Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 26/2004
Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan metsäinstituuttia koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

MmVM 4/2004

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi Joensuussa, elokuussa 2003 tehdyn Euroopan metsäinstituuttia koskevan yleissopimuksen.

Euroopan metsäinstituuttia koskevan yleissopimuksen tarkoituksena on muuttaa jo olemassa olevan, Suomen yhdistyslain mukaisena yhdistyksenä toimivan Euroopan metsäinstituutin asema kansainväliseksi järjestöksi. Yleissopimuksen lähtökohtana on metsäinstituutin nykyisten rakenteiden ja toiminnan säilyttäminen. Instituutti on kansainvälinen metsäntutkimusinstituutti, joka on erikoistunut tuottamaan tietoa Euroopan metsäteollisuuden ja metsäpolitiikan päätöksentekoa varten. Instituutin kotipaikka on Joensuussa.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus Euroopan metsäinstituuttia koskevan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Yleissopimuksen kansainvälinen voimaantulo edellyttää, että sen on ratifioinut, hyväksynyt tai siihen on liittynyt vähintään kahdeksan Euroopan valtiota tai seitsemän Euroopan valtiota ja eurooppalainen alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestö. Esitykseen sisältyvä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan.


YLEISPERUSTELUT

1. Johdanto

Euroopan metsäinstituutti (European Forest Institute, EFI), jäljempänä instituutti, perustettiin vuonna 1993 Suomen lainsäädännön mukaisena yhdistyksenä, jonka kotipaikkana on Joensuu. Instituutti on kansainvälinen metsäntutkimusinstituutti, joka on erikoistunut tuottamaan tietoa Euroopan metsäteollisuuden ja metsäpolitiikan päätöksentekoa varten. Sen jäsenistö koostuu pääosin eurooppalaisista alalla toimivista laitoksista ja järjestöistä. Instituutin painopistealueet ovat metsäekologia ja metsänhoito, metsätuotteiden markkinat ja sosioekonomia, metsäpolitiikan analyysi sekä metsävarat ja tiedottaminen.

Neuvottelut instituutin aseman muuttamiseksi yhdistyksestä kansainväliseksi järjestöksi aloitettiin vuonna 2002 instituutin asiantuntija- ja tutkijarekrytoinnin yhteydessä ilmenneiden ongelmien johdosta. Ongelmat johtuivat pääosin siitä, ettei instituutti Suomen yhdistyslain mukaisena yhdistyksenä kyennyt tarjoamaan samanlaisia oikeuksia ja etuuksia, kuten verotuskohtelua, työntekijöille kuin muut kilpailevat tahot (kansainväliset järjestöt).

Yleissopimuksen lähtökohtana on instituutin nykyisten rakenteiden ja toiminnan säilyttäminen. Myös instituutin rahoituksen on tarkoitus toimia vanhalla pohjalla eikä sopimuspuolille siten aiheudu maksuvelvoitteita. Yleissopimuksen tavoitteena on luoda instituutille kansainvälinen oikeushenkilöllisyys ja sellainen oikeuskelpoisuus, joka on tarpeen sen tehtävien suorittamiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle. Instituutin ja sen henkilöstön erioikeudet ja vapaudet määritellään erillisessä instituutin ja Suomen hallituksen välillä tehtävässä isäntämaasopimuksessa. Tarkoituksena olisi myöntää instituutin ulkomaisille työntekijöille verovapaus ja instituutille tullivapaus.

Entuudestaan Suomessa toimii vain muutama kansainvälinen, Suomea isäntämaanaan pitävä järjestö. Nämä ovat YK:n alainen WIDER-instituutti, Itämeren ympäristönsuojelukomissio (HELCOM) sekä Pohjoismainen investointipankki. Järjestöjen päämajat ovat Helsingissä.

