Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdyskuntapalvelusta annettua lakia siten, että eräät yhdyskuntapalvelun käytännön toimeenpanossa havaitut ongelmat poistuisivat.

Lisäksi lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että muun kuin työn osuus yhdyskuntapalvelusta voisi olla nykyisen enintään viiden tunnin sijasta enintään kymmenen tuntia. Tämän osuuden sisältönä voisivat olla myös muut uusintarikollisuuden vähentämiseksi tarkoitetut palvelut ja ohjelmat kuin nykyiset päihteiden käytön vähentämistä tukevat toiminnat.

Yhdyskuntapalvelun suorittamista varten laadittavan palvelusuunnitelman sisältöä ehdotetaan laissa täsmennettäväksi. Lisäksi lakiin kirjattaisiin yhdyskuntapalveluun tuomitun velvollisuudet nykyistä selkeämmin. Erityisesti täsmentyisivät velvollisuus osallistua palvelusuunnitelman laatimiseen ja palvelun täytäntöönpanon vaatimiin tilaisuuksiin sekä kielto käyttää päihteitä palvelun suorittamisen aikana. Lakiin otettaisiin erilliset säännökset velvollisuuksien rikkomisesta ja törkeästä velvollisuuksien rikkomisesta. Niin ikään lakiin otettaisiin säännökset velvollisuuksien rikkomisen selvittämisestä, muun muassa päihtymystilan toteamisesta ja tuomitun velvollisuudesta suorittaa puhalluskoe.

Esityksen mukaan vankeudeksi voitaisiin muuntaa myös muu tuomittu yhdyskuntapalvelu kuin se, jonka ehtoja on törkeästi rikottu. Lakiin ehdotetaan lisäksi otettavaksi eräitä teknisluonteisia täsmennyksiä.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan noin kolmen kuukauden kuluttua sen hyväksymisestä ja vahvistamisesta.

---

Yhdyskuntapalvelun sisältö ja ajankohta

Yhdyskuntapalvelun sisältöä koskevat säännökset ovat yhdyskuntapalvelusta annetussa laissa (1055/1996) ja yhdyskuntapalvelusta annetussa asetuksessa (1259/1990). Lain 2 §:n mukaan yhdyskuntapalvelun toimeenpanosta vastaa kriminaalihuoltolaitos.

Yhdyskuntapalvelusta annetun lain 1 ja 3 §:n mukaan rikokseen syyllistynyt henkilö voidaan tuomita enintään kahdeksan kuukauden mittaisen ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun, jonka sisältönä on vähintään 20 ja enintään 200 tuntia valvonnan alaisena tehtävää säännöllistä, palkatonta työtä. Enintään viisi tuntia yhdyskuntapalvelurangaistuksesta voidaan kuitenkin suorittaa käyttämällä päihdeongelmien vähentämiseen tarkoitettuja palveluja kriminaalihuoltolaitoksen hyväksymällä tavalla. Epäonnistunut yhdyskuntapalvelu muunnetaan yleensä takaisin ehdottomaksi vankeudeksi.

Yhdyskuntapalvelussa tuomittu tekee palkatonta, yleishyödyllistä työtä vapaa-aikanaan. Työskentely tapahtuu kriminaalihuoltolaitoksen vahvistaman aikataulun mukaisesti. Palvelu ajoitetaan alkuperäisen vankeusrangaistuksen pituiselle ajanjaksolle siten, että palvelua on yleensä kaksi kertaa viikossa, kolmesta neljään tuntia kerrallaan. Kriminaalihuoltolaitos valvoo palvelun suorittamista. Rangaistuksen suorittamisen ajan tuomittu voi asua kotonaan sekä pitää koulutus- tai työpaikkansa.

Yhdyskuntapalvelusta annetun asetuksen 1 §:n mukaan yhdyskuntapalvelupaikan järjestäjänä voi olla julkisyhteisö tai julkisoikeudellinen yhdistys taikka muu voittoa tavoittelematon yhteisö tai säätiö. Kriminaalihuoltolaitos hyväksyy palvelupaikan järjestäjän samoin kuin määrää yksittäisen palvelupaikan. Palvelupaikkaa järjestettäessä pyritään siihen, että työtehtävät ovat tuomitulle sopivia. Yleensä palvelutehtävät ovat luonteeltaan avustavia. Kriminaalihuoltolaitoksen tehtävänä on parantaa palveluun tuomitun edellytyksiä suoriutua rangaistuksesta.

Päihdeongelmien vähentämiseen tähtäävällä toiminnalla on käytännössä tarkoitettu joko osallistumista A-klinikalla päihdeongelmien ja niiden hoitomahdollisuuksien kartoitukseen tai osallistumista Liikenneturvan liikenneturvallisuuskurssille. Vuonna 2000 näihin toimintoihin osallistui noin 17 % yhdyskuntapalvelua suorittaneista tuomituista. Kokemukset päihteiden käytön vähentämiseen liittyvien jaksojen käytöstä ovat myönteisiä.

Vuonna 2001 kriminaalihuoltolaitokselle tuli toimeenpantaviksi 3 556 yhdyskuntapalvelurangaistusta, joista aloitettiin 3 193. Näistä suoritettiin loppuun 2 711. Toimeenpanossa oli päivittäin keskimäärin 1 412 yhdyskuntapalvelurangaistusta.

Yhdyskuntapalvelusta annetun lain 5 §:n mukaan yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano on aloitettava viipymättä ja pääsääntöisesti palvelu on suoritettava loppuun vuoden kuluessa tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi tulosta.

Tuomitun suostumus ja soveltuvuus

Yhdyskuntapalvelusta annetun lain 4 §:n mukaan yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen edellytyksenä on, että rikoksentekijä on antanut suostumuksensa yhdyskuntapalvelun suorittamiseen ja että hänen voidaan olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta.

Yhdyskuntapalvelusta annetun asetuksen 2 §:n mukaan virallisen syyttäjän tulee pyytää kriminaalihuoltolaitosta selvittämään rikoksesta epäillyn henkilön soveltuvuus yhdyskuntapalveluun, jos odotettavissa olevan rangaistuksen pituus antaa mahdollisuuden tuomita yhdyskuntapalvelua vankeusrangaistuksen sijasta.

Yhdyskuntapalvelusta annetun asetuksen 3 §:n mukaan kriminaalihuoltolaitoksen on tutkiessaan rikoksesta epäillyn soveltuvuutta yhdyskuntapalveluun otettava huomioon hänen kykynsä ja halukkuutensa suoriutua palvelusta sekä hänen muut olosuhteensa. Samalla on selvitettävä mahdollisten tukitoimien tarve. Soveltuvuustutkinnan yhteydessä tutkittavalle on selostettava yhdyskuntapalvelun sisältö ja palvelun ehtojen rikkomisen seuraukset. Tämän jälkeen häneltä on tiedusteltava, antaako hän suostumuksensa rangaistuksen tuomitsemiseen yhdyskuntapalveluna. Suostumus merkitään soveltuvuusselvitykseen.

Soveltuvuusselvitys on asiantuntijalausunto, jossa kiinnitetään erityistä huomiota rikoksesta epäillyn päihteiden käyttöön, motivaatioon sekä hänen kykyynsä hoitaa asioitaan. Soveltuvuusselvityksen tekemistä varten epäilty kutsutaan haastatteluun. Lisäksi kriminaalihuoltolaitos hankkii selvityksen tekemiseksi tarpeellisia tietoja eri viranomaisilta. Tarkoituksena on kartoittaa rikoksesta epäillyn elämäntilanne sekä hänen motivoituneisuutensa yhdyskuntapalvelun suorittamiseen. Kriminaalihuoltolaitoksessa on ollut tavoitteena laatia yhtenäiset ja kattavat soveltuvuuden arvioinnin perusteet ja luoda käytännöt, joilla turvataan yhdenvertainen kohtelu, yhdyskuntapalveluun liitettävien tukitoimien oikea kohdentaminen, palvelusta suoriutumisen reaalinen arviointi sekä palvelupaikan tarkoituksenmukainen valinta.

Yhdyskuntapalvelun palvelupaikat ovat tavallisia työpaikkoja, joilta ei voida edellyttää ylimääräistä työvoimaresurssien suuntaamista palveluun tulevien tuomittujen tukemiseen tai valvomiseen taikka sitoutumista toimintaan vakavasti päihde- tai mielenterveysongelmaisten tuomittujen kanssa. Palvelupaikan tulee myös voida luottaa siihen, ettei sen toiminta vaarannu yhdyskuntapalvelun suorittajan toimien tai laiminlyöntien vuoksi. Näiden seikkojen vuoksi yhdyskuntapalveluun tuomituilla tulee olla riittävä työ- ja toimintakyky.

