Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

HE 59/2001
Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon etuuksia ja maksuja koskevien lakien euromuutoksista

StVM 13/2001

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon etuuksia ja maksuja koskevaa lainsäädäntöä muutettavaksi siten, että laeissa säädetyt markkamäärät muutettaisiin euroiksi ja senteiksi, kun euro vuoden 2002 alusta tulee myös käteisvaluutaksi ja Suomen markka poistetaan käytöstä. Muutokset tehtäisiin käyttämällä vahvistettua muuntokerrointa. Nykyiset markat pyöristettäisiin euroasetuksen mukaisia pyöristyssääntöjä noudattaen lähimpään senttiin. Samalla markkaa tarkoittavat kielelliset ilmaisut muutettaisiin koskemaan euroja ja senttejä tai vain rahamääriä.

Esitykseen sisältyy muutokset lapsilisälakiin, lastensuojelulakiin, eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin annettuun lakiin, elatusturvalakiin, sotilasavustuslakiin, toimeentulotuesta annettuun lakiin, sotilasvammalakiin, apteekkimaksuista annettuun lakiin, raittiustyölakiin ja kuntouttavasta työtoiminnasta annettuun lakiin.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila

Euroon siirtyminen

Suomi on siirtymässä asteittain Euroopan talous- ja rahaliiton yhteiseen valuuttajärjestelmään. Euro otettiin Suomessa käyttöön tilivaluuttana 1 päivänä tammikuuta 1999 samalla, kun pysyvä muuntokurssi 5,94573 vahvistettiin. Myös rahamäärien pyöristäminen ja muut teknisluonteiset asiat on määritelty ylikansallisilla säädöksillä (EY) n:o 1103/97 ja n:o 974/98.

Julkinen hallinto sekä eläkelaitokset ja muu vakuutusala siirtyvät henkilöasiakkaita ajatellen euron käyttöön vasta kolmen vuoden siirtymäkauden päätyttyä 1 päivänä tammikuuta 2002. Sitä ennen erilaiset lakisääteiset sosiaaliturvan etuudet maksetaan markkoina. Käteisenä rahana euro ei ole käytössä ennen kuin 1 päivänä tammikuuta 2002.

Lakien markkamäärät

Sosiaali- ja terveydenhuollon etuuksia ja maksuja koskevassa lainsäädännössä osa markkamääristä ilmaistaan täysinä markkoina tai 10, 100, 1 000 tai jopa 10 000 markan tarkkuuksilla. Eniten nollia sisältävissä tasaluvuissa on kysymys tulo- tai omaisuusrajoista taikka luonteeltaan hallinnollisista markkarajoista. Jos markkamäärää ei ole sidottu mihinkään indeksiin, alkuperäinen tarkkuustaso yleensä säilytetään mahdollisten erilliskorotusten yhteydessä. Tasasummilla on pyritty muun muassa lainsäädännön selkeyteen ja asioiden muistamisen ja informaation helpottamiseen.

Nykyisiä eri lakien pyöristyssäännöksiä, jotka on tarkoitettu koskemaan markkoja ja pennejä, ei voida sellaisinaan soveltaa yksiköltään lähes kuusinkertaisiin euroihin ja sentteihin. Siksi ne tulisi kumota tai niitä olisi tarvittaessa muutettava.

2. Ehdotetut muutokset

Oikeudelliselta kannalta lainmuutokset eivät ole välttämättömiä euron tullessa käteisenä rahana käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2002. Rahan muuntamisessa ja siinä yhteydessä tehtävistä pyöristyksissä noudatettavat ylikansalliset säännöt on vahvistettu ja niitä voidaan soveltaa sellaisenaan.

Oikeusturvan, lainsäädännön ymmärrettävyyden, informatiivisuuden ja asiakaspalvelun kannalta säädöksissä ei kuitenkaan tulisi olla markkamääriä sen jälkeen, kun eurot ja sentit ovat korvanneet markat ja pennit. Lainsäädännön näkökulmasta yleensäkin muodostuisi ennen pitkää ongelmaksi, jos kansalaisten kannalta keskeisetkin etuudet ilmaistaisiin ikään kuin epätodellisina rahamäärinä eli rahassa, jolla ei saa eikä voi ostaa mitään. Näin samalla pitkitettäisiin tarpeettomasti sitä aikaa, jolloin rahamäärän hahmottaminen todelliseksi, käytössä olevaksi maksuvälineeksi edellyttäisi muuntokertoimen käyttöä.

