Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 130/2003
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vakuutuskassalain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutuskassalakia siten, että jäsenyys vakuutuskassojen yhdistyksessä muuttuisi eläkekassojen osalta vapaaehtoiseksi. Samalla vakuutuskassojen yhdistyksen yhteydessä toimivan vakuutuskassalautakunnan toimivaltaa rajoitettaisiin yhdistykseen kuulumattomien eläkekassojen osalta.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty voimaan ja vahvistettu.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila

1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö

Vakuutuskassalain (1164/1992) mukaisen vakuutuskassan on lain mukaan kuuluttava lakisääteiseen vakuutuskassojen yhdistykseen. Vakuutuskassoja ovat esimerkiksi eläkekassat, sairauskassat, hautausavustuskassat ja eroavustuskassat. Vakuutuskassojen yhdistys perustettiin aikanaan sosiaali- ja terveysministeriön valvonnassa toimivaksi eri vakuutuskassojen yhteiselimeksi ja edunvalvojaksi. Järjestelyn tarkoituksena oli toteuttaa vakuutuskassojen valvonta ja niiden välinen yhteistoiminta valinneeseen sääntely- ja valvontarakenteeseen sopivalla tavalla. Vakuutusvalvontaviraston perustamisen yhteydessä (lailla 78/1999) vakuutuskassojen yhdistys siirtyi perustetun valvontaviranomaisen valvontaan. Samassa yhteydessä vakuutuskassat siirtyivät Vakuutusvalvontaviraston suoraan valvontaan.

Vakuutuskassojen yhdistyksen yhteydessä toimii vakuutuskassalautakunta, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja ja ratkaisusuosituksia vakuutuskassan, sen osakkaan, jäsenen tai muun edunsaajan pyynnöstä tämän etua koskevassa, muussa kuin sairausvakuutuslain, työntekijäin eläkelain, yrittäjäin eläkelain tai kuntoutusrahalain mukaista etuutta koskevassa asiassa. Kyseessä on siis vakuutettua suojaava, suosituksiin perustuva valitusmenettely lakisääteisen tason ylittävien etuuksien osalta. Lakisääteisten etuuksien osalta vakuutettua suojaava muutoksenhakuelin on Eläketurvakeskus.

1.1. Nykytilan arviointi

Voimassa olevaa lakia säädettäessä vallinneet perusteet lakisääteisen vakuutuskassojen yhdistyksen perustamiselle ovat pääosin rauenneet. Vakuutuskassojen toiminnan valvonta ei nykyisessä sääntely- ja valvontarakenteessa enää perustu sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan lakisääteisen yhdistyksen varaan, vaan vakuutuskassat ovat suoraan Vakuutusvalvontaviraston valvonnassa. Vakuutuskassojen toiminnan valvonnan osalta vakuutuskassojen yhdistyksellä ei siten ole erityistä merkitystä tai tehtävää, eikä vakuutuskassojen pakollista jäsenyyttä vakuutuskassojen yhdistyksessä voida perustaa riittävän valvonnan tarpeeseen.

Edunvalvonnan osalta ryhmä eläkekassoja on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle aloitteen pakollisen jäsenyyden poistamiseksi eläkekassojen yhdistyksessä. Samalla eläkekassojen enemmistö on liittynyt eläkesäätiölain mukaisten eläkesäätiöiden edunvalvontayhdistykseen, Eläkesäätiöyhdistykseen, edunvalvontansa järjestämiseksi.

Lakisääteistä vakuutuskassojen yhdistystä ja sen pakkojäsenyyttä ei nykyisessä sääntely- ja valvontarakenteessa voida perustaa pakottaviin tai välttämättömiin sääntelyn tai valvonnan tarpeisiin. Vakuutuskassoja koskevassa lainsäädännössä tulisi siirtyä yleiseen malliin, jossa vakuutusmarkkinoiden toimijoiden valvonta tapahtuu Vakuutusvalvontaviraston toimesta ja edunvalvonta toteutetaan yhdistymisvapauden puitteissa.