2. Nykytila ja nykytilan arviointi

Rio de Janeirossa vuonna 1992 pidetyssä Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) ympäristö- ja kehityskonferenssissa (United Nations Conference on Environment and Development, UNCED) hyväksyttiin kolme keskeistä asiakirjaa: ympäristöä ja kehitystä koskeva toimintaohjelma Agenda 21, ympäristöä ja kehitystä koskeva Rion julistus sekä metsien hoitoa, käyttöä ja suojelua ja kestävää kehitystä koskevat metsäperiaatteet. Metsäasiat nousivat Rion kokouksen ja sen valmistelujen myötä tärkeäksi osaksi kansainvälistä ympäristöpolitiikkaa.

Metsien osalta Rion kokouksen päätökset on toimeenpantu Euroopan metsäministerikokousten kautta. Suomi oli erityisen aktiivinen 1990-luvun alussa ja järjesti, yhdessä Portugalin kanssa, Helsingissä kesäkuussa 1993 Euroopan toisen metsäministerikokouksen, jossa päätettiin metsien kestävän käytön, hoidon ja suojelun periaatteista. Tässä yhteydessä syntyi myös ajatus Euroopan metsäinstituutista, eurooppalaisesta tutkimusorganisaatiosta, jolla olisi riittävän suuri päämaja, mutta joka samalla perustuisi verkostorakenteeseen. Uuden organisaation tehtävänä oli keskittyä yhteiseurooppalaisiin kysymyksiin, antaa tutkimuksen keinoin pohjaa metsäpoliittisille päätöksille sekä lisäarvoa jo olemassa oleville metsätilastoille, kuten esimerkiksi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO)) metsätilastoille.

Euroopan metsäinstituutin jäsenorganisaatiot eivät ole rajoittuneet pelkästään Euroopan Unionin (EU) jäsenvaltioiden organisaatioihin, vaan ne tulevat laajemmin Euroopan eri maista. EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa eikä sillä ole näin ollen myöskään esimerkiksi yhteisön omaa metsäntutkimusorganisaatiota. Sen sijaan EU osallistuu merkittävänä rahoittajana eräisiin metsäntutkimukseen liittyviin projekteihin. Se on myös suoraan tilannut konsulttiselvityksiä muun muassa instituutilta. Instituutti tekee yhteistyötä EU:ta lähellä olevan Euroopan ympäristötoimiston (European Environment Agency (EEA)) kanssa metsä- ja ympäristökysymysten tutkimuksissa sekä tilastojen keruussa ja käsittelyssä.

Euroopan metsäinstituuttia koskevan yleissopimuksen hyväksyminen ei edellytä lainsäädännöllisiä muutoksia.

3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Hyväksymällä Euroopan metsäinstituuttia koskevan yleissopimuksen Suomi hyväksyy omalta osaltaan yleissopimuksen määräykset ja myötävaikuttaa yleissopimuksen voimaantuloon. Esitys sisältää ehdotuksen blankettilaiksi, jolla saatetaan voimaan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

4. Esityksen vaikutukset

4.1. Taloudelliset vaikutukset

Yleissopimuksella ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa instituutin toimintaa vuosittain vapaaehtoisella 1 miljoonan euron osuudella. Tämän lisäksi instituutin rahoitus koostuu Euroopan yhteisöjen komission avustuksesta, projektikohtaisesta rahoituksesta ja jäsenorganisaatioiden jäsenmaksuista. Taloudelliset vaikutukset liittyvät instituutin kanssa myöhemmin tehtävään isäntämaasopimukseen, jossa instituutin ja sen henkilöstön erioikeudet ja vapaudet määritellään. Ne eivät kuitenkaan tässä vaiheessa ole arvioitavissa.

4.2. Yritys-, organisaatio- ja henkilöstövaikutukset

Yleissopimuksella ei ole yritys-, organisaatio- eikä henkilövaikutuksia.

4.3. Ympäristövaikutukset

Yleissopimuksella ei ole välittömiä ympäristövaikutuksia. Välillisesti instituutin rakenteiden ja toimintaedellytysten vahvistamisella voi olla myönteistä vaikutusta myös ympäristöön.