3. Esityksen taloudelliset vaikutukset

Kyseessä on markkojen tekninen muuttaminen euroiksi eikä esityksellä siten ole taloudellisia vaikutuksia.

4. Asian valmistelu

Valtiovarainministeriön EMU-projekti hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 1997 Suomen kansallisen siirtymäsuunnitelman euron käyttöön ottamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriössä laadittiin tältä pohjalta suunnitelma eurojärjestelmään siirtymisestä 1 päivästä tammikuuta 2002 lukien (Euro-rahatyöryhmän muistio, STM:n työryhmämuistioita 1998:20). Siirtymäkauden ajaksi sosiaali- ja terveysministeriö asetti 1 päivänä maaliskuuta 1999 Euron käyttöönottoprojektin, jonka johtoryhmässä on edustus myös muun muassa Kansaneläkelaitoksesta, Suomen Kuntaliitosta, Eläketurvakeskuksesta ja Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliitosta. Projektin säädöstyöryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet myös opetusministeriö, ympäristöministeriö ja työministeriö. Euroon siirtymistä on valtionhallinnossa koordinoinut valtiovarainministeriön asettama EMU-projektin julkisen sektorin työryhmä. Se on muun muassa selvittänyt eri hallinnonalojen näkemyksiä lainmuutostarpeista.

Edellä kuvatun valmistelutyön pohjalta euron käyttöönottoa koskevia periaatteita käsiteltiin 11 päivänä tammikuuta 2000 hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Ministerivaliokunta hyväksyi yleiset periaatteet, jotka sosiaali- ja terveysministeriön asettama Euron käyttöönottoprojektin johtoryhmä esitti muistiossaan 30 päivänä marraskuuta 1999.

Johtoryhmän esittämien periaatteiden mukaan säädöksissä olevat markkamäärät muutetaan 1 päivänä tammikuuta 2002 lukien euroiksi ja senteiksi käyttäen vahvistettua muuntokerrointa. Pyöristykset tehdään euroasetuksen mukaisesti. Etuudet maksetaan samasta ajankohdasta euroina ja sentteinä. Tulo- ja omaisuusrajoja sekä eräitä hallinnollisia raja-arvoja voidaan kuitenkin pyöristää täyteen euroon tai nollilla päättyvään euromäärään. Myös tältä osin ratkaisut tulisi toteuttaa mahdollisimman kustannusneutraalisti. Säädöksissä olevat maininnat kuten markka tai markkamäärä muutetaan kuulumaan euro, rahamäärä tms. Etuus ei saa euron käyttöönoton takia pienentyä eikä etenkään lakata. Edellä lueteltuja periaatteita sovelletaan myös lakia alemmanasteisissa säädöksissä ja soveltuvin osin muussakin kuin sosiaaliturvaa koskevassa lainsäädännössä.

Tämän hallituksen esityksen eri sosiaali- ja terveydenhuollon etuuksia ja maksuja koskevat lakimuutokset on valmisteltu noudattaen edellä kuvattuja yleisiä periaatteita. Se on tehty virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Keskeisiltä osin ratkaisuista sovittiin jo sosiaali- ja terveysministeriön Euron käyttöönottoprojektin työskentelyn yhteydessä.

Jo aikaisemmin markkamäärät on muutettu vastaavalla tavalla euroiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (lailla 562/2000).

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotusten perustelut

1.1. Lapsilisälaki

4 §. Rahoitus.Pykälän 3 momentissa oleva markkaa tarkoittava kielellinen ilmaisu markkamäärä muutetaan sanaksi määrä.

