Siirry esitykseen
HE 41/2002
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain, taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain, maatalousyrittäjien eläkelain ja merimieseläkelain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelakiin, taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelakiin, maatalousyrittäjien eläkelakiin ja merimieseläkelakiin uuden perustuslain edellyttämät lain tasoiset säännökset työeläkekassan, esiintyvien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkekassan, maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ja merimieseläkekassan tilinpäätöksestä ja tilintarkastuksesta. Samalla säännöksiin liittyvät viranomaisvaltuudet antaa tarkempia oikeussääntöjä mainituista asioista ehdotetaan muutettaviksi vastaamaan perustuslain vaatimuksia.
Työeläkekassan, esiintyvien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkekassan ja maatalousyrittäjien eläkelaitoksen osalta säännösten pääasiallinen sisältö siirrettäisiin lakeihin mainittujen eläkelaitosten ohjesäännöt sisältävistä asetuksista. Siten näiden eläkelaitosten tilinpäätökseen ja tilintarkastukseen sovellettaisiin soveltuvin osin vakuutusyhtiöihin sovellettavia säännöksiä kuten nykyisinkin. Säännöksiä ehdotetaan kuitenkin myös täsmennettäviksi ja täydennettäviksi.
Lisäksi ehdotetaan, että mainittujen eläkelaitosten sijoitustoiminnasta ja sen suuntaamisesta annetut säännökset ajanmukaistettaisiin.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.
Maaliskuun 1 päivänä 2000 voimaan tulleen uuden perustuslain 80 §:n 1 momentti sisältää valtioneuvoston ja ministeriön asetuksenantovaltuutta koskevan säännöksen. Pykälän mukaan asetuksella voidaan antaa säännöksiä vain perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn nimenomaisen valtuuden nojalla. Siten tarkempien määräysten antaminen asetuksen nojalla (jatkodelegointi) on nykyisin perustuslain vastaista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ne oikeussäännöt, jotka aikaisemmin annettiin asetuksen valtuutuksella ministeriön määräyksinä, tulee nykyisin antaa lain tasoisen valtuutuksen nojalla ministeriön asetuksina. Vastaavasti perustuslain 80 §:n 2 momentin nojalla muu viran-omainen voidaan valtuuttaa ainoastaan lailla antamaan oikeussääntöjä määrätyistä asioista, jos siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä eikä sääntelyn asiallinen merkitys edellytä, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella.
Työeläkekassan, esiintyvien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkekassan ja maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tilinpäätöksestä ja tilintarkastuksesta säädetään nykyisin asetuksilla, jotka sisältävät näiden eläkelaitosten ohjesäännöt. Asetuksilla valtuutetaan sekä sosiaali- ja terveysministeriö että näitä eläkelaitoksia valvova Vakuutusvalvontavirasto antamaan asiasta oikeussääntöjä. Merimieseläkekassan vastaavat säännökset sisältyvät merimieseläkelakiin (72/1956), jäljempänä MEL, mutta ne eivät kuitenkaan kaikilta osin ole riittävän täsmällisiä. Lisäksi säännökset ovat myös viranomaisvalvonnan kannalta osittain puutteellisia.
Muiden kuin edellä mainittujen lailla perustettujen eläkelaitosten tilinpäätöksestä ja tilintarkastuksesta säädetään lain tasolla. Siten esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiöihin sovelletaan työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain (354/1997), jäljempänä TVYL, 1 §:n nojalla vakuutusyhtiölain (1062/1979), jäljempänä VYL, 9 ja 10 luvun säännöksiä tilintarkastuksesta ja tilinpäätöksestä.
Koska valtuudet antaa tarkempia oikeussääntöjä työeläkekassan, esiintyvien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkekassan ja maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tilintarkastuksesta ja tilinpäätöksestä puuttuvat merkittävältä osin lain tasolta, sosiaali- ja terveysministeriö ei voi nykyisin asetuksellaan eikä Vakuutusvalvontavirasto määräyksillään antaa tähän liittyvistä valvonnan kannalta merkityksellisistä seikoista tarkempia oikeussääntöjä kuten muille vakuutuslaitoksille.
Koska säännökset ovat muutoinkin osittain puutteelliset ja epätäsmälliset, myös säännösten soveltamisessa voi esiintyä tulkintavaikeuksia.
Tilintarkastusta ja tilinpäätöstä koskevat yhteisöoikeudelliset perussäännöt voidaan muutoinkin luonteensa puolesta katsoa kuuluvan lain tasolla säädettäviksi.
Lailla perustettujen eläkelaitosten sijoitustoimintaa koskevissa säännöksissä edellytetään, että eläkelaitoksen sijoitukset tulisi kohdistaa eläkelaitoksen toimintapiirissä alan tuotannollisiin tarkoituksiin. Säännökset perustuvat aikaan, jolloin mainittujen eläkelaitosten sijoitustoiminta muodostui lähes pelkästään lainan annosta alan yrityksille. Nykyisin, rahoitusmarkkinoiden vapautumisen jälkeen tilanne on toinen. Aikaisemmin oli kyse varojen niukkuudesta, nykyisin enemmänkin luotonannon hinnasta. Tämä näkyy muun muassa siinä, että niin sanottujen takaisinlainojen kysyntä on nykyisin lähes tyrehtynyt. Toisaalta säännökset ovat ristiriidassa sijoitustoiminnalle asetettujen hajauttamisvaatimusten kanssa. Tästä syystä säännösten noudattaminen käytännössä on osoittautunut hankalaksi ellei mahdottomaksi.
Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelakiin (134/1962), jäljempänä LEL, taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelakiin (662/1985), jäljempänä TaEL ja maatalousyrittäjien eläkelakiin (467/1969), jäljempänä MYEL ehdotetaan otettavaksi nykyisin ohjesäännön sisältävissä asetuksissa olevat säännökset eläkelaitosten tilinpäätöksestä ja tilintarkastuksesta. Tällöin sosiaali- ja terveysministeriön ja Vakuutusvalvontaviraston valtuudet antaa tarkempia asiaan liittyviä oikeussäännöksiä perustuisivat lain tasoiseen valtuutukseen. Lisäksi ehdotetaan, että mainittuja lakeja sekä MEL:ia täydennetään ja ajanmukaistetaan siten, että säännökset vastaisivat soveltuvin osin muiden eläkelaitosten tilinpäätös- ja tilintarkastussäännöstöä.
Sijoitustoiminnan vaatimusten muuttamiseksi vastaamaan sijoitusympäristössä tapahtuneita muutoksia ehdotetaan, että mainituista laeista poistettaisiin säännökset, jotka edellyttävät sijoitustoiminnan suuntaamista tietylle, eläkelaitoksen toimintapiirissä olevalle alalle.
Esityksellä ei ole taloudellisia tai organisatorisia vaikutuksia. Esitys lakien muuttamisesta perustuslain mukaiseksi mahdollistaisi sosiaali- ja terveysministeriön ja Vakuutusvalvontaviraston oikeussääntöjen keskeytymättömän antamisen ja toisaalta selkeyttäisi valvonnallisten keinojen olemassaoloa.
Sijoitustoiminnan suuntaamisen osalta muutoksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, koska eläkelaitosten sijoitustoiminnassa ei nykyisinkään ole voitu ottaa huomioon säännösten vaatimuksia sijoittamisesta alan tuotannollisiin tarkoituksiin.
Koska muilla eläkelaitoksilla, eli työeläkevakuutusyhtiöillä, eläkesäätiöillä ja eläkekassoilla ei ole vastaavia sijoitustoiminnan suuntaamisvaatimuksia, esitys saattaa lailla perustetut eläkelaitokset muiden eläkelaitosten kanssa kilpailullisesti samanarvoisen asemaan.
Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä virkamiestyönä. Lailla perustettuja eläkelaitoksia ja Vakuutusvalvontavirastoa on kuultu valmistelun yhteydessä. Esityksestä on lisäksi pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä, kauppa- ja teollisuusministeriöltä, kirjanpitolautakunnalta, Vakuutusvalvontavirastolta, työeläkekassalta, esiintyvien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkekassalta, maatalousyrittäjien eläkelaitokselta, merimieseläkekassalta, Työeläkevakuuttajat TELA:lta, Teollisuuden ja Työnantajin Keskusliitolta, Akava ry:ltä ja Suomen Ammattiliittojen Keskusliitto SAK:lta, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK:lta, Suomen Yrittäjiltä ja Palvelutyönantajilta.
2 c §. Työeläkekassan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallintajärjestelmistä ei ole nykyisin säännöksiä lain tasolla. Työeläkevakuutusyhtiöiden osalta sovelletaan VYL:n 10 luvun 3 c §:n säännöksiä, joiden mukaan vakuutusyhtiön hallituksen velvollisuutena on huolehtia, että yhtiöllä on sen toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä sisäinen valvonta ja riittävät riskienhallintajärjestelmät. Säännöksen mukaan Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallintajärjestelmistä.
Yhdenmukaisesti edellä mainittujen säännösten kanssa pykälän 2 momenttiin otettaisiin hallituksen tehtäviä ja vastuuta selkeyttävä säännös huolehtia työeläkekassan toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävästä riskienhallintajärjestelmistä.
Vastaavasti pykälän 5 momenttiin otettaisiin säännökset Vakuutusvalvontaviraston valtuudesta antaa tarkempia määräyksiä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Määräykset olisivat luonteeltaan teknisiä.
9 §. Työeläkekassan vastuunjakoa varten tarvittavien suureiden laskuperusteet annetaan TEL:n 12 §:n 1 momentin 4 kohdan ja LEL:n 9 §:n 1 momenttiin sisältyvän valtuutuksen nojalla. Lainkohdissa säädetään vastuunjaon sisällöstä ja määrästä. Lainkohdissa ei kuitenkaan säädetä riittävällä täsmällisyydellä siitä, mistä eri asioista oikeussääntöjä voidaan antaa. Lisäksi lainkohdissa tarkoitetut vastuunjaon perusteet edellyttävät oikeussääntöjen antamista myös muista kuin pykälässä mainituista vanhuuseläkkeistä johtuvista suureista. Tämän lisäksi ministeriön oikeussäännöt annetaan nykyisin asetuksina. Jotta LEL 9:n §:stä kävisi täsmällisesti ilmi, mistä asioista sosiaali- ja terveysministeriöllä on valtuus antaa oikeussääntöjä, ehdotetaan pykälään lisättäväksi tätä selventävä uusi 2 momentti. Samalla nykyinen 2 momentti siirtyisi 3 momentiksi.
11 §. Pykälässä säädettäisiin työeläkekassan sijoitustoiminnan järjestämisestä, sijoitussuunnitelman laatimisesta, sen sisällöstä ja sijoitusten suuntaamisesta eri kohteisiin sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Vakuutusvalvontaviraston oikeudesta antaa valvonnallisia oikeussääntöjä sijoitustoiminnasta kuten nykyisinkin. Oikeussäännöt olisivat lähinnä teknisiä ja sisällöltään nykyistä täsmällisemmin rajattuja samalla kun niiden esittämistapaa selkiytettäisiin. Työeläkevakuutusyhtiöiden osalta vastaavat säännökset sisältyvät VYL:n 10 luvun 3 b §:ään ja TVYL:n 27 ja 28 §:ään.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin työeläkekassan sijoitustoiminnan lähtökohdista. Tämän mukaisesti ehdotetaan, että nykyisen 3 momentin ensimmäinen lause siirrettäisiin 1 momenttiin. Asiallisesti momentti ei sisältäisi muutoksia nykyisiin säännöksiin.