5. Asian valmistelu

5.1. Sopimusneuvottelut

Neuvottelut hallitusten välisestä sopimuksesta, jolla instituutin asema muutettaisiin yhdistyksestä kansainväliseksi järjestöksi käytiin ulkoasiainministeriön johdolla. Neuvottelukokouksia oli kaiken kaikkiaan kolme, joista ensimmäinen pidettiin toukokuussa 2002. Neuvottelukokouksiin kutsuttiin edustajat YK:n Euroopan talouskomission eurooppalaisista jäsenmaista, joihin tulevan järjestön varsinainen jäsenistö oli tarkoitus rajoittaa, sekä Euroopan yhteisöjen komissiosta. Suomen neuvotteluvaltuuskuntaan kuuluivat ulkoasiainministeriön edustajien lisäksi maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön sekä Helsingin yliopiston Erik Castrén- instituutin edustajat. Valtuuskunnan asiantuntijana toimi valtiovarainministeriön edustaja.

5.2. Esityksen valmistelu Suomessa

Suomi allekirjoitti yleissopimuksen Joensuussa 28 päivänä elokuuta 2003. Ulkoasiainministeriö pyysi yleissopimuksen allekirjoittamista varten lausunnot maa- ja metsätalousministeriöltä, ympäristöministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, oikeusministeriöltä, Euroopan metsäinstituutilta, Erik Castrén- instituutilta, Suomen luonnonsuojeluliitto ry:ltä, Natur och Miljö r.f:ltä, Suomen WWF:ltä, Ympäristötieteellinen seura ry:ltä, Metsäteollisuus ry:ltä ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry:ltä. Lausunnonantajat puolsivat yleissopimuksen hyväksymistä.

Hallituksen esitys on valmisteltu ulkoasiainministeriössä, yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Ulkoasiainministeriö pyysi hallituksen esitysluonnoksesta lausunnot maa- ja metsätalousministeriöltä, ympäristöministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, oikeusministeriöltä, Euroopan metsäinstituutilta, Eric Castrén- instituutilta, Suomen luonnonsuojeluliitto ry:ltä, Natur och Miljö rf:ltä, Suomen WWF:ltä, Ympäristötieteellinen seura ry:ltä, Metsäteollisuus ry:ltä ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry:ltä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Euroopan metsäinstituuttia koskeva yleissopimus

1 artikla. Artiklassa todetaan, että yleissopimuksella perustetaan Euroopan metsäinstituutti kansainväliseksi järjestöksi. Metsäinstituutin toimipaikkana on Joensuu, Suomi.

2 artikla. Yleissopimuksen 2 artikla sisältää määräykset yleissopimuksen tarkoituksesta ja tehtävistä. Artiklan 1 kappaleen mukaan instituutin tarkoituksena on tutkia yleiseurooppalaisella tasolla metsäpolitiikkaa, mukaan lukien sen ympäristönäkökohdat, Euroopan metsien ekologiaa, monikäyttöä, metsävaroja ja terveyttä sekä puutavaran ja muiden metsätuotteiden ja -palvelujen tarjontaa ja kysyntää Euroopan metsien suojelun ja kestävän hoidon edistämiseksi. Artiklan 2 kappaleen mukaan tarkoituksensa saavuttamiseksi instituutti tuottaa merkityksellistä tietoa Euroopan maiden metsä- ja metsäteollisuusalan politiikkaa ja päätöksentekoa varten, harjoittaa edellä mainittujen alojen tutkimusta, kehittää tutkimusmenetelmiä, järjestää tieteellisiä kokouksia ja osallistuu niihin sekä ja järjestää ja jakaa tietoja työstään ja sen tuloksista.

3 artikla. Yleissopimuksen 3 artiklan mukaan sopimuspuolet tukevat instituutin työtä toimittamalla sille erityisestä pyynnöstä metsiin liittyvää tietoa, jollei kyseistä tietoa ole saatavissa muilta tietoa kokoavilta laitoksilta ja jos tämä tieto on kohtuudella toimitettavissa. Päällekkäisen toiminnan välttämiseksi instituutti pyrkii varmistamaan toimintojen asianmukaisen yhteensovittamisen muiden kansainvälisten laitosten kanssa, mukaan lukien tietoa kokoavat laitokset.

