Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 151/2001
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansaneläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

StVM 44/2001

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkelakia siten, että vuoden 2002 alusta voitaisiin myöntää uusia kansaneläkkeen lapsikorotuksia. Lapsikorotuksen määrä olisi 17,66 euroa kuukaudessa kutakin lapsikorotukseen oikeutettua alle 16-vuotiasta lasta kohti. Määrä vastaisi vuoden 2001 kansaneläkeindeksin tasoa ja sitä tarkistettaisiin kansaneläkeindeksin muutosta vastaavasti.

Kansaneläkkeen lapsikorotusta ei otettaisi tulona huomioon eläkkeensaajien asumistukea määrättäessä eikä myöskään lasten päivähoitomaksuja määrättäessä. Tältä osin ehdotetaan muutettavaksi eläkkeensaajien asumistukilakia ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia.

Esitys liittyy vuoden 2002 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Vuoden 1994 alussa toteutettiin perhetukiuudistus, jonka tavoitteena oli selkeyttää lapsiperheiden taloudellisia tukijärjestelmiä poistamalla perhepoliittiset verovähennykset ja korottamalla erityisesti monilapsisten perheiden lapsilisiä. Tällöin poistettiin myös lapsikorotukset kaikista sairausvakuutuslain (364/1963) mukaisista etuuksista sekä kuntoutusrahasta. Kansaneläkejärjestelmän vuonna 1996 toteutetun uudistuksen yhteydessä tarkoituksena oli jatkaa näiden taloudellisten tukijärjestelmien selkeyttämistä edelleen. Sen vuoksi uusia kansaneläkkeen lapsikorotuksia ei ole enää myönnetty 1 päivästä tammikuuta 1996 lukien.

Vuonna 1996 toteutetun lapsikorotusuudistuksen tarkoituksena oli vuosittain alentaa maksussa olleiden kansaneläkkeen lapsikorotusten määrää vuodesta 1997 alkaen siten, että lapsikorotusten maksaminen olisi päättynyt vuoden 2001 alusta. Eduskunta kuitenkin päätti, että maksussa olleiden lapsikorotusten alentamisen aloittamista myöhennetään vuodella. Maksussa olevia lapsikorotuksia on alennettu 20 prosentilla vuodessa vuosina 1998―2000. Lapsikorotuksiin ei ole tehty indeksitarkistuksia vuodesta 1996. Vuosina 2000 ja 2001 lapsikorotusta on maksettu 105 markkaa kuukaudessa lasta kohti. Lapsikorotus maksetaan eläkkeensaajalle, jolla itsellään tai jonka puolisolla on huollettavana alle 16-vuotias oma tai puolison lapsi. Kansaneläkkeen lapsikorotus on saajalleen verovapaata tuloa. Lapsikorotusta maksetaan vuonna 2001 arviolta 9 600 lapsen perusteella.

Hyväksyessään kansaneläkkeen tasokorotusta ja pohjaosan maksamisen lakkaamista koskevan kansaneläkelain (347/1956) muutoksen (HE 154/2000 vp) joulukuussa 2000 eduskunta päätti, että kansaneläkkeen lapsikorotuksen maksamista jatketaan vuonna 2001 saman suuruisena kun vuonna 2000. Samassa yhteydessä eduskunta edellytti, että hallitus selvittää pikaisesti perusteet, joiden mukaan myönnetään lapsikorotukset myös muille, nyt lapsikorotusten ulkopuolelle jääville eläkkeensaajille, joilla on huollettavanaan alle 16-vuotiaita lapsia, ja antaa tämän toteuttamiseksi tarvittavat lainmuutokset eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 2002 talousarvion yhteydessä, ja että hallitus vuoden 2001 aikana myös laajemmin selvittää minkälaisia perhepoliittisia lisäetuuksia tarvitaan, jotta niiden varassa elävien lapsiperheiden taloudellinen asema turvataan.

