Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi tuomareiden, tuomioistuinten esittelijöiden, käräjäoikeuksien käräjäviskaalien ja notaareiden sekä tuomioistuinten sivutoimisten asiantuntijajäsenten suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista.

Esityksen mukaan sellaisen yksikielisen tuomioistuimen tuomarilta, joka nimitetään tuomareiden nimittämisestä annetun lain mukaan, vaadittaisiin tuomiopiirin väestön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa, joka vastaa aikaisemman lain mukaista kielen täydellistä hallitsemista. Tämän lisäksi yksikielisen tuomioistuimen tuomarilta vaadittaisiin toisen kielen tyydyttävää ymmärtämistä ja tyydyttävää suullista taitoa.

Esityksen mukaan sellaisen kaksikielisen tuomioistuimen tuomarilta, joka nimitetään tuomareiden nimittämisestä annetun lain mukaan, vaadittaisiin tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa ja toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

Tuomioistuinten lainkäyttötoimintaan osallistuu myös esittelijöitä, käräjäoikeuksien käräjäviskaaleja ja notaareja sekä tuomioistuinten sivutoimisia asiantuntijajäseniä, joita ei nimitetä tuomareiden nimittämisestä annetun lain mukaan. Heidän asemansa tuomioistuinkokoonpanossa on kuitenkin niin merkittävä, että asianomaisissa organisaatiolaeissa on asianmukaista säätää heidän suomen ja ruotsin kielen taidostaan sen varmistamiseksi, että heillä on asian käsittelyn ja ratkaisun kannalta riittävä kielitaito. Esitykseen sisältyvät tämän vuoksi lakiehdotukset tuomareiden nimittämisestä annetun lain, hovioikeuslain, käräjäoikeuslain, korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain, hallinto-oikeuslain muuttamisesta, vakuutusoikeuslain, työtuomioistuimesta annetun lain, markkinaoikeuslain, sotilasoikeudenkäyntilain sekä patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain muuttamisesta.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

---

Valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annettu laki (149/1922) siihen tehtyine muutoksineen on kumottu 1 päivänä tammikuuta 2004 voimaan tulevalla julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetulla lailla (424/2003). Viimeksi mainitun lain 6 §:n 2 momentin mukaan tuomarin virkaan vaadittavista kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000). Siinä ei nykyisin ole säännöksiä kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista.

Tässä yhteydessä tuomareiden suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset on syytä arvioida uudelleen. Arvioinnin tarkoituksena on, että tuomareille asetetaan sellaiset kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset, että he suoriutuvat kielilain (423/2003) viranomaisille asettamista velvollisuuksista.

Voimassa olevan valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain mukaan tuomarilta vaaditaan yksikielisellä virka-alueella alueen väestön enemmistön kielen täydellistä hallitsemista ja toisen kielen ymmärtämistä ja välttävää suullista taitoa. Kaksikielisellä virka-alueella tuomarilta vaaditaan alueen väestön enemmistön kielen täydellistä hallitsemista ja toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa.

Tuomioistuinten kielellisestä asemasta säädetään virka- ja itsehallintoalueiden kielellisestä jaotuksesta vuosina 2003–2012 annetun valtioneuvoston asetuksen (1174/2002) 2 §:ssä ja 8–10 §:ssä. Tuomioistuinten virka-alueet eli tuomiopiirit ovat tämän perusteella joko yksi- tai kaksikielisiä. Tämä jaotus koskee vain kansalliskieliä, suomen ja ruotsin kieltä, mutta ei alueen mahdollisia muita kielellisiä ryhmiä, esimerkiksi venäjänkielistä vähemmistöä. Esityksessä käytetään kaksikielisiä tuomioistuimia käsiteltäessä ilmaisuja tuomiopiirin väestön enemmistön kieli ja toinen kieli.

Vielä voimassa olevan suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta annetun asetuksen (442/1987) 1 §:n mukaan valtion virkaan vaadittava kielitaito osoitetaan joko erityisessä kielitutkinnossa taikka katsotaan saavutetuksi opintojen yhteydessä. Asetus kumoutuu uuden kielilainsäädännön voimaan tullessa 1 päivänä tammikuuta 2004. Valtioneuvosto on 12 päivänä kesäkuuta 2003 antanut asetuksen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003). Sen mukaan valtionhallinnon kielitutkintojen järjestelmä säilyy pääosin ennallaan.

Käytännössä valtion virkamiehiltä vaadittava suomen ja ruotsin kielen taito osoitetaan nykyisin pääsääntöisesti korkeakoulututkinnon yhteydessä. Oikeustieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (86/1996) 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan opiskelijan tulee oikeusnotaarin tai oikeustieteen kandidaatin tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa sellaisen suomen ja ruotsin kielen taidon, joka valtion virkamiehiltä vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta.

Mainittu asetus kumottaneen valtioneuvoston asetuksella yliopistojen tutkinnoista, jonka valmistelu on vireillä opetusministeriössä ja jonka on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti yliopistolakiin (645/1997) valmisteltavien muutosten kanssa 1 päivänä elokuuta 2005. Tutkintoon sisältyvää kielitaitoa koskeva säännös jäänee kuitenkin ennalleen. Sääntelyllä turvataan se, että suomenkielellä koulusivistyksensä saanut ja oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneella henkilöllä on mahdollisuus hakea kaksikieliseen viranomaisen tai tuomioistuimen palvelukseen ilman ruotsin kielen lisäopintoja tai erikseen suoritettavaa kielikoetta. Koska oikeustieteellinen tutkinto on myös virkatutkinto ja säädetty kelpoisuusvaatimus useaan valtion virkaan, on perusteltua sovittaa opintoihin kuuluva kielitaito yhteensopivaksi kaksikielisen viranomaisen tai kaksikieliseen tuomioistuimen kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten kanssa, vaikka tutkinnon suorittanut saattaakin hakeutua virkaan yksikieliselle alueelle.

Valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 1 §:n mukaan virkaan, joihin vaaditaan korkeakoulussa suoritettu loppututkinto, vaaditaan virka-alueen väestön enemmistön kielen täydellisen hallinnan lisäksi kaksikielisellä virka-alueella maan toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa ja yksikielisellä virka-alueella maan toisen kielen ymmärtämistä. Tämän yleisvaatimuksen lisäksi tuomarinvirkaan vaaditaan kuitenkin yksikielisellä virka-alueella maan toisen kielen ymmärtämistä ja sen välttävää suullista taitoa.

Vuoden 2004 alusta voimaan tulevan julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Säännös ei kuitenkaan sovellu tuomareihin.

Tuomareiden nimittämisestä ja heidän kelpoisuusvaatimuksistaan säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa. Lain 1 §:n 2 momentin mukaan laissa tarkoitettuja tuomarinvirkoja ovat korkeimman oikeuden presidentin ja jäsenen virat, korkeimman hallinto-oikeuden presidentin ja jäsenen virat, hovioikeuden presidentin, hovioikeudenlaamannin ja hovioikeudenneuvoksen virat, käräjäoikeuden laamannin ja käräjätuomarin virat, hallinto-oikeuden ylituomarin ja hallinto-oikeustuomarin virat, vakuutusoikeuden ylituomarin, vakuutusoikeuden laamannin ja vakuutusoikeustuomarin virat, työtuomioistuimen presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen virat, markkinaoikeuden ylituomarin ja markkinaoikeustuomarin virat sekä maaoikeutena toimivan käräjäoikeuden maaoikeusinsinöörin virat.

Hovioikeuslain (56/1994) 6 §:n 1 momentin mukaan hovioikeuden esittelijöitä ovat asessori ja viskaali. Hovioikeuksien esittelijöillä on säädettynä kelpoisuusvaatimuksena oikeustieteen kandidaatin tutkinto. Näin ollen heihin soveltuu kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten osalta julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 6 §:n 1 momentti. Toisaalta esittelijöiden tehtävänä on valmistella tuomioistuimen ratkaisuja eikä kielitaidon tarve tässä tehtävässä ole tuomareiden kielitaidon tarvetta vähäisempi. Tämän lisäksi esittelijät tehtävässään pätevöityvät hakemaan tuomarin virkaa. Esittelijä voidaan myös määrätä tuomarin tehtävään. Hovioikeuslain 9 §:n mukaan kokenut esittelijä voi varsin monissa asioissa toimia hovioikeuden jäsenenä. Tämän perusteella olisi perusteltua edellyttää esittelijöiltä samaa kielitaitoa kuin tuomareilta.

Käräjäoikeuslain (581/1993) 13 a §:n mukaan käräjäoikeuksissa voi olla maaoikeuden käsiteltäväksi säädettyjä asioita varten maaoikeusinsinöörin virkoja. Maaoikeusinsinöörin virkaan vaaditaan käräjäoikeuslain 13 a §:n 2 momentin mukaan teknillisessä korkeakoulussa maanmittauksen alalla suoritettu tehtävään soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto sekä hyvä kokemus kiinteistötoimitusten suorittamisessa ja hyvä perehtyneisyys kiinteistöjen arviointiin. Maaoikeusinsinöörit nimitetään tuomareiden nimittämisestä annetun lain mukaisessa järjestyksessä (1 §:n 2 momentin 9 kohta). Tuohon lakiin nyt lisättäväksi ehdotettavat kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset koskevat näin ollen myös heitä. Koska maaoikeusinsinöörien koulutusta koskevat kelpoisuusvaatimukset kuitenkin sisältyvät käräjäoikeuslakiin, on selkeyden vuoksi asianmukaista säännellä heidän kielitaitoaan koskevista kelpoisuusvaatimuksista samassa laissa. Nämä kelpoisuusvaatimukset vastaisivat tuomareiden nimittämisestä annettuun lakiin sisällytettäviä kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia.

Käräjäoikeuslain 4 §:n nojalla käräjäoikeuksissa voidaan oikeustieteen kandidaatille järjestää mahdollisuus tuomioistuinharjoitteluun notaarina. Notaariksi pyrkivä hakeutuu suorittamaan tuomioistuinharjoitteluaan suoraan valitsemaansa käräjäoikeuteen. Määräyksen notaariksi antaa laamannin esityksestä hovioikeus, jolloin laamannin tehtävänä on pidetty sen varmistamista, että notaariksi pyrkivällä on riittävä kielitaito.

Notaariin soveltuu kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten osalta julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 6 §:n 1 momentti. Voimassa olevasta lainsäädännöstä ei kuitenkaan käy ilmi, määräytyykö notaarilta vaadittava kielitaito sen käräjäoikeuden kielellisen aseman mukaan, johon hänet on määrätty notaariksi, vai hovioikeuspiirin kielellisen aseman mukaan. Käräjäoikeuslakiin ei sisälly nimenomaisia notaarin kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia. Notaarilta on kuitenkin käytännössä vaadittu vastaavaa kielitaitoa kuin samankielisen tuomioistuimen tuomarilta. Notaari suorittaa tuomioistuinharjoittelun pätevöityäkseen tuomarin virkaan. Hän osallistuu lainkäyttötehtäviin ja toimii tuomarina istunnoissa. Näin ollen on perusteltua soveltaa häneen myös kielitaidon osalta samoja kelpoisuusvaatimuksia kuin tuomareihin.

Käräjäoikeuslain 3 a §:n mukaan käräjäoikeudessa voi olla käräjäviskaalin virkoja. Käräjäviskaalin säädettynä kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto. Käräjäviskaali on monissa asioissa ilman eri määräystä toimivaltainen toimimaan tuomarina ja näin ollen on perusteltua soveltaa häneen samoja kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia kuin tuomareihin.

Myös käräjäoikeuksissa toimivista maallikkojäsenistä eli lautamiehistä säädetään käräjäoikeuslaissa. Lautamiehet valitsee kunnanvaltuusto. Käräjäoikeuslain 7 §:n 2 momentin mukaan kunnassa valittavien lautamiesten tulee mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestöä, muun muassa väestön kielijakaumaa. Lautamiehille ei tähän mennessä ole asetettu kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia. Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että lautamiehiksi valittavilla henkilöillä on tehtävän suorittamiseksi vaadittava riittävä kielitaito.

Merilaissa (674/1994) säädetään toimivaltaisista alioikeuksista (merioikeuksista) muun muassa meriselitystä ja aluksen takavarikkoa koskevissa asioissa. Merioikeutena toimivia käräjäoikeuksia on kahdeksan siten, että Turun ja Helsingin hovioikeuspiirissä on kaksi käräjäoikeutta ja muissa yksi. Merilain 21 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan käsiteltäessä merioikeuden toimivaltaan kuuluvia asioita tulee kahden meriasioita tuntevan ja niihin perehtyneen esteettömän henkilön olla tuomioistuinta avustavina asiantuntijoina läsnä tuomioistuimessa. Asiantuntijoiden läsnäolo ei kuitenkaan ole tarpeellista milloin puheenjohtaja asian vähäisen merkityksen tai sen laadun vuoksi näin päättää. Meriasiantuntijat määrää asianomainen käräjäoikeus. Käytännössä asiantuntijoiksi määrätyt ovat merikapteeneita.

