Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

HE 98/2003
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain, työttömyysturvalain 14 luvun 3 §:n, työttömyyskassalain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

TyVM 5/2003

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia, työttömyysturvalakia, työttömyyskassalakia ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia. Lakeihin ehdotetaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain määräaikaisen siirtymäsäännöksen korvaavat säännökset työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuville maksettavan perustuen, siihen liittyvien lapsikorotusten ja ylläpitokorvausten sekä Kansaneläkelaitoksen maksamien muiden ylläpitokorvausten rahoituksesta.

Etuuksien rahoitusta ei muutettaisi, mutta ansiotukena maksettavan koulutustuen valtionosuuteen liittyviä menettelyjä ehdotetaan muutettavaksi siten, että työministeriön sijasta työttömyysvakuutusrahasto vahvistaisi ja maksaisi työttömyyskassoille valtionosuuden kuukausiennakot. Työministeriö vahvistaisi ja maksaisi valtionosuuden kuukausiennakon työttömyysvakuutusrahastolle. Muutos vastaisi työttömyysturvan rahoitusjärjestelmässä vuonna 2001 toteutettua uudistusta.

Lisäksi ehdotetaan menettelytapoihin liittyviä muutoksia, joilla yksinkertaistettaisiin työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen keskeyttämiseen liittyvää päätöksentekoa sekä valtion virastoille ja laitoksille myönnettyjen työllisyysmäärärahojen maksamista tietyissä tilanteissa.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

1.1. Opintososiaalisten etuuksien rahoitus

Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta ja sen ajalta maksettavia opintososiaalisia etuuksia koskevat säännökset siirrettiin työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetusta laista (763/1990) julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin (1295/2002), jolla samalla kumottiin työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annettu laki. Uusi laki tuli voimaan vuoden 2003 alusta. Sen 14 luvun 3 §:n 1 momentissa on määräaikainen siirtymäsäännös, jonka mukaan koulutustuen sekä Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan maksamien ylläpitokorvausten rahoitukseen sovelletaan kumotun työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 30 §:ää ja sen nojalla annettuja säännöksiä. Siirtymäsäännös on voimassa vuoden 2003 loppuun, ja se koskee perustukena maksettavan koulutustuen, siihen liittyvän lapsikorotuksen ja ylläpitokorvausten rahoitusta sekä opintososiaalisten etuuksien rahoitusmenettelyä. Ansiotuen rahoituksesta säädetään työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998).

Julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin, työttömyysturvalakiin (1290/2002), työttömyyskassalakiin (603/1984) ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäviksi siirtymäsäännöksen korvaavat säännökset, ja lakeihin tehdään samalla eräitä täsmennyksiä.

Etuuksien rahoitusosuuksiin ei ehdoteta muutoksia. Perustuki ja siihen liittyvät lapsikorotukset rahoitettaisiin edelleen valtion varoista sekä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen maksamat ylläpitokorvaukset rahoitettaisiin valtion varoista. Myös Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen oikeus saada rahoitusennakkoa sekä työttömyyskassojen oikeus saada korvausta hallintokuluihin vastaisi nykytilaa. Mainittuja opintososiaalisia etuuksia koskevat säännökset ehdotetaan otettaviksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 9 lukuun uudeksi 7 §:ksi. Työttömyyskassalain 1 §:n 1 momentin viittaussäännökseen tehtäisiin ehdotuksesta johtuva tekninen muutos.

Kansaneläkelaitos maksaa ylläpitokorvausta paitsi opintososiaalisena etuutena myös sellaisille työmarkkinatuen saajille, jotka osallistuvat julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 8 luvussa tarkoitettuun työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen taikka kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001) tarkoitettuun kuntouttavaan työtoimintaan. Ylläpitokorvauksen rahoituksesta säädettäisiin tältä osin työttömyysturvalain 14 luvun 3 §:n 2 momentissa. Koska omaehtoiseen koulutukseen osallistuvalle koulutuspäivärahan saajalle ei makseta ylläpitokorvausta, ehdotettu muutos edellyttää teknistä muutosta myös pykälän 4 momenttiin.