Sosiaali- ja terveysministeriö on toukokuussa 2001 antanut eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle sen pyytämän selvityksen ensisijaisten etuuksien nykyisen tason riittävyydestä, arvion etuuksien tasokorotusten tarpeesta sekä toimeentulotuen kehittämis- ja korottamistarpeesta. Selvityksessä on käsitelty muun muassa lapsiperheiden asemaa parantavia toimenpiteitä. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön asettama lapsilisätyöryhmä on tammikuussa 2001 julkistamassaan muistiossa (STM 2002:26) selvittänyt lapsilisäjärjestelmän kehittämistarpeita.

Hyväksyttäessä valtion talousarvion määrärahakehyksiä vuosille 2002―2005 sovittiin osana köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävää toimintapolitiikkaa, että kyseisten vuosien määrärahakehykseen sisältyy uutena toimena muun muassa kansaneläkkeen lapsikorotuksen palauttaminen. Tämän mukaisesti ehdotetaan, että vuoden 2002 alusta alettaisiin myöntää uusia lapsikorotuksia. Lapsikorotus olisi osa kansaneläkettä, joten sitä voitaisiin myöntää vain kansaneläkkeensaajille. Lapsikorotukseen olisi oikeutettu kansaneläkkeensaaja, jonka kanssa samassa taloudessa asuu alle 16-vuotias oma tai puolison lapsi. Tukea myönnettäisiin myös silloin, kun kansaneläkkeensaaja huoltaa muualla asuvaa omaa, alle 16-vuotiasta lastaan. Eläkkeensaajan katsottaisiin huoltavan muualla asuvaa lastaan, jos hänellä olisi kustannuksia lapsen toimeentulosta vähintään elatusturvalain (671/1998) mukaisen elatustuen määrän verran. Vuonna 2001 elatustuen suuruus on 669 markkaa kuukaudessa lasta kohti. Lapsikorotukseen oikeuttavaksi lapseksi katsottaisiin myös eläkkeensaajan luona asuva lastensuojelulain (683/1983) 41 §:ssä tarkoitettu yksityisesti sijoitettu lapsi. Lapsikorotus voisi edelleen tulla maksettavaksi samasta lapsesta usealle eri eläkkeensaajalle.

Uuden lapsikorotuksen määrä vastaisi vuonna 2001 maksettavien lapsikorotusten määrää. Lapsikorotuksena maksettaisiin 17,66 euroa (105 markkaa) kuukaudessa lasta kohti. Määrä vastaa vuoden 2001 kansaneläkeindeksin tasoa ja sitä tarkistettaisiin kansaneläkeindeksin muutosta vastaavasti. Kansaneläkkeen varhentaminen tai lykkääminen ei vaikuttaisi lapsikorotuksen määrään. Kansaneläkkeensaajan ulkomailla asuminen ei pienentäisi lapsikorotuksen määrää, sillä lapsikorotus maksetaan sosiaaliturvasopimuksen ja sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1408/71 tarkoitettuna perheavustuksena.

Lapsikorotusta ei otettaisi tulona huomioon eläkkeensaajien asumistukea määrättäessä eikä myöskään lasten päivähoitomaksuja määrättäessä. Eläkkeensaajien asumistukilain (591/1978) 6 §:ää sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 10 a §:ää ehdotetaan tältä osin muutettavaksi.

2. Esityksen vaikutukset

Uusien lapsikorotusten myöntämisestä aiheutuvat lisäkustannukset olisivat vuonna 2002 arviolta 1,9 miljoonaa euroa (noin 11 miljoonaa markkaa) vuoden 2001 kansaneläkeindeksin tasossa. Uusia lapsikorotuksia arvioidaan myönnettävän vuonna 2002 noin 9 000 lapsen perusteella. Suurin osa uusista lapsikorotuksista myönnettäneen työkyvyttömyyseläkkeen saajille.

Lapsikorotusta maksettaisiin vuonna 2002 yhteensä noin 17 000 lapsen perusteella arviolta 3,7 miljoonaa euroa (noin 22 miljoonaa markkaa). Valtion osuus lapsikorotusten kustannuksista on 29 prosenttia.

3. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Kansaneläkelaitos on osallistunut esityksen valmisteluun.

4. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Esitys liittyy valtion vuoden 2002 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotuksen perustelut

1.1. Kansaneläkelaki

3 b luku. Luvun otsikko Hoitotuki ehdotetaan muutettavaksi muotoon Lapsikorotus ja hoitotuki.