4 artikla. Yleissopimuksen 4 artikla sisältää määräykset instituutin jäsenistä, liitännäisjäsenistä ja tarkkailijajäsenistä. Artiklan 1 kappaleen mukaan sopimuspuolet ovat instituutin jäseniä. Artiklan 2 kappaleen mukaan instituutin liitännäisjäseniksi voivat tulla tutkimuslaitokset, oppilaitokset, kaupalliset järjestöt, metsäviranomaiset, kansalaisjärjestöt ja vastaavat laitokset Euroopan valtioista. Tarkkailijajäsenyys on avoin vastaaville Euroopan ulkopuolisista valtioista oleville laitoksille. Tarkkailijajäsenet eivät osallistu instituutin päätöksentekoon.

5 artikla. Artiklan mukaan instituutin toimielimiä ovat neuvosto, konferenssi, johtokunta ja sihteeristö, jonka päällikkönä toimii johtaja.

6 artikla. Yleissopimuksen 6 artikla sisältää määräykset neuvostosta. Artiklan 1 kappaleen mukaan neuvosto koostuu jäsenten edustajista ja kokoontuu varsinaiseen istuntoon joka kolmas vuosi. Ylimääräinen istunto voidaan pitää jäsenen tai johtokunnan pyynnöstä, jos jäsenten yksinkertainen enemmistö sen hyväksyy. Artiklan 2 kappaleen mukaan neuvosto nimittää johtokunnan jäsenet 8 artiklan 2 kappaleen mukaisesti, antaa suostumuksen johtajan nimittämiseen 8 artiklan 4 kappaleen mukaisesti, asettaa instituutin työn poliittiset tavoitteet sekä tekee päätökset sellaisista yleisistä teknisistä, taloudellisista tai hallinnollisista asioista, jotka jäsenet, konferenssi tai johtokunta antavat sen käsiteltäväksi. Lisäksi neuvosto hyväksyy yksinkertaisella enemmistöllä tarpeelliset ohjeet instituutin ja sen toimielinten toimintaa varten, ja hyväksyy työjärjestyksensä ja sen muutokset yksinkertaisella enemmistöllä. Artiklan 3 kappaleen mukaan kullakin jäsenellä on yksi ääni. Päätökset tehdään yksimielisesti, jollei yleissopimuksessa toisin määrätä.

7 artikla. Yleissopimuksen 7 artikla sisältää määräykset instituutin konferenssista. Artiklan 1 kappaleen mukaan konferenssi koostuu liitännäisjäsenten edustajista ja se kokoontuu täysistuntoon kerran vuodessa ja tekee päätökset yksinkertaisella enemmistöllä. Tarkkailijajäsenet voivat osallistua konferenssin vuosittaisiin täysistuntoihin. Laitoksia ja alueellisia tai kansainvälisiä järjestöjä, jotka eivät ole instituutin liitännäis- tai tarkkailijajäseniä, voidaan kutsua osallistumaan konferenssin täysistuntoihin johtokunnan vahvistamien sääntöjen mukaisesti. Artiklan 2 kappaleen mukaan konferenssi muun muassa nimittää johtokunnan kahdeksasta jäsenestä neljä, määrää liitännäis- ja tarkkailijajäsenten jäsenmaksut, antaa suosituksia toimintojen alullepanosta instituutin tarkoitusten toteuttamista varten, hyväksyy tarkastetun tilinpäätöksen, hyväksyy johtokunnan seuraavaksi vuodeksi esittämän toimintasuunnitelman, tarkastaa ja vahvistaa vuosikertomuksen instituutin toiminnasta ja hyväksyy työjärjestyksensä ja sen muutokset.

