Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 30/2002
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Hallinnon kehittämiskeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi

HaVM 4/2002

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Hallinnon kehittämiskeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi. Lailla valtioneuvosto oikeutettaisiin luovuttamaan nykyisen valtion liikelaitoksena toimivan Hallinnon kehittämiskeskuksen liiketoiminta ja hallinnassa oleva omaisuus perustettavalle osakeyhtiölle, jonka toimialana olisi koulutus-, konsultointi- ja kehittämispalvelut sekä niihin liittyvä liiketoiminta.

Hallinnon kehittämiskeskuksen palveluksessa oleva henkilöstö siirtyisi osakeyhtiön palvelukseen.

Esitys liittyy valtion vuoden 2002 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä syyskuuta 2002.


YLEISPERUSTELUT

1. Johdanto

Hallinnon kehittämiskeskus on valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) mukainen valtion liikelaitos, joka toimii valtiovarainministeriön toimialalla. Hallinnon kehittämiskeskus rahoittaa toimintansa omilla tuloillaan. Hallinnon kehittämiskeskus toimii vapaassa kilpailutilanteessa koulutus- konsultointi- ja kehittämispalvelujen markkinoilla.

Hallinnon kehittämiskeskus on liikelaitoksena täysin markkinaohjautuva eikä sillä ole yhteiskunnallisia tehtäviä. Tällaista valtion kilpailutilanteessa harjoittamaa liiketoimintaa tulisi harjoittaa yritysmuodossa ja tämän vuoksi osakeyhtiömuoto on liikelaitosmuotoa tarkoituksenmukaisempi.

1. Nykytila

1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö

Hallinnon kehittämiskeskus on toiminut vuodesta 1995 alkaen valtion liikelaitoksena. Tätä ennen laitos toimi vuodesta 1971 lähtien valtion koulutuskeskuksen ja vuodesta 1987 lähtien valtionhallinnon kehittämiskeskuksen nimellä, viime vaiheessa maksullista palvelutoimintaa harjoittavana nettobudjetoituna virastona.

Hallinnon kehittämiskeskuksesta annetun lain (496/1994) 2 §:n 1 momentin mukaan Hallinnon kehittämiskeskuksen tehtävänä on tuottaa julkisen hallinnon erityisasiantuntemukseen perustuvaa täydennyskoulutusta ja konsultointi- ja muita kehittämispalveluja sekä niihin liittyviä muita palveluja. Lain 2 §:n 2 momentin mukaan asetuksella voidaan Hallinnon kehittämiskeskukselle antaa myös muita sen toimialaan soveltuvia tehtäviä. Hallinnon kehittämiskeskuksesta annetun asetuksen (825/1994) 1 §:n mukaan Hallinnon kehittämiskeskuksen tehtävänä on ollut laissa mainittujen tehtävien lisäksi kehittää erityisesti valtion ja muun julkisen hallinnon johtamisen ja yleishallinnon sekä talous- ja henkilöstöhallinnon menetelmiä. Asetuksen 1 § on kumottu 1 päivästä tammikuuta 2000 lukien. Eduskunta ja valtiovarainministeriö ovat vahvistaneet liikelaitokselle toiminta- ja muut palvelutavoitteet sekä tulos- ja tuloutustavoitteet. Hallinnon kehittämiskeskukselta ei ole edellytetty voiton tuloutusta.

Hallinnon kehittämiskeskusta perustettaessa liikelaitosmuoto asetettiin aikanaan osakeyhtiömuodon edelle muun muassa sen takia, että toiminta- ja palvelutavoitteiden avulla haluttiin varmistaa valmisteltavana olleen Suomen EU-jäsenyyden edellyttämä riittävä valmennusasiantuntemus hallinnolle. Liikelaitosmuotoa pidettiin myös joustavana tapana siirtyä avoimeen kilpailuun tilanteessa, jossa aiemmin virastomuotoisen laitoksen budjettirahoitus oli merkittävä ja hinnat subventoituja. Vuoden 2000 jälkeen ei tällaisia erityistarpeita ole enää nähty olevan. Edellä mainitun asetuksen muutoksen jälkeen Hallinnon kehittämiskeskuksella ei ole ollut säädöksiin perustuvia yhteiskunnallisia tehtäviä. Myöskään sen toimintaa ei ole tämän jälkeen ohjattu asettamalla lain 2 §:n tehtävämäärittelyä täydentäviä palvelu- eikä muitakaan toimintatavoitteita. Liikelaitos toimii toimialallaan vapaassa kilpailutilanteessa.