Opintososiaalisten etuuksien rahoitusennakoiden maksamisessa työttömyyskassoille siirryttäisiin samanlaiseen menettelyyn kuin työttömyysturvassa. Tätä koskevat säännökset ehdotetaan otettavaksi työttömyyskassalakiin ja sen täytäntöönpanosta annettuun valtioneuvoston asetukseen (272/2001), joissa jo on ansiopäivärahan ennakoiden maksamista ja sen lopullista rahoitusta koskevat säännökset. Työttömyyskassalain 27 §:n 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi lisäys, jonka mukaan päätökset työttömyyspäivärahoihin kohdistuvista osuuksista tekee sosiaali- ja terveysministeriö ja työvoimapoliittisten aikuiskoulutuksen opintososiaalisten etuuksien osalta työministeriö. Lisäksi momenttia täsmennettäisiin viittauksella vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaiseen vuorottelukorvaukseen. Vuorottelukorvaukseen kohdistuvista osuuksista tekisi päätöksen nykyisen käytännön mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriö.

Valtionosuuden ennakoiden vahvistamis- ja maksatusmenettely muuttuisi siten, että työministeriön sijasta työttömyysvakuutusrahasto vahvistaisi ja maksaisi työttömyyskassoille opintososiaalisten etuuksien valtionosuuden kuukausiennakot. Työministeriö vahvistaisi ja maksaisi valtionosuuden kuukausiennakon työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyyskassat hakisivat seuraavan vuoden opintososiaalisten etuuksien ennakoita työttömyysvakuutusrahastolta, joka puolestaan hakisi ennakkoa työministeriöltä.

Säännös valtionosuudesta työttömyyskassalle sen hallintokuluihin, jotka aiheutuvat opintososiaalisten etuuksien toimeenpanosta, ehdotetaan otettavaksi työttömyyskassalain 26 §:n 1 momentin 2 kohtaan. Kohtaa täsmennettäisiin lisäämällä siihen viittaus vuorotteluvapaan ajalta maksettuihin vuorottelukorvauksiin, joiden maksamisesta aiheutuneita hallintokuluja on nykyisessäkin soveltamiskäytännössä korvattu. Momentin 1 kohtaa ei muutettaisi. Opintososiaalisten etuuksien hallintokulujen osalta pykälä vastaisi asiasisällöltään työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 30 §:n 3 momenttia, johon viitataan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain siirtymäsäännöksessä. Kansaneläkelaitoksen opintososiaalisiin etuuksiin liittyvistä tehtävistä aiheutuneet hallintokulut luettaisiin julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain ehdotetun 9 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan edelleen sen hallintokustannuksiksi.

Koska yrittäjäkassan rahoitusta koskevia säännöksiä ei ole julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 §:n 5 momentista poistettaisiin viittaus sanottuun lakiin.

Työttömyyskassalain 26 §:n 2 momentin mukaan palkansaajakassoille suoritetaan lisäksi 2 euroa jokaista ansiopäivärahapäätöstä kohden. Momenttia selkeytettäisiin luettelemalla siinä päätöslisään oikeuttavat etuuspäätökset. Työttömyysturvalainsäädännön uudistamista koskevan hallituksen esityksen (HE 115/2002 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että ansiopäivärahalla tarkoitetaan työttömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa ja koulutuspäivärahaa sekä työvoimapoliittista aikuiskoulutustuen ansiotukea, toisin sanoen muita työttömyyskassan maksamia etuuksia kuin vuorottelukorvausta.

Rahoitusmenettelyä koskeviin säännöksiin ehdotetaan lisäksi eräitä muita täsmennyksiä. Työttömyyskassalain 25 §:n 1 momenttia selkeytettäisiin. Momenttiin lisättäisiin myös viittaus julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 9 luvun 6 §:ään, jossa säädetään oikeudesta ansiotukeen. Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1 ja 7 §:n viittaussäännöksiä tarkennettaisiin, koska merimiehille palkkaturvaa maksetaan merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) nojalla.

