiin ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi lakiin Suomen Vientiluotto Oy -nimisestä yhtiöstä, sillä julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain nimikkeeseen ehdotetaan vastaavaa muutosta. Muutostarve liittyy Fide Oy:n ja Suomen Vientiluotto Oy:n fuusioon.

7 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella säädettäisiin alusluottojen yleisten ehtojen lisäksi myös julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevat yleiset ehdot. Vienti- ja alusluottojen yleiset ehdot annettaisiin jatkossakin niiden perusteiden mukaan, joita kulloinkin kansainvälisesti sovelletaan julkisesti tuetussa vienninrahoituksessa.

1.2. Laki julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä

Lain nimike. Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain nimike ehdotetaan muutettavaksi laiksi Suomen Vientiluotto Oy -nimisestä yhtiöstä 31 päivä joulukuuta 2004 voimaantulleen korontasausyhtiö Fide Oy:n ja Suomen Vientiluotto Oy:n fuusion johdosta.

1 §. Pykälään ehdotetaan Fide Oy:n ja Suomen Vientiluotto Oy:n fuusiosta johtuen yhtiön toimialaa ja tehtäviä koskevia muutoksia sekä tekstin uudelleen muotoilua. Pykälän 1 momentin mukaan yhtiön tarkoituksena on edistää ja kehittää Suomesta tapahtuvan viennin sekä alustoimitusten rahoitusta.

Pykälän 2 momentin mukaan yhtiön tehtävät olisivat julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausjärjestelmän hallinnointi sekä OECD-ehtoisten vientiluottojen myöntäminen. Korontasaustoiminnan lisäksi yhtiö jatkaisi Suomen Vientiluotto Oy:n aikaisempaa toimintaa OECD-ehtoisten luottojen luotonantajana eräissä vienninrahoitusjärjestelyissä, joissa voidaan saavuttaa etuja Suomen valtion ja vientikaupan kohdemaan valtion välisten verosopimusten ansiosta. Eräiden maiden ja Suomen valtion välisen verosopimuksen mukaan Suomen Vientiluotto Oy on lähdeverovapaa sille maksetusta korosta kohdemaassa perittävästä lähdeverosta. Järjestelystä saatava hyöty menee suomalaisten vientituotteiden ostajan eduksi ja parantaa viennin ja viennin rahoituksen kilpailukykyä

Lisäksi pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa yhtiölle myös muita viennin ja alusrahoituksen erityistehtäviä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten vientiä tukevan, rahoitusmarkkinoita täydentävän rahoituksen ja palveluiden kehittäminen. Yhtiö jatkaisi edelleen osallistumista kansainvälisiin tehtäviin sekä viennin rahoituksen kehittämis- ja neuvontatehtäviin yhteistyössä Finnvera Oyj:n ja kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa.

2 §. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan pykälän jäljelle jäävää 3 momenttia, joka koskee tietojen luovuttamista.

Pykälän 1 momentti ei ole enää nykytilanteessa tarkoituksenmukainen. Korontasausyhtiö ei enää ole kauppa- ja teollisuusministeriön suorassa omistuksessa, kuten yhtiö oli sen perustamisen yhteydessä vuonna 1996. Suomen Vientiluotto Oy on nykyään valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö.

Pykälän 2 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana.

2. Voimaantulo

Jotta Suomen Vientiluotto Oy voisi myös vuoden 2005 jälkeen tehdä uusia korontasaustarjouksia ja -sopimuksia, niin julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausta ja julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annettuja lakeja koskevat lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.

Samanaikaisesti ehdotetaan kumottavaksi julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain 2 §:n 2 momentin nojalla julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetussa laissa tarkoitetusta yhtiöstä annettu valtioneuvoston asetus (1104/2004).

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1137/1996) 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 10 kohta ja 7 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin ne ovat 1 §:n 1 momentti laissa 1073/2002, 2 §:n 10 kohta laissa 1099/1999 ja 7 §:n 1 momentti laissa 549/2000 seuraavasti:


1 §

Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oi-keus määräämillään ehdoilla antaa Suomen Vientiluotto Oy:lle, jäljempänä korontasausyhtiö, sitoumuksia siitä, että korontasausyhtiö voi tehdä luotto- ja rahoituslaitosten kanssa julkisesti tuettuja vienti- ja alusluottoja koskevia korontasaussopimuksia vuosina 1997—2010 enintään 5 000 miljoonan euron pääoma-arvosta.


2 §

Tässä laissa tarkoitetaan:


10) korontasausyhtiöllä Suomen Vientiluotto Oy -nimisestäyhtiöstä annetussa laissa (1136/1996) tarkoitettua yhtiötä.


7 §

Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen yleiset ehdot annetaan kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella niiden perusteiden mukaan, joita kulloinkin kansainvälisesti sovelletaan julkisesti tuetussa viennin rahoituksessa.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .



2.

Laki julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1136/1996) 2 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisena kuin niistä 2 momentti on laissa 1100/1999, sekä

muutetaan lainnimike, 1 § ja 2 §:n otsikko,

sellaisina kuin niistä ovat lain nimike laissa 1120/1997 ja 1 § osaksi viimeksi mainitussa laissa, seuraavasti:


Laki

Suomen Vientiluotto Oy -nimisestä yhtiöstä

1 §
Toimiala ja tehtävät

Suomen Vientiluotto Oy:n, jäljempänä yhtiö, tarkoituksena on edistää ja kehittää Suomesta tapahtuvan viennin sekä alustoimitusten rahoitusta.


Yhtiön tehtävänä on:

1) hallinnoida julkisesti tuettuun luotonantoon liittyvää korontasausjärjestelmää ja

2) myöntää Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) määrittelemin vientiluottokonsensusehdoin julkisesti tuettuja vienti- ja alusluottoja.


Kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa yhtiölle myös muita viennin ja alusrahoituksen erityisrahoitustehtäviä.


2 §
Tietojen luovuttaminen

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetussa laissa tarkoitetusta yhtiöstä 9 päivänä joulukuuta 2004 annettu valtioneuvoston asetus (1104/2004).



Helsingissä 16 päivänä syyskuuta

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Mari Kiviniemi

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.