29 §. Kansaneläkelakiin ehdotetaan lisättäväksi kumotun 29 §:n tilalle uusi pykälä. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin lapsikorotuksen myöntämisen edellytyksistä. Lapsikorotuksen myöntäminen edellyttäisi aina kansaneläkkeen saamista. Lapsikorotus voitaisiin myöntää vain kansaneläkkeensaajalle, jos hänen tai hänen puolisonsa 16 vuotta nuorempi lapsi elää samassa taloudessa. Lapsikorotus maksettaisiin kansaneläkkeensaajan omasta, samassa taloudessa asuvasta lapsesta sekä puolison samassa taloudessa asuvasta lapsesta. Jos molemmat puolisot saavat kansaneläkettä, tulisi lapsikorotus maksettavaksi molemmille puolisoille erikseen. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolison lisäksi lain 28 §:n 2 momentin perusteella myös avopuolisoa. Lapsikorotusta maksettaisiin myös kansaneläkkeensaajan eri taloudessa asuvasta omasta lapsesta, mikäli eläkkeensaaja vastaa lapsensa toimeentulosta. Lapsikorotus myönnettäisiin lain 35 §:n mukaisesti hakemuksesta.

Pykälän 2 momentin mukaan kansaneläkkeensaajan lapsena pidetään myös lastensuojelulain 41 §:ssä tarkoitettua kasvattilasta, jonka muu kuin kunnallinen toimielin on sijoittanut pysyväisluonteisesti asumaan eläkkeensaajan kotiin. Lapsen sijoittamisesta on lisäksi pitänyt tehdä ilmoitus kunnalliselle toimielimelle.

Mikäli eläkkeensaajan oma lapsi asuu eri taloudessa kuin eläkkeensaaja, maksetaan kansaneläkkeeseen lapsikorotusta vain, jos eläkkeensaaja vastaa lapsensa toimeentulosta. Pykälän 3 momentin mukaan eläkkeensaajan katsotaan vastaavan lapsen toimeentulosta silloin, kun hänellä on kustannuksia lapsen toimeentulosta vähintään elatusturvalain 7 §:n 1 momentin mukaisen elatustuen määrän verran. Elatustuen täysi määrä vuonna 2001 on 669 markkaa kuukaudessa lasta kohden. Mikäli kansaneläkkeensaaja osoittaa, että hänellä on lapsesta kustannuksia vähintään elatustuen määrän verran, lapsikorotus myönnetään myös eri taloudessa asuvasta omasta lapsesta.

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin lapsikorotuksen määrästä, joka olisi 17,66 euroa kuukaudessa lasta kohden. Määrä vastaa vuonna 2001 maksettujen lapsikorotusten määrää.

Kansaneläkkeen lykkääminen tai varhentaminen ei vaikuttaisi pienentävästi tai korottavasti lapsikorotuksen määrään eikä eläkkeensaajan ulkomailla asuminen pienentäisi lapsikorotuksen määrää. Näistä säädettäisiin pykälän 5 momentissa.

Pykälän 6 momentin mukaan oikeus lapsikorotukseen lakkaisi seuraavan kuukauden alusta siitä, kun edellytykset lapsikorotuksen myöntämiseen eivät enää täyty. Lapsen muuttaessa pois kotoa lapsikorotus lakkaisi siten muuttopäivää seuraavan kuukauden alusta, ellei hänen kansaneläkettä saava vanhempansa vastaa edelleen lapsen toimeentulosta.

1.2. Eläkkeensaajien asumistuki

6 §. Kansaneläkkeen lapsikorotusta ei luettaisi tuloksi eläkkeensaajien asumistukea laskettaessa, joten pykälän 2 momentissa olevaan etuoikeutettujen tulojen luetteloon ehdotetaan lisättäväksi lapsikorotus.

1.3. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

10 a §. Lapsikorotusta ei otettaisi tulona huomioon myöskään kunnallisia lasten päivähoitomaksuja määrättäessä. Tämän vuoksi pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi kansaneläkelain mukainen lapsikorotus. Samalla korjattaisiin eläkkeensaajien hoitotukea koskeva kirjoitusvirhe.

2. Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Uuden myönnettävän lapsikorotuksen määrä, 17,66 euroa vastaisi kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Uudet myönnettävät lapsikorotukset sidottaisiin hintatason muutoksiin kansaneläkeindeksistä annetun lain (456/2001) mukaisesti.

Vuonna 2001 maksussa oleviin lapsikorotuksiin, joiden määrä vastaa nyt ehdotettua lapsikorotusten määrää, ei ole tehty indeksitarkistuksia vuoden 1995 jälkeen. Lapsikorotusten maksaminen perustuu kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain (1491/1995) voimaantulosäännöksen 6 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 1228/2000. Koska uudet myönnettävät lapsikorotukset sidotaan kansaneläkeindeksiin, olisi selkeyden ja yhdenmukaisuuden vuoksi tarpeen sitoa myös tämän lain voimaantullessa maksussa olevat lapsikorotukset hintatason muutoksiin kansaneläkeindeksistä annetun lain mukaisesti. Asiasta säädettäisiin voimaantulosäännöksen 3 momentissa.

Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki kansaneläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/1956) 3 b luvun otsikko, sellaisena kuin se on laissa 1491/1995, ja

lisätään lakiin siitä mainitulla lailla 1491/1995 kumotun 29 §:n tilalle uusi 29 § seuraavasti:


3 b luku

Lapsikorotus ja hoitotuki

29 §

Jos kansaneläkettä saavan tai hänen puolisonsa 16 vuotta nuorempi lapsi elää samassa taloudessa kansaneläkettä saavan kanssa tai jos kansaneläkettä saava muutoin vastaa muualla asuvan lapsensa toimeentulosta, kansaneläkkeeseen maksetaan lapsikorotus.


Kansaneläkettä saavan lapsena pidetään myös hänen luonaan asuvaa lastensuojelulain (683/1983) 41 §:ssä tarkoitettua lasta.


Kansaneläkettä saavan katsotaan vastaavan lapsensa toimeentulosta 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kun hänellä on kustannuksia lapsensa toimeentulosta vähintään elatusturvalain (671/1998) 7 §:n 1 momentin mukaisen elatustuen määrä.


Lapsikorotuksen määrä on kutakin edellä sanottua lasta kohden 17,66 euroa kuukaudessa.


Lapsikorotukseen ei sovelleta tämän lain 25 a §:ää, eikä lapsikorotuksen määrää suhteuteta Suomessa asuttuun aikaan.


Oikeus lapsikorotukseen lakkaa seuraavan kuukauden alusta, kun edellä säädetyt lapsikorotuksen saamisen edellytykset eivät enää täyty.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Tässä laissa säädetty rahamäärä vastaa kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain (1491/1995) voimaantulosäännöksen 6 momentin, sellaisena kuin se on laissa 1228/2000, perusteella tämän lain voimaan tullessa maksussa oleva lapsikorotus sidotaan hintatason muutoksiin siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



2.

Laki eläkkeensaajien asumistukilain 6 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591/1978) 6 §:n 2 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on laissa 981/1996, seuraavasti:


6 §

Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta (etuoikeutetut tulot):

2) kansaneläkelain mukaista eläkkeensaajien hoitotukea eikä lapsikorotusta;




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.



3.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (734/1992) 10 a §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 592/2001, seuraavasti:


10 a §
Päivähoitomaksun määräämisen perusteena olevat tulot

Tulona ei oteta huomioon lapsilisää, lapsen hoitotukea, eläkkeensaajien hoitotukea, kansaneläkelain (347/1956) mukaista lapsikorotusta, asumistukea, vammaistukea, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoito- ja tutkimuskuluja, sotilasavustusta, rintamalisää, opintorahaa, aikuisopintorahaa, opintotuen asumislisää, toimeentulotukena maksettavaa toimintarahaa ja matkakorvausta, kuntoutusrahalain (611/1991) mukaista ylläpitokorvausta, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaista ylläpitokorvausta, opintojen johdosta suoritettavia apurahoja ja muita vastaavia avustuksia, perhehoidon kustannusten korvauksia eikä lasten kotihoidon tukea.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.



Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2001

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Maija Perho

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.