Vuonna 2001 syyttäjät pyysivät 8 972 soveltuvuusselvityksen tekemistä. Niitä tehtiin 6 347. Näistä myönteisiä oli 4 805 eli 76 prosenttia tehdyistä selvityksistä.

Palvelusuunnitelma ja tuomitun velvollisuudet

Yhdyskuntapalvelusta annetun lain 6 §: n 1 momentissa edellytetään, että kriminaalihuoltolaitos vahvistaa palvelusuunnitelman, joka sisältää yhdyskuntapalvelun yksityiskohtaisen aikataulun ja palvelun muut ehdot. Yhdyskuntapalvelusta annetun asetuksen 4 §:n mukaan kriminaalihuoltolaitos laatii yhteistyössä palvelupaikan kanssa palvelusuunnitelman. Yhdyskuntapalveluun tuomitulle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi palvelusuunnitelmaa laadittaessa. Palvelusuunnitelma tulee antaa tuomitulle tiedoksi kohtuullisessa ajassa ennen palvelun alkamista. Pätevästä syystä palvelusuunnitelmaa voidaan muuttaa.

Palvelusuunnitelmassa yhdyskuntapalvelua suorittavalle asetettavia tavanomaisia ehtoja ovat muun muassa velvollisuus saapua palvelupaikalle aikataulun mukaisena aikana, tehdä tunnollisesti ja annettujen ohjeiden mukaisesti palvelutehtävät sekä kielto käyttää päihdyttäviä aineita palvelun aikana.

Lain 7 §:n 1 momentissa edellytetään, että yhdyskuntapalveluun tuomittu noudattaa vahvistettua palvelusuunnitelmaa ja hänelle annettuja määräyksiä ja ohjeita sekä suorittaa tunnollisesti hänelle annetut tehtävät.

Palvelusuunnitelman rikkominen

Yhdyskuntapalvelusta annetun lain 7 §:n 2 momentin mukaan kriminaalihuoltolaitoksen on annettava suullinen tai kirjallinen huomautus palvelusuunnitelman tai muiden ehtojen vastaisesti toimineelle tuomitulle.

Lain 8 §:n mukaan törkeästä palveluehtojen rikkomisesta on kyse, jos tuomittu ei aloita yhdyskuntapalvelun suorittamista, jättää suorittamisen kesken tai muulla tavoin törkeästi rikkoo yhdyskuntapalvelun ehtoja. Näin ollen törkeänä palveluehtojen rikkomisena pidetään esimerkiksi perusteetonta poisjääntiä palvelusta tai päihtyneenä oloa palvelupaikalla. Törkeästä palveluehtojen rikkomisesta kriminaalihuoltolaitoksen on viipymättä ilmoitettava viralliselle syyttäjälle. Lisäksi kriminaalihuoltolaitoksen on kiellettävä yhdyskuntapalvelun aloittaminen tai määrättävä palvelun suorittaminen keskeytettäväksi. Virallinen syyttäjä arvioi, tulisiko yhdyskuntapalvelu muuntaa vankeudeksi. Jos muuntoperusteet ovat syyttäjän mukaan olemassa, hän tekee viipymättä asiaa koskevan vaatimuksen tuomioistuimelle. Tarvittaessa syyttäjä määrää asiassa tehtäväksi tutkinnan. Jos tuomioistuin katsoo palveluehtoja rikotun törkeästi, sen on muunnettava yhdyskuntapalvelun suorittamatta oleva osa vankeudeksi.

Yhdyskuntapalvelusta annetun asetuksen 6 §:n mukaan kriminaalihuoltolaitoksen on valvottava yhdyskuntapalvelun suorittamista käymällä palvelupaikalla ja pitämällä yhteyttä sekä palvelupaikan järjestäjään että palvelun suorittajaan. Asetuksen 7 §:n mukaan palvelun suorittajan on viipymättä ilmoitettava kriminaalihuoltolaitokselle, jos hänelle syntyy laillinen este saapua palvelupaikalle. Kriminaalihuoltoyhdistyksen tulee saattaa asia palvelupaikan yhdyshenkilön tietoon.

Vuonna 2001 muunnettiin alioikeuden päätöksellä 485 yhdyskuntapalvelua takaisin vankeusrangaistukseksi. Palvelun keskeyttämisen syynä oli useimmiten hallitsematon päihteiden käyttö.

Ruotsi

Ruotsissa kriminaalihuollon on tehtävä yhdyskuntapalveluun mahdollisesti tuomittavasta henkilöstä soveltuvuusarviointi. Silti tuomioistuin voi tuomita yhdyskuntapalveluun myös henkilön, josta soveltuvuusarviota ei ole tehty.

Yhdyskuntapalvelurangaistukseen tuomitseminen edellyttää syytetyn suostumusta. Hän voi antaa suostumuksensa oikeudenkäynnissä. Yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen jälkeen tuomitulla ei ole velvollisuutta ottaa itse yhteyttä kriminaalihuoltoon eikä osallistua palvelusuunnitelman laatimiseen.

Ruotsissa ei ole laintasoista säännöstä, jolla tuomittu velvoitettaisiin päihteettömyyteen yhdyskuntapalvelun aikana. Sen sijaan suojeluvalvontaa koskevissa määräyksissä todetaan, että tuomittu ei saa käyttää päihdyttäviä aineita yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon yhteydessä. Laissa ei ole säännöstä, jonka nojalla tuomittu voitaisiin velvoittaa antamaan virtsa- tai verinäyte, jollei kyse ole siitä, että yhdyskuntapalvelu on kytketty päihdehoitoon. Tällöin tilanteeseen soveltuvat hoitoa koskevat säännökset virtsa- tai verinäytteen antamisesta.

Ruotsissa yhdyskuntapalvelu sisältää palkatonta työtä. Seuraamukseen voidaan yhdistää määräys osallistua toimintaohjelmaan tai hoitoon.

Ruotsin lainsäädännössä ei ole perustetta sille, että voitaisiin muuntaa vankeudeksi muu kuin varsinaisesti käsiteltävänä oleva rangaistus.

Norja

Norjassa soveltuvuusselvityksen tekeminen ei ole yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen edellytys. Tältä osin säännöksiä muutettiin uuden rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain tullessa voimaan maaliskuussa 2002. Rikosprosessia koskevissa säännöksissä kuitenkin edellytetään, että henkilön tilannetta koskeva tutkinta on yleensä tehtävä, jos selvityksellä otaksutaan olevan merkitystä rangaistusta tai muita toimenpiteitä määrättäessä. Nykyisin kriminaalihuolto ei tee varsinaista soveltuvuusarviota vaan yleisen kuvauksen syytetystä. Tähän menettelytapaan on päädytty, koska halutaan korostaa sitä, että yhdyskuntapalvelun kohderyhmään kuuluvat henkilöt arvioi tuomioistuin eikä henkilöitä etukäteen suljeta yhdyskuntapalvelun ulkopuolelle.

Norjassa yhdyskuntapalveluun tuomitseminen edellyttää syytetyn suostumusta. Kun yhdyskuntapalvelutuomio on annettu, poliisi kutsuu tuomitun toimeenpanoon. Tämä tapahtuu läheisessä yhteistyössä kriminaalihuollon kanssa. Tuomittu osallistuu toimeenpanosuunnitelman laatimiseen.

Yhdyskuntapalvelun suorittamisen aikana tuomittu ei saa olla minkään päihteen vaikutuksen alaisena. Tämän lisäksi kriminaalihuolto voi asettaa yhdyskuntapalvelun suorittamisen ehdoksi täydellisen päihteiden käytön kiellon. Kriminaalihuollolla on toimivaltuudet valvoa tuomitun päihteiden käyttöä sekä tarvittaessa puuttua siihen.

Norjassa yhdyskuntapalvelu voi koostua yhteiskunnalle hyödyllisestä palvelusta, toimintaohjelmiin osallistumisesta, yksilöllisistä keskusteluista, hoidosta sekä sovittelutoimenpiteistä.