7 §. Lapsilisän määrä. Pykälässä olevat markkamäärät ehdotetaan muutettavaksi euromääräiseksi vahvistettua muuntokurssia käyttäen lähimpään senttiin euroasetuksen mukaisesti pyöristettynä. Nykyisen lapsilisän 535 markkaa muuntaminen euroiksi antaa tulokseksi 89,98 euroa. Näin lähellä 90 euroa olevaa summaa on epätarkoituksenmukaista jättää pyöristämättä. Pyöristämällä lapsilisän markkamäärää ylöspäin lähimpään täyteen euroon ja sisaruskorotusta sekä yksinhuoltajakorotusta alaspäin täysiin kymmeniin sentteihin saadaan maksettavat summat tasalukuisiksi, mutta esityksen taloudelliset vaikutukset eivät juuri muutu. Toisin kuin muut tarkistettavat etuudet, lapsilisät eivät ole indeksisidonnaisia, jolloin edellä mainitut muutokset ovat perusteltuja. Indeksisidonnaisuus johtaa väistämättä epätasaisiin summiin. Muutetaan esitystä lapsilisien osalta siten, että lapsilisän suuruudeksi tulee 90 euroa, sisaruskorotuksen 20,50 euroa ja yksinhuoltajakorotuksen 33,60 euroa.

1.2. Lastensuojelulaki

5 b §. Tasauskorvauksen perusteet.Pykälässä oleva markkamäärä ehdotetaan muutettavaksi euromääräiseksi vahvistettua muuntokurssia käyttäen lähimpään senttiin euroasetuksen mukaisesti pyöristettynä.

1.3. Laki eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin

6 §. Pykälässä säädetään maksettavien avustusten pyöristämisestä. Koska avustusten euromäärät ehdotetaan säädettäväksi suoraan senttitasolle, ehdotetaan pykälän 3 momentti kumottavaksi tarpeettomana.

1.4. Elatusturvalaki

7 §. Täysimääräinen elatustuki ja 13 §. Maksamisaika ja maksutapa. Pykälissä olevat markkamäärät ehdotetaan muutettaviksi euromääräiseksi vahvistettua muuntokurssia käyttäen lähimpään senttiin euroasetuksen mukaisesti pyöristettynä.

19 §. Kunnan takautumissaatavan korvaamista koskeva järjestys. Pykälän 2 momentissa oleva markkaa tarkoittava kielellinen ilmaisu markkamäärä muutetaan sanaksi määrä.

1.5. Sotilasavustuslaki

16 §. Maksutapa. Sotilasavustuserän menettäminen. Sotilasavustus maksetaan sotilasavustuslain 16 §:n 1 momentin mukaan kunkin kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Vuoden 2002 ensimmäinen pankkipäivä on tammikuun 2 päivä. Kansaneläkelaitos on ilmoittanut, että kaikkien etuuksien euromaksatukseen siirtymisen turvaamisen vuoksi kansaneläkelaitoksen maksamien etuuksien maksupäivä ei voi olla tammikuun 2 päivä 2002. Sotilasavustuksen kohdalla on siis tarkoituksenmukaista sallia vuoden 2002 tammikuun maksatuksen tapahtuvan toisena pankkipäivänä eli tammikuun 3 päivänä 2002. Koska maksupäivän rajoittamisesta kuukauden ensimmäiseen pankkipäivään voi myöhemminkin joissakin tapauksissa aiheutua käytännön ongelmia, ehdotetaan, että sotilasavustuslain 16 §:n 1 momenttia muutetaan siten, että avustuksen maksupäivä on kunkin kuukauden ensimmäinen tai toinen pankkipäivä. 16 §:n 3 momentissa säädetään maksettavien avustusten pyöristämisestä. Koska avustus maksetaan senttien tarkkuudella ehdotetaan pykälän 3 momentti kumottavaksi tarpeettomana.

1.6. Laki toimeentulotuesta

9 §. Perusosan suuruus ja 10 a §. Toimintaraha ja matkakorvaus. Pykälissä olevat markkamäärät ehdotetaan muutettaviksi euromääräiseksi vahvistettua muuntokurssia käyttäen lähimpään senttiin euroasetuksen mukaisesti pyöristettynä.

1.7. Sotilasvammalaki

7, 8, 10, 14, 16―18 §. Pykälissä olevat markkamäärät ehdotetaan muutettaviksi euromääräiseksi vahvistettua muuntokurssia käyttäen lähimpään senttiin euroasetuksen mukaisesti pyöristettynä. Korvauksen euromääräiset summat ehdotetaan ilmoitettavaksi työntekijäin eläkelain (395/1961) 9 §:n nojalla vuodeksi 1995 vahvistetun indeksiluvun mukaisina. Lisäksi 14 §:n 2 momentin 2 kohdan sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi niin, että täysorvon eläke ilmaistaisiin vain yhdellä summalla.

