Siirry esitykseen
HE 19/2002
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta annetun lain ja poliisin henkilörekistereistä annetun lain 5 §:n muuttamisesta
Esityksellä ehdotetaan muutettaviksi poliisin hallinnosta annettua lakia ja poliisin henkilörekistereistä annetun lain 5 §:ää.
Esityksellä on tarkoitus muodostaa nykyisin keskusrikospoliisin tulosyksikkönä toimivasta poliisin tietohallintokeskuksesta erillinen sisäasiainministeriön alaisuudessa toimiva virasto. Omana virastonaan toimiva Poliisin tietohallintokeskus tuottaisi poliisin tarvitsemat tietotekniset palvelut ja se vastaisi muista sille säädetyistä tai määrätyistä poliisin tietojärjestelmiä ja rekistereitä koskevista tehtävistä. Poliisin tietohallintokeskus voisi ottaa hoitaakseen myös muita julkisen hallinnon tietohallintotehtäviä.
Helsingin kihlakunnan poliisilaitos toimii nykyisellään tiettyjen tehtävien osalta lääninhallituksen alaisena ja tiettyjen tehtävien osalta suoraan sisäasiainministeriön alaisena. Tämä ohjauksen kaksijakoisuus ehdotetaan poistettavaksi muuttamalla poliisilaitoksen asemaa niin, että se toimisi kaikkien tehtäviensä osalta suoraan sisäasiainministeriön alaisuudessa.
Kihlakunnan poliisilaitosten poliisipäälliköiden ja nimismiesten tehtävistä varsin suuri osa muodostuu erilaisista johtamiseen liittyvistä tehtävistä. Kyseisiin virkoihin liittyvien tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyviä johtamisvalmiuksia sekä toiminnan että henkilöstön johtamiseen. Kelpoisuusvaatimuksia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vaatimuksiin lisättäisiin vaatimus käytännössä osoitetusta johtamistaidosta.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian siitä, kun eduskunta on ne hyväksynyt ja ne on vahvistettu. Tavoitteena on, että ne tulisivat voimaan jo 1 päivästä toukokuuta 2002.
Poliisin tietohallintoasioita hoidettiin vuoden 2000 alkuun saakka sekä sisäasiainministeriön poliisiosastolla että keskusrikospoliisissa. Sisäasiainministeriön 9 päivänä joulukuuta 1999 tekemällä päätöksellä perustettiin Poliisin tietohallintokeskus (9.12.1999/SM-1999-01346/Tu-42). Keskus muodostettiin sisäasiainministeriön poliisiosaston yksikkönä toimineesta tekniikan yksiköstä ja keskusrikospoliisin tulosyksikkönä toimineesta tietojärjestelmäpalvelu-yksiköstä. Keskus aloitti toimintansa vuoden 2000 alusta. Päätöksen mukaan tietohallintokeskus vastaa poliisin tietohallinnosta, tuottaa ja hankkii poliisin tietotekniset palvelut sekä vastaa infrastruktuurista poliisin toiminta- ja tietohallintostrategioiden mukaisesti. Edelleen päätöksessä todettiin, että tietohallintokeskus toimii keskusrikospoliisin kanssa sovitun mukaisesti 1 päivästä tammikuuta 2000 enintään kahden vuoden siirtymäajan keskusrikospoliisin tulosyksikkönä. Siirtymäajan kuluessa ratkaistaisiin keskuksen lopullinen sijainti poliisihallinnon organisaatiossa.
Poliisin hallinnosta annetun lain (110/1992) mukaan Helsingin kihlakunnan poliisilaitos toimii lääninhallituksen alaisuudessa. Lain 16 §:n valtuussäännöksen mukaan asetuksella voidaan säätää, että Helsingin kihlakunnan poliisilaitos on tietyissä asioissa suoraan sisäasiainministeriön alainen. Poliisin hallinnosta annetun asetuksen (158/1996) 5 §:n mukaan suoraan sisäasiainministeriön alaisuudessa hoidetaan tehtävät, jotka koskevat poliisilaitoksen tulossuunnitelmaa ja talousarviota, valtakunnallisia erityistehtäviä sekä poliisilaitoksen henkilöstöä ja poliisisoittokuntaa. Edellä mainitusta tehtävämäärittelystä johtuen Helsingin kihlakunnan poliisilaitos toimii jo nyt käytännössä suoraan sisäasiainministeriön alaisuudessa ja poliisin lääninjohdon rooli sen toiminnan ohjaajana on varsin vähäinen.
Lain 8 §:n mukaan yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta päättää sisäasiainministeriö lääninhallitusta, asianomaisia kihlakunnanvirastoja ja poliisilaitoksia sekä alueen kuntia kuultuaan. Yhteistoiminnassa hoidettavista tehtävistä, yhteistoiminnan johtajasta ja muista johtosuhteista yhteistoiminta-alueella päättää lääninhallitus. Tämä säännös säädettiin valtion paikallishallinnon kokonaisuudistuksen yhteydessä.