Kilpailu- ja hankintalainsäädännön mukaan virastot ja laitokset eivät saa suosia valtion tuotanto-organisaatiota. Hallinnon kehittämiskeskuksen asema valtionhallinnon ja muun julkisen hallinnon kehittämispalvelujen tuottajana perustuukin täysin sen tarjoamien palvelujen kilpailukykyyn.

Hallinnon kehittämiskeskus on tuloverolain (1535/1992) 21 §:ssä tarkoitettu osittain verovapaa yhteisö, joka ei ole tuloverovelvollinen. Hallinnon kehittämiskeskus on arvonlisäverolain (1501/1993) 7 §:n mukaan erikseen verovelvollinen.

Hallinnon kehittämiskeskuksen toimintaa johtavat valtioneuvoston nimittämät hallitus ja toimitusjohtaja.

1.2. Nykytilan arviointi

Vuoden 2002 talousarviossa Hallinnon kehittämiskeskuksen toiminta- ja muut palvelutavoitteet on esitetty seuraavasti: Hallinnon kehittämiskeskus tuottaa julkisen hallinnon erityisasiantuntemukseen perustuvia koulutus-, konsultointi- ja muita kehittämispalveluja. Valtiovarainministeriö on 2 päivänä tammikuuta 2002 vahvistanut liikelaitoksen kuluvan vuoden palvelu- ja muut toimintatavoitteet vuoden 2002 talousarvion mukaisiksi sekä tulostavoitteeksi 346 000 euroa ja tuloutustavoitteeksi 0 euroa.

Tilikauden 2001 liikevaihto oli 35,6 miljoonaa markkaa eli 6,0 miljoonaa euroa. Tulos oli noin 0,5 miljoonaa markkaa eli 0,1 miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli 4,4 prosenttia. Liikelaitoksen liikevaihdosta noin kaksi kolmasosaa koostui koulutuksesta ja loput konsultoinnista. Liikevaihdosta pääosa kertyi myynnistä valtion virastoille ja laitoksille ja noin viidennes muulle julkiselle sektorille ja ulkomaille. Hallinnon kehittämiskeskuksen markkinaosuus valtionhallinnon koulutus- ja kehittämishankinnoista on alle 10 prosenttia.

Vuosi 2001 oli Hallinnon kehittämiskeskuksen seitsemäs liikelaitosmuotoinen toimintavuosi. Neljä toimintavuotta on ollut tappiollisia ja kolme voitollista. Liikelaitoksen toiminta ei koko liikelaitoskauden tulos huomioon ottaen ole ollut erityisen kannattavaa. Tähän on vaikuttanut laitoksen koko, kysynnän vaihtelut ja keskittyminen valtionhallinnon kehittämispalveluihin.

Valtiovarainministeriö teetti vuonna 2000 Hallinnon kehittämiskeskusta koskevan ulkoisen monitahoarvioinnin sekä hankki selvitysmiehen selvityksen liikelaitoksen liiketaloudellisista kannattavuusedellytyksistä. Näiden selvitysten tiedot ovat osaltaan olleet nyt käsiteltävän esityksen perusteina.

Liikelaitokselle on pyritty löytämään toiminnan, asiakkuuden ja osaamisen laajentamismahdollisuuksia, jotta liikelaitos varmistaisi jatkuvan kannattavuuden ja riittävät kehittämismahdollisuudet sekä kyvyn vastata asiakkaiden muuttuviin ja kehittyviin palvelutarpeisiin. Kartoituksessa parhaaksi vaihtoehdoksi on osoittautunut liittoutuminen toisen saman toimialan yrityksen kanssa. Liittoutuminen ja omistuspohjan laajentaminen osaltaan edellyttävät liikelaitoksen yhtiöittämistä.

2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Esityksen tavoitteena on varmistaa Hallinnon kehittämiskeskuksen liiketoiminnan ja palvelutoiminnan kehittyminen yhtiöittämällä liikelaitos ja mahdollistamalla sen omistuspohjan laajentaminen. Hallinnon kehittämiskeskuksen toimialalla toimii useita palvelujen tuottajia. Henkilöstökoulutus-, konsultointi- ja kehittämispalvelujen tuottaminen tapahtuu kilpailutilanteessa. Toimialan palvelutuotantoa ei ole tarve ohjata hallinnollisin päätöksin. Hallinnon kehittämiskeskus on täysin asiakas- ja markkinaohjautuva. Hallinnon kehittämiskeskuksen organisaatio ja toimintatavat on liikelaitoskaudella kehitetty vastaamaan yrityksiä. Hallinnon kehittämiskeskuksen toiminta on tehostunut liikelaitoskautena niin, että se kykenee toimimaan osakeyhtiönä kannattavasti kilpailluilla markkinoilla.

