Siirry esitykseen
HE 21/2003
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tapaturmavakuutuslain 32 ja 35 a §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan tapaturmavakuutuslain muuttamista siten, että vakuutuksenottajalla olisi mahdollisuus siirtää lakisääteinen tapaturmavakuutus vakuutuslaitoksesta toiseen kalenterivuosineljänneksittäin. Nykyisin vakuutuksen siirto on mahdollista vain vuoden vaihtuessa. Esityksen mukaan vakuutuksen siirto ei kuitenkaan voisi tapahtua kesken ensimmäisen vakuutuskauden. Ehdotettu vakuutuksen siirto edellyttäisi vakuutuksen irtisanomista kolme kuukautta ennen sen kalenterivuosineljänneksen ensimmäistä päivää, jona vakuutus halutaan päättää.
Vastaava uudistus on toteutettu työeläkejärjestelmässä kuluvan vuoden alusta lukien. Ensimmäiset uuden järjestelmän mukaiset vakuutuksen siirrot on voitu tehdä työeläkevakuutuksessa kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen päätyttyä eli 1 päivänä huhtikuuta 2003.
Lakisääteinen tapaturmavakuutus ja työeläkevakuutus ovat keskeisiä ansiosidonnaisia sosiaalivakuutuksia. Siksi on perusteltua pyrkiä niissä vakuutussopimusten järjestämisen osalta mahdollisimman yhdenmukaiseen käytäntöön. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vahinkovakuutukselle ominaiset erityispiirteet.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2003.
Velvollisuus turvan järjestämiseen työtapaturman varalta kuuluu työnantajalle. Turva järjestetään ottamalla lakisääteinen tapaturmavakuutus työtapaturmavakuutusta harjoittavasta vakuutuslaitoksesta. Tapaturmavakuutuslain (608/1948) 32 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimus tehdään vakuutuskaudeksi. Vakuutuskautena on kalenterivuosi. Poikkeuksena ovat keskellä vuotta voimaan tulevat uudet vakuutukset. Niiden kohdalla ensimmäinen vakuutuskausi jatkuu vakuutuksen alkamista seuraavan kalenterivuoden loppuun. Ensimmäisen vakuutuskauden jälkeen vakuutus jatkuu vakuutuskauden eli kalenterivuoden kerrallaan. Päinvastoin kuin vakuutuslaitos, vakuutuksenottaja voi halutessaan lopettaa vakuutuksen vakuutuskauden päättyessä joko vakuutustarpeen lakkaamisen johdosta tai halutessaan siirtää vakuutuksen toiseen vakuutuslaitokseen. Vakuutuksen siirtäminen edellyttää, että vakuutuksenottaja irtisanoo vakuutussopimuksen viimeistään kolme kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä eli viimeistään syyskuun viimeisenä päivänä. Vakuutuksenottajan irtisanomisoikeudesta vakuutuskannan luovutuksen yhteydessä säädetään vakuutusyhtiölain (1062/1979) 16 a luvun 12 §:n 1 momentissa.
Kalenterivuosittain jatkuvan vakuutuksen lisäksi vakuutussopimus voidaan tehdä määrättyä, kestoltaan ajallisesti rajoitettua työtä tai työkohdetta varten. Tällainen lakisääteinen tapaturmavakuutus päättyy vakuutuskirjaan merkittynä vakuutuksen päättymispäivänä. Jos vakuutuksenottajan teettämä työ jatkuu tämän päivän jälkeenkin, vakuutus on voimassa työn tosiasialliseen päättymispäivään saakka. Vakuutuksenottajan on kuitenkin tällöin ilmoitettava vakuutusyhtiölle työn jatkumisesta viimeistään silloin, kun vakuutuksen piti ennakkotietojen mukaan päättyä.
Vakuutusyhtiö ei voi irtisanoa vakuutusta esimerkiksi vaaran lisääntymisen tai vakuutusmaksun laiminlyönnin johdosta. Vakuutus voi kuitenkin raueta vakuutusmaksun ulosmittauksen yhteydessä todetun vakuutuksenottajan varattomuuden tai tuntemattoman olinpaikan johdosta mainittujen seikkojen toteamishetkestä lähtien.