Asiantuntijan tehtävänä on avustaa oikeutta tarvittavilla selvityksillä merenkulullisissa ja meriteknisissä kysymyksissä. Puheenjohtajan välityksellä tai suostumuksella asiantuntija voi itse tehdä asianosaiselle tai todistajalle kysymyksiä. Meriasiantuntijat eivät osallistu päätöksen tekoon samalla tavalla kuin lautamiehet eivätkä he ole tuomarin asemassa. Tästä syystä heidän kielitaitoaan koskevia kelpoisuusvaatimuksia ei käsitellä tässä hallituksen esityksessä. Toisaalta asianomainen käräjäoikeus on huolehtinut siitä, että asiantuntijoina toimii sellaisia henkilöitä joilla on myös riittävä kielitaito osallistua asian käsittelyyn.

Korkeimmassa oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittelijöillä on valtion virkamieslain (750/1994) 48 §:n mukaan tuomarin status. Korkeimmasta oikeudesta annetun lain (74/1918) 8 §:n ja Korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain (74/1918) 9 §:n 2 momentin mukaan esittelijöiden kelpoisuusvaatimuksista ja nimittämisperusteista on voimassa, mitä tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa säädetään. Näin ollen esittelijöihin soveltuvat tuohon lakiin nyt lisättäväksi ehdotettavat kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset, vaikka esittelijöitä ei nimitetäkään tuon lain mukaan.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa eräiden asioiden käsittelyyn ja ratkaisemiseen osallistuu lainoppineiden jäsenten lisäksi sivutoimisia asiantuntijajäseniä, jotka ovat joko ympäristöasiantuntijaneuvoksia tai yli-insinöörineuvoksia. Ympäristöasiantuntijaneuvosten kelpoisuusvaatimuksena on korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 2 a §:n 3 momentin mukaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tekniikan tai luonnontieteiden alalta sekä perehtyneisyys sovellettavan lainsäädännön alaan kuuluviin tehtäviin. Yli-insinöörineuvosten kelpoisuusvaatimuksena on patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain (576/1992) 9 §:n mukaan teknillisen korkeakoulun loppututkinto ja perehtyneisyys patenttiasioihin. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan ympäristöasiantuntijaneuvoksilla ja yli-insinöörineuvoksilla ei ole kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia.

Hallinto-oikeudessa osallistuu eräiden asiaryhmien käsittelyyn ja ratkaisemiseen lainoppineiden jäsenten lisäksi asiantuntijajäsen. Hallinto-oikeuksien asiantuntijajäsenistä säädetään hallinto-oikeuslain (430/1999) 7–9 §:ssä. Asiantuntijajäsenen säädettynä kelpoisuusvaatimuksena on hallinto-oikeuslain 8 §:n 2 momentin mukaan korkeakoulututkinto. Valtioneuvosto määrää nämä sivutoimiset asiantuntijajäsenet ja näille varajäsenet oikeusministeriön esittelystä. Asiantuntijajäseniin ei näin ollen sovelleta tuomareiden nimittämisestä annettua lakia, vaikka he toimivat ratkaisemassaan asiassa tuomarin vastuulla. Asiantuntijajäseniin ei myöskään sovellu julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 6 §:n 1 momentti, koska he eivät ole virka- tai palvelussuhteessa vaan toimivat asiantuntijamääräyksen perusteella. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan asiantuntijajäsenillä ei näin ollen ole kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia.

Hallinto-oikeuslain 5 §:n 2 momentin mukaan vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisten asioiden käsittelemiseen ja ratkaisemiseen osallistuvat tekniikan ja luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomarit nimitetään tuomareiden nimittämisestä annetun lain mukaisessa järjestyksessä (1 §:n 2 momentin 5 kohta). Viimeksi mainittuun lakiin nyt lisättäviksi ehdotettavat kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset koskevat näin ollen myös heitä.

Hallinto-oikeuslain 10 §:n mukaan hallinto-oikeuden esittelijöitä ovat hallinto-oikeussihteerit ja notaarit. Hallinto-oikeussihteereillä on säädettynä kelpoisuusvaatimuksena oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja notaareilla virkaan soveltuva korkeakoulututkinto. Näin ollen kaikkiin esittelijöihin soveltuu kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten osalta julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 6 §:n 1 momentti. Toisaalta esittelijöiden tehtävänä on valmistella tuomioistuimen ratkaisuja eikä kielitaidon tarve tässä tehtävässä ole tuomareiden kielitaidon tarvetta vähäisempi. Tämän lisäksi hallinto-oikeussihteerit tehtävässään pätevöityvät hakemaan tuomarin virkaa. Esitetyn perusteella olisi perusteltua edellyttää esittelijöiltä samaa kielitaitoa kuin tuomareilta.

Vakuutusoikeuslain (132/2003) 2 §:n 2 momentin mukaan vakuutusoikeudessa on lakimiesjäsenten lisäksi sivutoimisia lääkärijäseniä, työoloja tai yritystoimintaa tuntevia jäseniä sekä sotilasvamma-asioita tuntevia jäseniä. Valtioneuvosto määrää asiantuntijajäsenet oikeusministeriön esityksestä laissa tarkemmin säädetyin perustein (4 §:n 2 mom., 5 §:n 2 mom., 11–12 §). Lain 4 §:n 1 momentin mukaan lääkärijäsenten ja lääkärivarajäsenten tulee olla laillistettuja lääkäreitä. Heille ei ole säädetty kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia. Lain 5 §:n mukaan muilla asiantuntijajäsenillä tulee olla työolojen tai yritystoiminnan tuntemus taikka sotilasvamma-asioiden tuntemus. Näillekään asiantuntijajäsenille ei ole asetettu kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia.

Työtuomioistuimesta annetun lain (646/1974) 2 §:n mukaan tasavallan presidentti nimittää työtuomioistuimen presidentin ja jäsenet. Työtuomioistuimen presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa. Tämä koskisi ehdotetun lain voimaan tultua myös kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia. Työtuomioistuimen kahden jäsenen tulee lain 2 §:n 2 momentin mukaan olla tuomarin virkaan vaadittavan tutkinnon suorittaneita ja työoloihin perehtyneitä. Näiden sivutoimisten jäsenten kielitaidolle ei kuitenkaan ole asetettu kelpoisuusvaatimuksia. Edelleen työtuomioistuimessa on lain 2 §:n 3 momentin mukaan kahdeksan työsuhteisiin perehtynyttä ja neljä virkasuhteisiin perehtynyttä jäsentä. Kullekin jäsenelle nimitetään varajäsenet samalla tavalla. Näille 3 momentin mukaan nimitettäville sivutoimisille jäsenille ei ole asetettu koulutusta tai kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia.

Markkinaoikeuslain (1527/2001) 4 §:n mukaan markkinaoikeudessa asian käsittelyyn osallistuu lainoppineiden jäsenten lisäksi sivutoimisia asiantuntijajäseniä. Valtioneuvosto määrää asiantuntijajäsenet oikeusministeriön esittelystä. Lain 5 §:n 2 ja 3 momentissa luetellaan asiantuntijajäsenten kelpoisuusvaatimukset, joihin kuuluu muun muassa ylempi korkeakoulututkinto. Markkinaoikeuslain mukaan asiantuntijajäsenillä ei kuitenkaan ole kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia.

Markkinaoikeudessa on myös markkinaoikeussihteereitä, joilla on lain 7 §:n 1 momentin mukaan säädettynä kelpoisuusvaatimuksena oikeustieteen kandidaatin tutkinto. Heihin soveltuu julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 6 §:n 1 momentti.

Sotilasoikeudenkäyntilain (326/1983) 1 §:n mukaan sotilasoikeudenkäyntiasiat käsitellään yleisissä alioikeuksissa sen mukaan kuin lailla erikseen säädetään, sekä muutoksenhakuasiat Helsingin hovioikeudessa ja edelleen korkeimmassa oikeudessa. Alioikeus käsittelee sotilasoikeudenkäyntiasian kokoonpanossa, jossa on puheenjohtajan lisäksi kaksi sotilasjäsentä (3 §:n 1 mom.). Hovioikeudessa ja eräin varauksin korkeimmassa oikeudessa on sotilasoikeudenkäyntiasian käsittelyssä säännönmukaisen kokoonpanon lisäksi mukana kaksi sotilasjäsentä (3 §:n 2 ja 3 mom.). Sotilasoikeudenkäyntilain 10 §:n mukaan alioikeuden sotilasjäsenistä toisen tulee olla upseeri ja toisen opistoupseeri, aliupseeri tai sotilasammattihenkilö taikka miehistöön kuuluva sotilas. Hovioikeuden sotilasjäsenen tulee olla vähintään majurin arvoinen upseeri ja korkeimman oikeuden sotilasjäsenen vähintään everstin arvoinen upseeri. Voimassa olevassa laissa sotilasjäsenille ei ole asetettu kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia.

Tuomioistuinten kansliahenkilökunnan kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella. Oikeusministeriö valmistelee asetuksen siten, että se tulee voimaan samanaikaisesti uuden kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön kanssa.

Esityksen valmistelun yhteydessä selvitettiin nykytila kaikille kaksikielisille tuomioistuimille ja eräille yksikielisille tuomioistuimille suunnatun, tuomioistuinten kielellisiä resursseja koskevan kyselyn muodossa.

Kyselyn vastausten arviointi osoittaa, että tuomioistuimissa on halukkuutta palvella asiakkaita sekä suomen että ruotsin kielellä. Käytännössä kyky toimia molemmilla kielillä on kuitenkin rajoittuneempi. Tämä johtuu muun muassa siitä, että virka-alueen väestön vähemmistön kielen taidon taso usein laskee kielen käyttötarpeen ja ylläpidon vähäisyyden takia. Kyselyyn annetuissa vastauksissa korostettiinkin jatkuvan kielikoulutuksen tarvetta sekä koulutukseen osallistumisen halukkuutta. Hyvä kielitaito tulisi vastausten mukaan myös ottaa huomioon palkkauksessa, toisin sanoen molempien kielten taitoaan ylläpitävän tulisi paremman palkkauksen myötä kokea, että kielitaidolla on merkitystä hänen virkakelpoisuudelleen.

Nykytilan selvittämiseksi tehdyn kyselyn vastausten perusteella arvioiden tuomioistuinten kieliresurssit olivat yleisesti ottaen riittävät tuomioistuimissa, joiden tuomiopiiri on koko maa.

Käräjäoikeuksissa ja hallinto-oikeuksissa kieliresurssien riittävyys vaihteli. Toisen kielen taito on puutteellisin yksikielisesti suomenkielisissä tuomioistuimissa. Kuitenkin myös kaksikielisissä enemmistöltään suomenkielisissä tuomioistuimissa, joissa kokonaisuutena on valmius käsitellä asioita virka-alueen vähemmistön kielellä, on huomattava osa tuomareita, joilla lain edellyttämästä muodollisesti riittävästä kielitaidosta huolimatta ei ole käytännössä sellaista kielitaitoa, jota asian käsittely tai muu tehtävien suorittaminen, esimerkiksi kuulustelujen toimittaminen tai asiakirjojen lukeminen virka-alueen vähemmistön kielellä edellyttäisi.

Kyselyssä selvitettiin myös tuomioistuinten tarvetta käyttää ulkopuolista tulkkaus- ja käännösapua. Vastauksista kävi ilmi, että myös kaksikieliset tuomioistuimet jossakin määrin joutuvat turvautumaan ulkopuoliseen tulkkaus- ja käännösapuun.

Edelleen on huomattava, ettei asioista, jotka käsitellään yhdellä kielellä, mutta joissa tosiasiallisesti käytetään sekä suomea että ruotsia, ole tilastotietoa. Tällaisia kaksikielisiä asioita ovat asiat, joissa esimerkiksi asianosainen tai todistaja käyttää asian käsittelykielestä riippumatonta oikeuttaan käyttää omaa kieltään tai joissa otetaan vastaan sekä suomen- että ruotsinkielisiä asiakirjoja. Myös kaksikieliset asiat edellyttävät tuomarilta kykyä toteuttaa kielellisiä oikeuksia riippumatta siitä, onko kysymyksessä yksi- tai kaksikielinen tuomioistuin.