8 artikla. Yleissopimuksen 8 artikla sisältää määräykset johtokunnasta. Artiklan 1 kappaleen mukaan johtokunta koostuu kahdeksasta henkilöstä, joilla on todettu pätevyys instituutin toiminnan alalla. Nämä jäsenet voivat toimia johtokunnassa enintään kaksi peräkkäistä toimikautta. Artiklan 2 kappaleen mukaan neljä johtokunnan jäsenistä nimittää neuvosto kolmeksi vuodeksi. Neljä johtokunnan jäsenistä nimittää konferenssi kolmeksi vuodeksi. Neuvosto ja konferenssi vahvistavat nimitettävien jäsenten nimeämistä ja kiertojärjestelmää koskevat säännöt. Kesken toimikauden vapautuneet paikat täyttää neuvosto tai konferenssi tapauksesta riippuen, kirjallista menettelyä noudattaen. Artiklan 3 kappaleen mukaan johtokunta kokoontuu vähintään kerran vuodessa ja tekee päätökset yksinkertaisella enemmistöllä. Artiklan 4 kappaleen mukaan johtokunta vahvistaa instituutin työn hallinto- ja tutkimusohjelman sekä valvoo sitä neuvoston asettamien poliittisten tavoitteiden mukaisesti ja antaa neuvoston antamien ohjeiden mukaisesti tarvittavat sisäiset määräykset. Lisäksi johtokunta hyväksyy talousarvion ja tilit, nimittää johtajan neuvoston suostumuksella, hyväksyy liitännäis- ja tarkkailijajäsenten ottamisen ja erottamisen, antaa toiminnastaan kertomuksia neuvostolle ja konferenssille, hyväksyy neuvoston mahdollisesti antamien ohjeiden mukaisesti 12 artiklassa tarkoitetun sopimuksen ja työjärjestyksensä ja sen muutokset sekä vahvistaa 7 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetut säännöt.

9 artikla. Yleissopimuksen 9 artikla sisältää määräykset instituutin sihteeristöstä. Artiklan 1 kappaleen mukaan sihteeristö, jonka päällikkönä toimii johtaja, käsittää instituutin henkilöstön. Artiklan 2 kappaleen mukaan johtaja nimittää neuvoston, konferenssin ja johtokunnan mahdollisesti antamien yleisten ohjeiden mukaisesti instituutin toimintaa varten tarvittavan muun henkilöstön sellaisin ehdoin ja sellaisiin tehtäviin, jotka johtaja määrää.

10 artikla. Artiklan mukaan instituutin toiminnan rahoitukseen tarvittavat varat saadaan liitännäis- ja tarkkailijajäseniltä jäsenmaksuina, jäsenten vapaaehtoisina maksuosuuksina, ja mahdollisista muista lähteistä.

11 artikla. Artiklan mukaan instituutin talousarvion ja tilit hyväksytään johtokunnan yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä johtajan ehdotuksesta.

12 artikla. Artiklan mukaan instituutti on kansainvälinen ja kansallinen oikeushenkilö. Suomen alueella instituutilla on sen tehtävien suorittamista varten tarvittavat erioikeudet ja vapaudet. Nämä erioikeudet ja vapaudet määritellään instituutin ja Suomen hallituksen välisessä sopimuksessa.

13 artikla. Artiklan mukaan yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat, joita ei pystytä ratkaisemaan neuvotteluin tai johtokunnan avustuksella, voidaan riidan osapuolten keskinäisellä sopimuksella saattaa sovittelumenettelyyn pysyvän välitystuomioistuimen vapaaehtoista sovittelua koskevien sääntöjen mukaisesti.

14 artikla. Artikla sisältää määräykset yleissopimuksen allekirjoittamisesta ja suostumuksesta tulla yleissopimuksen sitomaksi. Artiklan 1 kappaleen mukaan yleissopimus oli avoinna allekirjoittamista varten Euroopan valtioille ja eurooppalaisille alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöille Joensuussa 28 päivänä elokuuta 2003 ja sen jälkeen Suomen ulkoasiainministeriössä Helsingissä 28 päivään marraskuuta 2003 saakka. Yleissopimuksen allekirjoitti määräpäivään mennessä 20 valtiota. Suomi allekirjoitti yleissopimuksen 28 päivänä elokuuta 2003. Artiklan 2 kappaleen mukaan yleissopimus edellyttää allekirjoittajavaltioiden ja eurooppalaisten alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen ratifioimista tai hyväksymistä. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan tallettajana toimivan Suomen hallituksen huostaan. Artiklan 3 kappaleen mukaan yleissopimus on avoinna liittymistä varten niille Euroopan valtioille ja alueellisille taloudellisen yhdentymisen järjestöille, jotka eivät ole allekirjoittaneet sitä. Liittymiskirjat talletetaan tallettajan huostaan. Artiklan 4 kappaleen mukaan yleissopimuksessa Euroopan valtiolla tarkoitetaan valtiota, joka voi olla Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission jäsen eurooppalaisena valtiona.

