Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 159/2002
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työeläkekassan muuttamisesta keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi sekä lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta

StVM 51/2002

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi erityinen laki lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaissa tarkoitetun työeläkekassan muuttamiseksi keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi. Yhteisömuodon muutoksella ei olisi vaikutusta työeläkekassan hoitaman lakisääteisen työeläkevakuutuksen toimeenpanoon, vaan tästä johtuvat tehtävät siirtyisivät sellaisenaan muodostettavalle keskinäiselle työeläkevakuutusyhtiölle. Myös muut lain nojalla työeläkekassan hoidettaviksi määrätyt tehtävät siirtyisivät muodostettavalle yhtiölle. Yhtiön toimintaan sovellettaisiin ehdotetun lain lisäksi sekä työeläkevakuutusyhtiöistä annettua lakia että lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelakia.

Lailla olisi mahdollista muuttaa työeläkekassa asteittain työeläkevakuutusyhtiöksi, minkä jälkeen se voisi toimia muiden toiminnassa olevien työeläkevakuutusyhtiöiden kanssa kilpailullisesti saman vertaisessa asemassa.

Esitykseen sisältyy lisäksi ehdotus laiksi lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila

1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö

Yleistä

Heinäkuun 8 päivänä 1961 annetulla työntekijäin eläkelailla (395/1961), jäljempänä TEL, järjestettiin niiden työntekijöiden oikeus eläkkeeseen, joiden työsuhde oli keskeytyksettä jatkunut vähintään kuusi kuukautta. Koska monilla työaloilla, kuten maatalous-, metsä-, rakennus- ja satamatöissä työsuhde kestää kerrallaan vain lyhyen ajan ja vain harvoin kuutta kuukautta, mainitun työsuhteen kestoa koskevan edellytyksen takia TEL olisi tullut sovellettavaksi vain harvoin tällaisten alojen työntekijöihin. Epäkohdan korjaamiseksi säädettiin TEL:iä täydentävä lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki (134/1962), jäljempänä LEL. TEL:iä on vuonna 1993 muutettu siten, että sitä sovelletaan työntekijään, jonka työsuhde on työntekijän täytettyä 13 vuotta, jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden. LEL:iä sovelletaan kuitenkin edelleen rajatuilla työaloilla, joihin luetaan LEL:n 1 §:n nojalla työskentely metsä-, uitto-, maatila- ja puutarhatalouden eri töissä, maa-, vesi- ja talonrakennustyössä, maanparannustyössä, turveteollisuustyössä, satamatyössä tai kotimaanliikenteen aluksessa taikka, sikäli kuin asetuksella säädetään, muulla sellaisella alalla, jolle lyhytaikaiset työsuhteet ovat luonteenomaisia. Nykyisin siis työsuhteen luonne, ei niinkään sen kesto määrää ensi sijassa, kumpi mainituista laeista tulee sovellettavaksi.

LEL:n toimeenpanosta huolehtivasta työeläkekassasta ei ole säädetty erityistä yhteisöoikeudellista lakia, ja pääosa kassan toimintasäännöksistä sisältyykin LEL:iin. Lisäksi säännöksiä sisältyy LEL:n nojalla annettuun asetukseen (846/1975), joka sisältää työeläkekassan ohjesäännön.

Alun perin kullakin neljällä pääalalla oli oma työeläkekassansa. Lakiin otettiin kuitenkin mahdollisuus muodostaa yksi yhteinen työeläkekassa tai antaa eläketurvan toimeenpano jonkun toisen TEL- alalla toimivan eläkelaitoksen hoidettavaksi. Nykyisin lain toimeenpanoa hoitaakin ainoastaan yksi työeläkekassa. Lain mukaan työeläkekassa voi myös, sosiaali- ja terveysministeriön suostumuksella, ottaa hoitaakseen tehtäviä, jotka liittyvät muiden kuin LEL:n piirissä olevien työntekijöiden eläketurvan hoitamiseen (LEL:n 2 §). Tämän mukaisesti työeläkekassa huolehtii nykyisin myös esiintyvien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain (662/1985), jäljempänä TaEL, mukaisen työntekijäin työeläketurvan teknisestä toimeenpanosta. LEL:n 2 d §:n nojalla työeläkekassa voi myös ottaa hoitaakseen rakennusalan työterveyshuollon seurantarekisteriin liittyviä tehtäviä. Työeläkekassa, kuten muutkin eläkelaitokset on nykyisin Vakuutusvalvontaviraston valvonnan alainen.

Työeläkekassan keskeiset erot verrattuna muihin työeläkelaitoksiin

Nykyisin lakisääteisen työeläkevakuutuksen toimeenpanosta huolehtivat työeläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekassat ja erityiset lailla perustetut eläkelaitokset. Työeläkekassa kuuluu lailla perustettuihin eläkelaitoksiin esiintyvien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkekassan, maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ja merimieseläkekassan kanssa.

Työeläkekassan nykyiset toimintasäännökset vastaavat pitkälti edellä mainittujen eläkelaitosten hallinnon, sijoitustoiminnan ja vakavaraisuuden järjestämistä koskevia säännöksiä. Kuitenkin säännöksiin sisältyy myös merkittäviä eroja. Verrattuna työeläkevakuutusyhtiöihin eroina voidaan mainita erityisesti, ettei työeläkekassalla ole vakuutusyhtiön osakkaan asemassa olevia päätöksentekijöitä eikä varsinaisia omia varoja. Toisaalta kassan valtuuskunta käyttää käytännössä vastaavaa päätäntävaltaa kuin vakuutusyhtiön yhtiökokous. Poiketen työeläkevakuutusyhtiöistä työeläkekassan selvitystilaa ja purkamista koskevat säännökset puuttuvat laista.

Kokoluokkansa suhteen, vuoden 2001 taseen loppusumma oli 3 814 miljoonaa euroa, työeläkekassa muistuttaa enemmän keskikokoista työeläkevakuutusyhtiötä kuin muita lailla perustettuja eläkelaitoksia. Lailla perustetut eläkelaitokset ovat syntyneet myös eri aikoina erilaisista lähtökohdista käsin ja niissä on myös tästä syystä rakenteellisia ja toiminnallisia eroavaisuuksia. Näistä voidaan mainita muun muassa valtion osallistuminen maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ja merimieseläkekassan toiminnan kustannuksiin.

Työeläkekassan rajoitetusta toimialasta johtuu, ettei työeläkekassa kilpaile asiakkaista minkään muun eläkelaitoksen kanssa. LEL:n lakisääteisyydestä ja työeläkekassan yksinoikeudesta hoitaa mainittua eläketurvaa sekä työsuhteiden lyhytaikaisuudesta osaltaan johtuu, ettei työeläkekassassa otetuista eläkejärjestelyistä ole laadittu erityisiä vakuutussopimuksia toisin kuin työeläkevakuutusyhtiöissä.

Työeläkekassan hallinto

Työeläkekassan päätösvaltaa käyttävät kassan valtuuskunta ja hallitus. Valtuuskunnan tehtävänä on päättää työeläkekassan toiminnan yleisistä suuntaviivoista ja valvoa työeläkekassan hallituksen toimintaa. Valtuuskunnan asettaa eläketurvakeskus, jonka tulee varata kassan toimintapiiriin kuuluvien työalojen edustavimmille keskusjärjestöille tilaisuus tehdä ehdotuksensa valtuuskunnan jäseniksi. Valtuuskunta koostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja kuudestatoista muusta jäsenestä, jotka jakautuvat tasapuolisesti työnantajien ja työntekijöiden kesken. Valtuuskunnan tehtäviin kuuluu muun muassa käsitellä työeläkekassan tilipäätös ja tilintarkastuskertomus sekä päättää toimenpiteistä, jotka nämä aiheuttavat. Työeläkekassan tilikausi on kalenterivuosi ja varsinainen kevätkokous pidetään huhtikuun 30 päivään ja syyskokous joulukuun 15 päivään mennessä.