Ehdotetaan, että Hallinnon kehittämiskeskuksesta muodostetaan osakeyhtiö. Valtio merkitsisi perustettavan osakeyhtiön koko osakekannan. Osakeyhtiön omistuspohjaa on tarkoitus laajentaa heti yhtiöittämisen jälkeen.

Osakeyhtiön toimialana olisi koulutus-, konsultointi- ja kehittämispalvelut sekä niihin liittyvä liiketoiminta. Osakeyhtiö jatkaisi Hallinnon kehittämiskeskuksen liiketoimintaa ja se aloittaisi toimintansa 1 päivänä syyskuuta 2002, jolloin Hallinnon kehittämiskeskus lopettaisi toimintansa valtion liikelaitoksena.

3. Esityksen vaikutukset

3.1. Taloudelliset vaikutukset

Osakeyhtiön perustaminen

Ensi vaiheessa ja heti lain vahvistamisen jälkeen on tarkoitus perustaa osakeyhtiö pienellä osakepääomalla yhtiön muodostamisen vaatimien valmistelevien toimien vuoksi. On välttämätöntä, että osakeyhtiön hallinnon perustamistoimet voidaan toteuttaa riittävän ajoissa. Hallinnon kehittämiskeskuksen liiketoiminta ja hallinnassa oleva omaisuus ja velat siirrettäisiin 1 päivästä syyskuuta 2002 näin perustetulle osakeyhtiölle.

Varsinaisen toiminnan aloitusvaiheessa 1 päivänä syyskuuta 2002 osakepääoman arvoa vastaava omaisuus luovutettaisiin apporttina osakkeita vastaan. Pääomarakenne on tarkoitus muodostaa sellaiseksi, että se olisi toiminnan aloitusvaiheessa riittävän vahva ja että se mahdollistaisi yhtiön kannattavan toiminnan ottaen kuitenkin huomioon alan kilpailutilanne. Valtio saisi tuottoja osakeyhtiöön sijoittamalleen pääomalle osinkona.

Omaisuus

Seuraavat tiedot perustuvat Hallinnon kehittämiskeskuksen alustavaan tilinpäätökseen 31 päivänä joulukuuta 2001.

Hallinnon kehittämiskeskuksen taseomaisuus on tasearvoltaan 2 186 471,88 euroa. Käyttöomaisuus ja muita pitkäaikaisia sijoituksia on 450 591,99 euroa. Käyttöomaisuuteen ei kuulu kiinteää omaisuutta. Vaihto- ja rahoitusomaisuus on 1 735 879,89 euroa. Oma pääoma on 889 724,58 euroa, josta peruspääoma on 2 051 892,70 euroa. Vierasta pääomaa on 1 296 747,44 euroa, josta 50 456,37 euroa on pitkäaikaista ja 1 246 291,06 euroa lyhytaikaista velkaa.

Osakeyhtiön aloittava tase ilman kapitalisoitua eläkekustannusta olisi noin 1,634 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuutta ja muita pitkäaikaisia sijoituksia olisi 0,444 miljoonaa euroa. Vaihto- ja rahoitusomaisuus olisi 1,190 miljoonaa euroa. Osakeyhtiön oma pääoma olisi 0,390 miljoonaa euroa, josta 100 000 euroa olisi osakepääoma. Vieras pääoma olisi 1,244 miljoonaa euroa, josta 0,034 miljoonaa euroa pitkäaikaista ja 1,21 miljoonaa euroa lyhytaikaista velkaa. Omavaraisuusaste olisi 23 prosenttia.

Vaikutukset valtion talouteen

Ennen Hallinnon kehittämiskeskuksen liikelaitostamista sen rahoitus koostui viime vaiheessa noin kahdelta kolmasosalta maksutuloista ja yhdeltä kolmasosalta budjettirahoituksesta. Liikelaitoskautena se on oleellisesti lisännyt palvelu- ja kilpailukykyään. Yhtiöittämisellä voidaan edelleen lisätä toiminnan palvelu- ja kilpailukykyä ja kannattavuutta.