Eri vakuutuskassojen edellytyksen siirtyä yleiseen edunvalvontamalliin vaihtelevat kuitenkin oleellisesti. Eläkekassojen ja eläkesäätiöiden toiminta ja sääntely vastaavat toisiaan siinä määrin oleellisesti, että edunvalvonta on mahdollista toteuttaa saman, jo olemassa olevan edunvalvontayhdistyksen kautta. Muilla vakuutuskassoilla, eli sairauskassoilla, hautausavustuskassoilla ja eroavustuskassoilla, sen sijaan ei ole vastaavaa mahdollisuutta käytössään.

Oleellinen ero lakisääteisen vakuutuskassojen yhdistyksen ja yhdistymisvapauteen perustuvan Eläkesäätiöyhdistyksen välillä on eläkekassojen kohdalla lakisääteisen tason ylittäviin etuuksiin liittyvä valitusmahdollisuus ratkaisusuosituksia antavassa vakuutuskassalautakunnassa. Eläkesäätiöyhdistyksen jäsenenä olevien eläkekassojen edunsaajilla ei vastaavaa valitusmahdollisuutta ole. Näiltä osin on vakuutetun edun turvaamiseksi tarpeen, että vastaava valitusmahdollisuus säilytetään ja järjestetään tasapuolisesti sekä eläkekassojen että eläkesäätiöiden edunsaajien osalta. Tällainen valitusmahdollisuus voidaan toteuttaa eläkekassojen ja eläkesäätiöiden omalla ratkaisulla tai viranomaislähtöisellä ratkaisulla. Vallitsevassa sääntelyrakenteessa katsotaan markkinatoimijoilla olevan mahdollisuus järjestää vakuutetunsuoja, mukaan lukien vapaaehtoisen valitus- ja muutoksenhakumahdollisuudet, riittävän tehokkaasti.

2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan vakuutuskassojen yhdistyksen pakkojäsenyyden poistamista eläkekassojen osalta. Kyseessä olisi ensimmäisen vaiheen toimenpide menettelyssä, jossa nykyoloissa perusteettomasta pakkojäsenyydestä luovutaan kokonaisuudessaan. Eläkekassojen osalta pakkojäsenyys olisi perusteltua purkaa välittömästi. Muiden vakuutuskassojen osalta pakkojäsenyyden poistaminen toteutettaisiin myöhemmin. Vaiheittainen ratkaisu turvaisi muille vakuutuskassoille riittävän siirtymäajan muutoksen vaatimien valmiuksien parantamiseksi ja yhdistymisvapauteen perustuvan edunvalvonnan järjestämiseksi. Pakkojäsenyys olisi kokonaan purettava vakuutuskassoja ja eläkesäätiöitä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä lähivuosina.

Mahdollisuus pyytää lausuntoa tai ratkaisusuositusta vakuutuskassalautakunnalta sen toimivaltaan kuuluvissa etuuksissa rajoitettaisiin eläkekassojen osalta koskemaan vakuutuskassojen yhdistykseen mahdollisesti jäseneksi jääviä eläkekassoja. Näin poistuvan vakuutettua suojaavan menettelyn korvaamiseksi Eläkesäätiöyhdistys-ESY ry on hallituksensa kokouksessa 10 päivänä syyskuuta 2003 sitoutunut järjestämään sekä eläkekassojen että eläkesäätiöiden edunsaajille vastaavan menettelyn lakisääteisen tason ylittävien lisäetuuksien osalta. Lakisääteisen eläketurvan osalta muutoksenhakuelimenä toimii sekä eläkekassojen että eläkesäätiöiden osalta edelleen Eläketurvakeskus.

3. Esityksen vaikutukset

Vakuutuskassalain ehdotettu muutos käynnistäisi kaksivaiheisen menettelyn, jossa lopullisesti siirryttäisiin vakuutuskassojen osalta yleisiin viranomaisvalvonnan ja edunvalvonnan muotoihin. Esitys ei aiheuttaisi oleellista muutosta eläkekassojen tai niiden edunsaajien asemaan. Ehdotetulla muutoksella ei ole vaikutuksia eläkekassojen harjoittamaan eläketurvan toimeenpanoon.

4. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä virkatyönä. Esityksestä on pyydetty lausunnot Vakuutuskassojen Yhdistykseltä ja Eläkesäätiöyhdistykseltä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotusten perustelut

168 §. Pykälää esitetään muutettavaksi siten, että vain muiden vakuutuskassojen kuin eläkekassojen olisi kuuluttava Vakuutusvalvontaviraston valvonnan alaiseen vakuutuskassojen yhdistykseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että jäsenyys olisi muutoksen jälkeen sairauskassojen, eroavustuskassojen ja hautausavustuskassojen osalta pakollinen ja eläkekassojen osalta vapaaehtoinen. Eläkekassa voisi jatkaa yhdistyksen jäsenenä lainmuutoksen jälkeen tai erota yhdistyksestä kirjallisella ilmoituksella yhdistykselle.

169 §. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että lautakunnan tehtävänä olisi antaa lausuntoja ja ratkaisusuosituksia ainoastaan vakuutuskassojen yhdistykseen kuuluvan vakuutuskassan, sen osakkaan, jäsenen tai muun edunsaajan pyynnöstä asioissa. Vakuutuskassojen yhdistyksen yhteydessä toimivan lautakunnan toimivalta perustuisi siis muiden kuin eläkekassojen osalta pakolliseen jäsenyyteen yhdistyksessä ja yksittäisten eläkekassojen osalta mahdolliseen vapaaehtoiseen jäsenyyteen yhdistyksessä.

Pykälän 6 momenttia muutettaisiin vastaavasti siten, että lautakunnan jäsenellä tai sen palveluksessa olevalla on oikeus saada ainoastaan vakuutuskassojen yhdistykseen pakkojäsenyyden tai vapaaehtoisuuden perusteella kuuluvalta vakuutuskassalta käsiteltävänä olevan asian selvittämiseksi tarpeelliset tiedot tämän lain vaitiolovelvollisuutta koskevien säännösten estämättä sekä viranomaisilta ja terveyden- tai sairaanhoitotoimintaa harjoittavilta sen estämättä, mitä viranomaisen tai lääkärin ja sairaanhoitohenkilökunnan vaitiolovelvollisuudesta säädetään.

1. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Lisäksi ehdotetaan, että lain edellyttämiin toimiin voitaisiin ryhtyä jo ennen lakien voimaantuloa.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki vakuutuskassalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 168 §, sellaisena kuin se on laissa 84/1999, sekä 169 §:n 2 ja 6 momentti seuraavasti:

168 §

Vakuutuskassojen on, eläkekassoja lukuunottamatta, kuuluttava Vakuutusvalvontaviraston valvonnan alaiseen vakuutuskassojen yhdistykseen. Eläkekassojen osalta jäsenyys on vapaaehtoinen. Vakuutuskassojen yhdistyksen tähän lakiin liittyvistä tehtävistä, sen hallinnosta ja vakuutuskassojen velvollisuudesta osallistua yhdistyksen menoihin määrätään yhdistyksen säännöissä, jotka vahvistaa asianomainen ministeriö.

169 §

Lautakunnan tehtävänä on antaa lausuntoja ja ratkaisusuosituksia vakuutuskassojen yhdistykseen kuuluvan vakuutuskassan, sen osakkaan, jäsenen tai muun edunsaajan pyynnöstä asioissa, jotka koskevat toisaalta kassan ja toisaalta jäsenen, osakkaan tai edunsaajan välistä vakuutuskassa-asiaa. Jos tiedetään, että sama asia on vireillä tuomioistuimessa tai että siinä on annettu tuomioistuimen ratkaisu, lautakunta ei saa antaa ratkaisusuositusta. Lisäksi lautakunnan tehtävänä on pyydettäessä antaa lausuntoja viranomaisille vakuutuskassa-asioissa.


Lautakunnan jäsenellä tai sen palveluksessa olevalla on oikeus saada vakuutuskassojen yhdistykseen kuuluvalta vakuutuskassalta käsiteltävänä olevan asian selvittämiseksi tarpeelliset tiedot tämän lain vaitiolovelvollisuutta koskevien säännösten estämättä sekä viranomaisilta ja terveyden- tai sairaanhoitotoimintaa harjoittavilta sen estämättä, mitä viranomaisen tai lääkärin ja sairaanhoitohenkilökunnan vaitiolovelvollisuudesta.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .

Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin voidaan ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.


Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2003

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.