Työeläkekassan hallitus koostuu puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta sekä kymmenestä toimintapiiriin kuuluvien työalojen edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta valitusta jäsenestä, jotka jakautuvat myös tasapuolisesti työantajien ja työntekijöiden kesken. Myös työeläkevakuutusyhtiön hallituksessa on oltava sellaisia vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajia, jotka valitaan keskeisten työnantajia ja palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Näitä edustajia on oltava yhtä monta ja heidän yhteismääränsä on oltava vähintään puolet hallituksen koko määrästä. Sama koskee myös yhtiön hallintoneuvostoa. Työeläkekassan hallituksen tehtävänä on huolehtia työeläkekassan hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä kuten työeläkevakuutusyhtiöissäkin.

Työeläkekassan hallitus valitsee työeläkekassalle toimitusjohtajan, jonka tulee hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaan. Työeläkevakuutusyhtiössä joko hallitus tai hallintoneuvosto valitsee toimitusjohtajan vastaaviin tehtäviin.

Työeläkekassan johdon kelpoisuusedellytykset, jotka käsittävät vaatimukset henkilön hyvämaineisuudesta, työeläkevakuutustoimintaan perehtyneisyydestä sekä sijoitustoiminnan ja liikkeenjohdon tuntemuksesta, vastaavat työeläkevakuutusyhtiön johdolta edellytettyjä vaatimuksia.

Työeläkekassan kirjanpidossa sekä tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan kirjanpitolakia (1336/1997), kirjanpitoasetusta (1339/1997), tilintarkastuslakia (936/1994) sekä vakuutusyhtiölakia (1062/1979), jäljempänä VYL, ellei LEL:stä tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksista tai Vakuutusvalvontaviraston määräyksistä muuta johdu. Työeläkekassan tilikausi on kalenterivuosi ja tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tältäkin osin säännökset vastaavat pitkälti työeläkevakuutusyhtiötä koskevia säännöksiä.

Vakavaraisuusvaatimukset, sijoitustoiminta ja vastuuvelka

LEL:n 10 §:n 3 momentin mukaan työeläkekassan on kirjattava eläketurvan järjestämisestä johtuvien tulevien menojen peittämiseen tarvittavat varat sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaan vastuuvelkana, joka käsittää lain 9 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut menot siihen määrään asti kuin kassan tulot, joita ei ole käytettävä muihin tarkoituksiin, riittävät mainittujen menojen peittämiseen. Vastuuvelka määritellään (retrospektisesti) vakuutusmaksuista kerätyn ja sijoitusten tuotoista kertyneen varallisuuden summana vähennettynä eläke- ja muilla kuluilla. TEL:n mukainen vastuuvelka sitä vastoin määritellään eläkelaitoksen vastuulla olevista eläkesitoumuksista aiheutuvien vastaisten eläkemenojen ja vastaisten tulojen pääoma-arvojen erotuksena lisättynä sijoitustuottojen heilahteluihin varatulla määrällä (lisävakuutusvastuu) ja vakuutusliikkeen vahinkomenon heilahteluihin varatulla määrällä (tasoitusvastuu). Työeläkekassa määrittelee kuitenkin lisäksi myös kassan vastuulla olevista eläkesitoumuksista aiheutuvan vastuusuureen TEL:n laskentatapaa käyttäen. Tästä vastuusuureesta käytetään jäljempänä nimitystä vakuutustekninen vastuuvelka. Vakuutusteknisen vastuuvelan määrittely on tarpeen työeläkelaitosten keskinäisen vastuun selvittämiseksi vastuunjakoa varten sekä työeläkekassan vakavaraisuusaseman määrittelemiseksi, koska työeläkekassa osallistuu kuten muutkin työeläkelaitokset työeläkejärjestelmän yhteiseen vastuunjakoon, ja kassan toimintaa koskevat samat vakavaraisuusvaatimukset kuin muitakin työeläkelaitoksia.

Työeläkekassan tuloslaskelmassa ei muodostu varsinaista tulosta. Jos tulot ovat suuremmat kuin menot, erotus kirjataan vastuuvelan lisäykseen mahdollisten verojen jälkeen. Taseessa ei ole lainkaan omaa pääomaa eikä taseen vastuuvelkaa eritellä vakuutusmaksuvastuuseen ja korvausvastuuseen kuten esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiöillä.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkekassan vakuutusmaksun tasasuuruisena kaikille LEL- alojen palkkoja maksaneille työnantajille. Työntekijän maksuosuus määräytyy TEL:n säännösten mukaisesti.

Työeläkekassan vakavaraisuusmekanismi vastaa pitkälti muiden työeläkelaitosten vakavaraisuusmekanismia. Vastaavasti työeläkekassan sijoitustoiminnan ja tilinpäätöksen sääntely vastaa muiden työeläkelaitosten sijoitustoimintaan sovellettavia säännöksiä. Näiden säännösten lähtökohtana ovat vakuutusyhtiöihin sovellettavat vastuuvelan katetta sekä tilinpäätöstä ja -tarkastusta koskevat vakuutusdirektiivit.

1.2. Nykytilan arviointi

Lainsäädännössä tapahtuneet muutokset

Nykyisin kestoltaan lähes kaikki työsuhteessa tehty työ kartuttaa työeläketurvaa. Viimeisin tätä koskeva uudistus toteutettiin TaEL:n 1 §:ään tehdyllä muutoksella, jonka mukaan TaEL on sovellettavissa tietyissä tapauksissa myös kuukautta lyhyempiin työsuhteisiin.

Koska työeläkekassan toimintasäännökset ovat pitkälti yhdenmukaiset työeläkevakuutusyhtiöiden toimintasäännösten kanssa, työeläkekassa muistuttaa jo nyt toiminnaltaan keskikokoista työeläkevakuutusyhtiötä.

On myös koko työeläkejärjestelmän kannalta edullista, että eläkelaitoskentässä on mahdollisimman useita tasavertaisessa kilpailuasemassa olevia toimijoita, jolloin voidaan välttää keskittymisestä johtuvat riskit ja tätä kautta aiheutuvat vakuutusmaksun nousupaineet.

Työeläkekassan toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset

LEL:n työeläketurvan piiriin kuuluvien työntekijöiden määrä on vuosien kuluessa huomattavasti vähentynyt. Vuonna 1975 työntekijöiden määrä oli vielä noin 343 000, kun vastaava määrä oli vuonna 1999 vain noin puolet tästä. Vaikka lukumäärissä on havaittavissa jonkin verran kasvua 1990-luvun lamakauden jälkeen, kasvu on kuitenkin rajoittunut ainoastaan rakennusalalle. Toisaalta rakennusalan työllisyys suhdanneherkkänä voi vaihdella merkittävästikin vuosittain. Näyttää kuitenkin siltä, että työeläkekassan tulevaisuudennäkymät olisivat yhä enenevässä määrin tämän yhden alan varassa. Tämä puolestaan voi johtaa siihen, että työeläkekassan vakuutuskanta muuttuu entistä riskialttiimmaksi. Esimerkiksi rakennusalan työkyvyttömyysriski ja tästä johtuva työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu on muita aloja suurempi. Rakennusalalla jäädään myös eläkkeelle muita aloja aikaisemmin.

Nykytilanteessa työeläkekassalla ei ole laissa säädetyn rajatun toimialansa takia mahdollisuutta laajentaa toimintaansa muille lakisääteisen eläketurvan alueille. Työeläkekassalla ei myöskään ole reaalisia mahdollisuuksia eikä resursseja välittömästi käynnistää tasavertaista kilpailua muiden eläkelaitosten, erityisesti työeläkevakuutusyhtiöiden kanssa.

Jos työeläkekassan toimintaympäristössä ja vakuutuskannassa tapahtuneet muutokset jätetään ottamatta huomioon, edellä kuvatut riskit todennäköisesti vain kasvavat, ja ennen pitkää voidaan joutua tilanteeseen, jossa työeläkekassa joudutaan tavalla tai toisella lakkauttamaan. Tuolloin vielä työeläkekassassa oleva vakuutuskanta jouduttaisiin siirtämään muihin eläkelaitoksiin. Tämä ei kuitenkaan olisi työeläkejärjestelmän kannalta edullinen lopputulos, koska tällöin vakuutustoiminta keskittyisi yhä harvempiin eläkelaitoksiin. Tilanne ei myöskään poistaisi tarvetta säätää työeläkekassan realisoinnista lailla, koska LEL ei tunne LEL:n mukaisen vakuutuskannan siirtomahdollisuutta eikä, kuten edellä on mainittu, sisällä työeläkekassan purkamis- ja selvitystilasäännöksiä.