Lain 6 §:n 1 momentin mukaan kelpoisuusvaatimuksena poliisipäällikön virkaan on oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi yliopistossa suoritettu muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen. Kelpoisuusvaatimuksena nimismiehen virkaan on vastaavasti lain 6 a §:n 2 momentin mukaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen sekä tehtävän hoitamiseen tarvittava taito. Poliisipäällikön johtamisrooli on viime vuosina muuttunut varsinaisesta poliisitoiminnan konkreettisesta johtamisesta enemmänkin koko poliisilaitoksen yleisjohtamiseksi. Poliisipäällikkö vastaa koko poliisilaitoksen toiminnasta, toimintalinjojen määrittelystä, tulostavoitteiden saavuttamisesta, toimintaedellytysten turvaamisesta, toiminnan kehittämisestä, toiminnan ja talouden yhteensovittamisesta sekä talous- ja henkilöstöhallinnosta. Muuttuneen roolin johdosta poliisipäälliköltä vaaditaan johtamisominaisuuksia. Asiantuntemuksen lisäksi vaaditaan valmiuksia strategiseen johtamiseen ja päätöksentekoon, muutoksen johtamiseen, talouden hallintaan ja kansainvälistymiseen. Voimavarojen ja talouden johtamisen lisäksi vaaditaan osaamista johtajuudesta eli henkilöjohtamis- ja vuorovaikutustaitoa.
Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen asemaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että se olisi kaikkien tehtävien osalta suoraan sisäasiainministeriön alainen. Poliisin organisaatiota kuvaavaan säännökseen ehdotetaan lisättäväksi Poliisin tietohallintokeskus sekä lisättäväksi lakiin uusi säännös, jossa määriteltäisiin Poliisin tietohallintokeskuksen tehtävät. Poliisiyksikkö-käsitteen selkeyttämiseksi ehdotetaan poliisin organisaatiota kuvaavaan säännökseen lisättäväksi poliisiyksikön määritelmä. Poliisin tietohallintokeskuksen perustamiseen liittyen ehdotetaan keskusrikospoliisin tehtäväluettelosta poistettavaksi poliisin tietojärjestelmien kehittämistehtävä.
Yhteistoimintajärjestelyiden osalta ehdotetaan, että toimivalta yhteistoiminta-alueiden muodostamisen osalta siirrettäisiin sisäasiainministeriöltä poliisin ylijohdolle. Yhteistoiminnassa hoidettavista tehtävistä, yhteistoiminnan johtajasta ja muista johtosuhteista päättämisen osalta päätösvalta ehdotetaan siirrettäväksi lääninhallitukselta poliisin lääninjohdolle.
Paikallispoliisin johtamisvalmiuksien parantamiseksi ehdotetaan kihlakunnan poliisipäällikön ja nimismiehen kelpoisuusvaatimuksia muutettavaksi siten, että vaatimuksiin lisättäisiin käytännössä osoitettu johtamistaito.
Ehdotetulla poliisin hallinnosta annetun lain muutoksella perustettaisiin poliisihallintoon uusi virasto, Poliisin tietohallintokeskus. Muutoksen yhteydessä nykyisin keskusrikospoliisin tulosyksikkönä toimivan poliisin tietohallintokeskuksen tehtävät siirtyisivät perustettavaan uuteen virastoon. Uuteen virastoon siirtyisivät myös nykyisin poliisin lääninjohdon alaisuudessa toimivien tietotekniikkakeskusten henkilöstö ja tehtävät. Tietotekniikkakeskukset jatkaisivat toimintaansa kuitenkin uuden viraston alueellisina yksikköinä nykyisillä paikkakunnilla.
Poliisin tietohallintokeskuksen organisatorinen muutos ei aiheuta kustannuksia. Kustannuksia sen sijaan aiheuttaa Poliisin tietohallintokeskuksen siirtäminen Rovaniemelle. Sisäasiainministeriö on tehnyt 16 päivänä lokakuuta 2001 päätöksen (16.10.2001/SM-2001-1917/Tu-42), jossa se on päättänyt keskusrikospoliisin tulosyksikkönä toimivan poliisin tietohallintokeskuksen hajasijoittamisesta Rovaniemelle.
Poliisin hallinnosta annetun lain muutoksen voimaantulosäännöksen mukaisesti keskusrikospoliisin tulosyksikkönä toimivan poliisin tietohallintokeskuksen ja poliisin lääninjohdon alaisuudessa toimivien tietotekniikkakeskusten henkilöstö siirtyisi lain voimaan tullessa perustettavaan uuteen virastoon.