1.1. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen keskeyttämistä koskeva päätös

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan opiskelijoiden valitsemisesta työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen päättää työvoimaviranomainen. Opiskelijoiden valintamenettelystä säädetään tarvittaessa tarkemmin työministeriön asetuksella. Lain 6 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan opiskelijan laiminlyötyä opintojaan koulutuspalvelujen tuottaja tekee koulutuksen keskeyttämisestä kirjallisen päätöksen. Jos koulutuksen järjestäjä ei ole julkisen valvonnan alainen koulutuspalvelujen tuottaja, päätöksen koulutuksen keskeyttämisestä tekee vastaavasti työvoimaviranomainen.

Käsiteltäessä hallituksen esitystä laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 225/2002 vp) eduskunnan perustuslakivaliokunta edellytti lausunnossaan (PeVL 47/2002 vp), että koulutuksen keskeyttämiseen toimivaltainen työvoimaviranomainen tulee esityksen 1 luvun 6 §:n säännökset huomioon ottaen yksilöidä 6 luvun 9 §:ssä. Täsmennetyn säännöksen mukaan keskeytyspäätöksen tekee koulutuksen hankkinut työvoimaviranomainen.

Työvoima- ja elinkeinokeskukset hankkivat valtaosan koulutuksesta. Päätösten tekeminen kuulemisineen on osoittautunut työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastoille ongelmalliseksi. Opiskelijat valitsee koulutukseen käytännössä työvoimatoimisto, niin sanottu yhteystyövoimatoimisto, joka hoitaa kyseiseen koulutukseen liittyvät muutkin käytännön tehtävät. Yhteystyövoimatoimisto määritellään koulutuksen hankintasopimuksessa. Yhteystyövoimatoimistona toimii useimmiten koulutuksen järjestämispaikkakunnan työvoimatoimisto, koska sillä on parhaat käytännön mahdollisuudet yhteydenpitoon koulutuspalvelujen tuottajan ja opiskelijoiden kanssa.

Menettelyä ehdotetaan mainituin perustein muutettavaksi niin, että koulutuksen keskeyttämistä koskevat päätökset tekisi julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia edeltänyttä käytäntöä vastaavasti työvoimatoimisto, joka on valinnut opiskelijat kyseiseen koulutukseen. Tästä johtuva tekninen muutos tehtäisiin myös lain 13 luvun 4 §:ään.

1.2. Valtion virastoille ja laitoksille myönnettävät työllisyysmäärärahat

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 10 §:n 4 momentin mukaan työllistämistukea ei makseta päiviltä, joilta työnantajalla on oikeus saada työllistettävän palkkauskustannuksiin sairausvakuutuslain 28 §:n nojalla mainitun lain mukaista päivärahaa taikka erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 4 §:n 1 momentissa olevan viittaussäännöksen mukaan mainitut tuen rajoitukset koskevat myös valtion virastolle ja laitokselle palkkauskustannuksiin osoitettavia työllisyysmäärärahoja.

Valtion viraston ja laitoksen palkkauskustannukset maksetaan joka tapauksessa kokonaan valtion varoista. Palkkauskustannusten rahoittaminen eri tavalla tilanteissa, joissa tukityöllistetty esimerkiksi sairastuu ja työllistävälle virastolle tai laitokselle syntyy sen perusteella oikeus saada Kansaneläkelaitokselta päivärahaa, on käytännön toiminnan ja valtion tilinpidon kannalta tarpeettoman monimutkainen. Siksi mainittu viittaussäännös poistettaisiin.

Työllisyysmäärärahoja palkkauskustannuksiin maksettaisiin edelleen niiltä päiviltä, joilta työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa, kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa. Tätä koskeva säännös lisättäisiin 7 luvun 4 §:n 1 momenttiin.

