Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 246/2002
Hallituksen esitys Eduskunnalle eläkelautakunnan itsenäisen aseman vahvistamista sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

StVM 46/2002

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi työntekijäin eläkelain 20 §:ään muutoksia, joilla vahvistetaan yksityisten alojen eläkevalituksia käsittelevän eläkelautakunnan asemaa riippumattomana muutoksenhakuasteena. Myös yrittäjien eläkelakiin, maatalousyrittäjien eläkelakiin, maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeistä annettuun lakiin, kasvihuonetuotannon ja omenanviljelyn lopettamisesta annettuun lakiin, maataloustuotannon lopettamistuesta annettuun lakiin, maatalousyrittäjien luopumistuesta annettuun lakiin ja maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi eläkelautakuntaa koskevia muutoksia. Samalla ehdotetaan myös tapaturmavakuutusasioita käsittelevän tapaturmalautakunnan toimikauden pidentämistä eläkelautakunnan tavoin viideksi vuodeksi. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.


PERUSTELUT

Yksityisten alojen työeläkejärjestelmässä muutoksenhakua varten toimii ensimmäisen asteen muutoksenhakuelimenä eläkelautakunta. Eläkelautakunnan jäsenet toimivat tuomarin vastuulla ja jäsenten erottamattomuuteen sovelletaan, mitä tuomareiden erottamattomuudesta on säädetty. Lautakunnan päätökset pannaan täytäntöön niin kuin lainvoimaiset tuomiot. Valtion eläkejärjestelmässä ja kuntien eläkevakuutusjärjestelmässä on eläkelautakuntaa vastaavat muutoksenhakuelimet. Eläkelautakuntaan verrattavia muutoksenhakuelimiä ovat tapaturmavakuutusjärjestelmässä tapaturmalautakunta ja työttömyysturvajärjestelmässä työttömyysturvalautakunta sekä kansaneläke- ja sairausvakuutusasioissa tarkastuslautakunta. Lautakuntien päätöksiin voidaan hakea muutosta vakuutusoikeudelta, joka on työeläkeasioissa ylin muutoksenhakuaste.

Valtioneuvosto asetti 2 päivänä helmikuuta 2000 komitean, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus toimeentuloturva-asioiden muutoksenhakujärjestelmän uudistamisesta. Komitea sai työnsä päätökseen 31 päivänä lokakuuta 2001 (Toimeentuloturvan muutoksenhaku. Toimeentuloturvan muutoksenhakukomitean mietintö KM 2001:9). Komitea selvitti muutoksenhakujärjestelmän uudistamistarpeita kokonaisuutena, johon kuuluvat toimeentuloturvan muutoksenhaun eri vaiheet.

Toimeentuloturvan muutoksenhakukomitean toimeksiannossa todettiin, että toimeentuloturva-asioita koskevien valitusten suuren määrän vuoksi lautakuntajärjestelmä on tarkoituksenmukaista säilyttää. Komitea ehdottikin, että muutoksenhaun ensimmäisenä vaiheena toimivat edelleen lautakuntatyyppiset muutoksenhakuelimet. Komitea kuitenkin selvitti muutoksenhakumenettelyä eri lautakunnissa ja mahdollisuuksia lautakuntajärjestelmän ja niissä noudatettavan menettelyn selkeyttämiseen ja yhdenmukaistamiseen. Komitea laati ehdotuksen muutoksenhakulautakuntien kehittämislinjoiksi.

Yksityisten alojen työeläkejärjestelmän yhteydessä toimivan eläkelautakunnan asema, toimiala ja organisaatio on pysynyt periaatteessa muuttumattomana siitä lähtien, kun työeläkelait tulivat voimaan 1960-luvun alussa. Työntekijäin eläkelain (395/1961; TEL) 20 §:n 1 momentin mukaan eläkelautakunta toimii eläketurvakeskuksen yhteydessä. Eläkelautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet määrää TEL:n 20 §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. TEL:n 20 §:n 4 momentin mukaan eläkelautakuntaa koskevia tarkempia määräyksiä on eläkelautakunnan työjärjestyksessä, jonka sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa.

