Siirry esitykseen
HE 123/2002
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 §:n ja tuloverolain 124 §:n muuttamisesta
Verontilityslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhteisöveron valtion jako-osuus olisi 78,55 prosenttia, kuntien osuus 19,75 prosenttia ja seurakuntien osuus 1,70 prosenttia yhteisöveron tuotosta. Jako-osuuksia sovellettaisiin verovuodesta 2003 alkaen. Valtion osuus yhteisöveron tuotosta nousisi 3,47 prosenttiyksiköllä, kuntien osuus alenisi vastaavasti ja seurakuntien osuus pysyisi ennallaan verovuonna 2002 sovellettuihin yhteisöveron jako-osuuksiin verrattuna.
Tuloverolakiin ja verontilityslakiin ehdotetaan tehtäväksi yhteisöveron jako-osuusmuutoksia vastaavat muutokset.
Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2003 alusta.
Veronsaajien jako-osuuksista säädetään verontilityslaissa (532/1998), johon ehdotetaan tehtäviksi veronsaajaryhmien jako-osuuksia koskevat muutokset. Lisäksi tuloverolakiin ehdotetaan tehtäväksi jako-osuusmuutoksista johtuvat muutokset.
Esityksessä ehdotettu kuntien yhteisöveron jako-osuuden alentaminen ja valtion jako-osuuden korottaminen on seurausta valtion ja kuntien rahoitussuhteiden kustannusneutraaleista muutoksista. Muutokset johtuvat pääosin siitä, että kuntien arvonlisäveron palautusten takaisinperinnästä luopuminen vaikuttaa vuonna 2003 ensimmäisen kerran täysimääräisenä koko vuoden. Lisäksi muutokset johtuvat valtionosuusjärjestelmän verotulotasausten vaikutuksesta kuntaryhmän yhteisövero-osuuteen ja vuonna 2002 toteutetusta kuntatyönantajan kansaneläkemaksun alentamisesta.
Yhteisöveron veronsaajaryhmät
Valtiolle, kunnille ja seurakunnille aiemmin erillisinä maksetut yhteisöjen tuloverot muutettiin vuodesta 1993 yhtenäiseksi yhteisön tuloveroksi. Tuloverolain (1535/1992) mukaan yhteisöveron saajia ovat valtio, kunnat ja seurakunnat.
Yksittäisten kuntien ja seurakuntien yhteisöveron jako-osuudet
Vuodesta 1993 verotuksen toimittamista varten ei ole ollut tarvetta jakaa kunkin yhteisön tuloa eri kuntien kesken. Kuntien yhteinen osuus jaettiin yksittäisten kuntien kesken verovuoteen 1998 perustein, jotka pohjautuivat vuosien 1991 ja 1992 verotietojen nojalla laskettuihin, pääomatulojen ja yritystulojen verotuksen uudistuksessa vuonna 1993 kunnilta poistuneiden verotulojen suhteisiin.
Kiinteistä jako-osuuksista johtuen yksittäisen kunnan elinkeinoelämän kehitys ei heijastunut kunnan saamaan yhteisöverotuottoon. Tämän takia vuoden 1999 alusta otettiin käyttöön uudet kuntien ja seurakuntien yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet. Verontilityslain 13 §:n mukaan kunnan ja seurakunnan jako-osuus määräytyy vuosittain kunkin kunnan yritystoimintaerän ja metsäerän summan suhteellisena osuutena kaikkien kuntien vastaavasta summasta.
Kuntien arvonlisäveron palautusten takaisinperintäjärjestelmän uudistaminen
Ennen vuotta 2002 voimassa ollutta arvonlisäveron palautus- ja takaisinperintäjärjestelmää on selostettu tarkemmin hallituksen esityksessä Eduskunnalle laeiksi arvonlisäveron palautusten takaisinperinnästä kunnilta annetun lain kumoamisesta sekä arvonlisäverolain, verontilityslain ja tuloverolain 124 §:n muuttamisesta (HE 130/2001 vp).