1.3. Kuntoutuksen asiakasyhteistyö

Eduskunta hyväksyi käsitellessään hallituksen esitystä laiksi kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 164/2002 vp) myös lain työvoimapalvelulain 10 ja 17 §:n muuttamisesta, vaikka työvoimapalvelulaki (1005/1993) oli kumottu vuoden 2003 alusta julkisesta työvoimapalvelusta annetulla lailla. Laki (501/2003) tuli voimaan 1 päivänä lokakuuta 2003.

Edellä ensinnä mainittu laki ehdotetaan kumottavaksi. Kumottavan lain 10 §:ää vastaavasti julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:n 2 momentin viittaussäännöksessä otettaisiin huomioon kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annettu laki (497/2003). Kumottavan lain 17 §:ää vastaava säännös on julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 4 §:n 1 momentissa, jonka muuttamiseen ei siten ole tarvetta.

2. Esityksen vaikutukset

2.1. Taloudelliset vaikutukset

Tukien ja etuuksien saamisedellytyksiin tai etuuksien rahoitukseen ei ehdoteta muutoksia. Esityksellä ei siten ole taloudellisia vaikutuksia.

2.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset

Työttömyysturvassa työttömyysvakuutusrahastolle kuuluvat ansioturvassa maksujen perintäjärjestelmän ja työttömyyskassojen rahoituksen tekniseen hoitamiseen liittyvät tehtävät. Tehtävät säädettiin rahastolle työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 10 ja 11 §:n muuttamisesta annetulla lailla (917/2000) sekä työttömyyskassalain muuttamisesta annetulla lailla (913/2000). Lait tulivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001. Hallituksen esityksessä eduskunnalle työttömyysetuuksien toimeenpanon valvontaa koskevan lainsäädännön muuttamiseksi (HE 151/2000 vp) työttömyyskassalain 27 §:ää koskevan ehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan seuraavaa: ”Esityksessä ehdotetaan myös, että nykyinen mahdollisuus ennakkomenettelyn käyttämiseen työttömyyskassojen rahoituksessa vielä säilytettäisiin, mutta ennakkojen maksamisesta ja siihen liittyvästä seurannasta huolehtisi jatkossa ministeriön sijasta työttömyysvakuutusrahasto. Tarkoituksenmukaista kuitenkin on, että työttömyyskassojen rahoituksessa nykyisestä järjestelmästä, jossa osuudet saadaan eri rahoituslähteistä ennakkoina, siirryttäisiin ajantasaiseen järjestelmään, jossa työttömyyskassa maksaessaan etuuksia saisi osuudet maksutapahtuman yhteydessä suoraan. Nyt ehdotettu muutos, jonka mukaan ennakot maksettaisiin yhdestä lähteestä eli työttömyysvakuutusrahastosta, edistäisi ajantasaisen järjestelmän käyttöön ottoa. Järjestelmän tarkemmasta toteuttamisesta ja aikataulusta työttömyysvakuutusrahasto tekisi ratkaisut yhdessä työttömyyskassajärjestelmän kanssa.”

Nyt opintososiaalisten etuuksien rahoitusmenettelyyn ehdotettu muutos, jonka mukaan työttömyysvakuutusrahasto maksaisi työttömyyskassoille valtionosuusennakot, yksinkertaistaisi etuuksien toimeenpanoa ja tukisi edellä kuvattua ajantasaisen järjestelmän kehittämistä.

Työttömyyskassojen valtionosuusennakoiden vahvistamis- ja maksamismenettelyn siirtäminen työministeriöltä työttömyysvakuutusrahaston hoidettavaksi vähentäisi työministeriön tehtäviä ja lisäisi vastaavasti työttömyysvakuutusrahaston tehtäviä. Muutos on vähäinen, ennakoiden vahvistamiseen ja maksamiseen liittyvän henkilöstötarpeen arvioidaan olevan vähemmän kuin yksi henkilötyövuosi.

Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen keskeyttämispäätökseen ehdotettu toimivaltamuutos ei muuta työvoimaviranomaisten ja koulutuspalvelun tuottajien keskinäistä tehtävänjakoa. Sellaisen koulutuksen keskeyttämistä koskevat työvoimaviranomaisen tehtävät päätökset, jonka on hankkinut työvoima- ja elinkeinokeskus, siirtyisivät takaisin yhteystyövoimatoimiston tehtäväksi.

3. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä työministeriössä. Etuuksien rahoitukseen liittyvät ehdotukset on valmisteltu yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Valmistelun yhteydessä on kuultu keskeisiä työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjä, Vakuutusvalvontavirastoa, työttömyysvakuutusrahastoa, Kansaneläkelaitosta sekä Työttömyyskassojen yhteisjärjestö ry:tä.

4. Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

Koska työvoimapalvelulaki on kumottu julkisesta työvoimapalvelusta annetulla lailla, ehdotetaan vastaavasti laki työvoimapalvelulain 10 ja 17 §:n muuttamisesta kumottavaksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta annettavan lain voimaantulosäännöksen yhteydessä.

Työttömyyskassojen valtionosuuden ennakot vuodelle 2004 tulee vahvistaa vuoden 2003 aikana. Vuoden 2004 ennakoiden osalta nykyisiä ja työttömyyskassalain muuttamisesta annettavan lain säännöksiä sovellettaisiin niin, että työministeriö vahvistaa työttömyyskassojen ennakot, mutta ne maksaa työttömyysvakuutusrahasto. Työministeriö vahvistaa myös työttömyysvakuutusrahaston ennakon, joka perustuu työttömyyskassojen ennakoiden yhteenlaskettuun määrään.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan julkisesta työvoimapalvelusta 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1295/2002) 6 luvun 9 §:n 2 momentti, 7 luvun 4 §:n 1 momentti, 11 luvun 1 §:n 2 momentti ja 13 luvun 4 § sekä

lisätään 9 lukuun uusi 7 § seuraavasti:


6 luku

Ammatillisen kehittymisen palvelut

9 §
Koulutuksen keskeyttäminen

Koulutuspalvelujen tuottaja tekee koulutuksen keskeyttämisestä kirjallisen päätöksen. Jos koulutuksen järjestäjä ei ole julkisen valvonnan alainen koulutuspalvelujen tuottaja, päätöksen koulutuksen keskeyttämisestä tekee 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu työvoimaviranomainen. Opiskelijalle on ennen päätöksen tekemistä varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Päätöksestä on viipymättä ilmoitettava opiskelijalle. Lisäksi koulutuspalvelujen tuottajan on viipymättä ilmoitettava tekemästään päätöksestä koulutuksen hankkineelle työvoimaviranomaiselle.


7 luku

Työllistymisen edistäminen työllisyysmäärärahojen avulla

4 §
Valtion virastolle tai laitokselle osoitettavat määrärahat

Valtion virastolle tai laitokselle voidaan osoittaa määrärahoja työttömän työllistämisestä aiheutuviin palkkauskustannuksiin noudattaen, mitä 1 §:n 1, 3 ja 4 momentissa, 2 §:n 2 ja 3 momentissa, 3 §:n 1—3 momentissa sekä 11 §:n 1 ja 3 momentissa työllistämistuesta palkkauskustannuksiin säädetään. Määrärahoista voidaan maksaa työllistetyn palkkauskustannukset kokonaisuudessaan niiltä päiviltä, joilta työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa, kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa. Määrärahoista voidaan maksaa lisäksi muita työn järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia sen mukaan kuin valtioneuvosto työllisyysmäärärahojen alueellisen jaon yhteydessä päättää.



9 luku

Koulutustuki

7 §
Opintososiaalisten etuuksien rahoitus

Perustuki ja siihen liittyvä lapsikorotus rahoitetaan valtion varoista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Ylläpitokorvaukset rahoitetaan valtion varoista. Palkansaajan ansiotuen rahoituksesta säädetään työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja yrittäjien ansiotuen rahoituksesta työttömyyskassalaissa.