Vakuutuskauden vakuutusmaksun muodostavat tapaturmavakuutuslain 35 a §:n mukaan ennakkovakuutusmaksu ja tasoitusvakuutusmaksu. Jos lopullinen vakuutusmaksu ylittää tai alittaa perityn ennakkovakuutusmaksun määrän, vakuutuksenottajalta peritään tai hänelle palautetaan tasoitusvakuutusmaksuna lopullisen maksun ja ennakkomaksujen erotus vakuutuslaitoksen määräämänä aikana. Tasoituksen on kuitenkin tapahduttava viimeistään vuoden kuluessa vakuutuskauden päättymisestä, jollei lain 37 §:stä muuta johdu. Viimeksi mainittu säännös koskee vakuutuslaitoksen oikeutta arvioida vakuutusmaksu siinä tapauksessa, että työnantaja on antanut vakuutusmaksun määräämistä varten vääriä tietoja tai laiminlyönyt niiden antamisen. Mainittu määräaika ei kuitenkaan koske päättyneitä erikoistariffoituja vakuutuksia, jos tästä on sovittu vakuutuksenottajan kanssa. Erikoistariffoiduilla vakuutuksilla tarkoitetaan lakisääteisiä tapaturmavakuutuksia, joissa vakuutuksenottajan työssä sattuneet tapaturmat vaikuttavat suoraan vakuutuskaudelta perittävän vakuutusmaksun määrään.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti hallitusohjelmaan ja tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun liittyen 11 päivänä lokakuuta 2000 Lakisääteisen työeläkejärjestelmän kilpailutyöryhmän selvittämään muun muassa kilpailun lisäämisen keinoja ja vaikutuksia työeläkevakuutuksessa. Työryhmä ehdotti 15 päivänä helmikuuta 2002 antamassaan muistiossa (STM Työryhmämuistioita 2001:35) kilpailua edistävänä keinona mahdollisuutta vakuutuksenottajalle siirtää halutessaan työeläkevakuutus eläkelaitoksesta toiseen myös kalenterivuosineljänneksittäin. Tällöin tulisi kuitenkin noudattaa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa. Työryhmän ehdotuksen mukaan vakuutus ei kuitenkaan voisi siirtyä uudelleen vuoden sisällä edellisestä siirtymisestä tai vakuutuksen alkamisesta.
Lakisääteinen tapaturmavakuutus on työeläkevakuutuksen ohella keskeinen ansiosidonnainen sosiaalivakuutuksen muoto. Tapaturmavakuutusta myydään työnantajille usein samanaikaisesti työeläkevakuutuksen kanssa. Vakuutuksenottajat myös ottavat nämä vakuutukset usein samalla kerralla ja saman vakuutuksenmyyjän tarjouksen perusteella. Tämän vuoksi tapaturmavakuutusjärjestelmän piirissä selvitettiin, olisiko myös lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa tarkoituksenmukaista ja vakuutuksenottajan edun mukaista tehdä mahdolliseksi työeläkevakuutuksen kaltainen vakuutuksen siirtokäytäntö. Selvitystyön tuloksena katsottiin tarkoituksenmukaiseksi siirtyä neljännesvuosittaiseen siirtokäytäntöön myös lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa. Uuteen käytäntöön siirryttäessä on kuitenkin otettava huomioon, että lakisääteinen tapaturmavakuutus on vahinkovakuutusta ja vakuutusmaksujärjestelmiin liittyvät erityispiirteet.
Tämän vuoksi ehdotetaan tapaturmavakuutuslain 32 §:n 1 momentin muuttamista siten, että myös lakisääteinen tapaturmavakuutus olisi mahdollista siirtää vakuutuslaitoksesta toiseen neljännesvuosittain. Lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskeva vakuutussopimus tehtäisiin vastaisuudessakin jatkumaan vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja irtisano sitä päättymään. Kuten nykyisinkin vakuutuskautena olisi kalenterivuosi, paitsi jos kysymyksessä on kesken kalenterivuotta voimaan tuleva vakuutus. Tällöin ensimmäinen vakuutuskausi päättyisi vasta vakuutuksen alkamista seuraavan kalenterivuoden lopussa. Vakuutuksenottaja voisi irtisanoa vakuutuksen päättymään maalis-, kesä-, syys- tai joulukuun viimeisenä päivänä. Irtisanomisen olisi tapahduttava viimeistään kolme kalenterikuukautta ennen edellä mainittuja päättymispäiviä.
