Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 144/2002
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

StVM 41/2002

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa säädettyä valtion ja kuntien välistä kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustenjakoa siten, että valtion osuutta korotetaan 25,36 prosentista 26,87 prosenttiin laskennallisista kustannuksista. Tällöin vastaavasti kuntien osuus kustannuksista alenee 74,64 prosentista 73,13 prosenttiin.

Esityksessä ehdotetaan lisäksi tarkistettavaksi säännöstä, joka koskee kunnan omarahoitusosuuden korottamista toimeentulotukimenojen vähenemisen perusteella. Uuden maahanmuuttajan erityistuen toimeentulotukimenoja vähentävä vaikutus ehdotetaan otettavaksi huomioon vähentämällä sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja se on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetun lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2003 alusta.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

1.1. Valtionosuusprosentti

Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 18 §:ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustenjaon säilyttämisestä valtion ja kuntien välillä. Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset jakautuvat kuntien ja valtion kesken siten, että kuntien osuus tämän lain mukaan määräytyvistä kustannuksista on 74,64 prosenttia ja valtion osuus 25,36 prosenttia. Jos vuotuinen kustannustason muutos on kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 3 §:n 2 kohdan perusteella päätetty joinakin vuosina ottaa huomioon vähemmästä kuin täydestä määrästä, otetaan tämä huomioon valtion ja kuntien välisessä kustannustenjaossa siten, että valtion osuus pienenee asianomaisten vuosien alennettua kustannustason tarkistusta vastaavasti.

Kustannustenjaossa otetaan edellä mainitun 18 §:n 2 momentin nojalla huomioon erityislakien mukaisten toimintojen järjestämisestä aiheutuvat käyttökustannukset ja käyttökustannusten valtionosuus. Käyttökustannuksiin ei sisälly perustamishankkeiden kustannuksia, arvonlisäveron osuutta, laskennallisia korkoja ja poistoa, lainanhoitokustannuksia eikä muita vastaavia eriä. Kustannustenjako selvitetään pykälän 3 momentin nojalla joka neljäs vuosi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden merkitys sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksessa on viime vuosina jäänyt aiempaa vähäisemmäksi verrattuna kuntien verotuloihin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vakauden lisääminen ja riittävien voimavarojen turvaaminen kaikissa kunnissa on erittäin tärkeää. Tästä syystä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosenttia on jo korotettu vuonna 2002 yhteensä 1,16 prosenttiyksiköllä edellä mainittuun 25,36 prosenttiin. Valtionosuusprosenttia ehdotetaan edelleen korotettavaksi vuonna 2003 yhteensä 1,51 prosenttiyksiköllä 26,87 prosenttiin esityksessä jäljempänä eriteltävien perusteiden mukaisesti.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat 14 päivänä kesäkuuta 2001 tehneet sopimuksen, jonka mukaisesti kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta on lisätty 74 000 000 eurolla vuonna 2002. Tämä lisäys on käytetty kokonaisuudessaan valtionosuusprosentin korottamiseen 0,75 prosenttiyksiköllä vuonna 2002. Eduskuntaryhmien sopimuksen mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta lisätään edelleen 104 280 000 eurolla vuonna 2003. Tästä määrästä 5 000 000 euroa ehdotetaan käytettäväksi erillisenä valtionavustuksena kunnille syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin. Lisäksi mainitusta määrästä ehdotetaan käytettäväksi 1 153 000 euroa lasten päivähoitoa koskevien säännösten tarkistamiseen siten, että oikeus valita kunnan järjestämä lasten päivähoitopaikka tai sen vaihtoehtona lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tuki laajennetaan koskemaan myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten ensimmäistä oppivelvollisuusvuotta. Vuoden 2003 lisäyksestä ehdotetaan edelleen käytettäväksi 433 000 euroa sosiaalista luototusta koskevan toiminnan vakinaistamiseen siten, että luototus järjestettäisiin vuoden 2003 alusta lukien kunnan sosiaalihuollossa. Edellä mainittujen erien jälkeen jäljelle jäävä 97 694 000 euroa ehdotetaan käytettäväksi kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosentin korottamiseen 0,92 prosenttiyksiköllä.