Kuntien hankintoihin liittyvien arvonlisäveron palautusten takaisinperintäjärjestelmästä luovuttiin vuoden 2002 alusta. Uudistuksen tavoitteena oli parantaa kuntatalouden vakautta sen lisäksi, että se poistaa arvonlisäveron palautusten ja takaisinperinnän kuntakohtaisen kohtaannon kuntataloutta vääristäviä vaikutuksia.
Kunnilta perittiin aikaisemmin takaisin palautuksia vastaava määrä. Takaisinperinnän perusteena oli tietty rahamäärä asukasta kohden. Uudistuksessa tästä järjestelmästä luovuttiin. Lähtökohtana oli, että valtion ja kuntien välinen kustannustenjako säilytetään muuttumattomana. Takaisinperinnästä luopumisen aiheuttama valtion tulonmenetys otettiin huomioon muissa valtion ja kuntien välisissä rahavirroissa siten, että valtionosuuksien perusteena olevista kustannuspohjista vähennettiin arvonlisäveron osuus ja kuntien yhteisöveron jako-osuutta alennettiin. Lisäksi kuntien yhteisöverosta vähennettiin kunnille myönnettävä laskennallinen palautus siitä piilevästä verosta, joka sisältyy yksityiseltä sektorilta tehtyihin verottomiin ostoihin.
Vuosi 2002 oli uuden järjestelmän käyttöönottovuosi. Edellisen vuoden arvonlisäveron palautuksia perittiin vielä vuoden 2002 tammi- ja helmikuussa, joten verovuoden 2002 osalta yhteisöveron jako-osuusmuutos oli vielä osittainen. Kuntien yhteisöveron jako-osuutta alennettiin 12,03 prosenttiyksiköllä.
Yksittäisten kuntien jako-osuusjärjestelmän muutoksen vaikutus valtionosuuksiin
Kuntien valtionosuuslaissa (1147/1996) säädetään verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta. Verotulot vaikuttavat valtionosuuksin tehtäviin verotulotasauksiin kahden vuoden viiveellä. Vuoden 2001 valtionosuuksien verotuloihin perustuvat tasaukset vahvistettiin verovuoden 1999 verotietojen perusteella.
Verovuoden 1999 alussa otettiin käyttöön uudet kuntien yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet. Verovuosina 1999 ja 2000 uuden järjestelmän mukaisten jako-osuuksien painoarvo oli 50 prosenttia ja vanhan järjestelmän mukaisten osuuksien samoin 50 prosenttia. Verovuoden 2001 alusta uuden järjestelmän mukaiset jako-osuudet tulivat voimaan täydellä painollaan. Koska yksittäisten kuntien yhteisöveron jako-osuusjärjestelmän uudistuksen edellytyksenä oli valtion ja kuntien välinen kustannusneutraalisuus, yhteisöveron jako-osuuksia muutetaan verontilityslain 12 §:ssä säädetyllä tavalla valtiovarainministeriön asetuksella sen mukaan kuin uudistus muuttaa verotuloihin perustuvien tasausten kautta valtionosuuksien kokonaismäärää verrattuna vanhan jako-osuusjärjestelmän mukaisiin valtionosuuksiin.
Verontilityslain 12 §:n mukaan kuntien yhteisöveron jako-osuus vuonna 2001 oli 37,25 prosenttia. Asetuksella kuntien jako-osuutta alennettiin 1,96 prosenttiyksikköä, jolloin vuonna 2001 sovellettava jako-osuus oli 35,29 prosenttia.
Vuonna 2002 verontilityslain mukainen kuntien yhteisöveron jako-osuus on 24,09 prosenttia. Asetuksella kuntien jako-osuutta alennettiin 0,87 prosenttiyksikköä, jolloin vuonna 2002 sovellettava jako-osuus on 23,22 prosenttia.
