Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 153/2002
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain muuttamisesta

YmVM 13/2002

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että Valtion asuntorahaston varoista myönnettäviä tervehdyttämisavustuksia voitaisiin myöntää vuokratalojen lisäksi myös taloudellisissa vaikeuksissa oleville asumisoikeusyhteisöille.

Lisäksi ehdotetaan, että asunnottomien asuttamiseksi myönnettäviä omapääoma-avustuksia voitaisiin myöntää aravavuokrakohteiden lisäksi myös korkotukivuokrakohteille.

Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloille voidaan myöntää avustuksia eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain (657/2000) ja sen nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen vuokratalojen talouden tervehdyttämisavustuksista (743/2000) perusteella. Asetuksessa vahvistetaan perusteet avustuksen myöntämiseen. Avustuksia voidaan myöntää aravavuokrataloille, joille on myönnetty valtion asuntolainaa vuokratalon rakentamiseen, perusparantamiseen tai peruskorjaukseen.

Huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevana voidaan pitää vuokrataloa, joka ei ole kahtena edellisenä vuotena pystynyt kattamaan vuokrilla pääoma- ja hoitomenoja. Tervehdyttämisavustukset tulee myöntää taloille, joiden voidaan olettaa avustuksen ja talon omistajan oman panostusten avulla selviytyvän taloudellisista vaikeuksista kohtuullisessa ajassa ja saavan taloutensa tasapainoon.

Avustuksilla voidaan vähentää valtion myöntämien vuokratalolainojen korkojen ja lyhennysten maksamatta jättämisestä seuraavaa valtion riskiä. Avustuksilla voidaan myös turvata valtion saatavia ongelmiin ajautuneissa vuokrataloissa. Valtio on lähes aina suurin velkoja. Jos lainansaaja joutuu esimerkiksi konkurssiin, valtion riski menettää ainakin pääosin saatavansa kasvaa olennaisesti. Avustuksella voidaan vähentää tällaisia riskejä huomattavasti, joskin avustus samalla muodostuu valtiolle pysyväksi menetykseksi.

Asumisoikeustalojen rakentamiseen on myönnetty valtion vuokra-aravalainoja vuodesta 1990 lukien ja korkotukilainoja vuodesta 1995 lukien. Asumisoikeusasuntoja oli noin 29 400 vuoden 2001 lopussa. Ne sijaitsevat pääasiassa suurehkoilla paikkakunnilla, joissa oletetaan olevan kysyntää asumisoikeusasunnoille myös pitkällä aikavälillä.

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeen tulee määräytyä asumisoikeusasunnoista annetun lain (650/1990) 16 §:n 1 momentin mukaan niin, että vastiketuloilla voidaan kattaa yhteisöön kuuluvien asumisoikeusasuntojen ja niihin liittyvien tilojen rahoituksen ja ylläpidon edellyttämät, kohtuullisen taloudenhoidon mukaiset menot. Pykälän 3 momentin mukaan käyttövastike ei saa olla paikkakunnalla käyttöarvoltaan samanveroisista huoneistoista yleensä perittäviä vuokria korkeampi.

Asumisoikeustalojen pääomamenot määräytyvät aravalainan vuosimaksun perusteella. Koska asumisoikeusasunnon hakijoille ei ole asetettu tulorajoja kuten aravavuokra-asunnon hakijoille, asumisoikeustalolainan ensimmäinen vuosimaksu on korkeampi kuin vuokratalolainojen ensimmäinen vuosimaksu vuonna 1993 ja sen jälkeen myönnetyissä lainoissa. Vastaavasti arava-asetuksen mukaiset laskennalliset korot ovat asumisoikeustalolainoissa korkeammat kuin vuokratalolainoissa.

Asumisoikeustaloissa on ilmennyt myös tyhjäkäyttöä, joka johtuu asukkaiden vaihtuvuudesta ja muutosta omistusasuntoihin. Talous- ja rahaliiton myötä pankkien asuntolaina-ajat ovat pidentyneet ja korot laskeneet, mikä yhdessä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen nousun kanssa on madaltanut kynnystä oman asunnon hankintaan. Asumisoikeuden haltijoiden edellytyksiä tähän on parantanut myös se, että asumisoikeuden hankkimiseen tarvittu 15 prosentin omarahoitusosuus on valmiina olemassa.

Erityisesti suuriin asumisoikeusasuntoihin on jo nyt ollut vaikeuksia saada uusia asumisoikeuden haltijoita. Tyhjistä asunnoista jää saamatta vastikkeita, joista alkaa kertyä alijäämiä. Tällöin myös valtion asuntolainan korkoja voi jäädä maksamatta.

Jos asumisoikeustalo on pieni, talon kiinteistönpito ja isännöinti hoidetaan eräissä tapauksissa itse. Tällöin on vaarana, että kiinteistönpidossa tapahtuu virheitä tai epäonnistumisia, joista voi seurata huomattaviakin taloudellisia vaikeuksia. Jos talon sijainti on paikkakunnalla epäedullinen, voi vaikeuksissa olevan talon asumisoikeuksia olla vaikeata saada siirrettyä uudelle haltijalle. Myös rakennuttamisessa ja rakentamisessa tapahtuneet virheet ovat aiheuttaneet asumisaikana lisäkustannuksia, joista on seurannut taloudellisia vaikeuksia. Tällaisissa tilanteissa syntyy myös suuri riski menettää valtion saatavia.