Norjassa yhdyskuntapalvelua käytetään ehdollisten vankeusrangaistusten sijasta tai enintään vuoden pituisen ehdottoman vankeusrangaistuksen vaihtoehtona. Jos tuomittu edelleen varoituksen saamisen ja uusien ehtojen asettamisen jälkeen rikkoo yhdyskuntapalvelun ehtoja, kriminaalihuolto voi viedä asian tuomioistuimen käsiteltäväksi ja esittää, että vaihtoehtoinen rangaistus pannaan täytäntöön kokonaan tai osittain. Jos tuomittu on syyllistynyt uusiin rikoksiin, asia lähetetään syyttäjälle, joka harkitsee, viedäänkö asia edelleen alioikeuden käsiteltäväksi.

Tanska

Tanskan rikoslainsäädännön mukaan tuomioistuin voi määrätä ehdollisen vankeusrangaistuksen ehdoksi yhdyskuntapalvelua, jos ehdollista vankeusrangaistusta ei pidetä sellaisenaan riittävänä ja jos syytetyn katsotaan sopivan yhdyskuntapalveluun. Soveltuvuusarvioinnin yhteydessä varmistutaan siitä, että syytetty saa riittävän tiedon yhdyskuntapalvelun säännöistä ja ehdoista. Tanskassa ei ole edellytetty syytetyn suostumusta yhdyskuntapalvelun suorittamiseen vuoden 1992 jälkeen, jolloin yhdyskuntapalvelusta tehtiin pysyvä rangaistusmuoto. Jos rikoksesta epäilty ilmoittaa, ettei hän halua suorittaa yhdyskuntapalvelua, hänen todetaan olevan soveltumaton yhdyskuntapalveluun. Tanskassa ei myöskään edellytetä, että tuomittu olisi oma-aloitteinen yhdyskuntapalvelun toimeenpanossa.

Laissa ei ole suoraan todettu, että tuomitulla on velvollisuus myötävaikuttaa palvelusuunnitelman laatimiseen. Toisaalta, jos tuomittu ei toimi yhteistyössä yhdyskuntapalvelun suorittamiseksi, kyseessä on ehtojen rikkominen, josta tehdään ilmoitus tuomioistuimelle.

Tanskan lainsäädännössä ei ole säännöksiä siitä, että yhdyskuntapalveluun tuomitun on pitäydyttävä alkoholin tai muun päihdyttävän aineen käytöstä yhdyskuntapalvelun suorittamisen aikana. Laissa ei ole myöskään säännöksiä siitä, millä menetelmillä mahdollinen päihteiden käyttö palvelun aikana voidaan todeta. Tuomioistuin voi rangaistusta määrätessään kuitenkin määrätä päihteiden väärinkäyttöä koskevan hoidon ehtoja.

Yhdyskuntapalvelu voi Tanskassa sisältää ainoastaan palkatonta työtä, ei esimerkiksi velvollisuutta osallistua uusintarikollisuuteen vaikuttamiseen tähtääviin toimintaohjelmiin.

Tanskan yhdyskuntapalvelua koskevissa säännöksissä lähdetään siitä, että tuomioistuin voi muuntaa vankeudeksi vain sen yhdyskuntapalvelun, jonka ehtoja tuomittu on rikkonut. Kriminaalihuollon tulee yrittää toimeenpanna mahdollinen toinen yhdyskuntapalvelu ehtojen mukaisesti.

Islanti

Islannissa rikoksentekijä voidaan enintään kuuden kuukauden mittaisen ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta määrätä suorittamaan yhdyskuntapalvelua. Tuomitun tulee ennen vankeusrangaistuksen suorittamisen aloittamista hakea kriminaalihuoltoviranomaisilta päätöstä, että vankeuden sijasta hän voisi suorittaa yhdyskuntapalvelua. Kriminaalihuoltoviranomaiset tutkivat, täyttääkö tuomittu yhdyskuntapalvelun suorittamisen edellytykset. Tuomitun hakemus tulkitaan suostumukseksi suorittaa yhdyskuntapalvelu. Ennen hakemuksen ratkaisua tuomittua haastatellaan ja hänelle selvitetään muun muassa yhdyskuntapalvelun sisältö.

Islannissa kriminaalihuolto kehottaa yhdyskuntapalveluun tuomittua ottamaan välittömästi yhteyttä kriminaalihuoltoon. Kriminaalihuolto laatii palvelusuunnitelman. Käytännössä laadinnassa pyritään lopputulokseen, joka tyydyttää paitsi viranomaisia myös tuomittua.

Islannissa tuomittu ei saa käyttää päihdyttäviä aineita yhdyskuntapalvelun suorittamisen aikana. Päihteiden käytön toteamiseen sovelletaan yleisiä todistelu- ja näyttömenetelmiä. Erityistä yhdyskuntapalveluun liittyvää valtuutusta veri- tai virtsanäytteen ottamiseen ei ole.

Islannissa yhdyskuntapalvelun on mahdollista sisältää vain palkatonta työtä eikä esimerkiksi uusintarikollisuuteen vaikuttamiseen tähtääviä toimintaohjelmia.

Tuomioistuin ei määrää tuomittua yhdyskuntapalveluun, vaan ratkaisun tekee kriminaalihuolto tuomitun hakemuksesta. Jos tuomittu on rikkonut yhdyskuntapalvelun ehtoja, kriminaalihuoltoviranomaiset ovat toimivaltaisia ratkaisemaan, voiko tuomittu edelleen suorittaa yhdyskuntapalvelua vai suorittaako hän lopun rangaistuksestaan vankeutena. Jos kriminaalihuoltoviranomaiset toteavat, että ehtojen rikkominen johtaa vankeuden suorittamiseen, ratkaisu koskee myös muuta täytäntöönpanokelpoista yhdyskuntapalvelua kuin sitä, jonka ehdot rikottiin.

Toimintaohjelmien ja päihdehuoltopalvelujen osuus yhdyskuntapalvelussa

Enintään viisi tuntia yhdyskuntapalvelurangaistuksesta voidaan suorittaa käyttämällä päihdeongelmien vähentämiseen tarkoitettuja palveluja kriminaalihuoltolaitoksen hyväksymällä tavalla. Tätä muun kuin palkattoman työn osuutta on yleisesti pidetty pienenä jakson tavoitteiden kannalta.

Koska suurin osa yhdyskuntapalveluun tuomituista on saanut rangaistuksensa törkeästä rattijuopumuksesta, myös tarve päihdeongelmien vähentämiseen on ilmeinen. Ongelmalliseksi on osoittautunut käytettävissä olevan tuntimäärän vähäisyys. Liikenneturvajaksolla koulutuksellisesti tarpeellisten asioiden määrä ja käytettävissä oleva koulutusaika ovat epäsuhteessa. Tästä johtuva asioiden käsittelyn kiirehtiminen hankaloittanee asioiden omaksumista. Toisaalta päihdeongelman vähentämiseen tarkoitettu vähäinen tuntimäärä pakottaa valitsemaan joko käynnit A-klinikalla tai liikenneturvajakson. Ainakin pitkissä yhdyskuntapalveluissa voisi olla järkevää toteuttaa molemmat toimintavaihtoehdot.

Ongelmallisena on pidetty myös sitä, että laissa on rajattu uusintarikollisuuteen vaikuttamisen toimintamuodot vain päihdeongelmien vähentämiseen. Kriminaalihuoltolaitoksessa on käynnissä väkivaltarikoksista tuomittujen henkilöiden kanssa tehtävää työtä koskevan toimintaohjelman valmistelu. Kuitenkaan nykyisen yhdyskuntapalvelua koskevan lainsäädännön mukaan yhdyskuntapalvelun osaksi ei voida ottaa tuomitun osallistumista muuhun kuin päihteiden käytön vähentämiseen tähtäävään toimintaohjelmaan.

Soveltuvuusselvitys yhdyskuntapalvelun tuomitsemisen perustana

Tuomioistuin voi tuomita yhdyskuntapalveluun ilman soveltuvuusselvitystäkin. Tuomioistuin voi myös päätyä tuomitun yhdyskuntapalveluun soveltuvuuden arvioinnissa erilaiseen lopputulokseen kuin kriminaalihuoltolaitos soveltuvuusselvityksessä. Käytännössä näin ei useinkaan tapahdu, vaan tuomioistuimet nojautuvat ratkaisuissaan kriminaalihuoltolaitoksen tekemään soveltuvuusselvitykseen.

Rikoksesta epäillyn yhdyskuntapalveluun soveltuvuuden huolellisella selvittämisellä on keskeinen merkitys koko yhdyskuntapalveluseuraamukselle. Palvelupaikkaverkoston säilyttämisen ja laajentamisen kannalta on tärkeää, että yhdyskuntapalveluun tuomituilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua palvelusta moitteettomasti.