Nykyisen 2 momentin toisessa virkkeessä oleva säännös siitä, että työeläkekassan varat on ensisijaisesti sijoitettava asianomaisen alan tuotannollisiin tarkoituksiin, ehdotetaan sijoitusympäristössä tapahtuneiden muutosten perusteella poistettavaksi vanhentuneena. Nykyisin keskeisessä asemassa sijoitustoiminnan ohjauksen kannalta on eläkelaitoksen hallituksen vuosittain laatima sijoitussuunnitelma, jossa ratkaistaan, mihin sijoitukset halutaan suunnata. Sijoitussuunnitelmassa on otettava huomioon sijoitusten monipuolisuus ja riittävä hajauttaminen sekä sijoitusten varmuus, tuotto ja rahaksi muutettavuus. Niin ikään eläkelaitoksen aktuaarin tehtävänä on valvoa sijoitustoiminnan suuntaamista erityisesti siltä osin, ettei vastuuvelan sijoituksille asettamien vaatimuksien vastaisia tai muutoin epäterveitä sijoituksia tehdä. Tähän liittyen momenttiin siirrettäisiin nykyisestä 3 momentista säännökset sijoitussuunnitelmaa laadittaessa noudatettavista periaatteista.
Pykälän 2 momenttiin siirrettäisiin nykyisin 4 momentissa olevat säännökset siitä, mitä sijoitussuunnitelmasta tulisi käydä ilmi.
Vastaavalla tavoin kuin muilla vakuutuslaitoksilla 3 momentissa säädettäisiin työeläkekassan velvollisuudesta kattaa vakuutustekninen vastuuvelka, joka määritellään LEL:n 10 §:ssä. Nykyisin velvoite ei käy suoraan ilmi laista, vaikka nykyisen 3 momentin toisessa virkkeessä oleva velvoite noudattaa VYL:n 10 luvun 3 §:n sekä TVYL:n 15 §:n 2 momentin säännöksiä sitä käytännössä edellyttääkin. Työeläkekassan erityispiirteistä johtuen kuitenkin vain VYL:n 10 luvun 3 §:n 2 momentti, 3 momentin 3 ja 7 kohta, 4-7 momentti sekä 9 momentti tulevat käytännössä sovellettaviksi katettavaa osuutta määriteltäessä.
Koska kattamisvelvollisuutta koskevat, työeläkekassaan sovellettavat säännökset ovat edellä mainitulla tavoin yksilöitävissä, ehdotetaan samalla tätä vastaavat täsmennykset lakiin, jolloin myös viittaus TVYL:n 15 §:n 2 momenttiin poistettaisiin tarpeettomana.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin siitä, että työeläkekassan varoja ei saa käyttää sen toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen kuten nykyisessä 2 momentissakin. Nykyisessä säännöksessä oleva ilmaisu osake-enemmistön hankinnan luvanvaraisuudesta, toisin sanoen niin sanotusta osakaskontrollista, ehdotetaan korvattavaksi täsmällisemmällä ilmiasulla osakeyhtiölain (734/1978) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta määräämisvallasta muuta liikettä kuin vakuutusliikettä harjoittavassa yhteisössä. Säännös vastaisi TVYL:n 5 §:n 1 momenttia.
Työeläkekassa ei voi harjoittaa muuta toimintaa kuin laissa tarkoin rajattua eläketurvan toimeenpanoa. Myös muut vakuutuslaitokset voivat harjoittaa omalla vastuullaan ainoastaan vakuutusliikettä. Muunlainen toiminta saattaisi johtaa sellaisiin liiketoiminnan muotoihin, jotka saattaisivat vaarantaa vakuutetut edut. Eläkelaitokset poikkeavat kuitenkin muista vakuutusyrityksistä siinä, että ne hoitavat lakisääteisen eläketurvan toimeenpanoa.
Koska työeläkekassan toiminnan lähtökohdat ovat pitkälti samanlaiset kuin työeläkevakuutusyhtiöllä, ehdotetaan pykälän 5 momenttiin säännöstä siitä, ettei työeläkekassa saisi ilman Vakuutusvalvontaviraston suostumusta omistaa yli kymmentä prosenttia osakkeista, jäsenosuuksista tai yhtiöosuuksista eikä yli kymmentä prosenttia kaikkien osakkeiden, jäsenosuuksien tai yhtiöosuuksien tuottamasta äänimäärästä julkisen valvonnan alaisessa luotto- tai rahoituslaitoksessa rahastoyhtiötä lukuun ottamatta. Säännös vastaisi TVYL:n 5 §:n 2 momentin säännöksiä. Vastaavat ilmoitusvelvollisuutta ja hankinnan kieltämistä koskevat säännökset sisältyvät myös luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/1993) 2 luvun 18 ja 19 §:ään. Näin ollen hankkiessaan luotto- tai rahoituslaitoksen osakkeita tai osuuksia, joiden määrä ylittäisi edellä mainitut enimmäisrajat, työeläkekassan olisi ilmoitettava tästä sekä Vakuutusvalvontavirastolle että rahoitustarkastukselle.
Pykälän 6 momenttiin ehdotetaan vastaavat säännökset omistusosuuksien laskemisesta kuin TVYL:n 5 §:n 3 momentissakin.
Pykälän 7 momentti vastaisi nykyistä 5 momenttia.
Pykälän 8 momentissa säädettäisiin Vakuutusvalvontaviraston oikeudesta antaa tarvittaessa määräyksiä pykälän 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista sijoitustoiminnan itsenäisyydestä, sijoitussuunnitelmasta ja varainhoito- ja muiden palvelujen käytöstä. Sosiaali- ja terveysministeriön valtuudesta antaa asetuksella säännökset vastuuvelkaan rinnastettavista eristä säädettäisiin 3 momentissa. Asiasisällöltään säännökset vastaisivat siten voimassa olevia säännöksiä.
11 e §. Uuteen 11 e §:ään ehdotetaan otettavaksi säännökset työeläkekassan kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä. Asiallisesti säännökset vastaisivat työeläkekassan ohjesäännön sisältävän asetuksen (846/1975), jäljempänä ohjesääntöasetus, 17 §:n 1 momenttia, jonka mukaan työeläkekassan tilivuotena on kalenterivuosi ja kirjanpidosta on soveltuvin osin voimassa, mitä on säädetty tai määrätään vakuutusyhtiön kirjanpidosta. Pykälässä säädettäisiin kuitenkin nykyistä täsmällisemmin, mitä säännöksiä sovellettaisiin työeläkekassan kirjanpidossa sekä tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laadinnassa.
Kotimaisten vakuutusyhtiöiden osalta vastaavat säännökset sisältyvät VYL:n 10 lukuun. VYL:n säännöksiä sovelletaan muun muassa työeläkevakuutusyhtiöihin, joiden tilinpäätös ja kirjanpito vastaa pitkälti muiden eläkelaitosten tilinpäätöstä ja kirjanpitoa.
Selvyyden vuoksi pykälään otettaisiin säännökset konsernitilinpäätöksen laatimisesta, koska kassa muodostaa konsernin omistamiensa kiinteistöyhtiöiden kanssa. Konserniin voi kuulua lisäksi muita yrityksiä, kuten esimerkiksi tytäryrityksinä olevia sijoitus- ja atk-yrityksiä tai muita kassan liiketoimintaa tukevia palveluyrityksiä, jotka liitetään kassan konsernitilinpäätökseen.
Pykälän 1 momentin mukaan työeläkekassan kirjanpidossa ja tilinpäätöksen sekä konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatettaisiin kirjanpitolakia (1336/1997), jäljempänä KPL ja kirjanpitoasetusta (1339/1997), jäljempänä KPA, ellei ehdotetun lain säännöksistä muuta johtuisi. KPL:n osalta poikkeuksista säädettäisiin erityisesti esillä olevassa pykälässä sekä uudessa 11 j §:ssä.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin niistä VYL:n 10 luvun säännöksistä, joita sovellettaisiin työeläkekassan kirjanpitoon. Nämä VYL:n säännökset koskevat tilinpäätökseen kuuluvien asiakirjojen selkeyttä ja tilinpäätöksen kokonaisuutta (10 luvun 1 c §), käyttö- ja sijoitusomaisuuden määritelmää (4 §), hankintamenoa (4 a §), rahojen ja eräiden sijoituksiksi merkittävien saamisten sekä muiden velkojen kuin vastuuvelan arvostamista taseessa (4 b §), sijoitusten ja käyttöomaisuudeksi katsottavien sijoitusten arvostamista ja arvonkorotusten merkitsemistä tuloslaskelmaan ja taseeseen (4 c §), aineettomien hyödykkeiden ja kaluston arvonalennuksia, tavaravaraston hankintamenoa ja kulukirjauksen oikaisua (4 e §) sekä vaatimusta sisällyttää tilinpäätökseen rahoituslaskelma, ja jos kassa laatii konsernitilinpäätöksen, konsernin rahoituslaskelma (10 §).
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin niistä KPL:n säännöksistä, joita ei sovellettaisi työeläkekassan tilinpäätöksen laadintaan. Luettelo vastaa soveltuvin osin VYL:n 10 luvun 1 §:n 3 momenttia. Lisäksi sovellettavuudessa on otettu huomioon työeläkekassan erityisluonteesta johtuvat poikkeavuudet verrattuna yhtiömuotoiseen eläkelaitokseen.
Pykälän 4 momentin mukaan työeläkekassan olisi laadittava konsernitilinpäätös noudattaen soveltuvin osin VYL:n konsernitilinpäätöksen säännöksiä. Säännökset vastaavat 2 momentin tilipäätössäännöksiä, kuitenkin siten täydennettyinä, että sovellettaviksi tulisivat myös VYL:n 10 luvun 11 a ja 11 b §, kuten työeläkevakuutusyhtiöissäkin. Viimeksi mainitut säännökset koskevat sitä, milloin tytäryhteisön tai lakisääteistä työeläkevakuutusta harjoittavan tytär- tai osakkuusyrityksen tilinpäätöstietoja ei yhdistellä toisen vakuutusyhtiön tai muun yhteisön konsernitilinpäätökseen sekä miten eräistä liiketoimista syntynyttä sisäistä katetta käsitellään konsernitilinpäätöksessä.
Työeläkekassan erityispiirteistä johtuen pykälän 5 momentin mukaan konsernitilinpäätökseen ei kuitenkaan sovellettaisi KPL:n mukaista osakeyhtiön tai avoimen yhtiön emoyrityksen konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuutta (6 luvun 1 §), konsernitilinpäätöksen sisältöä (6 luvun 2 §), tytäryhtiön välitilinpäätöstä (6 luvun 5 §) eikä eräitä konsernin sisäisiä eriä koskevia säännöksiä (6 luvun 7 §). Säännös vastaa VYL:n 10 luvun 1 §:n 4 momenttia.
Pykälän 6 momenttiin siirrettäisiin ohjesäätöasetuksen 17 §:ään sisältyvät säännökset tilikauden pituudesta ja sen laatimisajankohdasta. Säännöksiin ei tulisi sisällöllisiä muutoksia.
Pykälän 7 momenttiin siirrettäisiin ohjesääntöasetuksen 17 §:n 2 momentissa oleva säännös ajankohdasta, milloin tilinpäätös olisi viimeistään annettava tilintarkastajille. Samalla samaan säännökseen siirrettäisiin ohjesääntöasetuksen 19 §:n säännös siitä, milloin tilintarkastajien tulee antaa tilintarkastuskertomuksensa hallitukselle. Nämäkin säännökset pysyisivät sisällöltään muuttumattomina.