Ahvenanmaan maakunta ja sen 16 kuntaa ovat yksikielisesti ruotsinkielisiä. Myös maakunnassa toimivat tuomioistuimet, Ahvenanmaan käräjäoikeus ja Ahvenanmaan hallintotuomioistuin, sekä muut valtion viranomaiset toimivat ruotsin kielellä. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 37 § sisältää kuitenkin Ahvenanmaan suomenkielistä vähemmistöä sekä mannersuomalaisia koskevan säännöksen, jolla turvataan Suomen kansalaisen oikeus käyttää suomea maakunnassa toimivassa tuomioistuimessa ja muussa valtion viranomaisessa.

Uuden kielilain 7 §:n mukaan Ahvenanmaan maakuntaa koskevat kielisäännökset sisältyvät Ahvenanmaan itsehallintolakiin. Näin ollen Ahvenanmaa jää kielilain ja julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain soveltamisalan ulkopuolelle. Näiden lakien nojalla annetut säännökset valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta eivät sovellu Ahvenanmaan maakunnassa valtion palveluksessa oleviin henkilöihin. Ahvenanmaan itsehallintolain 42 §:n 1 momentin mukaan maakunnassa valtion palveluksessa olevalta henkilöltä vaadittavasta kielitaidosta säädetään maakuntahallituksen suostumuksin asetuksella.

Ahvenanmaan käräjäoikeuden ja Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen t uomarit nimitetään tuomareiden nimittämisestä annetun lain mukaisessa järjestyksessä (1 §:n 2 mom. 4 ja 5 kohta). Tämän vuoksi ehdotetaan mainitun lain kielitaitovaatimuksia koskevaan pykälään otettavaksi viittaussäännös Ahvenanmaan itsehallintolain nojalla annettavaan asetukseen, jolla Ahvenanmaalla sijaitsevien tuomioistuinten tuomareiden kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään.

Asetus maakunnassa valtion palveluksessa olevalta henkilöltä vaadittavasta kielitaidosta valmistellaan siten, että se tulee voimaan samanaikaisesti ehdotettujen lakien ja uuden kielilain kanssa 1 päivänä tammikuuta 2004.

Saamelaiset ovat perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan alkuperäiskansa, jolla on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisissa säädetään saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetussa laissa (516/1991).

Tuomareille ei ole säädetty saamen kielen taitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia. Saamelaisten oikeus käyttää kieltään tuomioistuimissa ja saada toimituskirja omalla kielellään on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta käytännössä toteutettu tulkkia ja kääntäjää apuna käyttäen. Täytettäessä tuomarinvirkaa saamelaisten kotiseutualueella (Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylässä sijaitseva Lapin paliskunnan alue, ks. saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetun lain 2 §:n 2 momentti) hakijan saamen kielen taito katsotaan erityiseksi ansioksi, vaikkei se olisikaan viran kelpoisuusehtona (24 §:n 1 momentti).

Hallitus on antanut esityksen saamen kielilaiksi (HE 46/2003 vp), jonka on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004. Esitykseen ei sisälly säännöstä saamen kielen taidosta erityisenä ansiona. Esityksen 14 §:n 3 momentin mukaan saamen kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista ja saamen kielen taidon osoittamisesta on kuitenkin soveltuvin osin voimassa, mitä laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta säädetään. Tämä säännös koskisi myös tuomareita. Jotta molemmat esitykset olisivat linjassa keskenään ei tässä esityksessä esitetä säädettäväksi tuomareille saamen kielen taitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia.

Tuomareille ei ole asetettu muiden kielten taitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia. Oikeudenkäymiskaaren 4 luvun 1 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 6 a luvun 1 §:n mukaan tuomioistuimen on asian käsittelykielenä käytettävä suomen tai ruotsin kieltä, minkä lisäksi saamelaisten kotiseutualueella asian käsittelykielenä voi olla saamen kieli. Hallintolainkäyttölakiin (586/1996) ei sisälly vastaavaa säännöstä, mutta sekä hallinnossa että hallintolainkäytössä käytetään nykyisen kielilain 3 §:n nojalla maan kansalliskieliä. Tässäkään esityksessä ei ole katsottu tarpeelliseksi asettaa tuomareille muita kieliä koskevia kelpoisuusvaatimuksia. Tuomareilla on kuitenkin kielilain 2 §:n 3 momentin mukaan mahdollisuus antaa kielilain vaatimuksia parempaa kielellistä palvelua, esimerkiksi ottaa vastaan vieraskielisiä asiakirjoja vaatimatta niiden kääntämistä suomen tai ruotsin kielelle, jollei kääntäminen asian käsittelemiseksi ja ratkaisemiseksi ole tarpeen eikä kääntämättä jättäminen vaaranna muiden oikeusturvaa (ks. PeVM 9/2002).

Esityksen tarkoituksena on säätää tuomareiden kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa. Tavoitteena on tarkistaa tuomareiden kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset sellaiselle tasolle, jota perustuslain ja uuden kielilain säännökset kielellisten oikeuksien toteuttamisesta edellyttävät ja joka on sopusoinnussa julkisyhteisöjen muulta korkeakoulutuksen saaneelta henkilöstöltä vaadittavan kielitaidon kanssa.

Uusi kielilaki ja siihen liittyvä lainsäädäntö ei sinänsä edellytä tuomareiden kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten yleistä laajentamista. Kokonaisuutena arvioiden ja ottaen huomioon nykytilan selvityksen tulokset voimassa olevat suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat muodolliset kelpoisuusvaatimukset ovat pääosin riittävät. Kahden kielen käyttämisen tarve on suurempi kaksikielisissä tuomioistuimissa, mutta myös yksikielisissä tuomioistuimissa ilmenee tarvetta ainakin toisen kielen ymmärtämiselle ja tietyn asteiselle suulliselle taidolle. Yksikielinen tuomioistuin voi tosin käyttää apunaan tulkkia ja käännättää asiakirjoja ulkopuolisella kääntäjällä. Prosessin johtaminen ja tehokas kielellisistä oikeuksista huolehtiminen esimerkiksi kaksikielisissä asioissa edellyttävät kuitenkin käytännössä vähintään virka-alueen vähemmistön kielen tyydyttävää taitoa.

Nykytilan selvitys osoittaa, että tuomioistuimissa suhtaudutaan yleisesti ottaen myönteisesti palvelujen antamiseen suomen ja ruotsin kielellä. Tuomareiden suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten korottaminen ei siten ole tarkoituksenmukainen keino kielilain vaatimusten toteuttamiseksi. Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset on myös asetettava realistiselle tasolle huomioon ottaen tuomareiden todellinen kielitaito.

Kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten asettaminen on kuitenkin vain yksi tapa huolehtia siitä, että tuomioistuimissa on niin suomen kuin ruotsin kielen taitoista henkilöstöä ja että molempien kieliryhmien oikeusturva taataan perustuslain ja kielilain edellyttämällä tavalla. Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 2 §:n mukainen viranomaisen velvollisuus huolehtia henkilöstönsä kielitaidosta koskee myös tuomioistuimia. Tämä velvollisuus koskee muun muassa tuomareiden ja tuomioistuinten muun henkilöstön kielitaidon ylläpitämistä. Käytännön kielitaitoa voidaan kohottaa ja ylläpitää esimerkiksi koulutusta järjestämällä tai omaehtoista kielikoulutusta tukemalla.

Edelleen julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 3 §, jonka mukaan virkaa täytettäessä ja muuhun palvelussuhteeseen otettaessa on varmistauduttava siitä, että palvelukseen otettavalla on työtehtävien edellyttämä kielitaito, koskee myös tuomioistuimia. Koska tasavallan presidentti pääsääntöisesti nimittää tuomarit tuomarinvalintalautakunnan esityksestä, ei tuomioistuimilla itsellään kuitenkaan ole päätösvaltaa tuomareiden nimittämisessä eikä rekrytoinnin järjestämisessä. Esimerkiksi käräjäoikeuden laamannia ei näin ollen voitane lailla velvoittaa huolehtimaan siitä, että käräjäoikeudessa on riittävä määrä suomen ja ruotsin kielen taitoisia käräjätuomareita. Käräjäoikeuden laamanni ja hallinto-oikeuden ylituomari on kuitenkin julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 3 § mukaan velvollinen kiinnittämään huomiota tuomariksi hakevan kielitaitoon ja hänen tulisi myös tämän lain hengen mukaisesti lausua mielipiteensä myös hakijan kielitaidon riittävyydestä antaessaan tuomarinvalintalautakunnalle lausunnon hakijasta. Tämän voidaan katsoa erityisesti koskevan sellaisen käräjäoikeuden tuomarin virkoja, joiden tuomiopiiri käsittää laajemman alueen kuin käräjäoikeuden varsinaisen tuomiopiirin, esimerkiksi maaoikeutena tai merioikeutena toimivia käräjäoikeuden virkoja.

Tuomareiden nimittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (427/2000) 7 §:n mukaan tuomarinvalintalautakunta voi tarvittaessa antaa tarkempia ohjeita tuomioistuimen lausunnon sisällöstä, esimerkiksi hakijoiden kielitaidosta. Tuomarinvalintalautakunta on lain nojalla velvollinen ottamaan huomioon hakijoiden kielitaidon. Tuomioistuinten muun henkilöstön, esimerkiksi asiantuntijajäsenten, kielitaitosta varmistautuminen on oikeusministeriön esittelevän virkamiehen velvollisuus. Varsinkin asiantuntijajäsenten rekrytoinnissa on oikeusministeriön huolehdittava kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten ilmoittamisesta siten kuin julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 4 §:ssä säädetään. Käräjäoikeuden notaariksi pyrkivän laissa edellytetystä kielitaidosta varmistautuminen on käräjäoikeuden ja hovioikeuden velvollisuus.

Esityksen mukaan tuomariksi voidaan nimittää tuomarin yleiset kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö, jolla on tuomioistuimen tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä tämän lisäksi yksikielisessä tuomioistuimessa toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito ja kaksikielisessä tuomioistuimessa tuomiopiirin väestön vähemmistön kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Esityksen mukaan Ahvenanmaan käräjäoikeuden ja Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen tuomareiden kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään Ahvenanmaan itsehallintolain nojalla valtioneuvoston asetuksella.

Siirtymäsäännöksin turvattaisiin, että lain voimaan tullessa virkaan nimitettynä oleva edelleen olisi kielitaidon osalta kelpoinen sellaisiin tuomarin virkoihin, joiden kelpoisuusvaatimukset ovat samanlaiset kuin hänen silloisen virkansa. Vastaavasti määräajaksi virkaan nimitettyjen tuomareiden kelpoisuus virkasuhteeseen turvattaisiin määräajan loppuun.

Sellaisten esittelijöiden, käräjäviskaalien ja notaarien, joiden kelpoisuusvaatimukset eivät määräydy tuomareiden nimittämisestä annetun lain mukaan, kelpoisuusvaatimuksia ehdotetaan täydennettäviksi asianomaisissa organisaatiolaeissa kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten osalta siten, että ne vastaavat tuomareille asetettuja kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia. Myös sellaisille tuomarin statuksen omaaville tai tuomarin tehtäviä määräyksen nojalla hoitaville tuomioistuinten asiantuntijajäsenille, jotka osallistuvat tuomioistuimen ratkaisutoimintaan ja siten hoitavat julkista tehtävää, ehdotetaan säädettäväksi joko kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset tai kielitaidon huomioon ottamista koskevat säännökset.

Ehdotetuilla lainmuutoksilla ei ole suoranaisia taloudellisia vaikutuksia. Esityksen kohteena on kielilakia ja siihen liittyvää lainsäädäntöä täydentävä lainsäädännön muuttaminen. Kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten siirtämisestä tuomareiden nimittämisestä annettuun lakiin ei synny kustannuksia. Epäsuorasti esityksellä on kuitenkin taloudellisia vaikutuksia, sillä tuomioistuimilla on julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 2 §:n mukaan velvollisuus huolehtia siitä, että niiden henkilöstöllä on riittävä kielitaito tehtäviensä hoitamiseksi kielilaissa ja muussa lainsäädännössä asetettujen vaatimusten mukaisesti. Näitä taloudellisia vaikutuksia on käsitelty hallituksen esityksessä uudeksi kielilaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi (HE 92/2002 vp).

Ehdotetuilla lainmuutoksilla ei ole organisaatiovaikutuksia eikä merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Esityksellä on kuitenkin läheinen yhteys julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 2 ja 3 §:ään, joiden mukaan tuomioistuinten on huolehdittava henkilöstönsä kielitaidon ylläpitämisestä ja varmistauduttava hakijan kielitaidosta nimitystilanteissa.