Sitä, että kriminaalihuoltolaitoksen laatima soveltuvuusselvitys ei ole yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen muodollinen edellytys, ei ole nykyjärjestelmässä tarvetta muuttaa. Sen sijaan soveltuvuusselvityksen merkityksen kannalta voidaan pitää puutteena sitä, että soveltuvuusselvitystä koskevia säännöksiä ei ole lain tasolla.

Palvelusuunnitelman sisältö sekä tuomitun velvollisuudet ja niiden rikkominen

Palvelusuunnitelmaan kirjataan yhdyskuntapalvelun suorittamisen aikataulu sekä palvelun muut ehdot. Sillä, miten tuomitun edellytetään toimivan palvelun aikana, on palvelun asianmukaisen suorittamisen kannalta keskeinen merkitys. Tuomitun oikeusturvan kannalta on ongelmallista, että laissa on vain suppeasti kuvattu palvelusuunnitelman sisältöä. Niin ikään tuomitun velvollisuuksia koskevat säännökset ovat puutteelliset, sillä ne eivät täytä perustuslain vaatimuksia keskeisten velvollisuuksien säätämisestä laissa. Esimerkkinä todettakoon, että laissa ei ole säännöstä päihteettömyysvelvoitteesta.

Laissa ei ole säännöksiä siitä, miten epäillyt palvelusuunnitelman ja yhdyskuntapalvelun muiden ehtojen rikkomiset tutkitaan ja kirjataan. Laissa ei ole myöskään säännöstä yhdyskuntapalvelua suorittavan henkilön kuulemisesta näissä tilanteissa. Tällaiset säännökset ovat tarpeellisia, jotta ongelmatilanteissa asioiden käsittely olisi mahdollisimman yhdenmukaista ja riittävän perusteellista.

Päihteettömyyden valvonta

Yhdyskuntapalvelusta annettu laki ei sisällä säännöksiä tuomitun päihteiden käytön valvonnasta eikä kriminaalihuoltolaitoksen virkamiesten oikeuksista ja velvollisuuksista todettaessa tuomitun päihteiden käyttö. Alkoholin tai huumausaineiden käyttö palvelun aikana on selkeä yhdyskuntapalveluun soveltumattomuuden osoitus. Se, että päihteiden käytön osoittamista koskevat säännökset puuttuvat laista, saattaa murentaa palvelupaikkojen luottamusta yhdyskuntapalvelujärjestelmän toimimiseen, jos palvelupaikalla havaitaan, ettei ole olemassa keinoja asianmukaisesti todeta yhdyskuntapalvelua suorittavan päihteiden käyttöä. Erityisesti huumausaineiden käytön havaitseminen ja siitä näytön saaminen on hankalaa. Huumausaineiden käyttö tai niiden vaikutuksen alaisena oleminen palvelupaikalla on erityisen ongelmallista, koska huumausaineiden käyttö on rikos. Käytännössä syyttäjä tai tuomioistuin ei ole aina pitänyt kriminaalihuoltolaitoksen selvitystä tai pelkästään aistihavaintoihin perustuvaa näkemystä riittävänä näyttönä. Niin ikään luotettavien päihdetestausmenetelmien puuttuminen voi vaarantaa yhdyskuntapalvelua suorittavan, päihtymyksestä epäillyn henkilön oikeusturvan toteutumisen, koska hänellä ei ole keinoja osoittaa, että hän ei ole päihteiden vaikutuksen alainen tai että hänen tilansa johtuu lääkärin määräämistä lääkkeistä.

Yhdyskuntapalvelua suorittavan henkilön päihteiden käyttö on yleisin yhdyskuntapalvelun vankeusrangaistukseksi muuntamisen syy. Yhdyskuntapalvelua suorittavien päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat näkyvät selvästi sekä palvelupaikoilla että kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistoissa. Päihteiden käytön osoittamisen ja siihen puuttumisen keinoista sekä osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista on oltava laissa selkeät säännökset.

Useiden yhdyskuntapalveluiden muuntaminen vankeudeksi

Yhdyskuntapalvelusta annetusta laista ei ilmene, voiko tuomioistuin yhdyskuntapalvelun ehtojen rikkomistapauksissa muuntaa vankeudeksi myös sellaisen yhdyskuntapalvelun, jonka suorittaminen ei ole vielä alkanut. Tuomioistuimet ovat tulkinneet lakia eri tavoin. Kun tuomittu on rikkonut suoritettavana olevan yhdyskuntapalvelun ehtoja törkeästi, on hyvät perusteet olettaa, ettei hän suoriudu myöskään sellaisesta yhdyskuntapalvelusta, joka ei ole vielä täytäntöönpantavana.

Esityksen tavoitteena on poistaa eräitä yhdyskuntapalvelun käytännön toimeenpanossa havaittuja ongelmia. Lisäksi tavoitteena on tehdä eräitä perustuslain edellyttämiä täsmennyksiä lakiin.

Uusintarikollisuuden vähentämiseksi tarkoitettujen palveluiden ja toimintaohjelmien osuutta on pidetty liian lyhyenä ja vaihtoehdoiltaan suppeana. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi muutos, jonka perusteella muun kuin palkattoman työn osuus yhdyskuntapalvelusta voisi olla enintään kymmenen tuntia ja toimintaohjelmamahdollisuus laajennettaisiin koskemaan muitakin kuin päihdehuollollisia toimintaohjelmia.

Yhdyskuntapalvelusta annetussa laissa ei ole mainintaa kriminaalihuoltolaitoksen tekemästä soveltuvuusselvityksestä, jonka avulla tuomioistuin arvioi syytetyn edellytyksiä suoriutua yhdyskuntapalvelusta. Tuomioistuin voi tuomita syytetyn yhdyskuntapalveluun ilman soveltuvuusselvitystäkin. Lakiin ehdotetaan kuitenkin otettavaksi maininta soveltuvuusselvityksestä, jotta sen keskeinen merkitys suoriutumisedellytysten harkinnassa korostuisi.

Lakiin ehdotetaan tehtäväksi syytetyn yhdyskuntapalveluun suostumista koskeva täsmennys, jonka mukaan syytetyn tulee antaa suostumuksensa jo yhdyskuntapalveluun tuomitsemiseen eikä vasta yhdyskuntapalvelun suorittamiseen.

Palvelusuunnitelma on keskeinen yhdyskuntapalvelun käytännön suorittamista ohjaava asiakirja. Lakiin ehdotetaan tehtäviksi palvelusuunnitelman sisältöä koskevat täsmennykset siten, että palvelusuunnitelman määriteltäisiin sisältävän yhdyskuntapalvelun palvelutehtävät ja palvelun päättymispäivän sekä palvelun suorittamista koskevat tarpeelliset ehdot.

Lakiin ehdotetaan otettaviksi yksityiskohtaiset säännökset tuomitun velvollisuuksista. Näitä velvollisuuksia olisivat velvollisuus osallistua palvelusuunnitelman laatimiseen ja palvelun täytäntöönpanon vaatimiin tilaisuuksiin, velvollisuus noudattaa vahvistettua palvelusuunnitelmaa ja palvelun aikataulua, velvollisuus suorittaa tunnollisesti annetut tehtävät sekä velvollisuus pidättäytyä päihteiden käytöstä palvelun aikana.

Laissa ei ole säännöksiä siitä, miten yhdyskuntapalvelua suorittavan henkilön päihteettömyyttä valvotaan. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi päihteettömyyden valvontaa koskeva säännös, jonka mukaan ulkonaisista merkeistä päätellen ilmeistä päihtymystilaa koskevat havainnot tulee kirjata asianmukaisesti. Lisäksi tuomittu voidaan velvoittaa suorittamaan puhalluskoe, jos päihtymystilan epäillään johtuvan alkoholista.

Lakiin ehdotetaan otettaviksi aikaisempaa täsmällisemmät säännökset siitä, milloin tuomitun voidaan katsoa rikkoneen velvollisuuksiaan, ja rikkomisen seuraamuksista. Lakiin ehdotetaan myös säännöksiä velvollisuuksien rikkomisen selvittämismenettelystä. Rikkomista selvitettäessä olisi muun muassa tuomittua kuultava. Lisäksi lakiin ehdotetaan oikeuskäytännön yhtenäisyyden turvaamiseksi otettavaksi nimenomainen säännös siitä, että tuomioistuin voi muuntaa vankeudeksi myös sellaisen yhdyskuntapalvelun, jonka täytäntöönpano ei ole vielä alkanut.

Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia eikä organisatorisia vaikutuksia.

Esityksellä on kriminaalihuoltolaitoksen henkilöstön tehtäväkokonaisuuteen liittyviä vaikutuksia, sillä ehdotetut päihdevalvontaa ja tuomitun velvollisuuksien rikkomisen selvittämistä koskevat säännökset lisäävät kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistojen virkamiesten työmäärää jonkin verran. Työmäärää lisäävä vaikutus voi olla myös yhdyskuntapalvelun muun kuin palkattoman työn osuuden lisäämisellä ja laajentamisella. Päihdevalvonnallisten toimenpiteiden käyttöönotto edellyttää kriminaalihuoltolaitoksen virkamiesten kouluttamista toteamaan päihtymystila asianmukaisesti.

Päihteettömyyden valvonnan voidaan otaksua jonkin verran tiukentuvan nykyisestä. Tämä johtanee vähäiseen yhdyskuntapalvelurangaistusten vankeudeksi muuntamisen lisääntymiseen. Samansisältöinen vaikutus lienee sillä, että tapauksissa, joissa palveluehtoja on rikottu, tuomioistuin voi muuntaa vankeudeksi myös sellaisen yhdyskuntapalvelun, jonka täytäntöönpano ei ole vielä alkanut. Esityksellä ei kuitenkaan voida olettaa olevan merkittäviä vaikutuksia rikollisuuteen.

Esitys on valmisteltu oikeusministeriössä virkatyönä. Valmistelu on tapahtunut tiiviissä yhteistyössä kriminaalihuoltolaitoksen kanssa.

Esitysluonnoksesta pyydettiin lausunnot eräiltä kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistoilta, syyttäjävirastoilta ja käräjäoikeuksilta sekä valtakunnansyyttäjänvirastolta ja rikosseuraamusviraston oikeudelliselta yksiköltä. Lausunnonantajat pitivät ehdotettuja muutoksia perusteltuina ja nykyistä yhdyskuntapalvelujärjestelmää parantavina. Lisäksi lausunnonantajat tekivät eräitä perusteltuja parannusehdotuksia, jotka on valmistelutyössä otettu huomioon.

1 §. Yhdyskuntapalvelu. Pykälässä säädetään yhdyskuntapalvelun sisällöstä. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhdyskuntapalvelurangaistuksen muu sisältö kuin palkattoman työn tekeminen voisi olla nykyistä laajempaa paitsi ajallisesti myös sisällöllisesti.

Nykyisen järjestelmän mukaan yhdyskuntapalvelun muu kuin työnteko-osuus voi kestää enintään viisi tuntia. Määrää ehdotetaan lisättäväksi kymmeneen tuntiin. Toimintaohjelmaan osallistumistuntien määrä suhteutettaisiin joustavasti tuomitun tarpeisiin sekä yhdyskuntapalvelutuntien määrään. Näin ollen kymmenen tuntia ei olisi itsestään selvä toimintaohjelmaan osallistumisen aika vaan sen yläraja. Kymmenen tunnin osuus voidaan toteuttaa joko yhtäjaksoisena tai useassa eri jaksossa.

Niin ikään ehdotetaan, että yhdyskuntapalvelun suorittaminen muuna kuin työntekona voisi tapahtua paitsi käyttämällä päihdeongelmien vähentämiseen tarkoitettuja palveluita myös osallistumalla uusintarikollisuuden vähentämistä tukeviin toimintaohjelmiin. Rikosseuraamusalalla sekä kriminaalihuollossa että vankeinhoidossa on viime vuosina otettu käyttöön useita tuomitun ja vangin selviytymisedellytyksien parantamiseen sekä uusintarikollisuuden vähentämiseen tähtääviä toimintaohjelmia. Kriminaalihuoltolaitoksessa on valmisteltu väkivaltarikoksista tuomittujen henkilöiden kanssa tehtävässä työssä käytettävää toimintaohjelmaa. Niin ikään on kehitteillä liikennejuopumukseen toistuvasti syyllistyneiden hoitoon motivoimiseen tähtäävä ohjelma. Kriminaalihuoltolaitoksessa on valmius muutoinkin valmistella, kehittää ja ottaa käyttöön erilaisia tuomitun uusintarikollisuuden vähentämiseen tähtääviä toimintaohjelmia. Esimerkkeinä tällaisista toimintaohjelmista mainittakoon Tyynelän kehittämiskeskuksen ja kolmen vankilan yhteistyönä laatima antiriippuvuuksista informoiva ryhmätoiminta sekä parityöskentelynä toteutettava päihdehaastattelu, jolla pyritään vaikuttamaan siihen, että haastateltava tunnistaa päihdeongelmiaan ja ryhtyy niitä hoitamaan. Kriminaalihuoltolaitoksessa on toimintaohjelmista käytetty myös nimitystä ”työskentelyohjelma”. Pykälään ehdotetaan yhdenmukaisuuden vuoksi otettavaksi vankeinhoidossa jo vakiintunut käsite ”toimintaohjelma”.

4 §. Suostumus ja soveltuvuus.Pykälä koskee yhdyskuntapalveluun tuomittavan henkilön suostumusta ja soveltuvuutta yhdyskuntapalvelurangaistuksen suorittamiseen.

Säännökseen ehdotetaan lisättäväksi nimenomainen säännös siitä, että rikoksesta epäillyn soveltuminen yhdyskuntapalvelun suorittamiseen todettaisiin yhdyskuntapalvelusta annetun asetuksen 3 §:n mukaisen kriminaalihuoltolaitoksen laatiman soveltuvuusselvityksen avulla.

Yhdyskuntapalvelusta annetun asetuksen 3 §:n 1 momentin mukaan soveltuvuusselvitystä laatiessaan kriminaalihuoltolaitoksen tulee ottaa huomioon rikoksesta epäillyn kyky ja halukkuus suoriutua palvelusta sekä epäillyn muut olosuhteet. Samalla selvitetään epäillyn mahdollisten tukitoimien tarve. Näiden seikkojen avulla kriminaalihuoltolaitos arvioi ja lausuu, onko rikoksesta epäillyllä valmiudet suoriutua yhdyskuntapalvelun edellyttämistä velvoitteistaan. Soveltuvuusarvioinnissa pyritään antamaan mahdollisimman todenmukainen kuva rikoksesta epäillyn mahdollisuuksista suorittaa yhdyskuntapalvelurangaistus asianmukaisesti. Yhdyskuntapalvelurangaistuksen uskottavuuden ja palvelupaikkojen säilymisen kannalta on tärkeää, ettei yhdyskuntapalveluun tuomita niitä, joilla ei ole tosiasiallisia edellytyksiä onnistua yhdyskuntapalvelun suorittamisessa.

Soveltuvuusselvityksen tekemistä pyytää syyttäjä. Soveltuvuusselvitystä ei ole säädetty yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen edellytykseksi. Tuomioistuin voi siis ottaa kantaa syytetyn soveltuvuuteen ilman kriminaalihuoltolaitoksen lausuntoakin. Kaikissa tapauksissa tuomioistuin kuitenkin arvioi yhdyskuntapalveluun soveltuvuuden. Käytännössä tuomioistuinten ja kriminaalihuoltolaitoksen käsitykset tuomittujen soveltuvuudesta ovat pääosin olleet yhteneväiset. Yhdyskuntapalvelurangaistuksia on tuomittu myös ilman kriminaalihuoltolaitoksen soveltuvuuslausuntoa. Osin tähän on ollut syynä se, että soveltuvuusselvityksen odottaminen on saattanut merkitä rikosasian tuomioistuinkäsittelyn viivästymistä. Tapauksissa, joissa kriminaalihuoltolaitokselta ei ole pyydetty soveltuvuusarviota, tuomittu ei useinkaan saa yksityiskohtaista tietoa yhdyskuntapalvelurangaistuksesta eikä siitä, millaista palveluehtoihin sitoutumista häneltä edellytetään. Tämä saattaa heikentää rangaistuksen suorittamisen edellytyksiä. Se, että lakiin kirjattaisiin maininta soveltuvuuden toteamisesta soveltuvuusselvityksen avulla, lisännee syyttäjien ja tuomioistuinten soveltuvuusselvitysten hankintaa.

Lisäksi pykälään ehdotetaan täsmennystä, jonka mukaan rikoksentekijän tulee antaa suostumuksensa jo yhdyskuntapalveluun tuomitsemiseen eikä vasta sen suorittamiseen.