Pykälän 8 momentissa säädettäisiin selvyyden vuoksi, että tilinpäätöstä varten olisi laadittava tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt. Erittelyvelvollisuus johtuu toisaalta KPA:n sovellettavista säännöksistä ja toisaalta siitä, että ehdotetun 11 j §:n 1 momentissa sosiaali- ja terveysministeriön edellytetään antavan asetuksella vakuutustoiminnan erityisluonteesta johtuvat säännökset tase-erittelyistä ja liitetietojen erittelyistä.
11 f §. Uuteen 11 f §:ään ehdotetaan siirrettäväksi työeläkekassan nykyisen ohjesääntöasetuksen 18 §:n asiasisältö, jonka mukaan tilintarkastajien kelpoisuusedellytysten osalta sovelletaan tilintarkastuslaissa (936/1994), jäljempänä TTL, säädettyjä vaatimuksia. Ohjesääntöasetuksen mukaan tilintarkastuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä vakuutusyhtiön tilintarkastuksesta säädetään tai määrätään.
Koska ohjesääntöasetuksen 18 §:n 4 momentin mukaan työeläkekassan tilintarkastukseen sovelletaan vakuutusyhtiön tilintarkastusta koskevia säännöksiä, pykälän 1 momenttiin siirrettäisiin asiasisällöltään ohjesääntöasetusta vastaava säännös siitä, että työeläkekassan tilintarkastuksesta on voimassa, mitä TTL:ssa säädetään. Selvennykseksi säännöksessä säädettäisiin lisäksi, että tilintarkastajalla ehdotetussa laissa tarkoitettaisiin TTL:n 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettua henkilöä tai yhteisöä.
Pykälän 2 momentin mukaan työeläkekassalla olisi oltava vähintään kaksi tilintarkastajaa ja vastaava määrä varatilintarkastajia. Työeläkekassan tilintarkastajaksi voitaisiin valita vain TTL:n 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettu hyväksytty tilintarkastaja eli henkilö tai yhteisö, joka on hyväksytty ja rekisteröity lain 2 luvun säännösten mukaisesti. Vähintään yhden tilintarkastajan tulisi kuitenkin olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Selvyyden vuoksi säädettäisiin lisäksi tilintarkastajan tehtävän päättymisestä.
Pykälän 3 momenttiin siirrettäisiin nykyisin ohjesääntöasetuksen 18 §:n 2 momentissa oleva säännös valvontatilintarkastajan ja hänen sijaisensa määräämisestä työeläkekassalle.
Pykälän 4 momentin mukaan tilintarkastajalta ja varatilintarkastajalta sekä valvontatilintarkastajalta ja tämän sijaiselta on ennen valintaa saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään.
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin Vakuutusvalvontaviraston oikeudesta antaa tarvittaessa ohjeita työeläkekassan tilintarkastuksen suorittamisesta. Tällaisilla teknisluonteisilla ohjeilla voitaisiin paremmin tarvittaessa varmistaa, että vakuutustoiminnan valvonnan näkökohdat otetaan riittävästi huomioon tilintarkastuksen yhteydessä.
11 g §. Pykälässä säädettäisiin Vakuutusvalvontaviraston velvollisuudesta määrätä työeläkekassalle tilintarkastaja. Virastolle syntyisi tämä velvollisuus, kun virasto saisi tietää, ettei kassalle ole valittu säännösten edellyttämää tilintarkastajaa, ettei tilintarkastaja täytä TTL:n yleisiä kelpoisuusvaatimuksia tai ettei tilintarkastaja ole TTL:ssa tarkoitetulla tavoin riippumaton.
Pykälän 2 momentin mukaan ilmoituksen voisi tehdä kuka tahansa, mutta kassan hallituksella olisi ilmoitusvelvollisuus, jos valtuuskunta ei ole viivytyksettä valinnut kelpoisuusehdot täyttävää tilintarkastajaa.
Pykälän 3 momentin mukaan kassan hallitusta olisi kuitenkin kuultava ennen 1 momentin mukaiseen toimenpiteeseen ryhtymistä. Vakuutusvalvontaviraston määräys olisi voimassa siihen asti kunnes kassalle on säädetyssä järjestyksessä valittu tilintarkastaja.
11 h §. Uuden 11 h §:n mukaan työeläkekassan tilintarkastajan olisi ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle tehtäväänsä suorittaessaan tietoonsa saamista seikoista ja päätöksistä, joiden voidaan katsoa olennaisesti rikkovan kassan toiminnan harjoittamista koskevaa lainsäädäntöä, vaarantavan kassan toiminnan jatkumisen tai johtavan tilintarkastuskertomuksessa muistutukseen tai tilinpäätöksen vahvistamista koskevan kielteisen lausunnon esittämiseen. Säännös vastaa pääosin VYL:n 9 luvun 3 a §:ää, jota sovelletaan muun muassa työeläkevakuutusyhtiöön.
11 i §. Koska tilintarkastus muodostaa tärkeän osan työeläkekassan valvontaa, ehdotetaan tilintarkastukseen liittyvistä valvonnallisista oikeuksista ja velvollisuuksista säädettäväksi lain tasolla. Tämän mukaisesti uuteen 11 i §:ään ehdotetaan siirrettäväksi nykyisen ohjesääntöasetuksen 20 §:n säännökset.
Ohjesääntöasetuksen 20 §:n 2 momentin mukaan työeläkekassan tulee vuosittain viikon kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta toimittaa Vakuutusvalvontaviraston vahvistaman kaavan mukainen kertomus toiminnastaan ja tilastaan Vakuutusvalvontavirastolle, ja Vakuutusvalvontavirasto voi muutoinkin tarkastaa työeläkekassan toimintaa. Sama oikeus on eläketurvakeskuksella eläkkeiden ja muiden etuuksien sekä työsuhde- ja muiden eläketurvan perusteena olevien tietojen perusteella. Säännöksen sisältöön ei ehdoteta muutoksia.
11 j §. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 11 j §, jossa säädettäisiin sosiaali- ja terveysministeriön ja Vakuutusvalvontaviraston toimivallasta antaa oikeussääntöjä työeläkekassan tilinpäätöksestä ja kirjanpidosta. Toimivaltasäännökset vastaisivat sisällöltään VYL:n 10 luvun 14 §:ää. Ministeriön oikeussäännöt annetaan nykyisen perustuslain nojalla asetuksina.
Pykälän 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö antaisi asetuksella työeläkekassan harjoittaman vakuutustoiminnan erityisluonteesta johtuvat oikeussäännöt työeläkekassan ja sen konsernin tuloslaskelman ja taseen kaavasta sekä tuloslaskelman ja taseen liitetiedoista ja toimintakertomuksessa annettavista tiedoista. Säännös vastaa VYL:n 10 luvun 14 §:n 1 momenttia.
Pykälän 2 momentin mukaan Vakuutusvalvontavirasto antaisi tarkemmat määräykset työeläkekassan ja sen konsernin tilinpäätöksen laatimisesta. Viraston määräykset olisivat luonteeltaan teknisiä ja sisältäisivät hallinnollisen toimeenpanovallan käyttöä. Säännös vastaa VYL:n 10 luvun 14 §:n 2 momenttia.
Pykälän 3 momentissa Vakuutusvalvontavirastolle annettaisiin oikeus ohjeiden ja lausuntojen antamiseen esillä olevan lain kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevien säännösten, sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen sekä KPL:n ja KPA:n soveltamisesta työeläkekassaan. Säännös vastaa VYL:n 10 luvun 14 §:n 3 momenttia.
Pykälän 4 momentin mukaan työeläkekassan olisi laadittava tuloslaskelma ja tase annettuja kaavoja yksityiskohtaisempina, jos se olisi tarpeen tuloksen muodostumiseen vaikuttaneiden tekijöiden tai tase- erien selvittämiseksi tai, jos se olisi tarpeen oikean ja riittävän kuvan saamiseksi kassan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Koska ehdotetussa 11 i §:ssä säädettäisiin erityisesti Vakuutusvalvontaviraston tilinpäätöksen liittyvistä valvontaoikeuksista ja, ottaen huomioon, että Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus lain 2 §:n 2 momentin nojalla muutoinkin valvoa työeläkekassan toimintaa, voisi Vakuutusvalvontavirasto tarkastustoimessaan puuttua tilinpäätöksen sisältöön 4 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, jos se katsoo, että tuloslaskelma ja tase laadittuna kaavoja yksityiskohtaisempina ei antaisi oikeaa kuvaa tuloksen muodostumiseen vaikuttaneiden tekijöiden tai tase-erien selvittämiseksi. Vahvistetuista kaavoista poikkeaminen voi olla välttämätöntä esimerkiksi silloin, kun konsernitilinpäätöstä laadittaessa toisen toimialan yritys konsolidoidaan työeläkekassan konsernitilinpäätökseen. Myös uudet sijoitusinstrumentit saattavat edellyttää tilinpäätöksen laatimista annettuja kaavoja yksityiskohtaisempina. Aikaisempi käytäntö, jossa poikkeus aina vaati Vakuutusvalvontaviraston luvan, on muodostunut hallinnollisesti raskaaksi ja epätarkoituksenmukaiseksi menettelyksi.
Pykälän 5 momentin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö ja Vakuutusvalvontavirasto velvoitettaisiin pyytämään kirjanpitolautakunnan lausunto, jos niiden asetus, määräys, ohje, lupa tai lausunto olisi KPL:n tai KPA:n yleisen soveltamisen kannalta merkittävä. Säännös vastaa VYL:n 10 luvun 14 §:n 5 momenttia.
Pykälän 6 momentissa säädettäisiin Vakuutusvalvontaviraston oikeudesta myöntää poikkeuksia erityistä syistä määräajaksi tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimisessa ehdotetuista vaatimuksista. Poikkeukset liittyisivät tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen esittämistapaan, kuten taseen laatimisessa noudatettavien kaavojen erien yhdistelemisestä tai uudelleennimeämisestä, liitetiedoista, toimintakertomuksen tarkemmasta sisällöstä tai tase-erittelystä sekä tilikauden pituuteen ja niiden laatimisajankohtaan. Säännös vastaa asiasisällöltään VYL:n 10 luvun 14 §:n 6 momenttia.
Voimaantulo. Jotta hallinnollisten oikeussääntöjen antaminen voisi jatkua keskeytyksettä, sosiaali- ja terveysministeriön ja Vakuutusvalvontaviraston tulisi voida kuitenkin jo kuluvan vuoden aikana antaa tilinpäätöstä ja tilintarkastusta koskevat tarkemmat oikeussäännökset. Tästä syystä olisi toivottavaa, ottaen huomioon oikeussäännösten valmisteluun varattava aika, että lait voisivat tulla voimaan jo kuluvan vuoden alkusyksystä.
Koska ohjesääntöasetusten 17―20 §:n asiasisältö ehdotetaan siirrettäväksi lakiin, ehdotetaan, että mainitut pykälät samalla kumottaisiin ohjesääntöasetuksesta tarpeettomina.
2 b §. Pykälään ehdotetaan vastaavia muutoksia kuin LEL:n 2 c §:ään.