Valtioneuvosto asetti 13 päivänä syyskuuta 2001 kansallisen hankkeen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Sen tehtävänä oli tunnistaa ja arvioida terveyspalvelujärjestelmän nykyiset ja sitä uhkaavat ongelmat sekä laatia suunnitelma ja toimeenpano-ohjelma niiden poistamiseksi. Hankkeessa valmisteltu ehdotus terveyspalvelujärjestelmän kehittämiseksi luovutettiin 9 päivänä huhtikuuta 2002. Valtioneuvosto antoi edelleen 11 päivänä huhtikuuta 2002 periaatepäätöksen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimivuuden turvaaminen, ottaen huomioon Kansallisessa terveydenhuollon hankkeessa esiin nousseet tarpeet sekä toisaalta sosiaalityön ja lastensuojelun lisääntyneet tarpeet, edellyttää sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään kohdennettavan valtion rahoituksen lisäämistä. Edellä mainitun hankkeen käynnistysvaiheessa kohdennetaan jo vuonna 2002 erityinen 25 000 000 euron lisärahoitus hoito- ja tutkimusjonojen purkamiseen. Pysyvänä ratkaisuna on tarkoituksenmukaisempaa kohdentaa lisävoimavaroja korottamalla valtionosuusprosenttia. Tällä perusteella kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta ehdotetaan vuonna 2003 lisättäväksi 57 000 000 eurolla, jolloin valtionosuusprosenttia ehdotetaan vastaavasti tällä perusteella korotettavaksi 0,54 prosenttiyksiköllä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta ehdotetaan lisäksi korotettavaksi yhteensä 4 832 000 eurolla eräiden kertaluonteisten oikaisuerien johdosta. Tämä vastaisi valtionosuusprosentin korottamista 0,05 prosenttiyksiköllä. Mainittu korotus perustuu ensinnäkin siihen, että ennen vuotta 2002 vahvistetuille perustamishankkeille suoritettava valtionosuus arvonlisäverollisiin kustannuksiin pienenee vuonna 2003. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten vuoden 2002 lisäyksestä käytettiin 3 871 000 euroa edellä mainittujen perustamishankkeiden vuoden 2002 valtionosuuksiin sisältyvien arvonlisäverojen kuittaamiseen. Vuoden 2003 valtionosuudesta vastaava kuittaustarve on 2 932 000 euroa pienempi, joka määrä ehdotetaan lisättäväksi vuoden 2003 käyttökustannusten valtionosuuteen. Toiseksi vuoden 2002 valtionosuuden lisäyksestä käytettiin 1 900 000 euroa seutukunnallisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Vuonna 2003 vastaava määräraha ehdotetaan palautettavaksi valtionosuuksiin.

Edellä mainittujen muutosten perusteella ehdotetaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosenttia korotettavaksi nykyisestä 25,36 prosentista yhteensä 1,51 prosenttiyksiköllä eli 26,87 prosenttiin. Tämä valtionosuusprosentin korottaminen merkitsee vuonna 2003 yhteensä 159 526 000 euron lisäystä kunnille maksettaviin valtionosuuksiin.

1.2. Kunnan omarahoitusosuuden korottaminen

Kuntien valtionosuuslain 4 §:n 1 momentin nojalla valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun muutos otetaan huomioon vuosittaisissa valtionosuuden perusteissa, jos se aiheutuu esimerkiksi asianomaista valtionosuustehtävää koskevasta laista tai asetuksesta. Näin ollen esimerkiksi toimeentulotuen määräytymisperusteiden muutos vaikuttaa automaattisesti valtionosuuden määrään. Sen sijaan esimerkiksi asumistuen määräytymisperusteiden muutos ei vaikuta edellä mainitun pykälän nojalla välittömästi kuntien valtionosuuden määrään, vaikka sillä olisi tosiasiallisia vaikutuksia toimeentulotukimenojen tasoon. Eräissä muutostilanteissa on kuitenkin pidetty tarpeellisena ottaa valtionosuuksissa huomioon myös sellainen kuntien toimeentulotukimenoja vähentävä vaikutus, joka perustuu muuhun kuin valtionosuustehtävää koskevaan lakiin tai asetukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 45 a §:ssä on erityinen säännös kunnan omarahoitusosuuden korottamisesta toimeentulotukimenojen vähenemisen perusteella.