Verontilityslain 12 §:n 4 momentin mukaan verovuodesta 2004 lähtien sovelletaan verovuodelle 2003 vahvistettuja jako-osuuksia. Vuoden 2003 valtionosuudet vahvistetaan vuoden 2001 verotietojen perusteella, jolloin valtionosuuksien verotuloihin perustuvien tasausten laskentaperusteena ovat ensimmäisen kerran yksittäisten kuntien uuden jako-osuusjärjestelmän mukaiset täysipainoiset yhteisöverot.
Koska kuntien valtionosuuslain 7 §:n mukaiset verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasaukset vahvistetaan asianomaisen verovuoden tammikuussa, on valtiovarainministeriön veronsaajaryhmien jako-osuuksia koskeva asetuskin voitu antaa vasta tammikuussa. Ahvenanmaan maakunnassa kunkin yhteisön maksama vero koostuu valtiolle ja seurakunnille menevästä verosta sekä maakuntalainsäädännössä erikseen säädettävästä maakunnan kunnalle menevästä verosta. Näin ollen valtiolle menevän yhteisöveron suuruuden muutos vaikuttaisi Ahvenanmaalla myös kunkin yhteisön maksaman veron määrään, jollei maakuntalainsäädäntöä erikseen muuteta siten, että kokonaisveroprosentti muodostuu samaksi kuin muualla maassa. Yhteisöjen ja yhteisetuuksien Ahvenanmaalta saadusta tulosta valtiolle suoritettavan veron prosentti onkin lailla säädetty kiinteäksi verovuosille 2001—2002. Perusteena ovat olleet käytännön syyt. Näin yhteisöjen ja yhteisetuuksien Ahvenanmaalta saaman tulon kokonaisveroprosentti on voitu pitää samana kuin muualla maassa ilman erillistä vuosittain kesken verovuotta säädettävää maakuntalainsäädäntöä. Toisaalta myöskään valtionosuusjärjestelmän muutokset eivät koske Ahvenanmaan maakunnan kuntia.
Yhteisön ja yhteisetuuden Ahvenanmaan maakunnasta saadusta tulosta suoritetaan verovuodelta 2001 veroa valtiolle 17,7248 prosenttia ja verovuodelta 2002 21,5209 prosenttia.
Esityksessä ehdotetaan, että verovuodesta 2003 alkaen yhteisöveron valtion jako-osuus olisi 78,55 prosenttia, kuntien jako-osuus 19,75 prosenttia ja seurakuntien jako-osuus 1,70 prosenttia yhteisöveron tuotosta.
Kuntien arvonlisäveron palautusten takaisinperintäjärjestelmän uudistaminen vaikuttaa verovuodesta 2003 kokovuositasolla. Uudistuksen kokonaisvaikutuksista johtuen verovuodesta 2003 sovellettavaa kuntien yhteisöveron jako-osuutta alennettaisiin kaikkiaan 14,98 prosenttiyksiköllä, jolloin 2002 sovellettavaa jako-osuutta alennettaisiin 2,95 prosenttiyksiköllä ja valtion jako-osuutta korotettaisiin vastaavasti.
Yksittäisten kuntien jako-osuusjärjestelmän muutoksesta johtuen valtionosuuksien arvioidaan lisääntyvän 115,5 miljoonalla eurolla vuonna 2003 verrattuna vanhan yksittäisten kuntien jako-osuuksia koskevan järjestelmän mukaiseen tuottoon. Kuntien jako-osuutta ehdotetaan alennettavaksi 2,02 prosenttiyksiköllä, mikä merkitsee 1,15 prosenttiyksikön lisäalennusta verovuoden 2002 jako-osuuksiin. Valtion jako-osuutta korotettaisiin vastaavasti.