Lakisääteinen tapaturmavakuutus on vahinkovakuutusta. Tästä johtuen vakuutusmaksu määräytyy vakuutuskausittain ja vakuutusmaksujärjestelmästä riippuen siten, että vakuutuksenottajan oma vahinkotilasto vaikuttaa vakuutusmaksun määrään. Tältä osin lakisääteinen tapaturmavakuutus eroaa oleellisesti lakisääteisestä työeläkevakuutuksesta. Lakisääteinen tapaturmavakuutus perustuu rahastoivaan vakuutusperiaatteeseen ja on korvausmenon vaihtelusta johtuen joskus vakuutusmatemaattisesti vaikeasti arvioitaviin korvausvastuisiin johtavaa vakuutusliikettä. Vakuutuslaitoksesta toiseen siirtyvän vakuutuksen vakuutusmaksun määräämiseen tarvittavan riittävän tiedon saannin turvaamiseksi on perusteltua, että vakuutuslaitos saa mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaavan kuvan vakuutuksenottajan riskitasosta.
Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksu ja sen pohjana oleva vakuutuksenottajakohtainen korvaustilasto on luotettavimmin käytettävissä kalenterivuosittain. Tämä johtuu paitsi siitä, että vakuutuksenottajien tilikausirytmi on tavallisesti kalenterivuosittainen, myös siitä että vakuutuslaitosten korvausvastuun vakuutusmatemaattista arviointia varten tarvittavat tiedot ovat yleensä luotettavimmin käytettävissä juuri vakuutuslaitoksen oman kalenterivuositilinpäätöksen yhteydessä. Riskitason riittävän arvioinnin mahdollistamiseksi on huolehdittava vakuutusten tilastoaineiston kertymisen jatkuvuuden turvaamisesta ja vakuutuslaitoksen vaihtamiseen joskus liittyvien epäterveidenkin piirteiden ehkäisemisestä. Tämän vuoksi ehdotetaan, ettei vakuutusta kuitenkaan voisi irtisanoa päättyväksi kesken ensimmäistä vakuutuskautta.
Ensimmäisellä vakuutuskaudella tarkoitetaan paitsi uuden alkavan vakuutuksen, myös vakuutuslaitoksesta toiseen siirtyvän vakuutuksen ensimmäistä vakuutuskautta uudessa vakuutuslaitoksessa. Näin ollen vakuutuksenottajan korvaustilastot kertyisivät aina kuhunkin vakuutuslaitokseen vähintään yhden kalenterivuoden pituiselta ajalta. Tästä syystä esitys myös ohjaisi vakuutuksenottajan vakuutuskausirytmin ensimmäisen vakuutuskauden jälkeen kalenterivuosittaiseksi. Lakisääteistä tapaturmavakuutusta harjoittavat vakuutuslaitokset ovat tapaturmavakuutuslain 35 §:n 3 momentin mukaan pakollisesti erikoistariffoitavan vakuutuksen siirrossa velvollisia vakuutusta koskevien korvaustietojen luovuttamiseen vakuutuksen vastaanottavalle vakuutuslaitokselle. Ehdotettavalla lainmuutoksella pyritään osaltaan turvaamaan koko järjestelmän tasolla riskitason määräämistä koskevan tiedon saanti ja sen jatkuvuus.
Ehdotettu siirtomenettely koskisi vain 32 §:n 1 momentin mukaisia jatkuviksi tarkoitettuja vakuutuksia, joissa vakuutuskausi määräytyy kalenterivuoden mukaan. Sen sijaan se ei koskisi vakuutuksia, joiden voimassaolo määräytyy ajallisesti työn keston tai työkohteen mukaan.
Vakuutuksen päättyessä irtisanomisen johdosta kesken vakuutuskauden vakuutuksenottajalla on oikeus saada vakuutusmaksun palautusta siltä osin, kun vakuutuslaitoksen jo saamat vakuutusmaksut kohdistuvat kesken vakuutuskauden päättyvän vakuutuksen vielä jäljellä olevaan vakuutuskauteen. Palautettavassa vakuutusmaksussa voidaan ottaa tällöin huomioon erikseen ne erityiset liikekulut, joita luovuttavalle vakuutusyhtiölle on aiheutunut ko. vakuutuskauden alkamisesta.