7 §. Esiintyvien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkekassan vastuunjakoa varten tarvittavien suureiden laskuperusteet annetaan TaEL:n 7 §:n 4 momentin nojalla, jossa viitataan työntekijäin eläkelain (395/1961), jäljempänä TEL, 12 §:ssä tarkoitettuihin oikeussääntöjen antamisvaltuutuksiin. Valtuutus sisältyy TEL:n 12 §:n 1 momenttiin, jossa säädetään vanhuuseläkkeistä johtuvan vastuun määrästä. Lainkohdassa ei säädetä kuitenkaan riittävällä tarkkuudella siitä, mistä eri asioista oikeussääntöjä voidaan antaa. Lisäksi vastuunjaon perusteet edellyttävät oikeussääntöjen antamista myös muista kuin vanhuuseläkkeistä johtuvista suureista. Ministeriön oikeussäännöt annetaan nykyisin asetuksina. Tämän mukaisesti ehdotetaan, että pykälään otettaisiin uusi 5 momentti, jolloin oikeussääntöjen antovaltuus ilmenisi suoraan asianomaisesta lainkohdasta. Samalla oikeussääntöjen antamisvaltuutta täsmennettäisiin.
9 §. Ehdotetut muutokset vastaavat asiasisällöltään LEL :n 11 §:n muutoksia.
9 e §. Uuteen 9 e §:ään ehdotetaan säännöksiä, jotka vastaavat asiasisällöltään LEL:n 11 e §:n asiasisältöä. Säännöksiin siirrettäisiin vastaava ohjesääntöasetuksen 17 ja 19 §:n asiasisältö.
9 f §. Uuteen 9 f §:ään ehdotetaan siirrettäväksi ohjesääntöasetuksen 18 §:n asiasisältö vastaavalla tavoin kuin LEL:n 11 f §:ssä. Ohjesääntöasetuksen 20 §:n säännökset siirtyisivät pykälään sellaisenaan.
9 g §. Pykälä vastaisi sisällöltään ehdotettua LEL:n 11 g §:ää.
9 h §. Pykälä vastaisi sisällöltään ehdotettua LEL:n 11 h §:ää.
9 i §. Pykälä vastaisi sisällöltään ehdotettua LEL:n 11 i §:ää.
9 j §. Pykälä vastaisi sisällöltään LEL:n 11 j §:ää.
Voimaantulo. Voimaantulosäännös vastaa lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin lain voimaantulosäännöstä. Vastaavasti lakiin siirrettyjä säännöksiä vastaavat pykälät ohjesääntöasetuksessa ehdotetaan kumottaviksi.
16 c §. Pykälään ehdotetaan vastaavia muutoksia kuin LEL:n 2 c §:ään.
17 §. Pykälän 2 momentissa oleva säännös eläkelaitoksen varojen sijoittamisvelvoitteesta ensisijaisesti eläkelaitoksen toimintapiiriin kuuluvien alojen tuotannollisiin tai niitä edistäviin tarkoituksiin ehdotetaan poistettavaksi vastaavasti kuin LEL:n 11 §:n 2 momenttiin sisältyvä virke. Muutoin asiasisältö vastaa keskeisiltä osiltaan mainitun 11 §:n asiasisältöä.
17 b §. Uusi 17 b § vastaa asiasisällöltään uutta LEL:n 11 e §:ää. Säännöksiin siirrettäisiin vastaavat ohjesääntöasetuksen 17 ja 19 §:n asiasisällöt.
17 c §. Uusi 17 c § vastaa keskeiseltä asiasisällöltään LEL:n 11 f §:ää. Vastaavasti ohjesääntöasetuksen 20 § siirtyisi pykälään sellaisenaan.
17 d §. Pykälä vastaa keskeiseltä asiasisällöltään LEL :n 11 g §:ää.
17 e §. Pykälä vastaa keskeiseltä asiasisällöltään LEL:n 11 h §:ää.
17 f §. Pykälä vastaa keskeiseltä asiasisällöltään LEL:n 11 i §:ää.
17 g §. Pykälä vastaa keskeiseltä asiasisällöltään LEL:n 11 j §:ää.
Voimaantulo. Voimaantulo vastaa lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain voimaantuloa. Vastaavasti lakiin siirrettyjä säännöksiä vastaavat pykälät ohjesääntöasetuksessa ehdotetaan kumottavaksi.
3 a §. Pykälä vastaa asiasisällöltään ehdotettuja muutoksia LEL:n 9 §:ään.
37 §. Pykälän 1 momentin 4 kohtaan ja 3 momenttiin ehdotetaan vastaavia muutoksia kuin LEL:n 2 c §:ään.
51 §. Pykälään ehdotetaan muutoksia, jotka vastaavat asiasisällöltään uutta LEL:n 11 f §:ää.
51 a §. Pykälä vastaa asiasisällöltään LEL:n 11 g §:ää.
54 §. Pykälään ehdotetaan muutosta, joka vastaa asiasisällöltään uutta LEL:n 11 e §:ää.
54 a §. Pykälä vastaa asiasisällöltään LEL:n 11 j §:ää.
56 §. Pykälän 2 momentissa edellytetään, että eläkekassan varat on pääsääntöisesti ja mikäli mahdollista sijoitettava Suomen kauppalaivaston ja kauppamerenkulun kehittämistä palveleviin tarkoituksiin. Säännös ehdotetaan poistettavaksi vastaavasti kuin LEL:n 11 §:n 2 momentissa oleva virke. Muutoin asiasisältö vastaa mainitun 11 §:n asiasisältöä.
57 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan vastaavia muutoksia kuin LEL:n 11 i §:n 1 momenttiin.
Voimaantulo. Voimaantulo vastaa lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain voimaantuloa.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/1962) 2 c §:n 2 momentti ja 11 §,
sellaisina kuin ne ovat laissa 1043/1999, sekä
lisätään 2 c §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1043/1999, uusi 5 momentti, 9 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 750/1974, 1294/1996 ja 1264/1999, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, sekä lakiin uusi 11 e―11 j § seuraavasti:
2 c §Hallituksen tehtävänä on huolehtia työeläkekassan hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä työeläkekassan toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävästä sisäisestä valvonnasta ja riittävistä riskienhallintajärjestelmistä.
Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.
9 §Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään perusteista, jotka koskevat edellä 1 momentissa tarkoitettua työeläkekassan ja muiden lainkohdassa tarkoitettujen eläkelakien mukaista toimintaa harjoittavien eläkelaitosten välistä kustannustenjakoa.
11 §
Työeläkekassan sijoitustoiminnan on oltava itsenäistä ja sitä varten on oltava riittävä henkilöstö toiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen. Sijoituksia tehtäessä on huolehdittava sijoitusten varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä niiden asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta. Työeläkekassan on laadittava sijoitussuunnitelma noudattaen soveltuvin osin, mitä työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 28 §:n 1 momentissa säädetään.
Sijoitussuunnitelmasta on käytävä ilmi, missä määrin työeläkekassa ostaa varainhoitopalveluja, aputoimintoja tai niihin rinnastettavia muita palveluja.
Työeläkekassan on katettava 10 §:n 3 momentissa tarkoitettu vastuuvelka sekä muut vastuuvelkaan rinnastettavat erät, noudattaen soveltuvin osin vakuutusyhtiölain 10 luvun 3 §:n 2 momenttia, 3 momentin 3 ja 7 kohtaa, 4―7 momenttia sekä 9 momenttia. Tarkemmat säännökset vastuuvelkaan rinnastettavista eristä annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
Työeläkekassan varoja ei saa käyttää sen toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen. Työeläkekassa ei saa ilman Vakuutusvalvontaviraston lupaa hankkia osakeyhtiölain (734/1978) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitettua määräämisvaltaa muuta liikettä kuin vakuutusliikettä harjoittavassa yhteisössä, jollei yhteisön toimintaa voida pitää työeläkevakuutusliikkeeseen liittyvänä ja tämän kannalta tarkoituksenmukaisena tai jollei kysymyksessä ole asunto- tai kiinteistöyhteisö.
Työeläkekassa ei saa yksin eikä yhdessä tytäryhteisönsä kanssa ilman Vakuutusvalvontaviraston lupaa omistaa yli kymmentä prosenttia osakkeista, jäsenosuuksista tai yhtiöosuuksista eikä yli kymmentä prosenttia kaikkien osakkeiden, jäsenosuuksien tai yhtiöosuuksien tuottamasta äänimäärästä julkisen valvonnan alaisessa luotto- tai rahoituslaitoksessa rahastoyhtiötä lukuun ottamatta.
Edellä 4 ja 5 momentissa tarkoitettuun omistukseen lasketaan myös sellaiset osakkeet ja niiden tuottama äänimäärä, jotka eläkekassa voi optio-oikeuden tai vaihtovelkakirjan nojalla merkitä.
Mitä työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 25 §:ssä säädetään lainan tai vakuuden antamisesta, noudatetaan soveltuvin osin työeläkekassan lainan tai vakuuden antamisessa.
Vakuutusvalvontavirasto antaa tarvittaessa määräykset 1 momentissa tarkoitetuista sijoitustoiminnan itsenäisyydestä, 2 momentissa tarkoitetusta sijoitussuunnitelmasta sekä sijoitustoimintaa täydentävien varojenhoitopalvelujen, sijoitustoiminnan asiantuntijapalvelujen, aputoimintojen ja näihin rinnastettavien palvelujen käytöstä.
11 e §Työeläkekassan kirjanpidossa ja tilinpäätöksen sekä konsernitilinpäätöksen laadinnassa on noudatettava kirjanpitolakia (1336/1997), jollei tämän lain kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevista säännöksistä muuta johdu, sekä kirjanpitoasetusta (1339/1997), jollei tämän lain kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevista säännöksistä tai 11 j §:ssä tarkoitetusta sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta tai Vakuutusvalvontaviraston määräyksistä muuta johdu.
Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, työeläkekassan tilinpäätökseen sovelletaan myös soveltuvin osin vakuutusyhtiölain (1062/1979) 10 luvun 1 c, 4 ja 4 a §:ää, 4 b §:n 1 momentin 1 ja 3 kohtaa sekä 2 momenttia, 4 c §:ää, 4 e §:n 1, 2 ja 4 momenttia ja 10 §:n 1 momenttia.
Kirjanpitolain 1 luvun 4 §:n 1 momenttia, 3 luvun 1 §:n 3―5 momenttia, 2 §:n 2 momenttia sekä 6, 9, 11 ja 13 §:ää, 4 luvun 1, 3 ja 4 §:ää, 5 §:n 3―5 momenttia ja 7 §:ää, 5 luvun 2 §:ää, 3 §:n 2 momenttia, 4 §:ää, 12 §:n 2 momenttia sekä 13, 16, 17 ja 20 §:ää sekä 7 lukua ei sovelleta työeläkekassan tilinpäätöksen laatimiseen.
Työeläkekassa on velvollinen laatimaan ja sisällyttämään tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöksen noudattaen soveltuvin osin, mitä säädetään vakuutusyhtiölain 10 luvun 1 c, 4 ja 4 a §:ssä, 4 b §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa sekä 2 momentissa, 4 c §:ssä, 4 e §:n 1, 2 ja 4 momentissa sekä 11 a ja 11 b §:ssä.
Kirjanpitolain 6 luvun 1 §:ää, 2 §:n 2 momenttia, 5 §:n 1 momenttia ja 7 §:n 6 momenttia ei sovelleta työeläkekassan konsernitilinpäätöksen laatimiseen.
Työeläkekassan tilikautena on kalenterivuosi. Tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Tilinpäätös on viimeistään tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä annettava tilintarkastajille, joiden tulee seuraavan huhtikuun 15 päivään mennessä antaa hallitukselle tilintarkastuskertomuksensa.
Tilinpäätöstä varmentamaan on laadittava tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt.
11 f §Työeläkekassan tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä laissa ja tilintarkastuslaissa (936/1994) säädetään. Tässä laissa hyväksytyllä tilintarkastajalla tarkoitetaan tilintarkastuslain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettua henkilöä tai yhteisöä.