2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Yleistä

Esityksen tavoitteena on muuttaa työeläkekassa asteittain työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa (354/1997), jäljempänä TVYL, tarkoitetuksi keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi. Esityksessä ehdotetulla yhteisömuodon muutoksella voitaisiin antaa työeläkekassalle puitteet muuttaa toimintansa hallitusti vastaamaan mainitun yhtiön toimintaa. Tämän mukaisesti ehdotetaan säädettäväksi laki, jolla työeläkevakuutusyhtiöksi muuttuvan työeläkekassan toiminta sopeutettaisiin TVYL:n mukaiseen toimintaan, kuitenkin tietyin laissa säädetyin poikkeuksin.

Merkittävin ero verrattuna TVYL:iin olisi se, että työeläkevakuutusyhtiöksi muuttuva työeläkekassa ei saisi harjoittaa TVYL:n mukaista toimintaa, eli TEL:n ja yrittäjien eläkelain (468/1969), jäljempänä YEL, toimenpanoa, vaan sen toiminta perustuisi yksinomaan LEL:n mukaisen eläketurvan toimeenpanoon ja LEL:n nojalla annettuihin muihin tehtäviin. Myöskään TVYL:iin ei tässä vaiheessa tulisi sellaista muutosta, joka antaisi muille työeläkevakuutusyhtiöille mahdollisuuden harjoittaa LEL:n mukaista toimintaa. Toisin sanoen LEL:ssä ja TVYL:ssä rajatut toimialat pysyisivät ennallaan. Muodostettavan työeläkevakuutusyhtiön vastuuvelka laskettaisiin myös edelleen samalla tavoin kuin työeläkekassan vastuuvelka.

Tarkoituksena olisi myös, että ehdotettu laki aikanaan, arviolta noin 5-8 vuoden sopeuttamisajan jälkeen kumottaisiin. Samanaikaisesti toteutettaisiin uudistus, jonka mukaan kaikkien työeläkevakuutusyhtiöiden olisi mahdollista vakuuttaa kaikkien toimialojen työsuhteita. Kun tässä vaiheessa työeläkevakuutusyhtiöiden kilpailu avautuisi, yhtiöksi muuttunut työeläkekassa olisi ennättänyt saavuttaa riittävän valmiuden ja yritysrakenteen ottaa vastaan kilpailu tasavertaisissa olosuhteissa muiden yhtiöiden kanssa.

Vaihtoehtoisina malleina ehdotetulle laille on myös esitetty erilaisia muita lainsäädäntöteknisiä ratkaisuja, kuten esimerkiksi säädösten liittämistä LEL:iin tai lain säätämistä määräaikaisena. Säädösten liittäminen LEL:iin voi kuitenkin olla teknisesti monimutkaisempaa, ja soveltajan kannalta erillislain voidaan katsoa olevan myös selkeämpi. Määräaikaiseen lakiin taas liittyy epävarmuustekijöitä siirtymäajan pituuden suhteen.

Esityksessä ehdotetaan, että työeläkekassa muutettaisiin keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi, johon sovellettaisiin sekä TVYL:n että LEL:n säännöksiä. Itse muutosprosessi tapahtuisi soveltuvin osin VYL:n 18 a luvussa tarkoitetun vakuutusyhtiön yhtiömuodon muuttamisesta säädetyn menettelyn mukaisesti.

Koska työeläkekassalla ei ole varsinaisia omia varoja, ehdotetaan, että aloittavan työeläkevakuutusyhtiön peruspääoma muodostettaisiin toimintapääomaan luettavasta vastuuvelan erästä.

Peruspääoman muodostaminen

Työeläkekassan taseessa vastuuvelaksi kirjataan kaikki se varallisuus, mikä työeläkekassalle on tarkasteluhetkellä kertynyt. Vastuuvelan ja vakuutusteknisen vastuuvelan erotuksen voidaan katsoa muodostavan kahdesta osasta: vahinkomenon heilahteluun varattavasta määrästä ja sijoitustoiminnan tuottojen heilahteluun varattavasta määrästä. Näistä määristä jälkimmäinen luetaan osaksi työeläkekassan toimintapääomaa, joten vastuuvelka sisältää myös toimintapääomaan luettavan erän. Työeläkekassan vastuuvelka oli 31 päivänä joulukuuta 2001 noin 3,8 miljardia euroa, josta toimintapääomaksi luettava erä oli noin 0,8 miljardia euroa.

Työeläkekassasta muodostettavan työeläkevakuutusyhtiön tulisi täyttää TVYL:ssä tarkoitetut vaatimukset yhtiön peruspääomasta, joka keskinäisellä yhtiöllä yleensä koostuu takuupääomasta ja pohjarahastosta. Peruspääoman tulee olla vähintään 5 miljoonaa euroa. Tämä määrä siirrettäisiin pohjarahastoksi työeläkekassan toimintapääomaan luettavasta vastuuvelan erästä. Siirtyvä määrä olisi noin 0,13 prosenttia edellä mainitusta taseen mukaisesta vastuuvelan loppusummasta ja noin 0,6 prosenttia toimintapääomasta.

Pohjarahastoksi siirtyvä määrä on työeläkevakuutusyhtiön taseessa peruspääomaa, jota yhtiö ei voi käyttää toimintansa aikana muuhun kuin yhtiön velvoitteiden hoitamiseen. Jos yhtiön vakuutuskanta tulisi toiminnan aikana luovutettavaksi, yhtiön velat ylittävistä varoista kuuluisi TVYL:n 21 §:n nojalla takuuosuuksien omistajille ainoastaan takuuosuuksia vastaava osuus yhtiön omaan pääomaan tehdyistä sijoituksista ja niille lasketusta kohtuullisesta tuotosta. Muu osa velat ylittävistä varoista kuuluisi vakuutuksenottajille osana vakuutuskantaa. Toisin sanoen vakuutuskantaa luovutettaessa toiseen yhtiöön siirtyvää vakuutuskantaa vastaava osuus peruspääomasta seuraisi vakuutuskannan mukana takuuosuuksien osuutta lukuun ottamatta. Koska toisaalta oman pääoman erät sisältyvät toimintapääomaan, muodostettavan työeläkevakuutusyhtiön omaksi pääomaksi siirtyvä osuus työeläkekassan toimintapääomasta säilyisi siten kaikissa tilanteissa osana eläkevastuun turvana olevia varoja.

Työeläkekassan ja muodostettavan työeläkevakuutusyhtiön taseet eroaisivat 31 päivänä joulukuuta 2001 vallinneen tilanteen mukaan seuraavasti:

              
Taseen erä* Työeläkekassa Muodostettava Yhtiö
Vastattavaa
Poistoero 1 1
Oma pääoma - 5
Vastuuvelka 3 796 3 791
Muut velat 17 17
Yhteensä 3 814 3 814

* miljoonaa euroa

Muodostettavan yhtiön tulee noudattaa myös TVYL:n 17 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia toimintapääoman vähimmäismäärästä, takuupääomasta ja oman pääoman vähimmäismäärästä. Lain voimaantulohetkellä ehdotettu pohjarahasto riittää oman pääoman vähimmäisvaatimuksen täyttämiseen. Oman pääoman vähimmäisvaatimuksen täyttäminen edellyttää kuitenkin tulevina vuosina oman pääoman kartuttamista, koska vähimmäisvaatimus perustuu vastuuvelan määrään, joka kasvaa vuosittain.

Työeläkevakuutusyhtiöillä oman pääoman täydentäminen määritellään TEL:n nojalla vahvistetuissa laskuperusteissa, ja se tapahtuu siirtämällä vuosittain yhtiön tuloslaskelman mukainen näkyvä ylijäämä taseen omaan pääomaan. Myös muodostettava työeläkevakuutusyhtiö joutuisi vastaavasti näyttämään vuosittain ylijäämää, joka kuvatuin periaattein siirrettäisiin vahvistamaan yhtiön omaa pääomaa.