Poliisin tietohallintokeskus perustettiin sisäasiainministeriön päätöksellä vuoden 2000 alusta lukien. Päätöksen mukaan Poliisin tietohallintokeskus toimii keskusrikospoliisin tulosyksikkönä enintään kahden vuoden siirtymäajan. Perustamispäätöksen mukaan vuoden 2001 loppuun mennessä ratkaistaan keskuksen sijainti poliisin organisaatiossa. Sisäasiainministeriön 12 päivänä tammikuuta 2001 vahvistaman ministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian mukaan Poliisin tietohallintokeskuksesta kehitetään lähivuosina myös ministeriölle ja sen hallinnonalan muille organisaatioille tukipalveluja tuottava yksikkö (4.9.2000/SM-2000/01552/Tu-42). Sisäasiainministeriössä on valmistunut tammikuussa 2001 keskuksen sijoituspaikan valintakriteereistä ja keskuksen sijoituspaikan valinnasta kaksi selvitystä. Asian jatkoselvittelyä varten sisäasiainministeriö asetti laajapohjaisen työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus keskuksen sijaintipaikasta. Työryhmä jätti selvityksensä sisäasiainministeriölle 28 päivänä helmikuuta 2001. Selvityksessä suhtauduttiin keskuksen hajasijoitukseen kielteisesti. Sisäasiainministeriön 21 päivänä maaliskuuta 2001 tekemän Poliisin tietohallintokeskuksen siirtoa koskevan päätösehdotuksen toimeenpanemiseksi poliisin ylijohto asetti laajennetussa päälliköiden kokouksessa 2 päivänä toukokuuta 2001 suppean työryhmän, jonka tuli tehdä ehdotus poliisin tietohallinnon järjestämisestä siten, että poliisin tietojärjestelmien toiminta voidaan turvata. Työryhmän tuli esittää sisäasiainministeriön päätösehdotukseen perustuva poliisin tietohallinnon visio ja tehdä sen toteuttamista koskevat toimenpide-ehdotukset sekä esittää arvio aiheutuvista kustannuksista. Työryhmä luovutti ehdotuksensa poliisin ylijohdolle 11 päivänä toukokuuta 2001.
Poliisipäälliköiden ja nimismiesten kelpoisuusvaatimusten muutos perustuu poliisiylijohtajan 19 päivänä marraskuuta 1998 asettaman työryhmän ehdotukseen (Johtamistyöryhmän mietintö 4.5.2001).
Hallituksen esitys laiksi poliisin hallinnosta annetun lain ja poliisin henkilörekistereistä annetun lian 5 §:n muuttamisesta on valmisteltu poliisiosastolla virkatyönä.
Esityksestä on pyydetty lausunto poliisin lääninjohdoilta, Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta, keskusrikospoliisilta, suojelupoliisilta, liikkuvalta poliisilta, Poliisiammattikorkeakoululta, Poliisikoululta, Poliisin tekniikkakeskukselta, poliisiosaston yksiköiltä, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:ltä, Poliisi-, ulosotto-, syyttäjä- ja maistraattilakimiesten edunvalvontajärjestö PUSH ry:ltä, Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:ltä ja Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:ltä.
Esitys on viimeistelty saatujen lausuntojen pohjalta.
1 §. Poliisihallinto ja poliisiyksiköt. Voimassa olevan lain 1 §:n 1 momentissa todetaan, että poliisitointa johtaa valtioneuvoston ohjesäännössä (1522/1995) säädetty ministeriö. Perustuslakivaliokunta on hallituksen esityksestä uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi antamaansa mietintöön (PeVM 10/1998) liittänyt lausuntoehdotuksen, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus omaksuu sellaisen lainvalmistelukäytännön, jossa lakiesityksissä osoitetaan ministeriön toimivaltaisuus mainitsemalla ministeriö nimeltä eikä epäselvällä käsitteellä "asianomainen ministeriö". Lakien nykyiset tämän käsitteen varaan rakentuvat kohdat on tarkennettava sopivissa yhteyksissä.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta valtioneuvosto muutti 13 päivänä joulukuuta 1995 antamaansa periaatepäätöstä 23 päivänä syyskuuta 1999 lainvalmisteluohjeena antamallaan periaatepäätöksellä. Tämän mukaan ministeriöiden toimivaltasäännöksiä koskevissa säännöksissä tulee mainita sopivalla tavalla ministeriö. Säännösten sanamuodolla tai erillisellä valtuussäännöksellä tulee tällöin kuitenkin varmistaa, että säätämistapauudistuksen alkuperäinen tarkoitus toteutuu.
Edellä olevan johdosta poliisin hallinnosta annetun lain 1 §:n 1 momenttia ehdotetaan tarkennettavaksi niin, että siinä suoraan mainitaan sisäasiainministeriö poliisitointa johtavaksi ministeriöksi.