Sotilasvammalaissa tällä hetkellä olevat korvaussummat on ilmoitettu vuoden 1971 tasossa. Korvausten määriin tehdään kuitenkin sotilasvammalain 43 a §:n 1 momentin perusteella indeksitarkistukset työntekijäin eläkelain 9 §:n mukaisesti. Koska korvaussummat ovat moninkertaistuneet, esityksessä ehdotetaan, että laissa nyt olevat korvaussummat tarkistetaan vastaamaan paremmin vallitsevaa tasoa. Esimerkiksi sotilasvammalaissa säädetty elinkoron täysi määrä 5 000 markkaa on vuonna 2001 maksettaessa 44 259,26 markkaa eli noin yhdeksänkertainen. Vuodesta 1996 työntekijäin eläkelain 9 §:n 2 momentin mukaan eläketurva on sidottu sen kalenterivuoden loppuun, jona työntekijä täyttää 65 vuotta, indeksiin, jossa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,5 ja hintatason muutoksen painokerroin 0,5. 65 vuotta täyttäneiden kohdalla käytetään indeksiä, jossa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,2 ja hintatason muutoksen painokerroin 0,8. Vuosi 1995 oli siten viimeinen vuosi, jolloin sotilasvammakorvaukset maksettiin ainoastaan yhden indeksikertoimen mukaisesti. Selkeyden vuoksi esityksessä ehdotetaan, että korvaussummat ilmoitettaisiin vuoden 1995 tasossa. Se antaisi jo riittävän hyvän kuvan maksettavien korvausten todellisesta tasosta. Edellä mainitulla muutoksella ei ole vaikutusta maksettavien korvausten suuruuteen.

30 §. Sotilasvammalain täytäntöönpanosta annetun asetuksen (405/1948) 14 pykälän 3 momentin nojalla elinkorko, täydennyskorko, huoltoeläke ja lisähuoltoeläke maksetaan jo nyt kalenterikuukausittain, yleensä maksukuukauden 4 päivänä. Sen vuoksi sotilasvammalain 30 §:n 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi vallitsevan käytännön mukaiseksi niin, että elinkorko, täydennyskorko, huoltoeläke ja lisähuoltoeläke maksettaisiin kuukausittain, jollei asetuksella toisin määrätä. Samalla momentista ehdotetaan poistettavaksi päivärahan maksamista koskeva kohta, koska päivärahoja ei käytännössä sotilasvammalain nojalla enää makseta. Mikäli päivärahaa jostakin syystä tulisi maksettavaksi taannehtivasti, se voitaisiin suorittaa kertasuorituksena ilman nimenomaista lainsäännöstäkin.

44 §. Pykälässä säädetään maksettavien korvausten pyöristämisestä. Koska korvausten euromäärät ehdotetaan säädettäväksi suoraan senttitasolle, ehdotetaan pykälä kumottavaksi tarpeettomana.

1.8. Laki apteekkimaksuista

2 §. Pykälässä olevat markkamäärät ehdotetaan muutettavaksi euromääräiseksi vahvistettua muuntokurssia käyttäen lähimpään nykyistä tarkkuustasoa vastaavaan tasaeuroon. Kysymys on hallinnollisista raja-arvoista, minkä vuoksi on tarkoituksenmukaista säilyttää säädöksen nykyinen sentin tarkkuutta yleisempi tarkkuustaso. Apteekkimaksulain mukaisella 300 000 markan alarajalla on merkitystä silloin, kun sivuapteekin liikevaihto on alle 900 000 markkaa. Silloin vähennys on aina vähintään 300 000 markkaa. Tällaisia sivuapteekkeja toimi Suomessa vuonna 1999 kaksi kappaletta eikä määrän odoteta kasvavan tulevaisuudessa. Alarajan pyöristämisellä lähimpään sataan euroon ei ole käytännössä vaikutusta valtion apteekkimaksukertymään tai apteekkien menoihin.

1.9. Raittiustyölaki

10 §. Pykälän 1 momentissa oleva markkamäärä ehdotetaan muutettavaksi euromääräiseksi vahvistettua muuntokurssia käyttäen lähimpään senttiin euroasetuksen mukaisesti pyöristettynä. Lisäksi momentin sanamuotoa korjattaisiin ajantasalle voimassa olevan lainsäädännön mukaiseksi. Sanonnan "maassa henkikirjoitettu asukas" sijasta käytettäisiin termiä "väestötietolain (507/1993) 18 §:n mukainen kuntien yhteenlaskettu asukasluku".