5 §. Täytäntöönpanon ajankohta.Pykälä koskee yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon ajankohtaa. Lähtökohtana on se, että täytäntöönpano on aloitettava viipymättä ja rangaistus on suoritettava loppuun vuoden kuluessa tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisesta. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi täsmennys, jonka perusteella tästä vuoden enimmäisajasta voitaisiin pykälässä säädetyissä tapauksissa poiketa paitsi palvelun oltua keskeytyneenä myös palvelun aloittamisen oltua kiellettynä. Kyse on siis vielä aloittamattomista yhdyskuntapalveluista.

6 §. Palvelussuunnitelma. Pykälä sisältää säännökset palvelusuunnitelmasta. Palvelusuunnitelman sisältöä koskevia laintasoisia säännöksiä ehdotetaan täsmennettäviksi. Tavoitteena on lain tasolla nykyistä selkeämmin määritellä, mitä palvelusuunnitelma sisältää. Palvelusuunnitelma on yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon kannalta keskeinen asiakirja, josta selviävät palvelun pääasiallinen sisältö ja ehdot. Suunnitelman vahvistaa kriminaalihuoltolaitos. Suunnitelma annetaan tiedoksi tuomitulle. Palvelusuunnitelman keskeinen sisältö muodostuisi palvelutehtävistä, palvelun päättymispäivästä sekä palveluehdoista.

Palvelutehtävillä tarkoitetaan niitä työtehtäviä, joihin tuomitulla on palvelupaikassa velvollisuus. Palvelutehtävissä määriteltäisiin yksilölliset eli juuri kyseisen tuomitun juuri kyseisessä palvelupaikassa olevat tehtävät. Tämä tehtävien määrittely ei olisi palvelusuunnitelmassa kovin yksityiskohtaista, koska työtehtävien yksityiskohdissa voi tapahtua muutoksia, joista ei ole tarkoituksenmukaista tehdä muutosta palvelusuunnitelman palvelutehtäväosaan. Palvelusuunnitelmassa tehtävät määriteltäisiin esimerkiksi toteamalla, että sairaalassa yhdyskuntapalvelua suorittavan tuomitun tehtävänä ovat sairaalan kiinteistöjen siivoustyöt. Usein palvelutehtävät on muotoiltu palvelupaikan jonkun työntekijän avustamiseksi. Erikseen määriteltyjen palvelutehtävien lisäksi palvelusuunnitelmaan saatetaan kirjata yleispiirteinen toteamus, että tuomitun velvollisuutena on tehdä muut palvelupaikan osoittamat tehtävät. Työtehtävät määriteltäisiin kuitenkin siten, että tuomittu olisi selvillä siitä, mitä hän on velvollinen palvelupaikalla tekemään.

Palvelun päättymispäivällä tarkoitetaan ennalta ilmoitettavaa kalenteripäivää, jona yhdyskuntapalvelun tulee olla suoritettu loppuun. Lain 5 §:n 1 momentin mukaan yhdyskuntapalvelu on yleensä suoritettava loppuun vuoden kuluessa tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisesta. Jos palvelun päättymispäivässä tapahtuisi muutos, tämä kirjattaisiin palvelusuunnitelmaan. Yleensä palvelusuunnitelma sisältäisi myös palvelun aloittamispäivän. Koska suunnitelma on tehtävä hyvissä ajoin ennen palvelun aloittamista, kaikissa tapauksissa ei vielä silloin tiedetä palvelun aloittamisen tarkkaa päivämäärää. Tämä voi johtua esimerkiksi tuomitun sairaudesta tai siitä, että tuomittu suorittaa edellistä yhdyskuntapalvelua. Kriminaalihuoltolaitos laatisi palvelusta erikseen tarkan aikataulun, joka sisältäisi myös yhdyskuntapalvelun aloittamispäivän.

Palveluehdot sisältäisivät määräykset siitä, miten tuomitun tulee käyttäytyä palvelupaikalla, sekä muut velvollisuudet. Kuten palvelutehtävät myös palveluehdot voisivat sisältää kaikille yhteisiä sekä yksittäiselle tuomitulle tarkoitettuja erityisiä velvollisuuksia ja määräyksiä. Yleisiä ehtoja olisivat esimerkiksi velvollisuus saapua palveluun sovittuina aikoina sekä velvollisuus pidättäytyä päihdyttävien aineiden käytöstä yhdyskuntapalvelutehtävien suorittamisen aikana. Tuomitulle asetettaisiin myös velvollisuus ilmoittaa kriminaalihuoltolaitokselle, jos hän on estynyt saapumasta palvelupaikalle. Lisäksi palveluehtona voisi tulla kyseeseen kielto käyttää palvelun aikana omaa matkapuhelinta tai hoitaa omia asioita. Tiettyihin palvelutehtäviin saattaa liittyä vaitiolovelvollisuus asioista, joita tuomittu työtä tehdessään saa tietoonsa. Se, että tuomittu saa palveluehdot asianmukaisesti tietoonsa, on välttämätöntä, koska ehtojen rikkomisesta voi seurata jopa yhdyskuntapalvelun muuntaminen vankeusrangaistukseksi.

7 §. Tuomitun velvollisuudet. Pykälä koskisi yhdyskuntapalveluun tuomitun henkilön rangaistuksen suorittamiseen liittyviä velvollisuuksia. Pykälän 1 momentiksi ehdotetaan otettavaksi uusi säännös siitä, että yhdyskuntapalveluun tuomitulla on velvollisuus osallistua palvelusuunnitelman laatimiseen. Lisäksi hänen edellytettäisiin osallistuvan yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon vaatimiin tilaisuuksiin.

Palvelusuunnitelma koostuisi siis palvelutehtävistä, palvelun päättymispäivästä sekä palveluehdoista. Palvelutehtävien ja palveluehtojen määrittäminen on toimenpide, jossa tuomitun olisi tärkeää olla läsnä. Onhan ennen kaikkea tuomitun edun mukaista se, että hän tietää tarkasti velvollisuutensa ja siten pystyy suorittamaan yhdyskuntapalvelun asianmukaisesti. Tuomitulle on myös tärkeää yhdyskuntapalvelun valmistelun sekä itse täytäntöönpanon aikana tietää, milloin täytäntöönpano päättyy. Näin ollen kaikki palvelusuunnitelman osat ovat luonteeltaan sellaisia, että tuomitun myötävaikutus jo suunnitelman laadintavaiheessa edesauttaa yhdyskuntapalvelun asianmukaista suorittamista.

Käytännössä palvelusuunnitelman laatiminen yleensä tarkoittaisi osallistumista kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistossa tai palvelupaikalla pidettävään tilaisuuteen, jossa tuomittu, palvelupaikan edustaja sekä kriminaalihuoltolaitoksen virkamies käsittelevät suunnitteilla olevan yhdyskuntapalvelun tehtäviä, tarkkaa aikataulua sekä muita käytännön järjestelyjä. Osin palvelusuunnitelmaa voitaisiin tapaamisten välillä tai niiden jälkeen kehittää ja täsmentää myös puhelimitse tapahtuvan yhteydenpidon avulla. Jos palvelupaikkaa joudutaan vaihtamaan tai jos palvelun järjestelyissä tapahtuu muutoksia, tällaista neuvottelua saatetaan tarvita myöhemminkin.

Pykälän nykyisen 1 momentin säännös otettaisiin 2 momenttiin. Momenttiin ehdotetaan tehtäväksi kielellinen korjaus. Lisäksi momenttiin lisättäisiin tuomitun velvollisuus noudattaa paitsi palvelusuunnitelmaa myös ehdotetun 6 §:n 1 momentin viimeisen virkkeen mukaista kriminaalihuoltolaitoksen vahvistamaa tarkkaa palvelun aikataulua. Aikataulussa vahvistettaisiin yhdyskuntapalvelun suorittamisen päivämäärät ja kellonajat.

Voimassa olevan 7 §:n 2 momentin säännös, joka koskee palvelusuunnitelman rikkomista, ehdotetaan otettavaksi uuteen 7 b §:ään.

Pykälän 3 momentti koskisi tuomitun velvollisuutta pidättäytyä päihdyttävien aineiden käytöstä. Siten tuomittu ei saisi palvelupaikalla eikä myöskään yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon edellyttämissä tilaisuuksissa käyttää päihdyttäviä aineita eikä olla päihtyneenä. Palvelupaikan käsite ymmärrettäisiin laajasti eli kielto käyttää päihdyttäviä aineita ja kielto olla päihtyneenä koskisi kaikkia niitä paikkoja, joissa tuomittu suorittaa yhdyskuntapalvelutunteja. Esimerkiksi liikuntapaikkojen huoltotehtävissä tuomitun tulee olla päihteetön kulloisellakin liikuntapaikalla sekä kulkiessaan työpisteiden välillä. Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon vaatimia tilaisuuksia ovat esimerkiksi edellä todetut palvelusuunnitelman laatimiseen liittyvät tapaamiset palvelupaikan ja kriminaalihuoltolaitoksen edustajien kanssa.