Muodostettavan työeläkevakuutusyhtiön vastuuvelka määritettäisiin aluksi LEL:n perusteella. Kilpailun avautuessa vastuuvelka määritettäisiin kuten muillakin työeläkevakuutusyhtiöillä. LEL:n mukaisessa vastuuvelassa vuotuisen vahinkomenon heilahteluun ei ole varauduttu siinä määrin kuin TEL:n mukaan määräytyvässä vastuuvelassa. Näin ollen muodostettavan yhtiön vahinkomenon heilahtelua tasoittavaa puskurirahastoa (tasoitusvastuu) tulisi kasvattaa TEL:ia vastaavalle tasolle. Käytännössä tämä toteutettaisiin asteittain sopeutumisajan kuluessa erottamalla toimintapääomaan luettavasta vastuuvelan erästä vahinkomenon heilahtelun tasoittamista varten oma vastuuvelan eränsä.

Muodostettavan työeläkevakuutusyhtiön osakkuus

Esityksessä ehdotetaan, että ne työnantajat, joilla olisi voimassa oleva LEL:n mukainen eläkejärjestely, tulisivat mainitun yhtiön osakkaiksi vastaavasti kuin VYL:n 3 luvun 1 §:ssä säädetään. Yhtiöjärjestyksessä määrättäisiin kuitenkin tarkemmin, miltä ajalta maksetut ja minkä suuruiset vakuutusmaksut oikeuttaisivat osakkuuteen.

Yhdenmukaisesti muiden työeläkevakuutusyhtiöiden kanssa muodostettavaan yhtiöön voisi tulla myös takuupääoman omistajia sen mukaan kuin siitä yhtiöjärjestyksessä määrättäisiin.

Nykyisin työeläkevakuutusyhtiöt ovat yhtiöjärjestyksen määräyksillä antaneet myös vakuutetuille tietynlaisen osakkaan aseman varaamalla näille oikeuden osallistua yhtiön päätöksentekoon. Tällainen mahdollisuus olisi tarkoitus antaa myös muodostettavan yhtiön vakuutetuille.

Yhteisömuodon muuttaminen ja toimilupa

Esityksessä ehdotetaan, että työeläkekassa muutettaisiin suoraan ilman selvitysmenettelyä keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi, johon sovellettaisiin eläketurvan osalta LEL:n säännöksiä ja toiminnan osalta pääosin TVYL:n säännöksiä sekä ehdotetun lain säännöksiä. Toimintaansa varten työeläkevakuutusyhtiö tarvitsisi toimiluvan, jonka myöntämisen edellytykset olisivat pääosin samat kuin muillakin työeläkevakuutusyhtiöillä.

Työeläkekassan vastuuvelka, muut vastuut ja varat yhteisömuodon muutoksessa

Koska kysymyksessä olisi olemassa olevan yhteisömuodon muuttaminen ilman muutettavan yhteisön purkamista, esityksessä ehdotetaan, että työeläkekassan vastuuvelka, varat ja muut velat katsottaisiin muuttuneen muodostettavan työeläkevakuutusyhtiön vastuuvelaksi, varoiksi ja muiksi veloiksi yhtiön kaupparekisteriin merkitsemishetkellä, koska yhtiöoikeudellisesti yhtiön olemassaolon voidaan katsoa alkavan tästä ajankohdasta lähtien.

Yhtiön rekisteröinnistä alkaisi myös yhtiön ensimmäinen tilikausi, ja aikaisemman tilikauden tilinpäätöksestä vastaisi työeläkekassan johto. Työeläkevakuutusyhtiön yhtiökokous vahvistaisi työeläkekassan tilinpäätöksen ja päättäisi vastuuvapauden myöntämisestä työeläkekassan hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle ensimmäisessä yhtiön rekisteröinnin jälkeen pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Edellä mainittuun liittyen, ja eläkelaitoksen hallinnon katkeamattomuuden varmistamiseksi, esityksessä ehdotetaan, että lain voimaan tullessa työeläkekassan hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja voisivat jatkaa työeläkevakuutusyhtiön hallituksen jäseninä ja toimitusjohtajana, kunnes yhtiö on valinnut uuden hallituksen.

3. Esityksen vaikutukset

Esityksellä ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia, koska työeläkekassa ei saa toimintaansa valtion tukea. Myöskään eläkelaitosten väliseen kilpailuun esityksellä ei lain soveltamisaikana ole vaikutusta, koska tämän ajanjakson kuluessa työeläkevakuutusyhtiö ei saisi harjoittaa muuta toimintaa kuin mitä työeläkekassa harjoitti ennen yhteisömuodon muuttamista. Vasta lain soveltamisajanjakson jälkeen kilpailu avautuisi sekä muodostetun yhtiön että muiden työeläkevakuutusyhtiöiden kesken. Tämä tapahtuisi aikanaan erillisin lainsäädäntötoimenpitein.

Esityksellä olisi sitä vastoin vaikutuksia vakuutettujen asemaan, jos muodostettavan yhtiön yhtiöjärjestykseen otettaisiin edellä mainitut vakuutettujen päätösvaltaa koskevat määräykset. Tällöin vakuutettujen asemaa voitaisiin pitää osakkaan asemaan verrattavana. Mahdollisesti myös työeläkekassan yhteistyötahoille saattaisi avautua mahdollisuus osallistua yhtiön päätöksentekoon ja toiminnan tuloksiin takuupääoman merkitsemisen kautta.

Suurimmat kustannusvaikutukset tulevat aiheutumaan muodostettavan yhtiön uuden nimen ja tunnettavuuden luomisesta sekä uusista atk-järjestelmistä osakasrekistereineen. Tällaisten kustannusten arvioidaan kuitenkin jäävän alle yhden miljoonan eron, eli alle 5 prosenttiin hoitokustannuksista, jotka olivat vuonna 2001 noin 22,8 miljoonaa euroa.

Muodostettavan yhtiön valmistautuessa tulevaan kilpailuun muiden työeläkevakuutusyhtiöiden kanssa kustannuksia aiheutuu myös atk- järjestelmiin tarvittavista uudistuksista ja markkinointiverkoston rakentamisesta. Näiden kustannusten arvioidaan nousevan noin 1—2 miljoonaan euroon vuodessa, eli noin 5—10 prosenttiin hoitokustannuksista.

4. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä virkatyönä. Esityksestä on pidetty kuulemistilaisuus, jossa oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, Vakuutusvalvontavirastolta, kilpailuvirastolta, Työeläkevakuuttajat TELA:lta, eläketurvakeskukselta, Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliitto TT:ltä, AKAVA ry:ltä, Toimihenkilöjärjestö STTK:lta, Suomen Ammattiliittojen Keskusliitto SAK:lta, Palvelutyönantajilta, Suomen Yrittäjiltä, Rakennusteollisuus ry:ltä, Rakennustyöläisten Liitolta ja YIT:ltä on saatu lausunnot. Lausuntojen mukaan esitys on laajasti hyväksyttävissä ja joidenkin lausunnonantajien mukaan välttämätön. AKAVA ry:n ja Toimihenkilöjärjestö STTK:n mielestä esityksen mukainen välivaihe on tarpeeton.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotusten perustelut

1.1. Laki työeläkekassan muuttamisesta keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi

1 luku. Yleiset säännökset

1 §. Lain tarkoitus. Työeläkekassa on aikoinaan perustettu lailla. Koska kassaa koskevista säännöksistä kuitenkin puuttuvat kassan selvitystilaa ja purkamista koskevat säännökset, työeläkekassa voitaisiin nykyisin purkaa vain lailla. Laissa ei myöskään ole säännöksiä työeläkekassan vakuutuskannan siirtämiselle. Siten sellaisessa tapauksessa, että vakuutuskanta siirrettäisiin perustettavalle uudelle työeläkevakuutusyhtiölle, jouduttaisiin työeläkekassa ensin purkamaan lailla ja toisaalta perustamaan TVYL:n mukainen työeläkevakuutusyhtiö. Tällöin olisi todennäköistä, että purkamisen ja uuden yhtiön toiminnan käynnistämisen välille jäisi ajanjakso, jolloin LEL:n mukainen eläketurvan hoito ei olisi kenenkään vastuulla. Tästä syystä ehdotetaan, että toiminnan keskeytymättömän jatkumisen kannalta työeläkekassa voitaisiin muuttaa suoraan ilman selvitysmenettelyä TVYL:n mukaiseksi keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi.