Marraskuun 17 päivänä 2000 annettuun tulopoliittiseen sopimukseen liittyvän kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korotuksen kunnallistaloudellisten vaikutusten lieventämiseksi päätettiin alentaa kuntatyönantajan kansaneläkemaksua 0,5 prosenttiyksiköllä vuodesta 2002 alkaen. Vuoden 2002 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä alennus päätettiin kuitenkin kasvattaa 0,75 prosenttiyksikköön. Kuntatyönantajan kansaneläkemaksun 0,25 prosenttiyksikön lisäalennus on otettu valtion ja kuntien välisissä rahoitussuhteissa kustannusneutraalilla tavalla huomioon alentamalla kuntien yhteisövero-osuutta. Verovuodesta 2003 alkaen kuntien yhteisöveron jako-osuutta alennettaisiin 0,5 prosenttiyksiköllä ja valtion jako-osuutta korotettaisiin vastaavasti.
Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että verontilityslaissa säädettäisiin pysyviksi tarkoitetuista yhteisöveron jako-osuuksista. Siihen liittyen ehdotetaan luovuttavaksi lain 12 §:ssä säädetystä menettelystä, jolla jako-osuuksia muutetaan asetuksella. Samoin poistettaisiin siirtymävuosia koskevat säännökset, jolloin lain 12 §:n 2—5 momentti poistettaisiin.
Tuloverolain 124 §:ää ehdotetaan muutettavaksi uusia yhteisöveron jako-osuuksia vastaavaksi. Tällöin kunnille ja seurakunnille verovelvollisten yhteisöjen tuloveroprosentiksi ehdotetaan 6,2205 prosenttia ja ainoastaan kunnille verovelvollisten yhteisöjen tuloveroprosentiksi ehdotetaan 5,7275 prosenttia.
Verontilityslain 12 §:n 2—5 momentin mukaisesta menettelystä luopuminen aiheuttaa sen, että siirtymäsäännöksenä verovuonna 2002 voimassa oleva tuloverolain 124 §:n 2 momentin säännös, joka liittyy Ahvenanmaata koskevaan erityismenettelyyn, poistettaisiin tarpeettomana. Kun yhteisöveron jako-osuudet säädetään lailla, Ahvenanmaan maakunta voi maakuntalainsäädännössään tehdä jako-osuuksia vastaavat muutokset, mikäli yhteisöjen kokonaisveroprosentti halutaan pitää maakunnassa samana kuin muualla maassa.
Verontilityslain 12 §:n nykyisessä 6 momentissa säädetään kunnille ja seurakunnille tuleviin yhteisöveroihin lisättävistä tuloverolain 21 ja 22 §:ssä tarkoitetuista veroista. Näihin osuuksiin ehdotetaan tehtäväksi jako-osuusmuutoksia vastaavat muutokset. Tällöin ainoastaan kunnille ja seurakunnille verovelvollisten yhteisöjen verot jaetaan siten, että kuntien osuus on 92,0746 prosenttia ja seurakuntien osuus 7,9254 prosenttia.
Verovuoden 2003 yhteisöveron jako-osuuksia määriteltäessä lähtökohtana ovat verontilityslain 12 §:ssä säädetyt osuudet ilman väliaikaisia muutoksia ja 12 §:n 2—5 momentissa tarkoitettua menettelyä. Tällöin valtion osuutena on ollut 61,05 prosenttia, kuntien osuutena 37,25 prosenttia ja seurakuntien osuutena 1,70 prosenttia.
Kokonaisuutena arvonlisäveron palautus- ja takaisinperintäjärjestelmästä luopumisen on arvioitu vähentävän valtion vuotuisia tuloja noin 925 miljoonalla eurolla. Valtionosuusjärjestelmässä kuntien ja kuntayhtymien kustannuspohjista poistuvan arvonlisäveron on arvioitu vähentävän valtionosuuksia 153 miljoonalla eurolla. Kuntien yhteisövero-osuudesta jää vähennettäväksi 772 miljoonaa euroa. Lisäksi kuntien yhteisöverosta tulee vähennettäväksi laskennallisen veron palautusta 34 miljoonaa euroa, jolloin kuntien yhteisöverosta tulee vähennettäväksi yhteensä 806 miljoonaa euroa.