Päihtymyskielto koskisi päihdyttävien aineiden käytön lisäksi myös päihtyneenä olemista. Myös jos tuomittu on edellisenä iltana nauttinut runsaasti alkoholia, hän saattaa vielä seuraavana aamuna olla aistihavainnoin todettavissa olevassa alkoholin käytöstä johtuvassa vaikutustilassa.

Pitempiaikainen alkoholin käyttö aiheuttaa myös usein jälkitilana huomiota herättäviä ulkoisia oireita, esimerkiksi voimakasta vapinaa. Nämä tapaukset ovat usein jyrkässä ristiriidassa palvelupaikkojen omien normien kanssa, ja vähäisetkin havainnot päihteiden käytöstä korostuvat tietyntyppisissä palvelupaikoissa, kuten sairaaloissa ja päihdehuollon toimintayksiköissä. Sama koskee tehtäviä, joissa edellytetään työpaikan henkilöstöä koskevien käyttäytymisnormien noudattamista ja joissa ollaan tekemisissä palvelupaikan asiakkaiden kanssa. Tällaiset niin kutsutusta krapulasta johtuvat tilat voitaisiin katsoa 3 momentissa säädettäväksi ehdotettuun kieltoon kuuluviksi.

Siitä huolimatta, että yhdyskuntapalvelun suorittamiseen liittyvä päihtyneenä oleminen kiellettäisiin lain säännöksellä, palvelusuunnitelmaan kuuluviin palveluehtoihin tulisi erikseen kirjata kielto käyttää päihteitä ja kielto olla päihtyneenä, jotta asia olisi varmasti jokaisen tuomitun tiedossa. Kiellon rikkoja syyllistyisi palvelusuunnitelman rikkomiseen. Tästä voisi vakavimmillaan seurata yhdyskuntapalvelun muuntaminen vankeusrangaistukseksi.

7 a §. Päihteiden käytön valvonta. Ehdotettu uusi pykälä sisältää säännökset yhdyskuntapalvelua suorittavan henkilön päihteiden käytön valvonnasta. Voimassa olevassa laissa ei ole säännöksiä tuomitun päihtymystilan toteamisesta.

Jos on ulkonaisista merkeistä päätellen ilmeistä, että yhdyskuntapalvelua suorittava on palvelun aikana päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen, päihtymystila todettaisiin siten, että kriminaalihuoltolaitoksen virkamies kirjaa nämä havainnot. Päihteiden käytön valvonta kohdistuisi kaikkiin palvelutuntien suorittamiseen liittyviin paikkoihin ja tilaisuuksiin. Päihtymystilan ilmeisyys puolestaan olisi todettavissa ulkonaisista merkeistä, kuten henkilön silmistä, liikkumisen epävarmuudesta ja puheen epäselvyydestä.

Lähtökohtana olisi, että päihtymystilaa koskevat havainnot tekee ja kirjaa kriminaalihuoltolaitoksen virkamies. Koska yhdyskuntapalvelua suorittavan päihtymystilasta saattaa seurata jopa yhdyskuntapalvelun muuntaminen vankeudeksi, päihtymystilan toteamiseen liittyvät asiantuntemus- ja vastuuvaatimus sekä tuomitun oikeusturva edellyttävät, että havainnot tekee nimenomaan virkamies.

Useimmissa tapauksissa ilmoitus yhdyskuntapalvelua suorittavan epäillystä päihtymyksestä tulee kriminaalihuoltolaitoksen tietoon palvelupaikan edustajan ilmoituksesta. Käytännössä syntynee tilanteita, joissa kriminaalihuoltolaitoksen virkamies ei ehdi palvelupaikalle riittävän ajoissa eli ennen kuin tuomittu poistuu sieltä. Näissä tapauksissa olisi tarkoituksenmukaista, että palvelupaikan edustaja tekee ja kirjaa päihtymystilahavainnot samojen periaatteiden mukaisesti kuin kriminaalihuoltolaitoksen virkamiehet. Tämä olisi tärkeää, jotta kyseisen yhdyskuntapalvelun suorittajan ongelmatilanteet olisivat asianmukaisesti ja kootusti osoitettavissa.

Ehdotettu pykälä sisältäisi myös puhalluskokeen suorittamiseen velvoittavan säännöksen. Jos on syytä epäillä, että tuomittu on päihdyttänyt itsensä alkoholilla, hänet voitaisiin velvoittaa suorittamaan puhalluskoe. Kyse olisi alkometrillä suoritettavasta kokeesta. Kokeen ottaisi kriminaalihuoltolaitoksen virkamies. Jos tuomittu kieltäytyy puhalluskokeen suorittamisesta, kieltäytyminen ei sinänsä olisi osoitus päihtymystilasta, mutta yhdessä muiden päihtymystilahavaintojen kanssa se voisi vaikuttaa päihtymystilaa koskevaan kokonaisarviointiin.

7 b §. Velvollisuuksien rikkominen. Voimassa olevan lain 7 §:n 2 momentin säännös, joka koskee palvelusuunnitelman rikkomista, ehdotetaan otettavaksi uudeksi 7 b §:ksi. Siihen ehdotetaan lisättäväksi suullisen tai kirjallisen huomautuksen antamisen perusteeksi 6 §:n 1 momentin viimeisen virkkeen mukaisen palvelun aikataulun sekä 7 §:n 3 momentin mukaisen päihteiden käyttökiellon tai päihtymystilassa olemista koskevan kiellon rikkominen. Suullinen tai kirjallinen huomautus voitaisiin edelleen antaa palvelusuunnitelman rikkomisesta. Lain 6 §:n muutettavaksi ehdotetun 1 momentin mukaanhan palvelusuunnitelma koostuisi palvelutehtävistä, palvelun päättymispäivästä sekä palveluehdoista. Huomautuksen antamiseen riittäisi palvelusuunnitelman jonkin osan rikkominen.

8 §. Törkeä velvollisuuksien rikkominen. Voimassa oleva pykälä koskee törkeää palveluehtojen rikkomista. Ehdotetussa pykälässä olisi kyse yhdyskuntapalveluun tuomitun henkilön velvollisuuksien törkeästä rikkomisesta. Törkeällä velvollisuuksien rikkomisella tarkoitettaisiin yhdyskuntapalvelun suorittamisen aloittamatta jättämistä, yhdyskuntapalvelun suorittamisen jättämistä kesken tai muuta palvelusuunnitelman tai palvelun aikataulun törkeää rikkomista taikka toistuvaa tai törkeää päihteidenkäyttökiellon rikkomista. Törkeästä velvollisuuksien rikkomisesta voisi olla kyse, jos tuomittu esimerkiksi jättää tekemättä palvelun edellyttämät työtehtävät, on palvelupaikalla päihtyneenä tai käyttäytyy palvelupaikalla sopimattomalla tavalla. Sopimaton käyttäytyminen voi ilmetä esimerkiksi loukkaavana kielenkäyttönä tai esiintymisenä.

Velvollisuuksien törkeä rikkominen johtaisi, kuten nykyisin, ilmoitukseen viralliselle syyttäjälle sekä yhdyskuntapalvelun aloittamisen kieltämiseen tai suorittamisen keskeyttämiseen.

Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tuomioistuin voisi muuntaa vankeudeksi myös sellaisen yhdyskuntapalvelun, jonka suorittaminen ei ole vielä alkanut. Nykyisin tuomioistuimet tulkitsevat mahdollisuutta muuntaa aloittamaton yhdyskuntapalvelu vankeudeksi osin eri tavoin. Joissakin tuomioistuimissa on katsottu, ettei syyttäjän vaatimus aloittamattoman yhdyskuntapalvelun muuntamisesta vankeudeksi perustu lakiin. Eräissä tuomioistuimissa puolestaan on tulkittu, ettei yhdyskuntapalvelun suorittaminen enää ole perusteltua, jos tuomittu on syyllistynyt uuteen rikokseen tai rikkonut törkeästi palveluehtoja ja näin omalla käytöksellään rikkonut hänelle aikaisemmin tuomitun yhdyskuntapalvelun ehtoja. Se, että tuomittu on syyllistynyt uuteen rikokseen tai uusiin rikoksiin taikka rikkonut törkeästi yhdyskuntapalvelun ehtoja, on yleensä osoitus siitä, ettei tuomittu sovellu yhdyskuntapalveluun. Ehdotuksen mukaan myös sellainen yhdyskuntapalvelu, jonka täytäntöönpanoa ei ole vielä aloitettu, voitaisiin muuntaa vankeudeksi. Tästä huolimatta on olemassa tapauksia, joissa voi olla tuomitun kokonaistilanne huomioon ottaen perusteltua ja kohtuullista, ettei kaikkia täytäntöönpantaviksi tulleita yhdyskuntapalvelurangaistuksia muunneta vankeudeksi.