Edellä kuvattuja ongelmia on esiintynyt niissä asumisoikeustaloissa, jotka eivät ole kyenneet maksamaan aravalainan kustannuksia, vaan ovat jättäneet ne maksamatta. Tällaisia asumisoikeustaloja on tällä hetkellä Valtiokonttorin tiedossa muutamia.

Nykyisin asumisoikeusyhteisöille ei ole valtion taholta keinoja, joilla voitaisiin helpottaa asumisoikeustalon taloudellisia vaikeuksia. Asumisoikeusyhteisö voi hakea vuosimaksun alentamista korkean käyttövastikkeen perusteella. Asumisoikeusyhteisö voi myös hakeutua vapaaehtoiseen velkasaneeraukseen, joka perustuu lakiin yrityksen saneerauksesta (47/1993). Velkasaneeraus on kuitenkin useissa tapauksissa liian raskas ja hidas tapa talouden tervehdyttämiseen. Valtiokonttori on tähän mennessä valmistellut ja hyväksynyt yhden asumisoikeusyhteisön velkasaneerauksen.

Koska pienellä määrällä asumisoikeustaloista on jo huomattavia taloudellisia vaikeuksia ja on olemassa riski niiden lisääntymisestä lähitulevaisuudessa, on tarkoituksenmukaista saattaa tervehdyttämisavustukset koskemaan myös asumisoikeustaloja. Avustuksilla voitaisiin tällaisissa tapauksissa myös edistää taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen asumisoikeustalon siirtymistä vakavaraisten yhteisöjen omistukseen. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on tehnyt asiasta periaatepäätöksen maaliskuun 12 päivänä 2002.

Esityksessä ehdotetaan, että huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevalle asumisoikeustalolle voitaisiin myöntää tervehdyttämisavustusta. Asumisoikeustaloksi katsotaan asumisoikeusasunnoista annetun lain (650/1990) 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu asumisoikeustalo, jonka rakentamiseen on myönnetty asuntolainaa jo kumotun asuntotuotantolain (247/1966) 6 §:n 1 momentin 8 kohdan, aravalain (1189/1993) 21 §:n, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993) 3 §:n tai vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) 20 §:n mukaisesti. Avustuksen myöntäisi asumisoikeustalon hakemuksesta Valtiokonttori. Avustuksen ulottamisesta koskemaan asumisoikeustaloja tehtäisiin muutokset eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain 1, 3 ja 4 §:iin.

Avustusten myöntämisperusteista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Tarkoituksena on, että avustusperusteet vastaisivat vuokrataloille myönnettävien avustusten myöntämisperusteita.

Lisäksi ehdotetaan, että lain 3 §:n 2 momentin 1 kohtaa tarkennettaisiin sen osalta, mille aravavuokrataloille voitaisiin myöntää tervehdyttämisavustusta. Avustusta voitaisiin myöntää vain sellaisille vuokrataloille, jotka ovat aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain (1190/1993) mukaisten alkuperäisten käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisia. Ehdotettu muutos ei muuttaisi nykyistä avustusten myöntämiskäytäntöä.

Omapääoma-avustuksia asunnottomien asuttamiseksi myönnetään uusien aravavuokratalojen oman pääoman kattamiseen silloin, kun omistajat sitoutuvat osoittamaan omistamiaan vuokra-asuntoja asunnottomille ja pakolaisille. Avustuksen saajina tulevat siis kysymykseen ne tahot, joille voidaan myöntää aravalainaa. Avustuksen myöntämisedellytyksenä on avustuksensaajan sitoumus siitä, että tietty määrä asuntoja osoitetaan ja pidetään asunnottomien ja pakolaisten vuokra-asuntoina. Samalla on tarkoituksena helpottaa uuden vuokra-asuntohankkeen tai vanhan vuokratalon tai -asunnon rahoituksen järjestymistä ja uudisrakentamisen tai hankinnan toteutumista.

Arava- ja korkotukijärjestelmät ovat lähentyneet asuntopoliittisesti toisiaan. Erityisesti Helsingin seudulla, jonne asunnottomuus suurelta osin keskittyy, ollaan siirtymässä entistä enemmän korkotukilainoitukseen. Enää ei voidakaan pitää perusteltuna sitä, että kyseisiä omapääoma-avustuksia myönnetään vain aravavuokra-asuntojen ja -talojen omaan pääomaan. Kun lisäksi näyttää ilmeiseltä, että asunnottomien ja pakolaisten asuttamiseksi tehdyt toimet vaativat edelleen tehostamista, ehdotetaan 3 §:n 1 momentin muuttamista siten, että omapääoma-avustusta voitaisiin myöntää oman pääoman kattamiseen myös korkotukilainalla rahoitettujen vuokratalojen tai -asuntojen rakentamiseen ja hankintaan. Omapääoma-avustukset asunnottomien asuttamiseksi myöntäisi Valtion asuntorahasto.