Koska yhteisöveron jako-osuudet ovat verovuosikohtaisia, on luontevinta määritellä jako-osuusprosentin muutos suhteessa verovuoden lopulliseen eli maksuunpantuun veroon. Kun kuntien yhteisöverosta vähennettävä osuus 806 miljoonaa euroa suhteutetaan verovuoden 2003 maksuunpanoarvioon 5 382 miljoonaan euroon, jako-osuus muutokseksi saadaan 14,98 prosenttiyksikköä. Tämä muutos alentaa vuonna 2003 kuntien kassakertymää 690 miljoonalla eurolla ja lisää vastaavasti valtion kassakertymää. Verovuonna 2002 tästä uudistuksesta johtuen kuntien jako-osuutta alennettiin 12,03 prosenttiyksiköllä, koska uusi järjestelmä ei vielä vaikuttanut täydellä painolla. Tällöin kunnilta perittiin takaisin vuoden 2001 arvonlisäveron palautuksia 147 miljoonaa euroa vuoden 2002 tammi-helmikuussa. Verrattuna verovuonna 2002 sovellettuun jako-osuusmuutokseen 2,95 prosenttiyksikön lisämuutos alentaa kuntien yhteisöveroa vuositasolla 159 miljoonaa euroa ja vuoden 2003 kassakertymää 136 miljoonaa euroa. Valtion yhteisöveron tuotto muuttuu vastaavasti.
Yksittäisten kuntien jako-osuuksien muutoksen vaikutuksesta kuntien valtionosuuksiin tehtävät verotulotasaukset lisääntyvät 115,5 miljoonaa euroa, jota vastaavasti kuntien yhteisövero-osuus alenee. Kuntien jako-osuuden alentaminen 2,02 prosenttiyksiköllä valtionosuuksien lisääntymisen johdosta pienentää kuntien yhteisöveron tuottoa vuositasolla 109 miljoonalla eurolla ja vuoden 2003 kassakertymää 93 miljoonalla eurolla. Vuonna 2002 valtionosuuksien lisääntymisen johdosta kuntien jako-osuutta alennettiin 0,87 prosenttiyksiköllä. Verrattuna verovuonna 2002 sovellettuun jako-osuusmuutokseen 1,15 prosenttiyksikön lisämuutos alentaa kuntien yhteisöveron tuottoa vuositasolla 62 miljoonalla eurolla ja vuoden 2003 kassakertymää 53 miljoonalla eurolla. Valtion yhteisöveron tuotto muuttuu vastaavasti.
Kuntatyönantajan kansaneläkemaksun alentamisesta johtuva kuntien yhteisöveron alennus 0,5 prosenttiyksikköä pienentää kuntien yhteisöveron tuottoa vuositasolla 27 miljoonalla eurolla ja vuoden 2003 kassakertymää 23 miljoonalla eurolla. Verovuonna 2002 sovellettuun kuntien ja valtion välisistä rahoitussuhteista johtuvaan kuntien yhteisöveron jako-osuuden 1,13 prosenttiyksikön alennukseen verrattuna 0,63 prosenttiyksikön korotus lisää vuositasolla kuntien yhteisöveron tuottoa 34 miljoonalla eurolla ja vuoden 2003 kassakertymää 29 miljoonalla eurolla. Valtion yhteisöveron tuotto muuttuu vastaavasti.
Verovuonna 2002 sovellettuihin jako-osuuksiin verrattuna kuntien jako-osuus alenisi vuodesta 2003 lähtien kaikkiaan 3,47 prosenttiyksiköllä ja valtion osuus nousisi vastaavasti. Kuntien yhteisöverotulot alenisivat vuositasolla 187 miljoonalla eurolla ja vuoden 2003 kassakertymä pienenisi 160 miljoonalla eurolla vuoteen 2002 verrattuna. Valtion yhteisöverotulot nousisivat vastaavasti.