Helsingin kihlakunnan poliisilaitos on voimassa olevan lainsäädännön mukaan Etelä-Suomen lääninhallituksen alainen kuitenkin niin, että se hoitaa poliisin hallinnosta annetun asetuksen 5 §:n mukaan suoraan ministeriön alaisena tehtävät, jotka koskevat poliisilaitoksen tulossuunnittelua ja talousarviota, valtakunnallisia erityistehtäviä sekä poliisilaitoksen henkilöstöä ja poliisisoittokuntaa. Käytännössä Helsingin poliisilaitos on toiminut jo nyt ministeriön alaisuudessa ja poliisin lääninjohdon rooli Helsingin poliisilaitoksen toiminnan ohjaajana on ollut varsin vähäinen. Helsingin poliisilaitos on myös yksikkönä niin iso, että se siinä suhteessa vastaa lääninhallitusta. Helsingin poliisilaitoksen tehtävät ja asema pääkaupungin poliisiyksikkönä puoltavat yksikön sijaintia suoraan poliisin ylijohdon alaisuudessa. Tätä puoltavat myös Helsingin poliisilaitoksen lukuiset erityistehtävät. Sen hoidettavana olevia erityistehtäviä ovat muun muassa Karhu-ryhmä, Tepo eli terroripoliisiryhmä, pääkaupungissa järjestettävien lukuisten kansainvälisten tilaisuuksien turvallisuudesta huolehtiminen ja lähetystöjen turvallisuudesta huolehtiminen. Nyt ehdotetaankin säädettäväksi, että Helsingin kihlakunnan poliisilaitos olisi kaikkien tehtäviensä osalta suoraan sisäasianministeriön alainen. Tähän liittyen ehdotetaan 1 §:n 2 momentissa säädettäväksi, että lääninhallituksen alainen poliisin paikallishallintoviranomainen on kihlakunnan poliisilaitos lukuun ottamatta Helsingin kihlakunnan poliisilaitosta.
Pykälän 3 momentissa luetellaan sisäasiainministeriön alaiset yksiköt. Tähän luetteloon ehdotetaan lisättäväksi Helsingin kihlakunnan poliisilaitos. Poliisin tietohallintokeskus, joka muodostettiin sisäasiainministeriön poliisiosaston yksikkönä toimineesta tekniikan yksiköstä ja keskusrikospoliisin tulosyksikkönä toimineesta tietojärjestelmäpalvelu-yksiköstä, aloitti toimintansa vuoden 2000 alusta. Tietohallintokeskus toimii keskusrikospoliisin kanssa sovitun mukaisesti 1 päivästä tammikuuta 2000 enintään kahden vuoden siirtymäajan keskusrikospoliisin tulosyksikkönä. Siirtymäajan kuluessa ratkaistaisiin keskuksen lopullinen sijainti poliisihallinnon organisaatiossa. Tarkoituksena on muodostaa keskusrikospoliisin tulosyksikkönä toimivasta poliisin tietohallintokeskuksesta erillisenä virastona sisäasiainministeriön alaisuudessa toimiva Poliisin tietohallintokeskus. Tähän liittyen ehdotetaan, että ministeriön alaisia yksikköjä koskevan luetteloon lisättäisiin Poliisin tietohallintokeskus.
Poliisiasetuksessa (1112/1995) on asetuksen muutoksen yhteydessä samoin kuin poliisilaissa (493/1995) poliisilain muutoksen yhteydessä otettu käyttöön poliisiyksikkö-termi, jota ei ole lainsäädännössä määritelty ja joka käsitteenä ei ole selvä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että poliisin hallinnosta annetussa laissa määriteltäisiin poliisiyksikön käsite. Poliisiyksikköjä olisivat poliisin ylijohto, poliisin lääninjohto, kihlakunnan poliisilaitokset, Poliisiammattikorkeakoulu, Poliisikoulu, Poliisin tekniikkakeskus, Poliisin tietohallintokeskus sekä valtakunnalliset yksiköt eli keskusrikospoliisi, suojelupoliisi ja liikkuva poliisi.
Pykälän 5 momentti vastaisi voimassa olevan pykälän 4 momenttia.
Koska pykälässä ehdotetaan määriteltäväksi poliisihallinnon yksiköiden lisäksi myös poliisiyksikkö-käsite, ehdotetaan pykälän otsikkoon lisättäväksi sana poliisiyksiköt, jolloin otsikko vastaisi paremmin pykälän uutta sisältöä.
6 §. Paikallispoliisi. Kihlakunnan poliisipäällikön kelpoisuusvaatimuksia ehdotetaan muutettaviksi siten, että säädettynä kelpoisuusvaatimuksena olisi myös käytännössä osoitettu johtamistaito. Voimassa olevan säännöksen mukaan kelpoisuusvaatimuksena poliisipäällikön virkaan on oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi yliopistossa suoritettu muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen.