Työeläkekassan kirjanpitoa ja tilinpäätöstä sekä hallintoa tarkastamaan on tilikaudeksi kerrallaan valittava vähintään kaksi hyväksyttyä tilintarkastajaa ja heille vastaavat kelpoisuusehdot täyttävät varatilintarkastajat. Vähintään yhden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja. Tilintarkastajan tehtävä päättyy tilikauden päätyttyä pidettävässä työeläkekassan valtuuskunnan varsinaisessa kokouksessa tai milloin uusi tilintarkastaja on valittu tämän tilalle.
Yksi tilintarkastaja on nimettävä valvontatilintarkastajana huolehtimaan työeläkekassan kirjanpidon ja hallinnon tehokkaasta valvonnasta tilikauden aikana. Lisäksi on nimettävä yksi tilintarkastaja tai varatilintarkastaja valvontatilintarkastajan sijaiseksi. Valvontatilintarkastajan ja tämän sijaisen on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja.
Tilintarkastajalta ja varatilintarkastajalta sekä valvontatilintarkastajalta ja tämän sijaiselta on ennen valintaa saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään.
Vakuutusvalvontavirasto antaa tarvittaessa ohjeita työeläkekassan tilintarkastuksen suorittamisesta.
11 g §Vakuutusvalvontaviraston on ilmoituksesta määrättävä työeläkekassalle kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja, jos hyväksyttyä tilintarkastajaa ei ole valittu tämän luvun tai tilintarkastuslain mukaisesti tai tilintarkastajalla ei ole tilintarkastuslain 10 §:ssä tarkoitettua kelpoisuutta tai milloin tilintarkastaja ei ole tilintarkastuslain 23 ja 24 §:ssä tarkoitetulla tavalla riippumaton.
Ilmoituksen saa edellä tarkoitetuissa tapauksissa tehdä kuka tahansa. Työeläkekassan hallitus on velvollinen tekemään ilmoituksen, jollei valtuuskunta viivytyksettä valitse kelpoisuusehdot täyttävää tilintarkastajaa.
Ennen kuin tässä pykälässä mainittu määräys annetaan, on työeläkekassan hallitusta kuultava. Määräys on voimassa siihen asti, kun työeläkekassalle on säädetyssä järjestyksessä valittu tilintarkastaja Vakuutusvalvontaviraston määräämän tilintarkastajan tilalle.
11 h §Työeläkekassan tilintarkastajan on viipymättä ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle työeläkekassaa koskevista seikoista ja päätöksistä, jotka hän on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan ja joiden voidaan katsoa:
1) olennaisesti rikkovan työeläkekassan toiminnan harjoittamista koskevaa lainsäädäntöä;
2) vaarantavan työeläkekassan toiminnan jatkumisen; tai
3) johtavan tilintarkastuskertomuksessa muistutukseen tai tilinpäätöksen vahvistamista koskevan kielteisen lausunnon esittämiseen.
Työeläkekassan tilintarkastaja on myös velvollinen ilmoittamaan Vakuutusvalvontavirastolle 1 momentissa mainituista seikoista ja päätöksistä, jotka hän saa tietoonsa suorittaessaan tehtäväänsä yhteisössä, jossa työeläkekassalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta.
Vilpittömässä mielessä toimineelle tilintarkastajalle ei aiheudu vastuuta tämän pykälän mukaisista toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta.
11 i §Työeläkekassan tulee vuosittain kahden viikon kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta toimittaa Vakuutusvalvontavirastolle jäljennös tilinpäätöksestä ja tilintarkastajien lausunnosta sekä kertomus toiminnastaan ja tilastaan. Kertomus on toimitettava Vakuutusvalvontaviraston vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella.
Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus määräämässään kohtuullisessa ajassa saada muutakin kirjallista selvitystä työeläkekassan toiminnasta, ja Vakuutusvalvontavirasto voi muullakin tavalla tarkastaa työeläkekassan toimintaa. Sama oikeus on eläketurvakeskuksella eläkkeiden ja muiden etuuksien sekä työsuhde- ja muiden eläketurvan perusteena olevien tietojen osalta.
11 j §Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan vakuutustoiminnan erityisluonteesta johtuvat säännökset työeläkekassan ja sen konsernin tuloslaskelman ja taseen kaavasta sekä tuloslaskelman ja taseen liitetiedoista, tase-erittelyistä ja liitetietojen erittelystä sekä toimintakertomuksessa ilmoitettavista tiedoista.
Vakuutusvalvontavirasto antaa vakuutustoiminnan erityisluonteesta johtuvat tarkemmat määräykset työeläkekassan ja sen konsernin tilinpäätöksen laatimisesta.
Vakuutusvalvontavirasto voi antaa ohjeita ja lausuntoja tämän lain kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevien säännösten, sosiaali- ja terveysministeriön 1 momentissa tarkoitetun asetuksen sekä kirjanpitolain ja kirjanpitoasetuksen soveltamisesta työeläkekassaan.
Työeläkekassan tuloslaskelma ja tase on laadittava 1 momentissa tarkoitettuja kaavoja yksityiskohtaisempina, jos se on tarpeen tilikauden tuloksen muodostumiseen vaikuttaneiden tekijöiden tai tase-erien selventämiseksi tai jos se on tarpeen oikean ja riittävän kuvan saamiseksi työeläkekassan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Jos tässä pykälässä tarkoitettu asetus, määräys, ohje, lupa tai lausunto on kirjanpitolain tai kirjanpitoasetuksen yleisen soveltamisen kannalta merkittävä, ministeriön tai Vakuutusvalvontaviraston on ennen asetuksen, määräyksen, ohjeen, luvan tai lausunnon antamista pyydettävä siitä kirjanpitolautakunnan lausunto.
Vakuutusvalvontavirasto voi erityisestä syytä määräajaksi myöntää yksittäistapauksissa poikkeuksia 11 e §:n 4 ja 6 momentista ja vakuutusyhtiölain 10 luvun 11 a §:n 2 momentista, tuloslaskelman ja taseen laatimisessa noudatettavista kaavoista, liitetiedoista, toimintakertomuksen tarkemmasta sisällöstä, tase-erittelyistä ja liitetietojen erittelyistä sekä konsernituloslaskelman ja -taseen laatimisessa noudatettavista kaavoista ja liitetiedoista.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .
Tällä lailla kumotaan 7 päivänä marraskuuta 1975 annetun työeläkekassan ohjesäännön sisältävän asetuksen (846/1975) 17―20 §, sellaisina kuin ne ovat, 17―19 § asetuksessa 947/1995 ja 20 § asetuksessa 255/1999.
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetun taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain (662/1985) 2 b §:n 2 momentti ja 9 §,
sellaisina kuin ne ovat laissa 1044/1999, sekä
lisätään 2 b §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1044/1999, uusi 5 momentti, lain 7 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 981/1993, 392/1995 ja 1056/1997, uusi 5 momentti ja lakiin uusi 9 e―9 j § seuraavasti:
2 b §Hallituksen tehtävänä on huolehtia eläkekassan hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä eläkekassan toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävästä sisäisestä valvonnasta ja riittävistä riskienhallintajärjestelmistä.
Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.
7 §Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään perusteista, jotka koskevat 4 momentissa tarkoitettua eläkekassan ja muiden lainkohdassa tarkoitettujen eläkelakien mukaista toimintaa harjoittavien eläkelaitosten välistä kustannustenjakoa.
9 §Eläkekassan sijoitustoiminnan on oltava itsenäistä ja sitä varten on oltava riittävä henkilöstö toiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen. Sijoituksia tehtäessä on huolehdittava sijoitusten varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä niiden asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta. Eläkekassan on laadittava sijoitussuunnitelma noudattaen soveltuvin osin, mitä työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 28 §:n 1 momentissa säädetään.
Sijoitussuunnitelmasta on käytävä ilmi, missä määrin eläkekassa ostaa varainhoitopalveluja, aputoimintoja tai niihin rinnastettavia muita palveluja.
Eläkekassan on katettava 7 §:n 3 momentissa tarkoitettu vastuuvelka sekä muut vastuuvelkaan rinnastettavat erät, noudattaen soveltuvin osin vakuutusyhtiölain 10 luvun 3 §:n 2 momenttia, 3 momentin 3 ja 7 kohtaa, 4-7 momenttia sekä 9 momenttia. Tarkemmat säännökset vastuuvelkaan rinnastettavista eristä annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
Eläkekassan varoja ei saa käyttää sen toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen. Eläkekassa ei saa ilman Vakuutusvalvontaviraston lupaa hankkia osakeyhtiölain (734/1978) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitettua määräämisvaltaa muuta liikettä kuin vakuutusliikettä harjoittavassa yhteisössä, jollei yhteisön toimintaa voida pitää työeläkevakuutusliikkeeseen liittyvänä ja tämän kannalta tarkoituksenmukaisena tai jollei kysymyksessä ole asunto- tai kiinteistöyhteisö.
Eläkekassa ei saa yksin eikä yhdessä tytäryhteisönsä kanssa ilman Vakuutusvalvontaviraston lupaa omistaa yli kymmentä prosenttia osakkeista, jäsenosuuksista tai yhtiöosuuksista eikä yli kymmentä prosenttia kaikkien osakkeiden, jäsenosuuksien tai yhtiöosuuksien tuottamasta äänimäärästä julkisen valvonnan alaisessa luotto- tai rahoituslaitoksessa rahastoyhtiötä lukuun ottamatta.
Edellä 4 ja 5 momentissa tarkoitettuun omistukseen lasketaan myös sellaiset osakkeet ja niiden tuottama äänimäärä, jotka eläkekassa voi optio-oikeuden tai vaihtovelkakirjan nojalla merkitä.
Mitä työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 25 §:ssä säädetään lainan tai vakuuden antamisesta, noudatetaan soveltuvin osin eläkekassan lainan tai vakuuden antamisessa.
Vakuutusvalvontavirasto antaa tarvittaessa määräykset 1 momentissa tarkoitetuista sijoitustoiminnan itsenäisyydestä, 2 momentissa tarkoitetusta sijoitussuunnitelmasta sekä sijoitustoimintaa täydentävien varojenhoitopalvelujen, sijoitustoiminnan asiantuntijapalvelujen, aputoimintojen ja näihin rinnastettavien palvelujen käytöstä.
9 e §Eläkekassan kirjanpidossa ja tilinpäätöksen sekä konsernitilinpäätöksen laadinnassa on noudatettava kirjanpitolakia (1336/1997), jollei tämän lain kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevista säännöksistä muuta johdu, sekä kirjanpitoasetusta (1339/1997), jollei tämän lain kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevista säännöksistä tai 9 j §:ssä tarkoitetusta sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta tai Vakuutusvalvontaviraston määräyksistä muuta johdu.
Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, eläkekassan tilinpäätökseen sovelletaan myös soveltuvin osin vakuutusyhtiölain (1062/1979) 10 luvun 1 c, 4 ja 4 a §:ää, 4 b §:n 1 momentin 1 ja 3 kohtaa sekä 2 momenttia, 4 c §:ää, 4 e §:n 1, 2 ja 4 momenttia ja 10 §:n 1 momenttia.
Kirjanpitolain 1 luvun 4 §:n 1 momenttia, 3 luvun 1 §:n 3―5 momenttia, 2 §:n 2 momenttia sekä 6, 9, 11 ja 13 §:ää, 4 luvun 1, 3 ja 4 §:ää, 5 §:n 3―5 momenttia ja 7 §:ää, 5 luvun 2 §:ää, 3 §:n 2 momenttia, 4 §:ää, 12 §:n 2 momenttia sekä 13, 16, 17 ja 20 §:ää sekä 7 lukua ei sovelleta työeläkekassan tilinpäätöksen laatimiseen.