Ennen lainmuutosta virkaan nimitettyjen tuomareiden kielitaitoa koskeva kelpoisuus turvataan siirtymäsäännöksin. Määräajaksi nimitettyjen tuomareiden ja asiantuntijajäsenten kelpoisuus tehtäväänsä turvataan siirtymäsäännöksin tuon määräajan loppuun. Määräajan päättymisen jälkeen sellaiseen asiantuntijajäsenen tehtävään, jonka säädettynä kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, nimitettävältä tai määrättävältä edellytetään kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten täyttämistä. Mikäli asianomainen ei täytä näitä vaatimuksia, häntä ei voida kyseiseen tehtävään nimittää tai määrätä. Näin ollen asiantuntijajäsenet saattavat joissakin tapauksissa vaihtua. Asiantuntijajäsenten vaihtumisesta ja uusien asiantuntijoiden rekrytoinnista voi seurata jonkin verran henkilöstövaikutuksia.

Siirtymäsäännösten mukaan lain voimaantulon jälkeen yksikieliseen tuomioistuimeen voidaan nimittää henkilö, joka täyttää laissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset muilta osin kuin tuomiopiirin toisen kielen tyydyttävän suullisen taidon osalta, määräaikaiseen virkaan tai virkasuhteeseen enintään 30 päivänä kesäkuuta 2004 päättyväksi määräajaksi. Tavoitteena on turvata muilta osin kelpoisuusvaatimukset täyttäville henkilöille riittävästi aikaa suorittaa toisen kielen suullisen taidon kielitutkinto arvosanalla tyydyttävä. Säännöksellä voi olla jonkin verran henkilöstövaikutuksia.

Esityksellä ei ole ympäristövaikutuksia.

Ehdotetulla lainmuutoksella pyritään toteuttamaan tuomioistuinten mahdollisuudet toimia suomen ja ruotsin kielellä 1 päivänä tammikuuta 2004 voimaan tulevan uuden kielilain vaatimusten mukaisesti. Tähän pyritään asettamalla tuomareille selkeät ja asianmukaiset kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset. Tuomarit käyttävät lainkäyttötoiminnassaan merkittävää julkista valtaa ja heidän kielitaidollaan on merkittävä vaikutus suomen- ja ruotsinkielisen väestön kielellisten oikeuksien ja oikeusturvan toteutumiselle.

Esitys on valmisteltu oikeusministeriön 6 päivänä maaliskuuta 2003 asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä oli valmistella ajanmukaistetut säännökset tuomareiden kielitaitoa koskeviksi kelpoisuusvaatimuksiksi.

Työryhmä selvitti säädösvalmistelua varten aiemmin mainitun kyselyn avulla tuomareiden tämänhetkisen suomen ja ruotsin kielen taidon ja sen riittävyyden virkatehtävien suorittamiseksi. Kokonaiskuvan hahmottamiseksi kyselyssä selvitettiin myös esittelijöiden kielitaitoa.

Työryhmä on esitystä laatiessaan kuullut Opetushallituksen, korkeimman hallinto-oikeuden, työtuomioistuimen, vakuutusoikeuden, markkinaoikeuden, Rovaniemen hovioikeuden, Rovaniemen hallinto-oikeuden, Lapin, Paraisten ja Ahvenanmaan käräjäoikeuksien, Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen, Ahvenanmaan maakuntahallituksen sekä Suomenruotsalaisten kansankäräjien edustajia.

Oikeusministeriö pyysi työryhmän mietinnöstä lausunnon yhteensä 44 taholta, pääasiassa tuomioistuimilta, ja sai 9 päivään lokakuuta 2003 mennessä 41 lausuntoa. Suurin osa lausunnonantajista suhtautui myönteisesti työryhmän ehdotuksiin. Tämän lisäksi lausunnonantajat kiinnittivät huomiota muun muassa terminologisiin seikkoihin ja siihen, ettei merioikeuksien asiantuntijajäsenten kielitaitoa ollut otettu huomioon. Valtakunnansyyttäjänvirasto kiirehti vastaavien kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten säätämistä syyttäjille.

Hallituksen esitys on viimeistelty virkatyönä oikeusministeriössä tuomareiden kielitaitotyöryhmän mietinnön ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta.

Esityksellä on yhteys uuteen kielilakiin ja siihen liittyvään lainsäädäntöön. Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 5 §:n 1 momentin toisen virkkeen mukaan suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista on aina säädettävä, jos henkilöstön tehtäviin kuuluu yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta merkittävää julkisen vallan käyttöä. Saman lain 6 §:n 2 momentin mukaan tuomareiden kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa. Kielilaki ja siihen liittyvä lainsäädäntö tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

1 §. Lain soveltamisala. Ehdotuksen mukaan pykälän 3 momenttia muutetaan siten, että sen toinen virke, joka kuuluu ”Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta säädetään Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta annetussa laissa (547/1994)”, ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana. Virke on tarkoitettu informatiiviseksi viittaussäännökseksi. Se ei kuitenkaan koske tuomareiden nimittämismenettelyä. Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen tuomarit nimitetään tuomareiden nimittämisestä annetun lain mukaisessa järjestyksessä. Virkkeestä voi kuitenkin saada virheellisen käsityksen, että nimenomaan Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen tuomareiden nimittämisestä säädettäisiin Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta annetussa laissa. Muutoksen tarkoituksena on estää väärinkäsityksiä.

Virkkeen poistaminen ei merkitse sisällöllistä muutosta voimassa olevaan lainsäädäntöön.

11 §. Tuomareiden yleiset kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteet. Pykälän otsikon ilmaisua ”kelpoisuusvaatimukset” ehdotetaan täydennettäväksi sanalla ”yleiset”. Lisäys on tarpeen uuden 12 §:n johdosta, jossa niin ikään säädettäisiin kelpoisuusvaatimuksista. Pykälän sisältöön ei ehdoteta muutoksia.

12 §. Tuomareiden suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset. Ehdotuksen mukaan pykälässä säädetään tuomareiden suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista.

Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan yksikielisen tuomioistuimen tuomarilta vaadittaisiin tuomiopiirin väestön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa, joka vastaa aikaisemman lain mukaista kielen täydellistä hallitsemista. Tämän lisäksi yksikielisen tuomioistuimen tuomarilta vaadittaisiin toisen kielen tyydyttävää ymmärtämistä ja tyydyttävää suullista taitoa. Uuteen valtionhallinnon tutkintojärjestelmään ei enää sisälly suullisen kielitaidon tutkintoa arvosanalla ”välttävä”. Kielitaito arvioidaan arvosanoin tyydyttävä, hyvä ja erinomainen. Näin ollen nykyinen sääntely, jossa yksikielisen tuomiopiirin tuomarilta vaaditaan toisen kielen välttävää suullista taitoa, korvattaisiin vaatimuksella toisen kielen tyydyttävästä suullisesta taidosta.

Verrattuna nykyiseen sääntelyyn ehdotus merkitsee yksikielisissä tuomioistuimissa sitä kieltä, joka ei ole tuomiopiirin väestön kieli, koskevan kielitaitovaatimuksen korottamista. Sisällön kielitaitoa koskeville kelpoisuusvaatimuksille antavat valtionhallinnon uusien kielitutkintojen perusteet, joita koskeva määräys on valmisteilla opetushallituksessa. Suullinen taito sisältää puheen ymmärtämisen ja puhumisen osa-alueet. Ehdotuksen mukaan tuomarilta vaadittaisiin tuomiopiirin väestön vähemmistön kielen tyydyttävän suullisen taidon lisäksi nykyisen sääntelyn mukaisesti myös tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Ymmärtämisen taitoon kuuluu puheen ymmärtämisen lisäksi myös tekstin ymmärtäminen.

Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan kaksikielisen tuomioistuimen tuomarilta vaadittaisiin tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa ja väestön vähemmistön kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Ehdotus ei merkitse muutosta nykyiseen sääntelyyn.

Pykälän 2 momentti sisältäisi Ahvenanmaan käräjäoikeuden ja Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen tuomareita koskevan viittauksen. Sääntely johtuu Ahvenanmaan itsehallintolain 42 §:n 1 momentista, joka sisältää valtuuden antaa asetus Ahvenanmaan maakunnassa valtion palveluksessa olevien henkilöiden kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista. Kielelliseltä kannalta Ahvenanmaalla toimivat tuomioistuimet rinnastuvat yksikielisiin tuomioistuimiin mantereella. Kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten osalta yksikielisiä tuomioistuimia koskeva sääntely voisi Ahvenanmaan maakuntahallituksen suostumuksin toimia mallina Ahvenanmaalla toimivien tuomioistuinten tuomareiden kelpoisuusvaatimuksia valmisteltaessa.

Pykälän 3 momentti sisältäisi asetuksenantovaltuuden. Valtioneuvoston asetuksella olisi mahdollista poiketa 1 momentin kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, jos tuomioistuimeen perustetaan lailla tai lain nojalla osastoja tai virkoja suomen- tai ruotsinkielisen väestön kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Esimerkiksi ruotsinkielisen tuomarin virkaa perustettaessa olisi tällöin valtioneuvoston asetuksella säädettävä tuomarin kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, jotka voisivat poiketa 1 momentin sääntelystä. Esityksessä on myös varauduttu siihen, että tuomioistuimeen voidaan perustaa osasto, jaosto tai muu vastaava toimintayksikkö, jonka kieli poikkeaa kielilain 6 §:n mukaan määräytyvästä tuomioistuimen kielestä. Esimerkiksi työryhmämuistiossa ”Käräjäoikeuden toiminnan kehittäminen. Käräjäoikeuslakityöryhmän mietintö. Oikeusministeriön lausuntoja ja selvityksiä 2003:12” ehdotetaan käräjäoikeuslakia muutettavaksi siten, että käräjäoikeuteen voitaisiin perustaa osastoja sen turvaamiseksi, että virka-alueen suomen- ja ruotsinkielinen väestö saisi palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Toteutuessaan ehdotettu sääntely tai vastaava sääntely esimerkiksi hallinto-oikeuksissa voisi johtaa tarpeeseen asettaa osaston tuomareille sellaisia kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia, jotka poikkeavat 1 momentin sääntelystä. Pykälän 3 momentin nojalla olisi esimerkiksi mahdollista asettaa 1 momentin säännöksiä korkeammat kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset joko sekä suomen että ruotsin kielelle tai jommallekummalle.

Kysymystä mahdollisten yksi- tai kaksikielisten osastojen tai yksikköjen perustamisesta tuomioistuimeen suomen- tai ruotsinkielisen väestön kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi ei kuitenkaan ratkaista tässä vaan asianomaisten tuomioistuinorganisaatiolakien muutosten yhteydessä.

Ehdotettu 3 momentti ei ole erivapaussäännös. Erivapaus on yksittäinen hallintopäätös, joka koskee vain erivapauden hakijaa ja jolla hakija todetaan muodollisesti kelpoiseksi hakemaansa virkaan siitä huolimatta, ettei hän täytä kaikkia viran muodollisia kelpoisuusvaatimuksia. Ehdotettu 3 momentti ei koske yksittäisiä viranhakijoita vaan tuomioistuimen organisaatiota ja sen järjestämistä siten, että sekä suomen- että ruotsinkielisen väestön oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin voidaan toteuttaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Näin ollen esimerkiksi ruotsinkielisen väestön kielellisten oikeuksien toteuttamiseksi perustetun ruotsinkielisen tuomarin tai esittelijän viran kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset voivat poiketa 1 momentin kelpoisuusvaatimuksista. Virkaa varten säädetyt kelpoisuusvaatimukset koskevat tällöin kaikkia viranhakijoita heidän äidinkielestään riippumatta.

Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettu laki koskee myös tuomarin virkoja. Näin ollen tuomarin virkaa täytettäessä otetaan huomioon myös sellainen hakija, joka on hakuajan päätyttyä osoittanut säädetyn kielitaidon, jollei tämä viivytä asian käsittelyä (8 §).

13 §. Erivapaus. Pykälä vastaa sisällöltään nykyistä 12 §:ää.

Siirtymäsäännöksillä varmistettaisiin 12 §:n estämättä, että tuomarin virkaan ehdotetun lain voimaan tullessa nimitettynä oleva edelleen säilyisi kelpoisena virkaansa sekä sellaiseen virkaan, jonka kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset ovat samanlaiset kuin sen viran, johon hän lain voimaan tullessa oli kielitaidon osalta kelpoinen. Esimerkiksi yksikielisesti suomenkielisen käräjäoikeuden tuomari olisi kielitaidon osalta kelpoinen myös muuhun virkaan samassa tai toisessa yksikielisesti suomenkielisessä tuomioistuimessa, vaikka hänellä ei olisikaan 12 §:n 1 momentin 1 kohdan edellyttämää ruotsin kielen tyydyttävää suullista taitoa. Sääntelyllä ei kuitenkaan pyritä tutkintosuoritusten rinnastamiseen toisiinsa. Ehdotetun lain voimaan tullessa yksikielisen tuomioistuimen tuomarin virkaan nimitettynä olevalla, jolla on vaadittava virka-alueen toisen kielen välttävä suullinen taito, ei näin ollen olisi riittävää kielitaitoa virkaan kaksikielisessä tuomioistuimessa.