Säännöksen mukaan muodostettavalla keskinäisellä työeläkevakuutusyhtiöllä olisi edelleen vastaavalla tavoin rajoitettu toimiala kuten työeläkekassallakin. Lakiehdotuksessa tarkoitetusta keskinäisestä työeläkevakuutusyhtiöstä käytettäisiin myöhemmin ilmaisua työeläkevakuutusyhtiö.

2 §. Lain soveltamisala. Pykälän 1 momentin mukaan lakia sovellettaisiin 1 §:ssä tarkoitettuun työeläkevakuutusyhtiöön. Koska tällaisen työeläkevakuutusyhtiön toimiala olisi edelleen rajattu LEL:n mukaiseen toimintaan, toiminnassa olevat muut työeläkevakuutusyhtiöt eivät voisi soveltaa lakia, koska TVYL:stä puuttuu tämän salliva säännös. Tätä koskeva TVYL:n mukaisen työeläkevakuutusyhtiön toimialan laajennus onkin tarkoitus toteuttaa aikanaan muodostetun työeläkevakuutusyhtiön toiminnan sopeuduttua TVYL:n vaatimuksiin, jolloin ehdotettu laki voitaisiin kumota tarpeettomana.

Koska muodostettavan työeläkevakuutusyhtiön toimintaan tulisi sovellettaviksi ehdotetun lain säännösten lisäksi sekä LEL:n että TVYL:n säännöksiä työeläkevakuutusyhtiön erityispiirteistä johtuvin poikkeuksin, pykälän 2 momentissa olisi tätä koskeva säännös.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin siitä, mitä TVYL:n ja LEL:n säännöksiä ei sovellettaisi muodostettavaan työeläkevakuutusyhtiöön. Näitä olisivat TVYL 1 §:n 1 momentti (soveltamisalan rajaus TEL:iin ja YEL:iin YEL), 2 § (toiminnan tarkoituksen osalta viittaus TEL:iin ja YEL:iin), 3 § (toiminnan rajaaminen TEL:iin ja YEL:iin), 6 §:n 1 momentti (TEL:n ja YEL:n mukainen toimilupa), 14 § (vastuuvelka), 15 § (vastuuvelan kate), 18 § (siirrot osittamattomaan lisävakuutusvastuuseen) ja 20 §:n 1 momentti (taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelma) sekä LEL:n 2 § (LEL:n mukaisen toiminnan harjoittaminen työeläkekassassa ja sen valvonta), 2 b §:n 1 ja 3—5 momentti (hallituksen paikkajako ja johdon yleiset ja erityiset kelpoisuusvaatimukset), 2 c § (valtuuskunnan, hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävistä), 11 § (varojen sijoittaminen), 11 a § (vakuutusmatemaatikon tehtävistä ja kelpoisuudesta, ottamisesta ja erottamisesta), 11 b §:n 1 ja 2 momentti (toimintapääomaa ja vakavaraisuutta koskevat edellytykset ja laskeminen), 11 c § (varojen haltuunotto) ja 11 d § (varojen käyttö yleishyödylliseen tarkoitukseen). Mainittujen säännösten soveltamatta jättäminen johtuu siitä, etteivät ne sovellu esillä olevan lain mukaisen työeläkevakuutusyhtiön toimintaan sen rajatun toimintapiirin ja erityisluonteen takia tai siitä, että ehdotettuun lakiin sisältyy vastaava yhtiöön sovellettava erityissäännös.

Koska tarkoituksena on, että muodostettava keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ottaa hoitaakseen kaikki aikaisemmin työeläkekassalle kuuluvat tehtävät, pykälän 4 momenttiin on otettu säännös, jonka mukaan se, mitä muualla laissa säädetään muutoin työeläkekassasta, koskee esillä olevaa lakia sovellettaessa ehdotetussa laissa tarkoitettua keskinäistä työeläkevakuutusyhtiötä.

3 §. Työeläkevakuutusyhtiön toiminta. Ehdotuksen mukaan pykälän 1 momentissa säädettäisiin muodostettavan työeläkevakuutusyhtiön toiminnan rajaamisesta LEL:n mukaiseen toimintaan. Säännös vastaa työeläkevakuutusyhtiön TVYL:n 3 §:ssä säädettyä rajausta TEL:n ja YEL:n mukaisen toiminnan harjoittamiseen.

Pykälän 2 momentin mukaan toimialasta eli siitä, mitä vakuutusliikettä työeläkevakuutusyhtiöllä on oikeus harjoittaa, olisi otettava maininta yhtiön yhtiöjärjestykseen. Säännös vastaa TVYL:n 3 §:n säännöstä ja yleisemminkin osakeyhtiölain (734/1978) yhtiön toimialan ilmoittamisesta säädettyjä vaatimuksia.

2 luku. Työeläkekassan muuttaminen työeläkevakuutusyhtiöksi.

4 §. Yhteisömuodon muuttaminen. Pykälän 1 momentin mukaan työeläkekassan muuttaminen työeläkevakuutusyhtiöksi tapahtuisi ensinnäkin siten, että työeläkekassan valtuuskunnan tulisi tehdä tätä koskeva määräenemmistöpäätös. Lisäksi tulisi noudattaa ehdotetun lain sekä soveltuvin osin VYL:n 18 a luvun 2 §:n 1 momentin ja 4 §:n säännöksiä. Tämän mukaisesti muodostettavan yhtiön tulisi saada toimintaansa varten valtioneuvoston myöntämä toimilupa ja yhteisömuodon muutokseen olisi saatava Vakuutusvalvontaviraston suostumus kuulutusmenettelyineen.

Pykälän 2 momentin mukaan yhteisömuodon muuttamisesta koskevasta päätöksestä olisi laadittava asiakirja, joka sisältäisi työeläkevakuutusyhtiön yhtiöjärjestyksen. Muodostettavan keskinäisen työeläkevakuutusyhtiön olisi haettava yhtiöjärjestykselleen Vakuutusvalvontaviraston vahvistus kuten muidenkin työeläkevakuutusyhtiöiden.

5 §. Työeläkevakuutusyhtiön toimilupa. Pykälän 1 momentin mukaan muodostettavalla työeläkevakuutusyhtiöllä tulisi olla valtioneuvoston myöntämä toimilupa, joka olisi voimassa Suomessa, kuten muillakin työeläkevakuutusyhtiöillä. Tältä osin säännös vastaisi TVYL:n 6 §:n 1 momentin asiasisältöä. Toimilupa olisi kuitenkin rajattu LEL:n mukaiseen toimintaan.

Pykälän 2 momentin mukaan edellytykset myöntää toimilupa olisivat samat kuin muillakin työeläkevakuutusyhtiöillä. Niiden tarkoituksena olisi erityisesti varmistaa aloittavan työeläkevakuutusyhtiön toiminnan turvaavuus.

6 §. Työeläkevakuutusyhtiön osakkuus. VYL:n 3 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetään siitä, ketkä ovat keskinäisen vakuutusyhtiön osakkaita. Tämän mukaisesti osakkaita ovat vakuutuksenottajat ja, sen mukaan kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään, takuupääoman omistajat. Koska työeläkekassan työnantajat muuttuvat yhteisömuodon muutoksen kautta suoraan muodostettavan työeläkevakuutusyhtiön vakuutuksenottajiksi, ehdotetaan vastaavasti, että muodostettavan työeläkevakuutusyhtiön vakuutuksenottajaosakkaita olisivat ne työnantajat, joilla olisi voimassa oleva LEL:n 1 §:ssä tarkoitettu eläkejärjestely. Koska LEL:ssa tarkoitettujen työsuhteiden kesto ja määrä vaihtelee huomattavasti työnantajakohtaisesti, ehdotetaan kuitenkin, että yhtiöjärjestyksessä määrättäisiin tarkemmin, miltä ajalta maksetut ja minkä suuruiset vakuutusmaksut oikeuttaisivat osakkuuteen.