Eläkekassa on velvollinen laatimaan ja sisällyttämään tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöksen noudattaen soveltuvin osin, mitä säädetään vakuutusyhtiölain 10 luvun 1 c, 4 ja 4 a §:ssä, 4 b §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa sekä 2 momentissa, 4 c §:ssä, 4 e §:n 1, 2 ja 4 momentissa sekä 11 a ja 11 b §:ssä.
Kirjanpitolain 6 luvun 1 §:ää, 2 §:n 2 momenttia, 5 §:n 1 momenttia ja 7 §:n 6 momenttia ei sovelleta eläkekassan konsernitilinpäätöksen laatimiseen.
Eläkekassan tilikautena on kalenterivuosi. Tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Tilinpäätös on viimeistään tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä annettava tilintarkastajille, joiden tulee seuraavan huhtikuun 15 päivään mennessä antaa hallitukselle tilintarkastuskertomuksensa.
Tilinpäätöstä varmentamaan on laadittava tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt.
9 f §Eläkekassan tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä laissa ja tilintarkastuslaissa (936/1994) säädetään. Tässä laissa hyväksytyllä tilintarkastajalla tarkoitetaan tilintarkastuslain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettua henkilöä tai yhteisöä.
Eläkekassan kirjanpitoa ja tilinpäätöstä sekä hallintoa tarkastamaan on tilikaudeksi kerrallaan valittava vähintään kaksi hyväksyttyä tilintarkastajaa ja heille vastaavat kelpoisuusehdot täyttävät varatilintarkastajat. Vähintään yhden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja. Tilintarkastajan tehtävä päättyy tilikauden päätyttyä pidettävässä eläkekassan valtuuskunnan varsinaisessa kokouksessa tai milloin uusi tilintarkastaja on valittu tämän tilalle.
Yksi tilintarkastaja on nimettävä valvontatilintarkastajana huolehtimaan eläkekassan kirjanpidon ja hallinnon tehokkaasta valvonnasta tilikauden aikana. Lisäksi on nimettävä yksi tilintarkastaja tai varatilintarkastaja valvontatilintarkastajan sijaiseksi. Valvontatilintarkastajan ja tämän sijaisen on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja.
Tilintarkastajalta ja varatilintarkastajalta sekä valvontatilintarkastajalta ja tämän sijaiselta on ennen valintaa saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään.
Vakuutusvalvontavirasto antaa tarvittaessa ohjeita eläkekassan tilintarkastuksen suorittamisesta.
9 g §Vakuutusvalvontaviraston on ilmoituksesta määrättävä eläkekassalle kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja, jos hyväksyttyä tilintarkastajaa ei ole valittu tämän luvun tai tilintarkastuslain mukaisesti tai tilintarkastajalla ei ole tilintarkastuslain 10 §:ssä tarkoitettua kelpoisuutta, tai milloin tilintarkastaja ei ole tilintarkastuslain 23 ja 24 §:ssä tarkoitetulla tavalla riippumaton.
Ilmoituksen saa edellä tarkoitetuissa tapauksissa tehdä kuka tahansa. Eläkekassan hallitus on velvollinen tekemään ilmoituksen, jollei valtuuskunta viivytyksettä valitse kelpoisuusehdot täyttävää tilintarkastajaa.
Ennen kuin tässä pykälässä mainittu määräys annetaan, on eläkekassan hallitusta kuultava. Määräys on voimassa siihen asti, kun eläkekassalle on säädetyssä järjestyksessä valittu tilintarkastaja Vakuutusvalvontaviraston määräämän tilintarkastajan tilalle.
9 h §Eläkekassan tilintarkastajan on viipymättä ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle työeläkekassaa koskevista seikoista ja päätöksistä, jotka hän on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan ja joiden voidaan katsoa:
1) olennaisesti rikkovan eläkekassan toiminnan harjoittamista koskevaa lainsäädäntöä;
2) vaarantavan eläkekassan toiminnan jatkumisen; tai
3) johtavan tilintarkastuskertomuksessa muistutukseen tai tilinpäätöksen vahvistamista koskevan kielteisen lausunnon esittämiseen.
Eläkekassan tilintarkastaja on myös velvollinen ilmoittamaan Vakuutusvalvontavirastolle 1 momentissa mainituista seikoista ja päätöksistä, jotka hän saa tietoonsa suorittaessaan tehtäväänsä yhteisössä, jossa eläkekassalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta.
Vilpittömässä mielessä toimineelle tilintarkastajalle ei aiheudu vastuuta tämän pykälän mukaisista toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta.
9 i §Eläkekassan tulee vuosittain kahden viikon kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta toimittaa Vakuutusvalvontavirastolle jäljennös tilinpäätöksestä ja tilintarkastajien lausunnosta sekä kertomus toiminnastaan ja tilastaan. Kertomus on toimitettava Vakuutusvalvontaviraston vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella.
Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus määräämässään kohtuullisessa ajassa saada muutakin kirjallista selvitystä eläkekassan toiminnasta, ja Vakuutusvalvonta-virasto voi muullakin tavalla tarkastaa eläkekassan toimintaa. Sama oikeus on eläketurvakeskuksella eläkkeiden ja muiden etuuksien sekä työsuhde- ja muiden eläketurvan perusteena olevien tietojen osalta.
9 j §Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan vakuutustoiminnan erityisluonteesta johtuvat säännökset eläkekassan ja sen konsernin tuloslaskelman ja taseen kaavasta sekä tuloslaskelman ja taseen liitetiedoista, tase-erittelyistä ja liitetietojen erittelystä sekä toimintakertomuksessa ilmoitettavista tiedoista.
Vakuutusvalvontavirasto antaa vakuutustoiminnan erityisluonteesta johtuvat tarkemmat määräykset eläkekassan ja sen konsernin tilinpäätöksen laatimisesta.
Vakuutusvalvontavirasto voi antaa ohjeita ja lausuntoja tämän lain kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevien säännösten, sosiaali- ja terveysministeriön 1 momentissa tarkoitetun asetuksen sekä kirjanpitolain ja kirjanpitoasetuksen soveltamisesta eläkekassaan.
Eläkekassan tuloslaskelma ja tase on laadittava 1 momentissa tarkoitettuja kaavoja yksityiskohtaisempina, jos se on tarpeen tilikauden tuloksen muodostumiseen vaikuttaneiden tekijöiden tai tase-erien selventämiseksi tai jos se on tarpeen oikean ja riittävän kuvan saamiseksi eläkekassan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Jos tässä pykälässä tarkoitettu asetus, määräys, ohje, lupa tai lausunto on kirjanpitolain tai kirjanpitoasetuksen yleisen soveltamisen kannalta merkittävä, ministeriön tai Vakuutusvalvontaviraston on ennen asetuksen, määräyksen, ohjeen, lausunnon tai luvan antamista pyydettävä siitä kirjanpitolautakunnan lausunto.
Vakuutusvalvontavirasto voi erityisestä syytä määräajaksi myöntää yksittäistapauksissa poikkeuksia 9 e §:n 4 ja 6 momentista ja vakuutusyhtiölain 10 luvun 11 a §:n 2 momentista, tuloslaskelman ja taseen laatimisessa noudatettavista kaavoista, liitetiedoista, toimintakertomuksen tarkemmasta sisällöstä, tase-erittelyistä ja liitetietojen erittelyistä sekä konsernituloslaskelman ja -taseen laatimisessa noudatettavista kaavoista ja liitetiedoista.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .
Tällä lailla kumotaan esiintyvien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien ohjesäännöstä 13 päivänä syyskuuta 1985 annetun asetuksen (762/1985) 17―20 §, sellaisina kuin ne ovat 17―19 § asetuksessa 948/1995 ja 20 § asetuksessa 254/1999.
3.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) 16 c §:n 2 momentti ja 17 §,
sellaisina kuin ne ovat laissa 1045/1999, sekä
lisätään 16 c §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1045/1999, uusi 2 ja 6 momentti, jolloin muutettu 2 momentti ja nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 3―5 momentiksi, sekä lakiin uusi 17 b―17 g § seuraavasti:
16 c §Hallitus huolehtii eläkelaitoksen hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä eläkelaitoksen toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävästä sisäisestä valvonnasta ja riittävistä riskienhallintajärjestelmistä.
Hallitus voi asettaa 16 §:n 1 ja 2 momentissa mainittujen lakien toimeenpanoon kuuluvien asioiden ja sijoitusasioiden käsittelyä varten jaostoja. Hallituksella on oikeus siirtää edellä tarkoitetut asiat tai osa niistä jaoston, toimitusjohtajan tai muun toimihenkilön ratkaistavaksi.
Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.
17 §Eläkelaitoksen sijoitustoiminnan on oltava itsenäistä ja sitä varten on oltava riittävä henkilöstö toiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen. Sijoituksia tehtäessä on huolehdittava sijoitusten varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä niiden asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta. Eläkelaitoksen hallituksen on laadittava sijoitussuunnitelma noudattaen soveltuvin osin, mitä työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain (354/1997) 28 §:n 1 momentissa säädetään.
Sijoitussuunnitelmasta on käytävä ilmi, missä määrin eläkelaitos ostaa varainhoitopalveluja, sijoitustoiminnan asiantuntijapalveluja, aputoimintoja tai niihin rinnastettavia muita palveluja.
Eläkelaitoksen on katettava 10 §:n 4 momentissa tarkoitettu vastuuvelka sekä muut vastuuvelkaan rinnastettavat erät, noudattaen soveltuvin osin vakuutusyhtiölain (1062/1979) 10 luvun 3 §:n 2 momenttia, 3 momentin 2, 3 ja 7 kohtaa, 4―7 momenttia sekä 9 momenttia. Tarkemmat säännökset vastuuvelkaan rinnastettavista eristä annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
Eläkelaitoksen varoja ei saa käyttää sen toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen. Eläkelaitos ei saa ilman Vakuutusvalvontaviraston lupaa hankkia osakeyhtiölain (734/1978) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitettua määräämisvaltaa muuta liikettä kuin vakuutusliikettä harjoittavassa yhteisössä, jollei yhteisön toimintaa voida pitää eläkelaitoksen toimintaan liittyvänä ja tämän kannalta tarkoituksenmukaisena tai jollei kysymyksessä ole asunto- tai kiinteistöyhteisö.
Eläkelaitos ei saa yksin eikä yhdessä tytäryhteisönsä kanssa ilman Vakuutusvalvontaviraston lupaa omistaa yli kymmentä prosenttia osakkeista, jäsenosuuksista tai yhtiöosuuksista eikä yli kymmentä prosenttia kaikkien osakkeiden, jäsenosuuksien tai yhtiöosuuksien tuottamasta äänimäärästä julkisen valvonnan alaisessa luotto- tai rahoituslaitoksessa rahastoyhtiötä lukuun ottamatta.
Edellä 4 ja 5 momentissa tarkoitettuun omistukseen lasketaan myös sellaiset osakkeet ja niiden tuottama äänimäärä, jotka eläkelaitos voi optio-oikeuden tai vaihtovelkakirjan nojalla merkitä.
Vakuutusvalvontavirasto antaa tarvittaessa määräykset 1 momentissa tarkoitetuista sijoitustoiminnan itsenäisyydestä, 2 momentissa tarkoitetusta sijoitussuunnitelmasta sekä sijoitustoimintaa täydentävien varojenhoitopalvelujen, sijoitustoiminnan asiantuntijapalvelujen, aputoimintojen ja näihin rinnastettavien palvelujen käytöstä.