Aikaisemmin ainoastaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto pätevöitti poliisipäällikön virkaan. Poliisin hallinnosta annetun lain muutoksella lisättiin vuonna 1997 kelpoisuusvaatimuksiin vaihtoehtoiseksi tutkinnoksi poliisipäällystön tutkinnon lisäksi yliopistossa suoritettu muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Muutos liittyi poliisikoulutuksen uudistukseen, jossa luotiin mahdollisuus suorittaa niin sanottu poliisialan hallintotieteen maisterin tutkinto eräissä sopimusyliopistoissa. Nykyisin on siis mahdollista edetä poliisiuralla poliisipäälliköksi, mikäli on suorittanut poliisipäällystön tutkinnon ja sitä täydentävät yliopistolliset jatko-opinnot. Poliisin hallinnosta annetun lain 12 §:n 3 momentin mukaan poliisipäällikön virkaan vaadittavasta poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suoritettavasta muusta soveltuvasta ylemmästä korkeakoulututkinnosta säädetään asetuksella. Asiasta on säädetty poliisin koulutuksesta annetun asetuksen (1272/1997) 23 §:ssä. Tuon säännöksen mukaan poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suoritettava ylempi korkeakoulututkinto on sisäasiainministeriön sekä Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston välillä tehdyissä yhteistyösopimuksissa tarkoitettu hallintotieteen tai valtiotieteen maisterin tutkinto.
Poliisipäällikön viran tehtävät koostuvat pääosin johtamiseen liittyvistä tehtävistä. Viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyviä johtamisvalmiuksia sekä toiminnan että henkilöstön johtamiseen. Näin ollen viran kelpoisuusvaatimuksiin ehdotetaan lisättäväksi vaatimus käytännössä osoitetusta johtamistaidosta.
Voimassa olevassa 6 §:n 2 momentissa mainitaan "soveltuva ylempi korkeakoulututkinto". Valtiovarainministeriö on omassa ohjeistuksessaan lähtenyt siitä, että kelpoisuusvaatimuksia määriteltäessä ei tulisi käyttää sanontaa "soveltuva ylempi korkeakoulututkinto" vaan pelkästään ylempi korkeakoulututkinto ilmausta ja hakijan tutkinnon soveltuvuus arvioitaisiin aina erikseen kunkin yksittäisen nimityksen yhteydessä. Tämän vuoksi ehdotetaan 6 §:n 2 momentista poistettavaksi sana "soveltuva".
6 a §. Nimismies. Voimassa olevan 6 a §:n 2 momentin mukaan kelpoisuusvaatimuksena nimismiehen virkaan on oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen sekä tehtävän hoitamiseen tarvittava taito. Pykälän 1 momentissa todetaan ne edellytykset, joiden nojalla valtioneuvosto voi päättää, että kihlakunnanvirastoon perustetaan nimismiehen virka poliisi- ja ulosotto-osastojen päälliköiden tehtävien hoitamista varten. Nimismies voidaan määrätä hoitamaan myös syyttäjäosaston päällikön tehtäviä.
Myös nimismiehen tehtävissä korostuvat samoin kuin poliisipäälliköiden tehtävissä johtamiseen liittyvät tehtävät. Viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyviä johtamisvalmiuksia sekä toiminnan että henkilöstön johtamiseen. Tämän vuoksi ehdotetaan, että myös nimismiehen kelpoisuusvaatimuksiin lisättäisiin käytännössä osoitettu johtamistaito.
Voimassa olevan 6 a §:n 2 momentin mukaan nimismiehen kelpoisuusvaatimuksena on myös tehtävän hoitamiseen tarvittava taito. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Koska jo tässä mainitaan nimitysperusteena taito, ehdotetaan nimismiehen kelpoisuusvaatimuksesta poistettavaksi tarpeettomana maininta tehtävien hoitamiseen tarvittavasta taidosta.
8 §. Yhteistoiminta. Voimassa olevan 8 §:n 1 momentin mukaan ministeriö voi lääninhallitusta, asianomaisia kihlakunnanvirastoja ja poliisilaitoksia sekä alueen kuntia kuultuaan päättää yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta. Koska yhteistoiminta-alueiden muodostamisessa on kysymys enemmän poliisin toiminnalliseen johtamiseen liittyvistä asioista, ehdotetaan, että päätösvalta yhteistoiminta-alueen muodostamisesta siirrettäisiin poliisin ylijohdolle.
Voimassa olevan 8 §:n 2 momentin mukaan lääninhallituksen päätöksellä määrätään yhteistoiminnassa hoidettavat tehtävät, yhteistoiminnan johtaja ja muut johtosuhteet yhteistoiminta-alueella. Myös tältä osin on kysymys enemmän toiminnalliseen johtamiseen liittyvistä asioista, minkä vuoksi olisi tarkoituksenmukaista siirtää tältä osin päätösvalta poliisin lääninjohdolle.