Valtion on maksettava Kansaneläkelaitokselle etuuksia varten kuukausittain ennakkoa siten, että ennakoiden määrä vastaa valtion sinä vuonna suoritettavaksi arvioitua määrää ja että ennakot riittävät menojen kattamiseen jokaisena kuukautena. Kansaneläkelaitoksen ennakoiden ja lopullisen rahoituksen vahvistamisesta ja maksamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Opintososiaalisiin etuuksiin liittyvien tehtävien hoitamisesta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat hallintokulut luetaan sen hallintokustannuksiksi.


Työttömyysvakuutusrahastolle ja työttömyyskassoille maksettavista ennakoista sekä työttömyyskassojen hallintokuluista säädetään työttömyyskassalaissa ja työttömyyskassalain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (272/2001).


11 luku

Toimeenpanoon liittyvä yhteistyö

1 §
Viranomaisyhteistyö

Vajaakuntoisten palvelujen järjestämisessä on lisäksi noudatettava, mitä kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetussa laissa (497/2003) säädetään.


13 luku

Muutoksenhaku

4 §
Muutoksenhaku koulutuksen keskeyttämistä koskevaan päätökseen

Koulutuspalvelujen tuottajan tai työvoimaviranomaisen 6 luvun 9 §:ssä tarkoitettuun työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen keskeyttämistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valitukseen koulutuspalvelujen tuottajan päätöksestä sovelletaan, mitä muutoksenhausta valtioneuvoston alaisen viranomaisen päätökseen säädetään.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

Tällä lailla kumotaan työvoimapalvelulain 10 ja 17 §:n muuttamisesta 13 päivänä kesäkuuta 2003 annettu laki (501/2003).

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



2.

Laki työttömyysturvalain 14 luvun 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun työttömyysturvalain (1290/2002) 14 luvun 3 §:n 2 ja 4 momentti seuraavasti:


14 luku

Erinäisiä säännöksiä

3 §
Etuuksien rahoitus

Peruspäiväraha ja siihen liittyvä lapsikorotus rahoitetaan valtion varoista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Työmarkkinatuki sekä 7 luvun 8 §:ssä ja julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetut ylläpitokorvaukset rahoitetaan valtion varoista. Valtion on suoritettava Kansaneläkelaitokselle peruspäivärahaa, työmarkkinatukea ja ylläpitokorvauksia varten kuukausittain ennakkoa siten, että ennakkojen määrä vastaa valtion sinä vuonna suoritettavaksi arvioitua määrää ja että ennakot ovat riittävät menojen kattamiseen jokaisena kuukautena. Tämän lain mukaisesta toiminnasta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat hallintokulut luetaan sen hallintokustannuksiksi.



Mitä 1—3 momentissa säädetään työttömyyspäivärahasta, työmarkkinatuesta ja lapsikorotuksista, sovelletaan myös koulutuspäivärahana maksettavaan työttömyysetuuteen.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.



3.

Laki työttömyyskassalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyyskassalain (603/1984) 1 §:n 1 momentti, 25 §, 26 §:n 1 ja 2 momentti sekä 27 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti laissa 1318/1994, 25 § ja 26 §:n 1 ja 2 momentti laissa 1291/2002 ja 27 §:n 1 momentti laissa 913/2000, seuraavasti:


1 §
Työttömyyskassan tehtävä ja toimialue

Työttömyyskassa on keskinäisen vastuun perusteella toimiva yhteisö, jonka jäseninä on joko palkkatyöntekijöitä (palkansaajakassa) tai yrittäjiä (yrittäjäkassa). Työttömyyskassan tarkoituksena on työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetun ansioturvan ja julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaisen ansiotuen ja siihen liittyvien muiden opintososiaalisten etuuksien järjestäminen jäsenilleen.



25 §
Yrittäjäkassan rahoitus

Valtionosuutena maksetaan yrittäjäkassan työttömyysturvalain 5 luvun 7 §:n nojalla maksamista päivärahoista ja yrittäjäkassan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 9 luvun 6 §:n nojalla maksamista ansiotuista työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa ja lapsikorotusta vastaava määrä. Yrittäjäkassan työttömyysturvalain 5 luvun 3 §:n nojalla maksamien päivärahojen ja ansiotukien rahoituksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 ja 5 §:ssä säädetään ansiopäivärahojen ja ansiotukien rahoituksesta.