17 b §Eläkelaitoksen kirjanpidossa ja tilinpäätöksen sekä konsernitilinpäätöksen laadinnassa on noudatettava kirjanpitolakia (1336/1997), jollei tämän lain kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevista säännöksistä muuta johdu, sekä kirjanpitoasetusta (1339/1997), jollei tämän lain kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevista säännöksistä tai 17 g §:ssä tarkoitetusta sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta tai Vakuutusvalvontaviraston määräyksistä muuta johdu.
Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, eläkelaitoksen tilinpäätökseen sovelletaan myös soveltuvin osin vakuutusyhtiölain 10 luvun 1 c, 4 ja 4 a §:ää, 4 b §:n 1 momentin 1 ja 3 kohtaa sekä 2 momenttia, 4 c §:ää, 4 e §:n 1, 2 ja 4 momenttia ja 10 §:n 1 momenttia.
Kirjanpitolain 1 luvun 4 §:n 1 momenttia, 3 luvun 1 §:n 3―5 momenttia, 2 §:n 2 momenttia sekä 6, 9, 11 ja 13 §:ää, 4 luvun 1, 3 ja 4 §:ää, 5 §:n 3―5 momenttia ja 7 §:ää, 5 luvun 2 §:ää, 3 §:n 2 momenttia, 4 §:ää, 12 §:n 2 momenttia sekä 13, 16, 17 ja 20 §:ää sekä 7 lukua ei sovelleta eläkelaitoksen tilinpäätöksen laatimiseen.
Eläkelaitos on velvollinen laatimaan ja sisällyttämään tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöksen noudattaen soveltuvin osin, mitä säädetään vakuutusyhtiölain 10 luvun 1 c, 4 ja 4 a §:ssä, 4 b §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa sekä 2 momentissa, 4 c §:ssä, 4 e §:n 1, 2 ja 4 momentissa sekä 11 a ja 11 b §:ssä.
Kirjanpitolain 6 luvun 1 §:ää, 2 §:n 2 momenttia, 5 §:n 1 momenttia ja 7 §:n 6 momenttia ei sovelleta eläkelaitoksen konsernitilinpäätöksen laatimiseen.
Eläkelaitoksen tilikautena on kalenterivuosi. Tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Tilinpäätös on viimeistään tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä annettava tilintarkastajille, joiden tulee seuraavan huhtikuun 15 päivään mennessä antaa hallitukselle tilintarkastuskertomuksensa.
Tilinpäätöstä varmentamaan on laadittava tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt.
17 c §Eläkelaitoksen tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä laissa ja tilintarkastuslaissa (936/1994) säädetään. Tässä laissa hyväksytyllä tilintarkastajalla tarkoitetaan tilintarkastuslain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettua henkilöä tai yhteisöä.
Eläkelaitoksen kirjanpitoa ja tilinpäätöstä sekä hallintoa tarkastamaan valtuuskunnan on tilikaudeksi kerrallaan valittava vähintään kaksi hyväksyttyä tilintarkastajaa ja heille vastaavat kelpoisuusehdot täyttävät varatilintarkastajat. Vähintään yhden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja. Tilintarkastajan tehtävä päättyy tilikauden päätyttyä pidettävässä eläkelaitoksen valtuuskunnan varsinaisessa kokouksessa tai milloin uusi tilintarkastaja on valittu tämän tilalle.
Valtuuskunnan on nimettävä yksi tilintarkastaja valvontatilintarkastajana huolehtimaan eläkelaitoksen kirjanpidon ja hallinnon tehokkaasta valvonnasta tilikauden aikana. Lisäksi on nimettävä yksi tilintarkastaja tai varatilintarkastaja valvontatilintarkastajan sijaiseksi. Valvontatilintarkastajan ja tämän sijaisen on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja.
Tilintarkastajalta ja varatilintarkastajalta sekä valvontatilintarkastajalta ja tämän sijaiselta on ennen valintaa saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään.
Vakuutusvalvontavirasto antaa tarvittaessa ohjeita eläkelaitoksen tilintarkastuksen suorittamisesta.
17 d §Vakuutusvalvontaviraston on ilmoituksesta määrättävä eläkelaitokselle kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja, jos hyväksyttyä tilintarkastajaa ei ole valittu tämän lain tai tilintarkastuslain mukaisesti tai tilintarkastajalla ei ole tilintarkastuslain 10 §:ssä tarkoitettua kelpoisuutta tai milloin tilintarkastaja ei ole tilintarkastuslain 23 ja 24 §:ssä tarkoitetulla tavalla riippumaton.
Ilmoituksen saa edellä tarkoitetuissa tapauksissa tehdä kuka tahansa. Eläkelaitoksen hallitus on velvollinen tekemään ilmoituksen, jollei valtuuskunta viivytyksettä valitse kelpoisuusehdot täyttävää tilintarkastajaa.
Ennen kuin tässä pykälässä mainittu määräys annetaan, on eläkelaitoksen hallitusta kuultava. Määräys on voimassa siihen asti, kun eläkelaitokselle on säädetyssä järjestyksessä valittu tilintarkastaja Vakuutusvalvontaviraston määräämän tilintarkastajan tilalle.
17 e §Eläkelaitoksen tilintarkastajan on viipymättä ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle eläkelaitosta koskevista seikoista ja päätöksistä, jotka hän on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan ja joiden voidaan katsoa:
1) olennaisesti rikkovan eläkelaitoksen toiminnan harjoittamista koskevaa lainsäädäntöä;
2) vaarantavan eläkelaitoksen toiminnan jatkumisen; tai
3) johtavan tilintarkastuskertomuksessa muistutukseen tai tilinpäätöksen vahvistamista koskevan kielteisen lausunnon esittämiseen.
Eläkelaitoksen tilintarkastaja on myös velvollinen ilmoittamaan Vakuutusvalvontavirastolle 1 momentissa mainituista seikoista ja päätöksistä, jotka hän saa tietoonsa suorittaessaan tehtäväänsä yhteisössä, jossa eläkelaitoksella on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta.
Vilpittömässä mielessä toimineelle tilintarkastajalle ei aiheudu vastuuta tämän pykälän mukaisista toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta.
17 f §Eläkelaitoksen tulee vuosittain kahden viikon kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta toimittaa jäljennös tilinpäätöksestä ja tilintarkastajien lausunnosta Vakuutusvalvontavirastolle sekä kertomus toiminnastaan ja tilastaan:
1) maatalousyrittäjien eläkelain alaisen muun toimintansa kuin ryhmähenkivakuutuksen osalta eläketurvakeskukselle;
2) maatalousyrittäjien luopumisetuuksia koskevien lakien alaisen toimintansa osalta maa- ja metsätalousministeriölle; sekä
3) koko toimintansa osalta Vakuutusvalvontavirastolle.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu kertomus on toimitettava Vakuutusvalvontaviraston vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella.
Sosiaali- ja terveysministeriöllä, Vakuutusvalvontavirastolla sekä valtiovarainministeriöllä on oikeus määräämässään kohtuullisessa ajassa saada muutakin kirjallista selvitystä eläkelaitoksen toiminnasta, ja ne voivat muullakin tavalla tarkastaa eläkelaitoksen toimintaa. Sama oikeus on eläketurvakeskuksella 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen eläkkeiden ja muiden etuuksien sekä niiden perusteena olevien tietojen osalta sekä maa- ja metsätalousministeriöllä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun toiminnan osalta.
17 g §Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan vakuutustoiminnan erityisluonteesta johtuvat säännökset eläkelaitoksen ja sen konsernin tuloslaskelman ja taseen kaavasta sekä tuloslaskelman ja taseen liitetiedoista, tase-erittelyistä sekä toimintakertomuksessa ilmoitettavista tiedoista.
Vakuutusvalvontavirasto antaa vakuutustoiminnan erityisluonteesta johtuvat tarkemmat määräykset eläkelaitoksen ja sen konsernin tilinpäätöksen laatimisesta.
Vakuutusvalvontavirasto voi antaa ohjeita ja lausuntoja tämän lain kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevien säännösten, sosiaali- ja terveysministeriön 1 momentissa tarkoitetun asetuksen sekä kirjanpitolain ja kirjanpitoasetuksen soveltamisesta eläkelaitokseen.
Eläkelaitoksen tuloslaskelma ja tase on laadittava 1 momentissa tarkoitettuja kaavoja yksityiskohtaisempina, jos se on tarpeen tilikauden tuloksen muodostumiseen vaikuttaneiden tekijöiden tai tase-erien selventämiseksi tai, jos se on tarpeen oikean ja riittävän kuvan saamiseksi eläkelaitoksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Jos tässä pykälässä tarkoitettu asetus, määräys, ohje, lupa tai lausunto on kirjanpitolain tai kirjanpitoasetuksen yleisen soveltamisen kannalta merkittävä, ministeriön tai Vakuutusvalvontaviraston on ennen asetuksen, määräyksen, ohjeen, lausunnon tai luvan antamista pyydettävä siitä kirjanpitolautakunnan lausunto.
Vakuutusvalvontavirasto voi erityisestä syytä määräajaksi myöntää yksittäistapauksissa poikkeuksia 17 b §:n 4 ja 6 momentista ja vakuutusyhtiölain 10 luvun 11 a §:n 2 momentista, tuloslaskelman ja taseen laatimisessa noudatettavista kaavoista, liitetiedoista, toimintakertomuksen tarkemmasta sisällöstä, tase-erittelyistä ja liitetietojen erittelyistä sekä konsernituloslaskelman ja -taseen laatimisessa noudatettavista kaavoista ja liitetiedoista.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .
Tällä lailla kumotaan maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ohjesäännön sisältävän 25 päivänä heinäkuuta 1969 annetun asetuksen (501/1969) 17―20 §, sellaisina kuin ne ovat, 17―19 § asetuksessa 949/1995 ja 20 § asetuksessa 1120/1999.
4.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelain (72/1956) 3 a §:n 5 momentti ja 55 §,
sellaisina kuin ne ovat, 3 a §:n 5 momentti laissa 1346/1990 ja 55 § osaksi laissa 100/1999,
muutetaan 3 a §:n 4 momentti, 37, 51, 54 ja 56 § ja 57 §:n 1 momentti,
sellaisina kuin ne ovat, 3 a §:n 4 momentti mainitussa laissa 1346/1990, 37 ja 56 § sekä 57 §:n 1 momentti laissa 1046/1999, 51 § laissa 1253/1995 ja 54 § mainitussa laissa 100/1999, sekä
lisätään lakiin uusi 51 a, 51 b ja 54 a § seuraavasti:
3 a §Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään perusteista, jotka koskevat edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun työntekijäin eläkelain vähimmäisturvaa vastaavan, tämän lain mukaisen eläkkeen osan laskemista sekä 2 ja 3 momentissa tarkoitettua eläkekassan ja muiden lainkohdassa tarkoitettujen eläkelakien mukaista toimintaa harjoittavien eläkelaitosten välistä kustannustenjakoa.
37 §Hallituksen tehtävänä on:
1) huolehtia eläkekassan hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä;
2) ratkaista eläkeasiat;
3) antaa lausuntoja ja tehdä esityksiä merenkulkijoiden eläketurvaa ja sen kehittämistä koskevissa asioissa;
4) huolehtia, että eläkekassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja että eläkekassalla on toimintansa laatuun ja laajuuteen nähden riittävä sisäinen valvonta ja riittävät riskienhallintajärjestelmät;
5) hyväksyä eläkekassan sijoitussuunnitelma;
6) päättää eläkekassan varojen sijoittamisesta;
7) nimittää eläkekassan toimitusjohtaja sekä muut johtavat toimihenkilöt sekä päättää heidän palkkauksestaan ja muista näihin toimiin liittyvistä asioista;
8) laatia vuosittain eläkekassan tilinpäätös, joka käsittää myös toimintakertomuksen;
9) kantaa ja vastata eläkekassan puolesta; sekä
10) hoitaa eläkekassan ne asiat, jotka eivät kuulu valtuuskunnan hoidettaviksi.