Myös ennen ehdotetun lain voimaantuloa määräaikaiseen tuomarin virkaan tai virkasuhteeseen nimitetty olisi kielitaidon osalta kelpoinen tehtävään määräajan loppuun. Määräajan päätyttyä virkaan tai virkasuhteeseen voitaisiin määräajaksi nimittää vain henkilö, jolla on 12 §:n mukainen kielitaito. Tämä koskisi myös tilanteita, joissa ehdotetun lain voimaan tultua sama henkilö nimitetään hoitamaan samaa virkasuhdetta kuin ennen lain voimaantuloa.

Ehdotetun lain voimaan tultua yksikielisen tuomioistuimen tuomarin määräaikaiseen virkaan tai virkasuhteeseen voitaisiin tietyissä tapauksissa nimittää enintään 30 päivänä kesäkuuta 2004 päättyväksi määräajaksi. Säännös koskee vain niitä yksikielisessä tuomioistuimessa toimivia tuomareita, jotka ovat osoittaneet toisen kielen välttävää suullista taitoa. Valtionhallinnon tutkintojärjestelmän uudistamisen myötä välttävän suullisen kielitaidon taso poistuu. Uudessa järjestelmässä yksikielisen tuomioistuimen tuomarilta vaadittaisiin siis toisen kuin virka-alueen väestön kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa ja tyydyttävää suullista taitoa. Kuuden kuukauden ylimenokauden aikana määräaikaiseen virkaan nimitetyllä olisi mahdollisuus suorittaa suullinen kielikoe vähintään arvosanalla tyydyttävä. Tämän jälkeen hänet voitaisiin 12 §:n säännöksiä noudattaen nimittää uudelleen samaan virkaan tai virkasuhteeseen. Siirtymäsäännöksen tarkoituksena on rajoitettuna aikana turvata määräaikaisen virkamiehen mahdollisuus suorittaa tarvittava kielikoe.

Siirtymäsäännöksistä seuraisi, että tuomari edellä mainituissa tapauksissa 12 §:n säännöksistä huolimatta olisi kielitaidon osalta muodollisesti kelpoinen virkaan tai virkasuhteeseen.

6 §. Hovioikeuden esittelijät. Esityksessä ei ehdoteta muutoksia 6 §:n 1 momenttiin.

Ehdotuksen mukaan pykälän 2 momenttia muutetaan siten, että siinä säädetään hovioikeuden esittelijän, sekä asessorin että viskaalin, suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista. Esittelijältä edellytetään hovioikeuden tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa. Tämän lisäksi yksikielisessä hovioikeudessa edellytetään toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa ja tyydyttävää suullista taitoa. Kaksikielisessä hovioikeudessa esittelijältä edellytetään toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

Ehdotetun sääntelyn mukaan esittelijän kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset vastaavat tuomareiden vastaavia kelpoisuusvaatimuksia. Esittelijän kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten rinnastaminen tuomareilta edellytettävään kielitaitoon on perusteltua, koska esittelijän tehtävänä on valmistella tuomioistuimen ratkaisuja, koska esittelijä tehtävässään pätevöityy tuomarin virkaan ja koska hän myös lain nojalla voi toimia hovioikeuden jäsenenä.

Pykälän 3 momentti vastaisi asiallisesti nykyistä 2 momenttia. Selvyyden vuoksi kuitenkin säädettäisiin, että esittelijäksi määrätyn virkamiehen tulee täyttää muutetussa 2 momentissa säädetyt kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset.

Siirtymäsäännöksillä varmistettaisiin, että esittelijän virkaan ehdotetun lain voimaan tullessa nimitettynä oleva edelleen säilyisi 6 §:n 2 momentin estämättä kielitaidon osalta kelpoisena virkaansa sekä sellaiseen esittelijän virkaan, jonka kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset ovat samanlaiset kuin sen viran, johon hän lain voimaan tullessa oli kielitaidon osalta kelpoinen. Esimerkiksi yksikielisesti suomenkielisen hovioikeuden esittelijä olisi kielitaidon osalta kelpoinen myös muuhun esittelijän virkaan samassa tai toisessa yksikielisesti suomenkielisessä tuomioistuimessa, vaikka hänellä ei olisikaan 6 §:n 2 momentin 1 kohdan edellyttämää ruotsin kielen tyydyttävää suullista taitoa. Tämä koskisi myös yksikielisen hovioikeuden esittelijää, joka siirtyisi esittelijäksi samankieliseen hallinto-oikeuteen. Sääntelyllä ei kuitenkaan pyritä tutkintosuoritusten rinnastamiseen toisiinsa. Ehdotetun lain voimaan tullessa yksikielisen hovioikeuden esittelijän virkaan nimitettynä olevalla, jolla on vaadittava toisen kielen ymmärtämisen taito, ei näin ollen olisi riittävää kielitaitoa virkaan kaksikielisessä hovioikeudessa.

Myös ennen ehdotetun lain voimaantuloa määräaikaiseen esittelijän virkaan tai virkasuhteeseen nimitetty olisi kielitaidon osalta kelpoinen tehtävään tuon määräajan loppuun. Määräajan päätyttyä virkaan tai virkasuhteeseen voitaisiin määräajaksi nimittää vain henkilö, jolla on 6 §:n 2 momentin mukainen kielitaito. Tämä koskisi myös tilanteita, joissa ehdotetun lain voimaan tultua sama henkilö nimitetään hoitamaan samaa virkasuhdetta kuin ennen lain voimaantuloa.

Ehdotetun lain voimaan tultua yksikielisen hovioikeuden esittelijän määräaikaiseen virkaan tai virkasuhteeseen voitaisiin tietyissä tapauksissa nimittää enintään 30 päivänä kesäkuuta 2004 päättyväksi määräajaksi. Säännös koskee vain niitä yksikielisessä hovioikeudessa toimivia esittelijöitä, jotka eivät ole osoittaneet toisen kielen tyydyttävää suullista taitoa. Kuuden kuukauden ylimenokauden aikana määräaikaiseen virkaan tai virkasuhteeseen nimitetyllä olisi mahdollisuus suorittaa suullinen kielikoe vähintään arvosanalla tyydyttävä. Tämän jälkeen hänet voitaisiin 6 §:n 2 momentin säännöksiä noudattaen nimittää uudelleen samaan virkaan tai virkasuhteeseen. Siirtymäsäännöksen tarkoituksena on rajoitettuna aikana turvata määräaikaisen virkamiehen mahdollisuus suorittaa tarvittava kielikoe.

Siirtymäsäännöksistä seuraisi, että esittelijä edellä mainituissa tapauksissa 6 §:n 2 momentin säännöksistä huolimatta olisi kielitaidon osalta muodollisesti kelpoinen virkaan tai virkasuhteeseen.

4 a §. Ehdotuksen mukaan käräjäoikeuslakiin lisätään uusi 4 a §, jossa säädetään käräjäviskaalin ja notaarin suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista. Käräjäviskaalin muista kelpoisuusvaatimuksista säädetään lain 3 a §:n 2 momentissa ja notaarin tutkintoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista ja velvollisuuksista 4 §:ssä.

Ehdotetun sääntelyn mukaan käräjäviskaalin ja notaarin kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset vastaavat tuomareiden vastaavia kelpoisuusvaatimuksia samankielisessä käräjäoikeudessa. Käräjäviskaalia koskevien kelpoisuusvaatimusten rinnastaminen tuomareita edellytettävään kielitaitoon on perusteltua, koska käräjäviskaali kuuluu tuomioistuimen lainoppineeseen henkilökuntaan ja on monissa asioissa ilman erillistä määräystä toimivaltainen toimimaan tuomarina. Notaari pätevöityy tuomioistuinharjoittelun myötä tuomarin virkaan ja hänet voidaan myös määrätä toimimaan tuomarin tehtävissä. Myös notaarilta on näin ollen perusteltua edellyttää vastaavaa kielitaitoa kuin samankielisen käräjäoikeuden tuomareilta.

Ehdotuksen mukaan käräjäviskaalilta ja notaarilta edellytetään käräjäoikeuden tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa. Tämän lisäksi yksikielisessä käräjäoikeudessa edellytetään toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa ja tyydyttävää suullista taitoa. Kaksikielisessä käräjäoikeudessa käräjäviskaalilta ja notaarilta edellytetään toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

Ehdotetun 4 a §:n 2 momentin mukaan Ahvenanmaan käräjäoikeuden notaarin kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään Ahvenanmaan itsehallintolain nojalla valtioneuvoston asetuksella. Säännös on luonteeltaan informatiivinen.

13 a §. Pykälän 1 momenttiin sisältyvä viittaus oikeusministeriön päätökseen muutettaisiin viittaukseksi oikeusministeriön asetukseen. Pykälän 2 momentti vastaisi voimassa olevaa momenttia.

Ehdotuksen mukaan pykälään lisätään uusi 3 momentti, jossa säädetään maaoikeusinsinöörin virkaan nimitettävän suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista. Maaoikeuksina toimivat kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 241 a §:n mukaan Hämeenlinnan, Kuopion, Mikkelin, Oulun, Rovaniemen, Turun, Vaasan ja Vantaan käräjäoikeudet. Maaoikeuksien tuomiopiireistä säädetään käräjäoikeuksien tuomiopiireistä maaoikeuden käsiteltäviksi säädetyistä asioista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (163/2001).

Ehdotetun lain mukaan käräjäoikeuslain 13 a §:n mukaisen tuomiopiirin käsitteen määrittelyssä ratkaiseva on käräjäoikeuden varsinainen tuomiopiiri, toisin sanoen tuomiopiiri muissakin kuin maaoikeusasioissa (esimerkiksi Vaasan käräjäoikeuden tuomiopiiri on Vaasan kaupunki, maaoikeusasioissa kuitenkin Pohjanmaan maanmittaustoimiston toimialue).

Maaoikeusinsinööriltä edellytetään sen käräjäoikeuden tuomiopiirin väestön enemmistön erinomaista suullista ja kirjallista taitoa, johon maaoikeusinsinööri nimitetään käsittelemään maaoikeusasioissa. Tämän lisäksi yksikielisessä käräjäoikeudessa maaoikeusinsinööriltä edellytetään käräjäoikeuden tuomiopiirin toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa ja tyydyttävää suullista taitoa. Kaksikielisessä käräjäoikeudessa maaoikeusinsinööriltä edellytetään käräjäoikeuden toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

Pykälän 4 momentti vastaisi voimassa olevaa 3 momenttia.

Siirtymäsäännöksin turvattaisiin, että lain voimaan tullessa käräjäviskaalin virkaan ehdotetun lain voimaan tullessa nimitettynä oleva edelleen säilyisi 4 a §:n 1 momentin estämättä kielitaidon osalta kelpoisena virkaansa sekä sellaiseen käräjäviskaalin virkaan, jonka kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset ovat samanlaiset kuin sen viran, johon hän lain voimaan tullessa oli kielitaidon osalta kelpoinen. Esimerkiksi yksikielisesti suomenkielisen käräjäoikeuden käräjäviskaali olisi kielitaidon osalta kelpoinen myös muuhun käräjäviskaalin virkaan samassa tai toisessa yksikielisesti suomenkielisessä käräjäoikeudessa, vaikka hänellä ei olisikaan 4 a §:n 1 momentin edellyttämää ruotsin kielen tyydyttävää suullista taitoa.

Siirtymäsäännöksin turvattaisiin edelleen, että ennen ehdotetun lain voimaantuloa määräajaksi käräjäviskaaliksi nimitetty säilyisi kielitaidon osalta kelpoisena virkasuhteeseen sen määräajan loppuun. Sama koskisi ennen lain voimaantuloa notaariksi nimitettyä hänen harjoittelukautensa loppuun.

Ehdotetun lain voimaan tultua yksikielisen käräjäoikeuden käräjäviskaalin tai notaarin määräaikaiseen virkaan tai virkasuhteeseen voitaisiin tietyissä tapauksissa nimittää enintään 30 päivänä kesäkuuta 2004 päättyväksi määräajaksi. Säännös koskee vain niitä yksikielisessä käräjäoikeudessa toimivia käräjäviskaaleja ja notaareja, jotka eivät ole osoittaneet toisen kielen tyydyttävää suullista taitoa. Kuuden kuukauden ylimenokauden aikana määräaikaiseen virkaan tai virkasuhteeseen nimitetyllä olisi mahdollisuus suorittaa suullinen kielikoe vähintään arvosanalla tyydyttävä. Tämän jälkeen hänet voitaisiin 4 a §:n 1 momentin säännöksiä noudattaen nimittää uudelleen samaan virkaan tai virkasuhteeseen. Siirtymäsäännöksen tarkoituksena on rajoitettuna aikana turvata määräaikaisen virkamiehen mahdollisuus suorittaa tarvittava kielikoe.