8 a §. Velvollisuuksien rikkomisen selvittäminen. Lakiin ehdotetaan lisättäviksi säännökset velvollisuuksien rikkomisen ja törkeän rikkomisen selvittämisestä. Kyse olisi siitä, että yhdyskuntapalveluun tuomitun epäillään syyllistyneen 7 b §:ssä tarkoitettuun velvollisuuksien tai 8 §:ssä tarkoitettuun törkeään velvollisuuksien rikkomiseen. Näissä tilanteissa kriminaalihuoltolaitos tekisi asiassa selvityksen, josta kävisi selkeästi ilmi, mitä epäillyssä rikkomistilanteessa on tapahtunut ja mihin toimenpiteisiin on ryhdytty. Selvityksen tekemisessä keskeinen merkitys on rikkomisesta epäillyn sekä palvelupaikan edustajan kuulemisella.

Lakia täsmentävään valtioneuvoston asetukseen on tarkoitus ottaa säännös siitä, että tuomitun ilmeistä päihtymystilaa koskevat havainnot kirjattaisiin erityiselle lomakkeella, jonka vahvistaisi rikosseuraamusvirasto.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan noin kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun eduskunta on sen hyväksynyt ja se on vahvistettu.

Koska päihteettömyyden valvontaa koskevien toimenpiteiden käyttöönotto edellyttää kriminaalihuoltolaitoksen henkilöstön kouluttamista, kolmen kuukauden aikaa lain voimaantuloon liittyvään koulutukseen pidetään tarpeellisena.

Lakiehdotus

Lakiehdotukset

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yhdyskuntapalvelusta 12 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1055/1996) 1 §:n 2 momentti, 4 §, 5 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentti sekä 7 ja 8 §, sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 2 momentti ja 6 §:n 1 momentti laissa 138/2001 sekä 7 ja 8 § osaksi viimeksi mainitussa laissa, sekä

lisätään lakiin uusi 7 a , 7 b ja 8 a § seuraavasti:

1 §
Yhdyskuntapalvelu

---

Enintään kymmenen tuntia yhdyskuntapalvelurangaistuksesta voidaan kuitenkin suorittaa osallistumalla uusintarikollisuuden vähentämistä tukeviin toimintaohjelmiin taikäyttämällä päihdeongelmien vähentämiseen tarkoitettuja palveluja kriminaalihuoltolaitoksen hyväksymällä tavalla.

4 §
Suostumus ja soveltuvuus

Yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen edellytyksenä on, että rikoksentekijä on antanut suostumuksensa rangaistuksen tuomitsemiseen yhdyskuntapalveluna ja että hänen voidaan olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta. Suoriutumisen arvioimista varten kriminaalihuoltolaitos laatii yhdyskuntapalvelusta annetun asetuksen (1259/1990) 3 §:ssä tarkoitetun soveltuvuusselvityksen.

5 §
Täytäntöönpanon ajankohta

Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano on aloitettava viipymättä, ja palvelu on suoritettava loppuun vuoden kuluessa siitä, kun tuomio on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi, jollei 6 §:n 2 momentista tai 9 §:n 2 momentista muuta johdu. Jos palvelu on ollut keskeytettynä tai sen aloittaminen on kielletty sen vuoksi, että tuomitun on epäilty rikkoneen törkeästi palvelun ehtoja tai että syyttäjä on ilmoittanut syyttävänsä häntä uudesta rikoksesta, mutta tuomioistuin salliikin palvelun jatkuvan, vuoden enimmäisaikaan ei lasketa aikaa, jonka palvelu on ollut keskeytettynä tai joksi palvelun aloittaminen on kielletty.

---

6 §
Palvelusuunnitelma

Yhdyskuntapalvelun suorittamista varten kriminaalihuoltolaitosvahvistaa palvelusuunnitelman, joka sisältää yhdyskuntapalvelun palvelutehtävät ja palvelun päättymispäivän. Palvelusuunnitelmaan kirjataan myös palvelutehtävien ja palvelupaikan olojen edellyttämät yhdyskuntapalvelun suorittamista koskevat tarpeelliset ehdot. Kriminaalihuoltolaitos laatii erikseen palvelun tarkan aikataulun.

---

7 §
Tuomitun velvollisuudet

Yhdyskuntapalveluun tuomittu on velvollinen osallistumaan palvelusuunnitelman laatimiseen ja palvelun täytäntöönpanon vaatimiin tilaisuuksiin.

Yhdyskuntapalveluun tuomitun on noudatettava hänelle vahvistettua palvelusuunnitelmaa ja palvelun aikataulua sekä tunnollisesti suoritettava hänelle annetut tehtävät.

Tuomittu ei palvelupaikalla tai yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon vaatimissa tilaisuuksissa saa käyttää alkoholia tai muuta päihdyttävää ainetta tai olla päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen.

7 a §
Päihteidenkäytön valvonta

Jos tuomittu on palvelupaikalla tai palvelun täytäntöönpanon vaatimissa tilaisuuksissa ulkoisista merkeistä päätellen todennäköisesti alkoholintai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen, kriminaalihuoltolaitoksen virkamiehen on kirjattava päihtymystilaa koskevat havainnot. Jos päihtymystilan epäillään johtuvan alkoholista, kriminaalihuoltolaitoksen virkamies voi lisäksi velvoittaa tuomitun suorittamaan puhalluskokeen.

7 b §
Velvollisuuksien rikkominen

Tuomitulle, joka ei noudata palvelusuunnitelmaa, palvelun aikataulua tai 7 §:n 3 momentissa tarkoitettua kieltoa, kriminaalihuoltolaitoksen on annettava suullinen tai kirjallinen huomautus.

8 §
Törkeä velvollisuuksien rikkominen

Jos tuomittu ei aloita yhdyskuntapalvelun suorittamista, jättää sen suorittamisen kesken tai muulla tavoin törkeästi rikkoo palvelusuunnitelmaa tai palvelun aikataulua taikka toistuvasti tai törkeästi jättää noudattamatta 7 §:n 3 momentissa tarkoitettua kieltoa, kriminaalihuoltolaitoksen on viipymättä ilmoitettava asiasta viralliselle syyttäjälle. Samalla kriminaalihuoltolaitoksen on kiellettävä yhdyskuntapalvelun aloittaminen tai määrättävä palvelun suorittaminen keskeytettäväksi.

Jos virallisen syyttäjän arvion mukaan yhdyskuntapalvelu olisi muunnettava vankeudeksi, hänen on esitettävä tätä koskeva vaatimus viipymättä sille tuomioistuimelle, jonka tuomiopiirissä tuomittu asuu tai pysyvästi oleskelee, joka ensimmäisenä oikeusasteena on ratkaissut yhdyskuntapalveluun johtaneen rikosasian tai joka tutkii tuomitun tekemästä rikoksesta nostettua syytettä. Tarvittaessa virallisen syyttäjän on määrättävä asiassa suoritettavaksi tutkinta.

Jos tuomioistuin katsoo tuomitun törkeästi rikkoneen velvollisuuksiaan 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, sen on muunnettava yhdyskuntapalvelun suorittamatta oleva osa ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi, jonka vähimmäisaika on neljä päivää. Tuomioistuin voi muuntaa vankeudeksi myös sellaisen yhdyskuntapalvelun, jonka täytäntöönpano ei ole vielä alkanut.

8 a §
Velvollisuuksien rikkomisen selvittäminen

Jos tuomitun epäillään rikkoneen tai törkeästi rikkoneen 7 §:ssä tarkoitettuja velvollisuuksiaan, kriminaalihuoltolaitoksen on tehtävä asiasta selvitys. Selvitystä tehtäessä on kuultava tuomittua ja tarvittaessa palvelupaikan edustajaa.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2003.

---

Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2002

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Ville Itälä