Hallituksella on oikeus antaa 1 momentin 2, 6, 9 ja 10 kohdassa mainitut asiat tai osa niistä jaostonsa, jäsenensä taikka eläkekassan toimihenkilön ratkaistavaksi.
Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.
51 §Eläkekassan tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä luvussa ja tilintarkastuslaissa (936/1994) säädetään. Tässä laissa hyväksytyllä tilintarkastajalla tarkoitetaan tilintarkastuslain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettua henkilöä tai yhteisöä.
Eläkekassan kirjanpitoa ja tilinpäätöstä sekä hallintoa tarkastamaan on tilikaudeksi kerrallaan valittava vähintään kaksi hyväksyttyä tilintarkastajaa ja heille vastaavat kelpoisuusehdot täyttävät varatilintarkastajat. Vähintään yhden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja. Tilintarkastajan tehtävä päättyy tilikauden päätyttyä pidettävässä eläkekassan valtuuskunnan varsinaisessa kokouksessa tai milloin uusi tilintarkastaja on valittu tämän tilalle.
Yksi tilintarkastaja on nimettävä valvontatilintarkastajana huolehtimaan eläkekassan kirjanpidon ja hallinnon tehokkaasta valvonnasta tilikauden aikana. Lisäksi on nimettävä yksi tilintarkastaja tai varatilintarkastaja valvontatilintarkastajan sijaiseksi. Valvontatilintarkastajan ja tämän sijaisen on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja.
Tilintarkastajalta ja varatilintarkastajalta sekä valvontatilintarkastajalta ja tämän sijaiselta on ennen valintaa saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään.
Vakuutusvalvontavirasto antaa tarvittaessa ohjeita eläkekassan tilintarkastuksen suorittamisesta.
51 a §Vakuutusvalvontaviraston on ilmoituksesta määrättävä eläkekassalle kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja, jos hyväksyttyä tilintarkastajaa ei ole valittu tämän luvun tai tilintarkastuslain mukaisesti tai tilintarkastajalla ei ole tilintarkastuslain 10 §:ssä tarkoitettua kelpoisuutta tai milloin tilintarkastaja ei ole tilintarkastuslain 23 ja 24 §:ssä tarkoitetulla tavalla riippumaton.
Ilmoituksen saa edellä tarkoitetuissa tapauksissa tehdä kuka tahansa. Eläkekassan hallitus on velvollinen tekemään ilmoituksen, jollei valtuuskunta viivytyksettä valitse kelpoisuusehdot täyttävää tilintarkastajaa.
Ennen kuin tässä pykälässä mainittu määräys annetaan, on eläkekassan hallitusta kuultava. Määräys on voimassa siihen asti, kun eläkekassalle on säädetyssä järjestyksessä valittu tilintarkastaja Vakuutusvalvontaviraston määräämän tilintarkastajan tilalle.
51 b §Eläkekassan tilintarkastajan on viipymättä ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle eläkekassaa koskevista seikoista ja päätöksistä, jotka hän on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan ja joiden voidaan katsoa:
1) olennaisesti rikkovan eläkekassan toiminnan harjoittamista koskevaa lainsäädäntöä;
2) vaarantavan eläkekassan toiminnan jatkumisen; tai
3) johtavan tilintarkastuskertomuksessa muistutukseen tai tilinpäätöksen vahvistamista koskevan kielteisen lausunnon esittämiseen.
Eläkekassan tilintarkastaja on myös velvollinen ilmoittamaan Vakuutusvalvontavirastolle 1 momentissa mainituista seikoista ja päätöksistä, jotka hän saa tietoonsa suorittaessaan tehtäväänsä yhteisössä, jossa eläkekassalla on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta.
Vilpittömässä mielessä toimineelle tilintarkastajalle ei aiheudu vastuuta tämän pykälän mukaisista toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta.
54 §Eläkekassan kirjanpidossa ja tilinpäätöksen sekä konsernitilinpäätöksen laadinnassa on noudatettava kirjanpitolakia, jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu, sekä kirjanpitoasetusta (1339/1997), jollei tämän luvun säännöksistä taikka 54 a §:ssä tarkoitetusta sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta tai Vakuutusvalvontaviraston määräyksistä muuta johdu.
Sen lisäksi, mitä tässä luvussa säädetään, eläkekassan tilinpäätökseen sovelletaan myös soveltuvin osin vakuutusyhtiölain (1062/1979) 10 luvun 1 c, 4 ja 4 a §:ää, 4 b §:n 1 momentin 1 ja 3 kohtaa sekä 2 momenttia, 4 c §:ää, 4 e §:n 1, 2 ja 4 momenttia ja 10 §:n 1 momenttia.
Kirjanpitolain 1 luvun 4 §:n 1 momenttia, 3 luvun 1 §:n 3―5 momenttia, 2 §:n 2 momenttia sekä 6, 9, 11 ja 13 §:ää, 4 luvun 1, 3 ja 4 §:ää, 5 §:n 3―5 momenttia ja 7 §:ää, 5 luvun 2 §:ää, 3 §:n 2 momenttia, 4 §:ää, 12 §:n 2 momenttia sekä 13, 16, 17 ja 20 §:ää ja 7 lukua ei sovelleta eläkekassan tilinpäätöksen laatimiseen.
Eläkekassa on velvollinen laatimaan ja sisällyttämään tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöksen noudattaen soveltuvin osin, mitä säädetään vakuutusyhtiölain 10 luvun 1 c, 4 ja 4 a §:ssä, 4 b §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa sekä 2 momentissa, 4 c §:ssä, 4 e §:n 1, 2 ja 4 momentissa sekä 11 a ja 11 b §:ssä.
Kirjanpitolain 6 luvun 1 §:ää, 2 §:n 2 momenttia, 5 §:n 1 momenttia ja 7 §:n 6 momenttia ei sovelleta eläkekassan konsernitilinpäätöksen laatimiseen.
Eläkekassan tilikautena on kalenterivuosi. Tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Tilinpäätös on annettava tilintarkastajille vähintään kuukausi ennen eläkekassan valtuuskunnan kokousta.
Tilinpäätöstä varmentamaan on laadittava tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt.
54 a §Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan vakuutustoiminnan erityisluonteesta johtuvat säännökset eläkekassan ja sen konsernin tuloslaskelman ja taseen kaavasta sekä tuloslaskelman ja taseen liitetiedoista, tase-erittelyistä ja liitetietojen erittelyistä sekä toimintakertomuksessa ilmoitettavista tiedoista.
Vakuutusvalvontavirasto antaa vakuutustoiminnan erityisluonteesta johtuvat tarkemmat määräykset eläkekassan ja sen konsernin tilinpäätöksen laatimisesta.
Vakuutusvalvontavirasto voi antaa ohjeita ja lausuntoja tämän lain kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevien säännösten, sosiaali- ja terveysministeriön 1 momentissa tarkoitetun asetuksen sekä kirjanpitolain ja kirjanpitoasetuksen soveltamisesta eläkekassaan.
Eläkekassan tuloslaskelma ja tase on laadittava 1 momentissa tarkoitettuja kaavoja yksityiskohtaisempina, jos se on tarpeen tilikauden tuloksen muodostumiseen vaikuttaneiden tekijöiden tai tase-erien selventämiseksi tai jos poikkeus on tarpeen oikean ja riittävän kuvan saamiseksi eläkekassan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Jos tässä pykälässä tarkoitettu asetus, määräys, ohje, lupa tai lausunto on kirjanpitolain tai kirjanpitoasetuksen yleisen soveltamisen kannalta merkittävä, ministeriön tai Vakuutusvalvontaviraston on ennen asetuksen, määräyksen, ohjeen, luvan tai lausunnon antamista pyydettävä siitä kirjanpitolautakunnan lausunto.
Vakuutusvalvontavirasto voi erityisestä syystä määräajaksi myöntää yksittäistapauksissa poikkeuksia 54 §:n 4 ja 6 momentista ja vakuutusyhtiölain 10 luvun 11 a §:n 2 momentista, tuloslaskelman ja taseen laatimisessa noudatettavista kaavoista, liitetiedoista, toimintakertomuksen tarkemmasta sisällöstä, tase-erittelyistä ja liitetietojen erittelyistä sekä konsernituloslaskelman ja -taseen laatimisessa noudatettavista kaavoista ja liitetiedoista.
56 §Eläkekassan sijoitustoiminnan on oltava itsenäistä ja sitä varten on oltava riittävä henkilöstö toiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen. Sijoituksia tehtäessä on huolehdittava sijoitusten varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä niiden asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta.
Eläkekassan on katettava 3 §:n 3 momentissa tarkoitettu vastuuvelka sekä muut vastuuvelkaan rinnastettavat erät, noudattaen soveltuvin osin vakuutusyhtiölain 10 luvun 3 §:n 2 momenttia, 3 momentin 3 ja 7 kohtaa, 4―7 momenttia sekä 9 momenttia. Tarkemmat säännökset vastuuvelkaan rinnastettavista eristä annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
Eläkekassan varoja ei saa käyttää sen toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen. Eläkekassa ei saa ilman Vakuutusvalvontaviraston lupaa hankkia osakeyhtiölain (734/1978) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitettua määräämisvaltaa muuta liikettä kuin vakuutusliikettä harjoittavassa yhteisössä, jollei yhteisön toimintaa voida pitää työeläkevakuutusliikkeeseen liittyvänä ja tämän kannalta tarkoituksenmukaisena tai jollei kysymyksessä ole asunto- tai kiinteistöyhteisö.
Eläkekassa ei saa yksin eikä yhdessä tytäryhteisönsä kanssa ilman Vakuutusvalvontaviraston lupaa omistaa yli kymmentä prosenttia osakkeista, jäsenosuuksista tai yhtiöosuuksista eikä yli kymmentä prosenttia kaikkien osakkeiden, jäsenosuuksien tai yhtiöosuuksien tuottamasta äänimäärästä julkisen valvonnan alaisessa luotto- tai rahoituslaitoksessa rahastoyhtiötä lukuun ottamatta.
Edellä 3 ja 4 momentissa tarkoitettuun omistukseen lasketaan myös sellaiset osakkeet ja niiden tuottama äänimäärä, jotka eläkekassa voi optio-oikeuden tai vaihtovelkakirjan nojalla merkitä.
Vakuutusvalvontavirasto antaa tarvittaessa määräykset 1 momentissa tarkoitetuista sijoitustoiminnan itsenäisyydestä, sijoitustoimintaa täydentävien varojenhoitopalvelujen, sijoitustoiminnan asiantuntijapalvelujen, aputoimintojen ja näihin rinnastettavien palvelujen käytöstä.
57 §Merimieseläkekassa on Vakuutusvalvontaviraston valvonnan alainen. Eläkekassan tulee vuosittain kahden viikon kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta toimittaa Vakuutusvalvontavirastolle jäljennös tilinpäätöksestä ja tilintarkastajien lausunnosta sekä kertomus toiminnastaan ja tilastaan. Kertomus on toimitettava vakuutusvalvontaviraston vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .
Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2002
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Peruspalveluministeri
Osmo Soininvaara