Vuoden 2003 lokakuun alusta voimaan tulevan uuden maahanmuuttajan erityistuen toimeentulotukimenoja vähentävä vaikutus ehdotetaan otettavaksi huomioon vähennyksenä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden määrässä. Vähennyksen suuruus olisi 3 480 000 euroa, jota vastaavasti kunnan omarahoitusosuutta asukasta kohden ehdotetaan vuonna 2003 korotettavaksi 0,67 eurolla. Vuositasolla vähennyksen suuruus on 13 923 000 euroa, jota vastaavasti omarahoitusosuutta ehdotetaan korotettavaksi 2,69 eurolla vuodesta 2004. Korotus ehdotetaan toteutettavaksi tarkistamalla edellä mainittua sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 45 a §:ää.

1.1. Perustamishankkeen vähimmäissuuruutta koskevat tekniset tarkistukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankkeiden valtionosuusjärjestelmää on muutettu merkittävästi vuoden 2003 alusta voimaan tulevalla lainmuutoksella. Muutoksen myötä aiemmin rakentamishankkeisiin ja laitehankintoihin suunnatuista määrärahoista merkittävä osa käytettäisiin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden tukemiseen. Edellä mainittua muutosta koskevan hallituksen esityksen (HE 39/2002 vp.) käsittelyn yhteydessä lakiehdotusta muutettiin eduskunnassa siten, että yksittäisen perustamishankkeen kokonaiskustannusten vähimmäisraja 300 000 euroa sisällytettiin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 20 §:ään. Vastaavasta vähimmäisrajasta säädetään mainitun lain aiemman 6 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla valtioneuvoston asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroista. Eduskuntakäsittelyn aikana lain 21 §:n 1 momenttiin ja 26 §:ään jäi kuitenkin epähuomiossa edelleen viittaus voimavara-asetukseen. Nämä virheelliset viittaukset ehdotetaan nyt korjattaviksi muuttuvaa lakia vastaaviksi.

2. Esityksen taloudelliset vaikutukset

Edellä ehdotetun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosentin korottaminen 1,51 prosenttiyksiköllä on otettu huomioon valtionosuuden mitoituksessa siten, että määrärahaa on korotettu yhteensä 159 526 000 eurolla. Tästä määrärahasta 97 694 000 euroa liittyy hallituspuolueiden eduskuntaryhmien 14 päivänä kesäkuuta 2001 tekemään sopimukseen ja siihen talousarvioehdotuksen valmistelun yhteydessä kytkettyihin eriin, joiden perusteella valtionosuusprosenttia korotettaisiin 0,92 prosenttiyksiköllä. Vastaavasti 57 000 000 euroa aiheutuu Kansalliseen terveydenhuollon hankkeeseen sekä sosiaalityöhön ja lastensuojeluun liittyvästä määrärahatarpeesta, jonka perusteella valtionosuusprosenttia korotettaisiin 0,54 prosenttiyksiköllä. Lisäksi 4 832 000 euroa aiheutuu edellä mainituin tavoin valtionosuuden korotuksesta 0,05 prosenttiyksiköllä eräiden kertaluonteisten erien johdosta.

Maahanmuuttajan erityistuen johdosta kuntien toimeentulotukimenojen arvioidaan alenevan vuonna 2003 yhteensä 3 480 000 eurolla ja vuodesta 2004 lukien vuosittain 13 923 000 eurolla. Vastaavasti kuntien omarahoitusosuutta ehdotetaan edellä mainituin tavoin vuonna 2003 korotettavaksi 0,67 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden ja 2,69 eurolla vuodesta 2004.

Varsinaisia valtionosuuden määräytymisperusteita ei ehdoteta muutettaviksi. Esityksen mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen osoitettava lisäpanostus kohdentuu nykyisten laskennallisten määräytymisperusteiden mukaisesti kunnille ilman sitovaa käyttötarkoituksen määrittelyä. Tarkoituksena on kuitenkin tiedottamalla ohjata kuntien päätöksentekoa siten, että valtionosuuden kautta saatavia lisävoimavaroja käytettäisiin kunnissa tosiasiallisesti niihin tarkoituksiin, jotka on mainittu edellä tässä esityksessä.

3. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Esitys on käsitelty kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa.

4. Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Esityksen mukaisessa valtionosuusprosentin korottamisessa on edellä mainituin tavoin otettu huomioon pienten lasten päivähoito-oikeuden ja sille vaihtoehtoisen kotihoidon tai yksityisen hoidon tuen laajentaminen pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleviin lapsiin. Viimeksi mainitusta muutosehdotuksesta ehdotetaan säädettäväksi erillisessä hallituksen esityksessä lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 4 ja 28 §:n muuttamisesta. Valtionosuusprosentin korottamisessa on samalla tavoin otettu huomioon sosiaalista luototusta koskevan toiminnan vakinaistaminen, josta ehdotetaan säädettäväksi erillisessä hallituksen esityksessä laiksi sosiaalisesta luototuksesta. Kunnan omarahoitusosuuden korottaminen perustuu puolestaan maahanmuuttajan erityistuen toimeentulotukimenoja alentavaan vaikutukseen. Erityistuesta ehdotetaan säädettäväksi erillisessä hallituksen esityksessä laiksi maahanmuuttajan erityistuesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Jos viimeksi mainittuihin hallituksen esityksiin tehdään niiden käsittelyn aikana muutoksia, tulee ne ottaa huomioon myös käsiteltäessä tätä esitystä.

1. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Lakiehdotukset

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (733/1992) 18 §:n 1 momentti, 21 §:n 1 momentti, 26 § ja 45 a §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 18 §:n 1 momentti laissa 585/2002, 21 §:n 1 momentti ja 26 § laissa 716/2002 sekä 45 a §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta laissa 1409/2001, sekä

lisätään lain 45 a §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1409/2001, uusi 3 kohta, seuraavasti:


18 §
Kustannustenjaon säilyttäminen

Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset jakautuvat kuntien ja valtion kesken siten, että kuntien osuus tämän lain mukaan määräytyvistä kustannuksista on 73,13 prosenttia ja valtion osuus 26,87 prosenttia. Jos vuotuinen kustannustason muutos on kuntien valtionosuuslain 3 §:n 2 kohdan perusteella päätetty joinakin vuosina ottaa huomioon vähemmästä kuin täydestä määrästä, otetaan tämä huomioon valtion ja kuntien välisessä kustannustenjaossa siten, että valtion osuus pienenee asianomaisten vuosien alennettua kustannustason tarkistusta vastaavasti.



21 §
Perustamishanke

Perustamishankkeella tarkoitetaan toiminnallisen kokonaisuuden muodostavaa tilojen rakentamista, hankintaa, peruskorjausta tai muun omaisuuden hankintaa taikka niitä vastaavaa toimenpidettä, jos toimenpiteen arvioidut kustannukset ovat vähintään 20 §:ssä säädetyn määrän suu-


ruiset. Maa-alueen hankkimista ei pidetä


perustamishankkeena.



26 §
Perustamishankkeiden valtionavustus

Perustamishankkeisiin suoritetaan valtionavustusta enintään lääninhallituksen vahvistamiin kustannuksiin. Kustannuksiin ei sisälly arvonlisäveron osuutta. Jos hankkeen toteutuneet kustannukset alittavat lääninhallituksen vahvistamat kustannukset, suoritetaan valtionavustus toteutuneisiin kustannuksiin. Valtionavustusta ei kuitenkaan suoriteta 20 §:ssä säädetyn määrän alittaviin perustamishankkeisiin, ellei kysymyksessä ole 21 §:n 2 momentissa tarkoitettu perustamishanke.


45 a §
Kunnan omarahoitusosuuden korottaminen

Edellä 17 §:ssä säädettyä kunnan omarahoitusosuutta asukasta kohden korotetaan seuraavasti:

1) asumistuen ja muiden ensisijaisten etuuksien yhteensovittamisen johdosta omarahoitusosuutta korotetaan 7,74 eurolla vuonna 1998 ja 17,16 eurolla vuodesta 1999;

2) asumistuessa hyväksyttävien enimmäisasumismenojen sekä työmarkkinatuen lapsikorotuksen tason korottamiseen liittyvän toimeentulotukimenojen vähenemisen johdosta omarahoitusosuutta korotetaan 0,65 eurolla vuodesta 2002; sekä

3) maahanmuuttajan erityistuesta annetussa laissa ( / ) tarkoitettuun tukeen liittyvän toimeentulotukimenojen vähenemisen johdosta omarahoitusosuutta korotetaan 0,67 eurolla vuonna 2003 ja 2,69 eurolla vuodesta 2004.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2002

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Peruspalveluministeri
Eva Biaudet

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.