Yhtiöittämisen yhteydessä valtion eläkevastuut tulevat pienenemään. Lisäksi yhtiön osakkeiden mahdollisesta myynnistä valtio tulee saamaan myyntituloja.

Valtion talousarvion momentilla 28.99.96 (Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteistömenojen korvaaminen) on ollut 505 000 euron määräraha Hallinnon kehittämiskeskuksen Munkkiniemen toimitilojen kiinteistömenojen osittaiseksi korvaamiseksi. Tarkoitus on, että toimitilojen kiinteistömenoja ei korvata enää 31 päivän elokuuta 2002 jälkeen.

Verovaikutukset

Osakeyhtiönä Hallinnon kehittämiskeskus olisi verotuslain mukaan verovelvollinen.

Yhtiöittämisen vaikutukset liiketoimintaan

Tehtyjen laskelmien mukaan perustettavalla yhtiöllä on edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Liikelaitoksen muuttaminen osakeyhtiöksi muuttaa kustannusrakennetta siten, että osakeyhtiölle tulee eräitä lisäkustannuksia, mutta ne määräytyvät samoin perustein kuin yksityisten kilpailijoiden ja muiden osakeyhtiöiden. Tällaisia kustannuksia syntyy lähinnä valtion verotuksesta, työttömyys-, tapaturma- ja vahinkovakuutusmaksuista ja henkilösivukuluista. Toisaalta muun muassa eläkekustannukset alenevat, koska ne pitkällä aikavälillä määräytyvät samoin perustein kuin yksityisellä sektorilla.

Vaikutukset asiakkaille

Hallinnon kehittämiskeskuksen palvelujen pääasiallisina käyttäjinä ovat valtion eri organisaatiot. Liikelaitosmuotoisen Hallinnon kehittämiskeskuksen ja sen edeltäjäorganisaatioiden olemassaolon perustana on pidetty tarvetta kehittää ja ylläpitää sellaista erityisosaamista, joka varmistaa valtionhallinnon tarvitsemien koulutus-, konsultointi- ja kehittämispalvelujen saatavuuden ja laadun. Tällaisten valtionhallinnon toimialaosaamiseen perustuvien palvelujen tarjonta on lisääntynyt ja monipuolistunut viime vuosina. Alalla on riittävästi kilpailua. Toisaalta muut seikat kuin palvelujen tarjoajan valtionhallinnon erityistuntemus ovat tulleet entistä tärkeämmiksi koulutus-, konsultointi- ja kehittämispalveluja hankkiville. Tästä syystä arvioidaan, että Hallinnon kehittämiskeskuksen muuttaminen osakeyhtiöksi ei vaaranna valtionhallinnon organisaatioiden tarvitsemien laadukkaiden ja edullisten koulutus-, konsultointi- ja kehittämispalvelujen saantia. Yhtiöittäminen ja suunnitelmissa oleva liittoutuminen toimialan toisen yrityksen kanssa lisää edellytyksiä kehittää palvelutarjontaa muuttuvia asiakastarpeita vastaaviksi.

3.2. Henkilöstövaikutukset

Liikelaitoksessa työskentelee 67 henkilöä, jotka ovat kaikki työsopimussuhteessa. Yhtiöittäminen sinänsä ei vaikuta henkilöstön määrään. Henkilöstön asemaan sovelletaan, mitä valtioneuvoston periaatepäätöksessä henkilöstön aseman järjestäminen valtionhallinnon organisaatiomuutostilanteissa, VM 29/01/98 on määrätty.

Tarkoituksena on, että Hallinnon kehittämiskeskuksen henkilöstö siirtyy osakeyhtiön palvelukseen siinä sovellettavin työehdoin. Valtio vastaa henkilöstön eläketurvasta luovutuspäivään saakka. Liiketoiminnan aloituspäivästä lukien osakeyhtiö järjestäisi valtion liikelaitoksen palveluksesta siirrettävien henkilöiden eläketurvan. Yhtiö vastaisi henkilöstön kaikista eläkekustannuksista mukaan lukien mahdollinen lisäeläketurva.

Siirtyvän henkilöstön keskeisistä työsuhteen ehdoista ja muista eduista on tehty sopimus Hallinnon kehittämiskeskuksen ja henkilöstön välillä.