On mahdollista, että ehdotetun lain voimassaoloaikana yhtiöön tulee myös takuupääoman merkitsijöitä. Näillä olisi yhtiössä vastaava osakkaan asema, siitä yhtiöjärjestykseen otettavalla määräyksellä, kuin takuupääoman omistajilla muissakin työeläkevakuutusyhtiöissä.

Nykyisin laista puuttuvat säännökset keskinäisessä vakuutusyhtiössä vakuutetun henkilön asemasta yhtiön päätöksenteossa. Siten vakuutetun osakkaaseen rinnastettavasta asemasta voidaan määrätä vain yhtiöjärjestykseen otettavalla määräyksellä. Tällaisia määräyksiä onkin joidenkin työeläkevakuutusyhtiöiden yhtiöjärjestyksissä. Vastaavat yhtiöjärjestyksen määräykset olisi tarkoitus ottaa myös muodostettavan työeläkevakuutusyhtiön yhtiöjärjestykseen.

7 §. Työeläkevakuutusyhtiön pohjarahasto ja takuupääoma. Muodostettavalla keskinäisellä työeläkevakuutusyhtiöllä tulisi olla vähintään 5 000 000 euron suuruinen peruspääoma, joka voisi muodostua takuupääomasta ja pohjarahastosta. Muodostettavan yhtiön pohjarahastoksi, joka samalla olisi yhtiön peruspääoma, siirrettäisiin varat työeläkekassan toimintapääomaan luettavasta vastuuvelan erästä.

Pohjarahastoksi siirtyvä määrä on työeläkevakuutusyhtiön taseessa peruspääomaa, jota yhtiö ei voi käyttää toimintansa aikana muuhun toimintaan kuin yhtiön eläkevastuiden hoitamiseen. Muodostettavaa yhtiötä koskevat myös TVYL:n 21 §:n säännökset siitä, että tietyissä laissa säädetyissä kannansiirtotapauksissa pohjarahasto seuraa siirtyvää vakuutuskantaa. Oma pääoma, jota pohjarahasto edustaa muodostettavassa työeläkevakuutusyhtiössä, on myös toisaalta toimintapääomaan luettava erä. Siten siirron lopputuloksena muodostuva yhtiön oma pääoma säilyy osana eläkevastuun turvana olevia varoja.

Siinä tapauksessa, että muodostettavaan yhtiöön tulisi takuupääomaa, 2 momenttiin on otettu säännös, jonka mukaan sen muodostamisessa on soveltuvin osin voimassa, mitä VYL:n 4 luvussa säädetään takuupääoman korottamisesta. Jos tässä tapauksessa takuupääoman muodostaminen työeläkevakuutusyhtiöön edellyttäisi yhtiöjärjestyksen muutosta, tähän vaadittaisiin Vakuutusvalvontaviraston suostumus.

8 §. Työeläkekassan muuttuminen työeläkevakuutusyhtiöksi. Kaupparekisterilain (129/1979) 3 §:n mukaan keskinäinen vakuutusyhtiö on sellainen elinkeinonharjoittaja, jonka tulee tehdä kaupparekisteriin laissa tarkoitettu perusilmoitus. Rekisteriin merkitsemisellä on eräitä elinkeinonharjoittajan kannalta ratkaisevia oikeusvaikutuksia. Oikeusvaikutukset ovat ilmaistu lain 26 §:ssä. Sen mukaan se, mikä on merkitty kaupparekisteriin ja asianmukaisesti kuulutettu, on katsottava tulleen kolmannen henkilön tietoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että elinkeinonharjoittajan olemassaolo tulee vahvistetuksi rekisteröinnillä. Tämän mukaisesti muodostetun yhtiön katsottaisiin muuttuneen varsinaiseksi keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi vasta, kun se on saanut edellä mainitun toimiluvan ja yhtiö sekä Vakuutusvalvontaviraston vahvistama yhtiöjärjestys on merkitty kaupparekisteriin.

3 luku. Työeläkekassan tilinpäätös, tilintarkastus, vastuuvelka, muut velat ja varat

9 §. Työeläkekassan tilinpäätös. Koska työeläkekassan toiminta tässä yhteisömuodossaan voidaan katsoa päättyvän muodostettavan työeläkevakuutusyhtiön varsinaisen toiminnan alkaessa, eli yhtiön rekisteröinnistä alkaen, ehdotetaan, että työeläkekassan tulisi tehdä tilinpäätös ja konsernitilinpäätös ajalta, jolta tilinpäätöstä ei vielä ole tehty ja joka päättyy työeläkevakuutusyhtiön kaupparekisteriin merkitsemiseen. Työeläkekassan tilinpäätökseen tulisi tällöin sovellettavaksi LEL:n mukaiset tilinpäätöstä koskevat säännökset. Työeläkekassan tilintarkastuskertomus annettaisiin kuitenkin yhtiön yhtiökokoukselle, joka myös vahvistaisi työeläkekassan tilinpäätöksen ja päättäisi vastuuvapauden myöntämisestä työeläkekassan hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Tätä koskeva yhtiökokous olisi pidettävä yhtiön rekisteröimisen jälkeen ensimmäisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa, eli käytännössä yhtiön kevätyhtiökokouksessa.

10 §. Työeläkekassan vastuuvelka, muut velat ja varat. Koska työeläkekassa muuttuisi ehdotuksen mukaan suoraan ilman selvitysmenettelyä työeläkevakuutusyhtiöksi, ehdotetaan, että pykälän 1 momenttiin otettaisiin selvyyden vuoksi tätä koskevat säännökset. Tämän mukaisesti momentissa säädettäisiin, että työeläkekassan vastuuvelka, muut velat ja varat muuttuisivat muodostettavan työeläkevakuutusyhtiön rekisteröintihetkellä yhtiön vastaaviksi eriksi ja velvoitteiksi.

Edellä mainituista syistä ehdotetaan, että pykälän 2 ja 3 momentissa säädettäisiin työeläkevakuutusyhtiön oikeudesta myöhemmin ilmeneviin työeläkekassan varoihin ja vastaavasti velvollisuudesta vastata niistä velvoitteista, jotka perustuvat työeläkekassan toimintaan.

4 luku. Työeläkevakuutusyhtiön johto

11 §. Hallituksen valinta. Yhteisömuodon muuttamisesta aiheutuu työeläkekassan ja myöhemmin työeläkevakuutusyhtiön hallinnolle hallinnon normaalin hoitamisen lisäksi ylimääräisiä tehtäviä. Näiden tehtävien suorittamiseksi tulisi varata riittävästi aikaa. Toisaalta hallinnon hoitaminen ja vastuukysymysten ratkaiseminen mahdollisimman nopeasti olisi toivottavaa, jotta työeläkekassan toimintaa jatkava työeläkevakuutusyhtiö voisi ryhtyä hoitamaan päätehtäväänsä, eli LEL:n toimeenpanoa. Tästä syystä ehdotetaan, että uusi hallitus olisi valittava ja ilmoitettava rekisteröitäväksi kuuden kuukauden kuluessa ja Vakuutusvalvontaviraston hyväksymän yhtiöjärjestyksen rekisteröimisestä.

5 luku. Työeläkevakuutusyhtiön vastuuvelka ja toimintapääoma

12 §. Vastuuvelkaa ja toimintapääomaa koskevat erityissäännökset. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että muodostettavan keskinäisen työeläkevakuutusyhtiön vastuuvelka määritettäisiin LEL:n 10 §:n 3 momentin mukaisesti. Vastuuvelka määritettäisiin siten samalla tavoin kuin työeläkekassallakin. Tarkoituksena kuitenkin olisi, että yhtiö toimintansa aikana siirtyisi noudattamaan vastuuvelan määrittämisessä ja muissakin vakuutusteknisten suureiden määrittelyssä työeläkevakuutusyhtiöiden TVYL:n 14 §:n mukaista menettelyä.