2 a §. Ehdotuksen mukaan 2 a §:n 3 momenttiin lisätään uusi kolmas virke, jossa säädetään korkeimman hallinto-oikeuden sivutoimisen ympäristöasiantuntijaneuvoksen suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista. Ympäristöasiantuntijaneuvokselta edellytettäisiin suomen kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Ympäristöasiantuntijaneuvoksella on säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkinto. Nykyisessä tutkintojärjestelmässä korkeakoulututkintoon sisältyy tutkinnon kielen kypsyysnäyte, jolla osoitetaan kielen täydellistä hallitsemista (tulevaisuudessa erinomaista taitoa), jos henkilö on saanut koulusivistyksensä samalla kielellä kuin hän on suorittanut tutkintonsa. Tutkintoon sisältyy myös toisen kotimaisen kielen niin sanottu pieni kielikoe, jolla osoitetaan kielen hyvää tai tyydyttävää taitoa. Näin ollen suomen kielellä tutkinnon suorittanut henkilö, joka on saanut koulusivistyksensä samalla kielellä, on suoraan tutkintoonsa sisältyvien kielikokeiden nojalla kielitaidon osalta muodollisesti kelpoinen ympäristöasiantuntijaneuvoksen tehtävään. Vastaavasti ruotsin kielellä tutkinnon suorittanut henkilö, joka on suorittanut suomen kielen niin sanotun pienen kielikokeen arvosanalla hyvä, on suoraan tutkintoonsa sisältyvien kielikokeiden nojalla kielitaidon osalta muodollisesti kelpoinen ympäristöasiantuntijaneuvoksen tehtävään.

Esityksessä ei ehdoteta sivutoimiselle ympäristöasiantuntijaneuvokselle kummankaan kielen erinomaista taitoa muodollisena kelpoisuusvaatimuksena. Tätä perustellaan sillä, että korkeimman hallinto-oikeuden päätösehdotuksen yleensä valmistelee asianomaisen asian esittelijä. Ympäristöasiantuntijaneuvos ei asiantuntijajäsenenä myöskään toimi istunnon puheenjohtajana. Hänen suulliselle ja kirjalliselle kielitaidolleen ei näin ollen ole tarvetta asettaa samanlaisia kelpoisuusvaatimuksia kuin korkeimman hallinto-oikeuden tuomarille ja esittelijälle.

Siirtymäsäännöksin turvattaisiin, että ennen ehdotetun lain voimaantuloa määräajaksi sivutoimiseksi jäseneksi nimitetty olisi edelleen kielitaidon osalta kelpoinen tehtävään sen määräajan loppuun.

8 a §. Asiantuntijajäsenten kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset. Ehdotuksen mukaan lakiin lisätään uusi 8 a §, jossa hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenten suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset määritellään. Asiantuntijajäseniltä edellytettäisiin hallinto-oikeuden tuomiopiirin enemmistön kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa. Lisäksi yksikielisen hallinto-oikeuden asiantuntijajäseniltä edellytettäisiin toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa ja tyydyttävää suullista taitoa. Kaksikielisen hallinto-oikeuden asiantuntijajäseniltä edellytettäisiin toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenellä on hallinto-oikeuslain 8 §:n 2 momentin mukaan säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkinto. Nykyisessä tutkintojärjestelmässä korkeakoulututkintoon sisältyy tutkinnon kielen kypsyysnäyte, jolla osoitetaan kielen täydellistä hallitsemista (tulevaisuudessa erinomaista taitoa), jos henkilö on saanut koulusivistyksensä samalla kielellä kuin hän on suorittanut tutkintonsa. Tutkintoon sisältyy myös toisen kotimaisen kielen niin sanottu pieni kielikoe, jolla osoitetaan kielen hyvää tai tyydyttävää taitoa. Näin ollen suomen kielellä tutkinnon suorittaneella henkilöllä, joka on saanut koulusivistyksensä samalla kielellä, on suoraan tutkintoonsa sisältyvien kielikokeiden nojalla erinomainen suomen kielen ja vähintään tyydyttävä ruotsin kielen taito ja hän on täten kielitaidon osalta muodollisesti kelpoinen asiantuntijajäsenen tehtävään sekä yksi- että kaksikielisessä hallinto-oikeudessa. Vastaavasti ruotsin kielellä tutkinnon suorittanut henkilö, joka on suorittanut suomen kielen niin sanotun pienen kielikokeen arvosanalla hyvä, on suoraan tutkintoonsa sisältyvien kielikokeiden nojalla kielitaidon osalta muodollisesti kelpoinen asiantuntijajäsenen tehtävään niin yksi- kuin kaksikielisessäkin hallinto-oikeudessa.

Esityksessä ei ehdoteta asiantuntijajäsenille kummankaan kielen erinomaista taitoa muodollisena kelpoisuusvaatimuksena. Tätä perustellaan sillä, että hallinto-oikeuden päätösehdotuksen yleensä valmistelee asianomaisen asian esittelijä. Asiantuntijajäsen ei myöskään toimi istunnon puheenjohtajana. Hänen suulliselle ja kirjalliselle kielitaidolleen ei näin ollen ole tarvetta asettaa samanlaisia kelpoisuusvaatimuksia kuin hallinto-oikeuden tuomarille ja esittelijälle.

Asiantuntijajäsenen kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset soveltuvat myös asiantuntijajäsenen varajäseneen.

10 §. Esittelijät. Ehdotuksen mukaan pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti. Siinä säädetään hallinto-oikeuden esittelijän – sekä hallinto-oikeussihteerin että notaarin – suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista. Esittelijältä edellytetään hallinto-oikeuden tuomiopiirin väestön enemmistön erinomaista suullista ja kirjallista taitoa. Tämän lisäksi yksikielisessä hallinto-oikeudessa edellytetään toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa ja tyydyttävää suullista taitoa. Kaksikielisessä hallinto-oikeudessa esittelijältä edellytetään toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

Ehdotetun sääntelyn mukaan esittelijän kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset vastaavat tuomareiden vastaavia kelpoisuusvaatimuksia. Esittelijän kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten rinnastaminen tuomareita edellytettävään kielitaitoon on perusteltua, koska esittelijän tehtävänä on valmistella tuomioistuimen ratkaisuja. Tämän lisäksi hallinto-oikeussihteerit tehtävässään pätevöityvät tuomarin virkaan.

Siirtymäsäännöksillä varmistettaisiin, että esittelijän virkaan ehdotetun lain voimaan tullessa nimitettynä oleva edelleen säilyisi 10 §:n 2 momentin estämättä kielitaidon osalta kelpoisena virkaansa sekä sellaiseen esittelijän virkaan, jonka kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset ovat samanlaiset kuin sen viran, johon hän lain voimaan tullessa oli kielitaidon osalta kelpoinen. Esimerkiksi yksikielisesti suomenkielisen hallinto-oikeuden esittelijä olisi kielitaidon osalta kelpoinen myös muuhun esittelijän virkaan samassa tai toisessa yksikielisesti suomenkielisessä tuomioistuimessa, vaikka hänellä ei olisikaan 10 §:n 2 momentin 1 kohdassa edellytettyä ruotsin kielen tyydyttävää suullista taitoa. Tämä koskisi myös yksikielisen hallinto-oikeuden esittelijää, joka siirtyisi esittelijäksi samankieliseen hovioikeuteen. Sääntelyllä ei kuitenkaan pyritä tutkintosuoritusten rinnastamiseen toisiinsa. Ehdotetun lain voimaan tullessa yksikielisen hallinto-oikeuden esittelijän virkaan nimitettynä olevalla, jolla on vaadittava toisen kielen ymmärtämisen taito, ei näin ollen olisi riittävää kielitaitoa virkaan kaksikielisessä hallinto-oikeudessa.

Myös ennen ehdotetun lain voimaantuloa määräaikaiseksi esittelijäksi nimitetty olisi kielitaidon osalta kelpoinen tehtävään tuon määräajan loppuun. Määräajan päätyttyä virkaan tai virkasuhteeseen voitaisiin määräajaksi nimittää vain henkilö, jolla on 10 §:n 2 momentin mukainen kielitaito. Tämä koskisi myös tilanteita, joissa ehdotetun lain voimaan tultua sama henkilö nimitetään hoitamaan samaa virkasuhdetta kuin ennen lain voimaantuloa.

Ehdotetun lain voimaan tultua yksikielisen hallinto-oikeuden esittelijän määräaikaiseen virkaan tai virkasuhteeseen voitaisiin tietyissä tapauksissa nimittää enintään 30 päivänä kesäkuuta 2004 päättyväksi määräajaksi. Säännös koskee vain niitä yksikielisessä hallinto-oikeudessa toimivia esittelijöitä, jotka eivät ole osoittaneet toisen kielen tyydyttävää suullista taitoa. Kuuden kuukauden ylimenokauden aikana määräaikaiseen virkaan tai virkasuhteeseen nimitetyllä olisi mahdollisuus suorittaa suullinen kielikoe vähintään arvosanalla tyydyttävä. Tämän jälkeen hänet voitaisiin 10 §:n 2 momentin säännöksiä noudattaen nimittää uudelleen samaan virkaan tai virkasuhteeseen. Siirtymäsäännöksen tarkoituksena on rajoitettuna aikana turvata määräaikaisen virkamiehen mahdollisuus suorittaa tarvittava kielikoe.

Siirtymäsäännöksistä seuraisi, että esittelijä edellä mainituissa tapauksissa 10 §:n 2 momentin säännöksistä huolimatta olisi kielitaidon osalta muodollisesti kelpoinen virkaan tai virkasuhteeseen.

5 a §. Sivutoimisten jäsenten kielitaito. Ehdotuksen mukaan lakiin lisätään uusi 5 a §, jossa säädetään vakuutusoikeuden lääkärijäsenten ja muiden sivutoimisten jäsenten suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista.

Pykälän 1 momentin mukaan vakuutusoikeuden lääkärijäseneltä edellytettäisiin suomen kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Lääkärijäsenen tulee lain 4 §:n mukaan olla laillistettu lääkäri, mikä merkitsee, että lääkärijäsenellä on säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkinto. Nykyisessä tutkintojärjestelmässä korkeakoulututkintoon sisältyy tutkinnon kielen kypsyysnäyte, jolla osoitetaan kielen täydellistä hallitsemista (tulevaisuudessa erinomaista taitoa), jos henkilö on saanut koulusivistyksensä samalla kielellä kuin hän on suorittanut tutkintonsa. Tutkintoon sisältyy myös toisen kotimaisen kielen niin sanottu pieni kielikoe, jolla osoitetaan kielen hyvää tai tyydyttävää taitoa. Näin ollen suomen kielellä tutkinnon suorittanut henkilö, joka on saanut koulusivistyksensä samalla kielellä, on suoraan tutkintoonsa sisältyvien kielikokeiden nojalla kielitaidon osalta muodollisesti kelpoinen lääkärijäsenen tehtävään. Vastaavasti ruotsin kielellä tutkinnon suorittanut henkilö, joka on suorittanut suomen kielen niin sanotun pienen kielikokeen arvosanalla hyvä, on suoraan tutkintoonsa sisältyvien kielikokeiden nojalla kielitaidon osalta muodollisesti kelpoinen lääkärijäsenen tehtävään.

Pykälän 2 momentin mukaan vakuutusoikeuden muut kuin 1 momentissa tarkoitetut sivutoimiset jäsenet tulee määrätä siten, että vakuutusoikeudessa on riittävästi sekä suomen että ruotsin kielen taitoisia jäseniä. Kielitaitoa ei näin ollen näiden jäsenten osalta sidota muodollisiin kielitaitovaatimuksiin tai tutkintosuorituksiin. Tämä sääntelytekniikka on perusteltu, sillä muilla sivutoimisilla jäsenillä ei ole esimerkiksi tutkintoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia, ja heillä voi näin ollen olla sangen monimuotoinen koulutustausta, johon ei välttämättä kuulu kielitutkintoja. Toisaalta suomen- ja ruotsinkielisen väestön perustuslain ja kielilain mukaiset oikeudet sekä oikeusturva edellyttävät, että tässäkin jäsenryhmässä on molempia kieliä taitavia jäseniä.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin selvyyden vuoksi, että 1 ja 2 momentin säännöksiä sovelletaan myös lääkärijäsenten ja muiden sivutoimisten jäsenten varajäseniin.

Siirtymäsäännöksin turvattaisiin, että ennen ehdotetun lain voimaantuloa määräajaksi nimitetty lääkärijäsen ja muu sivutoiminen jäsen olisi edelleen kielitaidon osalta kelpoinen tehtävään sen määräajan loppuun. Sama koskisi heidän varajäseniään.