1.10. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta

17 §. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan toimeentuloturva ja 24 §. Valtion korvaus. Pykälissä olevat markkamäärät ehdotetaan muutettaviksi euromääräiseksi vahvistettua muuntokurssia käyttäen lähimpään senttiin euroasetuksen mukaisesti pyöristettynä.

2. Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Päätös ja ilmoitus ehdotuksessa mainittujen lakien mukaisista etuuksien ja maksujen määrästä voidaan antaa euromääräisenä jo ennen tämän lain voimaantuloa.

Ennen lakien voimaantuloa voidaan ryhtyä niiden täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki lapsilisälain 4 ja 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 21 päivänä elokuuta 1992 annetun lapsilisälain (796/1992) 4 §:n 3 momentti ja 7 §, sellaisena kuin niistä on 7 § laeissa 1234/1993 ja 907/1995, seuraavasti:


4 §
Rahoitus

Valtion on 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen perusteella maksettava kansaneläkelaitokselle ilmoituksen mukainen määrä viimeistään yhtä pankkipäivää ennen lapsilisien maksupäivää.


7 §
Lapsilisän määrä

Lapsilisä on lasta kohden 90 euroa kalenterikuukaudessa.


Jos 6 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä on oikeus nostaa lapsilisää useammasta kuin yhdestä lapsesta, hänelle maksetaan lisäksi 20,50 euron suuruista sisaruskorotusta siten, että toisesta lapsilisään oikeuttavasta lapsesta maksetaan yksi sisaruskorotus, kolmannesta kaksi ja neljännestä lapsesta kolme sisaruskorotusta sekä viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta neljä sisaruskorotusta.


Yksinhuoltajan lapsesta lapsilisä maksetaan korotettuna 33,60 eurolla kalenterikuukaudessa. Yksinhuoltajalla tässä laissa tarkoitetaan lapsilisän nostamiseen oikeutettua henkilöä, joka ei lapsilisän maksukuukauden alkaessa ole avioliitossa tai joka ennen maksukuukauden alkua on muuttanut puolisostaan erilleen yhteiselämän lopettamiseksi. Yksinhuoltajana ei kuitenkaan pidetä henkilöä, joka avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa toisen henkilön kanssa.


Jos lapsi on 11 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla laitos- tai perhehoidossa ja lapsilisä maksetaan kunnalle taikka jos lapsilisä 12 §:n 1 momentin nojalla maksetaan lapselle itselleen, lapsilisä on 90 euroa kalenterikuukaudessa. Yksinhuoltajan lapsesta lapsilisä kuitenkin maksetaan korotettuna 33,60 eurolla kalenterikuukaudessa.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Päätös ja ilmoitus tämän lain mukaisesta etuuden määrästä voidaan antaa euromääräisenä jo ennen tämän lain voimaantuloa.



2.

Laki lastensuojelulain 5 b §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 5 päivänä elokuuta 1983 annetun lastensuojelulain (683/1983) 5 b §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 123/1999, seuraavasti:


5 b §
Tasauskorvauksen perusteet

Kunnalla on oikeus saada tasausjärjestelmästä korvauksena 70 prosenttia sellaisista kustannuksista, jotka aiheutuvat tämän lain 11 §:ssä tarkoitettuun huoltosuunnitelmaan kirjatuista lastensuojelutoimenpiteistä ja perhekohtaisesti yhteenlaskettuina ylittävät 25 000 euroa vuodessa (kunnan omavastuuraja) ensimmäisen huoltosuunnitelman laatimispäivästä lukien.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



3.

Laki eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain 6 §:n 2 momentin kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:


1 §

Tällä lailla kumotaaneräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin 16 päivänä joulukuuta 1966 annetun lain (660/1966) 6 §:n 2 momentti.


2 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.




4.

Laki elatusturvalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 7 päivänä elokuuta 1998 annetun elatusturvalain (671/1998) 7 §:n 1 momentti, 13 §:n 3 momentti ja 19 §:n 2 momentti seuraavasti:


7 §
Täysimääräinen elatustuki

Elatustuen määrä on yhdelle lapselle 112,52 euroa kalenterikuukaudessa elatusvelvollisen osalta, jollei jäljempänä toisin säädetä.