Työeläkevakuutusyhtiön taseessa vastuuvelaksi kirjattaisiin LEL:n 10 §:n 3 momentin mukaisesti kaikki se varallisuus, mikä eläkelaitokselle on kerääntynyt tarkasteluhetkeen mennessä. Vastuuvelan ja vakuutusteknisen vastuuvelan erotuksen voidaan katsoa muodostuvan kahdesta erästä: vahinkomenon heilahteluun varattavasta määrästä ja sijoitustoiminnan tuottojen heilahteluun varattavasta määrästä. Näistä määristä jälkimmäinen luetaan osaksi työeläkevakuutusyhtiön toimintapääomaa, joten vastuuvelka sisältää myös toimintapääomaan luettavan erän. Tämän mukaisesti pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että sovellettaessa TVYL:n 16 ja 17 §:ää yhtiön vastuuvelkana pidettäisiin 1 momentissa määriteltyä vastuuvelkaa. Säännöksissä on kysymys yhtiön toimintapääoman määrittelystä sekä yhtiön vakavaraisuusmekanismiin kuuluvista toimintapääoman ja vakavaraisuusrajan vähimmäismääristä.

Vastaavasti 2 momentissa säädettäisiin siitä, että TVYL:n 16 §:ssä mainitun osittamattoman lisävakuutusvastuun sijaan ehdotetussa laissa tarkoitetun työeläkevakuutusyhtiön lisävakuutusvastuuna pidettäisiin määrää, joka saadaan kun 1 momentissa tarkoitetusta vastuuvelasta vähennetään LEL:n 9 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa perusteissa määritelty vakuutustekninen vastuuvelka ja LEL:n 10 §:n 3 momentin nojalla vahvistettujen perusteiden mukainen vahinkomenon heilahteluun varattava laskennallinen määrä.

13 §. Vastuuvelan kate. Muodostettavaa keskinäistä työeläkevakuutusyhtiötä koskisi samanlainen vaatimus kattaa vastuuvelkansa kuin muillakin työeläkevakuutusyhtiöillä. Säännöksessä selvennettäisiin kuitenkin, että katettavalla vastuuvelalla tarkoitettaisiin ehdotetun 12 §:n 1 momentissa tarkoitettua vastuuvelkaa. Muutoin säännös vastaa asiasisällöltään TVYL:n 15 §:ää.

6 luku. Erinäiset säännökset

14 §. Vahingonkorvausvelvollisuus. Muodostettavan keskinäisen työeläkevakuutusyhtiön johdon ja yhtiön työntekijän asemassa olevan vahingonkorvausvelvollisuuteen sovellettaisiin edelleen sekä LEL:n 13 b §:ää että TVYL:n 33 a §:ää. Nämä vahingonkorvaussäännökset koskevat kuitenkin vain asianomaisten lakien ja lakisääteisen eläkevakuutuksen perusteiden rikkomista. Tästä syystä ehdotetaan, että pykälään otettaisiin säännökset vahingonkorvausvelvollisuudesta silloin, kun vahinko aiheutuisi rikkomalla esillä olevaa lakia.

7 luku. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

15 §. Voimaantulo. Koska työeläkekassan muuttaminen keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi VYL:n 18 a luvun säännöksiä noudattaen edellyttää sekä työeläkekassalta että viranomaisilta erilaisia valmistelevia toimia ja päätöksiä, ehdotetaan 2 momentin mukaan, että lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin voitaisiin ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.

16 §. Siirtymäsäännökset. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että työeläkekassan hallitus ja toimitusjohtaja voisivat jatkaa myös muodostettavan keskinäisen työeläkevakuutusyhtiön hallituksena ja toimitusjohtajana kunnes yhtiö on valinnut uuden hallituksen 11 §:ää ja TVYL:n 9 §:ää noudattaen. Tämä on tarpeen toiminnan keskeytymättömän jatkumisen kannalta ja toisaalta ottaen huomioon hallinnon vastuukysymykset. Vastuuvapauden tälle siirtymäajan hallitukselle ja toimitusjohtajalle myöntäisi yhtiön yhtiökokous.

Koska työeläkevakuutusyhtiön yhtiökokous vastaa yhtiön rekisteröinnistä alkaen niistä tehtävistä, joista työeläkekassan valtuuskunta vastasi ennen yhtiön rekisteröintiä, pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että yhtiön rekisteröintihetkellä työeläkekassan valtuuskunta ja sen toiminta lakkaisi. Siten olisi myös selvää, että valtuuskunnan vastuu työeläkekassan toiminnasta ulottuisi ainoastaan työeläkevakuutusyhtiön varsinaisen toiminnan alkamiseen asti.

1.2. Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki

2 §. Pykälän 1 momentissa säädetään LEL:n mukaisen eläketurvan huolehtimisesta työeläkekassoissa tai TEL-toimintaa harjoittavassa eläkelaitoksessa. Tämä mahdollisuus jäisi edelleen lakiin ja siten mahdollistettaisiin LEL:n mukaisen toiminnan keskeytymätön hoito työeläkekassassa kunnes muodostettava yhtiö ryhtyisi hoitamaan mainittua toimintaa. Selvyyden vuoksi pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 3 momentti, jossa viitattaisiin nyt ehdotetun lain mukaiseen mahdollisuuteen hoitaa mainittua eläketurvaa myös keskinäisessä työeläkevakuutusyhtiössä.

3 §. Pykälässä säädetään eläketurvakeskuksen oikeudesta oikeuttaa työnantaja vakuuttamaan LEL:n piiriin kuuluva työntekijä TEL:n mukaan ja toisaalta oikeudesta oikeuttaa työeläkekassa vakuuttamaan TEL:n mukaisin ehdoin työntekijöitä, jotka työskentelevät LEL-aloilla. LEL:n säätämisen ajoilta peräisin oleva säännös perustui alun perin tarpeeseen varmistaa, että kaikissa tilanteissa löytyisi eläketurvan järjestävä eläkelaitos. Säännös on jäänyt käytännössä tarpeettomaksi. Kun toisaalta nyt ehdotetulla lailla on tarkoitus selkiyttää rajanvetoa TEL:n ja LEL:n välillä, pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana.

2. Voimaantulo

Voimaantulo. Lakiehdotukseen sisältyy tavanomainen voimaantulosäännös.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki työeläkekassan muuttamisesta keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:


1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Lain tarkoitus

Tällä lailla muutetaan lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/1962) 2 §:ssä tarkoitettu työeläkekassa työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa (354/1997) tarkoitetuksi keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi (työeläkevakuutusyhtiö), joka jatkaa työeläkekassan lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaisen eläketurvan toimeenpanoa.


2 §
Lain soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan 1 §:ssä tarkoitettuun työeläkevakuutusyhtiöön.


Mitä lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaissa ja työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa säädetään työeläkekassasta ja työeläkevakuutusyhtiöstä, koskee tämän lain mukaista työeläkevakuutusyhtiötä, ellei tässä laissa toisin säädetä.


Tämän lain mukaiseen työeläkevakuutusyhtiöön ei kuitenkaan sovelleta työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 1 §:n 1 momenttia, 2 ja 3 §:ää, 6 §:n 1 momenttia, 14, 15 ja 18 §:ää ja 20 §:n 1 momenttia eikä lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 2 §:ää, 2 b §:n 1 ja 3—5 momenttia, 2 c, 11 ja 11 a §:ää, 11 b §:n 1 ja 2 momenttia sekä 11 c ja 11 d §:ää.


Mitä muutoin muualla laissa säädetään tai lain nojalla määrätään työeläkekassasta, koskee tätä lakia sovellettaessa tässä laissa tarkoitettua työeläkevakuutusyhtiötä.


3 §
Työeläkevakuutusyhtiön toiminta

Tässä laissa tarkoitettu työeläkevakuutusyhtiö ei saa harjoittaa muuta vakuutusliikettä kuin lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa ja siihen suoranaisesti liittyvää jälleenvakuutusta, jollei tässä laissa, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaissa tai sen nojalla muuta säädetä tai määrätä.


Työeläkevakuutusyhtiön yhtiöjärjestyksessä on mainittava, mitä vakuutusliikettä yhtiöllä on oikeus harjoittaa.