Henkilöstön asemaa ja palvelussuhteen ehtoja ja muita etuja järjestettäessä periaatteena on, että perustettavaa osakeyhtiötä ei saa rasittaa kilpailijoita korkeammilla henkilöstökustannuksilla. Valtion eläkelain mukaisten eläke-etujen osittaiseksi kapitalisoiduksi kustannukseksi on arvioitu yhteensä 1 320 000 euroa. Rahoitus on rakennettu osakeyhtiön aloittavaan taseeseen. Vuoden 2002 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä käsitellään eläkevastuun kattamista.

4. Asian valmistelu

Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä. Yhtiöittämistä koskeva valmistelu on tapahtunut liikelaitoksessa ja valtiovarainministeriössä. Asianosaisia on kuultu valmistelun aikana.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta on 6 päivänä helmikuuta 2002 puoltanut Hallinnon kehittämiskeskuksen muuttamista osakeyhtiöksi 1 päivästä syyskuuta 2002 lukien.

Esityksestä on käyty 6 päivänä maaliskuuta 2002 yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/1988) mukaiset neuvottelut liikelaitoksen henkilöstön kanssa.

5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Esitys liittyy valtion vuoden 2002 ensimmäiseen lisätalousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotusten perustelut

1 §. Ehdotettu pykälä sisältäisi valtioneuvostolle annetun valtuuden luovuttaa Hallinnon kehittämiskeskuksen hallinnassa oleva omaisuus ja immateriaalioikeudet sekä liiketoiminta perustettavalle osakeyhtiölle, joka jatkaa Hallinnon kehittämiskeskuksen toimintaa, sekä merkitä kaikki osakeyhtiön osakkeet. Osakeyhtiön toimialana olisi koulutus-, konsultointi- ja kehittämispalvelut sekä niihin liittyvä liiketoiminta.

Hallinnon kehittämiskeskuksen hallinnassa 31 päivänä elokuuta 2002 oleva omaisuus ja siihen kuuluvat varat ja velat luovutettaisiin osakeyhtiölle.

2 §. Valtioneuvosto määräisi osakeyhtiölle luovutettavan omaisuuden ja sen arvon sekä ehdot, joilla luovutus tapahtuu. Samoin valtioneuvosto määräisi omaisuuden luovuttamista ja osakeyhtiön muodostamista koskevista muista järjestelyistä. Osakeyhtiölle siirrettävän omaisuuden arvo olisi noin 1,634 miljoonaa euroa. Omaisuuden ja liiketoiminnan siirto tapahtuisi 1 päivänä syyskuuta 2002.

3 §. Liikelaitos on liikelaitoskauden loppuun osittain verovapaa yhteisö, mutta perustettava osakeyhtiö tulisi 1 päivänä syyskuuta 2002 muiden osakeyhtiöiden tapaan verotettavaksi. Osakeyhtiö jatkaisi Hallinnon kehittämiskeskuksen harjoittamaa liiketoimintaa siten kuin tuloverolaissa ja arvonlisäverolaissa on tarkoitettu. Omaisuuden siirrosta apporttina ei osakeyhtiö maksaisi varainsiirtoveroa.

Tuloverotuksessa vähennyskelpoisena hankintamenona pidetään niitä arvoja, joista omaisuus on luovutettu osakeyhtiölle.

4 §. Sen jälkeen kun Hallinnon kehittämiskeskus on lakkautettu ja sen omaisuus on siirretty osakeyhtiölle, osakeyhtiö vastaisi Hallinnon kehittämiskeskuksen toiminta-aikanaan antamista ja tekemistä velka-, hankinta-, toimitus-, yhteistyö- ja muista vastaavista sopimuksista ja sitoumuksista. Valtiolle jäisi toissijainen vastuu Hallinnon kehittämiskeskuksen ottamista veloista ja muista sitoumuksista.

Jos Hallinnon kehittämiskeskuksen sopijapuolet eivät hyväksy sopimuskumppanin vaihtamista, korvaisi yhtiö valtiolle sen, mitä valtio Hallinnon kehittämiskeskuksen sitoumusten johdosta mahdollisesti joutuisi korvaamaan.

5 §. Pykälän 1 momentti sisältää säännökset Hallinnon kehittämiskeskuksen työsopimussuhteisen henkilöstön siirtymisestä osakeyhtiön palvelukseen. Hallinnon kehittämiskeskuksella ei ole virkasuhteista henkilöstöä.

Työsopimussuhteinen henkilöstö siirtyy osakeyhtiön palvelukseen. Määräajaksi otetut henkilöt siirtyvät siksi määräajaksi, joksi heidät on palvelukseen otettu.