6 §. Ehdotuksen mukaan pykälän 1 momentti vastaisi nykyistä sääntelyä. Nykyisen 1 momentin viimeisen virkkeen sisältö sisältyisi kuitenkin uuteen 4 momenttiin.

Pykälän 2 momentissa säädeltäisiin niiden työtuomioistuimen jäsenten ja varajäsenten suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, joilta lain 2 §:n 2 momentin mukaan edellytetään työoloihin perehtyneisyyden lisäksi tuomarin virkaan vaadittava tutkinto. Esityksen mukaan näiltä työtuomioistuimen jäseniltä edellytettäisiin suomen kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Nykyisessä tutkintojärjestelmässä korkeakoulututkintoon sisältyy tutkinnon kielen kypsyysnäyte, jolla osoitetaan kielen täydellistä hallitsemista (tulevaisuudessa erinomaista taitoa), jos henkilö on saanut koulusivistyksensä samalla kielellä kuin hän on suorittanut tutkintonsa. Tutkintoon sisältyy myös toisen kotimaisen kielen niin sanottu pieni kielikoe, jolla osoitetaan kielen hyvää tai tyydyttävää taitoa. Näin ollen suomen kielellä tutkinnon suorittanut henkilö, joka on saanut koulusivistyksensä samalla kielellä, on suoraan tutkintoonsa sisältyvien kielikokeiden nojalla kielitaidon osalta muodollisesti kelpoinen työtuomioistuimen jäseneksi. Vastaavasti ruotsin kielellä tutkinnon suorittanut henkilö, joka on suorittanut suomen kielen niin sanotun pienen kielikokeen arvosanalla hyvä, on suoraan tutkintoonsa sisältyvien kielikokeiden nojalla kielitaidon osalta muodollisesti kelpoinen työtuomioistuimen jäseneksi.

Pykälän 3 momentin mukaan työtuomioistuimen muut kuin 2 momentissa tarkoitetut jäsenet tulee nimittää siten, että heidän keskuudessaan on riittävästi sekä suomen että ruotsin kielen taitoisia jäseniä. Kielitaitoa ei näin ollen näiden jäsenten osalta sidota muodollisiin kielitaitovaatimuksiin tai tutkintosuorituksiin. Tämä sääntelytekniikka on perusteltu, sillä 2 §:n 3 momentissa tarkoitetuilta työtuomioistuimen jäseniltä edellytetään perehtyneisyyttä työsuhteisiin ja virkasuhteisiin, ja heillä voi näin ollen olla sangen monimuotoinen koulutustausta, johon ei välttämättä kuulu kielitutkintoja. Toisaalta suomen- ja ruotsinkielisen väestön perustuslain ja kielilain mukaiset oikeudet sekä oikeusturva edellyttävät, että tässäkin jäsenryhmässä on molempia kieliä taitavia jäseniä.

Pykälän 4 momentti vastaisi sisällöltään nykyisen pykälän viimeistä virkettä. Lakiteknisen selkeyden vuoksi säännös työtuomioistuimen jäsenten eroamisvelvollisuudesta ehdotetaan kuitenkin siirrettäväksi erilliseksi momentiksi kelpoisuusvaatimuksia koskevien säännösten jälkeen.

Siirtymäsäännöksin turvattaisiin, että ennen ehdotetun lain voimaantuloa työtuomioistuimen jäseneksi tai varajäseneksi määräajaksi nimitetty olisi edelleen kielitaidon osalta kelpoinen tehtävään sen määräajan loppuun.

5 a §. Asiantuntijajäsenten kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset. Ehdotuksen mukaan lakiin lisätään uusi 5 a §, jossa säädetään markkinaoikeuden asiantuntijajäsenten suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista. Asiantuntijajäseniltä edellytettäisiin suomen kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Asiantuntijajäsenillä on säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkinto. Nykyisessä tutkintojärjestelmässä korkeakoulututkintoon sisältyy tutkinnon kielen kypsyysnäyte, jolla osoitetaan kielen täydellistä hallitsemista (tulevaisuudessa erinomaista taitoa), jos henkilö on saanut koulusivistyksensä samalla kielellä kuin hän on suorittanut tutkintonsa. Tutkintoon sisältyy myös toisen kotimaisen kielen niin sanottu pieni kielikoe, jolla osoitetaan kielen hyvää tai tyydyttävää taitoa. Näin ollen suomen kielellä tutkinnon suorittanut henkilö, joka on saanut koulusivistyksensä samalla kielellä, on suoraan tutkintoonsa sisältyvien kielikokeiden nojalla kielitaidon osalta muodollisesti kelpoinen asiantuntijajäsenen tehtävään. Vastaavasti ruotsin kielellä tutkinnon suorittanut henkilö, joka on suorittanut suomen kielen niin sanotun pienen kielikokeen arvosanalla hyvä, on suoraan tutkintoonsa sisältyvien kielikokeiden nojalla kielitaidon osalta muodollisesti kelpoinen asiantuntijajäsenen tehtävään.

Esityksessä ei ehdoteta markkinaoikeuden asiantuntijajäsenille kummankaan kielen erinomaista taitoa muodollisena kelpoisuusvaatimuksena. Tätä perustellaan sillä, että markkinaoikeuden päätösehdotuksen yleensä valmistelee asianomaisen asian esittelijä. Asiantuntijajäsen ei myöskään toimi istunnon puheenjohtajana. Hänen suulliselle ja kirjalliselle kielitaidolleen ei näin ollen ole tarvetta asettaa samanlaisia kelpoisuusvaatimuksia kuin markkinaoikeuden tuomarille ja esittelijälle.

Siirtymäsäännöksin turvattaisiin, että ennen ehdotetun lain voimaantuloa määräajaksi määrätty asiantuntijajäsen olisi edelleen kielitaidon osalta kelpoinen tehtävään sen määräajan loppuun.

10 a §. Ehdotuksen mukaan sotilasoikeudenkäyntilakiin lisättäisiin uusi 10 a §, jossa säädettäisiin sotilasoikeudenkäyntiasioiden käsittelyyn osallistuvien sotilasjäsenten suomen ja ruotsin kielen taidosta ja kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin alioikeuden sotilasjäsenten kielitaidosta. Näistä sotilasjäsenistä tulee lain 10 §:n 1 momentin mukaan toisen olla upseeri ja toisen opistoupseeri, aliupseeri tai sotilasammattihenkilö taikka miehistöön kuuluva sotilas. Nämä sotilasjäsenet tulee määrätä siten, että sotilasoikeudenkäyntiasioiden käsittelyyn osallistuvien sotilasjäsenten keskuudessa on riittävästi sekä suomen että ruotsin kielen taitoisia jäseniä. Kielitaitoa ei näin ollen näiden jäsenten osalta sidota muodollisiin kielitaitovaatimuksiin tai tutkintosuorituksiin. Tämä sääntelytekniikka on perusteltu, sillä upseereja lukuun ottamatta 10 §:n 1 momentissa tarkoitetuilta sotilasjäseniltä ei edellytetä korkeakoulututkintoa eikä heidän koulutustaustaansa välttämättä kuulu kielitutkintoja. Kuitenkin suomen- ja ruotsinkielisen väestön perustuslain ja kielilain mukaiset oikeudet sekä oikeusturva edellyttävät, että alioikeuden sotilasjäsenet määrätään siten, että sotilasoikeudenkäyntiasioiden käsittelyyn alioikeudessa osallistuvien keskuudessa on molempia kieliä taitavia jäseniä.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiinkorkeimman oikeuden ja hovioikeuden sotilasjäsenten kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista. Lain 10 §:n 2 momentin mukaan hovioikeuden sotilasjäsenen tulee olla vähintään majurin arvoinen upseeri ja 10 §:n 3 momentin mukaan korkeimman oikeuden sotilasjäsenen vähintään everstin arvoinen upseeri. Esityksen mukaan näiltä sotilasjäseniltä edellytettäisiin suomen kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Nykyisessä tutkintojärjestelmässä korkeakoulututkintoon, jota 2 momentin tarkoittamilta sotilasjäseniltä edellytetään, sisältyy tutkinnon kielen kypsyysnäyte, jolla osoitetaan kielen täydellistä hallitsemista (tulevaisuudessa erinomaista taitoa), jos henkilö on saanut koulusivistyksensä samalla kielellä kuin hän on suorittanut tutkintonsa. Tutkintoon sisältyy myös toisen kotimaisen kielen niin sanottu pieni kielikoe, jolla osoitetaan kielen hyvää tai tyydyttävää taitoa. Näin ollen suomen kielellä tutkinnon suorittanut henkilö, joka on saanut koulusivistyksensä samalla kielellä, on suoraan tutkintoonsa sisältyvien kielikokeiden nojalla kielitaidon osalta muodollisesti kelpoinen korkeimman oikeuden ja hovioikeuden sotilasjäseneksi. Vastaavasti ruotsin kielellä tutkinnon suorittanut henkilö, joka on suorittanut suomen kielen niin sanotun pienen kielikokeen arvosanalla hyvä, on suoraan tutkintoonsa sisältyvien kielikokeiden nojalla kielitaidon osalta muodollisesti kelpoinen sotilasjäseneksi.

Siirtymäsäännöksin turvattaisiin, että ennen ehdotetun lain voimaantuloa määräajaksi määrätty sotilasjäsen olisi edelleen kielitaidon osalta kelpoinen tehtävään sen määräajan loppuun.

9 §. Ehdotuksen mukaan 9 §:ään lisätään uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin korkeimman hallinto-oikeuden yli-insinöörineuvosten suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista. Yli-insinöörineuvokselta edellytettäisiin suomen kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yli-insinöörineuvoksella on säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkinto. Nykyisessä tutkintojärjestelmässä korkeakoulututkintoon sisältyy tutkinnon kielen kypsyysnäyte, jolla osoitetaan kielen täydellistä hallitsemista (tulevaisuudessa erinomaista taitoa), jos henkilö on saanut koulusivistyksensä samalla kielellä kuin hän on suorittanut tutkintonsa. Tutkintoon sisältyy myös toisen kotimaisen kielen niin sanottu pieni kielikoe, jolla osoitetaan kielen hyvää tai tyydyttävää taitoa. Näin ollen suomen kielellä tutkinnon suorittanut henkilö, joka on saanut koulusivistyksensä samalla kielellä, on suoraan tutkintoonsa sisältyvien kielikokeiden nojalla kielitaidon osalta muodollisesti kelpoinen yli-insinöörineuvoksen tehtävään. Vastaavasti ruotsin kielellä tutkinnon suorittanut henkilö, joka on suorittanut suomen kielen niin sanotun pienen kielikokeen arvosanalla hyvä, on suoraan tutkintoonsa sisältyvien kielikokeiden nojalla kielitaidon osalta muodollisesti kelpoinen yli-insinöörineuvoksen tehtävään.

Esityksessä ei ehdoteta korkeimman hallinto-oikeuden yli-insinöörineuvoksille kummankaan kielen erinomaista taitoa muodollisena kelpoisuusvaatimuksena. Tätä perustellaan sillä, että korkeimman hallinto-oikeuden päätösehdotuksen yleensä valmistelee asianomaisen asian esittelijä. Yli-insinöörineuvos ei asiantuntijajäsenenä myöskään toimi istunnon puheenjohtajana. Hänen suulliselle ja kirjalliselle kielitaidolleen ei näin ollen ole tarvetta asettaa samanlaisia kelpoisuusvaatimuksia kuin korkeimman hallinto-oikeuden tuomarille ja esittelijälle.

Siirtymäsäännöksin turvattaisiin, että ennen ehdotetun lain voimaantuloa määräajaksi määrätty yli-insinöörineuvos olisi edelleen kielitaidon osalta kelpoinen tehtävään sen määräajan loppuun.

Ehdotettu tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 §:n 3 momentti sisältää asetuksenantovaltuuden. Säännös mahdollistaa, että valtioneuvoston asetuksella säädetään poikkeuksia lain 12 §:n 1 momentissa säädetyistä kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, jos tuomioistuimeen lailla tai lain nojalla perustetaan osastoja tai virkoja suomen- tai ruotsinkielisen väestön kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Asetuksenantovaltuus ei edellytä välittömiä toimenpiteitä.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti uuden kielilain kanssa 1 päivänä tammikuuta 2004. Nykyinen valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annettu laki, johon tuomareiden kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset sisältyvät, kumoutuu uuden kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön voimaan tullessa. Ehdotetut lait edellyttävät tiedottamista tuomioistuimille sekä tuomioistuinten nimittämiskäytäntöjen sekä asiantuntijajäsenten rekrytoinnin tarkistamista.