15 artikla. Artiklan 1 kappaleen mukaan yleissopimus tulee voimaan kuudentenakymmenentenä päivänä siitä päivästä lukien, jona kahdeksas ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja talletettiin. Artiklan 2 kappaleen mukaan kunkin sellaisen valtion ja alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön osalta, joka ratifioi tai hyväksyy yleissopimuksen tai liittyy siihen sen jälkeen, kun kahdeksas ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu, yleissopimus tulee voimaan kuudentenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona tällainen valtio tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestö on tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa. Hallituksen esityksen antamiseen mennessä Norja ja Tanska ovat hyväksyneet yleissopimuksen.

16 artikla. Artiklan sisältää määräykset siirtymäsäännöksistä. Artiklan 1 kappaleen mukaan yleissopimuksen tullessa voimaan niistä Euroopan valtioista peräisin olevista tutkimuslaitoksista, oppilaitoksista, kaupallisista järjestöistä, metsäviranomaisista, kansalaisjärjestöistä ja vastaavista laitoksista, jotka ovat vuonna 1993 Suomen lain alaiseksi yhdistykseksi perustetun Euroopan metsäinstituutin jäseniä tai liitännäisjäseniä eivätkä kyseiseen päivään mennessä ole instituutin sääntöjen mukaan ilmoittaneet eroavansa instituutista, tulee instituutin liitännäisjäseniä. Euroopan ulkopuolista valtioista olevista vastaavista laitoksista, jotka ovat mainitun Euroopan metsäinstituutin liitännäisjäseniä, tulee samoin eroilmoituksen puuttuessa instituutin tarkkailijajäseniä. Artiklan 2 kappaleen mukaan yleissopimuksen tultua voimaan instituutti aloittaa Suomen lainsäädännön mukaiseksi yhdistykseksi vuonna 1993 perustetun Euroopan metsäinstituutin kanssa neuvottelut tämän toiminnan, varojen ja velkojen siirrosta instituutille.

17 artikla. Artiklan 1 kappaleen mukaan yleissopimusta voidaan muuttaa neuvoston kokouksessa läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä tai kirjallisella menettelyllä. Tallettaja toimittaa muutosehdotuksen tiedoksi vähintään kahdeksan viikkoa etukäteen. Kirjallista menettelyä noudatettaessa tallettaja asettaa määräajan vastauksille. Artiklan 2 kappaleen mukaan muutos tulee voimaan kuudentenakymmenentenä päivänä siitä päivästä lukien, jona kaikki sopimuspuolet ovat ilmoittaneet tallettajalle, että ne ovat täyttäneet kansallisen lainsäädäntönsä edellyttämät muutoksen voimaantuloon liittyvät muodollisuudet. Artiklan 3 kappaleen mukaan muutokset eivät vaikuta liitännäis- tai tarkkailijajäsenten institutionaaliseen asemaan, jollei konferenssi tätä hyväksy.

18 artikla. Artiklan mukaan sopimuspuoli voi irtisanoutua yleissopimuksesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti tallettajalle. Irtisanoutuminen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä päivästä, jona tallettaja on vastaanottanut irtisanoutumisilmoituksen.

19 artikla. Artiklan mukaan yleissopimuksen voimassaolo päätetään, jos jonakin sen voimaantulon jälkeisenä ajankohtana sopimuspuolia on vähemmän kuin kahdeksan.

2. Lakiehdotuksen perustelut

Laki Euroopan metsäinstituuttia koskevan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

1 §. Yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakiehdotuksen 1 §:n mukaan lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §. Lain täytäntöönpanosta voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

3 §. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Tarkoituksena on, että laki tulee voimaan samanaikaisesti kuin yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan.