Eläkelautakunta on alun perin järjestetty lautakuntatyyppiseksi muutoksenhakuelimeksi, jotta oikeusturvaa voidaan antaa nopeasti, tehokkaasti ja kohtuullisin kustannuksin. Vaikka eläkelautakunta on tosiasiassa toiminut riippumattomana lainkäyttöelimenä, lautakunnan asema ei kuitenkaan täysin vastaa riippumattomuudelle nykyään asetettavia muodollisia vaatimuksia. TEL:n sanamuodon mukaan eläkelautakunta toimii eläketurvakeskuksen yhteydessä. Eläkelautakunnan työjärjestyksen mukaan lautakunnan valmistelutoimisto kuuluu eläketurvakeskukseen. Lautakunta toimii eläketurvakeskuksen tiloissa ja käyttää eläketurvakeskuksen tietotekniikka-, puhelinvaihde-, palkkahallinto- ja postituspalveluja. Lautakunnan palveluksessa olevien toimihenkilöiden työsuhde-etuudet määräytyvät samojen periaatteiden mukaan kuin eläketurvakeskuksessa. Työntekijäin eläkeasetuksen (183/1962; TEA) 21 §:n mukaan eläkelautakunnan palkkio- ja palkkakustannukset samoin kuin lautakunnan toiminnasta aiheutuvat muut menot suoritetaan eläketurvakeskuksen varoista.

Toimeentuloturvan muutoksenhakukomitea katsoi mietinnössään, että eläkelautakunnan riippumattomuus edellyttää hallinnollista erillisyyttä etuusjärjestelmän laitoksista ja toimeenpanovaltaa käyttävistä viranomaisista.

Toimeentuloturvan muutoksenhakukomitea kiinnitti huomiota myös siihen, että eläkelautakunnan nimittää sosiaali- ja terveysministeriö. Eräät muutoksenhakulautakunnat, kuten tapaturmalautakunnan, tarkastuslautakunnan ja työttömyysturvalautakunnan asettaa valtioneuvosto. Komitean mukaan olisi johdonmukaista ja muutoksenhakuasteen riippumattomuuden kannalta perusteltua, että kaikki muutoksenhakulautakunnat asettaisi valtioneuvosto. Lisäksi komitea totesi lautakuntien toimikauden pituuden osalta, että tuomarin lyhyt määräaikainen toimikausi on riippumattomuuden kannalta ongelmallinen. Eläkelautakunnan työjärjestyksen osalta komitea totesi, että läheinen organisatorinen yhteys lainkäyttöelimen ja toimeenpanovallan tai lainkäyttöelimen ja osapuolena olevan viranomaisen välillä voi merkitä sitä, että lainkäyttöelin ei täytä riippumattomuuden vaatimusta, vaikka sen voitaisiin osoittaa tosiasiassa toimineen ratkaisutoiminnassaan itsenäisesti.

Edellä olevan perusteella TEL:n 20 §:n 1 momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että eläkelautakunta irrotetaan hallinnollisesti eläketurvakeskuksesta. Lainkohtaa ehdotetaan tarkistettavaksi myös siten, että eläkelautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenet määräisi valtioneuvosto sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajan ja jäsenten tehtäviin ja erottamattomuuteen sovellettaisiin edelleen, mitä tuomareiden erottamattomuudesta on säädetty.

Lisäksi TEL:n 20 §:ään lisättäisiin asian käsittelyä eläkelautakunnassa koskeva 2 momentti ja virka-apua koskeva 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat työntekijäin eläkelain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain (646/2002) 20 §:ssä. Samalla väliaikainen 20 § kumottaisiin tarpeettomana.

TEL:n 20 §:n 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että eläkelautakunta vahvistaisi itselleen työjärjestyksen. Tämän johdosta on myös tarkistettava TEA:n 20 b §:ää.

Esitys perustuu toimeentuloturvan muutoksenhakukomitean mietintöön. Esityksen tarkoituksena on aloittaa komitean ehdottamien välttämättömien muutosten täytäntöönpano siten, että korostetaan muutoksenhakuasteen riippumattomuutta toimeenpanovallasta. Komitean muiden ehdotusten osalta lainsäädäntövalmistelu on myös alkanut ja niitä koskevat hallituksen esitykset annetaan myöhemmin.