Voimassa olevan 8 §:n 3 momentin mukaan sisäasiainministeriö määrää yhteistoiminnassa hoidettavat tehtävät, yhteistoiminnan johtajan ja muut johtosuhteet yhteistoiminta-alueella, kun muodostetaan yhteistoiminta-alue, johon kuuluu eri lääneihin kuuluvia kihlakuntia. Myös tältä osin ehdotetaan, että toimivalta siirrettäisiin sisäasiainministeriöltä poliisin ylijohdolle. Edellä 1 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, että Helsingin kihlakunnan poliisilaitos olisi suoraan sisäasiainministeriön alainen. Tämän vuoksi ehdotetaan, että 8 §:n 3 momenttia muutettaisiin lisäksi siten, että poliisin ylijohto päättäisi yhteistoiminta-alueen muodostamisesta sekä silloin, kun alueeseen kuuluu eri lääneihin kuuluvia kihlakuntia, että silloin, kun yhteistoiminta-alueeseen kuuluu Helsingin kihlakunnan poliisilaitos.
9 §. Keskusrikospoliisi. Voimassa olevan 9 §:n 1 momentin mukaan keskusrikospoliisin tehtävänä on muun muassa kehittää poliisin tietojärjestelmiä. Nyt ehdotetaan siirrettäväksi poliisin tietojärjestelmiin liittyvät kehittämis- ja ylläpitotehtävät keskusrikospoliisilta omana virastona toimintansa aloittavalle Poliisin tietohallintokeskukselle. Tähän liittyen ehdotetaan keskusrikospoliisin tehtävistä poistettavaksi poliisin tietojärjestelmien kehittäminen. Keskusrikospoliisi vastaisi luonnollisesti edelleenkin omien tietojärjestelmiensä keskittämisestä. Näitä ovat muun muassa DNA-rekisteri, sormenjälkirekisteri ja rahanpesun selvittelyyn liittyvä rekisteri.
12 §. Poliisiammattikorkeakoulu. Voimassa olevan 12 §:n 3 momentin mukaan poliisipäällikön virkaan vaadittavasta poliisipäällystön lisäksi suoritettavasta muusta soveltuvasta ylemmästä korkeakoulututkinnosta säädetään asetuksella. Tästä ehdotetaan poistettavaksi sana "soveltuva" vastaavin perustein kuin edellä 6 §:n kohdalla on esitetty.
12 b §. Muutoksenhaku. Voimassa olevan 12 b §:ssä säädetään poliisioppilaitosten opiskelijavalintaa, opintosuoritusten arviointia ja opintojen hyväksi lukemista koskevien päätösten muutoksenhausta. Pykälän 5 momentissa säädetään, ettei lääninoikeuden päätökseen, joka koskee opiskelijaksi ottamista, saa hakea muutosta valittamalla. Koska lääninoikeudet on muutettu hallinto-oikeuksiksi, ehdotetaan 12 b §:n 5 momenttiin tehtäväksi vastaava muutos.
14 §. Poliisin tietohallintokeskus. Poliisin tietohallintoasioita hoidettiin vuoden 2000 alkuun saakka sekä sisäasiainministeriön poliisiosastolla että keskusrikospoliisissa. Sisäasiainministeriön 9 päivänä joulukuuta 1999 tekemällä päätöksellä perustettiin Poliisin tietohallintokeskus. Keskus muodostettiin sisäasiainministeriön poliisiosaston yksikkönä toimineesta tekniikan yksiköstä ja keskusrikospoliisin tulosyksikkönä toimineesta tietojärjestelmäpalvelu-yksiköstä. Keskus aloitti toimintansa vuoden 2000 alusta lukien. Tietohallintokeskus toimii keskusrikospoliisin kanssa sovitun mukaisesti 1 päivästä tammikuuta 2000 lukien enintään kahden vuoden siirtymäajan keskusrikospoliisin tulosyksikkönä. Siirtymäajan kuluessa ratkaistaisiin keskuksen lopullinen sijainti poliisihallinnon organisaatiossa.
Poliisin tietohallintokeskus ehdotetaan muodostettavaksi omaksi sisäasiainministeriön alaisuudessa toimivaksi virastoksi. Poliisin hallinnosta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 14 § ja sen eteen väliotsikko "Poliisin tietohallintokeskus". Pykälässä määriteltäisiin Poliisin tietohallintokeskuksen tehtävät. Keskuksen tehtävänä olisi tuottaa poliisin tarvitsemat tietotekniset palvelut sekä vastata sille säädetyistä tai määrätyistä poliisin tietojärjestelmiä ja rekistereitä koskevista tehtävistä. Poliisin tietohallintokeskus voisi ottaa hoitaakseen myös muita julkisen hallinnon tietohallintotehtäviä. Tietohallintokeskus hoitaa nykyisin muun muassa sisäasiainministeriön hallinnonalan runkoverkon operoinnin. Tehtävämäärittelyllä tulisi mahdollistaa tämä myös tulevaisuudessa.