Tähän esitykseen ei sisälly kuntakohtaisia vaikutuslaskelmia. Esitykseen sisältyvät yhteisöveron jako-osuusmuutokset ovat samansuuntaisia kuin vuonna 2002 toteutetut kuntataloutta vakauttavat toimenpiteet, joihin sisältyi myös kuntien yhteisöveron jako-osuuden alentaminen. Myös kuntakohtaiset vaikutukset kohdistuvat samalla tavalla kuin vuonna 2002 toteutetussa uudistuksessa. Näitä vaikutuksia on kuvattu hallituksen esityksessä Eduskunnalle laiksi kuntien valtionosuuslain muuttamisesta (HE 128/2001 vp).
Näillä ehdotuksilla ei arvioida käytännössä olevan merkittäviä hallinnollisia eikä organisatorisia, henkilöstö- eikä ympäristövaikutuksia.
Asia on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä. Asiaa on käsitelty kunnallistalouden ja — hallinnon neuvottelukunnassa.
Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan vuoden 2003 alusta.
Verontilityslain muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuodelta 2003 tehtäviin yhteisöveron tilityksiin. Tuloverolain muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuodelta 2003 toimitettavassa verotuksessa.
Vuonna 1992 toteutetun pääomaverouudistuksen myötä yhteisöjä alettiin verottaa yhtenäisellä verokannalla ja erillisestä yhteisöjen kunnallisverotuksesta luovuttiin. Yhteisöverotus ei siten ole vuodesta 1993 alkaen kuulunut kunnallisen verotusoikeuden piiriin, vaan kunnat ovat sen suhteen veronsaajan asemassa.
Tässä esityksessä oleva ehdotus yhteisöveron jako-osuuksien muuttamiseksi on osa vuoden 2002 alusta kunnallistalouden vakauden lisäämiseksi toteutettuja toimenpiteitä, joista olennaisen osan muodostaa luopuminen kuntien arvonlisäveron palautusten takaisinperintäjärjestelmästä. Tämä uudistus on kokonaisuudessaan valtion ja kuntien välisessä suhteessa kustannusneutraali.
Edellä olevilla perusteilla hallitus katsoo, että lakiehdotus ei ole risti-riidassa perustuslain 121 §:n 3 momentin kanssa ja se voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1998 annetun verontilityslain (532/1998) 12 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1458/2001, seuraavasti:
12 §Veronsaajaryhmien jako-osuudet
Valtion jako-osuus on 78,55 prosenttia, kuntien jako-osuus on 19,75 prosenttia ja seurakuntien jako-osuus on 1,70 prosenttia yhteisöverosta. Evankelis-luterilaisten seurakuntien yhteisövero on 99,92 prosenttia ja ortodoksisten seurakuntien yhteisövero on 0,08 prosenttia seurakuntien yhteisöverosta.
Kunnille ja seurakunnille tuleviin yhteisöveroihin lisätään tuloverolain 21 ja 22 §:ssä tarkoitettujen yhteisöjen verot siten, että kuntien osuus on 92,0746 prosenttia ja seurakuntien osuus 7,9254 prosenttia.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2003 tehtäviin yhteisöveron tilityksiin.
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 124 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1459/2001, seuraavasti:
124 §Veron määräytyminen
Pääomatulojen tuloveroprosentti on 29. Yhteisön ja yhteisetuuden tuloveroprosentti on niin ikään 29. Yhteisöjen ja yhteisetuuksien veron jakautumisesta eri veronsaajien kesken säädetään verontilityslaissa (532/1998).
Edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 6,2205. Näiden yhteisöjen veron jakautumisesta kunnan ja seurakunnan kesken säädetään verontilityslaissa. Edellä 21 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön tuloveroprosentti on 5,7275.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2003 toimitettavassa verotuksessa.
Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2002
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Valtiovarainministeri
Sauli Niinistö