Ehdotetuilla muutoksilla vahvistettaisiin eläkelautakunnan asema riippumattomana lainkäyttöelimenä. Hallinnollisesti esitys merkitsisi eläkelautakunnan ja sen valmistelutoimiston yhdistymistä ja niin muodoin eläkelautakunnan organisaation kiinteytymistä. Eläkelautakunnan valmistelutoimiston henkilöstön siirtyessä eläkelautakunnan palvelukseen henkilöstön työsuhteen ehdot säilyisivät ennallaan. Tästä säädettäisiin esityksen voimaantulosäännöksessä.

Koska eläkelautakunta toimii myös muiden yksityisten alojen työeläkelakien mukaisena muutoksenhakuelimenä, ehdotetaan, että maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) 18 §:n 1 momenttia ja yrittäjien eläkelain (468/1969) 15 §:n 1 momenttia muutettaisiin TEL:n 20 §:n 1 momentin mukaisiksi. Myös maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) 40 §:n 1 momentti, kasvihuonetuotannon ja omenanviljelyn lopettamistuesta annetun lain (1297/1994) 12 §:n 1 momentti, maataloustuotannon lopettamistuesta annetun lain (1340/1996) 19 §:n 1 momentti, maatalousyrittäjän luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 37 §:n 1 momentti ja maatalousyrittäjän luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) 32 §:n 1 momentti muutettaisiin niin, että niissä säädettäisiin valtioneuvoston määräämistä eläkelautakunnan jäsenistä.

Kysymys eläkelautakunnan asemasta oli esillä Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa sen käsitellessä hallituksen esitystä yksityisten alojen ja valtion sekä kunnallisen eläkejärjestelmän tietojen saamista, antamista ja salassapitoa koskevien sekä eräiden muiden lainsäännösten muuttamisesta (HE 8/2002 vp). Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan (PerVL 15/2002 vp) eläkelautakunnan osalta muun muassa seuraavaa: ”Jäsenten vähimmäismäärästä neljä nimetään etujärjestöjen ehdotuksesta. Jonkin ratkaisuelimen tällainen intressipohjaisuus ei ole ongelmallinen perustuslain 21 §:n 1 momentissa vaaditun riippumattomuuden kannalta (HE 309/1993 vp, s. 74/I, PeVL 37/1997 vp, s. 3—4 ja PeVL 35/2001 vp, s. 2—3). Valiokunta huomauttaa, että lain sinänsä mahdollistama lautakunnan kokoonpanon suurentaminen intressipohjaisten jäsenten lukumäärää kasvattamalla ei olisi sopusoinnussa riippumattomuusvaatimuksen kanssa.”

Esityksessä ei ehdoteta muutosta eläkelautakunnan nykyiseen kokoonpanoon. Se tulee kuitenkin harkittavaksi toimeentuloturvan muutoksenhaun kehittämistä koskevan lainsäädännön jatkovalmistelussa. Myös nykyisten eläkeasioiden muutoksenhaun jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että vireillä olevat valitukset voitaisiin käsitellä eläkelautakunnan nykyisessä kokoonpanossa.

Toimeentuloturvan muutoksenhakukomitean ehdotusten vuoksi myös tapaturmavakuutuslain (608/1948) 53 §:n 3 momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että valtioneuvosto määräisi tapaturmalautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, muut jäsenet ja heidän varajäsenensä sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan. Lisäksi pykälän 6 momenttia tarkistettaisiin siten, että tapaturmalautakunta vahvistaisi itselleen työjärjestyksen. Samalla pykälän 7 momentin säännös siirrettäisiin 6 momenttiin ja 7 momentti kumottaisiin tarpeettomana.

Tässä esityksessä ehdotetaan tarkistettavaksi myös maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) 10 §:ää. MYEL:n 18 §:n nojalla määrätyt vakuutettujen edustajat toimivat vakuutettujen edustajina myös maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaista asiaa käsiteltäessä. MYEL:n 18 §:n viittaussäännökset asianomaisen lain perusteella annetuissa asetuksissa tarkistetaan tämän lain tultua vahvistetuksi. Tarkoituksenmukaista on, että maatalousyrittäjien taloudellisia etuja valvovien edustavimpien järjestöjen ehdotuksesta nimitettävät vähintään kolme työmarkkinajäsentä ja heidän henkilökohtaiset varamiehensä nimitettäisiin myös viideksi vuodeksi kerrallaan. Koska heidän nimittämisajankohtansa on poikennut muiden tapaturmalautakunnan jäsenten nimittämisajankohdasta, se yhdenmukaistetaan samaksi muun tapaturmalautakunnan nimittämisajankohdan kanssa.

1. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä virkatyönä. Valmistelun yhteydessä on kuultu eläkelautakuntaa, kuntien eläkelautakuntaa, tapaturmalautakuntaa, valtion työmarkkinalaitosta, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:tä, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT ry:tä, AKAVA ry:tä, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:tä, Palvelutyönantajat ry:tä, Maatalousyrittäjien eläkelaitosta sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:tä.

2. Voimaantulo

Ehdotetut lakien muutokset ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Eläkelautakunnan ja tapaturmalautakunnan jäsenet määrättäisiin kuitenkin ensimmäistä kertaa ehdotettujen lakien mukaisesti heidän nykyisen toimikautensa päätyttyä. Eläkelautakunta ja tapaturmalautakunta noudattaisivat ehdotettujen lakien voimaan tullessa voimassa olevia työjärjestyksiä kunnes ne ovat vahvistaneet itselleen uudet työjärjestykset.

Ennen lakien voimaantuloa voitaisiin ryhtyä niiden täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Muihin lakeihin ehdotetut muutokset tulisivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

3. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Toimeentuloturvan muutoksenhakukomitea on ehdottanut eläkelautakunnan, valtion eläkelautakunnan ja kuntien eläkelautakunnan mahdollista yhdistämistä yhdeksi eläketurvan muutoksenhakulautakunnaksi ja muutoksenhakujärjestelyjen selkeyttämistä. Vuoden 2004 alusta voimaantuleva niin sanottu viimeisen laitoksen periaate tehostaa vakuutetun oikeutta saada yksi yhteinen eläkepäätös kaikista ansioeläkejärjestelmistä. Tarkoituksena on, että vuoden 2004 jälkeen käynnistetään muut komitean ehdottamat muutoksenhakujärjestelmän muutokset.

4. Säätämisjärjestys

Hallituksen käsityksen mukaan ehdotetut lait eivät loukkaa perustuslaissa säädettyjä perusoikeuksia eivätkä muutenkaan ole perustuslain vastaisia ja ne voidaan siten käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki työntekijäin eläkelain 20 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 20 §, sellaisena kuin se on laissa 283/1999, seuraavasti:


20 §

Valitusmenettelyä varten on eläkelautakunta. Lautakunnassa on päätoiminen puheenjohtaja, jolta vaaditaan tuomarinviran hoitamiseen oikeuttava tutkinto sekä perehtyneisyyttä eläkevakuutukseen, ainakin yksi varapuheenjohtaja sekä vähintään seitsemän muuta jäsentä ja viimeksi mainittujen jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet, jotka valtioneuvosto määrää sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Eläkelautakunnan jäsenet toimivat tuomarinvastuulla. Jäsenen paikan vapautuessa kesken toimikauden hänelle määrätään seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jäsenen oikeudesta pysyä tehtävässään on muutoin voimassa, mitä tuomarinviran haltijasta säädetään. Jäsenistä on ainakin kaksi määrättävä työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ja ainakin kaksi työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Muista jäsenistä tulee ainakin yhden olla tuomarinvirkaan oikeuttavan tutkinnon suorittanut henkilö, joka on eläkevakuutukseen perehtynyt, yhden vakuutusmatemaatikko ja kahden vakuutuslääketieteeseen perehtynyt laillistettu lääkäri. Lautakunta voi toimia jaostoihin jakaantuneena.


Asian käsittelyssä eläkelautakunnassa sovelletaan hallintolainkäyttölakia (586/1996), jollei erikseen toisin säädetä. Eläkelautakunnassa toimitetaan tarvittaessa asian selvittämiseksi suullinen käsittely siten kuin hallintolainkäyttölain 37 §:ssä säädetään. Suulliseen käsittelyyn sovelletaan oikeudenkäynnin julkisuudesta annettua lakia (945/1984). Suullinen käsittely on toimitettava suljetuin ovin asioissa, joissa on säädetty salassapitovelvollisuus tai jotka eläkelautakunta määrää käsiteltäväksi suljetuin ovin sillä perusteella, että julkisesta käsittelystä aiheutuisi asianosaiselle erityistä haittaa.