Työsuhteen ehtoihin osakeyhtiön työsopimussuhteisessa tehtävässä sovelletaan liikelaitoksia koskevaa työehtosopimusta kuluvan sopimuskauden loppuun saakka, ellei toisin sovita, sekä sen jälkeen kulloinkin osakeyhtiötä sitovaa työehtosopimusta.

Hallinnon kehittämiskeskuksen liikelaitostoiminnan aikana sattuneiden tapaturmien osalta osakeyhtiöön siirtyvien henkilöiden tapaturmakorvausten suorittamisesta vastaa valtio.

6 §. Pykälään otettaisiin tarpeelliset säännökset lain voimaantulosta ja toimenpiteistä, joihin valtioneuvosto voi ryhtyä ennen sitä. Valmistelevat toimenpiteet koskisivat 1 ja 2 §:ää. Valtioneuvosto tekee kesällä 2002 päätöksen osakeyhtiön perustamisesta ja yhtiölle luovutettavasta omaisuudesta.

7 §. Pykälässä määritellään, miten Hallinnon kehittämiskeskuksen viimeinen tilinpäätös ja tilintarkastus on tehtävä.

2. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä syyskuuta 2002.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnalle hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki Hallinnon kehittämiskeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:


1 §

Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvan Hallinnon kehittämiskeskuksen hallinnassa oleva omaisuus, immateriaaliset oikeudet ja liiketoiminta Hallinnon kehittämiskeskuksen toimintaa jatkamaan perustettavalle osakeyhtiölle, jonka toimialana on koulutus-, konsultointi- ja kehittämispalvelut sekä niihin liittyvä liiketoiminta.


Valtio merkitsee osakeyhtiötä perustettaessa kaikki sen osakkeet.


2 §

Valtioneuvosto määrää luovutettavan omaisuuden ja sen arvon sekä ehdot, joilla luovutus tapahtuu. Valtioneuvosto määrää myös muista omaisuuden luovuttamiseen ja osakeyhtiön muodostamiseen liittyvistä järjestelyistä.


Valtioneuvosto määrää, mikä osa omaisuudesta pannaan osakeyhtiöön osakkeita vastaan.


3 §

Osakeyhtiö ei ole velvollinen suorittamaan varainsiirtoveroa tässä laissa tarkoitettua omaisuutta koskevasta luovutuksesta.


Tulo- ja varallisuusverotuksessa sekä arvonlisäverotuksessa osakeyhtiön katsotaan sellaisenaan jatkavan Hallinnon kehittämiskeskuksen liiketoimintaa.


4 §

Osakeyhtiö vastaa niistä velka-, hankinta- ja toimitussopimuksista sekä muista niiden kaltaisista sitoumuksista, joihin Hallinnon kehittämiskeskus on toiminta-aikanaan sitoutunut ja jotka koskevat osakeyhtiölle luovutettua omaisuutta ja liiketoimintaa.


Valtion toissijainen vastuu Hallinnon kehittämiskeskuksen ottamista lainoista ja muista sitoumuksista jää voimaan.


5 §

Hallinnon kehittämiskeskuksen palveluksessa tämän lain voimaan tullessa oleva henkilöstö siirtyy osakeyhtiön palvelukseen aikaisempaa vastaavaan tehtävään. Määräajaksi Hallinnon kehittämiskeskuksen palvelukseen otetut henkilöt siirtyvät siksi määräajaksi, joksi heidät on palvelukseen otettu, jos määräaika ei ole päättynyt tämän lain voimaan tullessa.


Työsuhteen ehtoihin siinä osakeyhtiön työsopimussuhteisessa tehtävässä, johon asianomainen on 1 momentin nojalla siirtynyt, sovelletaan, mitä yhtiötä sitovassa työehtosopimuksessa sovitaan tai mitä laissa säädetään tai sen nojalla säädetään tai määrätään.


6 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2002.


Tällä lailla kumotaan Hallinnon kehittämiskeskuksesta 15 päivänä kesäkuuta 1994 annettu laki (496/1994).


Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Valtioneuvosto voi tehdä 1 ja 2 §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä ennen lain voimaantuloa.


7 §

Hallinnon kehittämiskeskuksen viimeisen toimintakauden tilintarkastukseen ja tilinpäätökseen sovelletaan, mitä valtion liikelaitoksista annetussa laissa (627/1987) tai sen nojalla säädetään tai määrätään. Osakeyhtiö hoitaa näiltä osin liikelaitoksen tehtävät.




Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2002

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Valtiovarainministeri
Sauli Niinistö

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.