16 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Voimassa olevan 16 §:n 2 momentissa annetaan valtuus säätää asetuksella, että Helsingin kihlakunnan poliisilaitos on määrätyissä asioissa suoraan ministeriön alainen. Edellä on ehdotettu, että säännöksiä muutettaisiin siten, että Helsingin kihlakunnan poliisilaitos olisi kaikkien tehtäviensä osalta suoraan sisäasiainministeriön alainen. Tästä muutoksesta johtuen ehdotetaan 16 §:n 2 momentti tarpeettomana kumottavaksi.
Poliisin henkilörekistereistä annetun lain (509/1995) 5 §:n 3 momentin mukaan poliisin valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettujen henkilörekisterien rekisterinpitäjä on poliisin ylijohto. Keskusrikospoliisi ylläpitää rekistereitä poliisin ylijohdon valvonnassa. Muodostettaessa Poliisin tietohallintokeskuksesta oma virasto, siirtyvät tietojärjestelmien ja rekistereiden kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvät tehtävät keskusrikospoliisista tälle uudelle virastolle. Tämän vuoksi ehdotetaan 5 §:n 3 momentista poistettavaksi keskusrikospoliisille säädetty rekistereiden ylläpitoa koskeva tehtävä.
Samanaikaisesti lain muutoksen voimaantulon kanssa on tarkoitus saattaa voimaan asetus poliisin hallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetuksella on tarkoitus säätää muun muassa Poliisin tietohallintokeskuksen johtajan kelpoisuusvaatimuksista ja nimittävästä viranomaisesta. Sisäasiainministeriö nimittäisi Poliisin tietohallintokeskuksen johtajan niin kuin muutkin alaistensa yksiöiden päälliköt. Poliisin tietohallintokeskus nimittäisi ja ottaisi yksikkönsä muun henkilökunnan.
Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen aseman järjestämiseen suoraan ministeriön alaiseksi virastoksi liittyy tarve tarkentaa myös poliisiasetuksen säännöksiä siten, ettei poliisin lääninjohto enää toimi Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen toiminnallisena johtajana.
Lain muutokset ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman pian siitä, kun eduskunta on ne hyväksynyt ja ne on vahvistettu. Tavoitteena on, että lait tulisivat voimaan jo 1 päivästä toukokuuta 2002.
Poliisin hallintoa koskevan lain muutoksen voimaantulosäännöksen mukaan keskusrikospoliisissa toimivan poliisin tietohallintokeskuksen sekä lääneissä poliisin lääninjohdon alaisuudessa toimivien tietotekniikkakeskusten henkilöstö siirtyy Poliisin tietohallintokeskukseen. Virkojen siirtoihin ei virkamieslainsäädännöstä poiketen tarvittaisi virkamiehen suostumusta. Sen sijaan siinä vaiheessa, kun Poliisin tietohallintokeskuksen henkilöstöä siirretään Rovaniemelle, tulisi siirron perustua virkamiehen suostumukseen. Sisäasiainministeriö on hajasijoittamista koskevan periaatepäätöksen yhteydessä todennut, ettei paikkakunnalta toiselle siirtoa toteuteta pakolla vaan henkilön omaan suostumukseen perustuen. Jos virkamies ei suostu siirtymään keskuksen uuteen sijoituspaikkaan, hänet sijoitetaan virassaan pääkaupunkiseudulla poliisiorganisaatioon ammattitaitoaan vastaavaan tehtävään.
Valtioneuvosto on tehnyt 14 päivänä toukokuuta 1998 periaatepäätöksen henkilöstön aseman järjestämisestä valtionhallinnon organisaatiomuutostilanteissa. Siinä määritellyt periaatteet koskevat valtion virkamiesten asemaa valtion toimintojen yhtiöittämistilanteissa ja virka- ja työsuhteisen henkilöstön asemaa sellaisissa viraston lakkauttamista koskevissa tilanteissa, joissa on kysymys saman toiminnan jatkamisesta toisessa valtion virastossa. Tämän periaatepäätöksen periaatteita on noudatettu myös Poliisin tietohallintokeskuksen perustamisen yhteydessä.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan poliisin hallinnosta 14 päivänä helmikuuta 1992 annetun lain (110/1992) 16 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 778/1997,
muutetaan 1 §, 6 §:n 2 momentti, 6 a §:n 2 momentti, 8 §, 9 §:n 1 momentti, 12 §:n 3 momentti ja 12 b §:n 5 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat 1 § osittain laissa 156/1996 ja mainitussa laissa 778/1997, 6 §:n 2 momentti, 12 §:n 3 momentti ja 12 b §:n 5 momentti viimeksi mainitussa laissa, 6 a §:n 2 momentti mainitussa laissa 156/1996 sekä 8 § viimeksi mainitussa laissa ja mainitussa laissa 778/1997, sekä
lisätään lakiin siitä mainitulla lailla 156/1996 kumotun 14 §:n tilalle uusi 14 § ja sen eteen uusi väliotsikko seuraavasti:
1 §Poliisihallinto ja poliisiyksiköt
Poliisitointa johtaa sisäasiainministeriö. Ministeriön alainen aluehallintoviranomainen on lääninhallitus.