Eläkelautakunnalla on oikeus saada tämän lain mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi virka-apua poliisilta ja muilta viranomaisilta.


Eläkelautakunnan ratkaisukokoonpanosta eri asiaryhmissä ja asioiden käsittelystä eläkelautakunnassa sekä eläkelautakunnan hallinnosta ja hallintoasiain käsittelystä eläkelautakunnassa säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Lautakunta vahvistaa itselleen työjärjestyksen.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Tällä lailla kumotaan työntekijäin eläkelain väliaikaisesta muuttamisesta 9 päivänä elokuuta 2002 annetun lain (646/2002) 20 §.

Eläkelautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet määrätään tämän lain mukaan ensimmäisen kerran 1 päivänä tammikuuta 2004 alkavaksi toimikaudeksi.

Eläkelautakunnan valmistelutoimiston henkilöstön siirtyessä eläkelautakunnan palvelukseen henkilöstön työsuhteen ehdot säilyvät ennallaan.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



2.

Laki maatalousyrittäjien eläkelain 18 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) 18 §, sellaisena kuin se on laeissa 882/1994 ja 287/1999, seuraavasti:


18 §

Työntekijäin eläkelain 20 §:ssä tarkoitettuun eläkelautakuntaan valtioneuvosto määrää sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan ainakin kaksi jäsentä, joista 16 b §:n 1 momentissa tarkoitetut järjestöt tekevät ehdotuksen sosiaali- ja terveysministeriölle.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Tällä lailla kumotaan maatalousyrittäjien eläkelain väliaikaisesta muuttamisesta 9 päivänä elokuuta 2002 annetun lain (650/2002) 18 §.

Eläkelautakunnan jäsenet määrätään tämän lain mukaan ensimmäisen kerran 1 päivänä tammikuuta 2004 alkavaksi toimikaudeksi.



3.

Laki yrittäjien eläkelain 15 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun yrittäjien eläkelain (468/1969) 15 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 286/1999, seuraavasti:


15 §

Työntekijäin eläkelain 20 §:ssä tarkoitettuun eläkelautakuntaan valtioneuvosto määrää sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan ainakin kaksi jäsentä, joista edustavimmat yrittäjäjärjestöt tekevät ehdotuksen sosiaali- ja terveysministeriölle.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Eläkelautakunnan jäsenet määrätään tämän lain mukaan ensimmäisen kerran 1 päivänä tammikuuta 2004 alkavaksi toimikaudeksi.



4.

Laki maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain 40 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain (1317/1990) 40 §:n 1 momentti seuraavasti:


40 §

Eläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta työntekijäin eläkelain 20 §:ssä tarkoitetulta eläkelautakunnalta siten kuin työntekijäin eläkelaissa säädetään. Maatalousyrittäjien eläkelain 18 §:n nojalla määrätyt eläkelautakunnan jäsenet toimivat maatalousyrittäjien eläkelain mukaan vakuutettujen edustajina myös tätä lakia sovellettaessa.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.



5.

Laki kasvihuonetuotannon ja omenanviljelyn lopettamistuesta annetun lain 12 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kasvihuonetuotannon ja omenanviljelyn lopettamistuesta 16 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1297/1994) 12 §:n 1 momentti seuraavasti:


12 §

Eläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta työntekijäin eläkelain (395/1961) 20 §:ssä tarkoitetulta eläkelautakunnalta siten kuin työntekijäin eläkelaissa säädetään. Maatalousyrittäjien eläkelain 18 §:n nojalla määrätyt eläkelautakunnan jäsenet toimivat sekä yrittäjien eläkelain että maatalousyrittäjien eläkelain mukaan vakuutettujen edustajina myös tätä lakia sovellettaessa.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.



6.

Laki maataloustuotannon lopettamistuesta annetun lain 19 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maataloustuotannon lopettamistuesta 30 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1340/1996) 19 §:n 1 momentti seuraavasti:


19 §

Eläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta työntekijäin eläkelain (395/1961) 20 §:ssä tarkoitetulta eläkelautakunnalta siten kuin työntekijäin eläkelaissa säädetään. Maatalousyrittäjien eläkelain 18 §:n nojalla määrätyt eläkelautakunnan jäsenet toimivat maatalousyrittäjien eläkelain mukaan vakuutettujen edustajina myös tätä lakia sovellettaessa.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.