26 §
Osuudet hallintokuluista

Hallintokuluihin kohdistuvana valtion osuutena ja työttömyysvakuutusrahaston osuutena maksetaan:

1) työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:ssä säädettyä peruspäivärahaa vastaava määrä kutakin alkavaa 100 jäsentä kohti; sinä vuonna, jolloin työttömyyskassan säännöt on ensi kerran vahvistettu, ja sitä seuraavana vuonna valtion osuus on kuitenkin kaksinkertainen; ja

2) 0,35 prosenttia niistä kassan viimeksi kuluneen kalenterivuoden aikana maksamista työttömyyspäivärahoista, vuorotteluvapaalaissa (1305/2002) tarkoitetuista vuorottelukorvauksista ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opintososiaalisista etuuksista, joihin suoritetaan valtion osuus tai työttömyysvakuutusrahaston osuus.


Työttömyysvakuutusrahaston osuutena suoritetaan palkansaajakassoille lisäksi 2 euroa jokaista ansiopäiväraha-, koulutuspäiväraha- ja ansiotukipäätöstä kohden.



27 §
Osuuksien maksaminen

Valtionosuus, työttömyysvakuutusrahaston osuus ja hallintokuluihin kohdistuvat osuudet maksetaan kultakin kalenterivuodelta. Päätökset työttömyyspäivärahoihin ja vuorottelukorvauksiin kohdistuvista osuuksista tekee sosiaali- ja terveysministeriö Vakuutusvalvontaviraston esityksestä. Päätökset työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opintososiaalisten etuuksien osalta tekee työministeriö. Rahoitusosuudet työttömyyskassoille maksaa työttömyysvakuutusrahasto, jolle valtio maksaa valtionosuuden hallintokuluosuuksineen.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



4.

Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työttömyysetuuksien rahoituksesta 24 päivänä heinäkuuta 1998 annetun lain (555/1998) 1 §:n 1 momentti, 4 §:n 5 momentti ja 7 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 1301/2002, seuraavasti:


1 §
Lain tarkoitus

Työttömyysturvalain (1290/2002) mukaiset työttömyyspäivärahat, julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaisen työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutustuet ja vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaiset vuorottelukorvaukset rahoitetaan perusturvaosuutta vastaavalla valtionosuudella, tämän lain mukaisilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksuilla (omavastuumaksu) sekä työttömyyskassalain (603/1984) mukaisilla jäsenmaksuilla siten kuin tässä laissa säädetään. Työeläkelainsäädännössä tarkoitetut työeläkelisät, aikuiskoulutustuesta annetussa laissa (1276/2000) tarkoitetun aikuiskoulutustuen ansio-osa ja hallintokulut, Koulutusrahastosta annetussa laissa (1306/2002) tarkoitetut hallintokulut ja ammattitutkintostipendit muiden kuin valtioon virka- tai työsuhteessa olevien henkilöiden osalta sekä palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukainen palkkaturva rahoitetaan tämän lain mukaisilla maksuilla siten kuin tässä laissa säädetään.



4 §
Ansiopäivärahojen rahoitus

Yrittäjäkassan rahoituksesta, työttömyyskassan hallintokuluihin kohdistuvasta valtionosuudesta ja työttömyysvakuutusrahaston osuudesta sekä valtionosuuden ja työttömyysvakuutusrahaston osuuden maksamisesta säädetään työttömyyskassalaissa.


7 §
Työttömyysvakuutusrahaston rahoittamat etuudet

Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 c §:ssä tarkoitetun työeläkelisää koskevan vakuutusmaksun, valtion eläkerahastosta annetun lain (1372/1989) 3 §:ssä tarkoitetun työeläkelisää koskevan maksun, palkkaturvalain 31 §:n ja merimiesten palkkaturvalain 29 §:n mukaisen määrän sekä Koulutusrahastosta annetun lain 13 §:n mukaisen määrän suorittamisesta.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.



Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2003

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Sinikka Mönkäre

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.