Lääninhallituksen alainen paikallishallintoviranomainen on kihlakunnan viraston osastona tai erillisenä kihlakunnan virastona toimiva poliisilaitos lukuun ottamatta Helsingin kihlakunnan poliisilaitosta.
Ministeriön alaisia valtakunnallisia yksikköjä ovat keskusrikospoliisi, suojelupoliisi ja liikkuva poliisi. Ministeriön alaisena toimii Poliisiammattikorkeakoulu, Poliisikoulu, Poliisin tekniikkakeskus ja Poliisin tietohallintokeskus sekä paikallishallintoviranomaisena Helsingin kihlakunnan poliisilaitos.
Poliisiyksikköjä ovat poliisin ylijohto, poliisin lääninjohdot sekä 2 ja 3 momentissa tarkoitetut yksiköt.
Poliisitoimesta Ahvenanmaan maakunnassa säädetään erikseen.
6 §Paikallispoliisi
Kelpoisuusvaatimuksena kihlakunnan poliisipäällikön virkaan on oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi yliopistossa suoritettu muu ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen ja käytännössä osoitettu johtamistaito.
6 a §Nimismies
Lääninhallitus nimittää nimismiehen. Viran kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen ja käytännössä osoitettu johtamistaito.
8 §Yhteistoiminta
Poliisin ylijohto voi lääninhallitusta, asianomaisia kihlakunnanvirastoja ja poliisilaitoksia sekä alueen kuntia kuultuaan päättää paikallisen poliisitoimen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta. Päätöksessä voidaan määrätä poliisilaitokset hoitamaan tehtäviä yhteistoiminnassa tai poliisilaitos hoitamaan tehtäviä myös toisen kihlakunnan alueella.
Poliisin lääninjohto määrää yhteistoiminnassa hoidettavat tehtävät, yhteistoiminnan johtajan sekä muut johtosuhteet yhteistoiminta-alueella.
Muodostettaessa yhteistoiminta-alue, joka käsittää eri lääneihin kuuluvia kihlakuntia tai johon kuuluu Helsingin kihlakunnan poliisilaitos, poliisin ylijohto määrää myös yhteistoiminnassa hoidettavat tehtävät, yhteistoiminnan johtajan ja muut johtosuhteet yhteistoiminta-alueella.
9 §Keskusrikospoliisi
Keskusrikospoliisin tehtävänä on torjua kansainvälistä, järjestäytynyttä, ammattimaista, taloudellista ja muuta vakavaa rikollisuutta, suorittaa tutkintaa sekä kehittää rikostorjuntaa ja rikostutkintamenetelmiä.
12 §
Poliisiammattikorkeakoulu
Poliisipäällikön virkaan vaadittavasta poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suoritettavasta muusta ylemmästä korkeakoulututkinnosta ja siihen sisältyvistä opinnoista sekä poliisioppilaitosten opiskelijoihin kohdistuvasta kurinpitomenettelystä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
12 b §Muutoksenhaku
Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee opiskelijaksi ottamista, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Poliisin tietohallintokeskus
14 §
Poliisin tietohallintokeskus
Poliisin tietohallintokeskuksen tehtävänä on tuottaa poliisin tarvitsemat tietotekniset palvelut sekä vastata sille säädetyistä tai määrätyistä poliisin tietojärjestelmiä ja rekistereitä koskevista tehtävistä. Poliisin tietohallintokeskus voi ottaa hoitaakseen myös muita julkisen hallinnon tietohallintotehtäviä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .
Tämän lain tullessa voimaan keskusrikospoliisissa toimivan poliisin tietohallintokeskuksen sekä lääneissä poliisin lääninjohdon alaisuudessa toimivien tietotekniikkakeskusten henkilöstö siirtyy ja virat siirretään 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuun Poliisin tietohallintokeskukseen. Viran siirtämiseen ei tarvita virkamiehen suostumusta.
Sisäasiainministeriö voi päättää virkojen siirtämisestä Poliisin tietohallintokeskukseen jo ennen tämän lain voimaantuloa. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä myös muihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen Poliisin tietohallintokeskuksen toiminnan aloittamiseksi lain tullessa voimaan.
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan poliisin henkilörekistereistä 7 päivänä huhtikuuta 1995 annetun lain (509/1995) 5 §:n 3 momentti seuraavasti:
5 §Poliisin valtakunnalliseen käyttöön tarkoitetut henkilörekisterit
Poliisin valtakunnalliseen käyttöön tarkoi-
tettujen henkilörekisterien rekisterinpitäjä on poliisin ylijohto.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .
Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2002
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Sisäasiainministeri
Ville Itälä