7.

Laki maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain 37 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maatalousyrittäjien luopumistuesta 16 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1293/1994) 37 §:n 1 momentti seuraavasti:


37 §

Eläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta työntekijäin eläkelain 20 §:ssä tarkoitetulta eläkelautakunnalta siten kuin työntekijäin eläkelaissa säädetään. Maatalousyrittäjien eläkelain 18 §:n nojalla määrätyt eläkelautakunnan jäsenet toimivat maatalousyrittäjien eläkelain mukaan vakuutettujen edustajina myös tätä lakia sovellettaessa.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.



8.

Laki maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain 32 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1330/1992) 32 §:n 1 momentti seuraavasti:


32 §

Eläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta työntekijäin eläkelain 20 §:ssä tarkoitetulta eläkelautakunnalta siten kuin työntekijäin eläkelaissa säädetään. Maatalousyrittäjien eläkelain 18 §:n nojalla määrätyt eläkelautakunnan jäsenet toimivat maatalousyrittäjien eläkelain mukaan vakuutettujen edustajina myös tätä lakia sovellettaessa.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.



9.

Laki tapaturmavakuutuslain 53 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain (608/1948) 53 §:n 7 momentti, sellaisena kuin se on laissa 723/2002, ja

muutetaan 53 §:n 3 ja 6 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 3 momentti laissa 297/1999 ja 6 momentti mainitussa laissa 723/2002, seuraavasti:


53 §

Valtioneuvosto määrää puheenjohtajan, varapuheenjohtajat, muut jäsenet ja heidän varajäsenensä sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenen paikan vapautuessa kesken toimikauden hänelle määrätään seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jäsenen oikeudesta pysyä tehtävässään on muutoin voimassa, mitä tuomarinviran haltijasta säädetään. Työmarkkinajäsenistä on ainakin kolme määrättävä työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ja ainakin kolme työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja lakimiesjäsenten tulee olla tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon suorittaneita ja tapaturmavakuutukseen hyvin perehtyneitä. Lääkärijäsenten tulee olla vakuutuslääketieteeseen perehtyneitä laillistettuja lääkäreitä. Lautakunta voi toimia jaostoihin jakaantuneena.



Asian käsittelyssä tapaturmalautakunnassa sovelletaan hallintolainkäyttölakia (586/1996), jollei erikseen toisin säädetä. Tapaturmalautakunnassa toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely siten kuin hallintolainkäyttölain 37 §:ssä säädetään. Suulliseen käsittelyyn sovelletaan oikeudenkäynnin julkisuudesta annettua lakia (945/1984). Suullinen käsittely on toimitettava suljetuin ovin asioissa, joissa on säädetty salassapitovelvollisuus tai jotka tapaturmalautakunta määrää käsiteltäviksi suljetuin ovin sillä perusteella, että julkisesta käsittelystä aiheutuisi asianosaiselle erityistä haittaa. Tarkempia säädöksiä tapaturmalautakunnasta ja siitä aiheutuvista kustannuksista annetaan valtioneuvoston asetuksella. Lautakunta vahvistaa itselleen työjärjestyksen.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Tapaturmalautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet määrätään tämän lain mukaan ensimmäisen kerran 1 päivänä tammikuuta 2006 alkavaksi toimikaudeksi.



10.

Laki maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 10 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) 10 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 298/1999, seuraavasti:


10 §

Tapaturmavakuutuslain 53 §:ssä tarkoitettuun tapaturmalautakuntaan valtioneuvosto määrää maatalousyrittäjien taloudellisia etuja valvovien edustavimpien järjestöjen ehdotuksesta vähintään kolme työmarkkinajäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet viideksi vuodeksi kerrallaan.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Sen estämättä, mitä tämän lain 10 §:ssä säädetään, sanotussa lainkohdassa tarkoitetut tapaturmalautakunnan jäsenet määrätään ensimmäisen kerran 1 päivän heinäkuuta 2003 ja 31 päivän joulukuuta 2005 väliseksi ajaksi.



Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 2002

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Maija Perho

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.