13 §
Maksamisaika ja maksutapa

Sen estämättä, mitä 7 ja 8 §:ssä säädetään, elatustukierää, jonka suuruus lasta ja elatusvelvollista kohti olisi pienempi kuin 5,04 euroa, ei makseta.


19 §
Kunnan takautumissaatavan korvaamista koskeva järjestys

Elatusvelvollisen myöhemmin suorittamat tai häneltä ulosottotoimin perityt varat kohdennetaan vanhimmalta perittävissä olevalta kalenterivuodelta olevan takautumissaatavan korvaukseksi. Jos kahdella tai useammalla kunnalla on takautumissaatavaa samalta kalenterivuodelta, kertyneet varat jaetaan pääomien suhteessa. Jaossa voidaan jättää ottamatta huomioon takautumissaatava, jonka määrä on asetuksella säädettyä määrää pienempi.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Päätös ja ilmoitus tämän lain mukaisesta etuuden määrästä voidaan antaa euromääräisenä jo ennen tämän lain voimaantuloa.



5.

Laki sotilasavustuslain 16 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 20 päivänä elokuuta 1993 annetun sotilasavustuslain (781/1993) 16 § seuraavasti:


16 §
Maksutapa. Sotilasavustuserän menettäminen

Sotilasavustus maksetaan hakijan ilmoittamalle tilille Suomessa sijaitsevaan rahalaitokseen etukäteen kuukausittain. Maksupäivä on kunkin kuukauden ensimmäinen tai toinen pankkipäivä. Reservin kertausharjoituksiin tai täydennyspalvelukseen kutsutulle tai hänen omaiselleen avustus maksetaan jälkikäteen joko kuukausittain tai kertasuorituksena.


Yksittäinen avustuserä voidaan kuitenkin maksaa muullakin tavalla, jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai jos avustuksen hakija tai saaja esittää kansaneläkelaitoksen hyväksymän erityisen syyn.


Jos maksettava erä olisi pienempi kuin 5,04 euroa, avustusta ei makseta.


Avustuserä menetetään, jos sitä ei ole nostettu kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on ollut nostettavissa, jollei erityisestä syystä katsota kohtuulliseksi toisin päättää.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Päätös ja ilmoitus tämän lain mukaisesta etuuden määrästä voidaan antaa euromääräisenä jo ennen tämän lain voimaantuloa.



6.

Laki toimeentulotuesta annetun lain 9 ja 10 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan toimeentulotuesta 30 päivänä joulukuuta 1997 annetun lain (1412/1997) 9 §:n 1 momentin 1 kohta ja 10 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 10 a §:n 1 momentti laissa 191/2001, seuraavasti:


9 §
Perusosan suuruus

Toimeentulotuen perusosa kuukautta kohti on:

1) yksin asuvalla henkilöllä ja yksinhuoltajalla kansaneläkelaissa (347/1956) tarkoitetussa ensimmäisessä kuntaryhmässä 361,86 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 346,29 euroa.



10 a §
Toimintaraha ja matkakorvaus

Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaiseen kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle toimeentulotuen saajalle suoritetaan toimintarahana 5,05 euroa osallistumispäivää kohti. Toimintarahaa ei kuitenkaan suoriteta niiltä päiviltä, joilta henkilö saa työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) mukaista ylläpitokorvausta.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Päätös ja ilmoitus tämän lain mukaisesta etuuden määrästä voidaan antaa euromääräisenä jo ennen tämän lain voimaantuloa.



7.

Laki sotilasvammalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvammalain (404/1948) 44 §, sellaisena kuin se on laeissa 359/1950 ja 170/1958, sekä

muutetaan 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 2 momentti, 10 §, 14 §:n 2 momentti, 16 §:n 3 momentti, 17 §, 18 §:n 1 momentti ja 30 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 2 momentti, 16 §:n 3 momentti ja 17 § laissa 180/1971, 10 § laeissa 622/1965, 304/1975, 398/1978 ja 1225/1993, 14 §:n 2 momentti mainitussa laissa 972/1980 ja 18 §:n 1 momentti mainitussa laissa 1225/1993, seuraavasti:


7 §

Päivärahaa annetaan, jos vahingoittunut tai sairastunut on ollut kykenemätön hoitamaan tehtäviään tai tekemään työtään vähintään kolmena peräkkäisenä päivänä, 27,99 euroa päivältä sellaisen työkyvyttömyyden alkamispäivästä siihen saakka, kunnes vamma tai sairaus on parantunut, kuitenkin enintään yhden vuoden ajalta vamman syntymisestä tai sairauden ilmaantumisesta lukien.




8 §

Elinkoron täysi määrä on 6 665,23 euroa vuodessa. Sen vuoden alusta, jona vahingoittunut tai sairastunut täyttää viisikymmentäkuusi vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää kuusikymmentäviisi vuotta, elinkoron täysi määrä on kuitenkin 7 198,44 euroa vuodessa. Elinkoron täydestä määrästä annetaan vahingoittuneen tai sairastuneen työkyvyttömyysasteen osoittama osa.



10 §

Päivärahan tai elinkoron lisäysosana voidaan antaa:

1) sille, joka ruumiinvamman tai sairauden johdosta on joutunut niin avuttomaan tilaan, ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen apua tai jonka vaikea vamma tai sairaus muutoin aiheuttaa hänelle poikkeuksellista haittaa, enintään 26,66 euroa päivältä niin kauan kuin sanotut edellytykset ovat olemassa, ei kuitenkaan kuutta kuukautta kauemmin tämän lain nojalla korvattavan pysyväksi arvioitavan sairaala- tai muun laitoshoidon alkamisesta;

2) sille, jonka tekojäsen tai muu apuneuvo taikka vamma tahi sairaus sinänsä aiheuttaa pitovaatteiden erityistä kulumista, enintään 719,84 euroa vuodessa;

3) sille, jolla on moottorikäyttöinen invalidipyörä tai sen sijasta muu moottorikäyttöinen ajoneuvo, käyttö- ja huoltokustannuksiin 533,22 euroa vuodessa, kuitenkin siten että auton käyttö- ja huoltokustannuksiin suoritetaan 1 066,44 euroa vuodessa;

4) sokealle, jolla on koulutettu opaskoira, 4,27 euroa päivältä; sekä

5) sille, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 20 prosenttia ja jonka toimeentulo on oman tai 9 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitetun omaisen sairaudesta johtuvien kustannusten takia tai muusta erityisestä syystä vaikeutunut, enintään 2 266,18 euroa vuodessa; jos vahingoittunut tai sairastunut on täyttänyt 65 vuotta tai jos tässä tarkoitettujen olosuhteiden voidaan arvioida muuten jatkuvan toistaiseksi, voidaan tätä elinkoron lisäysosaa myöntää etukäteen, ei kuitenkaan kuutta kuukautta kauemmin tämän lain nojalla korvattavan pysyväksi arvioitavan sairaala- tai muun laitoshoidon alkamisesta.


Sille, jolla on vaikea vamma tai sairaus ja jonka selviytyminen kotihoidossa aiheuttaa jatkuvasti huomattavia toimeentuloa vaikeuttavia kustannuksia, voidaan 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna lisäysosana myöntää enintään 5 332,18 euroa vuodessa.



14 §

Huoltoeläkkeen vuotuismäärä on:

1) leskelle 5 118,89 euroa;

2) lapselle 2 879,38 ja täysorvolle 5 758,75 euroa;

3) vanhemmalle 2 879,38 euroa;

4) muulle omaiselle 1 279,72 euroa.



16 §

Lisähuoltoeläkkeen vuotuismäärä leskelle ja täysorvolle lapselle on enintään 4 932,27 euroa sekä vanhemmalle enintään 2 666,09 euroa


17 §

Milloin vamman tai sairauden seurauksena on ollut kuolema tai milloin vahingoittuneen tai sairastuneen työkyvyttömyysaste hänen kuollessaan oli vähintään 20 prosenttia, suoritetaan hautausapua 1 599,65 euroa vainajan kuolinpesälle, jos sen varoista on suoritettu hautauskustannukset tai jos hautausta vainajan ruumiin katoamisen vuoksi ei ole voitu toimittaa. Muussa tapauksessa suoritetaan hautausapua sille, joka on pitänyt huolta hautaamisesta, siitä aiheutuneiden kustannusten määrä, ei kuitenkaan enempää kuin kuolinpesälle saadaan suorittaa.


18 §

Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste 8 §:n säännösten mukaan on vahvistettu vähintään 20 prosentiksi, voidaan hakemuksesta myöntää määräajaksi tai, jos vahingoittunut tai sairastunut on täyttänyt 65 vuotta, toistaiseksi täydennyskorko. Täydennyskoron täysi määrä on, jos hakijan työkyvyttömyysaste on vahvistettu vähintään 30 prosentiksi, vahingoittuneen tai sairastuneen vakinaisen asuinpaikan kalleudesta riippuen 6 398,62 tai 5 465,48 euroa vuodessa sekä, jos työkyvyttömyysaste on vahvistettu pienemmäksi kuin 30 prosentiksi, vastaavasti 4 265,74 tai 3 665,87 euroa vuodessa. Paikkakuntien kalleusluokituksen määrää sosiaali- ja terveysministeriö.



30 §

Elinkorko, täydennyskorko, huoltoeläke ja lisähuoltoeläke maksetaan kuukausittain, jollei asetuksella toisin säädetä.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Korvausten euromääräiset summat ilmoitetaan työntekijäin eläkelain (395/1961) 9 §:n nojalla vuodeksi 1995 vahvistetun indeksiluvun mukaisina.

Päätös ja ilmoitus tämän lain mukaisesta etuuden määrästä voidaan antaa euromääräisenä jo ennen tämän lain voimaantuloa.



8.

Laki apteekkimaksusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan apteekkimaksusta 21 päivänä helmikuuta 1946 annetun lain (148/1946) 2 §, sellaisena kuin se on laeissa 831/1981, 59/1983 ja 896/1996, seuraavasti:


2 §

Sivuapteekin liikevaihdosta vähennetään kolmasosa, kuitenkin vähintään 50 500 euroa ja, jos sivuapteekin liikevaihto jäisi alle 50 500 euron, koko liikevaihto ennen sivuapteekin liikevaihdon lisäämistä apteekin liikevaihtoon apteekkimaksun määräämistä varten. Tämä ei koske sivuapteekkeja, joiden liikevaihto viisi vuotta perustamisvuoden jälkeen vastaa vähintään puolta maan yksityisten apteekkien edellisen vuoden liikevaihdon keskiarvosta.


Apteekkimaksu määrätään täysin euroin.


Apteekkimaksua, joka on 5 euroa pienempi, ei peritä.


Edellä 1 momentissa mainitut, liikevaihtoryhmien sekä liikevaihdon alarajojen kohdilla olevat apteekkimaksun euromäärät voi valtioneuvosto tarkistaa vuosittain apteekkien kokonaisliikevaihdon prosentuaalista muutosta vastaavalla määrällä.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



9.

Laki raittiustyölain 10 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1982 annetun raittiustyölain (828/1982) 10 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 893/2000, seuraavasti:


10 §

Valtion talousarvioon on vuosittain otettava määräraha päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemistä tarkoittavaan toimintaan. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain määrärahan käyttösuunnitelman. Määräraha on vähintään 7 senttiä asukasta kohden. Asukaslukuna otetaan huomioon väestötietolain (507/1993) 18 §:n mukainen kuntien yhteenlaskettu asukasluku edellisenä vuonna.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.



10.

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 17 ja 24 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kuntouttavasta työtoiminnasta 2 päivänä maaliskuuta 2001 annetun lain (189/2001) 17 §:n 2 momentti ja 24 §:n 1 momentti seuraavasti:


17 §
Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan toimeentuloturva

Työmarkkinatukea saavalle kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksetaan ylläpitokorvausta 5,05 euroa aktivointisuunnitelman mukaiselta osallistumispäivältä.



24 §
Valtion korvaus

Kunnalla on oikeus saada kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä valtion korvauksena työllisyysmäärärahoista 10,09 euroa päivää ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvaa henkilöä kohti. Korvaus maksetaan jälkikäteen niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Tämän lain voimaantulon jälkeen maksettavaksi tuleva vuotta 2001 koskeva ylläpitokorvaus ja valtion korvaus muutetaan ja pyöristetään euroiksi ja senteiksi tämän lain mukaisesti.



Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2001

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Peruspalveluministeri
Osmo Soininvaara

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.