Ehdotetuilla säännöksillä ei miltään osin rajoitettaisi perustuslain 17 §:ssä turvattuja kielellisiä oikeuksia. Ehdotetuilla säännöksillä pyritään nimenomaan kielellisten oikeuksien toteuttamiseen kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten avulla.

Tuomareiden nimittämisestä annettuun lain ehdotettuun 12 §:n 3 momenttiin sisältyy valtuutus valtioneuvoston asetuksella säätää poikkeuksia laissa säädetyistä kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, jos tuomioistuimeen perustetaan lailla tai lain nojalla osastoja tai virkoja suomen- tai ruotsinkielisen väestön kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Asetuksenantovaltuus täyttää perustuslain 80 §:n 2 momentissa säädetyn täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksen.

Edellä esitetyn johdosta ehdotetut lait voidaan säätää tavallisina lakeina.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan tuomareiden nimittämisestä 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (205/2000) 1 §:n 3 momentti, 11 §:n otsikko sekä 12 ja 13 § seuraavasti:

1 §
Lain soveltamisala

---

Valtakunnanoikeudesta säädetään Suomen perustuslaissa.

11 §
Tuomareiden yleiset kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteet

---

12 §
Tuomareiden suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset

Tuomariksi voidaan nimittää 11 §:n mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö, jolla on tuomioistuimen tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä:

1) yksikielisessä tuomioistuimessa toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito; sekä

2) kaksikielisessä tuomioistuimessa toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Ahvenanmaan käräjäoikeuden ja Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen tuomareiden kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) nojalla valtioneuvoston asetuksella.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää poikkeuksia 1 momentissa säädetyistä kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, jos tuomioistuimeen perustetaan lailla tai lain nojalla osastoja tai virkoja suomen- tai ruotsinkielisen väestön kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi.

13 §
Erivapaus

Tuomarin viran kelpoisuusvaatimuksista ei voida myöntää erivapautta.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa tuomarin virkaan nimitettynä oleva on kielitaidon osalta edelleen kelpoinen sellaiseen tuomarin virkaan, johon hän oli kielitaidon osalta kelpoinen ennen tämän lain voimaantuloa.

Ennen tämän lain voimaantuloa määräajaksi nimitetty tuomari on kielitaidon osalta kelpoinen virkasuhteeseen sen määräajan loppuun.

Määräaikaiseksi tuomariksi yksikieliseen tuomioistuimeen voidaan tämän lain voimaan tultua nimittää viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2004 päättyväksi määräajaksi henkilö, joka on osoittanut toisen kielen välttävää suullista taitoa ja joka muilta osin täyttää lain kelpoisuusvaatimukset.

---

2.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 21 päivänä tammikuuta 1994 annetun hovioikeuslain (56/1994) 6 § seuraavasti:

6 §
Hovioikeuden esittelijät

Hovioikeuden esittelijöitä ovat asessori ja viskaali. Kelpoisuusvaatimuksena asessorin ja viskaalin virkaan on oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä kokemusta tuomarin tehtävistä.

Kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena esittelijän virkaan on hovioikeuden tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä:

1) yksikielisessä hovioikeudessa toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito; sekä

2) kaksikielisessä hovioikeudessa toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Myös hovioikeuden jäsen voi toimia asian esittelijänä. Työjärjestyksessä voidaan muukin 2 momentissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävä virkamies määrätä esittelijäksi.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa esittelijän virkaan nimitettynä oleva on kielitaidon osalta edelleen kelpoinen sellaiseen esittelijän virkaan, johon hän oli kielitaidon osalta kelpoinen ennen tämän lain voimaantuloa.

Ennen tämän lain voimaantuloa määräajaksi esittelijäksi nimitetty on kielitaidon osalta kelpoinen virkasuhteeseen sen määräajan loppuun.

Esittelijän määräaikaiseen virkasuhteeseen yksikieliseen tuomioistuimeen voidaan tämän lain voimaan tultua nimittää viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2004 päättyväksi määräajaksi henkilö, joka täyttää laissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset muilta osin kuin tuomiopiirin toisen kielen tyydyttävän suullisen taidon osalta.

---

3.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun käräjäoikeuslain (581/1993) 13 a §, sellaisena kuin se on laissa 1182/2000 ja

lisätään lakiin uusi 4 a § seuraavasti:

4 a §

Käräjäviskaaliksi voidaan nimittää 3 a §:n 2 momentissa ja notaariksi 4 §:n 2 momentissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö, jolla on käräjäoikeuden tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä

1) yksikielisessä käräjäoikeudessa toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito; sekä

2) kaksikielisessä käräjäoikeudessa toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Ahvenanmaan käräjäoikeuden notaarien kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) nojalla valtioneuvoston asetuksella.

13 a §

Käräjäoikeudessa voi olla maaoikeuden käsiteltäväksi säädettyjä asioita varten maaoikeusinsinöörin virkoja. Maaoikeusinsinööri on toimivaltainen käsittelemään maaoikeusasioita myös muissa maaoikeusasioita käsittelevissä käräjäoikeuksissa. Maaoikeusinsinöörien yhteistoiminta-alueista heidän työtilanteensa mukaan määrätään oikeusministeriön asetuksella.

Maaoikeusinsinöörin virkaan vaaditaan teknillisessä korkeakoulussa maanmittauksen alalla suoritettu tehtävään soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto sekä hyvä kokemus kiinteistötoimitusten suorittamisessa ja hyvä perehtyneisyys kiinteistöjen arviointiin.

Kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena maaoikeusinsinöörin virkaan nimitettävällä on käräjäoikeuden tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä

1) yksikielisessä käräjäoikeudessa toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito; sekä

2) kaksikielisessä käräjäoikeudessa toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Maaoikeusinsinööri nimitetään virkaan samassa järjestyksessä kuin käräjätuomarista säädetään. Tuomarinvalintalautakunnan tulee ennen nimitysesityksen tekemistä hankkia maaoikeusinsinöörin viran hakijoista maanmittauslaitoksen keskushallinnon lausunto. Maaoikeusinsinöörillä on perustuslaissa tuomareille säädetty virassapysymisoikeus.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa käräjäviskaalin virkaan nimitettynä oleva on kielitaidon osalta edelleen kelpoinen sellaiseen käräjäviskaalin virkaan, johon hän oli kielitaidon osalta kelpoinen ennen tämän lain voimaantuloa.

Ennen tämän lain voimaantuloa määräajaksi käräjäviskaaliksi nimitetty on kielitaidon osalta kelpoinen virkasuhteeseen sen määräajan loppuun ja ennen tämän lain voimaantuloa notaariksi nimitetty harjoittelukauden loppuun.

Käräjäviskaalin määräaikaiseen virkasuhteeseen ja notaariksi yksikieliseen tuomioistuimeen voidaan tämän lain voimaan tultua nimittää viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2004 päättyväksi määräajaksi henkilö, joka täyttää laissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset muilta osin kuin tuomiopiirin toisen kielen tyydyttävän suullisen taidon osalta.

---

4.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain (17/1918) 2 a §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 107/2000, seuraavasti:

2 a §

---

Sivutoimisen jäsenen kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tekniikan tai luonnontieteiden alalta. Lisäksi häneltä edellytetään, että hän on perehtynyt sovellettavaan lainsäädännön alaan kuuluviin tehtäviin. Kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena ympäristöasiantuntijaneuvokseksi nimitettävällä sivutoimisella jäsenellä on suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa määräajaksi sivutoimiseksi jäseneksi nimitetty on kielitaidon osalta kelpoinen sivutoimisen jäsenen tehtävään sen määräajan loppuun.

---

5.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 26 päivänä maaliskuuta 1999 annettuun hallinto-oikeuslakiin (430/1999) uusi 8 a § sekä 10 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 106/2000, uusi 2 momentti seuraavasti:

8 a §
Asiantuntijajäsenten kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset

Hallinto-oikeuden asiantuntijajäseneksi ja varajäseneksi voidaan määrätä 8 §:ssä säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö, jolla on hallinto-oikeuden tuomiopiirin väestön enemmistön kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä:

1) yksikielisessä hallinto-oikeudessa toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito; sekä

2) kaksikielisessä hallinto-oikeudessa toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen asiantuntijajäsenten ja varajäsenten kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) nojalla valtioneuvoston asetuksella.

10 §
Esittelijät

---

Kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena esittelijän virkaan on hallinto-oikeuden tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä:

1) yksikielisessä hallinto-oikeudessa toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito; sekä

2) kaksikielisessä hallinto-oikeudessa toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa määräajaksi määrätty asiantuntijajäsen ja varajäsen on kielitaidon osalta kelpoinen tehtävään sen määräajan loppuun.

Tämän lain voimaan tullessa esittelijäksi nimitettynä oleva on kielitaidon osalta edelleen kelpoinen sellaiseen esittelijän virkaan, johon hän oli kielitaidon osalta kelpoinen ennen tämän lain voimaantuloa.

Ennen tämän lain voimaantuloa määräajaksi esittelijäksi nimitetty on kielitaidon osalta kelpoinen virkasuhteeseen sen määräajan loppuun.

Määräaikaiseksi esittelijäksi virkasuhteeseen yksikieliseen hallinto-oikeuteen voidaan tämän lain voimaan tultua nimittää viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2004 päättyväksi määräajaksi henkilö, joka täyttää laissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset muilta osin kuin tuomiopiirin väestön toisen kielen tyydyttävän suullisen taidon osalta.

---

6.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 21 päivänä helmikuuta 2003 annettuun vakuutusoikeuslakiin (132/2003) uusi 5 a § seuraavasti:

5 a §
Sivutoimisten jäsenten kielitaito

Vakuutusoikeuden lääkärijäseneksi voidaan määrätä 4 §:ssä säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö, jolla on suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Lain 5 §:ssä tarkoitetut sivutoimiset jäsenet tulee määrätä siten, että heidän keskuudessaan on riittävästi sekä suomen kielen taitoisia että ruotsin kielen taitoisia jäseniä.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös lääkärijäsenten ja muiden sivutoimisten jäsenten varajäseniin.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa määräajaksi nimitetty lääkärijäsen ja muu sivutoiminen jäsen on kielitaidon osalta kelpoinen tehtävään sen määräajan loppuun.

---

7.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työtuomioistuimesta 31 päivänä heinäkuuta 1974 annetun lain (646/1974) 6 §, sellaisena kuin se on laissa 214/2000, seuraavasti:

6 §

Työtuomioistuimen jäseneksi ja varajäseneksi voidaan nimittää kaksikymmentä vuotta täyttänyt Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu.

Työtuomioistuimen jäseneksi ja varajäseneksi voidaan nimittää 1 momentissa sekä 2 §:n 2 momentissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö, jolla on suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Työtuomioistuimen 2 §:n 3 momentissa tarkoitetut jäsenet tulee nimittää siten, että heidän keskuudessaan on riittävästi sekä suomen kielen taitoisia jäseniä että ruotsin kielen taitoisia jäseniä.

Presidentti, työtuomioistuinneuvos ja jäsen sekä varajäsen on velvollinen eroamaan täyttäessään 67 vuotta.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa määräajaksi työtuomioistuimen jäseneksi ja varajäseneksi nimitetty on kielitaidon osalta kelpoinen tehtävään sen määräajan loppuun.

---

8.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 28 päivänä joulukuuta 2001 annettuun markkinaoikeuslakiin (1527/2001) uusi 5 a § seuraavasti:

5 a §
Asiantuntijajäsenten kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset

Markkinaoikeuden asiantuntijajäseneksi voidaan määrätä 5 §:ssä säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö, jolla on suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa määräajaksi määrätty asiantuntijajäsen on kielitaidon osalta kelpoinen tehtävään sen määräajan loppuun.

---

9.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 25 päivänä maaliskuuta 1983 annettuun sotilasoikeudenkäyntilakiin (326/1983) uusi 10 a § seuraavasti:

10 a §

Alioikeuden sotilasjäsenet ja heidän varajäsenensä tulee määrätä siten, että heidän keskuudessaan on riittävästi sekä suomen kielen taitoisia sotilasjäseniä että ruotsin kielen taitoisia sotilasjäseniä.

Korkeimman oikeuden ja hovioikeuden sotilasjäsenellä on kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa määräajaksi määrätty sotilasjäsen on kielitaidon osalta kelpoinen tehtävään sen määräajan loppuun.

---

10.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä 26 päivänä kesäkuuta 1992 annetun lain (576/1992) 9 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:

9 §

---

Kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena yli-insinöörineuvokseksi määrättävällä on suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa määräajaksi määrätty yli-insinöörineuvos on kielitaidon osalta kelpoinen tehtävään sen määräajan loppuun.

---

Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2003

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Oikeusministeri
Johannes Koskinen