3. Voimaantulo

Yleissopimus ei ole vielä tullut kansainvälisesti voimaan. Yleissopimus tulee voimaan kuudentenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona kahdeksas ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja talletettiin. Hallituksen esityksen valmistumiseen mennessä yleissopimuksen ovat hyväksyneet Norja ja Tanska. Esitykseen sisältyvä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan.

4. Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaisesti eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan suostumuksen. Muusta syystä eduskunnan hyväksymistä edellyttäviä määräyksiä ovat muun muassa eduskunnan budjettivaltaa sitovat kansainväliset velvoitteet (esimerkiksi PeVL 45/2000 vp). Tällaisina velvoitteina on käytännössä pidetty lähinnä sellaisia määräyksiä, joissa valtiolle aiheutuu välittömiä menoja.

Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan määräys luetaan lainsäädännön alaan kuuluvaksi, jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita, jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla tai jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on voimassa lain säännöksiä taikka siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kansainvälisen velvoitteen määräys kuuluu näiden perusteiden mukaan lainsäädännön alaan siitä riippumatta, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla säädetyn säännöksen kanssa (PeVL 11 ja 12/2000 vp).

Yleissopimuksen 12 artiklan mukaan instituutti on kansainvälinen ja kansallinen oikeushenkilö. Suomen alueella instituutilla on sen tehtävien suorittamista varten tarvittavat erioikeudet ja vapaudet. Nämä erioikeudet ja vapaudet määritellään instituutin ja Suomen hallituksen välisessä sopimuksessa. Oikeushenkilöllisyydestä sekä siihen liittyvästä oikeuskelpoisuudesta ja oikeudellisesta toimintakyvystä säädetään Suomessa lailla. Tämän vuoksi artiklan määräys kuuluu lainsäädännön alaan (PeVL 38/2000 vp).

Yleissopimuksen 16 artikla sisältää vuonna 1993 Suomen lain alaiseksi yhdistykseksi perustetun Euroopan metsäinstituutin jäsenten ja liitännäisjäsenten aseman määrittelyä koskevan määräyksen. Yhdistyslain (503/1989) alaisena toimivista jäsenistä ja liitännäisjäsenistä tulee suoraan yleissopimuksen nojalla järjestön liitännäisjäseniä tai tarkkailijajäseniä, elleivät ne anna eroilmoitusta. Yhdistyksen jäsenen asemaan vaikuttava tällainen määräys on asia, josta Suomessa tulee säätää lailla. Määräys kuuluu lainsäädännön alaan.

Yleissopimuksen 17 artiklan mukaan yleissopimusta voidaan muuttaa neuvoston kokouksessa läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä. Muutos tulee voimaan kaikkien sopimuspuolten ilmoitettua täyttäneensä valtiosääntönsä mukaiset menettelyt. Muutos ei 17 artiklan 3 kappaleen mukaan kuitenkaan vaikuta liitännäis- tai tarkkailijajäsenten institutionaaliseen asemaan, jollei 7 artiklassa tarkoitettu konferenssi anna tähän hyväksymistään. Muutoksen täytäntöönpano ei liitännäis- tai tarkkailijajäsenten asemaa koskevilta osin ole sopimuspuolten toteutettavissa ilman näiden jäsenten muodostaman konferenssin hyväksyntää. Tällaisen määräyksen voidaan mahdollisesti katsoa tosiasiallisesti rajoittavan sopimuspuolten sopimuksentekovaltaa ja siten myös rajoittavan Suomen täysivaltaisuutta, jolloin se kuuluu lainsäädännön alaan.

Edellä sanotuilla perusteilla yleissopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Yleissopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan siten hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella sekä perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Joensuussa 28 päivänä elokuuta 2003 tehdyn Euroopan metsäinstituuttia koskevan yleissopimuksen.

Koska yleissopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki Euroopan metsäinstituuttia koskevan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:


1 §

Joensuussa 28 päivänä elokuuta 2003 tehdyn Euroopan metsäinstituuttia koskevan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.


2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.


3 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.




Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Vt. ulkoasiainministeri

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.