1. Esityksen vaikutukset

1.1. Taloudelliset vaikutukset

Tervehdyttämisavustukset maksetaan Valtion asuntorahaston varoista. Avustusvaltuuden suuruus on määrätty valtion talousarvion momentilla 35.30.60 Siirto valtion asuntorahastoon. Vuokrataloille tarkoitettu avustusvaltuus on ollut vuonna 2002 määrältään 2 miljoonaa euroa. Uudistuksen johdosta avustusvaltuutta on korotettu hallituksen esityksessä vuoden 2003 valtion talousarvioksi. Valtuutta osoitetaan vuokra- ja asumisoikeustalojen tervehdyttämisavustuksiin 2,6 miljoonaa euroa.

Asunnottomien asuttamiseksi osoitettavien omapääoma-avustusten valtuus on samalla momentilla. Hallituksen esityksessä vuoden 2003 valtion talousarvioksi valtuuden suuruudeksi on ehdotettu 8,4 miljoonaa euroa, josta myönnettäisiin myös korkotukikohteille osoitettavat omapääoma-avustukset.

1.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset

Tervehdyttämisavustukset myöntää Valtiokonttori ja omapääoma-avustukset asunnottomien asuttamiseksi Valtion asuntorahasto. Ehdotetut muutokset lainsäädäntöön eivät aiheuta uusia tehtäviä hallinnolle ja tehtävät lisääntyvät vain vähäisessä määrin. Esitys ei siten aiheuta tarvetta muuttaa organisaatiota tai lisätä henkilöstöresursseja.

2. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä ympäristöministeriössä. Asian valmistelussa on kuultu valtiovarainministeriötä, Valtiokonttoria ja Valtion asuntorahastoa. Vähäisistä lakiteknisistä muutoksista johtuen esitys ei ole ollut tarkistettavana oikeusministeriön lainvalmisteluosaston tarkastustoimistossa.

3. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

4. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Lakiehdotukset

Laki eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista 30 päivänä kesäkuuta 2000 annetun lain (657/2000) 1 §:n 2 kohta, 3 § ja 4 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 ja 4 momentti mainitussa laissa 657/2000 ja 3 §:n 1 ja 3 momentti laissa 173/2002, seuraavasti:


1 §
Soveltamisala

Valtion asuntorahaston varoista voidaan myöntää valtion talousarviossa vahvistettujen myöntämisvaltuuksien rajoissa siten kuin tässä laissa säädetään avustuksia:


2) taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloille ja asumisoikeustaloille (vuokratalojen ja asumisoikeustalojen tervehdyttämisavustus); ja



3 §
Avustusten käyttötarkoitukset

Omapääoma-avustus asunnottomien asuttamiseksi voidaan myöntää uuden vuokratalon oman pääoman kattamiseen, jos vuokratalon rakentaminen rahoitetaan aravalain (1189/1993) mukaisella aravalainalla tai vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisella korkotukilainalla ja jos lainansaaja osoittaa omistamiaan vuokra-asuntoja asunnottomille ja pakolaisille. Avustus voidaan myöntää myös silloin, kun aravalain tai vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisella vuokratalon tai vuokra-asunnon hankintalainalla rahoitetaan talon tai asunnon hankkiminen ja kun talo tai osa talon asunnoista tai asunto osoitetaan asunnottomien ja pakolaisten vuokra-asunnoksi.


Vuokratalojen ja asumisoikeustalojen talouden tervehdyttämisavustus voidaan myöntää talouden tervehdyttämiseen huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevalle:

1) aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain (1190/1993) 2 §:ssä tarkoitetulle käyttö- ja luovutusrajoitusten alaiselle vuokratalolle, joka ei ole mainitun lain 3 §:n mukaisen kymmenen vuoden jatkorajoitusajan alainen; tai

2) asumisoikeusasunnoista annetun lain (650/1990) 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulle asumisoikeustalolle, jonka rakentamiseen on myönnetty asuntotuotantolain (247/1966) 6 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettua lainaa tai joka on lainoitettu aravalain (1189/1993) 21 §:n tai asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993) 3 §:n taikka vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 20 §:n mukaan.


Opiskelija-asuntojen omapääoma-avustus voidaan myöntää opiskelija-asuntoina käytettäväksi tarkoitetun vuokratalon oman pääoman kattamiseen, jos talon rakentaminen, perusparantaminen tai peruskorjaaminen rahoitetaan aravalain tai vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisella lainalla eikä vuokratalolle ole aikaisemmin myönnetty avustusta omapääomaosuuteen.


Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin avustusten käyttötarkoituksista, enimmäismääristä ja myöntämisehdoista.


4 §
Avustuksen myöntäjä

Valtion asuntorahasto myöntää hakemuksesta omapääoma-avustuksen asunnottomien asuttamiseksi sekä opiskelija-asuntojen omapääoma-avustuksen. Valtiokonttori myöntää hakemuksesta vuokratalojen ja asumisoikeustalojen talouden tervehdyttämisavustuksen.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2002

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Suvi-Anne Siimes

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.