2 luku

Työeläkekassan muuttaminen työeläkevakuutusyhtiöksi

4 §
Yhteisömuodon muuttaminen

Työeläkekassa voi valtuuskunnan päätöksellä, joka on tehty kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä, Vakuutusvalvontaviraston annettua siihen suostumuksensa, muuttaa työeläkekassan 1 §:ssä tarkoitetuksi työeläkevakuutusyhtiöksi siten kuin tässä laissa ja soveltuvin osin, mitä vakuutusyhtiölain (1062/1979) 18 a luvun 2 §:n 1 momentissa ja 4 §:ssä säädetään.


Yhteisömuodon muuttamista koskevasta päätöksestä on laadittava asiakirja, joka sisältää työeläkevakuutusyhtiön yhtiöjärjestyksen. Yhtiöjärjestykselle on haettava vakuutusyhtiölain 2 luvun 4 §:n 5 momentissa tarkoitettu Vakuutusvalvontaviraston vahvistus.


5 §
Työeläkevakuutusyhtiön toimilupa

Tässä laissa tarkoitetulla työeläkevakuutusyhtiöllä on oltava 3 §:ssä tarkoitettua toimintaa varten valtioneuvoston antama toimilupa, joka on voimassa Suomessa.


Valtioneuvoston on myönnettävä toimilupa, jos aiotun, tässä laissa tarkoitetun vakuutustoiminnan ei katsota vaarantavan eläkevakuutustoiminnan tervettä kehitystä, jos työeläkevakuutusyhtiön johto täyttää sille työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 4 luvussa ja vakuutusyhtiölain 7 luvussa säädetyt vaatimukset ja, jos työeläkevakuutusyhtiön takuupääoma ja pohjarahasto (peruspääoma) on vähintään 5 000 000 euroa.


6 §
Työeläkevakuutusyhtiön osakkuus

Työeläkevakuutusyhtiön osakkaita ovat ne työnantajat, joilla on voimassa oleva lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 1 §:ssä tarkoitettu eläkejärjestely, yhtiön takuupääoman omistajat sekä kunkin eläkejärjestelyn piiriin kuuluvat vakuutetut siten kuin näistä yhtiöjärjestyksessä tarkemmin määrätään.


7 §
Työeläkevakuutusyhtiön pohjarahasto ja takuupääoma

Työeläkekassalla on oikeus siirtää lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 11 b §:ssä tarkoitetusta toimintapääomasta työeläkevakuutusyhtiön pohjarahastoksi, joka samalla on yhtiön peruspääoma, määrän joka vastaa 5 §:ssä tarkoitettua peruspääoman vähimmäismäärää.


Työeläkevakuutusyhtiön takuupääomaa muodostettaessa on soveltuvin osin voimassa, mitä vakuutusyhtiölain 4 luvussa säädetään takuupääoman korottamisesta.


8 §
Työeläkekassan muuttuminen työeläkevakuutusyhtiöksi

Työeläkekassan katsotaan muuttuneen tässä laissa tarkoitetuksi työeläkevakuutusyhtiöksi, kun yhtiö on saanut 5 §:ssä tarkoitetun toimiluvan ja yhtiö sekä Vakuutusvalvontaviraston vahvistama yhtiöjärjestys on merkitty kaupparekisteriin.


3 luku

Työeläkekassan tilinpäätös, tilintarkastus, vastuuvelka, muut velat ja varat

9 §
Työeläkekassan tilinpäätös

Työeläkekassan hallituksen ja toimitusjohtajan on laadittava tilinpäätös ja konsernitilinpäätös ajalta, jolta tilinpäätöstä ei vielä ole esitetty ja joka päättyy työeläkevakuutusyhtiön kaupparekisteriin merkitsemiseen.


Tilintarkastuksen toimittamisessa noudatetaan lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain säännöksiä. Tilintarkastajat antavat kuitenkin kertomuksensa tässä laissa tarkoitetun työeläkevakuutusyhtiön yhtiökokoukselle, joka vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä työeläkekassan hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Tämän tulee tapahtua viimeistään yhtiön rekisteröinnin jälkeen pidettävässä ensimmäisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa.


10 §
Työeläkekassan vastuuvelka, muut velat ja varat

Työeläkekassan vastuuvelka, muut velat ja varat katsotaan muuttuneen selvitysmenettelyittä tässä laissa tarkoitetun työeläkevakuutusyhtiön vastuuvelaksi, muiksi veloiksi ja varoiksi yhtiön kaupparekisteriin merkitsemishetkellä.


Jos työeläkevakuutusyhtiön rekisteröinnin jälkeen ilmenee varoja, jotka perustuvat työeläkekassan toimintaan ennen työeläkevakuutusyhtiön rekisteröintiä, katsotaan myös näiden varojen muuttuneen työeläkevakuutusyhtiön varoiksi rekisteröintihetkellä.


Vastaavasti työeläkevakuutusyhtiö vastaa niistä yhtiön rekisteröinnin jälkeen ilmenneistä veloista tai muista sitoumuksista, jotka perustuvat työeläkekassan toimintaan ja joista työeläkekassa olisi joutunut vastaamaan.


4 luku

Työeläkevakuutusyhtiön johto

11 §
Hallituksen valinta

Hallitus on valittava ja ilmoitettava rekisteröitäväksi kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun työeläkekassa on 8 §:n mukaisesti muuttunut työeläkevakuutusyhtiöksi.


5 luku

Työeläkevakuutusyhtiön vastuuvelka ja toimintapääoma

12 §
Vastuuvelkaa ja toimintapääomaa koskevat erityissäännökset

Tässä laissa tarkoitetun työeläkevakuutusyhtiön vastuuvelka määritetään lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 10 §:n 3 momentin mukaisesti.


Sovellettaessa työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 16 ja 17 §:n säännöksiä työeläkevakuutusyhtiön toimintapääoman määrittämisessä sekä toimintapääoman vähimmäismäärän ja vakavaraisuusrajan määrittämisessä mainituissa säännöksissä tarkoitettuna yhtiön vastuuvelkana pidetään 1 momentissa tarkoitettua vastuuvelkaa ja osittamattomana lisävakuutusvastuuna pidetään vastaavasti määrää, joka muodostuu, kun 1 momentissa tarkoitetusta vastuuvelasta vähennetään lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa perusteissa määritelty vakuutustekninen vastuuvelka ja mainitun lain 10 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa perusteissa määritelty vahinkomenon heilahteluun varattava laskennallinen määrä.


13 §
Vastuuvelan kate

Tässä laissa tarkoitetun työeläkevakuutusyhtiön on katettava 12 §:n 1 momentissa tarkoitettu vastuuvelka sekä muut vastuuvelkaan rinnastettavat erät noudattaen soveltuvin osin vakuutusyhtiölain 10 luvun 3 §:n 2 momenttia, 3 momentin 3 ja 7 kohtaa, 4—7 momenttia sekä 9 momenttia. Tarkemmat säännökset vastuuvelkaan rinnastettavista eristä annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.


6 luku

Erinäiset säännökset

14 §
Vahingonkorvausvelvollisuus

Mitä vakuutusyhtiölain 17 luvussa säädetään vakuutusyhtiöön sovellettavasta vahingonkorvausvelvollisuudesta, koskee myös vahinkoa, joka on aiheutettu rikkomalla tätä lakia.


7 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

15 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2002.


Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin voidaan ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.


16 §
Siirtymäsäännökset

Lain voimaan tullessa työeläkekassan hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja jatkavat tässä laissa tarkoitetun työeläkevakuutusyhtiön hallituksen jäseninä ja toimitusjohtajana, kunnes yhtiö on valinnut uuden hallituksen noudattaen, mitä 11 §:ssä ja työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 9 §:ssä säädetään.


Työeläkekassan valtuuskunta ja valtuuskunnan toiminta lakkaavat tässä laissa tarkoitetun yhtiön rekisteröintihetkellä.




2.

Laki lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/1962) 3 § sekä

lisätään 2 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1004/2000, uusi 3 momentti seuraavasti:


2 §

Tämän lain mukaisen eläketurvan hoitamisesta keskinäisessä työeläkevakuutusyhtiössä säädetään työeläkekassan muuttamisesta keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi annetussa laissa ( / ).



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2002.



Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2002

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Maija Perho

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.