Ehdotuksen mukaan vakuutus voisi päättyä nykyisestä poiketen kesken vakuutuskauden, joka päättyy kalenterivuoden lopussa. Sen vuoksi ehdotetaan tapaturmavakuutuslain 35 a §:ää muutettavaksi siten, että tasoitusvakuutusmaksun perimistä tai tilittämistä koskeva vuoden määräaika sidottaisiin vakuutuksen päättymiseen silloin, kun vakuutus on päättynyt kesken vakuutuskautta. Pykälässä säilytettäisiin päättyneitä erikoistariffoituja vakuutuksia koskeva pitempi määräaika.
Esityksen tarkoituksena on lisätä nykyisestä vakuutuslaitosten välistä taloudellista kilpailua sallimalla nykyistä vapaamman vakuutusten siirtokäytännön. Se helpottaa myös työnantajan sosiaalivakuutuksiin liittyvien velvoitteiden hoitoa yhdenmukaistamalla vakuutusten siirtokäytännön työeläkevakuutuksen kanssa.
Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun yhteydessä on kuultu Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT ry:tä, Palvelutyönantajat ry:tä, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:tä, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:tä, AKAVA ry:tä ja Tapaturmavakuutuslaitosten liittoa.
Lainmuutos ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä lokakuuta 2003. Siten lakisääteinen tapaturmavakuutus voitaisiin siirtää uuden järjestelmän mukaisesti kesken kalenterivuoden aikaisintaan 1 päivästä huhtikuuta 2004 alkaen.
Hallituksen käsityksen mukaan ehdotettu lainmuutos ei loukkaa perustuslaissa säädettyjä perusoikeuksia eikä muutenkaan ole perustuslain vastainen. Se voidaan siten käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
Lakiehdotukset
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain (608/1948) 32 §:n 1 momentti ja 35 a §, sellaisina kuin ne ovat laissa 483/2001, seuraavasti:
32 §Vakuutussopimus tehdään vakuutuskausittain jatkuvaksi. Vakuutuskautena on kalenterivuosi. Kesken vuotta voimaan tulevan vakuutuksen ensimmäinen vakuutuskausi päättyy kuitenkin vasta vakuutuksen alkamista seuraavan kalenterivuoden viimeisenä päivänä. Vakuutuksenottaja voi kirjallisesti irtisanoa vakuutussopimuksen päättymään maalis-, kesä-, syys- tai joulukuun viimeisenä päivänä, ei kuitenkaan ennen ensimmäisen vakuutuskauden päättymistä. Irtisanomisen on tapahduttava viimeistään kolme kalenterikuukautta ennen edellä mainittuja päättymispäiviä. Vakuutuksenottajan irtisanomisoikeudesta vakuutuskannan luovutuksen yhteydessä on kuitenkin voimassa, mitä siitä vakuutusyhtiölain 16 a luvun 12 §:n 1 momentissa säädetään.
35 a §
Vakuutuskauden vakuutusmaksun muodostavat ennakkovakuutusmaksu ja tasoitusvakuutusmaksu. Mitä 35 §:n 2 momentissa säädetään vakuutusmaksusta, koskee vastaavasti myös ennakkovakuutusmaksua. Vakuutuskauden ennakkovakuutusmaksu on suoritettava vakuutuslaitoksen määräämänä aikana. Jos vakuutuskauden lopullinen vakuutusmaksu ylittää tai alittaa perityn ennakkovakuutusmaksun määrän, vakuutuksenottajalta peritään tai hänelle palautetaan tasoitusvakuutusmaksuna lopullisen maksun ja ennakkomaksun erotus vakuutuslaitoksen määräämänä aikana. Tasoitusvakuutusmaksu on kuitenkin perittävä tai palautettava viimeistään vuoden kuluessa vakuutuskauden päättymisestä tai jos vakuutus on päättynyt kesken vakuutuskauden, vakuutuksen päättymisestä, jollei 37 §:n 2 momentista muuta johdu. Päättyneiden erikoistariffoitujen vakuutusten osalta tämä määräaika saa kuitenkin olla yhtä vuotta pidempi, jos siitä on vakuutuksenottajan kanssa sovittu, kuitenkin enintään kolme vuotta. Vakuutuslaitos voi vakuutusehdoissa määritellä määrän, jota pienempiä tasoitusvakuutusmaksuja ei peritä eikä palauteta. Tämä määrä saa olla enintään 8,41 euroa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .
Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2003
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre